ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (5.) MUISTIO. Hotelli Lappee, Linnoitus kabinetti, Lappeenranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (5.) MUISTIO. Hotelli Lappee, Linnoitus kabinetti, Lappeenranta"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (5.) MUISTIO Paikka: Hotelli Lappee, Linnoitus kabinetti, Lappeenranta Aika: Tiistai klo Läsnäolijat: ( - )Aura, Raija, biologi Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ( + )Hakman, Anssi, kunnanhallituksen jäsen Rautjärven kunta ( - )Heikkinen, Samuli, tutkija RKTL ( + )Hintsanen, Tuomo, toiminnanjohta MTK / Etelä-Karjala ( + )Hänninen, Jyrki, rikoskomisario Lpr:n kihlakunnan poliisilaitos ( + )Hämäläinen, Arto, suunnittelujohtaja Etelä-Karjalan liitto ( + )Jokinen, Simo, biologi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ( + )Keltanen, Ari, kunnanhallituksen jäsen Ruokolahden kunta ( + )Kiukas, Erkki, riistapäällikkö Kymen riistanhoitopiiri ( + )Lahtela, Seppo, puheenjohtaja Kymenläänin kennelpiiri ry ( + )Pentinniemi, Erkki, toiminnanjohtaja Suomen metsästäjäliiton Kymen piiri ( + )Rantonen, Ritva-Liisa, tiedottaja Etelä-Karjalan liitto ( + )Rämä, Antti, hallituksen jäsen Etelä-Karjalan liitto ( + )Seppälän varahenkilö läsnä Kaakkois-Suomen TE-keskus ( + )Tikkinen, Heimo, kunnanvaltuuston pj Parikkalan kunta ( - )Vainikka, Pekka, toiminnanjohtaja Metsänomistajien liitto, Ka-Suomi Vieraat: ( + )Ruusila, Vesa, tutkimusjohtaja Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus ( + )Danilov, Pjotr, eläintiet.lab:n johtaja Venäjän tiedeakatemia, Karjalan tutkimuskeskus, biologian instituutti ( + )Kozhajev, Aleksei, puheenjohtaja Leningradin alueen eläinmaailman kohteiden käytön, suojelun ja säätelyn komitea ( + )Hulkkonen, Markus, pääsihteeri Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI -yksikkö 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Antti Rämä avasi kokouksen ja toivotti vieraat tervetulleiksi. 2. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Hyväksyttiin. 1

2 3. Läsnäolijat Todettiin yllä olevan listan mukaan. 4. Edellisen kokouksen ( ) muistio Hyväksyttiin. 5. Suomalais-venäläinen suurpetotutkimus, halukkuus ja valmiudet yhteistyöhön Tutkimusjohtaja Vesa Ruusila, RKTL Karhu, ja susikantojen viimeisimmät kannanarviot. Karhukanta on vaihteessa kääntynyt kasvuun. Tiheimmät esiintymät ovat itäisessä Suomessa, mutta Keski-Suomessa on erillinen tihentymä, joka on pitkälti syntynyt siirtoistutusten kautta. Karhua tavataan koko maassa. Ydinalueiden ulkopuolella liikkuvat karhut ovat tyypillisesti nuoria uroksia. Susikannassa on ollut kasvua jo 1990-luvulla, mutta voimakas kasvu tapahtui vuosituhannen vaihteesta lähtien. Vuonna 2007 todettiin kannan pienentyneen noin 20 %. Tiheimmät esiintymät ovat itärajan tuntumassa ja Kainuussa. Lisääntyviä pareja on ollut Pohjois-Hämeen Päijänteen alueella ja Varsinais-Suomessa. Sudella ei ole tehty siirtoistutuksia. Ilveskannat nousivat 80-luvulta 90-luvulle voimakkaasti, jonka jälkeen kanta pieneni kohotakseen jälleen vuosituhannen vaihteesta lähtien. Ilves on levittäytynyt poronhoitoalueen eteläpuolella koko maahan. Tällä hetkellä meillä on noin 1400 ilvestä ja kanta on kasvussa. Ahmakanta on kasvanut 80-luvun alusta tasaisesti. Tiheimmät kannat ovat tälläkin lajilla itärajan tuntumassa. Suurpetotutkimus on yksi suurimmista RKTL:n hankkeista ja taloudellisesti kaikkein suurin riista- ja porotalouden yksikössä. Vaatimukset suurpetokantojen seurannalle kasvavat jatkuvasti keskeisinä tekijöinä ovat ajantasaisuus, tarkkuus ja luotettavuus, mutta myös saalistilastojen kehittämiseen panostetaan. Ajantasaisuuden kehittäminen on tärkeää, kun joudutaan nopeassa aikataulussa myöntämään tappolupia. Tietohallintoon on RKTL:ssä kokonaisuutena panostettu eniten, tietokannat ja paikkatieto. Viimeaikoina on panostettu DNA-pohjaiseen karhukantojen geneettiseen seurantaan. DNA määritetään ulostenäytteistä, joiden kerääminen on nopeaa, halpaa eikä häiritse eläimiä. 2

