Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) 198 Kantakaupungin pyöräliikenteen tavoiteverkko 2025 ja pyöräliikenteen suunnitteluohje 1(2) (a-asia) HEL T Päätös päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston verkollisia suunnitteluperiaatteita ja poikkileikkausratkaisuja käsittelevän pyöräliikenteen suunnitteluohjeen ensimmäisen osan sekä piirustuksessa nro esitetyn kantakaupungin pyöräliikenteen pääverkon tavoitetilan 2025 ohjeellisesti suunnittelussa noudatettavaksi. Uusi kantakaupungin tavoiteverkko korvaa vuonna 2008 hyväksytyn aiemman tavoiteverkon. Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Marek Salermo, diplomi-insinööri, puhelin: marek.salermo(a)hel.fi Liitteet 1 Tavoiteverkko Pyöräliikenteen suunnitteluohje Kantakaupungin pyöräteiden tavoiteverkko 2015 (2008) 4 Vanha kantakaupungin pyöräteiden tavoiteverkko 2015 Päätösehdotus päättänee hyväksyä liikennesuunnitteluosaston verkollisia suunnitteluperiaatteita ja poikkileikkausratkaisuja käsittelevän pyöräliikenteen suunnitteluohjeen ensimmäisen osan sekä piirustuksessa nro esitetyn kantakaupungin pyöräliikenteen pääverkon tavoitetilan 2025 ohjeellisesti suunnittelussa noudatettavaksi. Uusi kantakaupungin tavoiteverkko korvaa vuonna 2008 hyväksytyn aiemman tavoiteverkon. Tiivistelmä Kantakaupungin pyöräliikenteen pääverkkosuunnitelmaa on tarkistettu vastaamaan kaupungin asettamia pyöräilyn lisäämistavoitteita. Pääverkon tavoitetila 2025 osoittaa myös infrastruktuurin kehittämiskohteet. Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen ensimmäinen osa sisältää yleiset suunnitteluperiaatteet, mitoitusarvot sekä linjaosuuksien perusratkaisut. Yhdessä pääverkkosuunnitelman kanssa suunnitteluohje antaa suuntaviivat pyöräliikennehankkeiden

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Taustaa yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle erityisesti kantakaupungin alueella. Risteysratkaisut, bussipysäkki- ja muut erityisjärjestelyt sekä liikenteenohjaus sisältyvät suunnitteluohjeen jälkimmäiseen osaan, jota valmistellaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi syksyllä Vuoden 2012 aikana valmistuu lisäksi pyöräilyn hyötyjä käsittelevä kokonaisarviointi ja vuoden 2013 alussa ainakin seuraavan valtuustokauden kattava pyöräilyn edistämissuunnitelma. Helsinki on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet pyöräilyn lisäämiseksi osana kaupunkiliikenteen kokonaisvaltaista kehittämistä. Ensimmäinen pyöräilyn kaksinkertaistamistavoite asetettiin kaupunginhallituksen toimesta vuonna 1995, jonka jälkeen pyöräily on lisääntynyt nousujohteisesti. Helsingin niemen rajalla vuosittain tehtävässä seurannassa laskettiin vuonna 2011 enemmän pyöräilijöitä kuin kertaakaan aikaisemmin. Tällä hetkellä pyöräilyn kulkutapaosuuden arvioidaan Helsingissä olevan 9 % lämpiminä vuodenaikoina laskettaessa. Kaupungin allekirjoittaman Brysselin julistuksen mukaisesti tavoite on saavuttaa 15 %:n kulkumuoto-osuus vuoteen 2020 mennessä. Helsinki on monessa mielessä edennyt jo hyvän matkaa pyöräilykaupunkina. Rakennettua pyöräilyinfrastruktuuria on määrällisesti paljon, mutta väylien standardi on epäyhtenäistä ja laadullisesti kirjavaa. Jatkokehittämisen painopiste kohdistuu pyöräilyn saavutettavuuden parantamiseen, pyöräliikennejärjestelyjen yhdenmukaistamiseen sekä laatutason yleiseen nostamiseen. Pyöräliikenteen ongelmat korostuvat kantakaupungin alueella, missä suuret liikenne- ja jalankulkumäärät, erilaiset intressit ja tilanpuute kohtaavat. Pyöräilyn lisäämisen kannalta on välttämätöntä luoda laadukasta pyöräily-ympäristöä, mutta samalla on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota pyöräliikenteen, muiden kulkumuotojen sekä lukuisten tärkeinä pidettyjen kaupunkiarvojen yhteensovittamiseen. Pyöräilyn lisäämiseen tähtäävälle edistämistyölle pyritään siksi rakentamaan kestävät lähtökohdat, joiden perustana hyödynnetään parhaimpia kansainvälisiä käytäntöjä ja esimerkkejä. Kantakaupungin pyöräliikenteen pääverkon tavoitetila suunnitelma ja pyöräliikenteen suunnitteluohjeen ensimmäinen osa, joka sisältää pyöräliikenteen yleiset suunnitteluperiaatteet, mitoitusarvot sekä linjaosuuksien perusratkaisut, antavat suuntaviivat pyöräliikennehankkeiden yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle kantakaupungin alueella.

