Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelma

Transkriptio

1 Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelma Liite 1. Alustava työohjelma Oskari Kaupinmäki

2 2 (11) Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelma Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET EDISTÄMISSUUNNITELMAN OSAVAIHEET Hyvän pyöräliikennejärjestelmän teoriataustat ja käytännöt Nykytila-analyysi Tuusulan pyöräliikenteen kehittämisen visio ja tavoitetila Vuorovaikutus Pyöräliikenneverkon suunnittelu- ja toteutusperiaatteiden laadinta Liikennemuotojen ja toimintojen roolijako Toimenpidesuunnitelma Keskeisimpien kehityskohteiden tunnistaminen Vaikutusten arviointi TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Liikkumisen ohjaus Pyöräilyn brändi ORGANISOINTI Raportointi Aikataulu Kokoukset... 11

3 Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelma (11) 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Pyöräliikenteen edistämistarve Suomen liikennejärjestelmässä on korostunut. Edistämistarve painottuu erityisesti tiiviisti rakennetuille alueille. Tiivis maankäyttö ja verraten lyhyet etäisyydet mahdollistavat pyöräliikenteen kilpailukyvyn. Pyöräliikennettä kannattaa edistää erityisesti ympäristöissä, joissa sen avulla voidaan löytää ratkaisu koko liikennejärjestelmää koskeviin haasteisiin, kuten autoliikenteen infran kapasiteetin ongelmiin. Kuntien keskustaajamiin kohdistuu merkittäviä tarpeita kaikkien kulkumuotojen osalta. Pyöräliikenteen määrän kasvattaminen on monen kunnan ja kaupungin tavoitteena. Pyöräilyyn sijoitetut investoinnit ovat tiiviissä asuinympäristöissä todettu useassa tutkimuksessa yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattaviksi. Kasvava pyöräliikenne ei kuitenkaan ole kaikilla mittareilla mitattuna hyvä asia, mikäli kunta ei ole valmistautunut kasvuun. Kunnissa, jotka eivät ole pystyneet vastaamaan kasvuun asianmukaisilla liikennejärjestelyillä, on havaittu ongelmia etenkin pyöräliikenteen ja jalankulun yhteensovittamisen kanssa. Toisaalta heikot järjestelyt myös hidastavat pyöräilyn koko potentiaalin toteutumista. Pyöräliikenteen ja jalankulun yhdistämisen historia Suomessa on painolasti, josta tulee määrätietoisesti pyrkiä eroon. Pyöräliikenteen ja jalankulun järjestelyt suunnitellaan osana lähes jokaista kaupunkiseutujen maankäytön ja liikenteen suunnittelutehtävää. Suunnitteluprosessissa kuitenkin on puutteelliset eväät laatia oikeita ratkaisuja oikeisiin paikkoihin. Liikennejärjestelmää ei voi kehittää ainoastaan yhtä tai kahta kulkutapaa painottamalla. Pikemminkin on pyrittävä katsomaan kokonaisuutta ja osoitettava kullekin kulkumuodolle selkeä tehtävä liikennejärjestelmässä. Kokonaisuuden tarkastelun edellytyksenä on, että kaikki kokonaisuuden osatekijät ovat liikuteltavissa. Liikenneverkkotasolla tämä tarkoittaa, että on tunnistettava eri liikkumiskäytävien rooli ja sen käyttäjien tarpeet ennen detaljiratkaisujen määrittelyä. Tarkastelua tulee tehdä ensin aluetasolla ja sen jälkeen tarkemmin katuyhteystasolla. Tästä muodostuu tarve laatia kokonaisvaltainen suunnitteluperusta, jossa yhdistetään kulkumuotokohtaiset tavoitteet ja vaatimukset yhtenäisen periaatteiston alle. Työssä huomioidaan Tuusulan kunnassa sekä Helsingin seudulla tehdyt linjaukset ja tulevat hankkeet ja niiden keskeiset vaikutukset pyöräilyn näkökulmasta. Työssä määritellään Tuusulan pääkeskuksen (Hyrylän) ja muiden keskusten katuverkkojen roolitus kaikkien kulkumuotojen ja kuntatoimintojen osalta. Katuverkon roolituksessa huomioidaan kunkin keskuksen luonne: Hyrylän pikkukaupunkimaisuus, Jokelan puutarhakaupunkimaisuus ja Kellokosken perinnemaisemat. Tavoitteena on tunnistaa