3 Jatkossa eräänä karhututkimuksen teemana voisi olla selvittää toisaalta karhukannan tiheys ja toisaalta geneettinen rakenne Etelä-Karjalassa ja Venäjän-Karjalassa. Lähialueyhteistyö kuuluu RKTL:n toimintasuunnitelmiin edelleen, pitkäaikaista yhteistyötä on tehty professori Danilovin ja hänen edustamansa laitoksen kesken. RKTL suhtautuu myönteisesti yhteistyöhankkeisiin, joihin on mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta, koska budjettirahat ovat aina rajalliset ja pienenemässä. EU:n taholta tulee velvoitteita suurpetojen populaatiotasoiseen tutkimukseen. Valmius yhteishankkeen käynnistämiseen suhteellisen nopeasti on hyvä. Laitehankinnat yms. voidaan kuitenkin toteuttaa vasta kun rahoitus on varmistunut ja rahat tilillä. Jos hanke toteutuu henkilöstön tarve voi nousta suureksikin, RKTL:llä pysyvä henkilöstö on rajallinen, mutta väitöskirjan tekijöitä ja eri yhteistyötahojen henkilöstöä on mahdollista saada käyttöön lisätyövoimaksi Esitelmämateriaalia on liitetiedostossa Aleksei Kozhajev, puheenjohtaja, Leningradin alueen eläinmaailman kohteiden käytön, suojelun ja säätelyn komitea (tulkkaus Markus Hulkkonen) - Leningradin oblastin pinta-ala on runsaat km 2 (yli 8 miljoonaa ha). Laatokkaa tässä alassa on mukana 1 miljoonaa ha. Maapinta-ala on siis vajaa 7 miljoonaa ha. Kun oblastin resursseista puhutaan, on hyvä pitää mittasuhteet mielessä. - Oblastin alueella, johon ei siis kuulu Pietarin kaupunki, asuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä, Pietarin kaupungin asukasluku on 4,5 miljoonaa, jotka käyttävät oblastin aluetta virkistäytymiseen (kesäasuntoja, kalastusta, sienestystä). - Venäjän puolella on eläinkannoissa ollut huomattavia muutoksia, joihin ovat vaikuttaneet viime vuosikymmenten muutokset Venäjän taloudessa ja yhteiskunnassa. Kun suurpedoista puhutaan, ei pidä unohtaa sitä, että ne käyttävät ravinnokseen riistaeläimiä. Vielä reilut parikymmentä vuotta sitten oblastin alueella oli runsas hirvikanta, myös karhu- ja susikanta oli sen myötä melko runsas ja vakaa. - Viimeisen kymmenvuotiskauden aikana on nähtävissä sekä peto- että riistakantojen muutoksia, jotka ovat seurausta yhteiskunnallisista muutoksista. Hirvikanta Leningradin oblastin alueella 20 vuotta sitten oli noin Vuosittain kaadettiin noin Vuonna 1999 laskettiin hirvikannaksi ja vuosittain kaadettiin vain noin 150. Vuonna 2008 oli kanta ja kaatolupia myönnettiin Villisika on myös tyypillistä suden ravintoa. 20 vuotta sitten villisikakanta oli noin , joista kaadettiin vuosittain vuotta sitten villisikakanta oli enää vain noin 1 000, kaatolupia oli 80. Vuonna 2008 kanta oli kasvanut yksilöön ja lupakiintö on nostettu 150 yksilöön 3

4 - suden ja karhun pääsaaliseläinten kantojen vaihtelu on siis ollut melkoisen voimakasta, suden kanta on noudattanut saaliseläinten kannanvaihtelua luvun alussa, jolloin tapahtui suuria muutoksia Venäjällä, meni metsästys melko villiksi eikä ammattitaitokaan ollut kovin korkeatasoista. Seurauksena oli, että maastossa oli paljon haavoittuneita eläimiä, jotka puolestaan lisäsivät susikannan kehitystä. Vuosina susia ammuttiin noin 100 yksilöä ja vuonna 1998 ammuttiinkin jo 350, josta seurasi susikannan pieneneminen. Vuonna 2001 kaadettiin 101 sutta. - vuonna 1998 laskettiin susikannaksi ja 2001 arvio oli 350 yksilöä - vuonna 1998 havaittiin hirvi- ja villisikakantojen lähteneen kasvuun, minkä arveltiin olleen osittain seurausta siitä, että metsästysalueet annettiin metsästysseurojen hallintaa, jotka alkoivat harjoittaa aktiivista riistanhoitoa - nykyisin suden metsästys on urheilumetsästyksen vaativa, mutta kiinnostava laji. - susi ei ole millään lailla uhattuna Leningradin oblastissa, tällä hetkellä kannan arvio on yksilöä eli esiintymistiheys on Suomen luokkaa tai hieman runsaampi - karhu osalta viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2005, jolloin kanta oli (lupakiintiö 170). Kanta on ollut kasvussa ja karhuja tavataan yhä enemmän lähellä asutusta mm. Pietarin kaupunkia. - Karjalankannaksella ei karhua parikymmentä vuotta sitten juurikaan esiintynyt, nykyisin karhu on alueella yleinen (n. 300) ja sitä myös metsästetään (20 lupaa vuosittain). - karhun metsästys Kannaksella tapahtuu karhuja varten pidetyillä kaurapelloilla. - suden kaatokiintiö voisi olla 170, mutta osittain Venäjän lainsäädännöstä ja verottajan kiinnostuksesta johtuen on ammuttu vain 60 - huippu karhun metsästyksessä oli vuonna 2004, jolloin kaadettiin 111 yksilöä, lupia oli myönnetty kuitenkin ilveksiä Lenoblastissa on noin 450, ahmoja tavataan vain silloin tällöin - ilves ja susi on on hyötynyt majavakannan voimakkaasta kasvusta, joitakin kymmeniä vuosia sitten majavia metsästettiin runsaasti turkisten takia, mutta tämä on loppunut kokonaaan jo pari kymmentä vuotta sitten - mitä tulee ehdotettuun yhteiseen tutkimushankkeeseen, katson että minä ja edustamani organisaatio edustaa käytännön riistanhoitoa ja voi organisoida niitä asioita ja varsinaista tutkimussektoria edustaa sitten professori Danilov ja hänen tutkimuslaitoksensa Kysymys: Onko Leningradin oblastin alueella asetettu suurpedoille tavoitekantoja? Vastaus: Edellä esitetyt luvut eivät ole tavoitemääriä. Karhu menestyy hyvin ja niitä voisi olla enemmänkin. Karhua ei uhkaa mikään ja sitä voidaan aivan hyvin metsästää. Susikantaa on tarpeen pienentää, mutta olosuhteista johtuen lupia voidaan myöntää vain 150 vuodessa, josta seuraa se, että susikanta jatkaa kasvuaan. Kysymys: Miten Leningradin alueen ja Pietarin riista- ja suurpetotutkimus on järjestetty, kuka tekee tutkimuksia ja selvityksiä? Vastaus: Seurantaa tekevät ne alan organisaatiot, joille on annettu metsästysalueiden käyttöoikeudet. Karhumääriä on tutkittu kesällä, ilves, susi ja hirvi ovat puolestaan talviaikaisten selvitysten kohteina (mm. lentolaskennat) Kysymys: Onko rajaviranomaisilla joitain erioikeuksia rajavyöhykkeellä metsästämiseen? Vastaus: Ei ole erityislupia. Rajavyöhykkeellä eivät saa liikkua edes valvovat viranomaiset muuta kuin virkatehtävissään. 4