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kantakaupungin pyöräliikenteen tavoiteverkko 2025 Kantakaupungin pääverkkosuunnitelma pyrkii vastaamaan lisääntyvän pyöräliikenteen tarpeisiin ja osoittaa kohteet pyöräliikenteen infrastruktuurin kehittämiselle. Tavoite on tehdä pyöräilemisestä helpompaa ja turvallisempaa, jotta kaupungin asettamat tavoitteet lisääntyvästä ja turvallisemmasta pyöräliikenteestä voivat täyttyä. Vuoden 2008 tavoiteverkkosuunnitelmaan verrattuna uusi tavoitetila painottaa pyöräliikenteen pääverkon täydentämistarvetta kantakaupungin vilkkaimmilla liikenneväylillä, jotka muodostavat suorimmat ja nopeimmat yhteydet myös pyöräliikenteelle, ja joiden varsille sijoittuu suhteellisesti enemmän potentiaalisia lähtö- ja määränpäitä kuin rauhallisemmille kaduille. Tämän johdosta pääkatujen varrelle rakennettavat pyörätiet ja -kaistat palvelevat samanaikaisesti sekä tavoitetta suorista ja johdonmukaisista pyöräreiteistä että tavoitetta hyvästä saavutettavuudesta. Toisaalta uudessa tavoitetilassa pyritään yhdenmukaisuuteen kaikkialla katuverkossa, jolloin erillisiä pyöräteitä ei lähtökohtaisesti suunnitella rauhallisemmille kaduille, jotka liikenneolosuhteidensa puolesta palvelevat pyöräliikenteen tarpeita sellaisinaan. Uudessa pääreittien tavoiteverkossa esitetään pääasiassa yksisuuntaisia kadunvarsijärjestelyjä. Tältä osin uusi tavoitetila eroaa merkittävästi vuoden 2008 tavoiteverkosta, mutta on linjassa aikaisemman vuonna 1999 hyväksytyn kantakaupungin pyöräteiden suunnittelu- ja rakenneperiaatteet -suunnitelman kanssa. Pääverkkosuunnitelma osoittaa pyöräliikenteelle tarvittavat pääreitit vuoden 2025 tilanteessa. Pääreitit muodostavat pyöräliikenneverkon rungon, jota täydentävät muut pyöräreitit ja yhteydet. Suunnitelmassa on ohjeellisesti yksilöity yksisuuntaiset ja kaksisuuntaiset pyöräliikennejärjestelyt sekä sekaliikennejärjestelyt, joissa pyöräilijät jakavat saman tilan muiden ajoneuvojen kanssa. Liikennejärjestelyjen laatuun ei muilta osin ole otettu kantaa, vaan suunnitelmat tarkentuvat tapauskohtaisesti. Tavoitteelliselle pyöräliikenneverkolle on kansainvälisesti yleistyneitä laatukriteereitä tukena käyttäen asetettu seuraavat laatutavoitteet: Turvallisuus Pyöräily on lähtökohtaisesti eroteltava muusta ajoneuvoliikenteestä siellä, missä moottoriajoneuvoliikenteen nopeus ja määrä eivät mahdollista liikennemuotojen yhteensovittamista turvallisella tavalla. Tämä tarkoittaa käytännössä pää- ja kokoojakatuja. Kadun varren pyöräväylät toteutetaan lähtökohtaisesti yksisuuntaisina paremman risteysturvallisuuden vuoksi. Hiljaisemmilla kaduilla, joissa

