Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1"

Transkriptio

1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä oppilaat kiertävät kuudella eri rastilla ja tutustuvat niissä eläinten ja kasvien talviseen elämään. Tehtäviin on valittu tuttuja, Suomen luonnossa esiintyviä eläin-, kasvi- ja sienilajeja. Tehtävät syventävät oppilaan lajintuntemusta sekä saavat oppilaan pohtimaan eri lajien talvehtimistapoja ja selvitymiskeinoja. Oppilaat kannattaa jakaa 2-4 hengen ryhmiin. Oppilaat vastaavat kysymyksiin ryhmänä ja kirjoittavat tehtävämonisteisiin ja vastauskortteihin ryhmänsä nimen. Lajikortit kannattaa tulostaa väritulostimella ja kontaktoida/laminoida. Rasteille laitetaan tarvittava(t) tehtävämoniste(et). Muut rasteille laitettavat kortit ym. materiaali on koottu myös erilliseen tiedostoon tulostuksen helpottamiseksi. Jokaiselle rastille voi laittaa esille kyseisellä rastilla esiintyvien lajien lajikortit. Tällöin oppilas oppii tunnistamaan lajit paremmin ja kortit myös havainnollistavat tehtävää. Lajikortteja voi käyttää myös sellaisenaan lajintunnistukseen tai niillä voi pelata esim. muistipeliä. Huom! lajikorteissa on myös sellaisia lajeja, joita ei esiinny tehtävissä. Rasti 1. Poikasten syntyminen Tehtävä havainnollistaa oppilaalle, kuinka eläinten poikasia syntyy eri vuodenaikoina. Tehtävässä testataan oppilaan luetunymmärtämisen taitoja. Oppilaiden tulee etsiä tieto eläinkorteista ja asettaa ne sen kuukauden/kuukausien kohdalle, jolloin kyseisen eläimen poikanen syntyy. Rasti 2. Talviturkki Tehtävässä tutustutaan eläinten turkkeihin. Ahman, suden, ilveksen ja karhun lajikortit ja turkkikortit asetellaan pöydälle ja oppilaan tulee yhdistää eläinlaji oikeaan talviturkkiin. Sanallisten vastauskorttien ei välttämättä tarvitse olla esillä.

2 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 2 Rasti 3. Jäljet lumessa Oppilaan täytyy tunnistaa eläimen jälki. Tehtävän helpottamiseksi voi laittaa kyseisten lajien lajikortit (ilves, saukko, susi, metsämyyrä, orava, mäyrä) tehtäväpaperin viereen pöydälle, jolloin oppilas voi päätellä kuvien perusteella oikeat vastaukset. Huom! ilveksen, suden ja oravan lajikortit löytyvät tulostettavat kortit - tiedostosta. Rasti 4. Talvenviettotavat Tällä rastilla oppilaat tutustuvat käsitteisiin talviuni, talvihorros ja kylmänhorros. Tehtävässä 1 testataan oppilaan luetunymmärtämisen taitoja. Oppilaan täytyy myös osata nimetä eläimiä, jotka nukkuvat talviunta tai ovat talvi- tai kylmänhorroksessa. Tehtävä 2 tutustuttaa oppilaan eläinten erilaisiin selvitymiskeinoihin. Oppilaan täytyy yhdistää eläimeen sopiva ominaisuus. Pöydälle voidaan asetella tehtävissä esiintyvien eläinten lajikortit, jolloin oppilaan lajintuntemus paranee. Huom! oravan ja jäniksen lajikortit löytyvät tulostettavat kortit -tiedostosta. Rasti 5. Pihan talvisia ruokavieraita Tehtävissä oppilas tunnistaa lintulaudalla vierailevia lintulajeja ja pohtii mitä ruokaa kukin laji lintulaudalta syö. Oppilas voi myös tunnistaa tehtävän lintuja lajikorteista Huom! harakan lajikortti löytyy tulostettavat kortit -tiedostosta ja kaikkia tehtävän lintulajeja ei ole lajikorteissa. Rasti 6. Kasvien talvehtiminen Tässä tehtävässä oppilas pohtii kasvien ja sienten talvehtimistapoja. Oppilaan täytyy tunnistaa kasvi ja kertoa, kuinka se talvehtii. Kasvien ja sienten lajikortit asetellaan pöydälle. Vastattuaan tehtäväkortteihin oppilaat laittavat ne oikean lajikortin alle odottamaan opettajan tarkistusta. Vastaukset ja tulostettavat kortit Rasti 1. Poikasten syntyminen Poro: touko-kesäkuu Karhu: tammi-helmikuu Mäyrä: huhtikuu Tunturipöllö: kuoriutuvat touko-kesäkuussa Metsämyyrä: huhti-lokakuu Kyy: elo-syyskuu

