ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (5.) MUISTIO. Hotelli Lappee, Linnoitus kabinetti, Lappeenranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (5.) MUISTIO. Hotelli Lappee, Linnoitus kabinetti, Lappeenranta"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (5.) MUISTIO Paikka: Hotelli Lappee, Linnoitus kabinetti, Lappeenranta Aika: Tiistai klo Läsnäolijat: ( - )Aura, Raija, biologi Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ( + )Hakman, Anssi, kunnanhallituksen jäsen Rautjärven kunta ( - )Heikkinen, Samuli, tutkija RKTL ( + )Hintsanen, Tuomo, toiminnanjohta MTK / Etelä-Karjala ( + )Hänninen, Jyrki, rikoskomisario Lpr:n kihlakunnan poliisilaitos ( + )Hämäläinen, Arto, suunnittelujohtaja Etelä-Karjalan liitto ( + )Jokinen, Simo, biologi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ( + )Keltanen, Ari, kunnanhallituksen jäsen Ruokolahden kunta ( + )Kiukas, Erkki, riistapäällikkö Kymen riistanhoitopiiri ( + )Lahtela, Seppo, puheenjohtaja Kymenläänin kennelpiiri ry ( + )Pentinniemi, Erkki, toiminnanjohtaja Suomen metsästäjäliiton Kymen piiri ( + )Rantonen, Ritva-Liisa, tiedottaja Etelä-Karjalan liitto ( + )Rämä, Antti, hallituksen jäsen Etelä-Karjalan liitto ( + )Seppälän varahenkilö läsnä Kaakkois-Suomen TE-keskus ( + )Tikkinen, Heimo, kunnanvaltuuston pj Parikkalan kunta ( - )Vainikka, Pekka, toiminnanjohtaja Metsänomistajien liitto, Ka-Suomi Vieraat: ( + )Ruusila, Vesa, tutkimusjohtaja Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus ( + )Danilov, Pjotr, eläintiet.lab:n johtaja Venäjän tiedeakatemia, Karjalan tutkimuskeskus, biologian instituutti ( + )Kozhajev, Aleksei, puheenjohtaja Leningradin alueen eläinmaailman kohteiden käytön, suojelun ja säätelyn komitea ( + )Hulkkonen, Markus, pääsihteeri Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI -yksikkö 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Antti Rämä avasi kokouksen ja toivotti vieraat tervetulleiksi. 2. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Hyväksyttiin. 1

2 3. Läsnäolijat Todettiin yllä olevan listan mukaan. 4. Edellisen kokouksen ( ) muistio Hyväksyttiin. 5. Suomalais-venäläinen suurpetotutkimus, halukkuus ja valmiudet yhteistyöhön Tutkimusjohtaja Vesa Ruusila, RKTL Karhu, ja susikantojen viimeisimmät kannanarviot. Karhukanta on vaihteessa kääntynyt kasvuun. Tiheimmät esiintymät ovat itäisessä Suomessa, mutta Keski-Suomessa on erillinen tihentymä, joka on pitkälti syntynyt siirtoistutusten kautta. Karhua tavataan koko maassa. Ydinalueiden ulkopuolella liikkuvat karhut ovat tyypillisesti nuoria uroksia. Susikannassa on ollut kasvua jo 1990-luvulla, mutta voimakas kasvu tapahtui vuosituhannen vaihteesta lähtien. Vuonna 2007 todettiin kannan pienentyneen noin 20 %. Tiheimmät esiintymät ovat itärajan tuntumassa ja Kainuussa. Lisääntyviä pareja on ollut Pohjois-Hämeen Päijänteen alueella ja Varsinais-Suomessa. Sudella ei ole tehty siirtoistutuksia. Ilveskannat nousivat 80-luvulta 90-luvulle voimakkaasti, jonka jälkeen kanta pieneni kohotakseen jälleen vuosituhannen vaihteesta lähtien. Ilves on levittäytynyt poronhoitoalueen eteläpuolella koko maahan. Tällä hetkellä meillä on noin 1400 ilvestä ja kanta on kasvussa. Ahmakanta on kasvanut 80-luvun alusta tasaisesti. Tiheimmät kannat ovat tälläkin lajilla itärajan tuntumassa. Suurpetotutkimus on yksi suurimmista RKTL:n hankkeista ja taloudellisesti kaikkein suurin riista- ja porotalouden yksikössä. Vaatimukset suurpetokantojen seurannalle kasvavat jatkuvasti keskeisinä tekijöinä ovat ajantasaisuus, tarkkuus ja luotettavuus, mutta myös saalistilastojen kehittämiseen panostetaan. Ajantasaisuuden kehittäminen on tärkeää, kun joudutaan nopeassa aikataulussa myöntämään tappolupia. Tietohallintoon on RKTL:ssä kokonaisuutena panostettu eniten, tietokannat ja paikkatieto. Viimeaikoina on panostettu DNA-pohjaiseen karhukantojen geneettiseen seurantaan. DNA määritetään ulostenäytteistä, joiden kerääminen on nopeaa, halpaa eikä häiritse eläimiä. 2

3 Jatkossa eräänä karhututkimuksen teemana voisi olla selvittää toisaalta karhukannan tiheys ja toisaalta geneettinen rakenne Etelä-Karjalassa ja Venäjän-Karjalassa. Lähialueyhteistyö kuuluu RKTL:n toimintasuunnitelmiin edelleen, pitkäaikaista yhteistyötä on tehty professori Danilovin ja hänen edustamansa laitoksen kesken. RKTL suhtautuu myönteisesti yhteistyöhankkeisiin, joihin on mahdollista saada ulkopuolista rahoitusta, koska budjettirahat ovat aina rajalliset ja pienenemässä. EU:n taholta tulee velvoitteita suurpetojen populaatiotasoiseen tutkimukseen. Valmius yhteishankkeen käynnistämiseen suhteellisen nopeasti on hyvä. Laitehankinnat yms. voidaan kuitenkin toteuttaa vasta kun rahoitus on varmistunut ja rahat tilillä. Jos hanke toteutuu henkilöstön tarve voi nousta suureksikin, RKTL:llä pysyvä henkilöstö on rajallinen, mutta väitöskirjan tekijöitä ja eri yhteistyötahojen henkilöstöä on mahdollista saada käyttöön lisätyövoimaksi Esitelmämateriaalia on liitetiedostossa Aleksei Kozhajev, puheenjohtaja, Leningradin alueen eläinmaailman kohteiden käytön, suojelun ja säätelyn komitea (tulkkaus Markus Hulkkonen) - Leningradin oblastin pinta-ala on runsaat km 2 (yli 8 miljoonaa ha). Laatokkaa tässä alassa on mukana 1 miljoonaa ha. Maapinta-ala on siis vajaa 7 miljoonaa ha. Kun oblastin resursseista puhutaan, on hyvä pitää mittasuhteet mielessä. - Oblastin alueella, johon ei siis kuulu Pietarin kaupunki, asuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä, Pietarin kaupungin asukasluku on 4,5 miljoonaa, jotka käyttävät oblastin aluetta virkistäytymiseen (kesäasuntoja, kalastusta, sienestystä). - Venäjän puolella on eläinkannoissa ollut huomattavia muutoksia, joihin ovat vaikuttaneet viime vuosikymmenten muutokset Venäjän taloudessa ja yhteiskunnassa. Kun suurpedoista puhutaan, ei pidä unohtaa sitä, että ne käyttävät ravinnokseen riistaeläimiä. Vielä reilut parikymmentä vuotta sitten oblastin alueella oli runsas hirvikanta, myös karhu- ja susikanta oli sen myötä melko runsas ja vakaa. - Viimeisen kymmenvuotiskauden aikana on nähtävissä sekä peto- että riistakantojen muutoksia, jotka ovat seurausta yhteiskunnallisista muutoksista. Hirvikanta Leningradin oblastin alueella 20 vuotta sitten oli noin Vuosittain kaadettiin noin Vuonna 1999 laskettiin hirvikannaksi ja vuosittain kaadettiin vain noin 150. Vuonna 2008 oli kanta ja kaatolupia myönnettiin Villisika on myös tyypillistä suden ravintoa. 20 vuotta sitten villisikakanta oli noin , joista kaadettiin vuosittain vuotta sitten villisikakanta oli enää vain noin 1 000, kaatolupia oli 80. Vuonna 2008 kanta oli kasvanut yksilöön ja lupakiintö on nostettu 150 yksilöön 3

4 - suden ja karhun pääsaaliseläinten kantojen vaihtelu on siis ollut melkoisen voimakasta, suden kanta on noudattanut saaliseläinten kannanvaihtelua luvun alussa, jolloin tapahtui suuria muutoksia Venäjällä, meni metsästys melko villiksi eikä ammattitaitokaan ollut kovin korkeatasoista. Seurauksena oli, että maastossa oli paljon haavoittuneita eläimiä, jotka puolestaan lisäsivät susikannan kehitystä. Vuosina susia ammuttiin noin 100 yksilöä ja vuonna 1998 ammuttiinkin jo 350, josta seurasi susikannan pieneneminen. Vuonna 2001 kaadettiin 101 sutta. - vuonna 1998 laskettiin susikannaksi ja 2001 arvio oli 350 yksilöä - vuonna 1998 havaittiin hirvi- ja villisikakantojen lähteneen kasvuun, minkä arveltiin olleen osittain seurausta siitä, että metsästysalueet annettiin metsästysseurojen hallintaa, jotka alkoivat harjoittaa aktiivista riistanhoitoa - nykyisin suden metsästys on urheilumetsästyksen vaativa, mutta kiinnostava laji. - susi ei ole millään lailla uhattuna Leningradin oblastissa, tällä hetkellä kannan arvio on yksilöä eli esiintymistiheys on Suomen luokkaa tai hieman runsaampi - karhu osalta viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2005, jolloin kanta oli (lupakiintiö 170). Kanta on ollut kasvussa ja karhuja tavataan yhä enemmän lähellä asutusta mm. Pietarin kaupunkia. - Karjalankannaksella ei karhua parikymmentä vuotta sitten juurikaan esiintynyt, nykyisin karhu on alueella yleinen (n. 300) ja sitä myös metsästetään (20 lupaa vuosittain). - karhun metsästys Kannaksella tapahtuu karhuja varten pidetyillä kaurapelloilla. - suden kaatokiintiö voisi olla 170, mutta osittain Venäjän lainsäädännöstä ja verottajan kiinnostuksesta johtuen on ammuttu vain 60 - huippu karhun metsästyksessä oli vuonna 2004, jolloin kaadettiin 111 yksilöä, lupia oli myönnetty kuitenkin ilveksiä Lenoblastissa on noin 450, ahmoja tavataan vain silloin tällöin - ilves ja susi on on hyötynyt majavakannan voimakkaasta kasvusta, joitakin kymmeniä vuosia sitten majavia metsästettiin runsaasti turkisten takia, mutta tämä on loppunut kokonaaan jo pari kymmentä vuotta sitten - mitä tulee ehdotettuun yhteiseen tutkimushankkeeseen, katson että minä ja edustamani organisaatio edustaa käytännön riistanhoitoa ja voi organisoida niitä asioita ja varsinaista tutkimussektoria edustaa sitten professori Danilov ja hänen tutkimuslaitoksensa Kysymys: Onko Leningradin oblastin alueella asetettu suurpedoille tavoitekantoja? Vastaus: Edellä esitetyt luvut eivät ole tavoitemääriä. Karhu menestyy hyvin ja niitä voisi olla enemmänkin. Karhua ei uhkaa mikään ja sitä voidaan aivan hyvin metsästää. Susikantaa on tarpeen pienentää, mutta olosuhteista johtuen lupia voidaan myöntää vain 150 vuodessa, josta seuraa se, että susikanta jatkaa kasvuaan. Kysymys: Miten Leningradin alueen ja Pietarin riista- ja suurpetotutkimus on järjestetty, kuka tekee tutkimuksia ja selvityksiä? Vastaus: Seurantaa tekevät ne alan organisaatiot, joille on annettu metsästysalueiden käyttöoikeudet. Karhumääriä on tutkittu kesällä, ilves, susi ja hirvi ovat puolestaan talviaikaisten selvitysten kohteina (mm. lentolaskennat) Kysymys: Onko rajaviranomaisilla joitain erioikeuksia rajavyöhykkeellä metsästämiseen? Vastaus: Ei ole erityislupia. Rajavyöhykkeellä eivät saa liikkua edes valvovat viranomaiset muuta kuin virkatehtävissään. 4

5 Kysymys: Esiintyykö Leningradin alueella petovahinkoja? Vastaus: Totta kai, koiria viedään kylistä, karhu ja susi käyvät joskus nappaamassa lehmiä, lampaita ja vuohia. Tosin eniten valituksia on tullut villisiasta, koska se käy tonkimassa kaikki kasvi- juures- ja perunamaat. Pjotr Danilov, professori, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen biologian instituutin eläintieteen laboratorion johtaja (tulkkaus Markus Hulkkonen) Aikaisemmin suurpetotutkimuksessa on tehty yhteistyötä Karjalan Tasavallan (KT) ja Suomen pohjoisimpien alueiden kanssa.. Itsekin olen nyt ensimmäistä kertaa käymässä Etelä-Karjalassa. Seurantaruudut ovat kooltaan 50x50 km. Merkittävin riistaeläin on hirvi ja sen suurin tiheys on KT:n lounaisosissa, jossa luonnonolosuhteet ovat otolliset. Toisaalta se on aluetta, jossa on jo vuosisatoja ollut ihmistoimintaa, maanviljelystä yms., jolloin alue oli Suomen hallinnassa. Seurauksena oli monimuotoisia biotooppeja. Lisäksi vuosisatoja hakkaamattomina säilyneet Laatokan rantametsät tarjoavat hirvelle sopivia elinympäristöjä. Karhukanta on yli 3 000, ilveskanta on runsain siellä missä on eniten jäniksiä eli Laatokan pohjois- ja länsirannalla, pohjoisempana kanta on harvempi. Ahman esiintymisalue rajoittui etelässä Laatokkaan, mutta nykyisin esiintymisen eteläraja kulkee pohjoisempana. Ahmaa tavataan, toisin kuin Leningradin alueella, suhteellisen yleisesti. Villisika ilmestyi alueelle 1960-luvun lopulla ja nyt lisääntymisalueen pohjoisraja kulkee jo Karhumäen tasalla. Hirvi ja susikantojen vaihtelut ovat sidoksissa toisiinsa. Salametsästys on ilmiö, johon KT:ssakaan ei ole ratkaisua löytynyt. Salametsästys sai alkunsa Neuvostoliiton aikana, jolloin se tavallaan oli luonnollista nälän tyydyttämiseksi. Salametsästys jatkuu kuitenkin edelleen. Nyt salakaatoja tekevät suhteellisen varakkaat ihmiset ilmeisesti pelkästään huvikseen eivät lihaa hankkiakseen. Monia tutkimuksia on tehty yhteistyössä mm. professori Pulliaisen kanssa, myös rajamiehet ovat olleet mukana aineistojen keruussa. Nykyisin Karjalan tutkimuskeskuksessa tehdään myös geneettistä tutkimusta. Majava ilmaantui Karjalankannakselle ja KT:aan samanaikaisesti 1950-luvun alussa. Suomen puolelta tuli kanadanmajavia, joista pääosa kannasta muodostuu, mutta alueella esiintyy jonkin verran euroopanmajavaa. Kanadanmajava on levinnyt nykyisin itään Arkangelin alueen puolelle. Kanadanmajavaa on KT:ssakin istutettu. Istutukset on tehty alueille, joissa majavia ei aikaisemmin ollut ollenkaan. Myöhemmin havaittiin, että kanadanmajavat olivat kadonneet ja eurooppalainen oli vallannut nämä alueet. Siten ei voida varmasti sanoa kumpi laji on syrjäyttämässä kumman. Tutkimusyhteistyöstä vielä. Tärkeitä ovat laskennat, seuranta ja vertailevat arviot, joiden perusteella voidaan arvioida kehitystrendit ja populaatioiden dynamiikkaa. Toinen tärkeä tutkimussuunta on geneettinen tutkimus suden ja karhun osalta. Kiinnostava kysymys on myös 5

6 se, kuinka paljon esiintyy koira-susi hybridejä. Kiintoisia tutkimuskohteita ovat myös majava ja villisika. Villisikaa myös kasvatetaan KT:ssa, mm. Pitkärannassa on suuri villisikatarha. Myös metsäjäniskannan geneettinen rakenne olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde. Tämä siitä syystä että sekä KT:n että Kannaksen alueella on tavattu Jakutiasta peräisin olevia jäniksiä. Sitä, miten ne ovat sinne tulleet, ei tiedetä. Mielenkiintoinen tutkimusalue on myös kausiluonteiset vaellukset. Esitelmämateriaalia on liitetiedostossa Kysymys: Ovatko Suomen ja Venäjän kannan arviot sellaisenaan vertailukelpoisia? Vastaus: Periaatteellisia eroja ei ole, jälkiseuranta, linjaseuranta (Suomessa kolmioita). 6. Tutkimushankkeen jatkotoimenpiteet Käytiin keskustelua mahdollisen yhteishankkeen periaatteista; mitä lajeja tutkitaan ja mitä aihepiirejä: - villisika saattaa olla tulevaisuudessa Suomen riistamaailmassa merkittävä laji ja sitä on vähän tutkittu - villisika on Ruotsissa erittäin suuri ongelma maanviljelykselle vahinkoeläimenä - tulevaisuudessa, kun talvet lämpenevät, villisika todennäköisesti lisääntyy myös Suomessa. Lajia ei ole RKTL:n toimesta juurikaan tutkittu. - RKTL joutuu kuuden vuoden välein raportoimaan EU:lle suurpedoista, euroopanmajavasta ja metsäjäniksestä - Kymen riistanhoitopiirin näkökulmasta susi olisi ensisijainen tutkimuskohde - kyselytutkimus sekä Suomen että Venäjän puolella susista saattaisi tuottaa nopeammin tuloksia kuin radio- tai satelliittiseuranta, jotka vaativat pitemmän aikavälin seurantaa - kyselytutkimus toisi myös hyvin esille ihmisnäkökulman, jota neuvottelukuntakin on aina painottanut 6

7 Päätettiin toistaiseksi käyttää hankkeesta työnimeä Suurpedot ja ihminen Etelä-Karjalassa, Karjalankannaksella ja Karjalan Tasavallan eteläosissa sekä päätettiin perustaa työryhmä suunnittelemaan hankkeen jatkoa pikaisella aikataululla. Työryhmään nimettiin seuraavat henkilöt: Danilov, Pjotr, eläintiet.lab:n johtaja, Venäjän tiedeakatemia, Karjalan tutkimuskeskus, biologian instituutti Hämäläinen, Arto, suunnittelujohtaja, Etelä-Karjalan liitto, neuvottelukunnan sihteeri Jokinen, Simo, biologi, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kiukas, Erkki, riistapäällikkö, Kymen riistanhoitopiiri Kozhajev, Aleksei, puheenjohtaja, Leningradin alueen eläinmaailman kohteiden käytön, suojelun ja säätelyn komitea Pentinniemi, Erkki, toiminnanjohtaja, Suomen metsästäjäliiton Kymen piiri Ruusila, Vesa, tutkimusjohtaja, Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus Rämä, Antti, maakuntahallituksen jäsen, Etelä-Karjalan liitto, neuvottelukunnan puheenjohtaja Arto Hämäläinen järjestää työryhmän ensimmäisen kokouksen. Pääsihteeri Markus Hulkkonen kertoi ENPI-ohjelman aikataulusta sen verran, että EU:n komissio on lähiaikoina hyväksymässä ohjelman ja haku voitaneen avata vuoden 2009 alkupuolella. Hakuaika tulee olemaan kolme kuukautta. Hakemusten käsittely kestää puolisen vuotta. Päätöksiä voidaan siis odottaa aikaisintaan loppusyksyllä KLO KOKOUS KESKEYTETTIIN LOUNASTA JA TIEDOTUSTILAISUUTTA VARTEN 7. Suurpetojen kaatolupatilanne viimekesäisen lainsäädäntömuutoksen jälkeen, Erkki Kiukas, riistapäällikkö, Kymen riistanhoitopiiri Metsästysasetus muuttui Suomessa elokuun 2008 alussa siten, että riistanhoitopiireille tuli suurpetojen pyyntilupien myönnöt. Aikaisemmin jokaiselle suurpedolle oli oma metsästysaikansa, jolle ajalle riistanhoitopiiri myönsi lupia sen mukaan, mitä ministeriö määräyskirjeellään mahdollisti. Nyt muutoksen jälkeen piiri myöntää luvat koko vuodelle siis myös metsästyskauden ulkopuoleiselle ajalle. Suurpetojen metsästyksessä on ajauduttu pahaan pykäläviidakkoon. Jossain vaiheessa joudutaan varmasti miettimään luontodirektiivin ilmaisua luontainen levinneisyysalue, mikä puuttuu kansallisesta lainsäädännöstä ja suurpetojen hoitosuunnitelmista kokonaan. Lähtökohta on, että kaikki suurpedot on tiukasti rauhoitettuja, mutta tästä voidaan poiketa. Poikkeamisperusteita ovat mm. luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston säilyttäminen, maa- ja metsätalouden, kalastuksen ja eläinten pidolle tai muulle omaisuudelle aiheutuneen vahingon 7

8 estämiseksi. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, mitä ensimmäinen peruste tarkoittaa ja jälkimmäisen osalta EY-tuomioistuimen kanta on, että pidetään eläimet tarhoissa ja sisällä öisin. Ongelmana on, että suurpedot käyvät kotieläinten kimppuun myös päivisin. Muita poikkeamisperusteita ovat kansanterveydelle, yleiselle turvallisuudelle tai muu erittäin tärkeä yleisen edun kannalta pakottava syy (raivotaudin leviäminen, lasten koulukyydityksen jne.). Ministeriö on antanut pysyväismääräyksen, joka ohjaa pyyntilupien käsittelyä riistanhoitopiireissä. Määräyksessä on tarkkaan lueteltu kaikki toimenpiteet, jotka täytyy tehdä ennen kuin lupa voidaan myöntää ja vaikka perusteet täyttyvät, tulee vielä miettiä onko olemassa muita tyydyttäviä ratkaisuja. Käytännössä tulee mieleen, että määräykseen sisältyy ajatus, että mieluiten lupaa ei tule myöntää. Määräyksissä korostetaan sitä, että pyyntilupa tulee kohdistaa mieluiten välittömään tapahtumaan. Tämäkin vaatii sen verran paljon selvityksiä ja toimenpiteitä (esimerkiksi ilmoituksen poliisille pyynnistä, missä, milloin ja ketä osallistuu), että tilanteen välittömyys on jo ohi, kun ne on tehty. Varsinaiselle metsästyskaudelle myönnettävät luvat ovat kaikkein helpoimpia. Jokaiselle lajille on vielä erikseen elokuun alussa tullut määräyskirje koskien metsästysajan ulkopuolisia pyyntilupia. Niissä on Itä-Suomen viidelle riistanhoitopiirille määritelty yhteiset lajikohtaiset kiintiöt, mikä aiheuttaa seuranta ja kirjaamisongelmia. Esitelmämateriaalia on liitetiedostossa 8. Muut asiat Ei ollut muita asioita 9. Seuraava kokous Ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion vakuudeksi (purettu ääninauhalta) ARTO HÄMÄLÄINEN kokouksen sihteeri 8

ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (3.) MUISTIO. Hotelli-ravintola Kägöne, yläkerran kokoustila, Parikkala

ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (3.) MUISTIO. Hotelli-ravintola Kägöne, yläkerran kokoustila, Parikkala ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (3.) MUISTIO Paikka: Hotelli-ravintola Kägöne, yläkerran kokoustila, Parikkala Aika: keskiviikko 17.10.2007 klo 12.30 14.55 Läsnäolijat: ( + )Aura, Raija,

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE 1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2009 koskien poikkeuksia rauhoitettujen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2010 (Dnro 1948/15/2010) koskien poikkeuksia

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 1 Riistantutkimuksen tiedote 208:1-5. Helsinki 1.8.2006 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa eleli vuoden 2005 lopussa arviolta 810 860

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Lappeenranta 12.11.2014 Erkki Kiukas SUOMEN RIISTAKESKUS Toimii koko valtion alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Toiminta jakautuu 15 alueelle joista jokaisella on aluetoimisto,

Lisätiedot

Suurpetovahingot ja niiden estäminen

Suurpetovahingot ja niiden estäminen Suurpetovahingot ja niiden estäminen Salo 7.12.2016 Reijo Kotilainen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 1 Suurpetojen historiaa Suomessa Suurpedoista maksettiin tapporahaa niiden vahingollisuuden vuoksi Tapporahan

Lisätiedot

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS 1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS Aika: 1.3.2013, klo 9.30-12.14 Paikka: Eurajoki-sali, Eurajoki Läsnä: Pertti Rajala, Satakuntaliitto,

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro

Lisätiedot

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen

Lisätiedot

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä.

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä. Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti Koordinaatit:

Lisätiedot

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa 1 Riistantutkimuksen tiedote 169:1-16. Helsinki, 13.11. 2000. Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa Pekka Helle, Marcus Wikman, Pjotr Danilov, Leo Bljudnik ja Vladimir Belkin Metsäjänis,

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Suurpetotutkimus/RKTL

Suurpetotutkimus/RKTL Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2011 159/2011 Laki metsästyslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,

Lisätiedot

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta

Lisätiedot

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen www.lapinliitto.fi/petofoorumi TYÖN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetokantojen arviointi Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002

Lisätiedot

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012)

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 19.6.2012) Suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä koskevat säännökset muuttuivat 1.3.2011.

Lisätiedot

Lapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja

Lapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja 9.1.2014 MUISTIO PORONHOITOALUEEN SUURPETONEUVOTTELUKUNTA Kokous nro 3 Aika: 9.1.2015 klo 12:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs nuijamies neuvotteluhuone Osallistujat: Markus

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Varastokatu 3 A VALITUS 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Aaroninkatu 13 37130 Nokia nokianluonto@gmail.com MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste

Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste Anne Savola ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 15.9.2010, täyd. 17.9.2010 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVAS- TA EUROOPANMAJAVAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013

Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013 Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät 19.2.2013 1 Keskeiset säännökset METSÄSTYSLAKI 51 : Koiran kiinnipitovelvollisuus Maaliskuun 1 päivästä

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

Karhupalaveri 19.7.2011 Ristijärven Metsästysseuran majalla klo 18.00

Karhupalaveri 19.7.2011 Ristijärven Metsästysseuran majalla klo 18.00 Karhupalaveri 19.7.2011 Ristijärven Metsästysseuran majalla klo 18.00 Läsnä: Erkki Leinonen Paltamon Metsästysseura ry. Arto Moilanen Mieslahden Metsästysseura ry Kari Suutari, Salokylän Erä ry. Marja-Maija

Lisätiedot

Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon

Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon Johdanto Euroopassa on ollut tuhansia vuosia suurpetoja Suurpedot hävitettiin Euroopasta lähes sukupuuttoon Suurpedot vetäytyivät Keski-Euroopasta itään ja pohjoiseen Susia ja karhuja jäi myös Espanjaan,

Lisätiedot

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Juoksutusta Viikolla 47 toimenpidelinjausten esittelyä Suomen Metsästäjäliitossa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa

Lisätiedot

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui 1 Riistantutkimuksen tiedote 187:1-11. Helsinki 8.8.2003 Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui Vesa Ruusila, Ilkka Aaltonen, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Hirvien

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi

Lisätiedot

Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012

Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012 Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012 1 YHTEISLUPA Tämän suurpetojen metsästyksen yhteisluvan muodostavat siihen erikseen ilmoittautuneet

Lisätiedot

SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI LAPIN LIITTO SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen Kuvat: Etukansi: Aarne Aatsinki Lapin

Lisätiedot

Viite: MMM lausuntopyyntö 1.7.2011, Dnro 931/13/2011 ASIA: WWF Suomen lausunto MMM:n pyyntilupia koskevista määräyskirjeluonnoksista

Viite: MMM lausuntopyyntö 1.7.2011, Dnro 931/13/2011 ASIA: WWF Suomen lausunto MMM:n pyyntilupia koskevista määräyskirjeluonnoksista WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell (christian.krogell@mmm.fi)

Lisätiedot

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Katja Ikonen Kuva: Marcus Wikman Riista- ja peltokolmiolaskenta Metsästäjäkunta on avustamassa pienriistan seurantaa vuosittain noin tuhat metsästysseuruetta eri puolilta

Lisätiedot

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena Kuva: Ilpo Kojola Sisältö Yleistä ahmasta Tutkimuksia muualta Ahman elinalueen valinta Ahman ruokavalio Yhteenveto: ahma suden seuralaisena 2 Ahma Gulo gulo Maailman suurin maalla elävä näätäeläin Kanta

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin plk, 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu 12 000 eloporoa Suurin osa poroista

Lisätiedot

Saaren Erämiesten toimitalo

Saaren Erämiesten toimitalo ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 3.9.2002 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Saaren Erämiesten toimitalo Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen Ari Lohiniva Martti

Lisätiedot

Kestävä riistatalous

Kestävä riistatalous Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat

Lisätiedot

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 21.5.2015)

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 21.5.2015) OHJE 21.5.2015 YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty 21.5.2015) Suurpetojen poikkeusluvanvaraista pyyntiä koskevat säännökset muuttuivat

Lisätiedot

WWF Suomi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

WWF Suomi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa. WWF Lintulahdenkatu 10 FI-00500 Helsinki Puh. 09 7740 100 Faksi: 09 7740 2139 www.wwf.fi Maa- ja metsätalousministeriö 26.7.2010 Ylitarkastaja Janne Pitkänen Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Miten kannanhoito on muuttunut? Vielä 1980-luvulla ja 1990- luvun alussa susikanta oli pääasiassa sijoittunut lähinnä itärajan pintaan

Lisätiedot

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui

Lisätiedot

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti)

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti) Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 700 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja Sähköposti Koordinaatit: P

Lisätiedot

KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE (Teemu Kouhia)

KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE (Teemu Kouhia) KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2016 2017 (Teemu Kouhia) 1 YHTEISLUPA Tämän suurpetojen metsästyksen yhteisluvan muodostavat siihen erikseen ilmoittautuneet metsästysseurat

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi

Lisätiedot

3. VALITAAN KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA, JA KAKSI ÄÄNTEN LASKIJAA

3. VALITAAN KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA, JA KAKSI ÄÄNTEN LASKIJAA SULKAVANKYLÄN METSÄSTYSSEURA RY:N KESÄKOKOUS SEURAN MAJALLA SU 2.8.2015 KLO 19.30 TYÖJÄRJESTYS 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. VALITAAN PUHEENJOHTAJA JA SIHTEERI 3. VALITAAN KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA, JA KAKSI

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma 5.10.2016 Lappeenranta Ohjelman rahoitus 72,3 Mio, välitarkastelun jälkeen mahdollisesti lisärahoitusta.

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002 1 Riistantutkimuksen tiedote 190:1-7. Helsinki 20.9.3 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi loppuvuoden 2 suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Juha Seurujärvi

Lisätiedot

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset RIISTASELVITYS OSANA JOKISUON TURVETUOTANTOALUEEN YVA-MENETTELYÄ Vapo Oy:n tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto Kiuruveden Jokisuolla. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi

Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 27.3.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Rajavartiolaitoksen tilat, Rovaniemi Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) KAITURIN ERÄ RY. Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Ruokolahden kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Ilveskannan seuranta Katja Holmala RKTL Esitelmän sisältö Kannanarviointi RKTL:ssä Ilveksen levinneisyys ja levittäytyminen Ilveskannan arviointimenetelmän yksityiskohtia Erillislaskennat Muutama sananen

Lisätiedot

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja klo Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja klo Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja 19.8.2016 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Ari Tapanainen avasi kokouksen

Lisätiedot

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013

Lisätiedot

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1 RHY VUOSIKOKOUKSET 214 12.3.214 Suomen riistakeskus 1 Rhy:n toimialueiden vahvistaminen 213 loppuun saakka voimassa vuonna 1962 määrätyt rajat Eivät noudattaneet mitään nykyistä muuta hallinnollista rajaa

Lisätiedot

Kokous nro 3 Aika: klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone

Kokous nro 3 Aika: klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone 7.1.2014 MUISTIO PORONHOITOALUEEN SUURPETONEUVOTTELUKUNTA Kokous nro 3 Aika: 13.1.2014 klo 13:00 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20 B Rovaniemi, 4. krs iso neuvotteluhuone Osallistujat Markus Lohi Juhani

Lisätiedot

2013/00179 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 23.10.2013 2013/00179

2013/00179 1. SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 PÄÄTÖS 23.10.2013 2013/00179 SUOMEN RIISTAKESKUS Varsinais-Suomi Hadvalantie 8, 7 B 21500 Piikkiö 029 431 2001 XXXXXXXX XXXXXXXX XXXXXXXX PÄÄTÖS Pvm Nro 23.10.2013 2013/00179 2013/00179 1 METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA

Lisätiedot

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp ASIANTUNTIJALAUSUNTO 15.2.2017 Suomen riistakeskus Riistapäällikkö Jukka Keränen Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen 16.2.2017 Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016

Lisätiedot

HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009

HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009 Riistanhoitoyhdistys: 162 Rautjärven Rhy Pinta ala: 35931,00 ha HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009 1. TALVIKANTA 70 kpl Tiheys 1,95 hirveä/1000 ha 2. KEVÄTMUUTTO (lisäys + tai muutto alueelta

Lisätiedot

Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013

Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013 Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013 (14.8.2013 mennessä) Koostanut Sauli Härkönen 16.8.2013 Suomen riistakeskus 1 Muutokset lain ja valtioneuvoston asetuksen tasolla Laki metsästyslain muuttamisesta

Lisätiedot

Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI)

Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI) Poliisihallitus 1 (5) 14.5.2012 2020/2012/1333 Jakelussa mainitut POLIISIN TOIMIVALTA JA TOIMINTALINJAT SUURPETOTAPAUKSISSA (ERITYISESTI SUSI) Asian tausta Maa- ja metsätalousministeriössä on ollut valmisteltavana

Lisätiedot

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskus Riistapäivät 2013 Lahti 22.-23.1.2013 Esityksen sisällöstä KV-taustaa ja strategioita Direktiiviraportoinneista

Lisätiedot

Antti Impola avasi kokouksen Pertti Rajalan ollessa estyneenä (vt 8-kokous).

Antti Impola avasi kokouksen Pertti Rajalan ollessa estyneenä (vt 8-kokous). 1 MUISTIO SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄ, SATAPETO Aika: torstai 29.11.2012 klo 9.30-12.15 Paikka: Huittisten kaupungintalo, Huittinen Läsnä: Antti Impola, Suomen riistakeskus, Satakunta, pj Markku

Lisätiedot

ESITYS SUSIKANNAN TERVEHDYTTÄMISEKSI SUOMESSA

ESITYS SUSIKANNAN TERVEHDYTTÄMISEKSI SUOMESSA TIEDOTE 25.11.2014 / tiedotusvälineet ESITYS SUSIKANNAN TERVEHDYTTÄMISEKSI SUOMESSA Pohjois-Savon Kennelpiiri ry ja Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri ry Esitys on laadittu 21.10.2014 Kuopiossa

Lisätiedot

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Susiristiriitojen lieventäminen

Susiristiriitojen lieventäminen Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp ASIANTUNTIJALAUSUNTO 21.3.2017 Suomen riistakeskus Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 22.3.2017 Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016

Lisätiedot

Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus. www.suomenpeura.fi www.forestreindeer.fi www.forestreindeer.ru

Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus. www.suomenpeura.fi www.forestreindeer.fi www.forestreindeer.ru Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus www.suomenpeura.fi www.forestreindeer.fi www.forestreindeer.ru Metsäpeura - Levinneisyys Suomessa ja Luoteis-Venäjällä Villipeurat saapuivat Fennoskandiaan 10 000

Lisätiedot

Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H.

Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H. Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät 2013 Kuva: H. Hutt Suomen riistakeskus Kestävä riistatalous-prosessi Kestävä metsästys-tiimi

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ (11) Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ (11) Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 (11) Aika 10.11.2015 klo 16:00-18:10 Paikka Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki Läsnä Kant Esa Keski-Pohjanmaa Mustasaari Erkki

Lisätiedot

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN MARI POHJA-MYKRÄ RURALIA-INSTITUUTTI, HELSINGIN YLIOPISTO RIISTAPÄIVÄT 21.-22.1.2014 Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä 21.1.2014 KEHITTÄMISARVIOINNIN

Lisätiedot

Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja , Kouvola. Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas

Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja , Kouvola. Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja 8.11., Kouvola Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas 1 11.11. Toimiva ampumarataverkosto on elinehto suomalaiselle metsästykselle ja metsästäjien

Lisätiedot

Hirvijohtajien koulutus 2011

Hirvijohtajien koulutus 2011 Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,

Lisätiedot

Linkki esitelmätiivistelmiin: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/mw/ripa_2010_tiivisteet.pdf

Linkki esitelmätiivistelmiin: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/mw/ripa_2010_tiivisteet.pdf Riistapäivät 2010 Linkki esitelmätiivistelmiin: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/mw/ripa_2010_tiivisteet.pdf Valtakunnalliset riista-alan neuvottelupäivät pidettiin 19. 20.1.2010 Turussa. Tämän vuoden

Lisätiedot

Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON

Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON 1 Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma TAUSTAA SUOMEN AHMAKANNAN SUO- JELUUN, HALLINTAAN JA HOITOON 2 1 JOHDANTO 2 AHMAN LEVINNEISYYS JA BIOLOGIA 2.1 Ahman levinneisyys ja ahmakannat Suomen lähialueilla

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Lupaosakkaat: 7

PÄÄTÖS. Lupaosakkaat: 7 SUOMEN RIISTAKESKUS Oulu PL 35 91501 Muhos (08)53 53 500 Pentti Hannula Palmutie 1 84100 YLIVIESKA PÄÄTÖS Pvm Nro 23.11.2011 2011/00345 2011/00345 1 METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA HAKIJA HAKEMUS

Lisätiedot

Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa

Tornionjoen-Muonionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteensovittaminen Ruotsin Haaparannan tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 15.09.2015 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Pellon kunnantalo Aika: 15.9.2015 klo 10:00 Tornionjoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot