Liikenne- ja viestintäministeriö MINVA LVM

Transkriptio

1 Liikenne ja viestintäministeriö MINVA LVM KOH Mäntyniemi Maaria(LVM) Viite Asia Televiestintäneuvosto Televiestintäneuvosto kokoontuu Luxemburgissa Kokouksessa Suomea edustaa liikenne ja viestintäministeri Anne Berner. Neuvosto käy periaatekeskustelun digitaalisen sisämarkkinastrategian (DSM) täytäntöönpanotilanteesta. Keskustelu on jatkoa lokakuun Eurooppaneuvostolle ja Tallinnan digitaalihuippukokoukselle. Tavoitteena on vauhdittaa käynnissä olevaa työtä, jotta vuoden 2018 loppuun asetettu täytäntöönpanon määräaika toteutuisi. Suomen näkemys on, että Euroopassa on edelleen vahvistettava talouden kasvun edellytyksiä tehostamalla sisämarkkinoiden toimintaa. DSMstrategian mukaiset toimet vastaavat pääosin tähän tarpeeseen. Suomi pitää tärkeänä, että toimenpiteitä edistetään kunnianhimoisesti, mutta samalla tulisi varmistaa, että saadaan aikaan laadukasta, digitaalisen talouden kasvun mahdollistavaa lainsäädäntöä. Neuvosto käy periaatekeskustelun kyberturvallisuuden kehittämisestä, jatkona Eurooppaneuvoston ja Tallinnan digitaalihuippukokouksen keskusteluille. Suomi näkee, että yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan löytäminen kyberturvallisuuden varmistamisessa on edellytys turvallisten digitaalisten sisämarkkinoiden luomiselle. Muissa asioissa on puheenjohtajavaltio Viron tiedotusasioita liittyen viestintäyhteyksien kehittämiseen sekä Tallinnassa pidettyihin sähköisen hallinnon ministerikokoukseen ja itäisen kumppanuuden digitaaliministerikokoukseen. Ministereiden epävirallisella lounaalla keskustellaan neuvostossa käsittelyssä olevasta ehdotuksesta direktiiviksi sähköisen viestinnän säännöstöstä.

2 Asialista: 2(11) TIISTAI Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 2. (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen 4. Digitaalisen sisämarkkinastrategian täytäntöönpano: Eurooppaneuvoston ja Tallinnan digitaalihuippukokouksen (29. syyskuuta 2017) jatkotoimet = Periaatekeskustelu (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta]) s Kyberturvallisuus 2.0: Eurooppaneuvoston ja Tallinnan digitaalihuippukokouksen jatkotoimet = Periaatekeskustelu s. 6 Muut asiat (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta]) 6. a) Käytännön toimet seuraavan sukupolven yhteyksien aikaansaamiseksi = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia b) Tallinnan ministeritason julkilausuma sähköisestä hallinnosta ja itäisen kumppanuuden digitaaliministerikokous = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

3 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Vilhunen Leila(VNK), Meres Wuori Mirka (11) Asia Asiakohta 4. Digitaalisen sisämarkkinastrategian täytäntöönpano: Eurooppaneuvoston ja Tallinnan digitaalihuippukokouksen jatkotoimet; Periaatekeskustelu Kokous Liikenne, televiestintä ja energianeuvosto U/E/UTPtunnus E 21/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Televiestintäneuvoston kokouksessa käydään periaatekeskustelu digitaalisen sisämarkkinastrategian täytäntöönpanotilanteesta. Keskustelu on jatkoa lokakuun Eurooppaneuvostolle ja Tallinnan digitaalihuippukokoukselle. Tavoitteena on vauhdittaa käynnissä olevaa työtä, jotta vuoden 2018 loppuun asetettu täytäntöönpanon määräaika toteutuisi. Tallinnassa pidetyssä epävirallisessa digitaalisiin asioihin keskittyneessä päämiestapaamisessa esitettiin tarve ylimääräiselle televiestintäasioiden neuvostolle, jotta voidaan käydä tarkempaa keskustelua, miten digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa työtä voidaan priorisoida ja vauhdittaa. Myös pidettävä Eurooppaneuvosto käsittelee digitaalisten sisämarkkinoiden täytäntöönpanotilannetta. Euroopassa on edelleen vahvistettava talouden kasvun edellytyksiä tehostamalla sisämarkkinoiden toimintaa. Tämä tapahtuu yhä vahvistamalla digitaalisen talouden edellytyksiä. Komission digitaalisen sisämarkkinastrategian mukaiset toimet vastaavat pääosin tähän tarpeeseen. Suomi pitää tärkeänä, että digitaalisen sisämarkkinastrategian toimenpiteitä edistetään kunnianhimoisesti, mutta samalla tulisi varmistaa, että saadaan aikaan laadukasta, digitaalisen talouden kasvun mahdollistavaa lainsäädäntöä. Olennaista on säännellä vain