3 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 3

4 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 4 Poro Poro on puolikesy hirvieläin. Sillä on hyvin paksu turkki, joten se selviää kovistakin pakkasista. Porot syövät koivun lehtiä, jäkälää ja heinää. Porot elävät ryhmissä eli tokissa ja vaeltavat päivässä monta kilometriä. Poro synnyttää yleensä yhden vasan touko-kesäkuussa. Urosta sanotaan hirvaaksi ja naarasta vaatimeksi. Porojen korvamerkeistä näkee niiden omistajan. Mäyrä Mäyrä on näätäeläin. Se painaa 6-20 kilogrammaa. Se syö hyönteisiä, marjoja, kauraa, linnunpoikasia, pikkunisäkkäitä ja haaskoja. Se tuhisee ja röhkii. Mäyrä nukkuu talviunta. Joskus se saattaa herätä keskellä talvea ja käydä jaloittelemassa pesän ulkopuolella. Mäyrä synnyttää 1-5 poikasta huhtikuussa. Metsämyyrä Metsämyyrä on hyvin yleinen nisäkäs Suomessa ja koko Euroopassa. Sen turkki on selästä punaruskea ja vatsan puolelta vaalea. Se syö siemeniä, lehtiä ja marjoja, mutta myös hyönteisiä ja linnunmunia. Metsämyyrät lisääntyvät nopeasti, niillä voi olla 2-4 poikuetta huhti-lokakuun aikana. Karhu Karhu on Euroopan suurin petoeläin. Uroskarhu voi painaa jopa 300 kilogrammaa. Karhu on kaikkiruokainen, se syö esimerkiksi marjoja, juuria, hunajaa, hyönteisiä ja nisäkkäitä. Ne elävät luonnossa noin 30-vuotiaiksi. Karhu nukkuu talviunta ja synnyttää 1-4 pentua talvipesään tammi-helmikuussa. Tunturipöllö Tunturipöllö on iso lintu, joka elää Pohjois- Lapissa. Sillä on valkoinen sulkapeite ja sitä onkin vaikea erottaa hangesta. Sen ilmava höyhenpeite, viikset ja jalkojen höyhenet suojaavat sitä kylmältä. Se syö sopuleita, jäniksiä ja lintuja. Naaras munii huhtitoukokuussa 6-14 munaa. Poikaset kuoriutuvat kuukautta myöhemmin. Kyy Kyy on ainoa Suomessa esiintyvä myrkkykäärme. Sen tunnistaa helposti selässä olevasta sahalaitakuviosta. Kyy syö pikkunisäkkäitä, sammakoita ja linnunmunia. Se tutkii ympäristöään kielen avulla. Kyy viettää talven horroksessa kivenkolossa. Se synnyttää 4-20 poikasta elo-syyskuussa.

5 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 5 Rasti 2. Talviturkki Ahma Susi Ilves Karhu

6 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 6 Rasti 3. Jäljet lumessa 1. Ilves 2. Saukko 3. Susi 4. Metsämyyrä 5. Orava 6. Mäyrä Rasti 4. Talvenviettotapoja Tehtävä 1. Lue teksti ja täydennä taulukko. Talviuni Talvihorros Kylmänhorros Hengitys Lähes normaali Hidastunut Hyvin vähäistä Ruumiinlämpö Laskee hieman, eli ruumiinlämpö noin +35 ºC Lähellä nollaa, noin +2 ºC Jopa alle 0 ºC Voiko herätä Saattaa herätä Ei yleensä, mutta voi herätä jos lämpötila laskee liian matalaksi Ei herää Esimerkkieläimiä Karhu, mäyrä, supikoira Koivuhiiri, lepakot, siili Hyönteiset, käärmeet, sisilisko

