ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (5.) MUISTIO. Hotelli Lappee, Linnoitus kabinetti, Lappeenranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (5.) MUISTIO. Hotelli Lappee, Linnoitus kabinetti, Lappeenranta"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (5.) MUISTIO Paikka: Hotelli Lappee, Linnoitus kabinetti, Lappeenranta Aika: Tiistai klo Läsnäolijat: ( - )Aura, Raija, biologi Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ( + )Hakman, Anssi, kunnanhallituksen jäsen Rautjärven kunta ( - )Heikkinen, Samuli, tutkija RKTL ( + )Hintsanen, Tuomo, toiminnanjohta MTK / Etelä-Karjala ( + )Hänninen, Jyrki, rikoskomisario Lpr:n kihlakunnan poliisilaitos ( + )Hämäläinen, Arto, suunnittelujohtaja Etelä-Karjalan liitto ( + )Jokinen, Simo, biologi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ( + )Keltanen, Ari, kunnanhallituksen jäsen Ruokolahden kunta ( + )Kiukas, Erkki, riistapäällikkö Kymen riistanhoitopiiri ( + )Lahtela, Seppo, puheenjohtaja Kymenläänin kennelpiiri ry ( + )Pentinniemi, Erkki, toiminnanjohtaja Suomen metsästäjäliiton Kymen piiri ( + )Rantonen, Ritva-Liisa, tiedottaja Etelä-Karjalan liitto ( + )Rämä, Antti, hallituksen jäsen Etelä-Karjalan liitto ( + )Seppälän varahenkilö läsnä Kaakkois-Suomen TE-keskus ( + )Tikkinen, Heimo, kunnanvaltuuston pj Parikkalan kunta ( - )Vainikka, Pekka, toiminnanjohtaja Metsänomistajien liitto, Ka-Suomi Vieraat: ( + )Ruusila, Vesa, tutkimusjohtaja Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus ( + )Danilov, Pjotr, eläintiet.lab:n johtaja Venäjän tiedeakatemia, Karjalan tutkimuskeskus, biologian instituutti ( + )Kozhajev, Aleksei, puheenjohtaja Leningradin alueen eläinmaailman kohteiden käytön, suojelun ja säätelyn komitea ( + )Hulkkonen, Markus, pääsihteeri Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI -yksikkö 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Antti Rämä avasi kokouksen ja toivotti vieraat tervetulleiksi. 2. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Hyväksyttiin. 1

2 3. Läsnäolijat Todettiin yllä olevan listan mukaan. 4. Edellisen kokouksen ( ) muistio Hyväksyttiin. 5. Suomalais-venäläinen suurpetotutkimus, halukkuus ja valmiudet yhteistyöhön Tutkimusjohtaja Vesa Ruusila, RKTL Karhu, ja susikantojen viimeisimmät kannanarviot. Karhukanta on vaihteessa kääntynyt kasvuun. Tiheimmät esiintymät ovat itäisessä Suomessa, mutta Keski-Suomessa on erillinen tihentymä, joka on pitkälti syntynyt siirtoistutusten kautta. Karhua tavataan koko maassa. Ydinalueiden ulkopuolella liikkuvat karhut ovat tyypillisesti nuoria uroksia. Susikannassa on ollut kasvua jo 1990-luvulla, mutta voimakas kasvu tapahtui vuosituhannen vaihteesta lähtien. Vuonna 2007 todettiin kannan pienentyneen noin 20 %. Tiheimmät esiintymät ovat itärajan tuntumassa ja Kainuussa. Lisääntyviä pareja on ollut Pohjois-Hämeen Päijänteen alueella ja Varsinais-Suomessa. Sudella ei ole tehty siirtoistutuksia. Ilveskannat nousivat 80-luvulta 90-luvulle voimakkaasti, jonka jälkeen kanta pieneni kohotakseen jälleen vuosituhannen vaihteesta lähtien. Ilves on levittäytynyt poronhoitoalueen eteläpuolella koko maahan. Tällä hetkellä meillä on noin 1400 ilvestä ja kanta on kasvussa. Ahmakanta on kasvanut 80-luvun alusta tasaisesti. Tiheimmät kannat ovat tälläkin lajilla itärajan tuntumassa. Suurpetotutkimus on yksi suurimmista RKTL:n hankkeista ja taloudellisesti kaikkein suurin riista- ja porotalouden yksikössä. Vaatimukset suurpetokantojen seurannalle kasvavat jatkuvasti keskeisinä tekijöinä ovat ajantasaisuus, tarkkuus ja luotettavuus, mutta myös saalistilastojen kehittämiseen panostetaan. Ajantasaisuuden kehittäminen on tärkeää, kun joudutaan nopeassa aikataulussa myöntämään tappolupia. Tietohallintoon on RKTL:ssä kokonaisuutena panostettu eniten, tietokannat ja paikkatieto. Viimeaikoina on panostettu DNA-pohjaiseen karhukantojen geneettiseen seurantaan. DNA määritetään ulostenäytteistä, joiden kerääminen on nopeaa, halpaa eikä häiritse eläimiä. 2