5 Kysymys: Esiintyykö Leningradin alueella petovahinkoja? Vastaus: Totta kai, koiria viedään kylistä, karhu ja susi käyvät joskus nappaamassa lehmiä, lampaita ja vuohia. Tosin eniten valituksia on tullut villisiasta, koska se käy tonkimassa kaikki kasvi- juures- ja perunamaat. Pjotr Danilov, professori, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen biologian instituutin eläintieteen laboratorion johtaja (tulkkaus Markus Hulkkonen) Aikaisemmin suurpetotutkimuksessa on tehty yhteistyötä Karjalan Tasavallan (KT) ja Suomen pohjoisimpien alueiden kanssa.. Itsekin olen nyt ensimmäistä kertaa käymässä Etelä-Karjalassa. Seurantaruudut ovat kooltaan 50x50 km. Merkittävin riistaeläin on hirvi ja sen suurin tiheys on KT:n lounaisosissa, jossa luonnonolosuhteet ovat otolliset. Toisaalta se on aluetta, jossa on jo vuosisatoja ollut ihmistoimintaa, maanviljelystä yms., jolloin alue oli Suomen hallinnassa. Seurauksena oli monimuotoisia biotooppeja. Lisäksi vuosisatoja hakkaamattomina säilyneet Laatokan rantametsät tarjoavat hirvelle sopivia elinympäristöjä. Karhukanta on yli 3 000, ilveskanta on runsain siellä missä on eniten jäniksiä eli Laatokan pohjois- ja länsirannalla, pohjoisempana kanta on harvempi. Ahman esiintymisalue rajoittui etelässä Laatokkaan, mutta nykyisin esiintymisen eteläraja kulkee pohjoisempana. Ahmaa tavataan, toisin kuin Leningradin alueella, suhteellisen yleisesti. Villisika ilmestyi alueelle 1960-luvun lopulla ja nyt lisääntymisalueen pohjoisraja kulkee jo Karhumäen tasalla. Hirvi ja susikantojen vaihtelut ovat sidoksissa toisiinsa. Salametsästys on ilmiö, johon KT:ssakaan ei ole ratkaisua löytynyt. Salametsästys sai alkunsa Neuvostoliiton aikana, jolloin se tavallaan oli luonnollista nälän tyydyttämiseksi. Salametsästys jatkuu kuitenkin edelleen. Nyt salakaatoja tekevät suhteellisen varakkaat ihmiset ilmeisesti pelkästään huvikseen eivät lihaa hankkiakseen. Monia tutkimuksia on tehty yhteistyössä mm. professori Pulliaisen kanssa, myös rajamiehet ovat olleet mukana aineistojen keruussa. Nykyisin Karjalan tutkimuskeskuksessa tehdään myös geneettistä tutkimusta. Majava ilmaantui Karjalankannakselle ja KT:aan samanaikaisesti 1950-luvun alussa. Suomen puolelta tuli kanadanmajavia, joista pääosa kannasta muodostuu, mutta alueella esiintyy jonkin verran euroopanmajavaa. Kanadanmajava on levinnyt nykyisin itään Arkangelin alueen puolelle. Kanadanmajavaa on KT:ssakin istutettu. Istutukset on tehty alueille, joissa majavia ei aikaisemmin ollut ollenkaan. Myöhemmin havaittiin, että kanadanmajavat olivat kadonneet ja eurooppalainen oli vallannut nämä alueet. Siten ei voida varmasti sanoa kumpi laji on syrjäyttämässä kumman. Tutkimusyhteistyöstä vielä. Tärkeitä ovat laskennat, seuranta ja vertailevat arviot, joiden perusteella voidaan arvioida kehitystrendit ja populaatioiden dynamiikkaa. Toinen tärkeä tutkimussuunta on geneettinen tutkimus suden ja karhun osalta. Kiinnostava kysymys on myös 5