kipupisteitä, joissa usean toiminnon tarpeet voivat aiheuttaa konfliktin, ja esittää näihin yhtenäisiä ratkaisuita. Lisäksi työssä huomioidaan Tuusulan kunnan liittyminen HSL:ään vuonna Katuverkolle voidaan melko yksinkertaisesti määritellä sen ominaispiirre. Yleensä katutilalla on joko paikallinen tai liikennettä välittävä funktio tosin funktio voi vaihdella eri kulkumuotojen osalta. Paikallisen liikkumisen kaduilla liikennemäärät ovat pieniä ja ajonopeudet hitaita. Pyöräliikenne on paikallisilla kaduilla helposti sovitettavissa yhteen muun ajoneuvoliikenteen kanssa. Liikennettä välittävät kadut puolestaan ovat osin myös historian saatossa muodostuneet yleensä kunnan tai kaupungin suorimmille yhteyksille. Kaupalliset palvelut ovat perinteisesti sijoittuneet liikennettä välittävien katujen varsille. Liikennekaduilla tavataan myös suurimmat jalankulkijamäärät huolimatta autoliikenteen haitoista. Vilkas autoliikenne aiheuttaa erottelutarpeen pyöräliikenteen ja muun ajoneuvoliikenteen välille. Heikentynyt liikenneturvallisuus tai sen tunne johtaa usein pyöräilyyn jalkakäytävillä. Pyöräilijän tarve ajaa liikennettä välittävillä kaduilla on kuitenkin ilmeinen. Pyöräliikenteeseen pätee lähes kaikki samat lainalaisuudet kuin muuhun liikkumiseen. Pyöräilijä haluaa turvallisesti, nopeasti ja suoraan lähtöpisteestä määränpäähän. Suorimmat yhteydet myös osataan

4 4 (11) Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelma hyvin, koska niitä pitkin kuljetaan myös mm. autolla ja bussilla. Katuverkolla lähtö- ja määränpaikkoja on kaikkialla, eikä pyöräreitin rakentaminen keskeisen alueen ohikulkureittinä ratkaise savutettavuusongelmia pyöräliikenteen osalta. Pyöräliikenteen suunnitteluprosessissa on päästettävä irti perinteisestä pyörätieverkko-ajattelusta. Pyöräliikenteen matkat ulottuvat laajalti määriteltyjen verkkotasojen ulkopuolelle. Pyöräliikenteen kehittämisessä tulee ymmärtää, että laadukkaassa pyöräily-ympäristössä pyöräilijän kulkuympäristönä on koko katuverkko, jota täydentävät puisto- ja maantieosuudet. Siksi esimerkiksi pääpyöräteiden sijaan tulisi kaupungin tärkeimpiä kulkuyhteyksiä käsitellä pääreitteinä. Pyöräilijän infrastruktuurin kivijalka on sekaliikennejärjestely rauhallisen kadun ajoradalla. Pyöräliikenteen järjestelyjä rakennetaan sen mukaan, millainen haitta pyöräilylle aiheutuu moottoriajoneuvoliikenteestä. Voidaan yleistää, että mitä vähäisempi pyöräliikenteen järjestelyjen tarve on, sitä parempi pyöräily-ympäristö on kyseessä. Työn tavoitteena on löytää Tuusulan liikennejärjestelmässä sellainen tasapaino, jossa pyöräliikenteen järjestelyjen tarve vähenee ja suunnitteluratkaisuja yksinkertaistamalla löydetään nykyisiin tunnistettuihin haasteisiin ratkaisu. Merkittävä edistysaskel Tuusulan kunnalle on vuoden 2013 liikenneturvallisuussuunnitelmassa määritellyt pyöräilyn edistämistoimenpiteet sekä jo nykytilanteessa varsin laajasti käytössä oleva 30 km/h aluenopeusrajoituspolitiikka. Suunnitteluprosessissa polkupyörän käsitteleminen ajoneuvona (ks. kuva alla) ja sen systemaattinen sijoittelu auton kanssa samaan tilaan koko kunnassa parantaa niin pyöräilijöiden kuin kävelijöidenkin asemaa. Autolla liikkuvilta ihmisiltä tämä tulee edellyttämään lähinnä ajonopeuksien sovittamista sekä uuteen tilanteeseen totuttelua. Työssä tunnistetaan katuosuudet, joilla pyöräliikenne voidaan sijoittaa ajoradalle. 2 EDISTÄMISSUUNNITELMAN OSAVAIHEET 2.1 Hyvän pyöräliikennejärjestelmän teoriataustat ja käytännöt Koko liikennejärjestelmän kannalta tavoitteellisten periaatteiden laadinnan pohjana toimivat pyöräliikenteen sujuvat ja turvalliset best practice -käytännöt. Näin ollen työn lähtökohdaksi laaditaan suppea kirjallisuustutkimus, jossa teoriataustaa haetaan suomalaisista ja ulkomaisista lähteistä sekä Tuusulan kuntaa koskevista suunnitelmista ja strategioista. Lisäksi työn tavoitteet ja esitettävät toimenpiteet tulevat pohjautumaan valtakunnallisiin ohjeisiin ja strategioihin kestävien kulkutapojen edistämisestä, sekä liikennejärjestelmäsuunnitelmiin. Kotimaisia kirjallisuuslähteitä ovat ainakin: Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet suomalaisissa kaupungeissa, TTY, Tampereen tutkimuskeskus Verne