7 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 7 Tehtävä 2. Liitä talveen liittyvä asia oikeaan eläimeen/oikeisiin eläimiin. TALVIUNI VALKOINEN VÄRI TALVITURKKI LUMIEKIEPPI MUUTTO POIS SUOMESTA TALVIHORROS KÄYTÄVÄT LUMEN ALLA KYLMÄNHORROS RUOKAVARASTOT ORAVA KARHU KÄRPPÄ RIEKKO LEPAKKO METSÄJÄNIS KYY NÄRHI MYYRÄT PÄÄSKYT Rasti 5. Pihan talvisia ruokavieraita. Tehtävä 1. Ympyröi linnut jotka voivat vierailla lintulaudalla. Närhi Harakka Rantasipi Varpunen Käki Järripeippo Töyhtöhyyppä Kuukkeli Pääskyt Käpytikka Peippo Tiaiset Pajulintu Viherpeippo

8 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 8 Tehtävä 3. Kirjoita tyhjään laatikkoon jokaiselle linnulle sille mieluinen ruoka. Voit valita ruuan alempana olevasta laatikosta. Lintu Käpytikka Mustarastas Tiaiset Harakka Närhi Varpunen Peippo Punatulkku Urpiainen Keltasirkku Ruoka Auringonkukansiemen ja maapähkinä. Auringonkukansiemen, maapähkinä ja rasva. Auringonkukansiemen, maapähkinä ja rasva. Auringonkukansiemen, maapähkinä ja rasva. Auringonkukansiemen, maapähkinä ja rasva. Auringonkukansiemen, maapähkinä, kaura, hirssi ja rasva. Auringonkukansiemen ja maapähkinä. Auringonkukansiemen ja maapähkinä. Auringonkukansiemen ja maapähkinä. Kaura, auringonkukansiemen ja hirssi.

9 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 9 Rasti 6. Kasvien talvehtiminen Kasvi 1. Kasvi 1. Kasvi 3. Kasvi 4. Kasvi 5. Kasvi 6.

10 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 10 Kasvi 7. Kasvi 8. Sieni 9. Sieni 10. Sienen nimi: Näin sieni selviää talvesta: Sienen nimi: Näin sieni selviää talvesta: Vastaukset Talveen valmistautuminen on kaikilla putkilokasveilla samankaltaista: Kasvi valmistautuu talveen jo loppukesällä lopettamalla kasvun ja yhteyttämisen ja valmistamalla talvehtimissilmut. Lisäksi tietyt osat kasvista kuolevat. Kasvin lehdet saavat ruskan värit, kun kasvi ottaa tärkeät ainesosat lehdistä talteen. Kasvi vaipuu ensin syyshorrokseen, jolloin alkaa kasvin varsinainen karaistuminen talvea varten. Nämä muutokset lisäävät kasvin kylmän- ja kuivuudenkestävyyttä. Talven kasvi viettää talvihorroksessa. Siemenet säilyvät talven yli. Havupuut ja sienet: ks. lisäksi vastauskortit alla.

11 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 11 Kasvi 1. Kasvi 1. Kasvin nimi: Mustikka talveen (ks. yllä), tiputtaa lehtensä talveksi. Kasvin nimi: Puolukka talveen (ks. yllä). Puolukka ei pudota lehtiään syksyisin, jolloin se säästää vettä. Puolukan lehtien elinikä on noin 2 4 vuotta. Kasvi 3. Kasvi 4. Kasvin nimi: Raudus- ja hieskoivu talveen (ks. yllä), tiputtaa lehtensä talveksi. Kasvin nimi: Haapa talveen (ks. yllä), tiputtaa lehtensä talveksi. Kasvi 5. Kasvi 6. Kasvin nimi: Siankärsämö talveen (ks. yllä). Lisäksi: Siankärsämö on talventörröttäjä eli sen jäykkä varsi kuivuu syksyllä ja pistää talvella esiin lumihangesta. Se on talvensiementäjä eli se varistaa siemenensä hangelle. Siemenet kestävät hyvin kylmyyttä ja kuivuutta. Kasvin nimi: Osmankäämi talveen (ks. yllä). Lisäksi: Osmankäämi on talventörröttäjä eli sen jäykkä varsi kuivuu syksyllä ja pistää talvella esiin lumihangesta. Se on talvensiementäjä eli se varistaa siemenensä hangelle. Siemenet kestävät hyvin kylmyyttä ja kuivuutta.