6 se, kuinka paljon esiintyy koira-susi hybridejä. Kiintoisia tutkimuskohteita ovat myös majava ja villisika. Villisikaa myös kasvatetaan KT:ssa, mm. Pitkärannassa on suuri villisikatarha. Myös metsäjäniskannan geneettinen rakenne olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde. Tämä siitä syystä että sekä KT:n että Kannaksen alueella on tavattu Jakutiasta peräisin olevia jäniksiä. Sitä, miten ne ovat sinne tulleet, ei tiedetä. Mielenkiintoinen tutkimusalue on myös kausiluonteiset vaellukset. Esitelmämateriaalia on liitetiedostossa Kysymys: Ovatko Suomen ja Venäjän kannan arviot sellaisenaan vertailukelpoisia? Vastaus: Periaatteellisia eroja ei ole, jälkiseuranta, linjaseuranta (Suomessa kolmioita). 6. Tutkimushankkeen jatkotoimenpiteet Käytiin keskustelua mahdollisen yhteishankkeen periaatteista; mitä lajeja tutkitaan ja mitä aihepiirejä: - villisika saattaa olla tulevaisuudessa Suomen riistamaailmassa merkittävä laji ja sitä on vähän tutkittu - villisika on Ruotsissa erittäin suuri ongelma maanviljelykselle vahinkoeläimenä - tulevaisuudessa, kun talvet lämpenevät, villisika todennäköisesti lisääntyy myös Suomessa. Lajia ei ole RKTL:n toimesta juurikaan tutkittu. - RKTL joutuu kuuden vuoden välein raportoimaan EU:lle suurpedoista, euroopanmajavasta ja metsäjäniksestä - Kymen riistanhoitopiirin näkökulmasta susi olisi ensisijainen tutkimuskohde - kyselytutkimus sekä Suomen että Venäjän puolella susista saattaisi tuottaa nopeammin tuloksia kuin radio- tai satelliittiseuranta, jotka vaativat pitemmän aikavälin seurantaa - kyselytutkimus toisi myös hyvin esille ihmisnäkökulman, jota neuvottelukuntakin on aina painottanut 6

7 Päätettiin toistaiseksi käyttää hankkeesta työnimeä Suurpedot ja ihminen Etelä-Karjalassa, Karjalankannaksella ja Karjalan Tasavallan eteläosissa sekä päätettiin perustaa työryhmä suunnittelemaan hankkeen jatkoa pikaisella aikataululla. Työryhmään nimettiin seuraavat henkilöt: Danilov, Pjotr, eläintiet.lab:n johtaja, Venäjän tiedeakatemia, Karjalan tutkimuskeskus, biologian instituutti Hämäläinen, Arto, suunnittelujohtaja, Etelä-Karjalan liitto, neuvottelukunnan sihteeri Jokinen, Simo, biologi, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kiukas, Erkki, riistapäällikkö, Kymen riistanhoitopiiri Kozhajev, Aleksei, puheenjohtaja, Leningradin alueen eläinmaailman kohteiden käytön, suojelun ja säätelyn komitea Pentinniemi, Erkki, toiminnanjohtaja, Suomen metsästäjäliiton Kymen piiri Ruusila, Vesa, tutkimusjohtaja, Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus Rämä, Antti, maakuntahallituksen jäsen, Etelä-Karjalan liitto, neuvottelukunnan puheenjohtaja Arto Hämäläinen järjestää työryhmän ensimmäisen kokouksen. Pääsihteeri Markus Hulkkonen kertoi ENPI-ohjelman aikataulusta sen verran, että EU:n komissio on lähiaikoina hyväksymässä ohjelman ja haku voitaneen avata vuoden 2009 alkupuolella. Hakuaika tulee olemaan kolme kuukautta. Hakemusten käsittely kestää puolisen vuotta. Päätöksiä voidaan siis odottaa aikaisintaan loppusyksyllä KLO KOKOUS KESKEYTETTIIN LOUNASTA JA TIEDOTUSTILAISUUTTA VARTEN 7. Suurpetojen kaatolupatilanne viimekesäisen lainsäädäntömuutoksen jälkeen, Erkki Kiukas, riistapäällikkö, Kymen riistanhoitopiiri Metsästysasetus muuttui Suomessa elokuun 2008 alussa siten, että riistanhoitopiireille tuli suurpetojen pyyntilupien myönnöt. Aikaisemmin jokaiselle suurpedolle oli oma metsästysaikansa, jolle ajalle riistanhoitopiiri myönsi lupia sen mukaan, mitä ministeriö määräyskirjeellään mahdollisti. Nyt muutoksen jälkeen piiri myöntää luvat koko vuodelle siis myös metsästyskauden ulkopuoleiselle ajalle. Suurpetojen metsästyksessä on ajauduttu pahaan pykäläviidakkoon. Jossain vaiheessa joudutaan varmasti miettimään luontodirektiivin ilmaisua luontainen levinneisyysalue, mikä puuttuu kansallisesta lainsäädännöstä ja suurpetojen hoitosuunnitelmista kokonaan. Lähtökohta on, että kaikki suurpedot on tiukasti rauhoitettuja, mutta tästä voidaan poiketa. Poikkeamisperusteita ovat mm. luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston säilyttäminen, maa- ja metsätalouden, kalastuksen ja eläinten pidolle tai muulle omaisuudelle aiheutuneen vahingon 7