5 Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelma (11) 2.2 Nykytila-analyysi Ulkomaisia kirjallisuuslähteitä ovat ainakin: Design manual for bicycle traffic (Hollanti), CROW-Fietsberaad 2016 Cities for People (Tanska), Jan Gehl, Gehl Architects 2010 Bicycle parking manual (Tanska), The Danish Cyclists Federation 2008 Kotimaiset ohjeet, strategiat ja suunnitelmat, jotka huomioidaan työssä, ovat ainakin: Pyöräliikenteen suunnitteluohje, Helsingin kaupunki 2016 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015, HSL Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohje, Liikennevirasto 2014 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat 2013 Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittely, HLJ 2011, HSL Ulkomaisten kirjallisuuslähteiden lisäksi työssä otetaan esimerkkiä eurooppalaisista pyöräilyn edelläkävijäkaupungeista. Konsultin työryhmän jäsenet ovat käyneet eurooppalaisissa esimerkkikaupungeissa opintomatkoilla, joissa he ovat nähneet, kuinka hyvät käytännöt toimivat käytännössä. Lisäksi projektipäälliköksi nimetty Kaupinmäki on osallistunut Kööpenhaminassa järjestetylle kolme päiväiselle pyöräliikenteen edistämiskurssille. Kurssin keskiössä oli mm. kaupunkien ja kuntien elinvoimaisuuden parantaminen pyöräliikenteen parhaita käytäntöjä hyödyntäen infran suunnittelussa ja toteutuksessa. Hyvien eurooppalaisten esimerkkien ja niiden vaikutusten pohjalta voidaan ennakoida Tuusulaan sovellettavien toimenpiteiden vaikutuksia, luoden niille vankat perustelut. Työvaiheen tuloksena syntyy räätälöity teoriapohja pyöräliikenteen edistämiselle Tuusulassa, jossa pyöräliikenteen edistämistä käsitellään käyttäjälähtöisestä näkökulmasta. Teoriapohja on kokonaisuus, joka koostuu olemassa olevista ohjeista sekä hyviksi todetuista ulkomaisista käytännöistä. Teoriapohja toimii koko edistämisohjelman selkärankana. Nykytila-analyysissa muodostetaan kuva Tuusulan kävely- ja pyöräliikenteen nykytilasta koostuen: nykyisestä väylästöstä pyöräliikennettä synnyttävistä kohteista nykytilanteen väestön ja työpaikkojen sijoittumisesta kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksista yhteyspuutteista ongelmakohdista reittien viihtyisyydestä ja houkuttelevuudesta nykyisistä katusuunnitelmista Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmasta Työssä hyödynnetään Tuusulan kunnan luovuttamia aineistoja, YKR-ruututietoaineistoa sekä avoimesti saatavilla olevia digiroad -aineistoja. Kävely- ja pyöräliikenneverkon nykytilasta laaditaan karttakuvat. Karttakuviin lisätään tyypillisesti pyöräliikennettä synnyttävät kohteet (koulut, kaupalliset keskittymät yms), nykyiset väylät, yhteyspuutteet, ongelmakohdat sekä vireillä olevat hankkeet ja kaavoituksen suunnitelmat. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet perustuvat Henkilöliikennetutkimukseen (2011) ja Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella vuonna tutkimukseen. Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuudesta, aloitteista sekä ongelmakohteista haetaan lähtötie-