3 Jatkossa eräänä karhututkimuksen teemana voisi olla selvittää toisaalta karhukannan tiheys ja toisaalta geneettinen rakenne Etelä-Karjalassa ja Venäjän-Karjalassa. Lähialueyhteistyö kuuluu RKTL:n toimintasuunnitelmiin edelleen, pitkäaikaista yhteistyötä on tehty professori Danilovin ja hänen edustamansa laitoksen kesken. RKTL suhtautuu myönteisesti yhteistyöhankkeisiin, joihin on mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta, koska budjettirahat ovat aina rajalliset ja pienenemässä. EU:n taholta tulee velvoitteita suurpetojen populaatiotasoiseen tutkimukseen. Valmius yhteishankkeen käynnistämiseen suhteellisen nopeasti on hyvä. Laitehankinnat yms. voidaan kuitenkin toteuttaa vasta kun rahoitus on varmistunut ja rahat tilillä. Jos hanke toteutuu henkilöstön tarve voi nousta suureksikin, RKTL:llä pysyvä henkilöstö on rajallinen, mutta väitöskirjan tekijöitä ja eri yhteistyötahojen henkilöstöä on mahdollista saada käyttöön lisätyövoimaksi Esitelmämateriaalia on liitetiedostossa Aleksei Kozhajev, puheenjohtaja, Leningradin alueen eläinmaailman kohteiden käytön, suojelun ja säätelyn komitea (tulkkaus Markus Hulkkonen) - Leningradin oblastin pinta-ala on runsaat km 2 (yli 8 miljoonaa ha). Laatokkaa tässä alassa on mukana 1 miljoonaa ha. Maapinta-ala on siis vajaa 7 miljoonaa ha. Kun oblastin resursseista puhutaan, on hyvä pitää mittasuhteet mielessä. - Oblastin alueella, johon ei siis kuulu Pietarin kaupunki, asuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä, Pietarin kaupungin asukasluku on 4,5 miljoonaa, jotka käyttävät oblastin aluetta virkistäytymiseen (kesäasuntoja, kalastusta, sienestystä). - Venäjän puolella on eläinkannoissa ollut huomattavia muutoksia, joihin ovat vaikuttaneet viime vuosikymmenten muutokset Venäjän taloudessa ja yhteiskunnassa. Kun suurpedoista puhutaan, ei pidä unohtaa sitä, että ne käyttävät ravinnokseen riistaeläimiä. Vielä reilut parikymmentä vuotta sitten oblastin alueella oli runsas hirvikanta, myös karhu- ja susikanta oli sen myötä melko runsas ja vakaa. - Viimeisen kymmenvuotiskauden aikana on nähtävissä sekä peto- että riistakantojen muutoksia, jotka ovat seurausta yhteiskunnallisista muutoksista. Hirvikanta Leningradin oblastin alueella 20 vuotta sitten oli noin Vuosittain kaadettiin noin Vuonna 1999 laskettiin hirvikannaksi ja vuosittain kaadettiin vain noin 150. Vuonna 2008 oli kanta ja kaatolupia myönnettiin Villisika on myös tyypillistä suden ravintoa. 20 vuotta sitten villisikakanta oli noin , joista kaadettiin vuosittain vuotta sitten villisikakanta oli enää vain noin 1 000, kaatolupia oli 80. Vuonna 2008 kanta oli kasvanut yksilöön ja lupakiintö on nostettu 150 yksilöön 3

4 - suden ja karhun pääsaaliseläinten kantojen vaihtelu on siis ollut melkoisen voimakasta, suden kanta on noudattanut saaliseläinten kannanvaihtelua luvun alussa, jolloin tapahtui suuria muutoksia Venäjällä, meni metsästys melko villiksi eikä ammattitaitokaan ollut kovin korkeatasoista. Seurauksena oli, että maastossa oli paljon haavoittuneita eläimiä, jotka puolestaan lisäsivät susikannan kehitystä. Vuosina susia ammuttiin noin 100 yksilöä ja vuonna 1998 ammuttiinkin jo 350, josta seurasi susikannan pieneneminen. Vuonna 2001 kaadettiin 101 sutta. - vuonna 1998 laskettiin susikannaksi ja 2001 arvio oli 350 yksilöä - vuonna 1998 havaittiin hirvi- ja villisikakantojen lähteneen kasvuun, minkä arveltiin olleen osittain seurausta siitä, että metsästysalueet annettiin metsästysseurojen hallintaa, jotka alkoivat harjoittaa aktiivista riistanhoitoa - nykyisin suden metsästys on urheilumetsästyksen vaativa, mutta kiinnostava laji. - susi ei ole millään lailla uhattuna Leningradin oblastissa, tällä hetkellä kannan arvio on yksilöä eli esiintymistiheys on Suomen luokkaa tai hieman runsaampi - karhu osalta viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2005, jolloin kanta oli (lupakiintiö 170). Kanta on ollut kasvussa ja karhuja tavataan yhä enemmän lähellä asutusta mm. Pietarin kaupunkia. - Karjalankannaksella ei karhua parikymmentä vuotta sitten juurikaan esiintynyt, nykyisin karhu on alueella yleinen (n. 300) ja sitä myös metsästetään (20 lupaa vuosittain). - karhun metsästys Kannaksella tapahtuu karhuja varten pidetyillä kaurapelloilla. - suden kaatokiintiö voisi olla 170, mutta osittain Venäjän lainsäädännöstä ja verottajan kiinnostuksesta johtuen on ammuttu vain 60 - huippu karhun metsästyksessä oli vuonna 2004, jolloin kaadettiin 111 yksilöä, lupia oli myönnetty kuitenkin ilveksiä Lenoblastissa on noin 450, ahmoja tavataan vain silloin tällöin - ilves ja susi on on hyötynyt majavakannan voimakkaasta kasvusta, joitakin kymmeniä vuosia sitten majavia metsästettiin runsaasti turkisten takia, mutta tämä on loppunut kokonaaan jo pari kymmentä vuotta sitten - mitä tulee ehdotettuun yhteiseen tutkimushankkeeseen, katson että minä ja edustamani organisaatio edustaa käytännön riistanhoitoa ja voi organisoida niitä asioita ja varsinaista tutkimussektoria edustaa sitten professori Danilov ja hänen tutkimuslaitoksensa Kysymys: Onko Leningradin oblastin alueella asetettu suurpedoille tavoitekantoja? Vastaus: Edellä esitetyt luvut eivät ole tavoitemääriä. Karhu menestyy hyvin ja niitä voisi olla enemmänkin. Karhua ei uhkaa mikään ja sitä voidaan aivan hyvin metsästää. Susikantaa on tarpeen pienentää, mutta olosuhteista johtuen lupia voidaan myöntää vain 150 vuodessa, josta seuraa se, että susikanta jatkaa kasvuaan. Kysymys: Miten Leningradin alueen ja Pietarin riista- ja suurpetotutkimus on järjestetty, kuka tekee tutkimuksia ja selvityksiä? Vastaus: Seurantaa tekevät ne alan organisaatiot, joille on annettu metsästysalueiden käyttöoikeudet. Karhumääriä on tutkittu kesällä, ilves, susi ja hirvi ovat puolestaan talviaikaisten selvitysten kohteina (mm. lentolaskennat) Kysymys: Onko rajaviranomaisilla joitain erioikeuksia rajavyöhykkeellä metsästämiseen? Vastaus: Ei ole erityislupia. Rajavyöhykkeellä eivät saa liikkua edes valvovat viranomaiset muuta kuin virkatehtävissään. 4

5 Kysymys: Esiintyykö Leningradin alueella petovahinkoja? Vastaus: Totta kai, koiria viedään kylistä, karhu ja susi käyvät joskus nappaamassa lehmiä, lampaita ja vuohia. Tosin eniten valituksia on tullut villisiasta, koska se käy tonkimassa kaikki kasvi- juures- ja perunamaat. Pjotr Danilov, professori, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen biologian instituutin eläintieteen laboratorion johtaja (tulkkaus Markus Hulkkonen) Aikaisemmin suurpetotutkimuksessa on tehty yhteistyötä Karjalan Tasavallan (KT) ja Suomen pohjoisimpien alueiden kanssa.. Itsekin olen nyt ensimmäistä kertaa käymässä Etelä-Karjalassa. Seurantaruudut ovat kooltaan 50x50 km. Merkittävin riistaeläin on hirvi ja sen suurin tiheys on KT:n lounaisosissa, jossa luonnonolosuhteet ovat otolliset. Toisaalta se on aluetta, jossa on jo vuosisatoja ollut ihmistoimintaa, maanviljelystä yms., jolloin alue oli Suomen hallinnassa. Seurauksena oli monimuotoisia biotooppeja. Lisäksi vuosisatoja hakkaamattomina säilyneet Laatokan rantametsät tarjoavat hirvelle sopivia elinympäristöjä. Karhukanta on yli 3 000, ilveskanta on runsain siellä missä on eniten jäniksiä eli Laatokan pohjois- ja länsirannalla, pohjoisempana kanta on harvempi. Ahman esiintymisalue rajoittui etelässä Laatokkaan, mutta nykyisin esiintymisen eteläraja kulkee pohjoisempana. Ahmaa tavataan, toisin kuin Leningradin alueella, suhteellisen yleisesti. Villisika ilmestyi alueelle 1960-luvun lopulla ja nyt lisääntymisalueen pohjoisraja kulkee jo Karhumäen tasalla. Hirvi ja susikantojen vaihtelut ovat sidoksissa toisiinsa. Salametsästys on ilmiö, johon KT:ssakaan ei ole ratkaisua löytynyt. Salametsästys sai alkunsa Neuvostoliiton aikana, jolloin se tavallaan oli luonnollista nälän tyydyttämiseksi. Salametsästys jatkuu kuitenkin edelleen. Nyt salakaatoja tekevät suhteellisen varakkaat ihmiset ilmeisesti pelkästään huvikseen eivät lihaa hankkiakseen. Monia tutkimuksia on tehty yhteistyössä mm. professori Pulliaisen kanssa, myös rajamiehet ovat olleet mukana aineistojen keruussa. Nykyisin Karjalan tutkimuskeskuksessa tehdään myös geneettistä tutkimusta. Majava ilmaantui Karjalankannakselle ja KT:aan samanaikaisesti 1950-luvun alussa. Suomen puolelta tuli kanadanmajavia, joista pääosa kannasta muodostuu, mutta alueella esiintyy jonkin verran euroopanmajavaa. Kanadanmajava on levinnyt nykyisin itään Arkangelin alueen puolelle. Kanadanmajavaa on KT:ssakin istutettu. Istutukset on tehty alueille, joissa majavia ei aikaisemmin ollut ollenkaan. Myöhemmin havaittiin, että kanadanmajavat olivat kadonneet ja eurooppalainen oli vallannut nämä alueet. Siten ei voida varmasti sanoa kumpi laji on syrjäyttämässä kumman. Tutkimusyhteistyöstä vielä. Tärkeitä ovat laskennat, seuranta ja vertailevat arviot, joiden perusteella voidaan arvioida kehitystrendit ja populaatioiden dynamiikkaa. Toinen tärkeä tutkimussuunta on geneettinen tutkimus suden ja karhun osalta. Kiinnostava kysymys on myös 5