8 estämiseksi. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, mitä ensimmäinen peruste tarkoittaa ja jälkimmäisen osalta EY-tuomioistuimen kanta on, että pidetään eläimet tarhoissa ja sisällä öisin. Ongelmana on, että suurpedot käyvät kotieläinten kimppuun myös päivisin. Muita poikkeamisperusteita ovat kansanterveydelle, yleiselle turvallisuudelle tai muu erittäin tärkeä yleisen edun kannalta pakottava syy (raivotaudin leviäminen, lasten koulukyydityksen jne.). Ministeriö on antanut pysyväismääräyksen, joka ohjaa pyyntilupien käsittelyä riistanhoitopiireissä. Määräyksessä on tarkkaan lueteltu kaikki toimenpiteet, jotka täytyy tehdä ennen kuin lupa voidaan myöntää ja vaikka perusteet täyttyvät, tulee vielä miettiä onko olemassa muita tyydyttäviä ratkaisuja. Käytännössä tulee mieleen, että määräykseen sisältyy ajatus, että mieluiten lupaa ei tule myöntää. Määräyksissä korostetaan sitä, että pyyntilupa tulee kohdistaa mieluiten välittömään tapahtumaan. Tämäkin vaatii sen verran paljon selvityksiä ja toimenpiteitä (esimerkiksi ilmoituksen poliisille pyynnistä, missä, milloin ja ketä osallistuu), että tilanteen välittömyys on jo ohi, kun ne on tehty. Varsinaiselle metsästyskaudelle myönnettävät luvat ovat kaikkein helpoimpia. Jokaiselle lajille on vielä erikseen elokuun alussa tullut määräyskirje koskien metsästysajan ulkopuolisia pyyntilupia. Niissä on Itä-Suomen viidelle riistanhoitopiirille määritelty yhteiset lajikohtaiset kiintiöt, mikä aiheuttaa seuranta ja kirjaamisongelmia. Esitelmämateriaalia on liitetiedostossa 8. Muut asiat Ei ollut muita asioita 9. Seuraava kokous Ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion vakuudeksi (purettu ääninauhalta) ARTO HÄMÄLÄINEN kokouksen sihteeri 8

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE 1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2009 koskien poikkeuksia rauhoitettujen

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2010 (Dnro 1948/15/2010) koskien poikkeuksia

Lisätiedot

Suurpetovahingot ja niiden estäminen

Suurpetovahingot ja niiden estäminen Suurpetovahingot ja niiden estäminen Salo 7.12.2016 Reijo Kotilainen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 1 Suurpetojen historiaa Suomessa Suurpedoista maksettiin tapporahaa niiden vahingollisuuden vuoksi Tapporahan

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät. Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015

Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät. Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015 Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015 Miksi riistakantojen seurantaa tarvitaan? Kansallinen tarve: metsästyssaaliin mitoitus (kestävän käytön

Lisätiedot

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa 1 Riistantutkimuksen tiedote 169:1-16. Helsinki, 13.11. 2000. Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa Pekka Helle, Marcus Wikman, Pjotr Danilov, Leo Bljudnik ja Vladimir Belkin Metsäjänis,

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen www.lapinliitto.fi/petofoorumi TYÖN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

Lapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja

Lapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja 9.1.2014 MUISTIO PORONHOITOALUEEN SUURPETONEUVOTTELUKUNTA Kokous nro 3 Aika: 9.1.2015 klo 12:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs nuijamies neuvotteluhuone Osallistujat: Markus

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin plk, 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu 12 000 eloporoa Suurin osa poroista

Lisätiedot

3. VALITAAN KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA, JA KAKSI ÄÄNTEN LASKIJAA

3. VALITAAN KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA, JA KAKSI ÄÄNTEN LASKIJAA SULKAVANKYLÄN METSÄSTYSSEURA RY:N KESÄKOKOUS SEURAN MAJALLA SU 2.8.2015 KLO 19.30 TYÖJÄRJESTYS 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. VALITAAN PUHEENJOHTAJA JA SIHTEERI 3. VALITAAN KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA, JA KAKSI

Lisätiedot

Saaren Erämiesten toimitalo

Saaren Erämiesten toimitalo ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 3.9.2002 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Saaren Erämiesten toimitalo Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen Ari Lohiniva Martti

Lisätiedot

Kestävä riistatalous

Kestävä riistatalous Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma 5.10.2016 Lappeenranta Ohjelman rahoitus 72,3 Mio, välitarkastelun jälkeen mahdollisesti lisärahoitusta.