6 6 (11) Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelma dot vuonna 2013 valmistuneesta liikenneturvallisuussuunnitelmasta, joiden ajantasaisuus varmistetaan Tilaajalta. Aiempien suunnitelmien ja selvityksien tietoja täydennetään tässä työssä järjestettävällä vuorovaikutustilaisuudella. Työvaiheen tuloksena syntyy kokonaisvaltainen kuva Tuusulan pyöräliikenteen nykytilanteesta, jonka pohjalta kehittämistoimenpiteet voidaan kohdentaa täsmällisesti ja käyttäjät huomioiden. 2.3 Tuusulan pyöräliikenteen kehittämisen visio ja tavoitetila 2.4 Vuorovaikutus Nykytila-analyysin pohjalta tunnistetaan Tuusulan pyöräliikenteen kehittämistarpeet. Näiden kehittämistarpeiden sekä työn teoriataustan pohjalta laaditaan visio Tuusulan pyöräliikenteen tulevaisuudesta. Visio toimii pyöräliikenteen edistämisen suunnanantajana, joka ohjaa yksittäisten tavoitteiden ja niitä tukevien toimenpiteiden vaiheittaista suunnittelua. Visio laaditaan etunojassa sitä laadittaessa pohditaan yksinomaan käyttäjien tarpeita investointien sijaan. Tästä syystä vision tavoitevuodeksi suositellaan vuotta Vision pohjalta luodaan ytimekäs kuvaus Tuusulan pyöräliikenteen tavoitetilasta, joka toimii pohjana varsinaiselle suunnittelulle. Visiosta ja tavoitetilasta laaditaan ohjausryhmän kanssa ehdotus, jota käsitellään kehittämisverkostojen kanssa kokouksen jälkeen järjestettävässä vuorovaikutustilaisuudessa. Työvaiheen tuloksena syntyy Tuusulan pyöräliikenteen visio ja tavoitetila Työn aikana Tuusulassa järjestetään tarpeen mukaan päivän tai puolen päivän mittainen pyöräilyaiheinen vuorovaikutustilaisuus, joka järjestetään kehittämisverkostojen edustajien kanssa. Vuorovaikutustilaisuuden tavoitteena on antaa kehittämisverkostoille ja heidän edustamilleen tuusulalaisille mahdollisuus osallistua suunnitelman laadintaan esittelemällä heille työn tavoitteita ja visiota sekä keräämällä palautetta pyöräilyolosuhteisiin liittyen. Lisäksi tilaisuuden tavoitteena on markkinoida pyöräilyn edistämistyötä ja Tuusulan pyöräilyn brändiä, mikä osaltaan vaikuttaa pyöräilyasenteisiin ja -mielikuviin. Tilaisuus avataan kertomalla kehittämisverkostojen edustajille, minkä takia työtä tehdään, mitä sillä tavoitellaan ja mitä parhaat käytännöt pyöräliikenteen edistämisen osalta ovat. Vuorovaikutustilaisuudessa hyödynnetään karttoja, joihin osallistujat voivat merkata pyöräilyn ongelmakohtia ja reittitarpeita tarroilla ja tusseilla. Lisäksi esitellään erilaisia pyöräilyinfran toteuttamistapoja, kuten jalankulusta eroteltuja pyöräteitä sekä pyöräliikennettä paremmin huomioivia liittymäjärjestelyjä. Kehittämisverkostojen edustajilta kerätään palautetta siitä, miten hyvin he arvioivat erilaisten ratkaisujen soveltuvan Tuusulaan ja millaisena he näkevät yhtäältä pyöräilyn nykytilan sekä toisaalta pyöräilyn edistämisen esteet ja mahdollisuudet. Vuorovaikutustilaisuus järjestetään tässä vaiheessa vain kehittämisverkostojen edustajien kanssa. Oleellista on järjestää tilaisuus sellaisessa paikassa ja sellaiseen aikaan, että mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua. Tilaisuuden kohderyhmiä ovat arkipyöräilijät (työmatkapyöräilijät, kaupassa pyöräillen asioivat, koululaiste jne.) ja erityisesti ne tuusulalaiset, jotka voisivat vaihtaa nykyisen kulkumuotonsa pyöräilyyn ainakin toisinaan. Tilaisuuden tarkempi sisältö ja toteuttamistapa sovitaan tarkemmin työn alkuvaiheessa. 2.5 Pyöräliikenneverkon suunnittelu- ja toteutusperiaatteiden laadinta Tuusulan pyöräliikenteen visiota ja tavoitetilaa peilataan nykytila-analyysiin, josta tunnistetaan pyöräliikenteen tarpeet. Työvaiheessa määritellään ne keskeisimmät periaatteet, joita noudattamalla saadaan aina toteutettua kaikkia käyttäjäryhmiä parhaiten palvelevat ratkaisut

7 Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelma (11) oikeisiin paikkoihin. Työvaiheessa huomioidaan HSL:ään liittymiseen liittyvät suunnitelmat erityisesti pyörä- ja joukkoliikenteen solmupisteiden osalta, Tuusulan viheraluestrategia sekä käydään vuoropuhelua Tuusulan kunnossapidon kanssa liittyen kunnossapitotarpeiden huomiointiin suunnittelu- ja toteutusperiaatteiden laadinnassa. Kunnossapidon kanssa käytävässä vuoropuhelussa tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen käyttäjien ja kunnossapidon tarpeiden yhteensovittamisen osalta. Työvaiheessa määritellään pyöräliikenteen tyyppiratkaisut erilaisiin liikkumisympäristöihin. Tyyppiratkaisuista ilmenevät keskeiset suunnittelukriteerit ja perustelut ratkaisun käyttämiselle jatkosuunnittelussa. Suunnittelukriteerit eivät rajaudu ainoastaan pyöräliikenteen infrastruktuuriin, vaan ne koskevat kunnan katutilaa kokonaisuutena. Tyyppiratkaisuiden peruskysymyksenä on pyöräliikenteen yksi- tai kaksisuuntaiset järjestelyt ja niiden kytkeytyminen loogiseksi, helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi. Risteys- ja liittymäjärjestelyt suunnitellaan kaikkien kulkumuotojen osalta selkeiksi ja turvallisiksi. Työvaiheessa määritellään jalankulun ja pyöräilyn keskinäiset erotteluperiaatteet liikenneympäristön ja yhdyskuntarakenteen muodostamista lähtökohdista, ja luodaan edellytykset johdonmukaisesti jäsentyvälle sekä kaikki kulkumuodot huomioivalle liikkumisympäristölle. Työvaiheen alustavat tulokset käsitellään kehittämisverkostojen kanssa ohjausryhmässä ja toimitetaan tämän jälkeen lausunnoille Tilaajan kanssa määritetyille tahoille (esim. vanhus- ja vammaisneuvosto, Tuusulanjärven matkailu ry, Tuusulan Latu ja Pyörä, Elinkeinoneuvottelukunta, Kasvun- ja oppimisen tulosalue jne.). Työvaiheen tuloksena syntyy pyöräliikenteen suunnittelun tukipilarina toimivat periaatteet, jotka tulevat ohjaamaan kaikkia Tuusulan pyöräliikenteen kehittämistoimia tulevaisuudessa varmistaen, että kunnassa toteutettavat pyöräliikenteen järjestelyt ovat käyttäjänäkökulmasta loogisia ja yhdenmukaisia. Periaatteet kirjataan suunnitteluperusteiden tapaan ja niiden tueksi laaditaan tyyppiratkaisut yksi- ja kaksisuuntaisista järjestelyistä ja liittymäperiaatteista. 2.6 Liikennemuotojen ja toimintojen roolijako Laadukkaassa pyöräily-ympäristössä pyöräilijän kulkuympäristönä on koko katuverkko, jota täydentävät puisto- ja maantieosuudet. Siksi pääpyöräteiden sijaan kunnan tärkeimpiä kulkuyhteyksiä käsitellään pääreitteinä. Pääreittejä täydentävät pyöräliikennereitit ovat paikallisreittejä. Keskeinen laatuvaatimus pyöräliikenteen reiteille on mahdollisimman suora, esteetön, sujuva, hyvin valaistu ja turvallinen reitti. Reittien linjaukset noudattavat ihmisten luontaisia reittivalintoja, jotka kulkevat mahdollisimman suoraan paikasta A paikkaan B. Mikäli pyöräliikenteen reittejä ei linjata käyttäjälähtöisesti, syntyy reitiltä poikkeavaa pyöräilyä esimerkiksi jalkakäytävillä. Työvaiheessa jalankululle, pyöräliikenteelle, joukkoliikenteelle ja henkilöautoilulle määritellään ensisijaiset roolit liikennejärjestelmän tehtäväkentässä alue- ja yhteystasolla Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken alueilla. Työvaiheen keskeinen tulos on katujen jako liikennettä välittäviin katuihin (pääreitit) ja paikallisen liikkumisen katuihin (paikallisreitit). Koska Tuusulan keskusten pääväylät ovat pääosin ELY-keskuksen hallinnoimia teitä, tullaan nekin huomioimaan roolijaossa. Katujen jaon pohjalta syntyy pyöräliikenteen kannalta paras mahdollinen liikenneverkko, joka huomioi koko liikennejärjestelmän ja kaikkien käyttäjien tarpeet. Lopputuloksena syntyy suunnitelmakartta, josta ilmenee katujen luokittelu liikennettä välittäviin katuihin ja paikallisen liikkumisen alueisiin.

8 8 (11) Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelma 2.7 Toimenpidesuunnitelma Pyöräliikenteen kehittämistoimenpiteet jaetaan lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteisiin. Lyhyen aikavälin toimenpiteissä keskitytään nykytila-analyysissä esiin tulleisiin ongelmakohteiden ja yhteyspuutteiden korjaamiseen. Samalla haetaan kustannustehokkaita keinoja pyöräliikenteen palvelutason parantamiselle esimerkiksi reunakivien poiston, liittymien paremman jäsentelyn, painonappien käyttötarpeiden poiston, väylien pintojen parannuksen kautta ja kunnossapidon kehittämisen keinoin. Kunnossapidon kannalta tärkeää on, että korkeimmat kunnossapitoluokat ovat siellä, missä käyttäjätkin ja kunnan rajat ylittävillä pyöräreiteillä kunnossapitoluokitus ei muutu. Pienilläkin toimenpiteillä voi olla suuri vaikutus käyttäjien kokeman liikkumisen helppouden kannalta. Lyhyen aikavälin toimenpiteet voivat myös toimia välivaiheina ennen vision mukaisen tavoitetilan edellyttämien toimenpiteiden toteutumista esimerkiksi kustannussyistä. Pieniä, pyöräliikennettä suosivia toimenpiteitä ovat esimerkiksi pyöräilijöiden tukikaiteet liittymissä sekä kallistetut roskapöntöt, joihin pyöräilijä voi käyttää pysähtymättä. Pienet teot näyttävät pyöräilyn arvostusta, mikä tukee seuraavassa työvaiheessa laadittavaa pyöräilyn brändiä. Pitkän aikavälin toimenpiteiksi määritellään ne toimenpiteet, joiden avulla vision mukainen tavoitetila täyttyy. Kaikkia pitkän aikavälin toimenpiteitä ei ole tarpeen vielä tässä vaiheessa aikatauluttaa edes vuositasolla tärkeintä on tunnistaa niiden tarve sekä sitoutua niiden toteutukseen pitkällä aikavälillä. Toimenpidesuunnitelmasta laaditaan selkeät kartat. Toimenpiteet suunnitellaan siten, että niiden toteutuskelpoisuus ja kustannukset on arvioitu toimenpidesuunnittelulle tyypillisellä tarkkuudella (varmistetaan kaavalliset ja kunnallistekniset ym. rajoitteet ja vaikutukset). Toimenpidesuunnittelu ei sisällä tarkempien liittymä- ym. periaateratkaisujen piirustusten laati-

9 Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelma (11) mista, ellei niistä sovita erikseen. Hankkeiden kustannusarvioiden laatimisen perusteena käytetään viime vuosina toteutuneiden vastaavien hankkeiden yksikkökustannuksia, jotka saadaan Tuusulan kunnalta. Työn tuloksena määritellään ne toimenpiteet, joilla lyhyellä aikavälillä saadaan pyöräliikenteen verkkoa sujuvoitettua keskeisimmät ongelmakohteet ja yhteyspuutteet poistamalla. Samalla pyöräilystä luodaan positiivinen kuva Tuusulassa, lisäten sen houkuttelevuutta. Pitkällä aikavälillä turvataan visiossa määritellyn tavoitetilanteen mukaisen pyöräliikennejärjestelmän syntyminen Tuusulaan. 2.8 Keskeisimpien kehityskohteiden tunnistaminen Työn aikana tunnistetaan kriittisimmät/keskeisimmät kehityskohteet, joihin jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kehityskohteiden osalta laaditaan sanalliset suositukset suunnittelun pohjaksi hyödyntäen kuvaesimerkkejä kohteisiin soveltuvista best practice - käytännöistä. Kehityskohteiden tarkempi suunnittelu laaditaan erillisenä työnä. 2.9 Vaikutusten arviointi Työn lopussa laaditaan lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteiden tiivis vaikutusten arviointi, jossa työssä määriteltyjä toimenpiteitä peilataan toisessa työvaiheessa laadittuun pyöräliikenteen visioon ja tavoitetilaan. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että määritellyt toimenpiteet ovat linjassa työssä asetetun vision kanssa ja ohjaavat jatkosuunnittelua kohti asetettua tavoitetilaa. Työvaiheessa määritellään selkeät mittarit ja ohjeistus siitä, kuinka tavoitteiden toteutumista voidaan suunnitelman jalkautuessa seurata. Osana vaikutusten arviointia lasketaan WHO:n kehittämällä HEAT-työkalulla arvio Tuusulan kävelyn ja pyöräilyn terveyshyötyjen euromääräisestä suuruusluokasta. Tuloksia voidaan käyttää tavoitellun kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden tuomien hyötyjen kuvaamiseen ja arviointiin sekä esitettyjen periaatteiden perusteluun. 3 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 3.1 Liikkumisen ohjaus Asenteisiin vaikuttaminen on yksi keskeinen keino pyöräilyn edistämisessä hyvin toteutetun infran ohella, joten liikkumisen ohjauksen keinoja pohditaan erityisesti toimenpiteitä määriteltäessä. Liikkumisen ohjaus (Mobility Management) tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä neuvonnalla, markkinoinnilla, liikkumisen suunnittelulla sekä palvelujen koordinoinnilla ja kehittämisellä. Keinot ovat pääasiassa viisaista liikkumismahdollisuuksista tiedottamista ja niiden markkinointia, esimerkiksi Pyöräilyviikon ja Liikkujan viikon yhteydessä. Kun auto on hankittu ja se on käytettävissä, se otetaan käyttöön helposti myös niillä matkoilla, joilla sitä ei varsinaisesti tarvita. Asenteisiin voidaan kuitenkin vaikuttaa tiedotuksella ja markkinoinnilla. Kun yhdistetään liikkumisen ohjauksen keinot sekä pyöräilyn olosuhteiden parantamisen, saadaan parhaiten tuloksia aikaan ja kulkumuototapaan muutoksia. Työssä selvitetään työryhmän haastattelujen perusteella, miten viisaan liikkumisen edistäminen on nykyisin Tuusulassa organisoitu ja mitä pyöräilyn edistämistä nykyisin jo tehdään (esim. liikenneturvallisuusryhmän tehtävät). Nykytila-analyysin, keskustelujen sekä ohjausryhmätyöskentelyn pohjalta laaditaan toimenpide-ehdotuksia Tuusulan kuntaan hyödynnettävistä mahdollisista liikkumisen ohjauksen keinoista. Haluttaessa voidaan toimenpide-ehdotukset tarkentaa toimenpideohjelmaksi, joka sisältää mm. työn organisoinnin, vastuutahot. Toimen-

10 10 (11) Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelma 3.2 Pyöräilyn brändi 4 ORGANISOINTI 4.1 Raportointi 4.2 Aikataulu pideohjelman laatimisessa tulee olla mukana laajemmin eri kunnan hallintokuntia sekä päättäjiä, jotta eri tahot saadaan sitoutettua pyöräilyn edistämistyöhön. Tarkempi toimenpidesuunnitelma voidaan toteuttaa jatkotyönä. Kuitenkin jo työn aikana pyritään vaikuttamaan kuntalaisten asenteisiin ja markkinoimaan pyöräilyä erillisessä vuorovaikutustilaisuudessa, jota on kuvattu tarkemmin luvussa 2.4. Mahdollisessa myöhemmässä vaiheessa toteutettava liikkumiskysely toimii hyvänä pyöräilyn markkinointikeinona ja sitä kannattaa markkinoida kunnan sosiaalisessa mediassa sekä paikallislehdissä. Liikkumiskyselyn toteuttaminen ei kuulu tähän tarjoukseen. Kohderyhmätietoinen viestintä on erittäin tärkeää. Vähintään yhtä oleellista on se, että kaikki kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyvä tiedottaminen ja markkinointi tehdään yhden brändin ja tunnistettavan ilmeen alla. Työvaiheessa luodaan pyöräilyn brändi Tuusulaan. Brändin luominen muodostaa positiivisen kuvan pyöräilystä sekä sen edistämisestä Tuusulassa ja saa ihmiset miettimään kulkutapavalintojaan. Työvaihe sisältää brändin ideoinnin eikä graafista suunnittelua; brändin tarkemmasta suunnittelusta laaditaan erillinen tarjous. Esimerkkejä pyöräilyn brändäämisestä löytyy Jyväskylästä (millä ilmeellä ja markkinoinnilla sekä tapahtumilla): Lisäksi esimerkkejä löytyy myös Joensuusta ja Lappeenrannasta viestintään painottuvilta sivustoilta: ja Työvaiheen tuloksena syntyy tietopaketti toimenpide-ehdotuksineen mahdollisista Tuusulan kunnassa toteutettavista liikkumisen ohjauksen toimenpiteistä sekä brändin ideasuunnitelman. Työ raportoidaan A4 -muotoisena analyyttisenä tekstiraporttina työn sisällön ja sen tavoitteiden edellyttämällä laajuudella. Raportin tueksi laaditaan tiivis esittelykalvosarja. Keskeiset kartta- ja muut kuvatuotokset tulevat raportin liitteeksi. Projektia varten perustetaan Kaiku - portaali, jonka avulla voidaan jakaa tiedostoja projektiryhmän sisällä. Portaalissa voidaan jakaa esimerkiksi lähtöaineistot, kokousmateriaalit ja työn keskeisimmät tuotokset. Mahdolliset raportin painamisesta ja kansituksesta aiheutuvat kulut laskutetaan erikseen. Työ voidaan aloittaa heti Tilaajan annettua siihen luvan. Alustavan aikataulun mukaan työ valmistuu maaliskuussa Konsultti tekee tarvittavat maastokäynnit itsenäisesti syksyn aikana. Työssä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan lisäksi Google Maps ja Tiekuva-aineistoa. Tarkempi aikataulu on esitetty alla olevassa kuvassa.

11 Tuusulan pyöräliikenteen edistämissuunnitelma (11) 4.3 Kokoukset Osavaihe Hyvän pyöräliikennejärjestelmän teoriataustat ja käytännöt Nykytila-analyysi Tuusulan pyöräliikenteen kehittämisen visio ja tavoitetila Pyöräliikenneverkon suunnittelu- ja toteutusperiaatteiden laadinta Pyöräliikenneverkon hierarkian suunnittelu Toimenpidesuunnitelma Keskeisimpien kehityskohteiden tunnistaminen Liikkumisen ohjaus Vaikutusten arviointi Raportointi Vuorovaikutus Ohjausryhmän kokoukset Sisäinen laadunvarmistus Esitämme, että työn aikana järjestetään aloituskokouksen lisäksi yhteensä kolme ohjausryhmän kokousta. Alustavat kokousten sisällöt ja ajankohdat on esitetty alla: Aloituskokous 08/2017 Lähtöaineiston ja kirjallisuuslähteiden läpikäynti Työn tavoitteet ja alustava vision hahmottaminen Työohjelman hyväksyntä Maastokäynti 1. Ohjausryhmän kokous ja vuorovaikutustilaisuus 09/2017 Teoriataustat ja käytännöt Nykytila-analyysi Visio ja tavoitetila 2. Ohjausryhmän kokous 11/2017 Suunnittelu- ja toteutusperiaatteet Pyöräliikenneverkon hierarkia Lyhyen aikavälin toimenpiteet Alustava keskustelu pitkän aikavälin toimenpiteistä 3. Ohjausryhmän kokous 01/2018 Alustava toimenpidesuunnitelma Keskeisimpien kehityskohteiden parantamisluonnokset Liikkumisen ohjauksen toimenpiteet Vaikutusten arviointi Raporttiluonnos A L L L L Viimeisen kokouksen jälkeen tilaajalla on mahdollisuus kommentoida raporttiluonnosta ennen työn viimeistelyä.