12 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 12 Kasvi 7. Kasvi 8. Kasvin nimi: Mänty talveen (ks. yllä). Lisäksi: Männyn neulaset eivät tipu joka syksy, vaan se tukkii neulasten ilmaraot vahatulpalla. Näin neulasista ei haihdu vettä talvella. Kasvin nimi: Kuusi talveen (ks. yllä). Lisäksi: Kuusen neulaset eivät tipu joka syksy, vaan se tukkii neulasten ilmaraot vahatulpalla. Näin neulasista ei haihdu vettä talvella Sieni 9. Sieni 10. Sienen nimi: Myrkkyseitikki Näin sieni selviää talvesta: Myrkkyseitikin maanpäällinen osa kuolee syksyllä, mutta maanalainen sienirihmasto selviää talven yli. Sienirihmaston avulla sieni voi siis keväällä taas kasvaa uudestaan. Sienen nimi: Haaparousku Näin sieni selviää talvesta: Haaparouskun maanpäällinen osa kuolee syksyllä, mutta maanalainen sienirihmasto selviää talven yli. Sienirihmaston avulla sieni voi siis keväällä taas kasvaa uudestaan.

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Jäljillä Avainsanat: lajintunnistus Luokkataso: 5.-9. lk Vastaukset: Tehtävä 1. Päästä tippunutta a) Mihin hirvieläin käyttää sarviaan? Hirvieläimet voivat merkitä reviiriään

Lisätiedot

Välineet: kontaktointi/laminointi, väritulostus, noppa, pelinappulat

Välineet: kontaktointi/laminointi, väritulostus, noppa, pelinappulat Mikko Kiuttu, Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -lautapeli Avainsanat: biologia, maantieto, talvehtiminen Luokkataso: 7.-9. lk Välineet: kontaktointi/laminointi, väritulostus,

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Lasten ympäristöopas

Lasten ympäristöopas Lasten ympäristöopas Vuodenajat Yhdistä oikeaan vuodenaikaan: Lintu aamuvarhain herää pesään aineksia kerää. On siis Ämpäri, lapio ja hiekkalinna, uimapuku ja pyöränpinna. On siis Siili penkoo lehtikasaa,

Lisätiedot

PALLO HUKASSA Kainuun Partiolaisten talvimestaruuskisat 11.2.2005 Kajaanissa

PALLO HUKASSA Kainuun Partiolaisten talvimestaruuskisat 11.2.2005 Kajaanissa Oranssi Vihreä Ruskea Harmaa Rasti 8 Tehtävä 10, 13 Maksimipisteet 5 I ve got some balls 1. 1,95 dl 2. 1,62 dm 2 3. 750 g 4. 1,64 dl 5. 1,45 dm 2 Ruskea Harmaa Rasti 2 Tehtävä 5 Maksimipisteet 6 1. Ukkometso

Lisätiedot

Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2

Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2 Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2 Turun Biologinen Museo TURUN MAAKUNTAMUSEO 2002 Turun biologisen museon koululaistehtäviä 2 Turun biologinen museo on antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Jäljillä Avainsanat: lajintunnistus Luokkataso: 5.-9. lk Metsä voi vaikuttaa kaikessa hiljaisuudessaan autiolta, mutta oletko katsonut tarkemmin ympärillesi? Metsän eläimiä

Lisätiedot

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia.

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia. PARTIOTAITOJEN SUOMENMESTARUUSKILPAILUT 8.-9.3.2003 SARJA Oranssi / Vihreä 1 Puisto TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8 TAITOTEHTÄVÄ LUONNONTUNTEMUS ELÄINPUISTO Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu

Lisätiedot

KETTU UTELIAS JA MUITA NISÄKKÄITÄ. utelias kettu ILMIÖTÄ SUOMEN LUONNOSTA. ja Muita nisäkkäitä TAMMI JUHA LAAKSONEN & RIKU LUMIARO

KETTU UTELIAS JA MUITA NISÄKKÄITÄ. utelias kettu ILMIÖTÄ SUOMEN LUONNOSTA. ja Muita nisäkkäitä TAMMI JUHA LAAKSONEN & RIKU LUMIARO 1000 ILMIÖTÄ SUOMEN LUONNOSTA UTELIAS KETTU 1000 ilmiötä suomen luonnosta utelias kettu ja Muita nisäkkäitä JA MUITA NISÄKKÄITÄ JUHA LAAKSONEN & RIKU LUMIARO TAMMI juha laaksonen, riku lumiaro ja tammi

Lisätiedot

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä

Lisätiedot

Vaihtuvan näyttelyn tiloissa ovat teemana aina ajankohtaiset luontoaiheet, jotka vaihtuvat noin neljän kuukauden välein.

Vaihtuvan näyttelyn tiloissa ovat teemana aina ajankohtaiset luontoaiheet, jotka vaihtuvat noin neljän kuukauden välein. Hyvä opettaja! Tervetuloa Keski-Suomen Luontomuseoon. Keski-Suomen luontomuseon päämääränä on osaltaan auttaa ihmistä löytämään, ymmärtämään ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Museo rohkaisee liikkumaan

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Nisäkäskortit OHJEET. Muis peli

Nisäkäskortit OHJEET. Muis peli Nisäkäskortit Kesto: 15 min Kenelle: Kaikki luokka-asteet Missä: Sisä loissa Milloin: Kaikkina vuodenaikoina Tarvikkeet: Nisäkäskor t (tulosta ja leikkaa) Eräpassin osio: Riistanhoito Oppimistavoi eet:

Lisätiedot

SULKA ALAKOULUN YMPÄRISTÖOPPI 3 4. Jorma Riikonen, Leena Vainio, Toivo Vainio & Simo Veistola

SULKA ALAKOULUN YMPÄRISTÖOPPI 3 4. Jorma Riikonen, Leena Vainio, Toivo Vainio & Simo Veistola SULKA ALAKOULUN YMPÄRISTÖOPPI 3 4 Jorma Riikonen, Leena Vainio, Toivo Vainio & Simo Veistola SULKA ALAKOULUN YMPÄRISTÖOPPI 3-4 Jorma Riikonen Leena Vainio Toivo Vainio Simo Veistola SISÄLLYS 3. LUOKKA

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Luontotehtäviä koululaisille 1. Kysymyslomakkeet vastauksineen

Luontotehtäviä koululaisille 1. Kysymyslomakkeet vastauksineen Luontotehtäviä koululaisille 1 Kysymyslomakkeet vastauksineen Turun Biologinen Museo TURUN MAAKUNTAMUSEO 2002 OHJEITA OPETTAJALLE BIOLOGISESSA MUSEOSSA TAPAHTUVAA RYHMÄTYÖSKENTELYÄ VARTEN 1. Jaa opetusryhmä

Lisätiedot

Sisällysluettelo ALKUSANAT LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO OPPAAN KÄYTTÖ MERKKIEN SELITYKSET RETKI RETKELLE VARUSTAUTUMINEN ESIMERKKIRETKET

Sisällysluettelo ALKUSANAT LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO OPPAAN KÄYTTÖ MERKKIEN SELITYKSET RETKI RETKELLE VARUSTAUTUMINEN ESIMERKKIRETKET Lumen ja jään valtakunnassa Sisällysluettelo ALKUSANAT LEIVONMÄEN KANSALLISPUISTO OPPAAN KÄYTTÖ MERKKIEN SELITYKSET RETKI RETKELLE VARUSTAUTUMINEN ESIMERKKIRETKET TALVI TALVIPÄIVÄKIRJA MILLAINEN TALVI

Lisätiedot

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

1. Hirvi (Alces alces) Kuva: Markku Pirttimaa

1. Hirvi (Alces alces) Kuva: Markku Pirttimaa 1. Hirvi (Alces alces) Kuva: Markku Pirttimaa Kuva: Markku Pirttimaa 1. Hirvi (Alces alces) Hirvi on suurikokoisin hirvieläin ja samalla Suomen suurin nisäkäs. Hirviä esiintyy koko maassa metsäisillä seuduilla.