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) nopeusrajoitus on 30 km/h, pyöräliikenne voidaan turvallisesti osoittaa muun ajoneuvoliikenteen yhteyteen. Suorat ja sujuvat yhteydet Verkollisella suunnittelulla pyritään varmistamaan suorat ja sujuvat reitinvalinnat. Tästä seuraa, että autoliikenteen pääkadut ovat suurelta osin myös pyöräilyn pääreittejä. Yksisuuntaiset pyöräliikennejärjestelyt ovat tarpeen sujuvien risteysratkaisujen sekä vaihtelevan katutilan vaatiman joustavuuden kannalta. Kattavuus Kattavassa pyöräliikenneverkossa mahdollisimman moni osoite on turvallisesti ja miellyttävästi saavutettavissa polkupyörällä. Samalla orientoitavuus ja reitin valinta helpottuvat matkan suuntautumisesta riippumatta. Jatkuvuus Verkkosuunnittelun puitteissa turvataan pyöräliikennejärjestelyjen sujuva ja turvallinen jatkuvuus kaikkiin tarkoituksenmukaisiin suuntiin. Liikennejärjestelyiden tulee tältä osin olla selkeitä niin tienkäyttäjien kuin lainsäädännönkin näkökulmasta. Kantakaupungin pyöräliikenneverkon rakentuminen koostuu yksittäisistä hankkeista, joissa tapauskohtaisesti sovitetaan yhteen katutilan käyttöä koskevia eri tavoitteita. Pyöräilyn edistämisen lisäksi keskeisiä tavoitteita ovat kävelyn toimintaedellytykset, joukkoliikenteen sujuvuus, moottoriajoneuvoliikenteen edellytykset, esteettömyys, kadunvarsipysäköinnin mahdollistaminen sekä katuvihreän tilantarpeet. Monesti eri tavoitteet ovat yhdistettävissä, toisinaan on tehtävä valintoja ristiriitaisten tavoitteiden välillä. Tavoiteverkon tehtävä on linjata pyöräliikenteen edellyttämät tarpeet ja sitä kautta antaa tarvittavaa pohjaa tietoisten valintojen tekemiselle. Tavoiteverkon suunnittelua ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa ollut mahdollista tehdä niin yksityiskohtaisella tasolla, että sen toteuttamismahdollisuuksista kaikin osin voitaisiin olla täysin varmoja. Tästä johtuen on mahdollista, että yksityiskohtaisemmassa suunnitteluvaiheessa tavoiteverkkoon tehdään tarkennuksia edellä mainitut laatutavoitteet kuitenkin huomioon ottaen. Suunnitteluohjeen osa 1 (2) Pyöräliikenteen suunnitteluohjeen ensimmäiseen osaan on koottu keskeiset asiat koskien pyöräilyolosuhteiden suunnittelua, mitoitusarvoja sekä linjaosuuksien perusratkaisuja. Ohje on tarkoitettu noudatettavaksi koko kaupungin laajuudessa. Sen tavoite on luoda

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) laatukeskeinen näkökulma pyöräilyolosuhteiden suunnitteluun. Väyläratkaisuja, mitoitusarvoja ja kulkumuotojen erottelukäytäntöjä on linjattu parhaimman kansainvälisen osaamisen pohjalta. Ohjeessa on määritetty tarkoituksenmukaiset väyläleveydet ja muut mitat pyöräliikenteen näkökulmasta. Erityisenä taustatukena on hyödynnetty kokemuksia ja oppeja, joita mm. Tukholmassa on saatu 90 -luvun lopulla alkaneen intensiivisen pyöräilyn edistämisen ja infrastruktuurin rakentamisen myötä. Ohjeen jatko-osa tulee sisältämään pyöräliikenteen risteysratkaisut, bussipysäkki- ja muut erityisjärjestelyt sekä liikenteenohjauksen. Jatkoosan lautakuntakäsittely on suunniteltu syksyksi Ainakin koko seuraavan valtuustokauden kattavan pyöräilyn edistämissuunnitelman lautakuntakäsittely ajoittunee puolestaan vuoden 2013 ensimmäiselle neljännekselle. Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Marek Salermo, diplomi-insinööri, puhelin: marek.salermo(a)hel.fi Liitteet 1 Tavoiteverkko Pyöräliikenteen suunnitteluohje Kantakaupungin pyöräteiden tavoiteverkko 2015 (2008) 4 Vanha kantakaupungin pyöräteiden tavoiteverkko 2015