4 Pääasiallinen sisältö 4(11) silloin, kun on todellinen sääntelyn tarve, eikä mahdollinen horisontaalinen sääntely ole riittävää. Yhdenmukaisen sääntelyympäristön luomiseksi on useassa nykyisen DSMstrategian hankkeessa esitetty sääntelyn laajentamista uusille internetin yli palvelujaan tarjoaville toimijoille sen sijaan, että tarkasteltaisiin ensisijaisesti mahdollisuutta keventää perinteisiin toimijoihin kohdistuvaa sääntelyä. Siltä osin kuin sääntely todetaan välttämättömäksi, sen tulee perustua kunnollisiin vaikutusarviointeihin ja kansalliselle täytäntöönpanolle tulee antaa riittävästi aikaa. Toimintamallien nopeassa muutoksessa on huolehdittava tehokkaista ja joustavista rakenteista siten, että esimerkiksi innovaatioille ja uuden teknologian käyttöönotolle ei muodostu esteitä. Esimerkiksi tekoäly, robotisaatio ja massadatan hyödyntäminen ovat ilmiöitä, joiden kasvu ja kehittyminen tulisi turvata. Alustatalous liiketoimintamallina tulee myös yhä merkittävämpään rooliin arvonmuodostuksen näkökulmasta. Suomi toi esiin Tallinnan digitaalisessa huippukokouksessa, että EU tarvitsee pitkän tähtäimen suunnitelman tekoälyn mahdollisuuksien varmistamiseksi. Tämä edellyttää sen tarkastelua, mitä EUtason toimenpiteitä tarvitaan mm. tutkimus ja kehitystoiminnan, rahoituksen, osaamisen ja sääntelyympäristön kehittämisen osalta. Eurooppaneuvosto on toistuvasti vedonnut tarpeeseen viimeistellä ja saattaa digitaalisten sisämarkkinoiden strategia kokonaisuudessa täytäntöön vuoden 2018 loppuun mennessä. Komissio julkaisi strategian digitaalisista sisämarkkinoista (COM(2015)192 final). Strategia muodostaa toimenpideohjelman, joka sisältää ne keskeiset toimenpiteet, joita komissio pitää tarpeellisina digitaalisten sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi. Komissio on antanut yhteensä 35 digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan perustuvaa aloitetta jotka liittyvät esimerkiksi teollisuuden digitalisaatioon, sähköiseen hallintoon, sähköiseen kauppaan ja tekijänoikeussääntelyn uudistamiseen ja alustatalouteen. Näistä 24 on lainsäädäntöaloitetta. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa koskeva komission väliarviointi julkaistiin (COM(2017) 228 final). Väliarvioinnissa tarkastellaan komission toimikauden saavutuksia, korostetaan tiettyjen lisätoimien tarvetta ja vedotaan EU:n muihin toimielimiin digitaalisten sisämarkkinatavoitteiden pikaiseksi toteuttamiseksi. Komission odotetaan antavan vielä ennen ensi kesää 5 uutta aloitetta, jotka liittyvät sekä vuoden 2015 strategiaan että kevään 2017 välitarkasteluun.

5 5(11) Toistaiseksi lainsäätäjät ovat sopineet 6 aloitteesta (sisältöjen rajat ylittävä siirrettävyys, MHz taajuudet, roaming, Marrakeshsopimus, kuluttajaviranomaisten yhteistyö, WiFi4EU). Jäljellä olevista 18 aloitteesta pjmaan Viron tavoitteena on vuoden loppuun mennessä: Saavuttaa sopimus audiovisuaalisia mediapalveluita koskevasta direktiivistä (AVMSD), rajat ylittävistä pakettipalveluista, perusteettomista maarajoituksista, sekä mahdollisesti kolmesta sähköiseen kauppaan liittyvästä ALV ehdotuksesta, sähköisiä julkaisuja koskevasta ALV ehdotuksesta, sekä digitaalisia sisältöjä koskevista sopimuksista Saavuttaa neuvoston yleisnäkemys sähköisen viestinnän säännöstöstä, BEREC:stä, ja mahdollisesti tekijänoikeusehdotuksista sekä sähköistä palveluväylää (single digital gateway) koskevasta ehdotuksesta Single Digital. Joidenkin ehdotusten osalta riskinä kuitenkin nähdään se, ettei niistä ehditä sopia ennen nykyisen lainsäädäntösyklin päättymistä (2019). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely MINVApaketti: EU19viestintäjaosto EUministerivaliokunta MINVApaketti: Suuri valiokunta E 21/2015 vp; Ejatkokirje , komission väliarvio digitaalisten sisämarkkinoiden strategian toteutuksesta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

6 6(11) Asiakirjat [Puheenjohtajan taustaasiakirjaa ei ole vielä saatavilla] Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Leila Vilhunen, VNEUS, p Mirka MeresWuori, LVM, p EUTORItunnus Liitteet Viite

7 7(11) Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM TTU Tuohino Johanna(LVM), Nyström Piia(LVM) Asia Asiakohta 5. Kyberturvallisuus 2.0: Eurooppaneuvoston ja Tallinnan digitaalihuippukokouksen jatkotoimet; periaatekeskustelu Kokous Liikenne, televiestintä ja energianeuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Televiestintäneuvoston kokouksessa käydään periaatekeskustelu jatkamalla Eurooppaneuvoston ja Tallinnan Digital Summit huippukokouksen keskustelua Euroopan kyberturvallisuuden kehittämisestä. Periaatekeskustelun perusteella kootaan neuvoston päätelmät kyberturvallisuudesta. Komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kyberturvallisuusvirasto ENISA:sta ja asetuksen EU 526/2013 kumoamisesta sekä tieto ja viestintäteknologian kyberturvallisuussertifioinneista ( Kyberturvallisuusasetus, COM(2017) 477 final). Komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antoivat myös yhteisen tiedonannon Resilienssi, pelote ja puolutus; vahvan kyberturvallisuuden rakentaminen EU:lle (JOIN(2017) 450 final.) Tiedonanto sisältää konkreettisia toimenpiteitä, jotka koostuvat nimen mukaan kolmesta osasta: sietokyky (resilience), pelote (deterrence) and puolustus (defence). Yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan löytäminen kyberturvallisuuden varmistamisessa on edellytys turvallisten digitaalisten sisämarkkinoiden luomiselle. Tavoitteena on EU:n kyberresilienssin parantaminen ja kansainvälisen kyberturvallisuusyhteistyön kehittäminen. Kyberturvalliset tuotteet ja palvelut tulee nähdä taloudellisena kasvualana ja on tärkeää edistää

8 kansalaisten ja yritysten luottamusta internetiä ja digitaalisia toimintatapoja kohtaan. 8(11) Pääasiallinen sisältö EU:n tulisi etsiä keinoja luotettavien digitaalisten laitteiden ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi sisämarkkinoilla huomioiden erityisesti tarve parantaa esineiden internetiin liitettävien laitteiden ja ohjelmistojen turvallisuutta mukaan lukien tietoturvan ja tietosuojan. Olisi tärkeää, että komissio edistäisi sellaisten standardien ja sertifiointien kehittymistä, joiden avulla eri toimialoilla tietotekniikkaa ja esineiden internetiä toiminnassaan hyödyntävät käyttäjät voisivat paremmin vakuuttua EU:n sisämarkkinoilla tarjottavien esineiden internetiin liittyvien laitteiden ja ohjelmistojen sisäänrakennetusta tietoturvallisuudesta. Lisäksi tulisi varmistaa, että käyttäjillä on mahdollisuus suojata luottamuksellinen viestintänsä ja digitaaliset tietonsa asiakastarpeiden mukaan kehittyvillä salaus ja suojausohjelmistoilla sekä muilla teknologisilla ratkaisuilla. ENISA:n mandaatin muuttuminen pysyväksi parantaisi viraston toimintaedellytyksiä. ENISA:n toimintaa tulisi kehittää vahvistamaan sisämarkkinoita erityisesti niillä alueilla, joilla käyttäjien tarpeiden mukaisten sisäänrakennetusti tietoturvallisten tuotteiden ja palveluiden saatavuus ei vastaa käyttäjien kysyntää. ENISA:n tulisi jatkossa tukea vahvemmin sisäänrakennetusti turvallisten esineiden internetin ja ICTtuotteiden saatavuutta sisämarkkinoilla ja edistää tiedon ja parhaiden käytänteiden jakamista tietoturvan alueella. Päällekkäisyyksiä kansallisten viranomaisten toiminnan kanssa tulee välttää. ENISA:n tehtävien ja asetusehdotuksesta jäsenmaille syntyvien velvoitteiden tulisi olla linjassa verkko ja tietoturvadirektiivin kanssa. Tallinnan Digital Summit kokouksen päätelmissä on todettu tarve Euroopan yhteiselle lähestymistavalle kyberturvallisuuteen. Euroopasta halutaan tehdä kyberturvallisuuden edelläkävijä 2025 mennessä. Päätelmien mukaan on tärkeä huolehtia kansalaisten perusoikeuksista ja vapauksista, turvallisuudesta sekä demokraattisten prosessien koskemattomuudesta ja legitimiteetistä. Kyberturvallisuusasetusehdotuksella säädettäisiin ENISA:lle pysyvä mandaatti ja luotaisiin puitteet tieto ja viestintäteknologiatuotteiden ja palveluiden tietoturvasertifioinnille EU:ssa. Ehdotuksen tavoitteena on turvata sisämarkkinoiden toiminta vahvistamalla kyberturvallisuutta, sietokykyä ja luottamusta EU:ssa. EU:n laajuisella tieto ja viestintäteknologiahyödykkeiden sertifioinnin puitekehyksellä säädettäisiin menettelyistä, joiden puitteissa tieto ja viestinteknologiahyödykkeille voitaisiin myöntää EU:n laajuinen sertifikaatti osoitukseksi tuotteen tietoturvallisuudesta. Sertifiointi olisi

9 9(11) vapaaehtoista, mutta ehdotus jättäisi mahdollisuuden myöhemmin säätää unionin tai kansallisessa lainsäädännössä pakollisesta sertifiointivaatimuksesta. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot eivät voisi luoda uusia kansallisia tietoturvallisuuden sertifiointiohjelmia, jos ne olisivat päällekkäisiä ehdotuksen nojalla perustettujen sertifiointiohjelmien kanssa. Komission kyberturvallisuustiedonantoon sisältyy parikymmentä eri hallinnonaloille, elinkeinoelämälle ja komissiolle itselleen suunnattua toimenpideehdotusta. Tiedonannolla pyritään ensinnäkin vahvistamaan EU:n sisämarkkinoita kyberturvallisuustuotteiden saralla. Tiedonanto kannustaa myös implementoimaan jo vuonna 2016 voimaan tulleen verkko ja tietoturvadirektiivin kansallisesti toukokuuhun 2018 mennessä. Lisäksi tiedonantoon kuuluu suositus Nopean ensivasteen suunnitelmaksi (Rapid Emergency Response blueprint). Suunnitelma on luonteeltaan suositus toiminnasta laajamittaisessa kyberhäiriötilanteessa, johon jäsenmaiden toivotaan sitoutuvan. Komissio kehottaa jäsenvaltioita internetosoitteiden (ns. IPosoitteet) niukkuuden vuoksi kannustamaan teleoperaattoreita siirtymään uuteen niin sanottuun IPV6protokollaan, joka lisäisi uniikkien IPosoitteiden saatavuutta ja vähentäisi tarvetta jakaa samoja IPosoitteita useiden käyttäjien kesken. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyberturvallisuusasetuksen osalta komissio ehdottaa asetuksen oikeusperustaksi Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (SEUT) 26 ja 114 artiklaa. Ehdotus käsiteltäisiin SEUT 294 artiklan mukaisessa tavanomaisessa lainsäädäntöjärjestyksessä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Liikenne ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan Ukirjettä kyberturvallisuusasetusehdotuksesta. Valtioneuvoston kanslia valmistelee Ekirjeen komission tiedonannosta Resilienssi, pelote ja puolustus; vahvan kyberturvallisuuden rakentaminen EU:lle. MINVApaketti: EU19viestintäjaoston kokous EUministerivaliokunta

10 Aihetta on käsitelty digitaalisten sisämarkkinoiden strategian välitarkastelussa (EJ 21/2017 vp, E21/2015 vp). Eduskunnan talousvaliokunta ja liikenne ja viestintävaliokunta antoivat lausuntonsa (TaVL 38/2017 vp, LiVL 2/2015 vp). 10(11) MINVApaketti: Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat [Puheenjohtajan taustaasiakirjaa ei ole vielä saatavilla] Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Johanna Tuohino, neuvotteleva virkamies, liikenne ja viestintäministeriö, p Piia Nyström, neuvotteleva virkamies, liikenne ja viestintäministeriö, p Liitteet Viite

11 11(11) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi liikenne, televiestintä ja energianeuvosto, sähköinen viestintä, tietoliikenneverkot, tietoturva, viestintäpolitiikka, Euroopan digitaalistrategia LVM, TEM ALR, EUE, MAVI, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TRAFI, UM, VM, VNK, YM