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

Digikasvio. By: Linda H

Digikasvio. By: Linda H Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Sami musea ja Davvi-Sámi luondduguovdda¹ SIIDA FIN-99870 Inari Tel. +358 (0)16 665 212 Fax. +358 (0)16 665 156

Sami musea ja Davvi-Sámi luondduguovdda¹ SIIDA FIN-99870 Inari Tel. +358 (0)16 665 212 Fax. +358 (0)16 665 156 1 KOULULAISTEHTÄVIÄ 7 7 7 7 7 7 78907890789012789078907890127890 78907890789012789078907890127890 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

Miellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro

Miellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro oettajan sivuã Miellekartat Ohessa kolme miellekarttaa. Opettaja voi käyttää niitä esim. muokatessaan luokalleen tehtäviä. Niiden avulla voi myös etukäteen tutustua näyttelyssä käytettyihin, oppilaille

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro

Lisätiedot

Myskihärkä, Ovibos moschatus

Myskihärkä, Ovibos moschatus Myskihärkä, Ovibos moschatus MYSKIHÄRKÄ ON SOPEUTUNUT AINUTLAATUISESTI KAIKKEIN ANKARIM- PIIN ARKTISIIN OLOSUHTEISIIN. EI IHME, ETTÄ SE SELVIYTYI HENGISSÄ JÄÄKAUDESTA. AIKOINAAN MYSKIHÄRKÄ ON ELÄNYT KAIKKIALLA

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista

Lisätiedot

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Poron lisääntyminen. Nimeni:

Poron lisääntyminen. Nimeni: Poron lisääntyminen Nimeni: Luonto on tarkoituksenmukainen ja sen tapahtumat mielekkäitä. Eläinten lisääntymiskierron eri vaiheet tapahtuvat kokonaisuuden kannalta parhaaseen aikaan. Mieti poron lisääntymistä

Lisätiedot

Miten eliöt ovat sopeutuneet pohjoisen oloihin?

Miten eliöt ovat sopeutuneet pohjoisen oloihin? opettajan sivu Miten eliöt ovat sopeutuneet pohjoisen oloihin? Saamelaisten talvivaatetus (3. 5. lk) Asian pohtiminen kuuluu olennaisena osana pohjoisen talvesta selviämisen kokonaisuuteen. Tehtävä toteutetaan

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Vaihtuvan näyttelyn tiloissa ovat teemana aina ajankohtaiset luontoaiheet, jotka vaihtuvat noin neljän kuukauden välein.

Vaihtuvan näyttelyn tiloissa ovat teemana aina ajankohtaiset luontoaiheet, jotka vaihtuvat noin neljän kuukauden välein. Hyvä opettaja! Tervetuloa Keski-Suomen Luontomuseoon. Keski-Suomen luontomuseon päämääränä on osaltaan auttaa ihmistä löytämään, ymmärtämään ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Museo rohkaisee liikkumaan

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Rokuan luontorastit. Elämää metsän siimeksessä

Rokuan luontorastit. Elämää metsän siimeksessä Rokuan luontorastit Elämää metsän siimeksessä Sisällys Rokua 3 Luontorastit 3 Kartta 4 Elämää metsän siimeksessä 5 Eläimet 5 Eläinten talvi 5 Karhu 6 Kettu 7 Näätä 8 Kärppä 9 Orava 9 Metsäjänis 10 Hirvi

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Kevätseuranta lapsille

Kevätseuranta lapsille Kevätseuranta lapsille Tartu Kevättuulen liepeeseen! Keikkuen tulevi. Keltaisena kuin leskenlehti! Hupaisana kuin töyhtöhyyppä! Vihreänä kuin hiirenkorva! Vikkelänä kuin sisilisko! Mikä se on? Kevät! Kevät!

Lisätiedot

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

Lintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.

Lintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3. Lintualtasta kaupungissa ja talvella Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.2013 Lintukartoituksia Suomen kaupungeissa Kajoste (1961); Tenovuo (1967),

Lisätiedot

Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo:

Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo: Maatilalla Opettajan ohjeet: Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Luokka-aste: 1. 2. lk. Oppiaine: matematiikka Tarvikkeet: lyijykynä, värikynät, tehtäväpaperit monistettuna. Oppitunnin

Lisätiedot

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta Metsävisa 2013 Nimi Diplomi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 9 Hirvi (Alces alces) on metsiemme suurin eläin. Se on pohjoisiin oloihin sopeutunut märehtijä, jonka ruuansulatus mukautuu 1eri vuodenaikojen ravintotilanteeseen.

Lisätiedot

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 0-2

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 0-2 KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 0-2 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 0-2 luokille nimi: Laatineet Heidi Heimonen ja Henna Malila. Opettaja: jos tulostat luokallesi nämä tehtäväsivut,

Lisätiedot

Ympäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016

Ympäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Ympäristökerho Kerho on suunniteltu 1-2 luokkalaisille. Yhden kerhokerran pituus kokonaisuudessaan on kaksi tuntia. Paras aika kerhon

Lisätiedot

Kuvia haukanpesiltä. Kanahaukka. Kanahaukan munat ovat lähes valkoiset. Tämä pesye on epäonnistunut. Juuka

Kuvia haukanpesiltä. Kanahaukka. Kanahaukan munat ovat lähes valkoiset. Tämä pesye on epäonnistunut. Juuka Kuvia haukanpesiltä Kanahaukka Heidi Björklund L:\luomusdata3\monitoring\Björklund\Metsohanke\Kuvia\Ag_2_PasiMakkonen_Kiteekuusi2_lowres.jpg L:\luomus-data3\monitoring\Björklund\Metsohanke\Kuvia\HannuLehtoranta\Petopesilta\Age

Lisätiedot

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Tervetuloa mukaan Kuikan 28:een in! n säännöt 1 Alue ja aika Alueena on Lintuyhdistys Kuikan toimialue eli Pohjois-Savo tai toimialueelle erikseen rajattu alue. Kilpailuaika

Lisätiedot

Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011

Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Tieteelliset julkaisut lepakoista 1. Wermundsen, T. 2010. Bat habitat requirements implications for land

Lisätiedot

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena Kuva: Ilpo Kojola Sisältö Yleistä ahmasta Tutkimuksia muualta Ahman elinalueen valinta Ahman ruokavalio Yhteenveto: ahma suden seuralaisena 2 Ahma Gulo gulo Maailman suurin maalla elävä näätäeläin Kanta

Lisätiedot

Kevätseuranta lapsille

Kevätseuranta lapsille Kevätseuranta lapsille Tartu Kevättuulen liepeeseen! Keikkuen tulevi. Keltaisena kuin leskenlehti! Hupaisana kuin töyhtöhyyppä! Vihreänä kuin hiirenkorva! Vikkelänä kuin sisilisko! Mikä se on? Kevät! Kevät!

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

ARVIOINTIMATERIAALI. Satu Arjanne Sanna Jortikka Jyrki Uusi-Viitala

ARVIOINTIMATERIAALI. Satu Arjanne Sanna Jortikka Jyrki Uusi-Viitala ARVIOINTIMATERIAALI Satu Arjanne Sanna Jortikka Jyrki Uusi-Viitala Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Alkusanat Kokeet 1 5 ovat summatiivisia kokeita, joita voi käyttää Opettajan

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Lasten SUURPETO-OPAS

Lasten SUURPETO-OPAS Lasten SUURPETO-OPAS Lasten suurpeto-opas Suomen suurpedot... 3 Susi... 4 Karhu... 6 Ahma... 8 Ilves... 10 Petotehtäviä... 12 Jälkikortit... 21 Tehtävien oikeat vastaukset 24 Teksti: Minja Heinonen Toimitus:

Lisätiedot

Geokätkentä opetusmetodina

Geokätkentä opetusmetodina Geokätkentä opetusmetodina Masi Mailammi ja Matias Andersson helsinki.fi/geopiste geopiste@gmail.com Kuva: Scratch / Flickr.com (Creative Commons) Paikkatiedolla on yhä suurempi merkitys jokapäiväisessä

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

ELÄINJUTUT. Lapinjärven Käkikosken Elukka-kerholaisten lehti

ELÄINJUTUT. Lapinjärven Käkikosken Elukka-kerholaisten lehti ELÄINJUTUT Lapinjärven Käkikosken Elukka-kerholaisten lehti 1 Lehden sisältö Mitkä eläinjutut 3 Toimittajaesittely 4 Sarjakuva Superkoira ja Supermarsu 6 Sarjakuva Eläimet vastaan Zombit 7 Askarteluja

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Puhelin Sähköposti Koordinaatit: P I Suomen riistakeskuksen

Lisätiedot

SUOMfllfllSCT KfiNSfiNSfiDUT

SUOMfllfllSCT KfiNSfiNSfiDUT SUOMfllfllSCT KfiNSfiNSfiDUT 5. löinsadut toimittanut Pirkko-Liisa Rausmaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki Sisällys Johdanto METSÄNELÄIMET 17 s 1. Ketun kalavarkaus 17 2 Miten karhu hävitti häntänsä

Lisätiedot

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa 1 Riistantutkimuksen tiedote 169:1-16. Helsinki, 13.11. 2000. Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa Pekka Helle, Marcus Wikman, Pjotr Danilov, Leo Bljudnik ja Vladimir Belkin Metsäjänis,

Lisätiedot

Kevät ja kevään merkit

Kevät ja kevään merkit Kevät ja kevään merkit AIHE: Tutkin ja Toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisenä tavoitteena on, että oppilaille muodostuu ymmärrys vuodenaikojen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin! Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin

Lisätiedot

JunnuPelemuut

JunnuPelemuut JunnuPelemuut 12. 13.11.2016 Osallistuvat joukkueet ja pelitapa ikäluokittain Sarjat ovat ikäluokille 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Joukkueita ilmoittautui 79 eri sarjoihin. 2003 Sarjaan ilmoittautui 9

Lisätiedot

Yksikönmuunnospelit Oppilaalle kopioitavat ohjeet:

Yksikönmuunnospelit Oppilaalle kopioitavat ohjeet: Tekijät: Terho Hautala, Niina Suutari OuLUMA, sivu 1 Yksikönmuunnospelit Oppilaalle kopioitavat ohjeet: Etsi parit Pelataan pareittain. Otetaan käyttöön vain harjoiteltavan mittayksikön pelikortit, Oppilas

Lisätiedot

OSKU HERKKURUOKA jyrsijöille 1 KG Herkkuruoka on maittavaa ravintoa kaikille jyrsijöille. Se on valmistettu parhaista monipuolisista raakaaineista.

OSKU HERKKURUOKA jyrsijöille 1 KG Herkkuruoka on maittavaa ravintoa kaikille jyrsijöille. Se on valmistettu parhaista monipuolisista raakaaineista. OSKU HERKKURUOKA jyrsijöille 1 KG Herkkuruoka on maittavaa ravintoa kaikille jyrsijöille. Se on valmistettu parhaista monipuolisista raakaaineista. Raakavalkuainen 11,7 % Raakarasva 4,0 % Raakakuitu 4,9

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

TERVETULOA MUSEOPOLULLE KUOPION MUSEOON. Ohjeistus 3.-luokkalaisten opettajille Tehtävät oppilaille

TERVETULOA MUSEOPOLULLE KUOPION MUSEOON. Ohjeistus 3.-luokkalaisten opettajille Tehtävät oppilaille TERVETULOA MUSEOPOLULLE KUOPION MUSEOON Ohjeistus 3.-luokkalaisten opettajille Tehtävät oppilaille Museopolku on osa kulttuuripolkua ja Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa ohjelmaa. Museopolun varrelta

Lisätiedot

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Liite Maasuurpetojen populaatiot Suomessa (lähde: RKTL) Petovahingot 2013 Paliskuntain yhdistys, Anne Ollila

Liite Maasuurpetojen populaatiot Suomessa (lähde: RKTL) Petovahingot 2013 Paliskuntain yhdistys, Anne Ollila Maasuurpetojen populaatiot Suomessa 1980 2012 (lähde: RKTL) 1 Löydetyt petojen tappamat porot 1991 2012, arvio vuoden 2013 löytyvistä vahingoista 2 Petovahingoista maksetut korvaukset porojen osalta vuosilta

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä!

Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä! LIFE09 NAT/SE/000344 Vieraslajeihin kuuluvan supikoiran (Nyctereutes procyonoides) torjuminen Pohjois-Euroopan maissa. Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä! Supikoira

Lisätiedot

Holkenin lenkillä olleen luontopolun kiersi tänä vuonna 43 osallistujaa (10 perheenjäsentä)

Holkenin lenkillä olleen luontopolun kiersi tänä vuonna 43 osallistujaa (10 perheenjäsentä) KILPILHDEN LIIKUNTKERHO Tiedote 1 (5) KILPILHDEN LIIKUNTKERHO LUONTOPOLKU 2014 Holkenin lenkillä olleen luontopolun kiersi tänä vuonna 43 osallistujaa (10 perheenjäsentä) Kaikki vastaukset oli oikein 13:lla.

Lisätiedot