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ (11) Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ (11) Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 (11) Aika 10.11.2015 klo 16:00-18:10 Paikka Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki Läsnä Kant Esa Keski-Pohjanmaa Mustasaari Erkki

Lisätiedot

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Miten kannanhoito on muuttunut? Vielä 1980-luvulla ja 1990- luvun alussa susikanta oli pääasiassa sijoittunut lähinnä itärajan pintaan

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa

Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 15.09.2015 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 15.9.2015 klo 10:00 Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika, kello 9:00 12:00 Paikka TIEKE, Salomonkatu 17 A, 10.krs Paikalla Vesa Kotilainen Pirjo Ilola Taru Rastas Martti From Kristiina Seppälä Michael Burman Itella,pj, operaattori

Lisätiedot

WWF Suomi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

WWF Suomi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa. WWF Lintulahdenkatu 10 FI-00500 Helsinki Puh. 09 7740 100 Faksi: 09 7740 2139 www.wwf.fi Maa- ja metsätalousministeriö 26.7.2010 Ylitarkastaja Janne Pitkänen Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset RIISTASELVITYS OSANA JOKISUON TURVETUOTANTOALUEEN YVA-MENETTELYÄ Vapo Oy:n tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto Kiuruveden Jokisuolla. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Kokous nro 3 Aika: klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone

Kokous nro 3 Aika: klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone 7.1.2014 MUISTIO PORONHOITOALUEEN SUURPETONEUVOTTELUKUNTA Kokous nro 3 Aika: 13.1.2014 klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone Osallistujat Markus Lohi Juhani

Lisätiedot

KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE (Teemu Kouhia)

KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE (Teemu Kouhia) KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2016 2017 (Teemu Kouhia) 1 YHTEISLUPA Tämän suurpetojen metsästyksen yhteisluvan muodostavat siihen erikseen ilmoittautuneet metsästysseurat

Lisätiedot

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton

Lisätiedot

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja klo Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja klo Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja 19.8.2016 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Ari Tapanainen avasi kokouksen

Lisätiedot

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskus Riistapäivät 2013 Lahti 22.-23.1.2013 Esityksen sisällöstä KV-taustaa ja strategioita Direktiiviraportoinneista

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002 1 Riistantutkimuksen tiedote 190:1-7. Helsinki 20.9.3 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi loppuvuoden 2 suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Vuosikokous henkilöä, osanottajalista liitteenä, katso liite 1 (Mauno Mynttisen nimi puuttuu listalta).

Vuosikokous henkilöä, osanottajalista liitteenä, katso liite 1 (Mauno Mynttisen nimi puuttuu listalta). Mäntsälän Kennel ja Metsästysseura Ry Vuosikokous 2013 25.2.2013 Paikka: Ampumarata Paviljonki Aika: 25.2.2013 klo 18.00 Läsnä: 64 henkilöä, osanottajalista liitteenä, katso liite 1 (Mauno Mynttisen nimi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 3. KOKOUS

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 3. KOKOUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 3. KOKOUS MUISTIO Aika: maanantai 2.9.2016 kello 11.38 12.25 Paikka: Kokoustila C6, Toimistotalo Ruori, Valto Käkelän katu 3, Lappeenranta Läsnä/jäsenet:

Lisätiedot

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO. Asialista/ Pöytäkirja Aika. Torstai klo (kahvit alkaen klo 16.45)

SEURAKUNTANEUVOSTO. Asialista/ Pöytäkirja Aika. Torstai klo (kahvit alkaen klo 16.45) Aika 7-2015 Torstai 25.6.2015 klo 17.00 (kahvit alkaen klo 16.45) Lappeenrannan evankelisluterilaiset seurakunnat Paikka Neuvotteluhuone, Kirkkokatu 10, 3. krs, Lappeenranta ASIALISTA 75 KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kirkkovaltuusto

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kirkkovaltuusto PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona klo 19.00 19:15 Paikka: Seurakuntatalo Läsnä: Valtuutetut: läsnä poissa Auvinen Marketta Hämäläinen Sari Karjalainen

Lisätiedot

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille Hirvijahti 2008 luvat 10 + 10 > Kangas 5 + 5 > Myllykylä 5 + 5 aikuisista enintään puolet uroksia > molemmat seurueet voivat ampua kolme naarasta > ensimmäisen seurueen saatua saaliiksi kolme urosta >>>

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) KAITURIN ERÄ RY. Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Ruokolahden kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1 RHY VUOSIKOKOUKSET 214 12.3.214 Suomen riistakeskus 1 Rhy:n toimialueiden vahvistaminen 213 loppuun saakka voimassa vuonna 1962 määrätyt rajat Eivät noudattaneet mitään nykyistä muuta hallinnollista rajaa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 1/2015 1/13

ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 1/2015 1/13 ASIKKALAN KUNTA Pöytäkirja 1/2015 1/13 Nuorisovaltuusto Aika 19.01.2015 klo 17:00-18:00 Paikka Aurinkovuoren koulun neuvottelutila Käsitellyt asiat Asia Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS MUISTIO Aika: tiistai 15.3.2016 kello 10.00 12.15 Paikka: Etelä-Karjalan liiton toimisto, kokoustila Koivikko 4. krs, Kauppakatu 40 D., Lappeenranta

Lisätiedot

Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H.

Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H. Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät 2013 Kuva: H. Hutt Suomen riistakeskus Kestävä riistatalous-prosessi Kestävä metsästys-tiimi

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Hirven biologia Mikael Wikström 2015

Hirven biologia Mikael Wikström 2015 Hirven biologia Mikael Wikström 2015 Sisältö Lisääntymiskäyttäytyminen Kannanvaihtelun perusmekanismit Kannan sääteleminen Lisääntymiskäyttäytyminen Kiima syyskuussa ja lokakuun alussa Kiimaan tulossa

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2013 A. LASKENTAOSA 2013 2012 2011 2010 2009

Lisätiedot

KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus

KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus TORNIO-MUONIOJOKISEURA ry 27 vuotta meän väylitten ja ihmisten puolesta Antti Sorro, perhokalastaja, Rovaniemi 30.01.2012 www.sorro.fi Ministeri MARTTI PURA

Lisätiedot

Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja , Kouvola. Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas

Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja , Kouvola. Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja 8.11., Kouvola Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas 1 11.11. Toimiva ampumarataverkosto on elinehto suomalaiselle metsästykselle ja metsästäjien

Lisätiedot

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi.

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Pöytäkirja Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry Vuosikokous 22.02.2009 Aika 13.00 14.20 Paikka Seuran Maja Läsnä 39 jäsentä 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti

Lisätiedot

Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku

Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Sivu 1/5 Pöytäkirja 7/2016 Aika: 18. helmikuuta 2016 klo 10.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Riina Lumme, puheenjohtaja Miika Tiainen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Suomen riistakeskuksen merkinnät: 200, 202, 203, 204 206 Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO. Pöytäkirja Aika Keskiviikko klo Kirkkokatu 10, neuvotteluhuone 3. krs, Lappeenranta.

SEURAKUNTANEUVOSTO. Pöytäkirja Aika Keskiviikko klo Kirkkokatu 10, neuvotteluhuone 3. krs, Lappeenranta. Lappeenrannan evankelisluterilaiset seurakunnat Kirkkokatu 10 A, 3. krs. / PL 45 53101 Lappeenranta 040 3126 301 lappeenranta.seurakunta@evl.fi Aika Keskiviikko 7.10.2015 klo 18.00 20.31 Paikka Kirkkokatu

Lisätiedot

Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON

Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON 1 Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON 2 1 JOHDANTO 2 AHMAN LEVINNEISYYS JA BIOLOGIA 2.1 Ahman levinneisyys ja ahmakannat Suomen lähialueilla

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä

Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 4.9.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Outokummussa oli yksi ilveksen pyyntilupa ja se käytettiin heti jahdin alussa. Jahti toteutui yhteisjahtina kaikkien metsästys-seurojen kanssa

Outokummussa oli yksi ilveksen pyyntilupa ja se käytettiin heti jahdin alussa. Jahti toteutui yhteisjahtina kaikkien metsästys-seurojen kanssa Outokummun metsästysyhdistys Ry:n jäsentiedote 1/ 2012 Hyvä Outokummun metsästysyhdistyksen jäsen Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 26.2.2012. Kokouksen alussa palkittiin OMY.n kolme parasta pienpetojen

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 25.3.2003 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Timo Kovala Juha

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN KOKOUS 2009

SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN KOKOUS 2009 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN KOKOUS 2009 PÖYTÄKIRJA Aika: 19.2.2009 klo 18.00 alkaen Paikka: Sallan kunnanviraston valtuustosali Läsnä: Edustaja- ja ääniluettelo (liite 1) 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Pöytäkirja 2/2003 14 Torikatu 9 80100 JOENSUU maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Aika keskiviikko 12.3.2003 klo 10.10 11.10 Paikka Carelicum, auditorio Torikatu 21 C, Joensuu 14 Kokouksen avaus ja

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 50 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 50 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 50 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Maanantai klo 18.00 20.00 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen

Lisätiedot

Ehdotus: Valmisteluryhmä päättää kokouksessa käsiteltävistä asioista.

Ehdotus: Valmisteluryhmä päättää kokouksessa käsiteltävistä asioista. ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUS OHJAUS- JA SEURANTARYHMÄN KOKOUS MUISTIO Aika: maanantai 19.9.2016 kello 10.30-12.00 Paikka: Kutsutut: Sokos hotel Lappeen kokoustilat osallistujat erillisen listan mukaan

Lisätiedot

SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB

SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB PÖYTÄKIRJA SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2008 Aika: 14.5.2008 klo 13.30 14.25 Paikka: Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, 04400 Järvenpää Läsnä: kunta osallistuja äänimäärä Hyvinkään

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ

Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ Kuivasen osakaskunta Pöytäkirja 17.3.2014 Osakaskunnan varsinainen kokous Aika: 16.03.2014 klo 14.00 Paikka: Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie 1196 54950 PETTILÄ 1. Kokouksen avaus Istuvan hoitokunnan

Lisätiedot

2013/00153 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 13.08.2013 2013/00153

2013/00153 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 13.08.2013 2013/00153 SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 Jarmo Laaksonen Telkkäkuja 8 23500 UUSIKAUPUNKI PÄÄTÖS Pvm Nro 13.08.2013 2013/00153 2013/00153 1 METSÄSTYSLAIN 10 :N MUKAINEN

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Hallitus. Aika: Kello: Hämeenkatu 3 b 2. krs, Tampere Läsnä: Tiina Koljonen Puheenjohtaja

Hallitus. Aika: Kello: Hämeenkatu 3 b 2. krs, Tampere Läsnä: Tiina Koljonen Puheenjohtaja Aika: 22.5.2011 Kello: 10.12-12.57 Paikka: Hämeenkatu 3 b 2. krs, 33100 Tampere Läsnä: Tiina Koljonen Puheenjohtaja Anna-Kaisa Välilä Anna Kantola Miia Pietilä Tino Svart Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

