Etelä-Suomen aluetoimisto M19/2134/2001/1 LAMMI Vähä-Evo Metsienmäki. Markku Tiainen Tuure Nyholm Sami Partamies Susanna Ranta-aho

Transkriptio

1 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4609 Etelä-Suomen aluetoimisto M19/2134/2001/1 LAMMI Vähä-Evo Metsienmäki Markku Tiainen Tuure Nyholm Sami Partamies Susanna Ranta-aho TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LAMMIN KUNNASSA VÄHÄ-EVOLLA METSIENMÄESSÄ SUORITETUISTA NIKKELI-KUPARIMALMI- TUTKIMUKSISTA VUOSINA

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät: Markku Tiainen Tuure Nyholm Sami Partamies Susanna Ranta-aho Raportin laji M19/2134/2001/1 Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Tutkimustyöselostus Lammin kunnassa Vähä-Evolla, Metsienmäessä suoritetuista nikkelikuparimalmitutkimuksista vuosina Tiivistelmä Tutkimuskohde sijaitsee Lammin kunnassa Vähä-Evon kylässä, karttalehdellä , Lammin taajamasta noin 10 km pohjoiseen. Malmitutkimusten lähtökohtana olivat nikkelimalmien esiintymiselle tyypillinen geologia, moreenigeokemian anomaliat ja GTK:n malmitiedoston nikkeliviitteet. Vähä-Evon alueelta on tehty aiemmin tihennetty moreenigeokemia, 4 näytettä/km 2, yhteensä 418 näytettä. Kohdentavia malmitutkimuksia tehtiin Vähä-Evon ja Evon alueella ja kohteellisia tutkimuksia Vähä-Evolla Metsienmäessä. Metsienmäessä ja lähialueella kartoitettiin kalliopaljastumat, mitattiin 15,5 km maastogeofysiikkaa (gravimetria, magnetometri, slingram), tehtiin malmigeologista moreenitutkimusta 7 kaivinkonemonttua ja kairattiin 563,9 metriä poka-kairausta. Kairatuista ja lohkare-etsinnän sekä geologisen kartoituksen yhteydessä kootuista näytteistä analysoitiin XRF- ja osin myös ICP-menetelmällä yhteensä 36 näytettä. Osin samoista näytteistä tutkittiin mikroskooppisesti 18 kiillotettua ohuthiettä ja mikroprobilla 22 oliviinianalyysia. Petrofysikaaliset ominaisuudet: tiheys, suskeptibiliteetti, remanenssi ja ominaisvastus määritettiin 55 näytteestä ja tiheys kaikista kemiallisesti analysoiduista näytteistä. Metsienmäen intruusio on m leveä pystyasentoinen noin 1 km pitkä gabro-oliviinipyrokseniitti-intruusio. Intruusion pyrokseniittisen osan MgO vaihtelee %. Ultramafisen kiven pyrokseni on muuttunut pääosin amfiboliksi, vain jäänteitä pyroksenista on jäljellä. Oliviini on osin melko hyvin säilynyttä, osin ruskehtavaa, serpentiiniytynyttä. Oliviinin Ni-pitoisuus vaihtelee ppm. Lävistetty Ni-Cu mineralisaatio on noin 10 m, korkeimmat pitoisuudet: Ni 0,3 %, Cu 0,4 % ja S 5,5 %. Asiasanat Lammi, Vähä-Evo, Metsienmäki, pyrokseniitti, moreenigeokemia Maantieteellinen alue Suomi, Etelä-Suomen lääni, Lammi, Vähä-Evo Karttalehdet , , , Muut Tiedot Arkistosarjan nimi Kokonaissivumäärä liitettä, 65 liitesivua Kieli Suomi Arkistotunnus M19/2134/2001/1 Hinta Julkisuus

3 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 2 Tutkimusryhmä 2 Suoritetut tutkimukset 3 Lohkare-etsintä 3 Geologinen kartoitus 3 Moreenigeokemia 4 Moreenitutkimukset montutus 4 Maastogeofysikaaliset tutkimukset 5 Kairaus 5 Laboratoriotutkimukset 5 Yhteenveto ja johtopäätökset 6 Kirjallisuusviitteet 7 Liiteluettelo 8 Liitteet 1-37

4 2 JOHDANTO Lammin tutkimusalue kuuluu Porista Vammalan ja Kylmäkosken kautta Padasjoelle ulottuvaan Ni-kriittiseen vyöhykkeeseen (Tiainen et al 1991). Lammin-Padasjoen alueella on tehty aiemminkin nikkelimalminetsintää, mm. Suomen Malmi Oy luvulla, Rautaruukki Oy 1980-luvulla ja Outokumpu Oy:n 1980-luvun lopulla. Julkaistuna ja julkisissa arkistoissa on kuitenkin saatavilla vain alueen malmiviitteet GTK:n tiedostoissa, 1: mittakaavainen kallioperäkartta (Laitakari 1964) ja kartan selitys (Laitakari 1980) sekä Lambergin (1990) pro gradu tutkimus Porrasniemen intruusiosta. Lammin alueen nikkelipotentiaalista on merkkejä sekä malmiviitetiedostossa että kallioperä- ja alueellisen moreenigeokemian kartoissa (Liite 1). Alueelta tunnetaan useita Ni-, Cu-pitoisia mafisia syväkivilohkareita ja pienehköjä Ni-mineralisaatioita sekä mafisia-ultramafisia intruusioita, mm. Porrasniemen ja Kauhajärven gabrot. Alueellisen moreenigeokemian datassa korkeimmat Ni-pitoisuudet ovat Kuohijärven eteläpuolella ns. Kuohijärven hiertovyöhykkeessä ja Evolla Iso-Tarusjärven Hakojärven alueella. Nyt tehtyjen tutkimusten tavoitteena oli Lammin-Padasjoen alueen Ni-potentiaalin tarkempi selvittäminen ja mahdollisten Ni-mineralisaatioiden paikantaminen. Tutkimukset aloitettiin Ni-malmien suhteen kartoitustietojen perusteella potentiaalisimmiksi arvioiduilta alueilta, Vähä-Evolta ja Iso-Evolta ja jatkettiin edelleen Evon kautta Padasjoelle. Tässä raportissa raportoidaan sekä Lammin-Padasjoen alueen kohdentavat malmitutkimukset että Vähä-Evolla Metsienmäessä tehdyt kohteelliset malmitutkimukset. Tutkimusryhmä Tutkimuksia veti geologi Markku Tiainen. Raportin kokosivat Markku Tiainen ja työharjoittelijana ollut DI Susanna Ranta-aho. Lohkare-etsintää suorittivat tutkimusavustajat Juhani Alanen ja Pekka Karimerto. Metsienmäen alueen geologisen kartoituksen suorittivat tutkimusassistentti Tuure Nyholm ja kausiapulainen Sami Partamies. Metsienmäen kairaukset urakoi Suomen Malmi Oy. Kairanreikiä raportoivat tutkimusassistentti Tuure Nyholm ja kausiapulaisena ollut Sami Partamies. Kairanrei istä tehtyjen tutkimusten visualisoinnin ja yhdistämisen muuhun dataan Gemcom-ohjelmistolla suoritti DI Susanna Ranta-aho. Maaperägeologiset malmitutkimukset suoritti ryhmä: FT Heikki Hirvas, geologi Pekka Huhta ja tutkimusavustaja Pertti Hakala. Geofysikaalisista tutkimuksista vastasi geofyysikko Tuire Valli. Tihennetty moreenigeokemiallinen näytteenotto on suoritettu 1988 FT Raimo Lahtisen toimesta.

5 3 SUORITETUT TUTKIMUKSET Aiemmin, vuonna 1988 suoritetun tihennettyn moreenigeokemian näytteenoton tulokset olivat käytettävissä suunniteltaessa Lammin alueen malmitutkimuksia. Malmipotentiaalisten alueiden rajaamiseksi tulostettiin moreenin Ni-, Cu-, ja S- pitoisuuksia kuvastavat pallokartat (Liitteet 2-4). Geologiset malmitutkimukset aloitettiin lohkare-etsinnällä Iso-Evon ja Vähä-Evon alueelta ja jatkettiin Kuohijärven itäpuolella Kauhajärvelle asti (Liite 5-7). Maaperägeologisia montutustutkimuksia tehtiin kaivinkoneella Metsienmäessä ja sen lähiympäristössä. Lisäksi otettiin lapionäytteitä Evon pohjoispuolisella alueella (Liiteet 7-10). Yksityiskohtaista geologista kartoitusta (Liitteet 11-12), geofysikaaalisia profiilimittauksia (Liitteet 13-16), profiilien mallinnusta (Liitteet 17-18) ja kairausta (Liitteet 19-26) suoritettiin vain Metsienmäen kohteessa. Kartoitus- ja kairausnäytteistä mielenkiitoisimmat ja tyyppinäytteet analysoitiin mikroskooppisesti, petrofysikaalisesti ja kemiallisesti. Kairausnäytteistä tehtiin 21 XRF- ja ICP-analyysiä ja lohkarenäytteistä 15 XRF-analyysiä (Liitteet 27-31). Mikroskooppisesti tutkittiin 18 kiillotettua ohuthiettä. Analysoiduista kairausnäytteistä ja tyyppinäytteistä tehtiin 41 petrofysikaalista määritystä (Liitteet 32-36). Lisäksi tehtiin 22 oliviinianalyysiä kiillotetuista ohuthieistä (Liite 37). Lohkare-etsintä Lohkare-etsintä aloitettiin Kuohijärven itäpuolelta Iso-Evon ja Vähä-Evon kylien alueelta. Vähä-Evon alueelta löydettiin useita kiisupitoisia gabro ja pyrokseniitti lohkareita. Ensimmäisen paljastumahavainnon kiisupitoisesta pyrokseniitista teki tutkimusavustaja Pekka Karimerto. Paljastuma löytyi Metsienmäen metsäautotien tienvarsiojasta. Lähialueelta löytyi lisää kupari- ja magneettikiisupirotteisia gabropaljastumia (Juhani Alasen ja Sami Partamiehen havainnot). Geologinen kartoitus Metsienmäen pyrokseniitti-gabrointruusion rajaamiseksi kartoitettiin kohteen kalliopaljastumat. Intruusio rajattiin kallioperähavaintojen, kairausten ja geofysiikan perusteella. Se on noin m leveä ja 1 km pitkä pyrokseniitti-gabrointruusio konformisti mustaliuskejakson kyljessä. Se liittyy isokliiniseen itä-länsisuuntaiseen lähes pystyyn poimurakenteeseen, joka näkyy selvimmin aeromagneettisella kartalla kiisuliuskeiden aiheuttamana kapeana poimuttuneena anomaliana. Aerogeofysiikan perusteella Vähä-Evon ja Iso-Evon välillä on useita samantyyppisiä intruusioita samassa rakenteellisessa asemassa mustaliuskeiden kyljessä.

6 4 Moreenigeokemia Tihennetty moreenigeokemiallinen kartoitus, 4 näytettä/km 2, yhteensä 418 näytettä otettiin 1988 alueellisen moreenigeokemiallisen kartoituksen (1 näyte/4km 2 ) anomalioiden täsmentämiseksi. Näytteenoton koordinoinut FT Raimo Lahtinen on jakanut alueen näytteenoton ja näytteiden käsittelyn kahteen osaan: eteläisempi Kuohi1 ja pohjoisempi Kuohi2. Kuohi1:n analysoidut näytteet ovat yhdistelmänäyte useammalta eri syvyydeltä otetusta näytteestä. Kuohi2:n näytteet ovat pohjamoreeninäytteitä. Näytteet on otettu Cobralla ja analysoitu AAS-menetelmällä (511A) ja rikki (S) Lecolla (812L). Näytteenottometodista johtuen Kuohi1:n ja Kuohi2:n näytteet eivät ole täysin vertailukelpoisia. Erityisesti Cr-pitoisuudessa on selvä ero, joka voi olla alueellinen piirre, mutta voi johtua osittain myös näytteenottomenetelmästä. Kuohi1:n Crpitoisuudet ovat noin kaksinkertaiset verrattuna Kuohi2:een. Analysoituja Ni-, Cu- ja S-pitoisuuksia voi kuitenkin hyvin käyttää kohdentavassa malminetsinnässä. Vähä- Evon alueella kohonnut S liittynee pääosin mustaliuskehorisontteihin, kohonnut Ni emäksiseen magmatismiin ja kohonnut Cu osin mustaliuskeisiin, osin kiisuuntuneisiin emäksisiin intruusioihin. Ormajärven N-päässä oleva Cu-Nianomaalinen piste (Cu 306 ppm, Ni 155) voi liittyä kiisuuntuneeseen emäksiseen intruusioon. Kohdetta ei ole tutkittu tarkemmin. Moreenitutkimukset - Montutus Malminetsinnällisissä maaperätutkimuksissa tutkittiin maalajikerrokset mahdollisuuksien mukaan kallionpintaan asti. Näytteistä analysoitiin moreenin alkuainepitoisuudet ja raskasmineraalit. Lammin Metsienmäen alueella kaivetiin kaivinkoneella 7 monttua (n:o ). Kaivinkonemonttujen lisäksi otettiin Evon ja Padasjoen välillä lähes itä-länsisuuntainen lapionäyteprofiili (näytteet n:o ), josta analysoitiin sama alkuainepaketti ja raskasmineraalit kuin kaivinkonemontuista. Moreenin Ni-pitoisuus kohoaa Lammin alueella yhdessä pisteessä, n:o , 529 ppm ja S-pitoisuus kolmessa pisteessä: n:o , 3630 ppm; , 8390 ppm; , 7180 ppm. Ni-anomaalinen monttu n:o sijaitsee kiisuuntuneen Metsienmäen pyrokseniitin päällä. Tutkittu näyte on osittain rapakalliota, mikä selittää korkean Ni-pitoisuuden. Näytteen raskasmineraalien joukossa oli myös kohtalaisen runsaasti dimetyyliglyoksimiin reagoivia kiisumineraaleja, todennäköisesti pentlandiittia. Kohonneet S-pitoisuudet liittyvät aerogeofysiikan ja kallioperähavaintojen perusteella grafiitti-kiisuliuskeeksi tulkittuun kivilajiyksikköön. Muista alueen montutuksen tuloksista mainittakoon pisteen scheeliittianomalia, 13 hippua. Evon alueelta lapiomontuista otettujen moreeninäytteiden metallipitoisuudet ovat alhaiset: Ni ppm, mediaani 28 ppm; Cu ppm, mediaani 69 ppm. Korkein Ni- ja Cu-pitoisuus, 244 ppm Ni, 237 ppm Cu on pisteessä n:o Sille ei löydetty paljastumien tarkastelussa selvää syytä. Evon alueen S-pitoisuus vaihtelee ppm, mediaani 683 ppm. Paikoin kohonneet S-pitoisuudet (max. 0,4 %) johtunevat kiisu- ja mustaliuskeista.

7 5 Maastogeofysikaaliset tutkimukset Keväällä 1998 mitattiin Vähä-Evon alueella 13 maastogeofysikaalista profiilia (magneettinen+ slingram+gravimetria) yhteensä 15,5 km. Profiilit suunniteltiin lähes kohtisuoraan Vähä-Evolta Iso-Evolle ulottuvaa mustaliuskeiden selvästi osoittamaa ja aerogeofysikaaliselta kartalta helposti rajattavaa geologista rakennetta vastaan. Noin 5 profiilia sijoitettiin kulkemaan aerogeofysiikan ja kartoituksen perusteella rajatun Metsienmäen intruusion yli. Metsienmäen profiilimittauksista on tehty mineralisaation ja intruusion mallinnus kairauksia varten. Sen mukaan intruusion syvyysulottuvuus mallinnetun profiilin kohdalla olisi noin 50 metrin luokkaa ja leveys noin 30 metriä. Kairaus Metsienmäessä kairattiin SMOY:n urakoimana Poka-kalustolla 11 reikää yhteensä 563,9 metriä. Kairausprofiililla R303 R307 lävistettiin malmikriittinen vyöhyke. Muut reiät suunnattiin osin geologisten kartoitushavaintojen mukaan ja osin geofysikaalisten anomalioiden selvittämiseksi. Kairauksen perusteella intruusio on m leveä ja noin 1 km pitkä, melko pystyasentoinen. Lävistetty sulfidimineralisaatio on noin 10 m paksu. Laboratoriotutkimukset Kairanreikien kivilajiraportit on esitetty liitteissä sekä raporttina että kivilajikuvauksen sisältävinä kairanreikäprofiileina. Kivilajitietoon on yhdistetty histogrammiesityksenä näytteiden alkuainepitoisuuksia ja petrofysiikkaa. Kairanrei'istä analysoitiin kemiallisesti (XRF- ja ICP-menetelmällä) intruusiolävistysten kiisupitoiset osat ja tyyppinäytteitä mineralisaation ulkopuolelta 1 metrin mittaisissa pätkissä, yhteensä 21 näytettä. Analyysitulokset on esitetty liitteissä sekä taulukkona että histogrammeina kairanreikäkuvissa. Lohkare-etsinnän yhteydessä analysoitiin 15 näytettä. Petrofysikaaliset mittaukset suoritettiin tyyppinäytteistä, yhteensä 55 näytettä. Mittaustuloksiin on liitetty näytteen kivilajitieto ja havainto malmimineraaleista sekä grafiitista. Mittaustulokset on esitetty taulukkona sekä tiheyden ja suskeptibiliteetin osalta histogrammeina kairanreiän kivilajien kanssa. Sekä tiheys- että suskeptibiliteetti-arvot ovat emäksisen intruusion kohdalla selvästi ympäristöä korkeammat. Petrofysiikan perusteella intruusio on geofysikaalisesti tunnistettavissa. Metsienmäen emäksisestä intruusiosta tutkittiin 18 kiillotettua ohuthiettä. Emäksisen intruusion pääkivilaji on pyrokseniitti. Päämineraalina on karkearakeinen amfiboliksi muuttunut klinopyrokseeni, Oliviini ja pyrokseenit ovat 2-3 mm poikilliittisia rakeita sarvivälkkeen sisällä. Oliviini on osittain väritön, osittain serpentiiniytynyt, ruskea. Ortopyrokseeni on muuttunut lähes kokonaan amfiboliksi. Intruusio on pääosin karkearakeinen muuttunut oliviinipitoinen pyrokseniitti, mutta paikoin ruhjeinen, voimakkaasti muuttunut.

8 6 Kolmesta ohuthieestä tehtiin 22 oliviinianalyysia. Oliviinin Ni-pitoisuus vaihtelee ppm ja on keskimäärin ppm. Melko alhainen Ni-pitoisuus viittaa intruusion alhaiseen Ni-potentiaaliin. Yhteenveto ja johtopäätökset Lammin alueen tutkimuksissa paikannettiin mustaliuskeita sisältävässä vyöhykkeessä Metsienmäen oliviini-pitoinen pyrokseniitti-gabrointruusio, jossa lävistettiin noin 10 metriä paksu Ni: 0,1-0,3 (max. 0,28) %, Cu: 0,1-0,3 (max. 0,36) % ja S: 3-6 % sisältävä kiisumineralisaatio. Sulfidifaasin nikkelipitoisuus on 2-2,5 %. Alhaisen metallipitoisuuden vuoksi mineralisaation kokoa ei selvitetty tarkemmin. Metsienmäen intruusio on tunkeutunut mustaliuskevyöhykkeeseen, joten rikkiä on ollut riittävästi saatavilla ja se on johtanut sulfidimineralisaation syntyyn. Magmassa ei kuitenkaan ilmeisesti ollut riittävästi nikkeliä nikkelimalmin muodostamiseksi. Tähän viittaa myös oliviinin melko alhainen Ni-pitoisuus. Tutkitulla Metsienmäen sulfidimineralisaatiolla ei ole taloudellista merkitystä. Samantyyppisiä intruusioita on lentogeofysiikan ja maastogeofysiikan profiilimittausten perusteella useita Vähä-Evon ja Iso-Evon välillä. Ei ole kuitenkaan mitään syytä olettaa niiden eroavan malmipotentiaaliltaan nyt tutkitusta Metsienmäen intruusiosta.

9 7 Kirjallisuusviitteet Laitakari, I Suomen geologinen kartta 1: , lehti 2134, Lammi Laitakari, I Lammin kartta-alueen kallioperä. Kallioperäkartan selitykset. lehti 2134, Suomen geologinen kartta 1: , Geologinen tutkimuslaitos, 34 s. Lamberg, P Porrasniemen intruusio, sen rakenne ja petrologia 1.9 Ga magmatismi ja Ni-malmit. Pro gradu, Oulun yliopisto, geologian laitos, 151 s. Tiainen, M., Lahtinen, R. ja Salminen R., Similarity analysis applied to till geochemical data from southwest Finland Geochemical signatures of Vammala and Kylmäkoski nickel deposits. IMM, vol. 100, B

10 8 Liiteluettelo Liite 1. Lammin alueen kallioperä, malmiviitteet ja alueellinen moreenigeokemia Liite 2. Tihennetty moreenigeokemia, nikkelipitoisuus (Ni) Liite 3. Tihennetty moreenigeokemia, kuparipitoisuus (Cu) Liite 4. Tihennetty moreenigeokemia, rikkipitoisuus (S) Liite 5. Lohkare-etsinnän tulokset, taulukko Liite 6. Lohkare- ja kallionäytteiden analyysitulokset Liite 7. Vähä-Evon alueen malmiviitteet, lohkare-etsinnän tulokset ja maaperätutkimusmonttujen sijainti kartalla Liite 8. Maaperägeologiset tutkimusmontut Vähä-Evon ja Evon alueella Liite 9. Raskasmineraalitutkimukset. Analyysitulokset tutkimusmonttujen näytteistä Liite 10. Kemialliset analyysitulokset maaperägeologisten tutkimusmonttujen moreeninäytteistä Liite 11. Geologiset kartoitushavainnot taulukkomuodossa Liite 12. Vähä-Evon alueen kallioperäkartta; havainnot ja tulkinta Liite 13. Vähä-Evon ja Iso-Evon alueen geofysikaaliset profiilit; magneettiset ja gravimetriset mittausprofiilit aeromagneettisella karttapohjalla Liite 14. Vähä-Evon ja Iso-Evon alueen geofysikaaliset profiilit; slingram-mittaukset aeromagneettisella karttapohjalla Liite 15. Metsienmäen geofysikaaliset profiilit. Kairauspisteiden sijainti gravimetrisella ja magneettisella profiililla. Mallinnettu profiili A-B Liite 16. Metsienmäen geofysikaaliset profiilit. Kairauspisteiden sijainti slingramprofiililla Liite 17. Metsienmäen gabro-pyrokseniitti intruusion mallinnus magneettisen profiilin mukaan Liite 18. Metsienmäen gabro-pyrokseniitti intruusion mallinnus magneettisen profiilin mukaan Liite 19. Metsienmäen kairaukset. Kairanreikien sijainti Liite 20. Kairanreikien kivilajiraportit Liite 21. Kairanreikien kivilajit maanpintaan projisoituna Liite 22. Kairanreikien kivilajit kairausprofiilin suuntaisena pystyprojektiona R301-R302 Liite 23. Kairanreikien kivilajit kairausprofiilin suuntaisena pystyprojektiona R303-R307 Liite 24. Kairanreikien kivilajit kairausprofiilin suuntaisena pystyprojektiona R308 Liite 25. Kairanreikien kivilajit kairausprofiilin suuntaisena pystyprojektiona R309 Liite 26. Kairanreikien kivilajit kairausprofiilin suuntaisena pystyprojektiona R310-R311 Liite 27. Kairausnäytteiden kemialliset analyysitulokset Liite 28. Nikkeli- ja kuparipitoisuus R Liite 29. Nikkeli- ja kuparipitoisuus R308 Liite 30. Rikkipitoisuus ja sulfidifaasin nikkelipitoisuus R303-R304 Liite 31. Rikkipitoisuus ja sulfidifaasin nikkelipitoisuus R308 Liite 32. Kairausnäytteiden tiheysmäärityksiä Liite 33. Kairausnäytteiden petrofysikaaliset määritykset petrofysiikan laboratoriossa tiheys ja suskeptibiliteetti Liite 34. Kairausnäytteiden petrofysikaaliset määritykset petrofysiikan laboratoriossa ominaisvastus Liite 35. Tiheys ja suskeptibiliteetti R301-R302 Liite 36. Tiheys ja suskeptibiliteetti R303-R307 Liite 37. Oliviinin nikkelipitoisuus

11 8

12 8

13

14

15 8 Lohkare-etsinnän tulokset LIITE 5 Hav.nro Pvm Ktl X Y Havainto Koko Muoto Pitoisuus Malmin Mmin1 Mmin2 Kivilaji Huomautus Analyysi tyyppi pyörist arvio es.tapa Til.nro lohk/kallio JA-97-L L 0.5m Pi magk cuki JA-97-L L 0.3m Pi magk prd JA-97-P K 2 Pi magk cuki prd JA-98-L L 0.5m 2 3 Pi magk prd keskikarkea JA-98-L L 0.5m 2 3 Pi magk prd keskikarkea JA-98-L L 1.5m 2 3 Pi magk prd keskikarkea JA-98-L L 0.2m 2 3 Pi magk gabro keskikarkea JA-98-P P 5X10m Pi magk gabro keskikarkea JOM-97-L L 0.2m 3 2 Pi magk prd hakkuuaukea JOM-97-L L 0.6m 3 gb-prd kalliojyrkänne PJK-97-L L 0.2m PI magk prd autotien varsi PJK-97-L L 0.3m Pi magk prd autotien-varsi PJK-97-L L 0.3m Pi magk prd autotien varsi PJK-97-L L 0.9m Pi magk prd pellon reuna PJK-97-P K 3 2 Pi magk prd autot. päässä PJK-97-P K 2 magk prd tornin alla PJK 97-L L 0.3m Pi magk prd ojan penkka PJK-97-L L 0.2m Pi magk prd autotien varsi PJK-97-L L 0.3m 3 2 Pi magk prd hakkuuaukea PJK-97-L L 0.3m Pi magk prd autotien varsi PJK-97-L L 0.3m Pi magk pdr autotien varsi PJK-97-L L 0.2m Pi magk prd autotien varsi PJK-97-L L 0.3m 3 2 Pi magk prd autotien varsi PJK-97-L L 0.3m Pi magk prd autotien varsi PJK-97-L L 0.3m Pi magk prd autotien varsi PJK-97-L L 0.3m Pi magk prd metsäautotie PJK-97-L L 1.0m 3 2 Pi magk prd metsäautotie PJK-97-L L 1.0m 3 2 Pi magk prd tien länsipuoli PJK-97-L L 1.5m Pi magk prd niem.eteläkärki

16 Lohkare-etsinnän tulokset LIITE 5b Hav.nro Pvm Ktl X Y Havainto Koko Muoto Pitoisuus Malmin Mmin1 Mmin2 Kivilaji Huomautus Analyysi tyyppi pyörist. arvio es.tapa Til.nro PJK-97-L L 0.3m magk prd autotien varsi PJK-97-P K/L? 2 Pi magk prd Kololahti PJK-97-L L 0.3m Pi magk prd mäenrinne PJK-97-L L 0.2m Pi magk prd metsäautotie PJK-97-L L 3 2 Pi magk prd tien päässä PJK-97-L L 3 2 Pi magk prd tien päässä PJK-97-L L 0.4m Pi magk prd hakkuuaukea PJK-97-L L 2 1 Pi magk prd autotien varsi PJK-97-L L 0.3m Pi magk prd autotien varsi PJK-97-L L 0.3m Pi magk prd autotien varsi L : lohkare (1-5) 0: <0,1 % Pi: Pitote K : kallio 1: 0,1-0,4 2: 0,4-0,8 3: 0,8-1,2 4: >1,2 %

17 Kallio- ja lohkarenäytteet - analyysit LIITE 6 Geologian Tutkimuskeskus Kemian lab oratorio Tilaus Näytetunnus MgO Al 2 O 3 SiO 2 S CaO TiO 2 Cr Fe 2 O 3 Nl Cu % % % % % % % % % % 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X PJK-97-L1 N PJK-97-L2 N PJK-97-L3 N PJK-97-L4 N PJK a N PJK b N PJK-97-P6 N JA-97-L19 N JA-97-L20 N JA-97-P21 N Selitykset: - ei analysoitu! tulos on alle määritysrajan < 'lukuarvo' analyysitulos on alle lukuarvon ilmoittaman määritysrajan Geologian Tutkimuskeskus Kemian laboratorio Tilaus Näytetunnus MgO AI 2 O 3 SiO 2 S CaO TiO 2 Cr Fe 2 O 3 Ni Cu % % % % % % % % % % 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X 175X JA-98-L5 N JA-98-L6 N JA-98-L7 N JA-98-L8 N LA-98-P9 N ! Selitykset: - ei analysoitu tulos on alle määritysrajan < 'lukuarvo' analyysitulos on alle lukuarvon ilmoittaman määritysrajan

18

19

20 Montut Raskasmineraalit LIITE 9 Monttu Ktl x y z Kohde Vuosi Havainto- Syv MAGN GRAN ILM SKII MAGK ZIRK SCHE CUKI AMFI AU kpl AU ppb HUOM Nro tyyppi m Lammi 1997 kaivinkone 0.3 (x) x x x xx 0 xxx 17dime/0magn Lammi 1997 kaivinkone 3.0 (x) xxx x (x) (x) Lammi 1997 kaivinkone 2.1 (x) xxx x x x Lammi 1997 kaivinkone 1.9 (x) xxx x x (x) Lammi 1997 kaivinkone 1.8 (x) xxx x xx x Lammi 1997 kaivinkone 3.2 (x) xxx x x x Lammi 1997 kaivinkone 2.2 (x) xxx x xx x tammi 1997 lapio 2.5 x xxx xx Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.5 x xxx xx Lammi 1997 lapio 1.2 (x) x xx xx x Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.4 x xxx xx Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.5 x xxx xx koko 0,3 mm K Lammi 1997 lapio 0.8 x xxx xx Lammi 1997 lapio 0.6 x xxx xx (x) Lammi 1997 lapio 0.5 x xxx xx (x) Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 0.6 x xxx xx Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.1 (x) xxx xx (x) Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.2 x xxx xx Lammi 1997 lapio 1.5 xx xx xxx 0 x Lammi 1997 lapio 1.0 xx xx xxx Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.0 x xxx x Lammi 1997 lapio 1.2 (x) xxx x Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.6 x xxx x Lammi 1997 lapio 1.2 x xxx xx Lammi 1997 lapio 1.5 x xxx xx Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.5 x xxx x Lammi 1997 lapio 2.0 x xxx x Lammi 1997 lapio 1.2 xx xxx xx (x) Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.0 x xxx x 0

21 Montut - Raskasmineraalit LIITE 9b Monttu Ktl x y z Kohde Vuosi Havainto- Syv MAGN GRAN ILM SKII MAGK ZIRK SCHE CUKI AMFI AU kpl AU ppb HUOM Nro tyyppi m Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 0.9 xx xxx xx Lammi 1997 lapio 0.8 x xxx xx Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 0.6 x xxx xx 0 x Lammi 1997 lapio 1.0 x xxx xx Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.6 xx xxx xx x Lammi 1997 lapio 1.6 xx xxx xx 0 x Lammi 1997 lapio 1.5 xx xxx xx Lammi 1997 lapio 1.0 x xx xxx Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.3 x xxx xx Lammi 1997 lapio 1.0 (x) xxx xx 0 x Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.5 (x) xxx xx Lammi 1997 lapio 3.5 (x) xxx xx Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 0.9 x xxx xx Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.1 x xxx x x Lammi 1997 lapio 1.2 x xxx x x Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.4 x xxx x Lammi 1997 lapio 1.0 x xxx x Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.0 x xxx x Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio 1.2 x xxx xx Lammi 1997 lapio 0.8 (x) xxx x xx 1

22 Montut - GE LIITE 10 Monttu Ktl x y z Kohde Vuosi Hav Syv Al Ba Ca Co Cr Cu Fe K Mg Mn Na Ni P Pb S Sr Ti V Zn Au Pd Pt Te Nro tyyppi m % ppm % ppm ppm ppm % % % ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppb ppb ppb ppb Lammi 1997 kaivink Lammi 1997 kaivink Lammi 1997 kaivink Lammi 1997 kaivink Lammi 1997 kaivink i8 Lammi 1997 kaivink Lammi 1897 kaivink Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio i Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio

23 Montut - GE LIITE 10b Monttu Ktl x y z Kohde Vuosi Hav Syv Al Ba Ca Co Cr Cu Fe K Mg Mn Na Ni P Pb S Sr Ti V Zn Au Pd Pt Te Nro tyyppi m % ppm % ppm ppm ppm % % % ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppb ppb ppb ppb Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio Lammi 1997 lapio

24 Kallioperäkartoitus - paljastumahavainnot LIITE 11 Hav.nro Kl 100 Kl 20 X-koord. Y-koord. Kivilaji 1 Kivilaji 2 Kivilaji 3 SAP B KIILLEGNEISSI SAP B KIILLEGNEISSI SAP B PYROKSENIITTI SAP B PYROKSENIITTI SAP B KIILLEGNEISSI SAP B GABRO SAP B GABRO SAP A KIILLEGNEISSI SAP B KIILLEGNEISSI SAP B KIILLEGNEISSI SAP B KIILLEGNEISSI SAP B KIILLEGNEISSI SAP B KIILLEGNEISSI SAP B SUONIGNEISSI SAP B KIILLEGNEISSI SAP A SUONI-KGN SAP A KIILLEGNEISSI SAP A KIILLEGNEISSI SAP A SUONI-KGN SAP B KIILLEGNEISSI SAP B KIILLEGNEISSI SAP B KIILLGNESSI SAP B PYROKSENIITTI SAP B PYROKSENIITTI SAP B KIILLEGNEISSI SAP B KIILLEGNEISSI SAP B SUONIGNEISSI SAP B KIILLEGNEISSI SAP B PYROKSENIITTI SAP A KIILLEGNEISSI DIORIITTI SAP A SUONIGNEISSI SAP A SUONIGNEISSI SAP A SUONIGNEISSI SAP A SUONIGNEISSI SAP A SUONIGNEISSI SAP A SUONIGNEISSI GRANIITTI SAP A SUONIGNEISSI GRANODIOR SAP A GRANODIOR SAP A GRANODIOR GRANIITTI SAP A GRANODIORIITTI SAP A PYROKSENIITTI SAP C SUONIGNEISSI SAP C SUONIGNEISSI SAP C SUONIGNEISSI SAP C SUONIGNEISSI SAP C SUONIGNEISSI SAP C KIILLEGNEISSI SAP B KIILLE-SUONIGN SAP B PYROKSENIITTI SAP A SUONIGNEISSI SAP B KIILLE-SUOGN

25 Kallioperäkartoitus - paljastumahavainnot LIITE 11b Hav.nro Kl 100 Kl 20 X-koord. Y-koord. Kivilaji 1 Kivilaji 2 Kivilaji 3 SAP B GRANODIOR SAP B GRANODIOR SAP B GABRO SAP B KIILLEGNEISSI SAP B KIILE-SUONIGN SAP B GABRO KIILLEGN SAP B GABRO SAP B GRANODIOR (LEUKOGB) SAP B GRANODIOR SAP B KIILLEGN GABRO GRANODIOR SAP B KIILLEGN GRANODIOR SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP D KIILLEGN GABRO SAP A KIILLEGN SAP B GRANODIOR KIILLEGN SAP B GRANODIOR SAP B KIILLEGN SAP B KIILLEGN SAP B KIILLEGN SAP B KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A PYROKSENIITTI SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A GRANODIOR SAP A GRANODIOR SAP A PYROKSENIITTI SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP C KIILLEGN SAP C KIILLEGN SAP C KIILLEGN SAP A KIILLEGN SAP A AMFIBOLIITTI

26

27

28

29

30

31

32

33

34 LIITE 20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2134/98/R Kunta/Kohde LAMMI / Metsienmäki Karttalehti B x : y : z : Aika 6/1998 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA PYROKSENIITTI, vaaleanvihertävä, karkearakeinen Amfiboliittiutunut, karkearakeinen, vaaleanvihertävä ultramafiitti. Suuria oikokrystejä. Hyvä sulfidipirote pyrrhotiittia, hieman pyriittiä ja kalkopyriittiä. Vaaleita, plg-rikkaita juonia KVARTSIJUONI, valkoinen PYROKSENIITTI, vaaleanvihertävä, keski-/karkearakeinen Keski-/karkearakeinen, vaaleanvihertävä ultramafiitti. Tasainen, hyvä sulfidipirote pyrrhotiittia + vähän kalkopyriittiä ja pyriittiä. Ohuita, plg-rikkaita, hienorakeisia kerroksia. Karkeita granitoidi-pegmatiittikerroksia, joissa runsaasti kiillettä GRANIITTIPEGMATIITTI, vaalea Pegmatiittinen granitoidi. Vaalea. Kiillerikkaita osueita PYROKSENIITTI, vaaleanvihertävä, karkearakeinen Sulfidipirote pyrrhotiittia. Kohtalaisen suuria oikokrysteja. Granitoidisia pegmatiittiosueita GRANIITTIPEGMATIITTI, valkoinen Graniittipegmatiitti. Valkoinen. Kiillerikkaita saumoja PYROKSENIITTI, vaaleanvihertävä, karkearakeinen Kohtalainen sulfidipirote pyrrhotiittia. Hieman kalimetasomatoosia tapahtunut. Rikkonainen. Useita kapeita rakopintoja, joissa vaaleanvihertävää, sekundääristä mineraalia. Granitoidipegmatoideja osueilla. Sulfideja myös rakopinnoilla, lähinnä pyriittiä. Pääruhjesuunta 45 astetta GRANIITTIPEGMATIITTI, valkoinen Granitoidinen pegmatiitti. Valkoinen. Erittäin kiillerikkaita osioita, joissa mukana vihertävää amfibolia. Suuntautunut.

35 PYROKSENIITTI, vaaleanvihertävä, karkearakeinen Kohtalainen sulfidipirote primääristä pyrrhotiittia. Amfiboliittiutunut. Granitoidisia osueita. Joitain ruhjoutuneita saumoja, joissa sekundäärisiä mineraaleja GABRO, vihertävä, hieno-/keskirakeinen Melagabro. Sulfidipirote pyrrhotiittiä KIILLEGNEISSI, keskirakeinen Suuntautunut. Granaatteja porfyroblasteina. Liuskeisuus 40 astetta. Hieman hiekkainen osuus migmatisoitunut. Sulfidipirote. Neosomia 60% KIILLEGNEISSI, keskirakeinen Migmatiittinen. Suuntautunut. Välissä hiekkaisempia osia. Sulfidipirote. Granaatteja KIILLEGNEISSI Silmägneissimäinen migmatiitti. Liuskeisuus 75 astetta. Neosomia 40%. Vähäinen sulfidipirote KIILLEGNEISSI Migmatiittinen hiekkaisempi osuus. Neosomia 25%. Liuskeisuus 75 astetta. Silmägneissiosueita. Granaatteja. Graniittipegmatiittijuonia. Reikä R301 loppu m Raportoinut Sami Partamies

36 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2134/98/R Kunta/Kohde LAMMI / Metsienmäki Karttalehti B x : y : z : Aika 6/1998 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m O m Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA KIILLEGNEISSI Migmatiittinen. Suuntautunut. Liuskeisuus astetta. Granaatteja porfyroblasteina. Neosomia 30%. Hieman punertavia, karkeita granitoidijuonia. Alaosasta hiertynyt GRANIITTI, punertava, karkearakeinen Leukokraattinen KIILLEGNEISSI, hienorakeinen Hiekkainen. Kapeita rakopintoja, joissa sekundäärisiä mineraaleja KIILLEGNEISSI, keskirakeinen Suuntautunut. Migmatiittinen. Neosomia 30%. Liuskeisuus 55 astetta. Punertava kalimaasälpä. Paikoin ruhjeinen. Raoissa sekundäärisiä mineraaleja. Joitakin amfibolirikkaampia kerroksia GRANIITTIJUONI Albiittiutunut juoni. Leukokraattinen. Tasarakeinen KIILLEGNEISSI, keskirakeinen Migmatiittinen. Neosomia 40%. Liuskeisuus 40 astetta. Hieman koostumusvaihtelua -> pieniä hiekkaisempia kerroksia. "Savisempia. " kiillekasaumia. Granaattiporfyroblasteja. Satunnaisia pyrrhotiittirakeita. Reikä R302 loppu m Raportoinut Sami Partamies

37 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2134/98/R Kunta/Kohde LAMMI / Metsienmäki Karttalehti B x : y : z : Aika 6/1998 Suunta Lähtökaltevuus Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA PYROKSENIITTI, vaaleanvihreä Amfiboliittiutunut. Suuntautumaton. Hyvä pyrrhotiitti + kalkopyriitti pirote/pisaroina. Kumulaatti GRANIITTIPEGMATIITTI, karkearakeinen Kiille-plagioklaasijuoni. Suuntautumaton PYROKSENIITTI, harmaanvihertävä, karkearakeinen Suuria oikokrysteja. Amfiboliittiutunut. Hyvin pyrrhotiittia ja kalkopyriittiä pisaroina. Leukokraattisia granitoidijuonia, joihin myös konsentroitunut sulfidikasaumia. Paikoin vihertävämpiä osueita. Raekoossa ei varsinaisesti muutoksia vaan muuttumisessa. Kapeita, hienorakeisempia, leukokraattisia juonia. Sulfidipirotteen määrä vähenee alaspäin mentäessä. Osin kumulaatti GRANIITTIPEGMATIITTI, karkearakeinen Granitoidijuoni. Kiillerikas PYROKSENIITTI, vaaleanvihertävä, karkearakeinen Hyvin karkearakeinen. Suuria oikokrysteja. Kohtalaisesti/hieman pyrrhotiittipisaroita. Karkeita plg +biotiittiosueita ja juonia, jotka osin breksioivat intrusiiviä. Alaspäin mentäessä kivi muuttuu hieman vihertävämmäksi ja homogeenisemmaksi. Granitoidijuonet 5-50 cm leveitä GRANIITTIPEGMATIITTI, karkearakeinen Plg + biotiittiosue. Pyrrhotiittirakeita PYROKSENIITTI, hieno-/keskirakeinen Muuttunut pyrokseniitti. Amfiboliittia sisältävä kerros, jossa plg + biot. jaksoja. Kumulaattimaisia rakenteita paikoin.

38 PYROKSENIITTI, tumma, hienorakeinen Pyrokseniitti/Gabro. Muuttunut pyrokseniitti. Voimakkaasti suuntautunut/hiertynyt. Liuskeisuus 40 astetta. Runsaasti sulfideja rakopinnoilla kasaumina lähinnä pyrrhotiittia, mutta myös kalkopyriittiä GRANIITTIPEGMATIITTI, karkearakeinen Plg + biot juoni PYROKSENIITTI, vaaleanvihertävä, karkearakeinen Muuttunut pyrokseniitti. Amfiboliittiutunut. Suuria oikokrystejä. Kohtalaisesti pyrrhotiittipisaroita PYROKSENIITTI, keski-/hienorakeinen Amfiboliittiutunut, edellistä homogeenisempi pyrokseniitti. Keskirakeinen, joka alaspäin mentäessä vaihettuu hienorakeiseksi. Sulfidipisaroita hieman. Leukokraattisia osueita GRANIITTIPEGMATIITTI, karkearakeinen Melko homogenise, leukokraattinen, maasälpärikas osue. Vähän sulfideja. Juoni hyvin loiva-asentoisesti (15-20 astetta) leikkaa ympäröivää emäksistä syväkiveä PYROKSENIITTI, vaaleanvihertävä, keskirakeinen Amfiboliittiutunut. Plg-rikkaita osueita. Jopa gabroidimainen. Osin tekstuuri näyttää kumulaatilta. Kohtalainen sulfidipirote KIILLEGNEISSI, keskirakeinen Migmatiittinen. Grafiittipitoinen. Poimuttunut. Loiva-asentoinen, liuskeisuus 15 astetta. Neosomia 50% KIILLEGNEISSI, keskirakeinen Suuntautunut. Migmatiittinen. Granaatti porfyroblasteina. Neosomia 20%. Pääosin suonimainen, mutta myös silmärakennetta mukana. Liuskeisuus astetta KIILLEGNEISSI, hienorakeinen Hiekkainen gneissi. Suuntautunut. Liuskeisuus 40 astetta KIILLEGNEISSI, keskirakeinen Migmatiittinen. Liuskeisuus 35 astetta. Neosomia 40% GRANIITTI, vaalea, karkearakeinen KIILLEGNEISSI Migmatiittinen suonigneissi, jossa osassa silmärakennetta GRANIITTI, vaalea, karkearakeinen Hieman punertava, vaalea graniitti. Lievästi suuntautunut KIILLEGNEISSI, keskirakeinen Migmatiittinen suonigneissi. Liuskeisuus 30 astetta. Neosomia 40%. Osin silmärakennetta. Granaatteja.

39 KIILLEGNEISSI, hienorakeinen Hiekkaisempi kerros KIILLEGNEISSI, keskirakeinen Migmatiittinen. Neosomia 20%. Suonigneissi. Vähäinen sulfidipirote KIILLEGNEISSI, vihertävä, hienorakeinen Massamainen, hienorakeinen massa, jossa keskirakeisia hajarakeita. Hieman vihertävä. Epidoottiutunut KIILLEGNEISSI Migmatiittinen. Neosomia.20%. Granaattiporfyroblasteja. Suuntaus vaihtelee 0-50 asteen välillä. Poimuttunut. Koostumusvaihtelua. Lyhyitä, hiekkaisempia jaksoja KIILLEGNEISSI Savinen, myloniittinen, osin migmatisoitunut. Neosomia 10%. Vähäinen sulfidipirote. Rakopinnoilla pyriittiä, RUHJE Hyvin ruhjeinen, muuttunut albiitti-epidoottimössö. Reikä R303 loppu m Raportoinut Sami Partamies

40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2134/98/R Kunta/Kohde LAMMI / Metsienmäki Karttalehti B x : y : z : Aika 6/1998 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA KIILLEGNEISSI, hienorakeinen Hienorakeinen, heterogeeninen, hieman granaattia sisältävä kiillegneissi, jota migmatisoi hieno-keskirakeinen, graniittinen kiviaines. Neosomin osuus noin 35%. Liuskeisuuden kulma on noin 40 astetta. Nimeksi rikkikiisurakeita rakopinnoilla PYROKSENIITTI, hienorakeinen Hienorakeista, vähän keskirakeista, amfiboliittiutunutta, plagioklaasipitoista pyrokseniittia, jossa on paikoin vähän ohuita, hienorakeisia granitoidiraitoja. Rakopinnoilla hieman rikkikiisua KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeista, heterogeenista, maasälpärikasta kiillegneissiä, jossa on vähän ohuita, keskirakeisia graniittisia juonia PYROKSENIITTI, hienorakeinen Pääasiassa hienorakeista, amfiboliittiutunutta, plagioklaasipitoista pyrokseniittia. Seassa on myös hienorakeista kiillegneissiä, jota migmatisoi keskirakeinen, harmaa, graniittinen kiviaines. Lisäksi on yksi noin 10 cm leveä, harmaa pegmatiittijuöni, sekä pegmaattinen maasälpäbiotiittijuoni, joka on myös n. 10 cm leveä. Liuskeisuuden kulma on noin 45 astetta. Rakopinnoilla on hieman rikkikiisua PYROKSENIITTI, keski/karkearakeinen Keski-karkeahko-rakeinen, kupari- ja magneettikiisuja sisältävä pyrokseniitti. Syvemmällepäin mentäessä mustien mineraalirakeiden (serpentiini?) osuus vähenee. Noin 10% kiven kokonaismäärästä on pegmatiittisia maasälpäbiotiittikivijuonia, joiden leveys vaihtelee 1-20 cm välillä.

41 GRANIITTIPEGMATIITTI Maasälpäbiotiittipegmatiittia, jossa on biotiittirikkaita pesäkkeitä ja pyrokseniittisulkeumia PYROKSENIITTI, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeinen, kupari- ja magneettikiisuja sisältävä pyrokseniitti. Syvemmälle mentäessä mustien mineraalirakeiden (serpentiini?) osuus kasvaa. Pyrokseniittia leikkaa pegmatiittinen maasälpäbiotiittikivi, jossa on biotiittirikkaita, pesäkkeitä. Maasälpäbiotiittijuonten osuus on noin 10% GRANIITTIPEGMATIITTI, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeinen maasälpäbiotiittikivi, jossa on pyrokseniittisulkeumia ja biotiittikasaumia. Biotiittikasaumien yhteydessä on suuret magneettikiisu- ja kuparikiisupesäkkeet PYROKSENIITTI, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeinen, suurikokoisiakin kupari- ja magneettikiisupesäkkeitä sisältävä pyrokseniitti, jossa on mustia mineraalirakeita (serpentiini?) runsaasti GRANIITTIPEGMATIITTI, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeinen maasälpäbiotiittikivi PYROKSENIITTI, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeinen, suuriakin kupari- ja magneettikiisupesäkkeitä sisältävä pyrokseniitti, jossa on paikoin kohtalaisen paljon mustia mineraaleja (serpentiini?). Lisäksi on pari kapeaa, pegmatiittista maasälpäbiotiittikivijuonta GRANIITTIPEGMATIITTI Pegmatiittinen maasälpäbiotiittikivi PYROKSENIITTI, keski/karkearakeinen Keski-karkeahko-rakeinen, suuriakin magneettikiisupesäkkeitä sisältävä pyrokseniitti, jossa on melko vähän mustia mineraalirakeita (serpentiini?). Paikoin vähän, noin 10%, pegmatiittista maasälpäbiotiittikiveä kapeina juonia GRANIITTIPEGMATIITTI Pegmatiittista maasälpäbiotiittikiveä, jossa on keski-karkeahkorakeinea pyrokseniittia murskaleina PYROKSENIITTI, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeinen, magneettikiisurakeita ja -pesäkkeitä sisältävä pyrokseniitti, jossa ei ole mustia mineraaleja (serpentiini) kovin paljon. Lisäksi pyrokseniittia leikkaavat kapeat, pegmatiittiset maasälpäbiotiittikivijuonet GRANIITTIPEGMATIITTI Pegmatiittista, magneetti- ja kuparikiisua sisältävää maasälpäbiötiittikiveä, jossa on biotiittirikkaita pesäkkeitä.

42 PYROKSENIITTI, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeinen pyrokseniitti, jossa on paikoin kohtalaisen paljon mustia mineraalirakeita (serpentiini?). Magneetti- ja kuparikiisun määrä vähenee selvästi mentäessä 50 m syvemmälle. Lisäksi on kapeita, leikkaavia maasälpäbiotiittikivi- tai hienorakeisia granitoidijuonia GRANIITTIPEGMATIITTI Maasälpäbiotiittipegmatiitti PYROKSENIITTI, hieno/karkearakeinen Hieno-karkeahkorakeista, heterogeenista pyrokseniittia, joka on amfiboliittiutunutta suunnilleen 67 metristä syvemmälle mentäessä. Magneettikiisua löytyy vain satunnaisina rakeina. Lisäksi on kapeita, leikkaavia maasälpäbiotiittikivi- tai granitoidijuonia KIILLEGNEISSI, hienorakeinen Hienorakeista, heterogeenista kiillegneissiä, jota migmatisoi graniittinen tai pegmatiittinen kiviaines. Kiillegneissimigmatiitti muuttuu reiän loppua kohden ruhjeiseksi ja myloniittiseksi. Reikä R304 loppu m Raportoinut Tuure Nyholm

43 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2134/98/R Kunta/Kohde LAMMI / Metsienmäki Karttalehti B x : y : z : Aika 6/1998 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m Alasyvyys M Kivilajiseloste MAATA KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeista, heterogeenista, vähäisessä määrin sillimaniitti- ja granaattipitoista kiillegneissiä, jota migmatisoi keski-karkearakeinen graniittinen ja pegmatiittinen neosomiaines, jota on noin 50%. Raitainen, suonigneissimäinen kiillegneissimigmatiitti on voimakkaasti poimuttunutta. Liuskeisuus on noin 70 asteen kulmassa. Vähän silmägneissirakennetta KIILLEGNEISSI, hienorakeinen Tiivis-hienorakeinen, hiekkainen kiillegneissi, jossa on vähän ohuita, haamumaisia, graniittisia neosomisuonia KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeista, heterogeenista, paikoin granaatti- ja sillimaniittipitoista ja paikoin ohuita, hiekkaisempia kerroksia sisältävää kiillegneissiä, jota migmatisoi keskikarkearakeinen graniittinen ja pegmåtiittinen neosomiaines, jota on noin 40%. Osittain silmägneissirakennetta. Paikoin myös harmaita alumiinisilikaattimineraalihajarakeita KIILLEGNEISSI, hienorakeinen Pääasiassa hienorakeista, heterogeenista, paikoin granaattipitoista, melko hiekkaista kiillegneissiä, jota migmatisoi keski-karkeahkorakeinen graniittinen ja pegmatiittinen neosomiaines, jota on noin 30%. Suurimmaksi osaksi kiillegneissimigmatiitti on haamumaisen raitaista. Liuskeisuuden kulma noin 60 astetta KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeista, heterogeenista, paikoin granaatti- ja sillimaniittipitoista ja paikoin ohuita, hiekkaisia kerroksia sisältävää kiillegneissiä, jota migmatisoi keskikarkearakeinen, graniittinen ja pegmatiittinen neosomiaines, jota on noin 30%. Myös silmägneissirakennetta löytyy. Liuskeisuuden kulma on keskimäärin 65 astetta. Paikoin myös harmaita alumiinisilikaattimineraalihajarakeita.

44 PEGMATIITTI, vaaleanharmaa, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeista, vaaleanharmaata pegmatiittia KIILLEGNEISSI, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeista, homogeenista, harmaita alumiinisilikaattimineraalihajarakeita sisältävää silmägneissiä PEGMATIITTI, vaaleanharmaa, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeista, vaaleanharmaata pegmatiittia, jonka seassa on vähän kiillegneissiä KIILLEGNEISSI, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeista, harmaita alumiini-silikaattimineraalihajarakeita sisältävää silmägneissiä, jonka seassa on myös noin 20 cm leveä, hiekkainen kerros ja noin 10 cm leveä, keski-karkeahkorakeistn pegmatiittiosue KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeista, heterogeenista, alumiinisilikaattimineraalihajarakeita sisältävää kiillegneissiä, jonka seassa on paikoin ohuita, hiekkaisempia kerroksia. Reikä R305 loppu m Raportoinut Tuure Nyholm

45 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2134/98/R Kunta/Kohde LAMMI / Metsienmäki Karttalehti B x : y : z : Aika 6/1998 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeinen, heterogeeninen kiillegneissi, jota migmatisoi keski-karkeahkorakeinen, graniittinen ja pegmatiittinen kiviaines. Liuskeisuuden suunta vaihtelee huomattavasti KIILLEGNEISSI, hienorakeinen Tiivis-hienorakeinen, homogeeninen, tasaisen harmaa, hiekkainen kerros, jossa vähän kapeita, haamumaisia, nauhamaisia neosomiriekaleita KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeinen, heterogeeninen, vain vähän kapeita, hiekkaisia kerroksia sisältävä kiillegneissi, jota migmatisoi keski-karkeahkorakeinen, graniittinen ja pegmatiittinen neosomiaines. Liuskeisuuden suunta vaihtelee huomattavasti KIILLEGNEISSI, hienorakeinen Tiivis-hienorakeinen, melko homogeeninen, tasaisen harmaa, hiekkainen kerros, jossa vähän kapeita, haamumaisia neosomiosueita KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeinen, heterogeeninen, vain vähän kapeita, hiekkaisia osueita sisältävä kiillegneissi, jota migmatisoi keski-karkearakeinen, graniittinen ja pegmatiittinen neosomiaines. Kiillegneississä on paikoin granaattia ja sillimaniittia ja se on poimuttunut KIILLEGNEISSI, hienorakeinen Granaattia sisältävä, tiivis-hienorakeinen, homogeeninen, hiekkainen kerros.

46 KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeinen, heterogeeninen, granaattia paikoin sisältävä, poimuttunut kiillegneissi, jossa on paikoin kapeita, hiekkaisia välikerroksia. Kiillegneissiä migmatisoi keski-karkearakeinen, graniittinen ja pegmatiittinen neosomiaines, jota on noin 50%. Reikä R306 loppu m Raportoinut Tuure Nyholm

47 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS SYVÄKAIRAUSRAPORTTI Markku Tiainen M 52/2134/98/R Kunta/Kohde LAMMI / Metsienmäki Karttalehti B x : y : z : Aika 6/1998 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA KIILLEGNEISSI, keskirakeinen Kiillegneissi/Leukogabro. Suuntautumaton, amfibolia sisältävä kiillegneissi. Sulfidipirotetta, lähinnä pyrrhotiittia KIILLEGNEISSI Migmatiittinen suonigneissi. Neosomia 40%. Osin silmärakennetta. Liuskeisuus 60 astetta. Suuntauksen voimakkuus vaihtelee. Lopussa 15 cm paksuinen, hiekkaisempi kerros GRANIITTIPEGMATIITTI, punertava Graniittipegmatiittijuoni, joka osin pirstoutunut ja muuttunut, osin suuntautunut lievästi. Kiillerikkaita osioita. Pyriitti- ja pyrrhotiittipirote KIILLEGNEISSI Kiillerikas. Osin migmatisoitunut. Punertavaa maasälpää sisältävä. Hyvin ruhjeinen. Rakopinnoilla sekundäärisiä mineraaleja ja sulfideja. Savirikas kerros. Välillä hiekkainen kerros GRANIITTI, vaalea, keskirakeinen Leukokraattinen, homogeeninen, tasarakeinen, vaalea granitoidi KIILLEGNEISSI Migmatiittinen. Neosomia 45%. Sulfideja heikkona pirotteena. Suuntaus vaihtelee asteen välillä, samoin voimakkuus vaihtelee. Pääosin suonimaista rakennetta, osin silmämäistä. Neosomien määrä laskee alaspäin mentäessä vähän. Välillä hiekkainen, hienorakeinen, homogeeninen kerros. Reikä R307 loppu m Raportoinut Sami Partamies

48 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2134/98/R Kunta/Kohde LAMMI / Metsienmäki Karttalehti B x : y : z : Aika 6/1998 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA GRANIITTIPEGMATIITTI, valkoinen, karkearakeinen Tasarakeinen KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieman migmatisoitunut. Neosomia 15%. Liuskeisuus 30 astetta. Vihertävää amfibolia vähän mukana. Rakopinnoilla hieman sulfideja PYROKSENIITTI, vaaleanvihertävä, hienorakeinen Pyrokseniitti/Gabro. Amfiboliittiutunut. Hieman hiertynyt. Vaaleita pegmatoidijuonia sisältävä (1 cm). Vähän pyrrhotiittipirotetta. Raekoko kasvaa hienoisesti alaspäin mentäessä PYROKSENIITTI, vaaleanvihertävä, keskirakeinen Amfiboliittiutunut. Vähän pyrrhotiittipirotetta. Vaalea pegmatoidij uoni (1 cm) PYROKSENIITTI, vaaleanvihertävä, hienorakeinen Suuntautumaton. Vähäinen pyrrhotiittipirote PYROKSENIITTI, karkearakeinen Suurehkoja oikokrysteja (1 cm). Pyrrhotiittipirote heikohko. Vaaleita, ohuita, leukokraattisia juonia GRANIITTIPEGMATIITTI Granitoidipegmatiittijuoni. Plg + biot TONALIITTI, vaalea, keskirakeinen Suuntautumaton. Homogeeninen. Plg-rikas KIILLEGNEISSI Migmatiittinen. Suuntautunut. Neosomia 35%. Hiekkaisia linssejä, jotka ovat tasarakeisia, hienorakeisia ja suuntautumattomia. Granaattiporfyroblasteja.

49 KIILLEGNEISSI, hienorakeinen Massamainen. Hiekkainen kerros. Hieman vihertävää amfibolia sisältävä. Hieman pyrrhotiittia PYROKSENIITTI, keskirakeinen Pyrokseniitti/Gabro. Hieman suuntautunut 40 astetta. Vihertävää amfibolia sisältävä. Osin gneissimäinen. Alaspäin mentäessä muuttuu homogeenisemmaksi. Vähäinen sulfidipirote KIILLEGNEISSI, hienorakeinen Hiekkainen. Vihertävää amfibolia sisältävä. Lievästi suuntautunut 35 astetta. Vaaleita pegmatoidijuonia. Vaihettuu 28.5 m kohdalla migmatiittiseksi suonigneissiksi. Neosomia 40% GRANIITTIPEGMATIITTI, vaalea Vaaleita plg + kiille pegmatoidijuonia, joissa pyrokseniittimurskaleita PYROKSENIITTI, karkearakeinen Amfiboliittiutunut. Oikokrysteja. Koostumusvaihtelua, joka näkyy mm. pienten, tummien serpentiinirakeiden määrässä. Paikoin kumulaattimaista tekstuuria. Useita plg + kiille pegmatoideja (3-40 cm). Alaspäin mentäessä serpentiinirakeiden määrä vähenee. Pyrrhotiittia + kalkopyriittiä pisaroina -> ortomagmaattinen kohtalaisesti. Vaaleita, hienorakeisia, ohuita raitoja (noin 1 cm) GRANIITTIPEGMATIITTI Plg + kiille pegmatoidi. Hieman kiisuja PYROKSENIITTI, karkearakeinen Oikokrysteja.Suuntautumaton. Serpentiinirakeiden määrä vähenee alaspäin mentäessä. Sulfidipirotetta PYROKSENIITTI, keskirakeinen Pyrokseniitti/Gabro. Edellistä huomattavasti leukokraattisempi kerros, jossa amfiboliittiutunut pyrokseeni kumulaattina. Vähän sulfidipirotetta PYROKSENIITTI, vihertävä, karkearakeinen Amfiboliittiutunut. Plg + biot pegmatoidisia osueita. Hienorakeisia, vaaleita, kapeita juonia. Vähäinen sulfidipirote. Vaihtelua koostumuksessa GRANIITTIPEGMATIITTI Plg + biot pegmatoidi PYROKSENIITTI, vaaleanvihertävä, hienorakeinen Enimmäkseen hienorakeinen, vaaleanvihertävä ja massamainen. Koostumusvaihtelua. Ruhjoituneita vyöhykkeitä, joissa sekundäärisiä mineraaleja. Vaihtelua raekoossa. Pyrrhotiittipisaroita kohtalaisesti/vähän.

50 PYROKSENIITTI, karkearakeinen Oikokrysteja. Pieniä serpentiinirakeita. Vaaleita, hienorakeisia juonia (1 cm). Kohtalainen pyrrhotiittipirote TONALIITTI, vaalea, keskirakeinen Tonaliitti/Dioriitti. Homogeeninen, keskirakeinen, vaalea juoni PYROKSENIITTI, vaaleanvihertävä, karkearakeinen Amfiboliittiutunut. Vaaleita plg + biot pegmatoidijuonia sekä vaaleita, hienorakeisia juonia (1 cm). Pyrrhotiittija kalkopyriittipirotetta hieman. Kivi muuttuu alaspäin mentäessä leukokraattisemmaksi, hienorakeisemmaksi ja suuntautuneemmaksi (keskimäärin 45 astetta). Lopussa on kiillerikas, hiertynyt pätkä, jossa rakosulfideja GABRO, keskirakeinen Amfiboliittiutunut lievästi. Suuntautunut osittain. Heikko sulfidipirote KIILLEGNEISSI, hienorakeinen Hiekkainen. Hieman migmatisoitunut. Liuskeisuus 40 astetta KIILLEGNEISSI Migmatiittinen suonigneissi. Neosomia 35%. Osin silmämäistä rakennetta. Liuskeisuus astetta. Pyriitti- ja pyrrhotiittipirotetta. Reikä R308 loppu m Raportoinut Sami Partamies

51 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2134/98/R Kunta/Kohde LAMMI / Metsienmäki Karttalehti B x : y : z : Aika 6/1998 Suunta 0.00 Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA PYROKSENIITTI, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeinen, vähän magneettikiisua sisältävä pyrokseniitti, jossa esiintyy paikoin kohtalaisen paljon mustia mineraalirakeita (serpentiini?). Pyrokseniittia leikkaavat kapeat, pegmaattiset maasälpäbiotiittikivijuonet noin 5% PYROKSENIITTI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeinen, amfiboliittiutunut, plagioklaasipitoinen pyrokseniitti, jossa on granitoidijuonia noin 10%. Hieman rakopintakiisuja KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeinen kiillegneissi, jota migmatisoi hienokeskirakeinen graniittinen kivi. Kiillegneissimigmatiitin seassa on runsaasti, noin 30%, hieno-keskirakeista, amfiboliittiutunutta, plagioklaasipitoista pyrokseniittia. Molemmista kivilajeista löytyy vähän kiisuja. Liuskeisuuden kulma on noin 60 astetta KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeinen, paikoin amfibolirikas kiillegneissi, jota migmatisoi hieno-karkeahkorakeinen, graniittinen kiviaines. Neosomin osuus on noin 50%. Liuskeisuuden kulma on noin 50 astetta. Hieman kiisuja. Silmägneissirakennetta paikoin GRANIITTI, harmaa, hieno/keskirakeinen Tasarakeinen ja homogeeninen KIILLELIUSKE JA -GNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeinen, amfibolia ja kloriittia sisältävä, ruhjeinen kiilleliuske ja kiillegneissi, jossa on vähän kiisuja. Reikä R309 loppu m Raportoinut Tuure Nyholm

52 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2134/98/R Kunta/Kohde LAMMI / Metsienmäki Karttalehti B x : y : z : Aika 6/1998 Suunta 0.00 Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m Alasyvyys m Kivilajiseloste MAATA KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeista, vähän granaattia sisältävää kiillegneissiä, jota migmatisoi hieno-karkeahkorakeinen, graniittinen ja pegmatiittinen neosomiaines, jota on noin 40%. Kiillegneissimigmatiitti on heterogeenista KIILLEGNEISSI, harmaa, hienorakeinen Hienorakeista, harmaata, hiekkaista ja homogeenista kiillegneissiä KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeista kiillegneissiä, jossa graniittisen ja pegmatiittisen neosomiaineksen osuus on noin 35% KIILLEGNEISSI, hienorakeinen Hienorakeista, hiekkaista kiillegneissiä, jossa näkyy haamumaisia rakennepiirteitä KIILLEGNEISSI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeista, heterogeenista, vähän kapeita, hiekkaisia kerroksia sisältävää kiillegneissiä, jota migmatisoi hieno-karkeahkorakeinen, graniittinen ja pegmatiittinen neosomiaines, jota on noin 40% GRANIITTI, harmaa, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeista, harmaata, apliittimaista graniittia. Rakopinnalla hieman rikkikiisua DIORIITTI, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeista, heterogeenista dioriittia, jossa on vähän kapeita, harmaita graniitti- tai pegmatiittijuonia LEUKOGABRO, keskirakeinen Keskirakeista, plagioklaasia kohtalaisen paljon sisältävää amfiboligabroa (leukogabroa), jossa on vähän ohuita, graniittisia tai pegmatiittisia juonia, joiden yhteydessä on paikoin biotiittirikkaita osueita. Paikoin vähän magneettikiisurakeita.

53 GRANIITTIPEGMATIITTI, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeista graniittia ja pegmatiittia, jossa on pieniä, biotiittirikkaita raitoja ja osueita. Hieman rakokiisuja GABRO, vaaleanvihreä, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeista, heterogeenista, suurelta osin vaaleanvihreätä gabroa, jossa on ohuita graniitti- ja pegmatiittijuonia vähäisine biotiittirikkaine osueineen. Vähän magneettikiisurakeita GRANIITTIPEGMATIITTI, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeista graniittia ja pegmatiittia, jossa on biotiittirikkaita osueita. Hieman rakokiisuja GABRO, kirjavanvihreä, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeista, kirjavanvihreää, pyrokseenirikasta gabroa, jossa on alle 3 cm ohuita, graniittisia juonia. Hieman magneettikiisua GABRO, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeista, homogeenista gabroa, jossa on pegmatiittiosue seassa GABRO, vaaleanvihreä, keski/karkearakeinen Keski-karkeahkorakeista, pääasiassa vaaleanvihreää, pyrokseenirikasta gabroa, jonka seassa on graniittisia ja pegmatiittisia juonia sekä vähäisiä, biotiittirikkaita osueita. Magneettikiisua on jonkin verran GABRO, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeista, osittain dioriittimaista, heterogeenista gabroa, jossa on ohuita, graniittisia ja pegmatiittisia juonia ja eräin paikoin kiillegneissimäisiä osueita. Magneettikiisua esiintyy vähän rakeina ja pirotteena GRANIITTI, harmaa Pegmatiittista ja apliittista, harmaata graniittia LEUKOGABRO, hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeista, heterogeenista leukogabroa, jossa on hieman ohuita, graniittisia juonia. Heikko magneettikiisupirote METAGABRO Epidoottiutunutta ja ruhjeista, tiivistä metagabroa APLIITTIGRANIITTI, hienorakeinen Pääasiassa tiivistä-hienorakeista apliittigraniittia. Seassa vähän myös karkeampirakeista, graniittista ainesta. Hieman kiisuja rakopinnoilla. Reikä R310 loppu m Raportoinut Tuure Nyholm

54 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2134/98/R Kunta/Kohde LAMMI / Metsienmäki Karttalehti x : y : z : Aika 6/1998 Suunta Lähtökaltevuus KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m m Alasyvyys Kivilajiseloste m MAATA KIILLEGNEISSI,.hieno/keskirakeinen Hieno-keskirakeista kiillegneissiä, jota migmatisoi keskikarkeahkorakeinen, graniittinen ja pegmatiittinen neosomiaines, jota on noin 50%. Kiillegneissimigmatiitissa on paikoin silmägneissimäistä rakennetta ja pientä vaihtelevuutta, mutta kaikenkaikkiaan se on melko homogeenista. Kivessä on hieman grafiittia ja kiisuja rakopinnoilla. Reikä R311 loppu m Raportoinut Tuure Nyholm

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VESI 20 KAIRASYDÄNARKISTO O C LIITE 32 OMINAISPAINOMITTAUS REIKÄ M52/2134/98/303 TILAAJA: M.TIAINEN Työmaa METSIENMÄKI TEKIJÄ : E.RAIVONEN Päiväys Syvyysväli Mitattu Ominaispaino (m) pituus(m) (g/cm 3 ) 2,20-3,70 1,50 3,078 4,10-5,10 1,00 3,136 5,10-6,10 1,00 3,121 6,10-7,10 1,00 3,159 7,10-8,10 1,00 3,106 8,10-9,10 1,00 3,157 9,10-10,10 1,00 3,038 27,40-28,40 1,00 2,998 28,40-29,40 1,00 2,946 29,40-30,40 1,00 2,956 30,40-31,10 0,70 2,981 Mitattu yhteensä 11,20 m GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VESI 20 KAIRASYDÄNARKISTO O C OMINAISPAINOMITTAUS REIKÄ M52/2134/98/304 TILAAJA: M.Tiainen Työmaa TEKIJÄ : E.Raivonen Päiväys Syvyysväli Mitattu Ominaispaino (m) pituus(m) (g/cm 3 ) 25,55-26,55 1,00 3,053 26,55-27,55 1,00 3,098 27,55-28,55 1,00 3,103 30,45-31,30 0,85 2,991 31,55-32,15 0,70 3,137 32,20-33,20 1,00 3,185 34,55-35,55 1,00 3,207 Mitattu yhteensä 6,55 m GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VESI 20 KAIRASYDÄNARKISTO O C OMINAISPAINOMITTAUS REIKÄ M TILAAJA: M.Tiainen Työmaa Metsienmäki TEKIJÄ : E.Raivonen Päiväys Syvyysväli Mitattu Ominaispaino (m) pituus(m) (g/cm 3 ) 31,60-32,60 1,00 2,954 32,60-33,60 1,00 2,936 33,60-34,60 1,00 3,024 Mitattu yhteensä 3,0 m

67 Tiheys ja suskeptibiliteetti Petrofysiikka LIITE 33 DATE: SAMPLE P(g) D(kg/m 3 K(mSl) J(mA/m) Inkl(o) Kivilaji Malmimin.1 Malmimin PYR MAGK PYR MAGK CUKI PYR MAGK SKII PYR MAGK PYR MAGK PYR MAGK PYR MAGK SKII PYR MAGK SKII PYR MAGK PYR MAGK PYR MAGK GB MAGK KIILGN MAGK KIILGN MAGK KIILGN KIILGN KIILGN MAGK KIILGN MAGK PYR MAGK CUKI PYR MAGK CUKI PYR MAGK CUKI PYR MAGK PYR MAK PYR MAGK PYR MAGK PYR MAGK CUKI PYR MAGK PYR MAGN PYR MAGK KIILGN MAGK KIILGN KIILGN KIILGN KIILGN KIILGN SKII KIILGN GRAF KIILGN KIILGN KIILGN MAGK KIILGN MAGK KIILGN MAGK SKII

68 Ominaisvastus Petrofysiikka LIITE 34 SAMPLE R0.1 ohmm R10 ohmm R500 ohmm Kivilaji Malmimin.1 Malmimin PYR MAGK PYR MAGK CUKI PYR MAGK SKII PYR MAGK PYR MAGK PYR MAGK PYR MAGK SKII PYR MAGK SKII PYR MAGK PYR MAGK PYR MAGK GB MAGK KIILGN MAGK KIILGN MAGK KIILGN KIILGN KIILGN MAGK KIILGN MAGK PYR MAGK CUKI PYR MAGK CUKI PYR MAGK CUKI PYR MAGK PYR MAGK PYR MAGK PYR MAGK PYR MAGK CUKI PYR MAGK PYR MAGK PYR MAGK KIILGN MAGK KIILGN KIILGN KIILGN KIILGN KIILGN SKII KIILGN GRAF KIILGN KIILGN KIILGN MAGK KIILGN MAGK KIILGN MAGK SKII

69

70

71