6 se, kuinka paljon esiintyy koira-susi hybridejä. Kiintoisia tutkimuskohteita ovat myös majava ja villisika. Villisikaa myös kasvatetaan KT:ssa, mm. Pitkärannassa on suuri villisikatarha. Myös metsäjäniskannan geneettinen rakenne olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde. Tämä siitä syystä että sekä KT:n että Kannaksen alueella on tavattu Jakutiasta peräisin olevia jäniksiä. Sitä, miten ne ovat sinne tulleet, ei tiedetä. Mielenkiintoinen tutkimusalue on myös kausiluonteiset vaellukset. Esitelmämateriaalia on liitetiedostossa Kysymys: Ovatko Suomen ja Venäjän kannan arviot sellaisenaan vertailukelpoisia? Vastaus: Periaatteellisia eroja ei ole, jälkiseuranta, linjaseuranta (Suomessa kolmioita). 6. Tutkimushankkeen jatkotoimenpiteet Käytiin keskustelua mahdollisen yhteishankkeen periaatteista; mitä lajeja tutkitaan ja mitä aihepiirejä: - villisika saattaa olla tulevaisuudessa Suomen riistamaailmassa merkittävä laji ja sitä on vähän tutkittu - villisika on Ruotsissa erittäin suuri ongelma maanviljelykselle vahinkoeläimenä - tulevaisuudessa, kun talvet lämpenevät, villisika todennäköisesti lisääntyy myös Suomessa. Lajia ei ole RKTL:n toimesta juurikaan tutkittu. - RKTL joutuu kuuden vuoden välein raportoimaan EU:lle suurpedoista, euroopanmajavasta ja metsäjäniksestä - Kymen riistanhoitopiirin näkökulmasta susi olisi ensisijainen tutkimuskohde - kyselytutkimus sekä Suomen että Venäjän puolella susista saattaisi tuottaa nopeammin tuloksia kuin radio- tai satelliittiseuranta, jotka vaativat pitemmän aikavälin seurantaa - kyselytutkimus toisi myös hyvin esille ihmisnäkökulman, jota neuvottelukuntakin on aina painottanut 6

7 Päätettiin toistaiseksi käyttää hankkeesta työnimeä Suurpedot ja ihminen Etelä-Karjalassa, Karjalankannaksella ja Karjalan Tasavallan eteläosissa sekä päätettiin perustaa työryhmä suunnittelemaan hankkeen jatkoa pikaisella aikataululla. Työryhmään nimettiin seuraavat henkilöt: Danilov, Pjotr, eläintiet.lab:n johtaja, Venäjän tiedeakatemia, Karjalan tutkimuskeskus, biologian instituutti Hämäläinen, Arto, suunnittelujohtaja, Etelä-Karjalan liitto, neuvottelukunnan sihteeri Jokinen, Simo, biologi, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kiukas, Erkki, riistapäällikkö, Kymen riistanhoitopiiri Kozhajev, Aleksei, puheenjohtaja, Leningradin alueen eläinmaailman kohteiden käytön, suojelun ja säätelyn komitea Pentinniemi, Erkki, toiminnanjohtaja, Suomen metsästäjäliiton Kymen piiri Ruusila, Vesa, tutkimusjohtaja, Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus Rämä, Antti, maakuntahallituksen jäsen, Etelä-Karjalan liitto, neuvottelukunnan puheenjohtaja Arto Hämäläinen järjestää työryhmän ensimmäisen kokouksen. Pääsihteeri Markus Hulkkonen kertoi ENPI-ohjelman aikataulusta sen verran, että EU:n komissio on lähiaikoina hyväksymässä ohjelman ja haku voitaneen avata vuoden 2009 alkupuolella. Hakuaika tulee olemaan kolme kuukautta. Hakemusten käsittely kestää puolisen vuotta. Päätöksiä voidaan siis odottaa aikaisintaan loppusyksyllä KLO KOKOUS KESKEYTETTIIN LOUNASTA JA TIEDOTUSTILAISUUTTA VARTEN 7. Suurpetojen kaatolupatilanne viimekesäisen lainsäädäntömuutoksen jälkeen, Erkki Kiukas, riistapäällikkö, Kymen riistanhoitopiiri Metsästysasetus muuttui Suomessa elokuun 2008 alussa siten, että riistanhoitopiireille tuli suurpetojen pyyntilupien myönnöt. Aikaisemmin jokaiselle suurpedolle oli oma metsästysaikansa, jolle ajalle riistanhoitopiiri myönsi lupia sen mukaan, mitä ministeriö määräyskirjeellään mahdollisti. Nyt muutoksen jälkeen piiri myöntää luvat koko vuodelle siis myös metsästyskauden ulkopuoleiselle ajalle. Suurpetojen metsästyksessä on ajauduttu pahaan pykäläviidakkoon. Jossain vaiheessa joudutaan varmasti miettimään luontodirektiivin ilmaisua luontainen levinneisyysalue, mikä puuttuu kansallisesta lainsäädännöstä ja suurpetojen hoitosuunnitelmista kokonaan. Lähtökohta on, että kaikki suurpedot on tiukasti rauhoitettuja, mutta tästä voidaan poiketa. Poikkeamisperusteita ovat mm. luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston säilyttäminen, maa- ja metsätalouden, kalastuksen ja eläinten pidolle tai muulle omaisuudelle aiheutuneen vahingon 7

8 estämiseksi. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, mitä ensimmäinen peruste tarkoittaa ja jälkimmäisen osalta EY-tuomioistuimen kanta on, että pidetään eläimet tarhoissa ja sisällä öisin. Ongelmana on, että suurpedot käyvät kotieläinten kimppuun myös päivisin. Muita poikkeamisperusteita ovat kansanterveydelle, yleiselle turvallisuudelle tai muu erittäin tärkeä yleisen edun kannalta pakottava syy (raivotaudin leviäminen, lasten koulukyydityksen jne.). Ministeriö on antanut pysyväismääräyksen, joka ohjaa pyyntilupien käsittelyä riistanhoitopiireissä. Määräyksessä on tarkkaan lueteltu kaikki toimenpiteet, jotka täytyy tehdä ennen kuin lupa voidaan myöntää ja vaikka perusteet täyttyvät, tulee vielä miettiä onko olemassa muita tyydyttäviä ratkaisuja. Käytännössä tulee mieleen, että määräykseen sisältyy ajatus, että mieluiten lupaa ei tule myöntää. Määräyksissä korostetaan sitä, että pyyntilupa tulee kohdistaa mieluiten välittömään tapahtumaan. Tämäkin vaatii sen verran paljon selvityksiä ja toimenpiteitä (esimerkiksi ilmoituksen poliisille pyynnistä, missä, milloin ja ketä osallistuu), että tilanteen välittömyys on jo ohi, kun ne on tehty. Varsinaiselle metsästyskaudelle myönnettävät luvat ovat kaikkein helpoimpia. Jokaiselle lajille on vielä erikseen elokuun alussa tullut määräyskirje koskien metsästysajan ulkopuolisia pyyntilupia. Niissä on Itä-Suomen viidelle riistanhoitopiirille määritelty yhteiset lajikohtaiset kiintiöt, mikä aiheuttaa seuranta ja kirjaamisongelmia. Esitelmämateriaalia on liitetiedostossa 8. Muut asiat Ei ollut muita asioita 9. Seuraava kokous Ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion vakuudeksi (purettu ääninauhalta) ARTO HÄMÄLÄINEN kokouksen sihteeri 8

ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (3.) MUISTIO. Hotelli-ravintola Kägöne, yläkerran kokoustila, Parikkala

ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (3.) MUISTIO. Hotelli-ravintola Kägöne, yläkerran kokoustila, Parikkala ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (3.) MUISTIO Paikka: Hotelli-ravintola Kägöne, yläkerran kokoustila, Parikkala Aika: keskiviikko 17.10.2007 klo 12.30 14.55 Läsnäolijat: ( + )Aura, Raija,

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas SUOMEN RIISTAKESKUS Toimii koko valtion alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Toiminta jakautuu 15 alueelle joista jokaisella on aluetoimisto,

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS 1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS Aika: 1.3.2013, klo 9.30-12.14 Paikka: Eurajoki-sali, Eurajoki Läsnä: Pertti Rajala, Satakuntaliitto,

Lisätiedot

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen

Lisätiedot

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa 1 Riistantutkimuksen tiedote 169:1-16. Helsinki, 13.11. 2000. Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa Pekka Helle, Marcus Wikman, Pjotr Danilov, Leo Bljudnik ja Vladimir Belkin Metsäjänis,

Lisätiedot

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä.

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä. Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti Koordinaatit:

Lisätiedot

Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät. Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015

Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät. Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015 Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015 Miksi riistakantojen seurantaa tarvitaan? Kansallinen tarve: metsästyssaaliin mitoitus (kestävän käytön

Lisätiedot

Suurpetotutkimus/RKTL

Suurpetotutkimus/RKTL Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2011 159/2011 Laki metsästyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu

Lisätiedot

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta

Lisätiedot

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,

Lisätiedot

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetokantojen arviointi Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Varastokatu 3 A VALITUS 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Aaroninkatu 13 37130 Nokia nokianluonto@gmail.com MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste

Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste Anne Savola ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 15.9.2010, täyd. 17.9.2010 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija

Lisätiedot

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012)

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) Suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä koskevat säännökset muuttuivat 1.3.2011.

Lisätiedot

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui 1 Riistantutkimuksen tiedote 187:1-11. Helsinki 8.8.2003 Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui Vesa Ruusila, Ilkka Aaltonen, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Hirvien

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVAS- TA EUROOPANMAJAVAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA

Lisätiedot

Viite: MMM lausuntopyyntö 1.7.2011, Dnro 931/13/2011 ASIA: WWF Suomen lausunto MMM:n pyyntilupia koskevista määräyskirjeluonnoksista

Viite: MMM lausuntopyyntö 1.7.2011, Dnro 931/13/2011 ASIA: WWF Suomen lausunto MMM:n pyyntilupia koskevista määräyskirjeluonnoksista WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell (christian.krogell@mmm.fi)

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon

Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon Johdanto Euroopassa on ollut tuhansia vuosia suurpetoja Suurpedot hävitettiin Euroopasta lähes sukupuuttoon Suurpedot vetäytyivät Keski-Euroopasta itään ja pohjoiseen Susia ja karhuja jäi myös Espanjaan,

Lisätiedot

Karhupalaveri 19.7.2011 Ristijärven Metsästysseuran majalla klo 18.00

Karhupalaveri 19.7.2011 Ristijärven Metsästysseuran majalla klo 18.00 Karhupalaveri 19.7.2011 Ristijärven Metsästysseuran majalla klo 18.00 Läsnä: Erkki Leinonen Paltamon Metsästysseura ry. Arto Moilanen Mieslahden Metsästysseura ry Kari Suutari, Salokylän Erä ry. Marja-Maija

Lisätiedot

Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013

Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013 Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013 1 Keskeiset säännökset METSÄSTYSLAKI 51 : Koiran kiinnipitovelvollisuus Maaliskuun 1 päivästä

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena Kuva: Ilpo Kojola Sisältö Yleistä ahmasta Tutkimuksia muualta Ahman elinalueen valinta Ahman ruokavalio Yhteenveto: ahma suden seuralaisena 2 Ahma Gulo gulo Maailman suurin maalla elävä näätäeläin Kanta

Lisätiedot

SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI LAPIN LIITTO SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen Kuvat: Etukansi: Aarne Aatsinki Lapin

Lisätiedot

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Miten kannanhoito on muuttunut? Vielä 1980-luvulla ja 1990- luvun alussa susikanta oli pääasiassa sijoittunut lähinnä itärajan pintaan

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 21.5.2015)

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 21.5.2015) OHJE 21.5.2015 YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 21.5.2015) Suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä koskevat säännökset muuttuivat

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002 1 Riistantutkimuksen tiedote 190:1-7. Helsinki 20.9.3 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi loppuvuoden 2 suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Katja Ikonen Kuva: Marcus Wikman Riista- ja peltokolmiolaskenta Metsästäjäkunta on avustamassa pienriistan seurantaa vuosittain noin tuhat metsästysseuruetta eri puolilta

Lisätiedot

Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012

Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012 Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012 1 YHTEISLUPA Tämän suurpetojen metsästyksen yhteisluvan muodostavat siihen erikseen ilmoittautuneet

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi

Lisätiedot

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti)

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti) Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 700 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja Sähköposti Koordinaatit: P

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi

Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 27.3.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen

Lisätiedot

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013

Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013 Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013 (14.8.2013 mennessä) Koostanut Sauli Härkönen 16.8.2013 Suomen riistakeskus 1 Muutokset lain ja valtioneuvoston asetuksen tasolla Laki metsästyslain muuttamisesta

Lisätiedot

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Ilveskannan seuranta Katja Holmala RKTL Esitelmän sisältö Kannanarviointi RKTL:ssä Ilveksen levinneisyys ja levittäytyminen Ilveskannan arviointimenetelmän yksityiskohtia Erillislaskennat Muutama sananen

Lisätiedot

HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009

HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009 Riistanhoitoyhdistys: 162 Rautjärven Rhy Pinta ala: 35931,00 ha HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009 1. TALVIKANTA 70 kpl Tiheys 1,95 hirveä/1000 ha 2. KEVÄTMUUTTO (lisäys + tai muutto alueelta

Lisätiedot

Hirvijohtajien koulutus 2011

Hirvijohtajien koulutus 2011 Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,

Lisätiedot

Linkki esitelmätiivistelmiin: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/mw/ripa_2010_tiivisteet.pdf

Linkki esitelmätiivistelmiin: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/mw/ripa_2010_tiivisteet.pdf Riistapäivät 2010 Linkki esitelmätiivistelmiin: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/mw/ripa_2010_tiivisteet.pdf Valtakunnalliset riista-alan neuvottelupäivät pidettiin 19. 20.1.2010 Turussa. Tämän vuoden

Lisätiedot

ESITYS SUSIKANNAN TERVEHDYTTÄMISEKSI SUOMESSA

ESITYS SUSIKANNAN TERVEHDYTTÄMISEKSI SUOMESSA TIEDOTE 25.11.2014 / tiedotusvälineet ESITYS SUSIKANNAN TERVEHDYTTÄMISEKSI SUOMESSA Pohjois-Savon Kennelpiiri ry ja Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri ry Esitys on laadittu 21.10.2014 Kuopiossa

Lisätiedot

Susiristiriitojen lieventäminen

Susiristiriitojen lieventäminen Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:

Lisätiedot

Antti Impola avasi kokouksen Pertti Rajalan ollessa estyneenä (vt 8-kokous).

Antti Impola avasi kokouksen Pertti Rajalan ollessa estyneenä (vt 8-kokous). 1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄ, SATAPETO Aika: torstai 29.11.2012 klo 9.30-12.15 Paikka: Huittisten kaupungintalo, Huittinen Läsnä: Antti Impola, Suomen riistakeskus, Satakunta, pj Markku

Lisätiedot

Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON

Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON 1 Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON 2 1 JOHDANTO 2 AHMAN LEVINNEISYYS JA BIOLOGIA 2.1 Ahman levinneisyys ja ahmakannat Suomen lähialueilla

Lisätiedot

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN MARI POHJA-MYKRÄ RURALIA-INSTITUUTTI, HELSINGIN YLIOPISTO RIISTAPÄIVÄT 21.-22.1.2014 Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä 21.1.2014 KEHITTÄMISARVIOINNIN

Lisätiedot

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskus Riistapäivät 2013 Lahti 22.-23.1.2013 Esityksen sisällöstä KV-taustaa ja strategioita Direktiiviraportoinneista

Lisätiedot

Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI)

Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI) Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 Jakelussa mainitut POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI) Asian tausta Maa- ja metsätalousministeriössä on ollut valmisteltavana

Lisätiedot

Luke LUONNONVARAKESKUS

Luke LUONNONVARAKESKUS p Luke LUONNONVARAKESKUS 19.1.2015 1/9 51/00 04 05/2015 Maa ja metsatalousministerio Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi LAUSUNTO TALVEN 20142015 SUSITILANTEESTA Lausuntonaan susikannan tilasta (Luke) esittaa seuraavan.

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Lupaosakkaat: 7

PÄÄTÖS. Lupaosakkaat: 7 SUOMEN RIISTAKESKUS Oulu PL 35 91501 Muhos (08)53 53 500 Pentti Hannula Palmutie 1 84100 YLIVIESKA PÄÄTÖS Pvm Nro 23.11.2011 2011/00345 2011/00345 1 METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA HAKIJA HAKEMUS

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Pöytäkirja 2 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 2/2012 Aika: Paikka: 9.1.2012 kello 16.00 alkavan perehdytyksen jälkeen Opiskelijakunnan neuvotteluhuone, Skinnarila, Lappeenranta Läsnä: Valtonen Mikko puheenjohtaja

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus. www.suomenpeura.fi www.forestreindeer.fi www.forestreindeer.ru

Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus. www.suomenpeura.fi www.forestreindeer.fi www.forestreindeer.ru Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus www.suomenpeura.fi www.forestreindeer.fi www.forestreindeer.ru Metsäpeura - Levinneisyys Suomessa ja Luoteis-Venäjällä Villipeurat saapuivat Fennoskandiaan 10 000

Lisätiedot

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 1/5 Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) HIMANGAN METSÄTYSSEURA Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet : Himangan kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet

Lisätiedot

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani

Lisätiedot

AURAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2013 12. 2.2013 Kirkkoneuvosto 1/5

AURAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2013 12. 2.2013 Kirkkoneuvosto 1/5 1/5 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai 12.2.2013 klo 18.00 Paikka Läsnä Auran seurakunnan virastotalo Äärelä Torsti, pj Hafrén Leena Kalmi Pekka Loukonen Terttu Moisala Taina Mäki Kaija Lindholm Minna

Lisätiedot

2013/00179 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 23.10.2013 2013/00179

2013/00179 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 23.10.2013 2013/00179 SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 XXXXXXXX XXXXXXXX XXXXXXXX PÄÄTÖS Pvm Nro 23.10.2013 2013/00179 2013/00179 1 METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA

Lisätiedot

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Neuvotteleva

Lisätiedot

16.9.2011. Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 17.08. Todetaan läsnäolijat.

16.9.2011. Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 17.08. Todetaan läsnäolijat. PÖYTÄKIRJA 16 (1/5) HALLITUS ESITYSLISTA Aika: 10.8.2011 kello 17.00 Paikka: Saikolo, Lappeenranta Läsnä: Valtonen Mikko puheenjohtaja Lempiäinen Mika varapuheenjohtaja Hannonen Maiju jäsen Holopainen

Lisätiedot

Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi.

Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi. ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 11.2.2003 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ City- hotelli Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto sekä Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet:

Seurakuntaneuvosto sekä Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet: Kokouskutsu Seurakuntaneuvosto 13.2.2012 klo 18.00 Seurakuntakoti Seurakuntaneuvosto sekä Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet: Kokoonnumme ma. 13.2.2012 toimittamaan kirkolliskokouksen-

Lisätiedot

Johtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo

Johtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo UUSI PARADIGMA MUN JUTTU! Johtoryhmän kokous 19.5.2009 klo 9 11 / Mikkeli / Kaupungintalo Muistio 1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00 ja toivotti osallistujat tervetulleiksi kera kahvin. - puheenjohtajana

Lisätiedot

Suomen karhukannan hoitosuunnitelma

Suomen karhukannan hoitosuunnitelma Suomen karhukannan hoitosuunnitelma 22007 Suomen karhukannan hoitosuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö 2/2007 Julkaisun nimi: Suomen karhukannan hoitosuunnitelma Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE Päivi Kainulainen Eeva Maria Maijala TIIVISTELMÄ PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITO- ALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA PORONHOITAJIEN TUKEMINEN PETOKANTOJEN SEURANTA JA SÄÄTELY

Lisätiedot

Borgström Toni, edustajiston varapuheenjohtaja

Borgström Toni, edustajiston varapuheenjohtaja Pöytäkirja 15 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 15/2014 Aika: 24.9.2014 kello 16.00 Paikka: Kutsutut: Neuvottelutila Kummeli, Lappeenranta Paakki Pauliina, hallituksen puheenjohtaja Huhtiranta Sonja Hämäläinen

Lisätiedot

Suurpedot ja luonnonsuojelu. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja

Suurpedot ja luonnonsuojelu. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Suurpedot ja luonnonsuojelu Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Suurpedot luonnossa Suurpedot, erityisesti susi ja ilves, ovat huippupetoja Säätelijöitä, jotka tasapainottavat

Lisätiedot

16.9.2011. Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 17.14. Todettiin läsnäolijat.

16.9.2011. Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 17.14. Todettiin läsnäolijat. PÖYTÄKIRJA 17 (1/5) HALLITUS PÖYTÄKIRJA Aika: 29.8.2011 kello 17.00 Paikka: Saikolo, Lappeenranta Läsnä: Valtonen Mikko puheenjohtaja Lempiäinen Mika varapuheenjohtaja Hannonen Maiju jäsen Holopainen Tiina

Lisätiedot

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja. 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja. 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Ari Tapanainen avasi kokouksen

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.5.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.5.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.5.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ City-hotelli Timo Kovala Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi.

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Pöytäkirja Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry Vuosikokous 22.02.2009 Aika 13.00 14.20 Paikka Seuran Maja Läsnä 39 jäsentä 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana

Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana 1 Riistantutkimuksen tiedote 173:1-12. Helsinki, 12.6.2001. Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija

Lisätiedot

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma) UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma) Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Nelma-Siika Workshop Laukaa 7.4.2011 RKTL - tietoa kestäviin valintoihin Mikä on Nelma?

Lisätiedot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS MUISTIO Aika: tiistai 15.3.2016 kello 10.00 12.15 Paikka: Etelä-Karjalan liiton toimisto, kokoustila Koivikko 4. krs, Kauppakatu 40 D., Lappeenranta

Lisätiedot

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA Maastotarkastuksen tekevä maaseutuelinkeinoviranomainen vastaa arviokirjan täyttämisestä. 1. MAASTOTARKASTUSTA JA KORVAUKSEN

Lisätiedot

UTSJOEN KIRKONKYLAN YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS. 1 KOKOUKSEN AVAUS, hoitokunnan puheenjohtaja Mika Aikio.

UTSJOEN KIRKONKYLAN YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS. 1 KOKOUKSEN AVAUS, hoitokunnan puheenjohtaja Mika Aikio. UTSJOEN KIRKONKYLAN YHTEISEN KALAVEDEN OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS POYTAKIRJA Paikka: Utsjoen kunnantalo, valtuustosali Aika: 28.03.2015 klo 12:00-15:15 1 KOKOUKSEN AVAUS, hoitokunnan puheenjohtaja

Lisätiedot

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA Tämä kalvosarja esittelee EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEITÄ IHMISEN VAIKUTUKSIA LUONTOON JA RIISTALAJIEN ELINYMPÄRISTÖIHIN ELÄINTEN SOPEUTUMISTA JA ERILAISIA KEINOJA SELVIYTYÄ

Lisätiedot

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja 1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Tiistai 25.03.2014 klo 18.00-18.40. Kunnanviraston kokoushuone, Tervontie 4 (uusi kokoushuone)

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Tiistai 25.03.2014 klo 18.00-18.40. Kunnanviraston kokoushuone, Tervontie 4 (uusi kokoushuone) ympäristölautakunta Tervontie 4, 72210 Tervo KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 2/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Tiistai 25.03.2014 klo 18.00-18.40. Kunnanviraston

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 20/2010 Kunnanhallitus. Perjantai 8.10.2010 klo 17.00 17.30. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 20/2010 Kunnanhallitus. Perjantai 8.10.2010 klo 17.00 17.30. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 20/2010 Kunnanhallitus KOKOUSTIEDOT Aika Perjantai 8.10.2010 klo 17.00 17.30 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan Sivu

Lisätiedot

Kokouksen paikka ja ajankohta on ilmoitettu toimikauden alussa.

Kokouksen paikka ja ajankohta on ilmoitettu toimikauden alussa. PÖYTÄKIRJA 03/2013 Aika: Tiistai 12.3.2013 klo 16 18 Paikka: Veturitallit, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Heidi Sahivaara avasi kokouksen klo 16.05. 2.

Lisätiedot

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistatalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Suomi runsaiden kala- ja riistavarantojen maa Suomen pohjoinen luonto antaa erinomaiset mahdollisuudet elinkeinojen harjoittamiseen ja virkistäytymiseen.

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Suurpetoneuvottelukunnat ja suurpetokantojen hoito - kokemuksia Suomesta ja Ruotsista

Suurpetoneuvottelukunnat ja suurpetokantojen hoito - kokemuksia Suomesta ja Ruotsista Suurpetoneuvottelukunnat ja suurpetokantojen hoito - kokemuksia Suomesta ja Ruotsista Jani Pellikka Joensuun yliopisto/uudenmaan riistanhoitopiiri 19.11.2008 1.1. Alueelliset suurpetofoorumit Suomessa

Lisätiedot

Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ

Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ Kuivasen osakaskunta Pöytäkirja 17.3.2014 Osakaskunnan varsinainen kokous Aika: 16.03.2014 klo 14.00 Paikka: Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ 1. Kokouksen avaus Istuvan hoitokunnan

Lisätiedot

Riistapäivät Vantaa 22.1.2014

Riistapäivät Vantaa 22.1.2014 Riistapäivät Vantaa 22.1.2014 Metsästäjät ja suurpedot Panu Hiidenmies Toiminnanjohtaja Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y. Suurpetometsästyksen mittakaava Suomessa esimerkiksi Noin 2000

Lisätiedot