RAUTALAMMIN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO KUULUTUS

RAUTALAMMIN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO KUULUTUS 1 KUULUTUS Rautalammin seurakunnan kirkkovaltuuston 05.10.2016 pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 10.10.2016-11.11.2016 Rautalammin seurakunnan kirkkoherranvirastossa

Lisätiedot

1.1. KOTIMAISTEN ROTUJEN VALTAKUNNALLISET OTTELUT JA NIIDEN VALINTAKOKEET

1.1. KOTIMAISTEN ROTUJEN VALTAKUNNALLISET OTTELUT JA NIIDEN VALINTAKOKEET MÄÄRÄAIKAISILMOITUKSET Hyväksytty Kennelliitossa 9.4.2015. Voimassa 9.4.2015 alkaen. A. KOETOIMINTA 1. KENNELLIITOLTA ANOTTAVAT KOKEET 1.1. KOTIMAISTEN ROTUJEN VALTAKUNNALLISET OTTELUT JA NIIDEN VALINTAKOKEET

Lisätiedot

ISS Proko Oy

ISS Proko Oy ISS Proko Oy 6.9.2012 LAPIN YLIOPISTO SISÄILMARYHMÄ SISÄILMARYHMÄN KOKOUS NRO 8 PÖYTÄKIRJA Aika: 6.9.2012 klo 13.00 Paikka: Lapin yliopisto, ravintola Fellin, iso kokoushuone Läsnä: Liite 1 1 Kokouksen

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10

YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS. Aika 23.9.2009 klo 16.00. Paikka Kokoustila Kataja, Järjestökatu 10 EETANET RY. PÖYTÄKIRJA 1/2009 1(8) Pöytäkirja kertoo yhdistyksen jäsenille ja viranomaisille, mitä kokous on päättänyt ja mitä pitäisi tehdä. auttaa seuraamaan päätösten toteuttamista. antaa tietoja siitä,

Lisätiedot

Luumäen seurakunta PÖYTÄKIRJA 4/ Kirkkovaltuusto

Luumäen seurakunta PÖYTÄKIRJA 4/ Kirkkovaltuusto Luumäen seurakunta PÖYTÄKIRJA 4/2013 14 Aika tiistai 10.12.2013 klo 18.30 19.56 Paikka Seurakuntakeskus, Taavetti Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjan

Lisätiedot

1993 vp - HE 245 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1993 vp - HE 245 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1993 vp - HE 245 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästysaseen kuljettamista, vierasperäisen eläimen

Lisätiedot

TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI

TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI Toimenpiteet jaoteltu asiasisällön mukaan: 1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA 2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1 Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1 Pelastustoimi valmistelutyöryhmä 11.01.2017 Kokousaika 11.01.2017 kello 13:00 13:50 Kokouspaikka Juvan paloasema, Yhdystie 3, 51900 Juva Asialista: Sivu 1

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 23 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 23 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 23 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Torstai klo 18.30 20.10 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Petri Jurkka Marjut

Lisätiedot

EETTISIÄ OHJEITA. metsästäjille

EETTISIÄ OHJEITA. metsästäjille EETTISIÄ OHJEITA metsästäjille 2 3 Metsästyksen juuret juontavat syvälle kansamme historiaan. Metsästyskulttuurimme vanhojen ja kunnioitettujen arvojen sekä toimintatapojen vaaliminen kuuluu jokaiselle

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 1(5) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 1(5) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 1(5) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 18.16 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet, läsnä Gärdström Keijo pj. 1 5 Ainali

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Veturitallinkatu 6, Jyväskylä. Kokouksen paikka ja ajankohta on ilmoitettu toimikauden alussa.

Veturitallinkatu 6, Jyväskylä. Kokouksen paikka ja ajankohta on ilmoitettu toimikauden alussa. 07/2016 Aika: Tiistai 16.8.2016 klo 16.00 18.00 Paikka: Veturitallit, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Olli Lintu avaa kokouksen klo 16.08. 2. Kokouksen

Lisätiedot

Susikannan hoidosta Suomessa

Susikannan hoidosta Suomessa Susikannan hoidosta Suomessa Tenhola 4.10.2016 Visa Eronen, riistapäällikkö Suomen riistakeskus Uusimaa 15.11.2016 Suomen riistakeskus 1 Viimeaikaisia havaintoja ja tapahtumia Tenhola, Pohja, Kisko, Perniö:

Lisätiedot

NUKARIN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN VARSINAINEN OSUUSKUNTAKOKOUS. 1 Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja Tuula Lempinen avasi kokouksen klo 18:05

NUKARIN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN VARSINAINEN OSUUSKUNTAKOKOUS. 1 Kokouksen avaaminen Hallituksen puheenjohtaja Tuula Lempinen avasi kokouksen klo 18:05 , NJVOK PÖYTÄKIRJA 1/5 NUKARIN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN VARSINAINEN OSUUSKUNTAKOKOUS Kokousaika: 16.5.2016 klo 18:05 Kokouspaikka: Läsnäolijat: Nukarin koulu, Nurmijärvi 5 henkilöä liitteenä olevan ääniluettelon

Lisätiedot

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry Espoon Palloseuran Jääkiekko ry:n vuosikokous Aika: 31. elokuuta 2009 klo 18:00 Paikka: Espoonlahden Omnian auditorio 1. Kokouksen avaus Olli Koskimies avasi kokouksen klo 18:00. 2. Valitaan kokoukselle

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot