TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013

Transkriptio

1 SIIKALATVAN KUNTA Kunnanhallitus , 94 liite 37 Tarkastuslautakunta , 36 liite 12 Kunnanvaltuusto , 39 liite 25 SIIKALATVAN KUNTA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013 Vuoden varrelta: Pro health terveyden puolesta Siikalatvan kunnan henkilöstöllä oli ainutlaatuinen tilaisuus saada vankkaa ja vaikuttavaa tietoa ravitsemuksesta Aleksis Kiven päivänä Pulkkila-salissa järjestetyssä työhyvinvoinnin luentotilaisuudessa. Valtakunnallista kuuluisuutta saavuttanut ravitsemuksen asiantuntija, tekn.lis. Paula Heinonen luennoi aiheesta Ravitsemuksen merkitys terveydelle. Luennolla käsiteltiin mm. suoliston, maksan ja aivojen hyvinvointia. Onhan suolisto elimistön tärkein elin ja maksa ylityöllistetyin. Opimme, että terveys on esteetöntä energian virtaa kehossa ja energisyys lähtee ravinnosta sekä oikeastaan kaikki elämässä perustuu entsyymeihin. /H.I.

2 SIIKALATVAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO TASEKIRJA 1. TOIMINTAKERTOMUS sivu 2. TOTEUTUMISVERTAILU Kunnanjohtajan katsaus 1 Selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskeistä 5 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 8 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 9 Kunnan tase ja sen tunnusluvut 10 Taseen tunnusluvut (graafina) 11 Kunnan kokonaistulot ja -menot 12 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 13 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 14 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 15 Konsernitase ja sen tunnusluvut 16 Konsernitaseen tunnusluvut (graafina) 17 Tilikauden tuloksen käsittely 18 Talouden tasapainottaminen 18 Vastuualueiden tavoitteiden toteutuminen Keskusvaalilautakunta 19 Tarkastuslautakunta 19 Kunnanvaltuusto ja -hallitus 20 Sosiaali- ja terveystoimi 30 Koulutuslautakunta 33 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 40 Elinvoimatoiminta 43 Tekninen lautakunta 48 Rakennus- ja ympäristölautakunta 59 Talousarvion toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumasta 61 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen tulosalueittain (ulkoiset+sisäiset+poistot) 66 Vuosikate (graafina 72 Käyttötalouden toimintakate toimialoittain (graafina) 73 Tulorahoitus (graafina) 74 Tulorahoitus, TP 2013 (graafina) 75 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 76 Toimintakulut menolajeittain (graafina) 77 Investointien toteutuminen 78 Investointimenot brutto ja netto (graafina) 81 Rahoitusosan toteutuminen 82

3 sivu 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma (ulkoinen) 83 Rahoituslaskelma 84 Kunnan tase 85 Konsernituloslaskelma 86 Konsernin rahoituslaskelma 87 Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 89 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 89 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 90 Tasetta koskevat liitetiedot 92 Omistukset muissa yhteisöissä Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 96 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 97 Henkilöstöä koskevat liitetiedot ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET Vuoden 2013 tilinpäätöksen allekirjoitukset 99 Tilinpäätösmerkintä 99 Luettelot ja selvitykset MUUT LIITTEET Liite 1: Henkilöstöluettelo/-selvitys vuosille Liite 2: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin seurantatietoa vuodelta Liite 3: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen kuntakortit 106 Liite 4: Ympäristöpalvelut Helmen kuntakortit 120 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUSASIAKIRJAT 1. TILINTARKASTUSKERTOMUS ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA

4 1. TOIMINTAKERTOMUS

5 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Toimintaympäristö Suomen kokonaistuotannon kehitys oli jo toisena vuonna peräkkäin miinusmerkkinen (-0,4 %). Tuotannon määrä oli vieläkin 8,5 % pienempi kuin tilanteessa ennen syksyn 2008 talouskriisiä. Työttömyysaste oli n. kahdeksassa prosentissa ja julkinen velka oli 57 % bruttokansantuotteesta. Vaihtotase kääntyi 2011 ensimmäistä kertaa kahdeksaantoista vuoteen alijäämäiseksi ja oli 2013 edelleen alijäämäinen 1,3 mrd euroa. Yleisen kustannustason kehitys hidastui edellisvuodesta ja oli 1,7 %. Korkotaso pysyi edelleen historiallisen alhaisena. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus ilmoitti toteuttavansa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntarakennelaki tuli voimaan ja velvoitti kaikki kunnat osallistumaan kuntarakenneselvityksiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen oli kytketty kuntauudistukseen tiukasti mm. vastuukuntiin perustuvalla hallintomallilla. Kytkentä purkautui vasta maaliskuussa 2014 kaikkien puolueiden yhteisellä ratkaisulla. Tällöin sovittiin, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä erva- kuntayhtymällä. Kuntalain muutostyö jatkui vuoden aikana ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta valmistui selvitysmiehen ehdotus. Kuntien tehtävien karsimisesta kirjattiin yleisluontoisia kohtia hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa. Oleellista tehtävien vähenemistä ei saatu aikaan. Kuntien valtionosuuksia leikattiin yhteensä 881 M. Yleinen kehitys Siikalatvalla Väestön väheneminen jatkui toimintavuonnakin, nyt 121 asukkaalla nuoren opiskeluikäisen ikäluokan muuttaessa muualle. Siikalatvan asukasluku oli Työttömyysaste joulukuussa 2013 oli 11,8 % (13,4 ), alle 24-vuotiaita 39 (44) ja yli vuoden työttömänä olleita 70 (61). Siikalatvan yrityksissä ei tapahtunut merkittävää työpaikkojen vähentymistä. Uusia yrityksiä perustettiin yritysrekisterin mukaan 24, joista liiketoiminnallisia 17. Kehittämishankkeita oli käynnissä Haapaveden- Siikalatvan kehittämiskeskuksen kuntayhtymän kautta kaikkiaan 32 hanketta. Seutukunnan kehittämiskeskus hallinnoi itse 17 hanketta. Siikalatvan viides toimintavuosi Neljän ensimmäisen toimintavuoden aikana kunnan taloutta saatiin vakautettua merkittävästi, mm. lähtötilanteen kattamaton alijäämä 5,2 M katettiin ja tunnusluvut kohentuivat kuntien keskimääräiselle tasolle. Toisaalta palvelurakenteiden muutoksia ei ole saatu niin laajasti toteutettua, että säännölliset menot ja tulot olisi saatu tasapainoon. Veroprosentin nosto vuodelle 2012 ei riittänyt taloutta vahvistamaan. Taloudellinen yleinen toimintaympäristö on Siikalatvan kunnan ensimmäisinä toimintavuosina ollut tuntuvasti heikompi kuin näkymät kunnan aloittaessa toimintansa. Valtionosuuksia on leikattu yhteensä 1,1 mrd euroa vuositasolla ja 2017 mennessä leikkausten määrä nousee 1,4 mrd euroon. Siikalatvalla vaikutus oli lähes 1,0 milj.. Lisäksi verotu-

6 2 lojen tasausjärjestelmää heikennettiin kiinteistövero siitä poistamalla eurolla. Näiden vaikutus yhteensä oli 2 veroprosentin verran. Positiivisen vaikutuksen valtionosuuksiin toi puolestaan syrjäisyyskertoimen valtionosuuslain mukainen tarkistus vuonna Vielä syyskuussa arvoimme, että alijäämä jäisi talousarviossa arvioitua pienemmäksi. Lokakuussa sosiaali- ja terveyspalvelujen lisämääräraha pyyntö muutti jo tilanteen ja verotilitysten negatiivinen oikaisu joulukuussa vähensi verotulokohtaa 526 t. Sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon kustannusten ylitys varsinaisesta talousarviosta oli lopulta euroa. Tuloksesta muodostui näin - 1,67milj. ja alijäämäksi 1,56milj. vuosikatteen ollessa ja -81 /as. Toimintamenot (ulkoiset) olivat 47,95 (46,26 M ), missä kasvua 3,5 %. Oman toiminnan menot olivat 22, 2 M ja niissä päästiin varsinaista talousarviota pienemmillä kustannuksilla, kasvua 2,0 %. Palvelujen oston kustannukset 28,94 M (27,56) olivat 5 % edellisvuotta suuremmat. Vuonna 2012 vastaava kasvu oli 4,7 % Toimintatulot olivat 9,6 milj. (9,5 M ). Henkilöstökulut olivat 15,0 (14,8 M ). Toimintakate oli alkuperäiseen talousarvioon nähden heikompi. Verotulokohta kokonaisuutena toteutui 15,8 M suuruisena ja jäi v.2012 valmistuneen verotuksen heikon tuoton seurauksena 506 t arvioidusta. Vuoden 2012 tulojen verotuksessa verotettava palkkatulo väheni 1,7 % ja eläketulot kasvoivat 3,9 %. Verotettava tulo yhteensä väheni 1,5 %. Veroprosentin noston vaikutuksesta kunnallisveron kasvu oli 1,1 %. Efektiivinen veroprosentti vuonna 2012 oli 13,9. Rahoituskustannukset olivat matalan korkotason ja pääosin vaihtuvakorkoisen lainasalkun ansiosta hyvin alhaiset. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kustannusten kokonaismuutos oli 5,1 % (3,5 ), erikoissairaanhoidon kustannukset alenivat 1,6 %. Sosiaalipalvelujen kustannukset kasvoivat 7,2 % ja perusterveydenhuollon 7,3 %. Investointimenot olivat , hankkeet pääosin kiinteistöjen muutos- ja korjaustoimenpiteitä. Tulos perustuu säännöllisiin meno- ja tuloseriin. Rakenteellista alijäämää arvioitaessa on otettava huomioon, että 2014 ei enää saada valtionosuuden muutoksen kompensaatioerää 561 t. ja että valtionosuuden leikkaukset jäänevät pysyviksi. Toisaalta verotulotasaus ottaa huomioon heikon verotulokehityksen ja v valtionosuus on tältä osin parempi. Kunnan tasetta voitiin neljän toimintavuoden aikana merkittävästi parantaa ja lähtötilanteessa ollut 5,2 M :n kattamaton alijäämä kattaa. Vuoden 2013 aikana tunnusluvut edellä mainitusta syistä jälleen heikkenivät. Omavaraisuusaste oli 50,30 % (54,78) ja suhteellinen velkaantuneisuus 35,54 % (32,87) Lainaa oli 1995 /asukas (1822). Lainakanta on kuntien keskiarvoa alhaisempi. Kuntakonserni Kuntakonsernin sisällä tarpeelliset yhtiöittämis- ja fuusioimisjärjestelyt alkavat olla pitkälle tehtynä. Kunnan vuokrataloyhtiöiden fuusio toteutui kun Siikalatvan Vuokratalot Oy aloitti toimintansa kolmen erillisen yhtiön samalla lakatessa. Vuoden 2014 alusta yhtiöön siirtyy myös kunnan suorassa omistuksessa olevia vuokra-asuntoja. Siikalatvan Vesihuolto Oy:llä oli kolmas laajentuneen toiminnan vuosi. Tarkoitus on lähivuosien aikana selvittää vesihuollon piirissä toimivien kolmen tytäryhtiön yhdistämisen mahdollisuus.

7 3 Energiatoiminnan yhtiöittäminen tulee valmistella vuoden 2014 aikana. Energian tuotanto on ulkoistettu. Konsernin vuosikate oli 1,04M eli 177 /as ja tulos Konsernin lainakanta oli 4448 /as (4218). Konsernin omavaraisuus oli 35,0 % (38,1) ja suhteellinen velkaantuneisuus 50,6 % (49,6). Kertynyt alijäämä oli 311 /as. Konserniyhtiöissä haasteellisin on vuokrataloyhtiö, jonka ongelmat erityisesti ovat paikoin heikossa käyttöasteessa ja valtiokonttorin lainojen vuosimaksujärjestelmässä, jossa maksetaan korkeaa korkoa sen sijaan, että lainapääomat terveellä tavalla lyhenisivät. Asuntotarjonta on voitava saada kysynnän tasolle kohtuullinen asuntovarauma säilyttäen. Näkymät jatkossa Hallituksen kuntauudistuksen tavoitteena ovat vahvat peruskunnat. Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa. Toisaalta työssä olevan työvoiman määrä laskee. Kun julkisen talouden osuus bkt:stä on jo 58 %, palvelujen rahoitus vaatii palvelujen järjestämistä ja tuottamista tehostavia uudistuksia. Sote-ratkaisu viiden järjestämisvastuussa olevat tahon mallilla muuttaa kuntien roolia hyvinvointipalveluissa merkittävästi. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyöstä valtaosa edelleen jää kuitenkin edelleenkin kunnan vastuulle. Valtiovarainministeriön virkamiestyöryhmä ehdotti v.2012 Pohjois-Pohjanmaalle viittä kuntaa nykyisten 34 kunnan asemesta. Selvityksessä Siikalatva oli piirretty kuulumaan maakunnan kaakkoisosan Haapajärvi-keskeiseen, noin as. selvitysalueeseen. Siikalatvan kunta katsoi lausunnossaan, ettei selvitysalue vastaa kunnan toiminnallisia yhteyksiä, asiointia ja työssäkäyntiä, mikä suuntautuu Oulun seudulle. Kuntarakennelaki edellyttää, että Siikalatva väestökriteerin perusteella selvittää kuntaliitosmahdollisuuksia. Kun kumppania ei luontevan selvitysalueen muodostamiseksi ole löytynyt, Siikalatva on kuntarakennelain velvoitteiden suhteen toistaiseksi odottavalla kannalla. Siikalatvan suurimmat haasteet rahoituspuolella ovat sote-rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän muutos sekä omien verotulojen kehitys. Valtionosuusuudistus lausunnolla olleessa muodossa vähentäisi Siikalatvan valtionosuutta n /v. Miten sote-uudistus toteutuessaan ratkoo talouden keskeistä rahoitusongelmaa, on vielä avoin kysymys. Rahoituksessa tulisi päästä vakaampaa kapitaatio-perusteen käyttämiseen. Rahoituksessa tulisi mahdollisimman pian päästä monikanavaisuudesta yksikanavaiseen rahoitukseen. Menopuolella ongelmia edelleen ovat korkea sairastavuus, sosiaalipalvelumenojen rajua kasvu ja laajan kunnan hajanainen palvelurakenne. Myös pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on jäämässä kokonaan kunnan taloudelliselle vastuulle. Siikalatvan itsenäinen tulevaisuus edellyttää, että kuntapalvelut voidaan järjestää niin tehokkaasti ja vaikuttavasti, että kunnan talous ei joudu alijäämäkehityksen seurauksena kriisitilaan. Kunnan omassa toiminnassa keskeistä on opetus- ja varhaiskasvatuspalveluja tehostavat järjestelyt sekä teknisten ja hallinnonpalvelujen uudistaminen. Opetustoimessa ikäluokkien pieneneminen ja siitä seuraava valtionrahoituksen supistuminen asettaa kovat haasteet perus- ja lukio-opetuksen järjestelyille. Palvelurakennetta fyysisestikin tiivistäviä ja kehittäviä ratkaisuja tarvitaan. Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen on sekä haaste ja mahdollisuus, joka käytetään mahdollisimman täydessä mitassa hyväksi. Jotta se on mahdollista, tarvitaan vahvaa toiminnan kehittämistä ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttämistä. Kuntastrategian tarkistaminen siirtyi juuri suurten avoimien tulevaisuuskysymysten vuoksi, kun päähuomion vei niihin reagointi ja akuutin alijäämäkehityksen vaatimat toimet. Palvelujen turvaaminen on kestävällä tavalla mahdollista vain silloin kun toimintakustannukset ovat enintään säännöllisiä tuloja vastaavat.

8 4 Siikalatva on ollut mukana Kuntaliiton Elinvoiman Eväät -hankkeessa yhtenä hankekuntana. Hankkeessa on valmisteltu kunnan elinkeino-ohjelma osana kuntastrategiatyötä. Siikalatvan maatalous on voimakkaasti teknistynyttä ja Siikalatva on neljänneksi suurin maidontuottajapitäjä maakunnassa. Elinkelpoinen tehokas tilarakenne antaa hyvän lähtökohdan peruselinkeinon tulevalle kehitykselle. Metallin, elintarviketuotannon ja myös mekaanisen puun kehitys on ollut vakaata. Uusissa yrityshankkeissa logistisella edullisuudella on selvästi suuri merkitys. Maaseudun tulevaisuuden ja tietovirtojen saavutettavuuden kannalta erittäin merkittävä hanke Siikaverkko käynnistää laajakaistan rakentamisen Kestilästä alkaen Siikalatvalla, Tuomo Haapalahti kunnanjohtaja

9 5 Selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskeistä Taloudelliset sitoumukset Siikalatvan kunnan takausvastuut ovat 8,5 M, mistä konsernin sisälle kohdistuu 7,9 M. Vanhusten asuntoyhdistyksille takauksia on n. 334 t. Kunnan vuokra-asuntoyhtiöille takaukset ovat n. 1,5 M ja vesihuoltoyhtiöille 5,7 M. Lisäksi on osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista. Yritystakauksia on Vestia Oy ml. 310t. Konserniohje kieltää tytäryhtiöitä antamasta takauksia tai kiinnityksiä ilman kunnan suostumusta. Vesi- ja viemärilaitostoiminta tapahtuu nyt kaikki osakeyhtiömuodossa kolmen yhtiön toimesta. Kunnan takauksia näihin kohdistuu 5,7 M. Yhtiöiden taloudellinen seuranta on nyt helpompaa ja yhtiöissä hyväksytty kunnan konserniohje ohjeistaa selkeästi tytäryhtiöiden ja kunnan taloudellista suhdetta ja tiedon vaihtoa. Vuokrataloyhtiöiden fuusion jälkeenkin taloudellinen tilanne on haasteellinen ja vaatii ennakoivaa otetta toimintaympäristön muutoksiin. Asuntojen käyttöaste on ollut alhainen erityisesti Pulkkilassa. Valtiokonttorin lainojen lyhennysnäkymä on vaikea ja edellyttää asuntojen hyvää käyttöastetta. Valtion lainat ovat sekä korkotasoltaan kalliita että takaisinmaksuehdoiltaan epäterveitä. Toisaalta rahoitusriski jakaantuu osin kunnan ja valtiokonttorin kesken. Kunnan suoraan omistamia vuokra-asuntoja siirrettiin Siikalatva Vuokratalot Oy:lle alusta. Arvopaperisijoituksia kunnalla ei juuri ole. Antolainoja konsernin ulkopuolelle oli n. 585 t, lähinnä Rantsilan palvelukotiyhdistykselle ja vähäisessä määrin yritysrahoituksena. Kunta on päättänyt rahoittaa merkittävästi Osuuskunta Siikaverkon laajakaistan rakentamista. I-vaiheen rahoitus on ja rakentamisaikainen rahoitus 1,13 M. Vakuudeksi on edellytetty yrityskiinnitystä. Valokuituyhteys on ylivertainen ja tiedonsiirtokyvyltään lähes rajaton. Se turvaa saavutettavuuden alueilla, joita markkinaehtoiset operaattorit eivät pidä riittävän kannattavina. Siten investoinnin takaisinmaksuaika muodostuu pitkäksi. Kunnan alentunut lainamäärä oli lähes kokonaan vaihtuvakorkoista, mutta lainasalkun korkoriskiä on sittemmin tasapainotettu noin kolmanneksen osuudella kiinteäksi koronvaihtosopimuksella. Siikalatvan kunnalla ei ole sellaisia palveluhankintaan tai yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä sopimuksia, jotka sisältäisivät merkittävää taloudellista riskiä. Toiminnalliset riskit Kunnalla ei ole varsinaisia liikeriskejä. Toiminnallisia riskejä liittyy jossain määrin vesiyhtiöiden puhtaan veden toimituskykyyn putkirikkotilanteissa ollen kuitenkin lyhytaikaisia. Veden laatuun liittyvää terveydellistä riskiä on käsittelytekniikan kehittämisinvestoinnein pienennetty. Käyttöveden saastumisen riskiä ei varotoimista huolimatta saada kokonaan poissuljettua. Pahimmassa tapauksessa niihin liittyy terveysriskin ja toimintojen keskeytymisriskin lisäksi myös maineriski. Toimintaa näissä tilanteissa harjoitellaan mm. valmiusharjoituksissa. Vesilaitosten yhdistäminen helpottaa toiminnan laadun ja toiminnallisten riskien hallintaa. Myrskyjen lisääntyminen on todellisuutta. Pitempiaikaisten sähkökatkosten vaikutukset kohdistuvat erityisesti viemärilaitoksen pumppuasemien toimintaan ja kiinteistöjen lämpöhuoltoon. Varavoimavalmiutta rakennetaan ennen muuta hoitolaitoksiin niin, että kiinteistöt kykenevät ottamaan lämpöä kaukolämpöverkosta. Myös kunnan tietoliikenteen ja siten toiminnan johtamisen turvaaminen sähkökatkotilanteissa vaatii kiinteää varavoimaa kunnantalolle. Kaukolämmön tuottajien varavoimavalmius pitkissä sähkökatkoksissa on tarkemman selvityksen alaisena. Vesiyhtiöiden kyky vedenjakeluun varavoiman avulla on suhteellisen hyvä. Kunnan palvelukiinteistöjen kuntoon liittyvät kosteusvauriomahdollisuudet aiheuttavat pahimmassa tapauksessa suurenkin toiminnallisen riskin realisoitumisen. Uutena sääilmiönä koettiin elokuun alussa 2012 kesätulva ja vuodenvaihteessa 2013/2014 talvitulva. Kesätulva merkitsi miljoonien suuruisia taloudellisia menetyksiä Mankilan kylän maatilayrityksissä ja katkaisi liikenneyhteyksiä vaikeuttaen välttämättömiä toimintoja. Suurin toiminnallinen riski liittyy talouden kriisiytymiseen epätasapanokehityksen seurauksena niin, että lakisääteistenkin palvelujen tuottamisen ja säännöllisen toiminnan edellytykset ratkaisevasti vaikeutuvat tai jopa loppuvat. Kun peruspalvelurahoituksen parantamista valtion toimesta ei ole nähtävissä, ovat toiminnan kustannukset avainasemassa. Valtionosuusuudistusehdotus päinvastoin on heikentämässä Siikalatvan valtionosuutta.

10 6 Ympäristö- ja turvallisuusriskit Pohjaveden pilaantumisriskiä liittyy mm. kemikaalikuljetuksiin ja niissä mahdollisiin onnettomuuksiin pääteillä. Liikenteen aiheuttamien onnettomuuksien mahdollisuuteen on varauduttu kunnan valmiussuunnitelmissa ja pelastuslaitoksen suunnitelmissa. Keskuspuhdistamo ja sen siirtoviemärit ovat parantaneet vesiensuojelua jokivarressa, samoin pohjaveden suojelua. Kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa on laadittu 2010 aikana ja sen toimialakohtaiset valmiussuunnitelmat on myös pääosin tehty. SoTe -piiri Helmi vastaa valmiussuunnittelusta toimintansa osalta. Valmiussuunnitelmia on testattu syksyn 2013 valmiusharjoituksessa. Omaisuusriskit Omaisuusriskit on rakennuskiinteistöjen osalta vakuutettu tavanomaisin vakuutusperiaattein. Käyttöomaisuudesta lähinnä metsä- ja maaomaisuus on sellaista, jolla on todellinen markkina. Julkisten rakennuksien arvo on vain kunnallisten palvelujen tuottamisessa ja niiden realisointimahdollisuus siten vähäinen. Niissä on kuitenkin merkittävä menettämisriski ja toiminnallinenkin riski kosteusvaurioiden ilmetessä. Asianmukainen kunnossapito ja kiinteistön kunnon valvonta on siten erityisen tärkeää. Kunnan osakeomistus on luonteeltaan yleishyödyllistä ja palvelutuotantoon liittyvää eikä siihen liity merkittäviä riskejä. Tietoturvallisuus Sisäisen valvonnan ohjeeseen sisältyy yleiset tietoturvaohjeet. Kunnanhallitus on v hyväksynyt kunnan tietoturvapolitiikan ja ohjeet tietojen käsittelystä. Tietoturvallisuuteen on kiinnitetty lisääntyvää huomiota mm. tietovarantojen kahdenkertaisin varmistuksin, palomuurein ja salasanakäytännöin sekä asiakirjojen säilytyksessä ja hävittämisessä. Kunnan sähköisten tietovarastojen turvallisuutta on parannettu palvelimia ulkoistaen mm. PPO Oy:n varmistettuihin järjestelmiin. SISÄINEN VALVONTA Kunnan toimintaa ohjaa syyskuussa 2010 hyväksytty kuntastrategia. Keskeinen tavoite on peruspalvelujen turvaaminen taloudellisesti kestävällä pohjalla. Elinvoiman vahvistaminen antaa tälle taloudellisen perustan pitemmällä aikavälillä. Toiminnan kehittämisen kannalta perusedellytys on toimintakustannuksia koskevan tiedon käytettävyys. Tältä osin on jo varsin hyvä tilanne, mutta suoritekustannusten vertailua ja vaikuttavuuden arviointia on edelleen kehitettävä. Sisäisen valvonnan ohje on hyväksytty maaliskuussa 2011 ja se sisältää myös riskien hallinnan ohjeistusta. Sisäistä tarkkailua on tehty esimiestyön ja viranhaltijapäätösten sekä lautakuntien päätösten seurannan kautta. Kunnanhallitus on kuullut toimialajohtajien ja kunnanjohtajan katsauksia taloudesta ja toiminnasta. Asioiden valmistelu on pääosin asianmukaisella tasolla. Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä päätösten vaikutuksiin, ennen muuta talousvaikutuksiin, mutta myös hyvinvointi-, ympäristö- ja yritysvaikutuksiin. Henkilöstöasioissa ei erillistä strategiaa ole laadittu. Erityisenä tavoitteena onkin järjestellä eläketilanteet mahdollisimman vähäisellä uusrekrytoinnilla. Tuottavuuden parantamisessa tavoitteena on päästä syvemmälle prosessien kehittämiseen, niitä kuvaamalla ja arvioimalla. Tässä kuitenkin palvelurakenteilla on paikoin hyvinkin määräävä vaikutus tuloksellisuuden mahdollisuuksiin. Palvelutavoitteiden toteuttamisessa tulisikin hyvän prosessin edellytykset olla hallitseva lähtökohta kohtuullinen saavutettavuus huomioiden, ei niinkään toiminnan nykyinen sijainti palveluverkossa. Kokoushallintasovellus Dynastia yhtenäistää päätöskäytäntöä ja helpottaa asiaseurantaa. Kunnan henkilöstön INTRA-sivut kokoaa toiminnan ohjeistusta yhteen paikkaa helposti löytyväksi ja parantaa sisäistä tiedottamista.

11 7 Perinnässä käytetään perintäyrityksen palveluja. Kunnanhallitus on saanut osavuosikatsauksen kolmen kuukauden välein. Talousarvion seurantaa tulosalueilla on parannettava niin, että välttämättömät ylitysoikeuspyynnöt tehdään tilivuoden kuluessa. Vuonna 2013 oman toiminnan kehitys suhteessa talousarvioon oli varsin hyvä. Sen sijaan SoTe -piiri Helmen kustannuskehityksessä tuli loppuvuodesta paha yllätys, mikä vaatii raportointivälin tihentämistä. Konsernivalvonta Hyväksytty konserniohje yhtenäistää konsernin sisäisiä käytäntöjä ja vahvistaa hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista. Konserniohje on parantanut tiedon saantia tytäryhtiöiden kehityksestä. Konserniyhtiöitä valvotaan päätöksiä ja raportteja seuraamalla ja yhtiökokouksissa. Lisäksi kunnanhallituksella on kiinteä yhteys yhtiöiden hallituksiin ja keskeinen rooli hallitusten kokoonpanosta päätettäessä. Sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta tullaan hallintosääntöön viemään Kuntalain edellyttämät määräykset v aikana. Siikalatvalla, Tuomo Haapalahti kunnanjohtaja

12 8 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (Ulkoinen) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 20 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 19,94 20,55 = 100 x Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset -39,58 74,22 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

13 9 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät -450 Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 672 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 2000 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % -48,46 142,18 = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate 0,22 0,50 Kassan riittävyys, pv = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 0,23 1,05 Asukasmäärä

14 10

15 11 TASEEN TUNNUSLUVUT VUOSINA (31.12.)

16 12

17 13 YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistetty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 3 Muut yhtiöt 1 Osuuskunnat 2 Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 5 Muut omistusyhteysyhteisöt 3 Yhteensä 15 5

18 14 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 2 15 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -1 Tilikauden ylijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 47,61 47,56 = 100 x Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset 35,78 78,59 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

19 15 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -14 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, * Investointien tulorahoitus, % 48,19 98,74 = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate 0,46 0,86 Kassan riittävyys, pv = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Asukasmäärä * Vuoden 2012 vertailutieto sisältää Kestilän kunnan osalta vain kunnan toiminnan ja investointien rahavirran vuodelta 2008.

20 16

21 17 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT VUOSINA (31.12.)

22 18 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY (KuntaL mom.) Tilikauden tulos on negatiivinen eli ,14. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että poistoeroja vähennetään ,20. Edelleen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tilikauden alijäämä ,94 kirjataan taseen ylijäämä-/alijäämätilille. Tämän jälkeen taseen vastattavaa puolella oman pääoman taseryhmässä on alijäämää ,01. TALOUDEN TASAPAINOTUKSEN TOTEUTUMINEN TILIKAUDELLA (KuntaL mom.) Kunnanvaltuusto on kokouksessaan (55 ) hyväksynyt talouden tasapainottamissuunnitelman vuosille Vuoden 2013 osalta voidaan todeta, että tilikauden tulos on ,14 heikompi kuin talousarviossa muutosten jälkeen. Tähän vaikutti merkittävästi sote-palveluiden kustannusten ylitys varsinaiseen talousarvioon nähden. Kunnan oman toiminnan osalta päästiin varsinaiseen talousarvioon verrattuna pienemmillä menoilla. Parhaillaan ollaan laatimassa uutta talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaa. Myös vuoden 2014 talousarvio on alijäämäinen

23 2. TOTEUTUMISVERTAILU

24 VAALIT KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus: Vaalien tulosalueen tehtävänä on järjestää valtiolliset ja kunnalliset vaalit vaalilain (714/1998) ja oikeusministeriön antamien vaaliohjeiden edellyttämällä tavalla. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Ei vaaleja vuonna Vuonna 2013 ei ollut järjestettävänä vaaleja. Suoritetietoja: Keskusvaalilautakunnan tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 66. TARKASTUSLAUTAKUNTA 121 TARKASTUSTOIMI Toiminta-ajatus: Tarkastustoimen tehtävänä on edistää hallinnon ja taloudenhoidon yleistä luotettavuutta ja palvella kunnan eri toimialoja raportoimalla niille tekemistään havainnoista. Keskeinen toimielin on tarkastuslautakunta. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunta 1. Valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. 2. Tukee eri hallintokuntien tavoiteasettelua siten, että ne voisivat arviointikertomuksessaan entistä täsmällisemmin arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista niin laadullisesti, määrällisesti kuin myös määrärahojen riittävyyden suhteen. 3. Huolehtii, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat. 4. Kokoontuu tarkastusvuoden aikana vähintään 6 kertaa. 5. Suorittaa tarkastuskäyntejä kunnan eri toimipisteissä 1 tarkastus/v. Asiantuntijapalvelut JHTT-palvelujen osto: 12 tarkastuspäivää. Lautakunnan v painopistealueena on ollut perehtyminen koko kuntaan, elinvoimatoiminta ja hanketoiminta. Vuoden 2013 arviointikertomuksen laadintaa varten lautakunta on kokouksissaan suorittanut valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden seurantaa tutustumalla kunnan keskeisiin toimintoihin kuulemalla ja haastattelemalla kunnan johtoa ja eri vastuualueiden esimiehiä. Tarkastuksen tulos on esitetty yksityiskohtaisemmin arviointikertomuksessa. Toteutunut. Toteutunut. Toteutunut. Toteutunut. Suoritetietoja: Mittari/suorite /asukas 4,15 3,72 3,75 3,75 3,75 3, as. Tarkastuslautakunnan tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 66.

25 20 KUNNANVALTUUSTO JA -HALLITUS 131 HALLINTO JA JOHTAMINEN Toiminta-ajatus: Siikalatvan kunta 1) turvaa peruspalvelut tuloksekkaalla, kustannustehokkaalla toiminnalla, 2) tervehdyttää kunnan talouden, 3) toteuttaa toimintojen siten, että Siikalatvan kunnasta muodostuu eheä kunta, jossa kuntalaiset voivat hyvin. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja toimialajohtajat johtavat kunnan hallintoa, palvelutuotantoa, taloutta ja yhdistymisprosessin sujumista sekä yleistä kehittämistä niin, että kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja yhdistymissopimuksen sopimuskohdat toteutuvat. Kunnan viides toimintavuosi osoittautui taloudellisesti erittäin vaikeaksi kun sosiaalipalvelujen ja perusterveydenhuollon menot kasvoivat talousarviossa arvioidusta lähes 1,0 milj. eurolla ja tulopuolella verotulokohta jäi 0,5 milj. euroa arvioidusta. Kunnan oman palvelutuotannon kustannustehokkuus sen sijaan parani ja pääsääntöisesti päästiin alle talousarviomenojen. Tilinpäätösalijäämä 1,55 milj. euroa osoittaa tasapainottamistarpeen suuruusluokan. Vuoden 2014 tasapainottamisohjelma tulee valtuuston käsittelyyn keväällä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteissa tarvitaan merkittäviä tehostavia ja kokonaiskustannuksia Väestökehityksen osalta ei päästy tavoitteisiin vaan väestömenetys opiskeluikäisessä ikäluokassa jatkui. Uusia yrityksiä perustettiin 24 kpl. Kuntakonsernia eheytettiin edelleen siirtämällä kunnan vuokraasuntokantaa kunnan Siikalatvan Vuokratalot Oy:öön. Suoritetietoja: Tulosalue sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja kunnan johdon. Bruttomenot ovat 0,8 % koko kunnan käyttötalouden bruttomenoista. Bruttomenot ovat 66,31 /as. Asukaslukuna on käytetty väestölaskennan mukaista asukaslukua tilinpäätösvuoden lopussa (5 864 as.). Hallinnon ja johtamisen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla HENKILÖSTÖPALVELUT Toiminta-ajatus: Henkilöstöpalvelujen tehtävänä on tuottaa ja järjestää keskitetysti hoidettavat henkilöstöhallinnon palvelut mm. seuraavilta osa-alueilta: palkka- ja palvelussuhdeasiat, henkilöstön työterveyshuolto, työsuojelu ja työhyvinvointi.

26 21 TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Toiminnalliset tavoitteet yleisesti 1) Palkka- ja henkilöstöhallintoon liittyvät valmistelu- ja suunnittelutehtävät. 2) Henkilöstöstrategia osana kuntastrategiaa. 3) Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen sekä työhyvinvoinnin eri osa-alueiden kehittäminen. Työhyvinvointi voidaan määritellä mm. seuraavasti: Ihmiset voivat työssään hyvin, kun he kokevat työnsä merkitykselliseksi, tuntevat hallitsevansa työnsä ja tulevansa arvostetuiksi, oikeudenmukaisesti kohdelluiksi ja täysivaltaisiksi työyhteisön jäseniksi. Työhyvinvoinnin strategisen toimintasuunnitelman osaalueita ovat mm.: johtaminen työyhteisöllisyys työympäristö osaamista ja uuden oppimista edistävä työ positiivinen vuorovaikutus työkyky ja terveys Laadulliset tavoitteet yleisesti 1) Osaava, motivoitunut ja työhönsä sitoutunut sekä hyvinvoiva ja työniloa tunteva henkilöstö tuottaa tasokkaita palveluja kuntalaisille. Työsuojelutoiminta - Työsuojeluvaltuutettujen, työsuojelutoimikunnan jäsenten ja työsuojelupäällikön osallistuminen alan koulutukseen ja tietoinfoihin tietotaidon ylläpitämiseksi. - Koko henkilöstölle järjestetään vähintään kerran vuodessa työsuojeluun liittyvää koulutusta yhteisluentona. - Esimiehille järjestetään yleisluento työpaikan hyvistä työturvallisuuskäytännöistä. - Yhteisiä esimiestapaamisia pyritään järjestämään vuosittain yhteisten periaatteiden lujittamiseksi. - Vaarojen ja riskien kartoituksen ja arvioinnin osalta pyritään avaamaan vuonna 2013 uusi arviointikierros. - Toimitiloissa olevia sisäilmaongelmia selvittävän Sisäilmatyöryhmä toiminta jatkuu. Työterveyshuolto Jokilaaksojen Työterveys Oy tuottaa henkilöstölle työterveyshuollon palvelut. Työterveyshuollon palvelut sisältävät lakisääteisten työterveyspalvelujen lisäksi yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma yhteistyössä Jokilaaksojen Työterveys Oy:n kanssa on laadittu vuosille Palkka- ja henkilöstöhallintoon liittyvät valmisteluja suunnittelutehtävät tuotettiin organisaatiolle toiminta-ajatuksen mukaisesti. Henkilöstöstrategian laatiminen ei toteutunut, koska se on tarkoitus laatia kuntastrategian uudistamisen yhteydessä. Henkilöstöselvitys on tämän asiakirjan liitteenä 1. Siinä on tietoa henkilöstörakenteesta sektoreittain, mm. virkojen ja toimien lukumäärät ja nimikkeet. Henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstön työhyvinvointia ja terveyttä edistettiin sen lisäksi, mitä työsuojelutoiminta ja työterveyshuolto sisältävät, mm. seuraavasti: Henkilöstölle järjestettiin keväällä Pulkkilasalissa työhyvinvointia käsittelevä luento. Valmentaja, TM Lari Junkkari luennoi aiheesta Aikuisuus ja ammatillisuus työssä Miten pidän huolta työstäni, työtovereistani ja itsestäni. Aamupäivän ja iltapäivän luento olivat samansisältöisiä. Iltapäivä oli varattu lähinnä opetushenkilöstölle, jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan. Luennoille osallistui yhteensä 55 henkilöä. Syksyllä järjestettiin Jokihelmen Opiston kanssa yhteistyössä ravitsemusaiheinen luento Pulkkila-salissa. Luento kuului yhtenä osana TY- HY-projektiin, joka muilta osin päättyi työterveyshuollon kanssa yhteistyönä vuonna Ravitsemusaiheisen luennon aiheena oli: Ravitsemuksen merkitys terveydelle Miten huollan itseni kuntoon. Luennolla käsiteltiin mm. suoliston, maksan ja aivojen hyvinvointia. Onhan suolisto ihmisen tärkein elin ja maksa ylityöllistetyin elin. Aiheesta luennoi valtakunnallista kuuluisuutta saavuttanut ravitsemuksen asiantuntija, tekn.lis. Paula Heinonen. Luennolle osallistui yhteensä 61 henkilöä. Henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi henkilöstöllä on mahdollisuus pientä omavastuuta (2,20 /kerta) vastaan käydä lähiseudun uimahalleilla uimassa. Tämän lisäksi kunnan kuntosalit ovat henkilöstön vapaassa käytössä ilmaiseksi merkityillä vuoroilla. Työterveyshuolto Tavoitteena on, että työterveyshuollon kanssa yhteistyössä toteutetaan myös v projekti Työhyvinvointia Siikalatvan kunnan henkilöstölle, mikäli osallistujia on. Projektin tarkoituksena on mm. auttaa, tukea ja kannustaa henkilöstöä omaehtoisesti ylläpitä- Henkilöstön työterveyshuoltopalvelut on ostettu vuoden 2011 alusta lukien Jokilaaksojen Työterveys Oy:ltä. Maatalouslomittajille työterveyshuol-

27 22 mään hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Ryhmään voidaan ottaa henkilöä vuodessa. Projektiin sisältyviin asiantuntijoiden hyvinvointiluentoihin on mahdollisuus jokaisella henkilöstöön kuuluvalla osallistua. lon palveluja tuottivat myös Oulun kaaren kuntayhtymä ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Kainuun Työterveys liikelaitos. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu vuosille ja sitä on mahdollisuus päivittää vuosittain. Painopistealueet ovat mm. ennalta ehkäisevässä työssä. Tavoitteena ovat turvalliset ja terveelliset työolosuhteet ja hyvin toimiva työympäristö sekä riittävän aikainen puuttuminen työkykyongelmiin, henkilöstön terveydentilan ja työkyvyn sekä työpaikalla esiintyvien altisteiden ja muiden terveyteen vaikuttavien kuormitustekijöiden esiintymisen seuranta terveystarkastusten ja sairausvastaanottokäyntien yhteydessä sekä korjausehdotusten tekeminen. Työterveyshuollon tuottajilta saatujen tilastojen mukaan lakisääteisen työterveyshuollon piiriin kuuluvia käyntejä lääkärin vastaanotolla on ollut 30 (18) ja terveydenhoitajan vastaanotolla 295 (534) sekä sairaanhoidon piiriin kuuluvia käyntejä lääkärin vastaanotolla on ollut 823 (843) ja käyntejä terveydenhoitajanvastaanotolla 425 (429). Suluissa on vuodelta 2012 vastaava luku. Voidaan todeta, että pääpaino työterveyshuollon palveluissa on ollut sairaanhoitopalveluissa. Työterveyshuollon tuottajille maksetut kustannukset v olivat yhteensä ,10, kun ne vastaavasti v.2012 olivat ,54. KELA-korvauksena saadaan n. puolet kustannuksista eli n Tavoitteena ollutta uutta työterveyshuollon kanssa yhdessä toteutettavaa TYHY-projektia ei käynnistynyt v. 2013, koska kiinnostuneita ei ollut tarpeeksi. Työsuojelutoiminta Työterveyshuolto on tehnyt vuoden 2013 aikana 17 työpaikkaselvitystä eri työpisteistä. Työsuojeluvaltuutetut ovat tehneet 8 kpl työpaikkakäyntejä edustamillaan alueilla. Avi:n työsuojelutarkastaja on suorittanut perhepäivähoidon ja siivoustoimen osalta työsuojelutarkastukset sekä tarkastellut Helmeri kyselyn avulla työturvallisuuden hallintaa kunnassa. Siikalatvan kunta sai kyselyssä kokonaisindeksiksi 81,8 %, joka on hieman yli valtakunnan keskiarvon. Esimiehille pidettiin Työturvallisuuskeskuksen järjestämä työturvallisuuskoulutuspäivä Piippolan toimiston kokoustilassa. Sisäilmatyöryhmä on kokoontunut 3 kertaa vuoden 2013 aikana ja kokouksissa on käsitelty lähinnä koulujen sisäilmaongelmia. Joulukuussa oli työsuojeluvaalit ja valittiin uusi työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö toimikaudelle

28 23 Henkilöstöhallinnon laadullisten tavoitteiden toteutuminen Edellä toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisessa on tuotu esille henkilöstöhallinnon toimia, joilla asioita on toiminnan tasolla viety eteenpäin siinä tarkoituksessa, että myös laadulliset tavoitteet toteutuisivat. Mikäli asiaa tarkastellaan esim. sairauspoissaolojen valossa ja mittarina käytetään keskimääräistä sairauspäivien määrää/henkilö/vuosi kalenteripäivinä laskettuna, on suuntaa parempaan tapahtunut. Sairauspäivien määrä on laskenut 16,6 kalenteripäivästä 14,8 kalenteripäivään edelliseen vuoteen verrattuna. Kunta-alan sairauspoissaolojen määrä oli v keskimäärin 18,3 kalenteripäivää/hlö/vuosi. Työtapaturmien määrä on hieman kasvanut edellisestä vuodesta. Ks. tilasto. Suoritetietoja: Talousarvio 2013 Resurssit: Henkilöstöpäällikkö/palkka-asiamies (35 %), työsuojelupäällikkö (20 %), 2,5 palkkasihteeriä, yht. 3,05 henkilöä. Henkilöstöpalvelujen bruttomenot ovat 0,5 % koko kunnan käyttötalouden bruttomenoista ja nettomenot 0,2 % koko kunnan käyttötalouden nettomenoista. Nettomenot ovat 15,73 /as. Asukaslukuna on käytetty väestölaskennan mukaista asukaslukua edellisen vuoden 2012 alussa (6 069 as.). Resurssit: Henkilöstöpäällikkö/palkka-asiamies (35 %), työsuojelupäällikkö (20 %), 2,5 palkkasihteeriä, yht. 3,05 henkilöä. Henkilöstöpalvelujen bruttomenot ovat 0,5 % koko kunnan käyttötalouden bruttomenoista ja nettomenot 0,3 % koko kunnan käyttötalouden nettomenoista. Nettomenot ovat 16,87 /as. Asukaslukuna on käytetty väestölaskennan mukaista asukaslukua tilinpäätösvuoden lopussa (5 864 as.). VIRKOJEN JA TOIMIEN (VAKANSSIEN) LUKUMÄÄRÄ Toimiala TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Muutos +/- KONSERNIPALVELUT 19,5 19,0 16,5 16,5-3,0 LOMITUSPALVELUT 83,0 73,0 69,0 67,0-16,0 KOULUTUS- JA VAPAA- AIKAPALVELUT 176,3 169,5 175,2 163,7-12,6 KEHITYS- JA TEKNISET PALVELUT 49,8 45,0 46,0 43,3 --6,5 YHTEENSÄ 328,6 306,5 306,7 290,5-38,1 Huom! Taulukko ei sisällä sellaisia määräaikaisia palvelussuhteita, joissa ei ole vakanssia taustalla.

29 24 Työsuojelu / työsuojelupäällikkö SIIKALATVAN KUNNAN TAPATURMA- JA SAIRASPOISSAOLOIHIN LIITTYVIÄ TIETOJA VUOSITTAIN vakituinen henkilöstö (vuoden aikana) määräaikaiset henkilöstö yhteensä tapaturmat/kpl sairaspäivät/kalenteripäivinä sairauspoissaolopäivät/henkilö (kalenteripäiviä) ,5 16,66 14,82 eläkkeelle jääneet osa-aikaeläkkeelle jääneet osa-aika eläkkeellä olevat henkilöt Vuorotteluvapaat/henkilöt Vuorotteluvapaat pv Tiedot on poimittu palkkasihteereiden ja vakuutusyhtiön tilastoista. Henkilöstöpalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla TALOUSHALLINTOPALVELUT Toiminta-ajatus: Taloushallinnon päätehtävänä on tuottaa päätöksentekoon ja toimintojen ohjaukseen tarvittava informaatio kunnan taloudesta siten, että se palvelee tavoitteiden ja päämäärien saavuttamista ja toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Toiminnalliset tavoitteet Taloushallinto tuottaa organisaatiolle tukipalveluna keskitetysti taloussuunnittelun, kirjanpidon ja maksuliikenteen palvelut huolehtien lisäksi rahoituksesta, maksuvalmiudesta, perinnästä ja riskienhallintaan liittyvistä asioista. Laadulliset tavoitteet Tavoitteena on, että taloushallintopalvelut tuottavat oikeaa ja riittävää tietoa kunnan taloudesta. Palvelut tuotetaan taloudellisesti, sujuvasti sekä oikea-aikaisesti. Laatutavoitteet varmistetaan erikseen annettavalla ohjeistuksella, tarpeen mukaan yhteisesti ja yksilöllisesti vastuullisen taloudenhoidon periaatteita noudattaen. Henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämiseksi mahdollistetaan henkilöstön osallistuminen koulutukseen tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Toiminnalliset tavoitteet Asetetut tavoitteet saavutettiin. Todetaan lisäksi, että taloushallintopalveluihin kohdistuu niin sisäisestä kuin ulkoisestakin toimintaympäristöstä erilaisia muutospaineita ja -vaatimuksia, mm. sisällöllisiä muutoksia ohjeineen ja määräyksineen sekä rakenteellisia ehdotuksia. Laadulliset tavoitteet Asetetut tavoitteet saavutettiin. Organisaatiota palveltiin ajantasaisesti. Mm. osto- ja myyntireskontra ovat toimineet reaaliajassa. Hallintokunnilla (palvelunsaajilla) on ollut mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti ajantasaisia palveluja mm. määrärahojen seurannassa. Henkilöstön koulutuksessa on pääpaino ollut kirjanpidon ja tilinpäätöksen sisällöllisissä asioissa. Suoritetietoja:

30 25 Talousarvio 2013 Henkilöstöresurssit Talousjohtaja (50 %), taloussihteeri, pääkirjanpitäjä, 2 kirjanpitäjää, yhteensä 4,5 henkilöä. Taloushallintopalvelujen bruttomenot ovat 0,5 % koko kunnan käyttötalouden bruttomenoista ja nettomenot 0,1 % koko kunnan käyttötalouden nettomenoista. Nettomenot ovat 6,7 /as. Asukaslukuna on käytetty väestölaskennan mukaista asukaslukua edellisen vuoden 2012 alussa (6 069 as.). Henkilöstöresurssit Talousjohtaja (50 %), taloussihteeri, pääkirjanpitäjä, 2 kirjanpitäjää, yhteensä 4,5 henkilöä. Taloushallintopalvelujen bruttomenot ovat 0,5 % koko kunnan käyttötalouden bruttomenoista ja nettomenot 0,1 % koko kunnan käyttötalouden nettomenoista. Nettomenot ovat 4,05 /as. Asukaslukuna on käytetty väestölaskennan mukaista asukaslukua tilinpäätösvuoden lopussa (5 864 as.). Taloushallintopalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla TIETOHALLINTOPALVELUT Toiminta-ajatus: Tietohallintopalvelujen tehtävänä on a) tukea, opastaa, edistää ja koordinoida tietotekniikan hyödyntämistä kunnan toiminnoissa sekä b) järjestää asiakirjahallinto arkistolain edellyttämällä tavalla. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Toiminnalliset tavoitteet 1) Käyttäjien tukeminen järjestelmien käytössä. 2) Lakkautettujen kuntien (Kestilä, Piippola, Pulkkila, Rantsila) arkistojen päättämisen loppuunsaattaminen. 3) Kunnan asiakirjahallinnon kehittäminen. Laadulliset tavoitteet 1) Tietoturvasta huolehtiminen ATK- ja tietoliikenneohjelmien käytössä. Tietoturvasuunnitelman laatiminen. 2) Arkistosäännön ja arkistonmuodostussuunnitelman laatiminen. 3) Riittävä henkilöstökoulutus määrärahojen mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet 1) Toteutettu 2) Lakkautettujen kuntien Kestilän, Pulkkilan ja Rantsilan arkistojen päättäminen loppuunsaatettu. Piippolan arkiston päättämisen loppuunsaattaminen aktiivikäsittelyssä. 3) Dynasty asianhallintaohjelmisto päivitetty ja koulutus annettu Laadulliset tavoitteet 1) Tietoturvasuunnitelma laadittu 2) Arkiston toimintaohje valmisteltu 3) Toteutettu Suoritetietoja: Henkilöstöresurssit: Hallintojohtajan vastuualueella: o ATK-päällikkö o arkistosihteeri Tietohallintopalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 66.

31 YLEISET HALLINTOPALVELUT Toiminta-ajatus: Yleisten hallintopalvelujen tehtävänä on tuottaa organisaatiolle keskitetysti hoidettavat yleisen hallinnon tehtävät. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Toiminnalliset tavoitteet 1) Yleisen hallinnon tehtävät omana toimintana kustannustehokkaasti. Muu yhteistoiminta, mm. yhteistoimintaosuudet eri jäsenyhteisöille (Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos Pohjois- Pohjanmaan liitto, ym.), sekä velkaneuvonta ostopalvelusopimuksella. Laadulliset tavoitteet 1) Hyvän hallintotavan periaatteiden noudattaminen. 2) Henkilöstön ammattitaidon varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi mahdollistetaan henkilöstön osallistuminen koulutukseen taloudellisten resurssien mukaan. Toiminnalliset tavoitteet 1) Toteutettu. Mm. henkilöstön kustannustehokkuutta parannettu eläköitymistilanteita hyödyntäen. Laadulliset tavoitteet 1) Toteutettu 2) Kaikki koulutushakemukset ja -tarpeet voitu hyväksyä ja toteuttaa. Suoritetietoja: Resurssit: Hallintojohtajan vastuualueella: - 2,65 toimistosihteeriä Yleisten hallintopalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ Kaavoitus ja maankäyttö Kaavoitus ja maankäyttö ovat merkittävä osa kunnan pitkäjänteistä kehittämistä kunnallisten palveluiden, ja myös elinkeinoelämän kannalta katsottuna. Tämän vuoksi kaavoitus on suoraan kunnanhallituksen alaista toimintaa. Siikalatvan kunnan kaavoittajana toimii oman toimen ohella kehitys- ja tekninen johtaja. Kaavoittajan tehtävänä on mm. ohjata kaavoitusprosesseja sekä laatia vuosittain MRL:n mukainen kaavoituskatsaus. Varsinaisen kaavoitustyön tekevät konsultit, jotka voidaan valita kuhunkin hankkeeseen erikseen tai tehdä jonkin toimiston kanssa määräaikainen puitesopimus sopimuksen voimassa olo aikana esiin tulevista kaavoitus hankkeista. Kunnanhallitus voi nimetä erillisen kaavoitustoimikunnan ohjaamaan kaavoitusta. Siikalatvan kunnassa kaavoituksen tekee haasteelliseksi kunnan laaja pinta-ala sekä neljän samansuuruisen taajaman sijoittuminen kunnan alueelle. Tämän vuoksi vuonna 2010 käynnistettiin maankäyttöstrategian laatiminen. Strategia valmistui ja tuli valtuuston hyväksymäksi keväällä Strategia ohjaa asema- ja osayleiskaavoitusta sekä muita maankäytön suunnitteluun liittyviä toimia. Kehitys- ja teknisen johtajan työpanoksesta kaavoitukseen ja maankäyttöön käytetään noin 10 %. Lisäksi on toimistosihteeriresurssia. Käyttötalousmenoilla katetaan kaavamuutokset. Vuonna 2012 on käynnistetty Rantsilan kirkonkylän asemakaavan tarkistaminen. Valtuusto hyväksyi muutoksen vuonna

32 Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan päivittäminen oikeusvaikutteiseksi ja laajentaminen käynnistettiin keväällä 2013 ja työn tulisi olla valmiina valtuuston hyväksyttäväksi keväällä Pääomamenoihin oli vuonna 2013 varattu euroa asemakaavojen ja osayleiskaavojen laatimiseen sekä laajempien kaavatarkistusten laatimiseen. Vuonna 2013 ei ollut muita investointien kautta hoidettavia kaavoitushankkeita kuin Pulkkilan osayleiskaavatyö. Se eteni kuitenkin nopeammin ja vaati viranomaisneuvottelujen perusteella laajempia selvityksiä kuin alun perin suunniteltiin ja sen vuoksi määräraha vuonna 2013 ylittyi. Vuodelle 2014 varattiin tämän vuoksi suurempi määräraha. Karttapalvelut Kaavoituksen lisäksi Kaavoituksen ja maankäytön vastuualueeseen kuuluu myös karttapalveluiden tulosalue. Tähän tulosalueeseen kuuluvat erilaiset kartta- ja paikannuspalvelut, kuten internetissä toimiva Puntari-karttapalvelu, jonka kautta päästään mm. kunnan osoitekarttoihin. Lisäksi karttapalvelut sisältävät erilaiset opastukset mm. tienvarsilla. Karttapalveluissa myös ylläpidetään kunnan ajantasaista kaavaa ja sen yhteydessä kunnan omistamien tonttien tonttipörssiä. Vuonna 2011 toteutettiin laaja haja-asutusalueiden teiden nimeämisen tarkastus. Tämän jälkeen vuoden 2012 aikana tarkistettiin osoitteet. Tästä tarkistamisesta on tehty pysyvä käytäntö ja se on vastuutettu yhdelle toimistosihteerille. Vuoden 2013 tavoitteet ja toteutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Vuonna 2012 käynnistetty Rantsilan kk:n asemakaavan päivittäminen/muutos valtuuston hyväksyttäväksi keväällä Pulkkilan kk:n osayleiskaavan digitalisointi ja päivittäminen valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. 3. Piippolan kk. asemakaavan tarkistus/muutokset ehdotusvaiheeseen vuoden 2013 loppuun mennessä. 4. Uljuan rantojen maankäytön suunnittelu Tulisaaren ja Haapavuoren osalta ehdotus valmiiksi vuoden 2013 loppuun. 5. Osoitteet ja tiennimet ajan tasalla; päivitys jatkuva prosessi. 6. Kaikki kunnan 6 kpl informaatiotauluja paikallaan (Pulkkilan ABC, Kestilän Teboil ja Piippolan Shell vielä puuttuvat, taulut valmiit mutta kehikot ja osin yritysten luvat sijoittamiseen vielä puuttuvat.). 1. Toteutunut 2. Osoittautui laajemmaksi hankkeeksi ja uusi aikataulu on kevääseen Ei käynnistetty muiden kaavoitusten viedessä resurssit. 4. Tämä kytkeytyy Pulkkilan kirkonkylän osayleiskaavan päivitykseen ja laajennukseen ja valmistuu sen yhteydessä 5. On koko ajan käynnissä. Korjauksia tehdään aina puutteiden ilmetessä. 6. Luvat ja taulut olemassa. Pystytys viivästynyt työvoimapulan vuoksi (tehdään työllistämistöinä) Suoritetietoja: Kaavoitus ja maankäytön tulosalueen TA-toteutuma on sivulla LOMITUSPALVELUT Toiminta-ajatus: Siikalatvan lomituspalveluiden paikallisyksikkö järjestää maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaiset lomituspalvelut vuosilomalomitukset, sijaisapulomituksen ja työvoiman saatavuudesta riippuen myös maksulliset lomituspalvelut Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen mukaisesti n. 350 maatalousyrittäjälle Siikalatvan, Pyhännän ja Vaalan kuntien sekä Kajaanin Vuolijoen alueella. Siikalatvan lomituspalveluiden paikallisyksikkö toteuttaa maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaiset lomituspalvelut laadukkaasti ja joustavasti kiinteää yhteistyötä tehden maatalousyrittäjien kanssa. Paikallisyksikkö huolehtii henkilöstön työturvallisuudesta ja jaksamisesta työssään.

33 28 TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Lomituspalvelut edistävät maatalousyritysten jatkamismahdollisuuksia ja elinvoimaisuutta tulevaisuudessa paikallisyksikön toiminta-alueella. Lomitustoiminta on tasapuolista ja rehellistä. Lomituspalveluiden tuottamisessa mukana olevat ovat työssään huolellisia, yhteistyökykyisiä, joustavia, ammattitaitoisia, motivoituneita ja työhönsä sitoutuneita. Henkilöstöä on riittävästi lomituspalveluiden toteuttamiseksi tavoitteiden mukaisesti. Lomituspalvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ja tasapuolisesti maatalousyrittäjien tarpeista lähtien. Asiakkaat kokevat lomitustoiminnan luotettavana ja helposti tavoitettavana. Maatalousyrittäjille tiedotetaan avoimesti lomituspalveluista ja toiminnan periaatteista. Lomituspalveluiden yhteistoimintaryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuonna Vuonna 2013 tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä kartoitetaan asetettujen laatutavoitteiden toteutuminen. Asteikolla 1-5 tavoitteena on kyselyn kaikkien vastausten keskiarvo vähintään 4. Vuoden 2013 talousarvioon varataan määräraha, jolla korvataan vuosilomaan oikeutettujen siikalatvalaisten maatalousyrittäjien palvelumaksusta 35 % ns. tuetussa maksullisessa lomittaja-avussa (enint. 120 h/yrittäjä/v). Varattava määräraha edesauttaa luomaan kuntaan työpaikkoja, mahdollistaa maatalouslomittajien palkkaamisen pidempiaikaisiin työsuhteisiin ja siten parantaa maatalouslomittajien saatavuutta sekä edesauttaa maatalouslomittajien mahdollisten työaikavajausten täyttämistä. Määrärahan turvin myös tuetaan maatalousyrittäjien jaksamista työssään ja maatalousyritystoiminnan jatkamista sekä osaltaan turvataan maaseudun ja samalla koko Siikalatvan kunnan elinvoimaisena säilymistä. Lomituspalveluhenkilöstön osaamista, ammattitaitoa ja yhteishenkeä kehitetään ja huolehditaan henkilöstön fyysisestä ja henkisestä työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Henkilöstön täydennyskoulutustarve kartoitetaan ja kartoituksen pohjalta laaditaan koulutussuunnitelma. Tilakohtaisista perehdytyksistä laaditaan suunnitelma ja perehdytykset toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Työpaikkapalaverit maatalouslomittajille pidetään 2-3 kertaa vuodessa. Maatalouslomittajille järjestetään työterveystarkastus kolmen vuoden välein. Sairauspoissaolo% on alle vuoden 2012 tason. Tähän tavoitteeseen pyritään Siikalatvan kunnan työpaikkojen varhainen tuki ja välittäminen -toimintamallin mukaisin keinoin; pitkittyvissä ja/tai usein toistuvissa sairauspoissaoloissa työnantajan edustaja ja työntekijä käyvät keskustelun poissaolojen vähentämiskeinoista. Lomituspalveluhenkilöstölle järjestetään yksi virkistyspäivä vuonna Esimiestoiminta on ammattitaitoista, henkilöstöä kuuntelevaa ja kannustavaa. Hallinto on yhteistyökykyistä ja noudattaa hyvää hallintomenettelyä. Toiminta on suunnitelmallista, tavoitteellista, aikatauluissa pysyvää ja joustavaa. Lomitusten suunnittelu on ajan tasalla lomitusnetissä. Vuodelle 2013 myönnetyt maatalousyrittäjien vuosilomapäivät järjestetään ja pidetään vuoden 2013 aikana. Toteutetaan myönnetyt sijaisapupäivät, joihin sijaisapuun oikeutetulla maatalousyrittäjällä on lomituspalvelulain mukainen peruste ja tarve. Tuettua maksullista lomitusta järjestetään keskimäärin enemmän kuin vuonna Lomituspalveluiden Siikalatvan paikallisyksikössä on vuoden 2013 aikana ollut toteutuneita lomituspäiviä 54 päivää vähemmän kuin vuoden 2012 aikana. Lomavuonna 2013 oli yhteensä 353 vuosilomaan oikeutettua maatalousyrittäjää 213 maatilalta. Vuonna 2013 lomitetut päivät: vuosilomapäiviä 9273, sijaisapupäiviä 8296, tuetun maksullisen lomittaja-avun päiviä 1773, täysin maksullisen lomittaja-avun päiviä 6, kaikki päivät yhteensä päivää. Vuonna 2013 maatalousyrittäjillä oli oikeus vuosilomaan 26 pv/hlö/vuosi. Siikalatvan paikallisyksikön alueella toteutui vuonna 2013 vuosilomapäiviä keskimäärin 26,27 päivää vuosilomaa käyttänyttä maatalousyrittäjää kohti. Lukua nostaa edelliseltä vuodelta siirtyneiden vuosilomapäivien määrä. Tilakohtaisia palvelusuunnitelmia on vuonna 2013 tehty yhteensä 72, mikä on 34 % vuosilomaan oikeutettujen tilojen määrästä. Vuosina on tehty yhteensä 212 palvelusuunnitelmaa, mikä on 99,5 % vuosilomaan oikeutettujen tilojen määrästä. Asiakastyytyväisyyskysely 2013 lähetettiin kaikille vuosilomaan oikeutetuille 213 maatilalle, kyselyyn vastasi 63 maatilaa. Vastausprosentti oli 29,6 %. Asiakastyytyväisyyskyselyssä lomittajille annettujen kaikkien vastausten keskiarvo asteikolla 1-5 oli 4,23 ja lomahallinnolle annettujen kaikkien vastausten keskiarvo asteikolla 1-5 oli 3,97. Maatalouslomittajien sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2013 yhteensä 1477 kalenteripäivää (joista palkattomia 157 pv), näistä työtapaturman vuoksi yhteensä 113 päivää. Sairauspoissaoloja on ollut siten keskimäärin 4 henkilötyövuotta, 23,44 kalenteripv/henkilö/vuosi (25,2 kal.pv/hlö/v vuonna 2012) ja yhteensä 6,4 % (6,9 % vuonna 2012) vakinaisten maatalouslomittajien kokonaisvuosityöajasta (kun vakinaisten maatalouslomittajien määrä on ollut vuonna 2013 keskimäärin 63 henkilöä) Työtapaturmia maatalouslomittajille sattui vuonna 2013 yhteensä 15 kertaa. Vuonna 2013 järjestettiin maatalousyrittäjien, maatalouslomittajien ja lomitushallinnon yhteinen lomituspalvelujen kehittämisseminaari. Mukana seminaarissa oli myös Melan edustaja. Lomituspalveluiden yhteistoimintaryhmä on kokoontunut vuonna 2013 yhden kerran. Vuonna 2013 on pidetty koko lomituspalveluhenkilöstön yhteisiä työpaikkakokouksia kaksi. Vakinainen henkilöstömäärä oli 66 henkilöä:

34 29 Tilakohtaiset palvelusuunnitelmat tehdään LOMAL 8a :n mukaan. Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle toimitetun Palvelusuunnitelmien toteuttamissuunnitelman mukaiset vuodelle 2013 suunnitellut tilakäynnit ja palvelusuunnitelmat tehdään v loppuun mennessä. 1 lomituspalvelujohtaja, 3 lomituspalveluohjaajaa ja 62 vakinaista maatalouslomittajaa. Lomituspalvelut järjestetään yhdenmukaisesti valtakunnallisia tavoitteita noudattaen: Paikallisyksikön keskimääräinen lomitustyöaika poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään +10 % ja paikallisyksikön keskimääräinen lomituspäivän kustannus ilman matka-kustannuksia poikkeaa enintään +10 % valtakunnallisesta keskiarvosta. Suoritetietoja: Lomituspalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla PELASTUSTOIMI Palo- ja pelastustoimen hoitaa Jokilaaksojen pelastuslaitos. Siikalatvan kunnan alueella on kolme paloasemaa; Kestilässä, Pulkkilassa ja Rantsilassa. Asemat ovat suhteellisen uusia ja siten ajanmukaisia. Myös alueelle sijoitettu kalusto on varsin uutta ja tarkoituksenmukaista. Siikalatvan kunnalla on yksi edustaja ja hänellä henkilökohtainen varajäsen pelastuslaitoksen johtokunnassa. Pelastuslaitoksen kuntien maksuosuus määritetään vuoden 2014 alusta uudella tavalla, jossa väkiluvun painoarvo on 60 % ja riskien painoarvo 40 %. Vuonna 2013 oli vielä käytössä aiempi käytäntö, jossa molempien painoarvo oli 50 %. Uudessa tavassa Siikalatvan kunnan kustannukset tulevat nousemaan. Vuonna 2013 kunta antoi lausunnon ehdotuksesta uudeksi palvelutasopäätökseksi. Palo- ja pelastustoimen lisäksi tähän tulosalueeseen kuuluu varautuminen (ent. väestönsuojelu). Varautumisen suunnitelmat uudelle Siikalatvan kunnalle ovat valmistuneet Uutena kohteena varautumiseen liittyen käynnistyi vuonna 2013 Siikajoen tulvariskien hallinnan kehittämishanke ELY- keskuksen vetämänä. Hanke oli seurausta vuoden 2012 kesätulvasta ja sen merkitys korostui edelleen joulutulvista TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Pelastustoimen osalta tavoitteet on esitetty Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvioesityksessä. 2. Varautumissuunnitelmat tarkistetaan keväällä Piippolassa oleva johtokeskus varustellaan vastaamaan tämän päivän tarpeita. 4. Kunnan kiinteistöille turvataan sähkön saanti pitkissä sähkökatkoksissa. 1. Tavoitteiden toteutuma on pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa. 2. Suunnitelmia ei ehditty tarkistaa. Tarkistus ei ole kiireellinen koska suunnitelmat ovat ajan tasalla ja toimivat. 3. Johtokeskusta ei ole varusteltu. Suunnitelmat tehty. 4. Varavoima suunnitelmat tehty ja toteutukset aikataulutettu. Toteutukset käynnistyvät Suoritetietoja: Pelastustoimen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 67.

35 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 211 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO Toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on seurata ja valvoa, että kuntalaiset saavat hyvinvointia ja terveyttä edistäviä, oikein kohdennettuja, laadukkaita ja taloudellisesti tuotettuja palveluja. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Perusturvan, erikoissairaanhoidon samoin kuin ympäristöterveydenhuollon palvelujen toimivuutta ja kustannuksia seuraa sivistysja perusturvajohtaja yhdessä kunnanhallituksen kanssa. Kustannustavoitteena on, etteivät todelliset kustannukset saa olla valtionosuusperusteina käytettäviä laskennallisia kustannuksia korkeampia. Omistajaohjauksessa on kiinnitettävä huomiota Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen palvelujen toimivuuteen ja kustannuksiin ja omistajana tulee ohjata niiden resurssien käyttöä. Helmi on ollut mukana Kuntamaisema Oy:n tarjoamissa palveluissa, joita käyttää jo n. 60 kuntaa. Liikkeelle on lähdetty mm. kuntien kesken suoritettavaan vertaisarviointiin, jonka avulla selvitetään sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytila. Eri projektien ja Sompa- projektin samoin kuin vanhus- ja vammaisneuvoston toiminnan rahoitus hoidetaan tältä kohdalta. Tavoitteena on saada laajempi yhdistysten joukko mukaan ko. neuvoston toimintaan. Helmen projektien osuus on ja Sompa- projektin netto-osuus on Eläkemenoperusteiset maksut ovat Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen kanssa laaditaan ja hyväksytään palvelusopimus talousarviovuodelle. Miten sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa hoidetaan, tulee selvityksen alaiseksi ensi vuonna kuntarakenneuudistuksen yhteydessä? Sosiaali- ja terveystoimen todelliset kustannukset olivat euroa ja euroa pienemmät kuin laskennalliset. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Kokonaisylitys alkuperäiseen talousarvioon nähden oli euroa. Hallinto toteutui talousarvion mukaisesti. Erikoissairaanhoidon menot alittuivat eurolla. Vastaavasti perusterveydenhuollon menot ylittyivät eurolla. Ympäristöpalveluiden menot alittuivat eurolla. Sosiaalipalvelut (vanhus- ja sosiaalipalvelut) ylittyivät peräti eurolla. Helmi ei ollut enää mukana Kuntamaisema Oy:n tarjoamissa palveluissa. Vanhus- ja vammaisneuvoston toimintaa jatkettiin yhteistyössä Haapaveden ja Pyhännän neuvostojen kanssa. Sompa- projekti jatkui ja toteutui tavoitteiden mukaisesti. Ministeriöiden toimesta ns. sote- uudistuksen selvitystyötä tehtiin ja myös meidän kuntamme antoi pyydettyjä lausuntoja. Suoritetietoja: Helmen projektien toteutumat löytyvät liitteestä 3 sivulta 106 Kuntakortti projektit Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla ERIKOISSAIRAANHOITO Toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on seurata ja valvoa, että kuntalaiset saavat laadukkaita ja kustannustehokkaita erikoissairaanhoidon palveluja yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja muiden palvelujen tuottajien kanssa. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Erikoissairaanhoitoon kuuluvat palvelut ostetaan pääosin Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä osana toimivaa ja tehokasta hoitoketjua. Laskutuksessa on siirrytty ns. drg- perusteiseen laskutukseen, joka on talousarviossa arvioitu sisältäen myös ns. Erikoissairaanhoidon menot olivat kaikkiaan viime vuonna euroa. Ne olivat euroa pienemmät kuin budjetoidut, mutta euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Kasvua oli 1,6 %.

36 31 välitetyt ostopalvelut sekä ensihoitopalvelut. Sen lisäksi valmiusrahaston laskutusarvio on Muiden palveluiden tuottajien menoarvio on euroa ja eläkemenoperusteisten menojen arvio on Kaikki ovat yhteensä Vuoden 2013 alusta ensihoidosta (sairaankuljetus) vastaa Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joka on päättänyt ensihoidon palvelutasosta. Ensihoidon kustannukset, jotka siirtyivät viime vuonna sairaanhoitopiirin maksettavaksi, olivat Siikalatvan kunnan osalta euroa. Näin ollen varsinaiset (ei sisällä ensihoidon kustannuksia) erikoissairaanhoidon kustannukset laskivat viime vuonna euroa. Palveluiden ostot kuntayhtymiltä, pääosin Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, olivat euroa. Ne olivat euroa budjetoitua pienemmät. Valmiusrahastomaksu oli euroa. Muiden palveluiden tuottajien (Suomen Terveystalo Oy, Botnia Scan Oy, Suomen Dementiayhdistys, Tauko- kangas Oy ja ODL) osuus oli euroa. Se oli euroa budjetoitua suurempi. Suoritetietoja: Hoitopäivien määrä väheni Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilaston mukaan Siikalatvan kunnan osalta vuodesta 2012 vuoteen 2013 verrattuna 6,1 % (278 hoitopäivää). Vuoden lopussa siikalatvasia oli hoitoa odottamassa yhteensä 108 henkilöä. Yli 6 kk:n odottavia (hoitotakuu) oli 0 henkilöä. Kunnan maksuosuus oli seitsemänneksi suurin kuntayhtymän kunnista eli 1201 /as. Lukuun ei sisälly ensihoidon kustannuksia. Eri tulosalueiden toteutumat löytyvät liitteestä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelujen myynnin seuranta Siikalatvan kunnan osalta ja kaikkien kuntien vuosivertailu Kuntien maksut ja laskutukset. Erikoissairaanhoidon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla PERUSTERVEYDENHUOLTO Toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on seurata ja valvoa, että kuntalaiset saavat laadukkaita ja kustannustehokkaita perusterveydenhuollon palveluita. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi tuottaa Haapaveden kaupungin hallinnoimana perusterveydenhuollon palvelut. Koko toimialueelle laadittua palvelusuunnitelmaa noudatetaan ja seurataan ja tarvittaessa esitetään parantamiskeinoja. Toimivalla perusterveydenhuollolla vähennetään erikoissairaanhoidon käyttöä. Hoitoketjuja tarkistetaan erikoissairaanhoidon kanssa ja palveluketjuja yhteen sovitetaan, mitä helpottanee ns. Maisema- malli. Terveyspalveluiden järjestäminen perustuu lainsäädäntöön, joten lainsäädännön muutokset vaikuttavat palveluiden tarjontaan. Ensihoitopalvelun järjestäminen siirtyy sairaanhoitopiirille 2013 vuoden alusta. A-klinikkaja perheneuvolatoiminta siirtyvät terveyspalvelualueen toiminnoiksi vuoden 2013 alusta alkaen. Kiinnitetään huomiota asiakaspalvelun laadun parantamiseen, valmistaudutaan KanTa- palveluun ja aloitetaan ereseptin käyttöönotto. Lasten-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta-mallit sekä äitiyshuollon toimintamallit päivitetään. Vastaanottojen toimintatapoja yhtenäistetään. Kehitetään seniorineuvolatoimintaa ja runsaasti palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluohjausta. Terapiakeskuksen toiminta käynnistetään ja omahoitajajärjestelmää ja moniammatillista yhteistyötä fysioterapian ja vuodeosastojen välillä kehitetään. Perusterveydenhuollon menot olivat kaikkiaan euroa ja ne olivat euroa budjetoitua suuremmat. Vastaavasti vuonna 2012 ko. menot olivat euroa eli euroa pienemmät. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen menot ylittyivät eurolla eli 4,44 %. Suurimmat ylitykset toteutuivat vuodeosaston ja vastaanoton palveluiden käytössä sekä ostopalveluissa. Vuodeosastomenot ylittyivät 10,95 % ja ostopalvelut 47,88 %. Maisema mallin käytöstä on luovuttu. Ensihoidon järjestäminen siirtyi vuoden 2013 alusta sairaanhoitopiirin hoidettavasti. A- klinikka ja perheneuvolatoiminta siirtyi suunnitellusti terveyspalvelualueen toiminnaksi. Terveyspalvelualueelle muodostui terapiakeskus, johon kuuluvat A- klinikka, perheneuvola ja mielenterveyspalvelut. Henkilökunnalle on järjestetty asiakaspalvelukoulutusta. eresepti otettiin käyttöön ja toiminta on sujunut varsin hyvin. KanTaarkistoon valmistautuminen on edennyt koko vuoden ajan. Lasten terveydenhuollon sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon toimintamallit julkistettiin loppuvuodesta Helmen äitiyshuollon toiminta-mallin päivitys aloitettiin ja se valmistuu alkuvuodesta Vastaanottojen kehittämistyöryhmä aloitti toimintansa ja vuodeosastojen kehittämistyöryhmät jatkoivat toi-

37 32 mintaansa. Paljon palveluja tarvitsevien hoidon koordinoiminen aloitettiin Helmen alueella Haapaveden vastaanotolla terveydenhoitajan toimesta. Seniorineuvolatoimintaa kehitettiin niin, että 65- vuotta täyttäneet kutsuttiin Haapavedellä terveystarkastukseen. Suoritetietoja: Suoritetoteutumat löytyvät liitteestä 3 olevasta Terveyspalveluiden kuntakortista 2013 sivulta 107. Perusterveydenhuollon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla YMPÄRISTÖPALVELUT Toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on seurata ja valvoa, että kuntalaiset saavat laadukkaat ja kustannustehokkaat ympäristöpalvelut yhteistyössä alueen kuntien kanssa. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Siikalatvan ympäristöpalvelut Helmi tuottaa ympäristöterveydenhuollon palvelut Haapaveden kaupungin hallinnoimana. Ympäristöpalveluiden menot olivat euroa. Ne olivat euroa budjetoitua pienemmät. Ympäristöpalvelut Helmen maksuosuus oli euroa arviota pienempi. Eläinlääkintätiimin maksuosuus ylittyi eurolla ja vastaavasti valvontatiimin osalta maksuosuus alittui eurolla. Eläkemenoperusteinen eläkemaksu ylittyi eurolla ja asiantuntijapalvelut ylittyivät 612 eurolla. Suoritetietoja: Suoritetoteumat sekä ympäristöpalvelujen valvontatiimin että eläinlääkintätiimin osalta löytyvät liitteestä 3 Ympäristöpalvelut Helmen kuntakortista 2013 sivulta 120. Ympäristöpalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla SOSIAALIPALVELUT Toiminta-ajatus: Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on seurata ja valvoa, että kuntalaiset saavat laadukkaita ja kustannustehokkaita sosiaalipalveluja. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi tuottaa Haapaveden kaupungin hallinnoimana sosiaalipalvelut, jotka tässä yhteydessä tarkoittavat myös vanhuspalveluita. Sosiaalihuoltolain mukaisille vanhusten palveluille laadittu vanhuspoliittinen strategia hyväksytään vuosille ja sitä noudatetaan ja seurataan. Palveluseteli on käytössä. Palvelusetelillä tuotettavia palveluja ovat tilapäinen ja säännöllinen kotihoito, tilapäinen palveluasuminen ja hoivan järjestäminen omaishoitajan vapaan ajaksi. Selvitetään vanhus- ja kehitysvammapalvelutarpeet ja laaditaan sen pohjalta tarvittavat rakennemuutosehdotukset. Vanhuspalveluiden avulla edistetään ensisijaisesti vanhusten selviytymistä omissa kodeissaan ja tuetaan heidän toimintakykyään ja omatoimisuutta. Jokaiselle palveluja tarvitsevalle Kokonaisuudessaan sosiaali- ja vanhuspalvelut ylittyivät eurolla. Vanhuspalvelut ylittyivät eurolla ja sosiaalipalvelut eurolla. Vanhuspalveluissa Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen maksuosuus ylittyi eurolla. Suurimmat ylitykset kohdistuivat laitoshoidon, asumispalveluiden ja tukipalveluiden kustannusten kasvuun. Palvelusetelin käyttö alittui eurolla. Omais- hoidon tuki toteutui 94,10 prosenttisesti. Sosiaalipalveluissa Helmen maksuosuus ylittyi eurolla. Suurimmat ylitykset kohdistuivat vammaispalveluiden, lasten ja nuorten huollon, ostettujen kehitysvamma-asumispalveluiden,

38 33 ikäihmiselle pyritään järjestämään yksilölliset ja tarpeenmukaiset palvelut. Omaishoidon tuki on yksi keino tukea kotona asumista. Sosiaalipalveluiden osalta ennalta ehkäisevää työtä esim. lastensuojelutyössä kehitetään ja nuorten mielenterveyskuntoutettavien asumispalveluja tuetaan. Uutena toimintamuotona koulutetaan halukkaita perheitä ottamaan vastaan lapsia, jotka tarvitsevat avohoidontyyppisiä lastensuojelupalveluja. toimeentulotuen ja MTN:n palveluiden menojen nousuun. Kehitysvammahuollon avopalveluiden (77 %) ja työ- ja päivätoiminnan (86 %) kustannukset alittuivat. Työllistämistuen ja kunnan rahoituksen ( ) avulla työllistettiin useita henkilöitä vanhuspalveluiden ja kehitysvammahuollon tehtävissä. Kehitysvammapalvelutarpeet selvitettiin, mutta sen pohjalta tehdyt tarvittavat rakennemuutosehdotukset eivät toteutuneet. Suoritetietoja: Suoritetoteutumat löytyvät liitteestä 3 Kuntakortti vanhuspalvelut sivulta 113 ja Kuntakortti sosiaalipalvelut sivulta 116. Sosiaalipalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 67. KOULUTUSLAUTAKUNTA 311 KOULUTOIMEN HALLINTO Toiminta-ajatus: Tavoitteena on sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan. Esi- ja perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Kehitetään ja tuetaan tehostetun ja erityisen tuen käytäntöjä kunnassa muutetun perusopetuslain ja uudistetun opetussuunnitelman mukaisesti. Järjestetään opetustoimen henkilöstölle koulutusta ja tutustumiskäyntejä ns. KELPO -hankkeen puitteissa. Hankerahoitus euroa kattaa kuluista 100 % ja hankkeelle haetaan jatkoa vuodelle Käynnistetään opetussuunnitelmatyö esi- ja perusopetuksen kuntakohtaisten opetussuunnitelmien uudistamiseksi vuosina Uudet paikalliset opetussuunnitelmat on otettava käyttöön viimeistään Vuonna 2013 on kehitetty yleisen, tehostetun ja erityisen tuen käytäntöjä muutetun perusopetuslain ja uudistetun opetussuunnitelman mukaisesti. Kunnan opettajat ovat aktiivisesti osallistuneet ko. aiheen koulutustilaisuuksiin ja tutustumiskäynteihin eri kouluille. Opetushallituksen myöntämää hankerahoitusta ns. KELPO hankkeelle em. toimintaan käytettiin vuonna 2012 n euroa ja käyttämättä jäi n euroa. Jäljelle jääneen avustuksen käyttämiseksi hankkeelle haettiin ja saatiin OPH:lta jatkoa vuodeksi Opetussuunnitelmatyö pääsee laajemmassa mittakaavassa käyntiin valtakunnallisten perusteiden valmistuessa vuosina Uudet opetussuunnitelmat on otettava käyttöön syksyllä Koulutuslautakunnan alaisten yksiköiden tulot (toimintatuotot) vuoden 2013 talousarviossa ylittyivät euroa ja menot alittuivat euroa. Toimintakate oli siis arvioitua euroa parempi. Suoritetietoja: Lapsia päivähoidossa 267/v; hoitopäivät yhteensä Lapsia esiopetuksessa 55 Lapsia koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa 37 Lapsia perusopetuksessa 601 Opiskelijoita lukiossa 67 Erikseen rahoitusta saaneet kehittämishankkeet: Comenius hanke / Kestilän peruskoulu ( ) euroa ( ) KELPO hanke (tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen) : euroa

39 34 Kerhotoiminnan kehittäminen /kaikki peruskoulut v.2013 päätöksellä euroa ( 2011 päätöksellä euroa ja v päätöksellä euroa) Konsertti Joka Kouluun hanke Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen/ Liikkuva Siikalatva v Siikalatvan peruskoulut euroa (v Pulkkilan peruskoulu euroa) Suurten opetusryhmien jakaminen v.2013 päätös euroa (.2011 päätöksellä euroa ja v päätöksellä euroa.) Koulutoimen hallinnon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla JOUKKOLIIKENNE Toiminta-ajatus: Takseilla ajettavan asiointiliikenteen ja ostettavien linja-autovuorojen avulla mahdollistetaan kunnan kaikkien asukkaiden asiointi kirkonkylillä ja kuntakeskuksessa. Linja-autoliikenteen reittien ostolla paikataan ostoliikenteen ja ns. itsekannattavien vuorojen väheneminen alueella. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Joukkoliikenteen palvelut pyritään pitämään vähintään nykyisellä tasolla. Kunta ostaa itse ne välttämättömät, kunnan sisäiset linjaauto- ja taksivuorot, joita ELY -keskus ei enää rahoita. Joukkoliikennepalvelujen sopimukset ovat olleet voimassa alkaen, kahden sopimuksen osalta alkaen saakka. Sopimuksia on jatkettu ns. jatkosopimuksilla alkaen saakka. Lisäksi Rantsilan alueella tullaan lisäämään ns. asiointiliikennesopimuksia tarpeen mukaan. Suoritetietoja: Joukkoliikenteen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla VARHAISKASVATUSPALVELUT Toiminta-ajatus: Siikalatvan kunnassa tarjotaan tasapuoliset, tarpeenmukaiset, joustavat ja laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut kuntalaisille. Lähtökohtana on lapsen tasapainoisen kehityksen sekä perheen kasvatustyön tukeminen. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Siikalatvan kunnassa tarjotaan lakisääteiset päivähoitopalvelut alle kouluikäisille lapsille. Pienille koululaisille (1-2 luokat) järjestetään koulujen syys-, joulu- ja hiihtoloman ajaksi päivähoitoa tarvittaessa, pääsääntöisesti ei kesäaikana. Kunnassa toimii neljä päiväkotia, joissa kolmessa järjestetään vuorohoitoa. Kaikkien päiväkotien toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu esiopetusryhmä. Ryhmäperhepäiväkoteja on neljä, joista kolmessa järjestetään vuorohoitoa. Rantsilan päiväkodin ja ryhmäperhepäiväkodin tilojen ongelmista ja puutteista johtuen Rantsilaan on tavoitteena saada uusi ajanmukainen päiväkotirakennus, jonne siirrettäisiin useamman päivähoitoyksikön toiminta. Varhaiskasvatuspalvelut tarjottiin pääsääntöisesti alle kouluikäisille lapsille päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa tavoitteiden mukaisesti. Kestilän päiväkoti Huminan toiminta siirrettiin koulun yhteydessä oleviin tiloihin ja samalla nimi muutettiin Esikoksi. Siirron mahdollisti esiopetusryhmien pieneneminen. Esiopetuksen lisäksi ryhmässä hoidetaan edelleen esikoululaisten päivähoito, mutta pienempiä lapsia ryhmään ei sijoiteta. Samoissa tiloissa toimii myös koulun järjestämä ap-ip-toiminta. Yhteistyötä tehdään tiiviisti.

40 35 Omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on noin 8. Perhepäivähoitajan voi saada myös lasten omaan kotiin koulutuslautakunnan päättämin perustein. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoitoa eri hoitomuodoissa tuetaan ostamalla erityislastentarhanopettajan palvelut. Lasten kotihoidon tukea saavat ne perheet, joissa on alle kolmevuotiaita lapsia ja jotka eivät säännöllisesti käytä kunnallisen päivähoidon palveluja. Kotihoidossa oleville lapsille pyritään löytämään mahdollisuuksia järjestää avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Laadulliset tavoitteet Siikalatvan seutukunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma linjaa varhaiskasvatustoimintaa. Palveluiden tarjonnassa keskitytään tasapuoliseen palveluun. Lapsiperheiden palveluja pyritään kehittämään yhdessä sosiaalitoimen sekä myös muiden toimijoiden kanssa. Lasten varhaisen sekä erityisen tuen toteuttamista kehitetään yhteistyössä erityislastentarhanopettajan kanssa. Työntekijöiden ammattitaidon tukemista ja koulutusten järjestämistä pyritään koordinoimaan siten, että vähintäänkin koulutusvelvoite saavutetaan. Lasten varhaisen sekä erityisen tuen toteuttamista kehitetään yhteistyössä erityislastentarhan-opettajan kanssa. Työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä yhdessä kirjattuja kehittämiskohteita parannetaan järjestämällä tilaisuuksia, joissa mahdollistuu eri työyhteisöjen keskinäinen vuoropuhelu. Rantsilan uuden päiväkodin kustannusarvio hyväksyttiin arkkitehdin laatiman tilaohjelman pohjalta. Päivähoidon henkilökunta kävi tutustumassa lähialueen päiväkotirakennuksiin ja osallistuivat näin tilaohjelman laatimiseen. Perhepäivähoitajien määrä hoitajan omassa kodissa laski yhdellä hoitajalla ollen syksyllä 7, mutta vastaavasti lasten koteihin palkattiin kaksi hoitajaa. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut ostettiin yksityiseltä palveluntuottajalta. Kotihoidossa oleville lapsille ei ollut resursseja suunnitella avointa varhaiskasvatuspalvelua, vaan paikkoja myönnettiin tavallisena päivähoitona, jolloin perheen ei ollut mahdollista saada yhtäaikaisesti kotihoidon tukea. Sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kanssa tehtiin säännöllistä yhteistyötä. Lasten varhaisen ja erityisen tuen kehittämiseksi järjestettiin koulutusta välitehtävineen kahdessa osassa: Lapsen leikki ja leikin havainnointi sekä Päiväkoti- portaat. Koulutuksiin osallistui n. 90 % päivähoidon työntekijöistä. Myös ensiapukoulutusta järjestettiin yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Koulutusten yhteydessä mahdollistui päivähoidon eri työyhteisöjen kohtaaminen. Suoritetietoja: Toteutunut: Lasten määrä: 180 (ei sis. esikoululaisia ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lapsia) 190 lasta Hoitopäivien määrä: pv Koulutusvelvoite: 3-10 päivää/vuosi/työntekijä 2,8 pv Lasten kotihoidontukea saavien perheiden määrä: perhettä Lasten kotihoidontuen piirissä olevien lasten määrä: lasta Hoitopäivän hinta brutto 83,17 /netto 74,99 (tilinpäätös 2011). netto 70,81 (tp 2012) Varhaiskasvatuspalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Toiminta-ajatus: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa mielekkään toiminnan ja aikuisen läsnäolon pienille koululaisille lisäten lasten turvallisuudentunnetta. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Toiminnalliset tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet luovat raamit koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalle. Toiminta järjestetään kunnan omana toimintana. Kestilässä ja Piippolassa toiminta järjestetään perusopetuksen ja Pulkkilassa ja Rantsilassa varhaiskasvatuksen tiloissa. Toiminnassa on tarpeen määritellä päivittäiset toiminta-ajat/kylä ja huolehtia asiakkaiden tasapuolisesta kohtelusta. Laadulliset tavoitteet Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toiminnan sisällöissä kiinnitetään erityistä Aamu- ja iltapäivätoiminnan aukioloaikoja yhtenäistettiin siten, että toiminta-aika on joka kylällä klo Kestilässä päiväkoti muutti samoihin tiloihin aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa, jolloin ryhmä on samankaltainen kuin Pulkkilassa ja Rantsilassa ts. esioppilaiden päivähoito järjestetään samoissa tiloissa samaan aikaan. Koululaisten toiminta esioppilaiden päivähoidon kanssa on sujunut hyvin ja lapsimäärät ovat olleet

41 36 huomiota leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin, riittävää lepoa ja lepohetkiä unohtamatta. Tavoitteena on tukea lapsen itsetunnon kehitystä ja vahvistaa vuorovaikutustaitoja. kohtuulliset. Suoritetietoja: Lapsia iltapäivätoiminnassa laskentapäivänä on ollut Kestilän peruskoululla 10, Pentti Haanpään koululla 18, Pulkkilassa päivähoidon yhteydessä 7 ja Rantsilassa Aleksanterin koulun tiloissa 11. Lapsia kirjoilla aamu- ja iltapäivätoiminnassa on ollut Kestilän peruskoululla 7, Pentti Haanpään koululla 8, Pulkkilan päiväkodilla 9 ja Rantsilassa Lastentalon päiväkodin Aleksanterin ryhmässä 13 eli yhteensä 37. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tulosalueen TA-toteutuma on sivulla ESIOPETUS Toiminta-ajatus: Siikalatvan varhaiskasvatuksessa järjestettävässä esiopetuksessa tuetaan lapsen kouluvalmiuksien saavuttamista ennen perusopetuksen alkamista tutustumalla lapsen omaan elinympäristöön menetelminä leikki, tutkiminen ja havainnointi. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Toiminnalliset tavoitteet Päiväkodeissa toimivat omat esiopetusryhmät, joissa opetuksesta vastaavat lastentarhan-opettajat ja työpareina/avustajina toimii muu varhaiskasvatuksen henkilökunta. Esikoululaisilla on mahdollisuus aamu- ja iltapäivähoitoon samoissa tiloissa samojen aikuisten toimesta. Rantsilan Hovin koululla opetuksesta vastaa peruskoulun alkuopetuksen opettaja. Laadulliset tavoitteet Valtakunnalliset ja yksikkökohtaiset esiopetussuunnitelmat ohjaavat toimintaa. Tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä vahvistaen erityisesti lapsen itsetunnon kehitystä ja vuorovaikutustaitoja. Yhteistyötä perusopetuksen kanssa toteutetaan ja edelleen kehitetään. Esiopetus siirtyi Kestilässä päiväkotitoiminnan siirron myötä Kestilän peruskoulun asuntolaosaan. Siirron mahdollisti esikouluryhmän pieneneminen. Samoissa tiloissa järjestetään esikoululaisten päivähoito ja koulutoimen järjestämä koululaisten aamuja iltapäivätoiminta. Ryhmä on nyt samankaltainen kuin Pulkkilassa ja Rantsilassa. Esiopetusta toteutettiin esiopetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetussuunnitelman uudistamistyön tiimoilta osallistuttiin aluehallintoviraston järjestämään tukihankkeeseen, joka tukee paikallista opetussuunnitelmaprosessia. Aloitettiin esiopetuksen opettajien säännölliset kokoontumiset yhteistyön tukemiseksi. Suoritetietoja: Lapsia esiopetuksessa keväällä 2013 yhteensä 69. Yksiköittäin seuraavasti: Kestilä 18, Piippola 7, Pulkkila 17, Rantsila 27 (Aleksanterin koululla 24, Hovin koululla 3 ). Yksiköittäin seuraavasti: Kestilä 12, Piippola 10, Pulkkila 16, Rantsila 22 (Aleksanterin koululla 17 ja Hovin koululla 5). Toteutunut: keväällä 2013: oppilaita 69 ja syksyllä 2013: oppilaita 55, joista Hovin koululla 5 Toteutunut yksiköittäin seuraavasti: Kevät Kestilä 17, Piippola 7, Pulkkila 17, Rantsila 27, (Aleksanterin koululla 24, Hovin koululla 3 Syksy Kestilä 8, Piippola 7, Pulkkila 20, Rantsila 20 (Aleksanterin koululla 15, Hovin koululla 5 ) Esiopetuksen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 68.

42 PERUSKOULUT Toiminta-ajatus: Peruskouluissa tarjotaan kaikille peruskouluikäisille kattavat ja laadukkaat perusopetuspalvelut. Taataan lapsen oikeus turvalliseen ja tasavertaiset edellytykset antavaan opetukseen siten, että kaikki oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Käynnistetään paikallisten opetussuunnitelmien laatiminen uuden Valtioneuvoston vahvistaman tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Opetussuunnitelmatyö on käynnistetty kunnan tuntijaon suunnittelulla. Rantsilassa 6. luokkien oppilaat siirtyivät alkaen Aleksanterin ja Hovin kouluilta Gananderin koululle. Voimavaroja suunnataan opetuksen laadun kehittämiseen painopisteenä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus. Toimintaan (ns. KELPO -hanke) on saatu erillinen rahoitus ( euroa), joka on ollut alustavasti käytettävissä saakka. Avustuksen käyttämättä olevalle osuudelle haetaan jatkoaikaa vuodelle Tavoitteena on kouluttaa koko opetustoimen henkilöstö ns. kolmiportaisen tuen toteuttamiseen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden edellyttämällä tavalla. Peruskouluilla on kouluttauduttu uudistetun kolmiportaisen tuen toteuttamiseen. ja erillisten koulutustilaisuuksien sekä työnohjauksen avulla. Tehostetun ja erityisen tuen kehittämiseen saatua avustusta on käytetty vuonna 2012 n euroa ja hankerahoitus on kattanut ko. toiminnan kuluista 100 %. Hankkeelle saatiin jatkoaikaa vuodeksi 2013, jonka aikana koulutettiin loput mm. virkavapailta töihin palaavat opettajat uudistetun lain edellyttämiin toimintatapoihin. Lisäksi erillistä valtionavustusta on saatu ja haetaan edelleen perusopetuksen laadun parantamiseen suuria opetusryhmiä pienentämällä. OKM:n hakuohjeen mukaan valtionavustusta ei voida myöntää, jos opetustunteja on päätetty kokonaisvaltaisesti vähentää (tuntikehyksen supistus) ja avustuksella ei todellisuudessa pienennettäisi nykyistä ryhmäkokoa. Lasten ja nuorten lukutaitoa vahvistetaan osallistumalla valtakunnalliseen Lukuinto-ohjelmaan. Vahvistetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ja vakiinnutetaan koulun kerhotoimintaa, johon on saatu myös avustusta Opetushallitukselta. Vakiinnutetaan kaikilla kouluilla koulukiusaamisen vastainen Kiva koulu toimenpideohjelma. Investointeihin esitetään Pulkkilan peruskoulun C-siiven purkamista ja lähiliikuntapaikan rakentamista kesällä Vuonna 2013 saatiin uutta avustusta opetusryhmäkokojen pienentämiseen euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan rahoitus tulee palauttaa, mikäli ylläpitäjä on päättänyt kasvattaa ryhmäkokoja tai antanut ohjeen koululle ryhmäkokojen kasvattamiseen tai lomauttaa opettajia avustusta saaneista ryhmistä. Lukuinto- ohjelmaan ei päästy pilotiksi. Perusopetuslain mukaista pienten koululaisten aamuja iltapäivätoimintaa on jatkettu. Koulujen kerhotoiminta on vakiintunut kaikille kouluille, eniten kerhotoimintaa on ollut Kestilän peruskoululla ja Pentti Haanpään koululla. Kiva koulu -toimintaan on koulutettu opettajia. Pulkkilan peruskoulun C-siiven purkaminen ei ole toteutunut. Koulun vanha ilmanvaihto on todettu tehottomaksi. Erityisopetus toimii väliaikaisissa tiloissa sisäilmaoireilujen ja niistä aiheutuneiden sairaslomien takia. Lähiliikuntapaikan rakentaminen ei käynnistynyt. Liikkuva koulu -toiminta laajeni kunnan kaikille kylille. Suoritetietoja: Oppilasmäärät laskentapäivänä (kevätlukukausi 2013): Kestilän peruskoulu Pentti Haanpään koulu Pulkkilan peruskoulu Hovin koulu 44 (sis. 3 esiopetuksen oppilasta) 37 (sis. 5 esiop. opp) Aleksanterin koulu Gananderin koulu Yhteensä 613 (ilman esiopetusta 610) Yht (ilman esiop. 601) Peruskoulujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 68.

43 LUKIOT Toiminta-ajatus: Siikalatvan lukion tavoitteena on antaa monipuolinen ja tasokas pohja sekä ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen että jatko-opintoihin. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Siikalatvan lukion toimintakauden 2013 tavoitteena on jatkaa laadukasta lähilukiotoimintaa riittävän suurena yksisarjaisena lukiona. Vuosittainen tavoite uusien opiskelijoiden lukion aloittamiseen on opiskelijaa. Lukion toimintaedellytysten turvaaminen myös muuttuvissa olosuhteissa (valtionosuusrahoitus, tuntijako ja ylioppilastutkintomuutos) on koulutuksen järjestäjän tehtävä. Lukion tavoitteena on vastata toimintakulttuurin kehittymisellä nykypäivän ja uudistuvan lainsäädännön vaatimuksiin. Kehittämiskohteita ovat oppilashuoltolain vaatimat toiminnot, yhteistyö Piippolan kulttuuri- ja ammattiopiston kanssa uusien lukiodiplomien käyttöönotossa sekä opiskelijoiden osallisuuden parantamisessa. Suoritetietoja: Opiskelijamäärä oli 67. Lukioiden tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 68. Tavoitteeksi asetettu opiskelijarekrytointi onnistui hyvin: kevään 2013 yhteishaussa ensisijaisia hakijoita oli 26, joista 24 aloitti opinnot. Yksi aloittaneista opiskelijoista lopetti syksyn aikana ja yksi vaihtoi lukioomme toisesta lähilukiosta. Lukion markkinointiin panostettiin markkinointimateriaalin ja systemaattisen toimintatavan kehittämisen muodossa. Lukiomessut marraskuun lopussa ovat tärkein markkinointimuoto 2. asteen koulutusta valitseville peruskoulua päättäville yhdeksäsluokkalaisille. Lisäksi 3-4 opiskelijaa osallistui yhdessä rehtorin kanssa kaikkien lähettävien yläkoulujen jatko-opintojen iltaan kertoen lukio-opinnoista opiskelijalähtöisesti kohderyhmälle ja huoltajille. Jedun Piippolan yksikön kanssa solmittiin suullinen yhteistyösopimus käsityön ja median lukiodiplomien suorittamisesta. Lukiolaiset (2.vuosikurssin opintoretki) vierailivat slovenialaisessa Brezicen lukiossa ja lukio sai historiansa ensimmäisen kansainvälisen vastavierailun samaisesta lukiosta. Syksyllä 2013 aloitettiin opiskelijahuoltosuunnitelman tekeminen ja laadittiin ensimmäiset erityisen tuen suunnitelmat niitä tarvitseville lukiolaisille. Koulupäivän aikaisia yhteiskursseja Kärsämäen ja Haapaveden lukioiden kanssa järjestettiin yhteensä 7 (sa, ve, ma,fy). 375 KOULUKURAATTORITOIMINTA Toiminta-ajatus: Lastensuojelulain 9 :n mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Koulukuraattorin työpanosta käytetään joustavasti eri peruskouluilla ja lukiossa. Koulukuraattori on ollut oppilaiden tavattavissa eri kouluilla etukäteen ilmoitettuina aikoina. Kuraattorin pätevöitymisopinnot ovat aiheuttaneet jonkin verran poissaoloja eri kylille sovittuihin vastaanottoaikoihin.

44 39 Suoritetietoja: Peruskouluissa on oppilaita 601 ja lukiossa 67. Koulukuraattoritoiminnan tulosalueen TA-toteutuma on sivulla RUOKAHUOLTOPALVELUT Toiminta-ajatus: Ruokahuollon yksiköistä toimitetaan valtion ravitsemisneuvottelukunnan suositusten ja perusopetuslain mukaiset ateriat Siikalatvan päiväkodeille, peruskouluille ja lukiolle. Ruokahuoltopalvelut hoitavat lisäksi Rantsilan osalta ateriapalvelut Sosiaali- ja terveyspiiri Helmelle (Pohjantähti, Otava, Iltatähti, Toimintakeskus, Päiväkeskus, vanhusten kotiateriapalvelu sekä Tukikeskukseen tavaratoimitukset). Lisäksi hoidetaan edustusruokailuja ja edustuskahvituksia. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Ollaan elintarvikehankinnoissa jatkossa Kalajokilaakso-ringissä (yhteishankinnat). Otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta uudet Kalajokilaakson hankintaringin valitsemat tavaran toimittajat. Maito- ja maitotaloustuotteiden osalta kilpailutus on vielä kesken. Siikalatvan kunta on antanut hankintavaltuutuksen kyseisessä maitoja maitotaloustuotteiden kilpailutusasiassa Haapaveden kaupungille. Elintarvikehankinnoissa olemme yhteistyössä Kalajokilaakson-ringin kanssa (yhteishankinnat). Vuoden 2013 aikana on jäänyt yksi henkilö osaaikaeläkkeelle sekä yksi henkilö osaaikatyökyvyttömyyseläkkeelle. Keittiöilta tulee vuoden 2013 aikana jäämään osa-aikaeläkkeelle yksi henkilö (50 %). Vuorotteluvapaalla vuoden 2013 aikana on kaksi henkilöä. Rantsilan Keskuskeittiölle hankitaan vuoden alusta yksi osaaikainen työntekijä (50 %). (Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi on osastoillaan Rantsilassa tehnyt järjestelyjä ja he eivät jatkossa enää eri osastoille hoida astiahuoltoa.) Ruokahuollon yksiköissä suoritetaan tarvittaessa henkilöstömitoitus. Mitoitustyön suorittaja valitaan kilpailutuksen perusteella. Samalla tarkistetaan suoritehinnat. Vuorotteluvapailla on ollut kolme henkilöä. Kunnanhallituksen suosittamia palkattomia vapaita on pidetty kaikkiaan 32 päivää. Rantsilan Keskuskeittiölle suunniteltua 50 % lisätyöntekijää ei ole hankittu, vaan järjestelyt on hoidettu toimintatapoja muuttamalla. Ruokahuollon mitoitusta suorittamaan valittiin Haapaveden ruokahuoltopäällikkö Arja Mertala. Mitoitustyön suorittamista ei kilpailutettu. (kh:n päätös ) Mitoituksissa pyritään järkeistämään Siikalatvan kunnan sekä Siikalatvan kunnassa toimivien sosiaalitoimen keittiöiden mahdollista yhteistyötä. Suoritetietoja: v 2012 v 2013 v 2014 v 2015 v 2016 SUORITTEET , , , ,95 / SUORITE 4,80 5,02 4,74 4,74 Ruokahuoltopalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 68.

45 40 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 411 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN HALLINTO Toiminta-ajatus: Siikalatvan kunnan yleisten sivistyspalveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että ne pystytään tarjoamaan kuntalaisille laadukkaina. TAVOITTEET 2013 Luodaan talousarvion puitteissa edellytykset liikunta- ja nuorisotoimen, kulttuuritoimen sekä kansalaisopisto- toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Kustannustavoitteena on, että todelliset kustannukset ovat laskennallisten kustannusten tasoa. Kiinnitetään voimakkaammin huomiota nuorten syrjäytymisen ongelmaan etsivän nuorisotyön toiminnan myötä. TOTEUTUMINEN2013 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen menot alittuivat alkuperäisestä talousarviosta (94,5 %). Etsivän nuorisotyöntekijän toiminta vakiintui. Lautakunnan kokouksia pidettiin viisi. Kohdeavustukset jaettiin talousarvion puitteissa. Suoritetietoja: Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen hallinnon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 69. Henkilökunnan määrä 0,25 Hallinnon menot olivat 6,45 /as Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokonaismenot olivat 224,75 /as Nuorisotoimen avustukset Liikuntatoimen avustukset Kulttuuritoimen avustukset 4 509, NUORISOTOIMI Toiminta-ajatus: Nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Edistää nuorten hyvinvointia ja antaa heille mahdollisuuksia ja tukea omaan elämänhallintaan. - Jatkaa elokuussa 2012 aloitettua etsivän nuorisotyön toimintaa. - Järjestää nuorille suunnattuja tapahtumia, tilaisuuksia ja retkiä yhdessä eri toimijoiden kanssa. - Ylläpitää ja kehittää nuorisotilatoimintaa. - Tukea ja aktivoida nuorten omaehtoista toimintaa ja kuulla nuoria heitä koskevissa asioissa mm. nuorisovaltuustoiminnalla sekä käynnistämällä aloitekanavatoiminta vuoden 2013 alussa. Suoritetietoja: Nuorisotoimen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 69. Järjestettiin lapsille ja nuorille retkiä, leirejä ja tapahtumia yhdessä eri toimijoiden kanssa. Yhtenä uutena tapahtumana oli Youth in Action nuorten ryhmätapaaminen puolalaisten nuorten kanssa sekä Camera Obscura, arvo- ja päihdekasvatusohjelma luokkalaisille. Nuorisotilatoimintaa järjestettiin kolmella kylällä, käyntikertoja kirjattiin noin Etsivään nuorisotyöhön saatiin avustusta euroa. Nuorisovaltuusto kokoontui kaksi kertaa ja aloitekanavaa toiminta käynnistettiin vuoden alussa. Aloitekanavasta tiedotettiin kaikille yläkoululuokille.

46 LIIKUNTATOIMI Toiminta-ajatus: Liikuntatoimi luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä liikunnan avulla. - Olla edelleen mukana Pohjois-Pohjanmaan liikunnan vetämässä terveysliikuntahankkeessa. - Ylläpitää ja kehittää liikuntapaikkoja ja -alueita. - Edistää ja aktivoida eri toimijoiden kanssa kuntalaisten liikuntaharrastuksia mm. järjestämällä liikuntatapahtumia. - Tukea urheiluseurojen järjestämää liikuntatoimintaa. Suoritetietoja: Liikuntatoimen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla KIRJASTO Toiminta-ajatus: Järjestettiin yksin sekä yhteistyössä seurojen, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa erilaisia liikuntatapahtumia mm. pyöräilysuunnitusta ja cup-kisoja. Ostopalveluna tuotettiin mm. allasjumppaa sekä ohjattua kuntosali- ja tuolijumppaa. Oltiin mukana Pohjois- Pohjanmaan liikunnan terveysliikuntahankeessa, johon liittyen tehtiin InBody ja Suomi Mies- kehonkoostumusmittauksia. Tehtiin kouluyhteistyötä ja annettiin ohjausapua mm. uinninopetuksessa, koulukisoissa ja retkillä. Muistettiin hyvin menestyneitä Siikalatvasia urheiljoita urheilijastipendein ja tuettiin urheiluseuroja eurolla Siikalatvan kunnan kirjastoissa tarjotaan väestölle monipuoliset ja laadukkaat kirjasto- ja tietopalvelut. Edellytyksenä on vuosittain uusiutuva kirjastoaineisto, riittävä määrä ammattitaitoista henkilökuntaa sekä riittävät aukioloajat ja viihtyisät tilat. Yleinen kirjasto toteuttaa ja vahvistaa perusopetuksen ohella Suomen perustuslaissa todettuja jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia -> kirjasto kuuluu kunnan peruspalveluihin. Kirjasto on investointi hyvinvointiin, eikä sitä voida ajatella pelkkänä kulueränä. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Tarjota laadukkaat ja tasa-arvoiset kirjastopalvelut eri asiakasryhmille. 2. Kirjastopalvelut säilytetään jatkossakin kyläkeskuksissa. 3. Monipuolinen ja ajan tasalla oleva kirjastoaineisto. 4. Yhteistyö eri hallintokuntien, oppilaitosten, kirjastojen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. 5. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen. 6. Kirjastoja voidaan kehittää myös ns. monipalvelupisteiksi. 1. Kirjastopalveluissa on otettu huomioon eri käyttäjäryhmät ja tarjottu heille asiantuntevaa ja laadukasta palvelua. 2. Kirjastopalvelut ovat saatavissa kaikissa kyläkeskuksissa. 3. Kirjastoaineistoa on hankittu riittävä määrä ja hyödynnetty myös kirikirjastojen ja muiden kirjastojen kokoelmia. 4. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken on tehty tiiviisti. 5. Henkilökunta on pitänyt yllä ammattitaitoaan kouluttamalla itseään. 6. Kirjastojen mahdollisuutta ns.monipalvelupisteiksi on selvitetty. Suoritetietoja: tavoite 2013 Toteutunut_2013 Lainaus / as ,5 Hankinta / 1000 as Käynnit / as Henkilöstön täydennyskoulutuspäivää / htv 7 3,13 Henkilöstöä / 1000 as. 1 0,76 Kirjaston tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 69.

47 KULTTUURITOIMI Toiminta-ajatus: Luoda edellytykset kunnassa harjoitettavalle monipuoliselle kulttuurille ja kannustaa yhdistyksiä osallistumaan kulttuuritarjonnan tuottamiseen sekä järjestää yhteistoiminnassa kulttuuritarjontaa kaiken ikäisille. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Tukea kunnassa järjestettävää kulttuuritoimintaa. 2. Järjestää yksin ja yhdessä muiden tahojen kanssa erilaisia tapahtumia, kuten vuosittaiset kyläpäivät jokaisella kirkonkylällä, kotiseutujuhla, veteraanipäivänjuhlat sekä itsenäisyyspäivän juhla. 3. Järjestää kulttuuritapahtumia tai matkoja kulttuuritapahtumiin eri-ikäisille kuntalaisille. 4. Järjestää näyttelyitä Kestilän ja Rantsilan kirjastojen näyttelytiloihin. 5. Museotoiminnan jatkuvuus Viitainahon museossa sekä tarvittaessa muiden kunnan alueella sijaitsevien museoiden toiminnan tukeminen. Suoritetietoja: Päiväkoti-ikäisille teatteriesitys Punahilkka Kestilässä, jonne kuljetus Peukaloisen retket PIOlla (Kajaanin kaupunginteatteri) Koululaisille ja päiväkoti-ikäisille suunnattu Pentti Rasinkankaan ja Ohilyönnin konsertti Pulkkilassa ja Rantsilassa Veteraanipäivän juhla Kyläpäivät 4kpl Kotiseutujuhla Pulkkilassa Itsenäisyyspäivän juhla Pulkkilassa Taidenäyttelyjä Kestilä, Rantsila lisäksi yhteistyössä Piippolan ja Pulkkilan kirjastoihin Viitainahon museo auki kesällä 2013, työntekijä 2kk Pulkkilan museo auki viikon ajan heinäkuussa 2013, työntekijä Kestilän museolle työntekijä Rantsilan museo/ganander talo? Yhteistyössä kirjaston työntekijän kanssa viriketuokio Ainolassa ja Vaarintalolla Kuukausittain kolumni Siikajokilaaksossa Kulttuuritoimen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 69. Kulttuuritoimi on tehnyt yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja yksityisten henkilöiden kanssa. Kulttuuritoimi on tavoitteen mukaisesti järjestänyt tapahtumia vuoden 2013 aikana. Kulttuuritoimi on vastannut Rantsilan ja Kestilän kirjastojen näyttelyistä sekä toiminut yhteistyössä Piippolan ja Pulkkilan kirjastojen kanssa. Viitainahon museolle myönnetty avustus on siirretty vuodelle 2014.

48 KANSALAISOPISTO Toiminta-ajatus: Tarjota mahdollisuuksia aktiiviseen itsensä kehittämiseen ja oppimiseen. Laadukas tietojen, taitojen ja oppimismahdollisuuksien tarjoaminen, luovuuden korostaminen, henkisen kehityksen edistäminen, kulttuuriperinteen säilyttäminen ja edistäminen ja elinikäisen oppimisen mahdollistaminen. Kansalaisopiston palvelut ovat laadukkaita, edullisia ja helposti saatavilla. Kansalaisopisto on kuntalaisille hyvinvointia tuottavaa toimintaa. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja monipuolisten kurssien tarjoaminen kuntalaisille sekä alueellisen tasa-arvon toteuttaminen kurssien järjestämisessä eri puolilla kuntaa. - asiakaslähtöinen palvelu - terveyttä edistävät opinnot - ikäihmisten aktivoiminen elinikäiseen oppimiseen - yhteistyö järjestöjen kanssa Suoritetietoja 2013: * opiskelijoiden määrä, kertaalleen laskettuna 1291(vapaa sivistystyö) * opiskelijoiden määrä 40 (taiteen perusopetus) * kurssilaisten määrä 2962 (vapaa sivistystyö) * kurssilaisten määrä 52 (taiteen perusopetus) * opetustunteja 4569, joista taiteen perusopetuksen tunteja 182 * kunnan nettotuntihinta 29,44 * kunnan netto-osuus/asukas 22,73 Kansalaisopiston tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 69. Kansalaisopistotoiminta järjestettiin vuonna 2013 Siikalatvan kunnassa siten, että kaikki vapaan sivistystyön opetus ja taiteen perusopetus ostettiin Jokihelmen opistosta Haapavedeltä. Yhteensä opetustunteja koko kunnan alueella oli Kansalaisopiston kurssien painopistealue oli liikuntakurssit, joita järjestettiin huomattavan paljon. Tarjolla oli sekä uusia, ajankohtaisia että jo pitkään suosiossa olleita kädentaito- ja musiikkikursseja. Kurssitarjonta tukee kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Taiteen perusopetusta lapsille järjestettiin Piippolassa, Pulkkilassa ja Rantsilassa (Musiikkikoulu ja Kuvataidekoulu). Kertomusvuonna käytössä oli opintoseteleitä, joita myönnettiin työttömille, eläkeläisille ja maahanmuuttajille. Opintoseteleillä voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja aktivoida kaikkia kuntalaisryhmiä elinikäiseen oppimiseen ja harrastustoimintaan. KEHITYS- JA TEKNINENTOIMI Kehitys- ja teknisentoimen toimiala jakaantuu kolmeen vastuualueeseen; elinvoimatoiminnan vastuualue, teknisen lautakunnan vastuualue ja rakennus- ja ympäristölautakunnan vastuualue. Vastuualueet jakautuvat edelleen toiminnallisiin tulosalueisiin, jotka jakaantuvat edelleen tulosyksiköihin. ELINVOIMATOIMINTA 511 KEHITYSTOIMEN HALLINTO Kehitystoimen hallinto sisältää elinvoimatoiminnan sekä kuntamarkkinoinnin. Elinvoimalautakunta lakkautettiin alkaen ja sen tilalle kunnanhallitus nimitti elinkeinotoimikunta. Toimialaan

49 44 kuuluvat elinkeinopalvelut ja hanketoiminta (Haapavesi-Siikalatvan kehittämiskeskus, LEADERtoimintaryhmät sekä kunnan mahdolliset erillisprojektit). Elinkeinotoimikunta on kokoontunut 5 kertaa ja tutustunut kokousten yhteydessä 3 yritykseen ja Piippolan opistoon ja kehittämiskeskuksen hakkeisiin. Jatkossakin toimikunta pyrkii järjestämään kokousten yhteyteen vierailun johonkin yritykseen. Toimikunta on käsitellyt mm. seuraavia asioita: - Vierailuilla esiin tulleita asioita (tontti, tila, työvoima jne. kysymyksiä) - Yritystilojen rakentaminen Laanilan teollisuusalueelle - Laajakaista kaikille hanketta - Keskusteltu yksittäisten yritysten hankkeista - Työstetty elinkeinostrategiaa Elinvoima eväät hankkeen pohjalta Erityinen tehtävä kehitystoimen hallinnolla on etsiä uusia ideoita kunnan kehittämiseen. Hallinnon ja markkinoinnin hoitamiseksi oli vuonna 2013 seuraavat henkilöresurssit: - Noin 20 % kehitys- ja teknisen johtajan työpanoksesta - Toimistosihteeripalveluita noin 1/5 henkilötyövuoden verran. Vuoden 2013 osallistuttiin Kuntaliiton hankkeeseen Elinvoiman Eväät. Hankkeen konkreettisin tulos on elinkeinostrategian päivittäminen, joka valmistuu keväällä Markkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa käytettiin edelleen myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Markkinointimateriaali on pääosin valmiina. Vuonna 2013 tehtiin pieniä täydennyksiä mm. otettiin käyttöön kunnan Facebook sivusto. Markkinointi jakautuu kahteen osioon: Kuntakuvan luomiseen, joka tapahtuu kehitystoimen hallinnon kautta sekä tonttimarkkinointiin, joka tapahtuu maa- ja metsätilojen kustannuspaikalla. Vuonna 2013 osallistuttiin edelleen Made in Uljua tapahtuman ja Piippolan vaarin lasten festivaalien sponsorointiin. Samoin jatkettiin mm. ilmoittelun kautta kunnan muiden pienempien tapahtumien tukemiseen. Kylille myönnettiin pieniä avustuksia niiden toimintaan. Kehitystoimen hallinnon ja markkinoinnin osalta vuoden 2013 tavoitteet ja niiden toteutuminen: TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Otetaan käyttöön elinvoiman eväät hankkeessa syntyviä uusia hyviä käytäntöjä. 2. Järjestetään ideakilpailu uusien kehittämisideoiden hankkimiseksi kunnan kehittämiseen. 3. Kuntakuvaa luodaan edelleen tekemällä kunnan olemassaoloa tutuksi tiedotusvälineiden jne. kautta. 4. Positiivinen lehtijuttu kunnasta kerran kuussa jossain lehdessä. 5. Kunnan ja yrittäjien välisiä yhteisiä tilaisuuksia vähintään 5-6 kpl vuodessa. 6. Yrittäjyys kasvatus käynnissä kaikissa yläasteissa ja lukiossa viimeistään syyslukukauden 2013 alusta. 7. Kunta/kylä yhteistyön jatkaminen; Vuoden kylä valitaan, kyläpäiviä kylien kanssa yhdessä vähintään 2 kertaa vuodessa (kevään 2013 tilaisuus sovittu Mankilaan). Suoritetietoja: Kehitystoimen hallinnon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla Laaditaan uusi elinkeinostrategia 2. Idea kilpailua ei järjestetty (resurssipula) 3. Oltiin hyvin esillä tiedotusvälineissä mm. radiossa. 4. Positiivisiakin lehtijuttuja saatiin läpi. 5. Yhteistilaisuuksia ei ole erikseen järjestetty, mutta osallistuttu kehittämiskeskuksen järjestämiin yrittäjätilaisuuksiin ja yrittäjäyhdistyksen kokouksiin. 6. Yrittäjyyskasvatusta mainostettu kouluille mutta Kestilää lukuun ottamatta ei ole tuottanut kovin merkittäviä tuloksia. Rehtorit ja opettajat avain asemassa. 7. Kyläpäivät järjestetty keväällä ja syksyllä; Mankilassa ja Hyvölänrannalla

50 ELINKEINOPALVELUT Elinkeinopalveluilla tässä yhteydessä tarkoitetaan suoraan yritystoimintaan kohdistuvia palveluita. Uudessa Siikalatvan kunnassa on noin 420 muuta yritystä ja yrittäjää kuin maatilayrittäjät (maatilayrittäjiä on noin 380). Kunnan työpaikkaomavaraisuus on yli 95 prosenttia. Kunnasta löytyy metalli-, puu- ja elintarviketeollisuutta, kattavat yksityiset palvelut, matkailupalveluita, kuljetuspalveluita, maanrakennusyrittäjiä jne. Kunnan yritystoiminta on varsin monipuolista. Yritykset ovat kuitenkin pieniä, pääosin 1-5 hengen yrityksiä. Elinkeinopalveluiden tulosalueen vastuulla on yrittäjien ja yritysten neuvontapalveluiden tuottaminen niin yritystoimintaa suunnitteleville, aloittaville kuin jo toimiville yrityksille. Painopiste on jo toimivissa yrityksissä ja erityisesti Siikalatvan kriteereillä määritellyt kasvuyritykset. Elinkeinopalveluita tuotetaan ja toteutetaan asiakaslähtöisesti eli yrittäjien ja yritysten tarpeet ovat toiminnan ohjaajina. Kunnan ja yrittäjien välille luodaan tiivis, luottamuksellinen yhteistyösuhde. Vuonna 2013 iso haaste oli edelleen Pohjois-Suomen alueen isojen hankkeiden hyödyntäminen Siikalatvan yritysten kautta/avulla. Tätä varten on ollut käynnissä usean seutukunnan yhteinen hanke kehittämiskeskuksen kautta. Toimenpiteet elinkeinopalveluille ovat mukana elinvoima- /kuntastrategiassa. Elinkeinopalveluita tuotetaan seuraavilla resursseilla: - Päävastuu palveluista on kehitys- ja teknisellä johtajalla, jonka henkilöresurssista tähän käytetään noin 20 %. - Yritysasiamiespalvelut Kehittämiskeskuksesta (n. 80 % yritysasiamiehen resurssista). - Toimistosihteeripalvelua 1/10 henkilötyövuotta. - Erilaiset kehittämishankkeet ja niiden työntekijät (pääasiassa seudulliset). - Mm. TE-keskuksen yrittäjille tuottamat selvitys- ja kehittämispalvelut. Vuonna 2013 rekisteröitiin 18 uutta yritystä ja lopetuksia 11 kpl. Osa lopettaneista sisältyy perustettuihin uusiin yrityksiin. Käytännössä yritysten lukumäärä säilyi ennallaan. Yritysasiamies on rekisteröinyt Siikalatvan kunnan alueella 230 yhteydenottoa yrityksiin. Yhteydenotot liittyvät yrityksen perustamiseen, yrityskauppoihin, kehittämiseen jne. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Siikalatvan mittakaavassa kasvuyrityksiksi luokiteltavia yrityksiä on noin 20 kpl. Vuoden 2013 etsitään 2-3 uutta yritystä. 2. Kasvuyrityksissä nyt noin työpaikkaa. Tavoite lisäys 5-6 työpaikkaa. 3. Koulutustilaisuuksia yrittäjille lähinnä kehittämiskeskuksen kautta 1 kpl/kk osallistuja tavoite min. 10 henkilöä/tilaisuus. 4. Uusi yritysluettelo käyttöön tammi-helmikuussa Käsitellään vähintään 10 uutta yrityshanketta. 6. Nopeat yritysten palvelut; yhteydenottoon vastaaminen max 1 vuorokauden kuluessa yrittäjän ensimmäisestä yhteydenotosta. 1. Kasvuyritysten lukumäärää kasvattaa mm. Laanilan alueelle rakennettavaan yritystilaan sijoittuvat yritykset. Tappiona on yhden kasvuyrityksen muutto pois kunnasta. 2. Työpaikkojen lukumäärä lienee säilynyt ennallaan Yritysluetteloa kehitetty ja päivitetty. Päivitys olisi jatkuvaa työtä, mikäli resurssit riittäisivät uudessa yrityshankkeessa mukana. 6. Pääsääntöisesti tavoitteessa pysytty. Suoritetietoja: Elinkeinopalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 69.

51 HANKETOIMINTA Tämä tulosalue sisältää Haapaveden-Siikalatvan seudun kehittämiskeskuksen toiminnan Siikalatvan kunnan osalta sekä LEADER-toimintaryhmien kuntarahoituksen sekä mahdolliset erillishankkeet. Lisäksi osallistutaan kehittämiskeskuksen kautta yhteistyöhön mm. Haapaveden teknologiakylän kanssa. Kehittämiskeskus tuottaa kehittämishankkeiden hallinnoinnin, yritysasiamiespalveluita, yhteistä markkinointia mm. messuosallistumisten kautta sekä elinkeinotoimeen ja kehittämiseen liittyvää edunvalvontaa. Siikalatvan kunta kuului 2013 vielä kahteen LEADER-toimintaryhmään; Rantsila oli mukana Nousevan rannikkoseudun LEADER-toimintaryhmässä ja Kestilä, Piippola ja Pulkkila vastaavasti Keskipiste LEADERissä. Uudella vuonna 2014 alkaneella ohjelmakaudella Rantsilakin liitetään muun kunnan kanssa Keskipiste LEADERiin. Tärkeimmät käynnissä olevat, Siikalatvan kuntaa vahvasti koskevat kehittämiskeskuksen tai Haapaveden teknologiakylän tai jonkun muun tahon hallinnoimat hankkeet, jotka olivat toiminnassa vielä vuonna 2013 (osa jatkuu vielä vuonna 2014), olivat: 1. MATKAILUSTA NOSTETTA PP AVAINVETURIT POHJOIS-POHJANMAAN SUURHANKKEIDEN YRITYSVERKOS- TOJEN KEHITTÄMINEN 3. SIIKAJOEN MELONTAREITTI JA KALAPAIKAT 4. KALASTUSMATKAILU MAHDOLLISEKSI 5. PIIPPOLAN LIIKUNTAPAIKKAHANKE 6. KATSE TULEVAISUUTEEN ( ) Hankkeista enemmän tietoa kehittämiskeskuksen internet sivuilla osoite: Lisäksi kehittämiskeskus oli mukana mm. seuraavissa hankkeissa, joita hallinnoi joku muuta taho, mutta jotka koskevat myös Siikalatvan kuntaa: 1. Fuusio-hanke (yrityshautomo Verso) Haapaveden Teknologiakylä Oy, jatkuu asti 2. Seutujen yritysvalmennus, Haapaveden Teknologiakylä Oy, jatkuu asti 3. Bryssel-toimisto, Pohjois-Pohjanmaan liitto 4. Elinvoimaa maaseudulle MASVA-hanke, ProAgria Oulu 5. MikroY-hanke (OEI) 6. Tupa-hanke (Haapaveden Opisto) 7. Kulttuurin ja luovan talouden kehittämisohjelma-hanke (Pohjois-Pohjanmaan liitto) Kehittämiskeskus oli mukana Made in Uljua ja Piippolan vaarin festivaalin järjestelyissä. Tavoitteena on käynnistää 1-2 uutta matkailuhanketta, joissa Siikalatvan kunta vahvasti mukana mm. valtatie 4:n ja Uljuan hyödyntämisen kautta. Erillishankkeita vuonna 2013 olivat: 1. Laajakaista kaikille hankkeen toteuttaminen Siikalatvan kunnan alueella Kestilästä alkaen. Kunnan osuus vuosina on noin euroa rakentamisen avustamisessa sekä hankkeen toteuttavan paikallisen osuuskunnan (Siikaverkko OK) rahoittaminen lainoilla. Valtuusto teki näistä päätökset 2013 sekä päätöksen toisen vaiheen rakentamisesta kattamaan loput kunnan alueesta. 2. Poski-projekti, jota veti maakuntaliitto ja jossa kartoitetaan pohjavesivarat ja niillä sijaitsevat hyödynnettävät maa-ainekset. Laajeni vuonna 2013 kattamaan koko Siikalatvan alueen, kun ensimmäisessä vaiheessa oli kartoitettu lähinnä ne alueet, jotka sijaitsevat alle 100 km etäisyydellä Oulusta. 3. Suostrategian laatiminen maakuntaliiton hankkeena saatiin vuonna 2013 päätökseen.

52 47 TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Laajakaistan rakentaminen alkaa Kestilässä vuonna Käynnistetään konkreettisten matkailupakettien kehittämishanke. 3. Markkinoidaan LEADER rahoitusmahdollisuuksia tavoitteena saada loppuohjelmakaudelle min 10 uutta yrityshanketta rahoitukseen. 4. Osallistutaan Oulun rakentajamessuille. 5. Järjestetään Made in Uljua tapahtuma helmikuussa 2013 yhdessä muiden toimijoiden kanssa. 6. Osallistutaan Piippolan vaarin lasten laulufestivaalin järjestelyihin. Suoritetietoja: Hanketoiminnan tulosalueen TA-toteutuma on sivulla Rakentaminen ei alkanut mutta perustettiin osuuskunta ja käynnistettiin markkinointi ja järjestettiin rahoitus. Rakentaminen alkaa Käynnistettiin kalastusmatkailuhanke. 3. Uusia yrityshankkeita LEDAER:n kautta saatiin käyntiin 3 kpl. Kaikkiaan LEA- DER rahoitti Siikalatvalla vuonna 2013 yhteensä 7 hanketta. 4. Osallistuttiin Oulun rakentajamessuille 5. Made in Uljua järjestettiin. 6. Osallistuttiin Piippolan vaarin lasten festivaaliin. 551 MAASEUTUHALLINTO Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävänä on huolehtia maaseutuelinkeinoviranomaistehtävistä säädettyjen lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti Haapaveden kaupungissa sekä Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan kunnissa. Edelleen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue vastaa omalta osaltaan maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisestä toiminta-alueellaan. Tehtäviensä hoitamiseksi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella on seuraavat henkilöresurssit: - Maaseutujohtaja (1 htv) - 3 maaseutuasiamiestä (3 htv) - Lisäksi ostetaan tarvittava määrä toimistosihteeripalveluita. Toiminnan laajuustiedot: - Yhteistoiminta-alueella toimivia maatiloja noin 760 kpl, joista kotieläintiloja 355 kpl. - Viljelyksessä oleva pelto pinta-ala yhteistoiminta-alueella on noin ha. - Nautaeläimiä yhteistoiminta-alueella on noin kpl. - Käsiteltäviä tukihakemuksia yhteistoiminta-alueella 5640 kpl. - Vuonna 2013 yhteistoiminta-alueen, kuntien alueelle maksama tukisumma oli noin 32 miljoonaa euroa. - Maaseutuhallinto on järjestänyt vuoden 2013 aikana 11 koulutustapahtumaa tuenhakijoille, joista kuusi koulutusta oli atk-luokissa tapahtuneita sähköisen Vipu-palvelun koulutuksia. - Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa on järjestetty tai toimittu kouluttajina noin 10 koulutuksessa mm. alueen neuvojien vuosittaisessa tukihakukoulutuksessa. Talousarviovuotta 2013 sekä taloussuunnitelmavuosia tulee maaseututoimen osalta leimaamaan yhteistoiminta-alueen toiminnan organisoiminen sekä kansallisten ja EU:n tukijärjestelmien muutos sekä uusien tietojärjestelmien käyttöönotto. Maatalouden kehitysnäkymät Yhteistoiminta-alueen maatalouden kehityksessä ei arvioida tulevan suuria muutoksia lähivuosien aikana. Toki yleisellä taloustilanteella sekä sen kehityksellä tullee olemaan heijastusvaikutuksia myös maatalouden kehitykseen. Erityisesti epävakaat ja laskeneet tuottajahinnat aiheuttavat paineita erilaisiin toimiin ja kriittiseen kustannustarkasteluun, etenkin tärkeimmillä maito- ja lihasektoreilla. Yleinen taloustilanne saattaa vaikuttaa negatiivisesti maatalouden kehitykseen, erityisesti käynnistymässä oleviin suurempiin investointeihin.

53 48 Toisaalta tilojen kannattavuuden parantamiseen tähtäävät toimet tullevat avaamaan yrittämisen mahdollisuuksia pienemmille tiloille ja urakoitsijoille sekä muiden tukipalveluiden tuottajille, tilojen ulkoistaessa enenevissä määrin osatoimintojaan. Maatilojen määrän arvioidaan jatkavan hienoista laskuaan, vaikkakin samanaikaisesti tuotantomäärien ja yksikkökoon arvioidaan edelleen kasvavan. Kokonaisviljelypinta-alassa ei kovin suurta kasvua arvioida tapahtuvan, koska olemassa oleva peltopinta-ala on lähes täysin viljelyksessä. Mahdollinen viljelyalan kasvu aiheutuu täten lähinnä pellon raivauksen kautta, mitä kuitenkin hillitsee raivioiden tukikelvottomuus. Erilaisiin, maatalouteen liittyvien toimialojen, kuten bioenergiatuotannon puolella nähdään mahdollisuuksia positiiviseen kehitykseen. Näihin kuitenkin vaikuttaa oleellisesti valtion ja ympäröivän yhteiskunnan tekemät toimet ja ratkaisut. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Tarjota maaseutuhallinnon palvelut ajallisesti ja alueellisesti joustavasti ja tarkoituksen mukaisesti, koko Siikalatvan yhteistoimintaalueen kuntien alueella. Kehittää maaseututoimen henkilöstön sekä sopimuskuntien jatkuvaa yhteistyötä ja yhteydenpitoa sekä joustavaa henkilöstön käyttöä luotettavan, tasapuolisen ja laadukkaan viranomais- ja palvelutoiminnan takaamiseksi koko kunnan alueella. Toteuttaa Siikalatvan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen organisointi muuttuneessa tilanteessa joustavasti ja taloudellisesti. Maksaa viljelijätuet kahden viikon sisällä maksuluvan avautumisesta. Kehittää alueellaan yleisesti maaseutua ja maaseutuelinkeinoja. Palvelut on kyetty tarjoamaan tarkoituksen mukaisesti koko yhteistoiminta-alueen kuntien alueella. Niukoista resursseista huolimatta henkilöstöä on pystytty käyttämään kohtuullisen joustavasti luotettavan, tasapuolisen ja laadukkaan viranomais- ja palvelutoiminnan toteuttamiseksi koko alueella. Yhteistoiminta-alueen organisointi on kyetty toteuttamaan kohtuullisen joustavasti ja varsin taloudellisesti, vaikkakin tehtävien lisääntyminen nostaa entisestään painetta henkilöstöresurssin vahvistamiseen, mikä tosin realisoitunee seuraavan talousarviovuoden aikana. Viljelijätuet on kyetty pääsääntöisesti maksamaan kahden viikon sisällä maksuluvasta. Maaseudun ja maaseutuelinkeinojen yleinen kehittäminen on jäänyt suunniteltua vaatimattomammaksi, lähinnä resurssien niukkuudesta johtuen. Suoritetietoja: Maaseutuhallinnon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 70. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen lautakunta vastaa kunnan omistamien rakennusten, puistojen ja yleisten alueiden, liikuntaalueiden, maa- ja metsätilojen, liikenneväylien ja energialaitosten ylläpidosta. Lisäksi se huolehtii kunnan toimesta tapahtuvasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta sekä asuntotoimesta. Tavoitteena on kuntalaisia ja muita asiakkaita tyydyttävien palvelujen tuottaminen käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti hyväksi käyttäen. Tarjoamme ja turvaamme kuntalaisille tekniset peruspalvelut ja palvelemme myös kunnan toisia hallintokuntia luomalla niille mahdollisimman hyvät toimintapuitteet. Teknisen lautakunnan tulosalueet ovat: Teknisen toimen hallinto, Työllistäminen, Liikenneväylät, Puistot ja yleiset alueet, Liikunta-alueet, Maa- ja metsätilat, Tilapalvelut, Asuntotoimi, Jätehuolto, Energialaitokset.

54 49 Tekniseen lautakuntaan kuuluu 5 jäsentä. Lautakuntien tehtävistä, päätösvallasta ja esittelijöistä on säädetty hallintosäännön :ssä. Tehtäviensä hoitamiseksi teknisellä lautakunnalla on vuonna 2013 seuraavat henkilöresurssit: - Kehitys- ja teknisen johtajan työpanosta (40 %) - Kunnaninsinööri (80 %) - Tilapalveluinsinööri - Kunnallistekniikan insinööri - 10 laitosmiestä - 6 rakennus-/kirvesmiestä - 16 toimitilahuoltajaa ja yksi siivoustyönohjaaja - Toimistosihteereitä 4 Henkilöiden tehtävistä/tehtävänjaosta määrätään toimen-/tehtävänkuvissa. 611 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO Toiminta-ajatus: Teknisen toimen hallinto Teknisten palveluiden tehtävänä on edistää osaltaan Siikalatvan kunnan toimivuutta ja kehittämistä elinvoimaisena, ympäristöystävällisenä, viihtyisänä ja turvallisena maaseutuyhteisönä. Hallinto valmistelee teknisen lautakunnan päätäntävaltaan kuuluvat asiat ja panee ne täytäntöön päätöksenteon jälkeen. Lisäksi hallinto osallistuu yhdessä teknisen lautakunnan ja ao. viranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa teknisiin palveluihin kuuluvien tehtävien järjestämisen suunnitteluun ja kehittämiseen. Hallinto vastaa investointiohjelman toteutuksen järjestelyistä hoitamalla rakennuttamisen sekä suorittaa toimialansa hankintojen kilpailutukset niiden ylittäessä Hankintatoimikunnan asioiden ja kokousten valmistelu kuuluu myös hallinnon tehtäviin. Työllistäminen Työllistämiseen varatuilla määrärahoilla on tarkoitus työllistää kausiluontoisiin töihin henkilötyövuosina mitattuna noin 13 henkilöä vuodessa. Toiminnan kehittäjänä toimii määräaikainen työnsuunnittelija. Työtehtäviä pyritään järjestämään kunnan eri toimialoilta, mutta n. 80 % henkilöistä sijoittuu teknisen palvelun tehtäviin. Tärkeitä kohteita ovat ympäristön-, liikunta-alueiden-, ulkoilureittien- ja kiinteistönhoitotyöt. Toiminta kattaa myös kuntouttavassa työtoiminnassa ja työelämän valmennuksessa olevat henkilöt, joita arvioidaan olevan noin henkilöä/vuosi. Kunta pyrkii järjestämään myös opiskelijoiden ja aikuisopiskelijoiden työharjoittelujaksoja vuosittain muutamia ja heidän harjoittelunsa kestää viikosta aina kolmeen kuukauteen. Raittipajalla Rantsilassa toimii 1 kokopäivätoiminen ohjaaja ja pajalla työskentelee työllistettyjä, työharjoittelijoita ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevia. Määrä voi olla max. 3-4 hlö/pv. Raittipajalla tehdään monentasoisia puutöitä jokaisen osaamisen ja jaksamisen ehdoilla. Vuonna 2013 on tarkoitus aloittaa myös Kestilässä teollisuustiloissa pajatoimintaa, joka painottuisi nuorten työllistämiseen. Raittipajan tuotanto on riippuvainen kulloinkin siellä työskentelevien henkilöiden taidoista ja jaksamisesta, mutta siellä on vuonna 2013 tarkoitus tehdä kuntoradoille opasteita ja kuntoiluvälineitä, puistoihin penkkipöytäyhdistelmiä, Haapavuoren uimapaikalle pukutilat ja kuiva-käymälä sekä istuinryhmiä. Leikkikentille tehdään aitaelementtejä. Kiinteistöille tehdään piha-aita- ja roskakatoselementtejä. Henkilöt voivat osallistua myös kunnan tarvitsemiin purku- ja korjaustöihin eri kiinteistöissä.

55 50 TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Toiminnalliset tavoitteet 1. Vastata teknisiin palveluihin kuuluvien tehtävien toimivuuden turvaamisesta sekä toimintojen kehittämisestä kulloisenkin tarpeen mukaisesti. 2. Kunnan omistuksessa olevien kiinteistöiden osalta ryhdytään laatimaan pitkän aikavälin korjaus- ja kehittämisohjelmia perustuen tehtyihin tutkimuksiin ja kerättyihin tietoihin. 3. Katu- ja liikunta-alueiden valaistuksen muuttamiseksi vastaamaan nykyisiä säännöksiä tehdään toteuttamissuunnitelma 2012 tehdyn kartoituksen perusteella. 4. Toteutetaan valtuuston vuodelle 2013 hyväksymää investointiohjelmaa. 5. Kausiluontoisiin töihin pyritään työllistämään 13 htv/ vuosi vastaava henkilömäärä. 6. Kuntouttavan työtoiminnan ja työelämän valmennuksen paikkoja pyritään järjestämään henkilölle vuoden aikana. Laadulliset tavoitteet 7. Teknisen lautakuntaan tulevat asiat valmistellaan viivytyksettä lautakunnan käsittelyä varten. 8. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi mahdollistetaan koulutukseen osallistuminen. 9. Työpajoilla työskenteleville henkilöille räätälöidään mielekästä ja kykyjä vastaavaa työtä. Kuntouttavan työtoiminnan työllistämispaikkoja yritetään luoda eri taajamiin, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua toimintaan eivätkä matkat muodostuisi esteeksi. Toiminnalliset tavoitteet 1. Tekninen lautakunta kokoontui 8 kertaa. Asetetuissa toiminnallisissa tavoitteissa onnistuttiin ja hallinnon menot alitettiin 12,7 % talousarviosta. Henkilöresurssit vähenivät 1 rakennusmiehellä kesällä 2013 eläkkeelle jäännin johdosta 2. Sisäilmaongelmia esiintyy edelleen ja ne ovat painottuneet pääasiassa koulutiloihin. Ratkaisuita etsitään monialaisen sisäilmatyöryhmän avulla. 3. Suunnitelma on pääosin saatu valmiiksi 4. Rantsilan uuden päiväkodin tarveselvitys- ja hankesuunnittelutyöt käynnistettiin. Pulkkilan tk:n muutostyö oli suurin investointikohde ja sen rakennustekniset työt on toteutettu omana työnä. Työ jatkuu edelleen vuodelle Suunnitelluista investoinneista jäi toteutumatta tai siirrettiin tuleville vuosille Piippolan asemakaavaalueen kuivatus, Pikkupihlajan korjaus, asuinrakennusten vesikatot (siirtyy as. yhtiölle), Kortteisen paloveden turvaaminen. 5. Pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä pystyttiin työllistämään yht. 13 htv, kaikkiaan 29 eri henkilöä erimittaisissa työsuhteissa. Työpisteitä oli ympäristötöissä, kiinteistönhoidossa, toimitilahuollossa, toimistotöissä, työpajoilla ja monissa avustavissa tehtävissä. 6. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 26 henkilöä. Nuorisotyöpajatoiminta aloitettiin syksyllä nuorten yksilövalmentajan käynnistämänä Pulkkilassa. Toiminnassa aloittaneita nuoria oli mukana tilojen kunnostamisessa tyhjänä olleeseen as.huoneistoon. Laadulliset tavoitteet 7. Lautakunnan käsittelyyn tulleet asiat valmisteltiin mahdollisimman tarkasti päätöksen tekeminen helpottamiseksi. Teknisten palveluiden asioiden sähköistä tiedottamista on kehitetty. 8. Osaamisen ylläpitämiseksi henkilöstö on osallistunut tehtäviinsä liittyviin koulutuksiin. 9. Kestilään ja Pulkkilaan saatiin omat työpajat Rantsilan lisäksi ja tukityöllistämisessä ja kuntouttavassa työtoiminnassa ryhdyttiin kiinnittämään huomiota työn suunnitteluun ja ohjaamiseen. Suoritetietoja: Teknisen toimen hallinnon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla LIIKENNEVÄYLÄT Liikenneväylät sisältävät kaavatiet ja yksityistiet sekä erikseen kirjattavan teiden valaistuksen. Kaavatiet on vuonna 2012 jaoteltu talvikunnossapidon osalta hoitoluokkiin 1 3 ja yksityistiet ovat omana ryhmänään.

56 51 Teiden talvikunnossapidossa otetaan käyttöön tiestön kunnossapito-ohjelmisto, joka toimii urakoitsijoiden laskutuksen apuvälineenä ja työjohdon seurannan välineenä. Yksityistiet Yksityisteiden osalta on alkaen siirrytty uuteen yksityisteiden avustusjärjestelmään. Avustusjärjestelmän mukaan yksityisteitä tuetaan kunnossapidon osalta yli 200 metrin matkalta. Joidenkin teiden osalta kunta vastaa edelleenkin niiden kunnossapidosta (ovat yleisessä käytössä esim. läpikulkuteinä tielaitoksen hoitamien teiden välillä). Avustukset maksetaan hakemusten perusteella. Tekninen lautakunta asettaa avustukset hakuun ja vahvistaa avustuksen suuruuden vuosittain valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa. Yksityisteitä Siikalatvan kunnan alueella on noin 250 km. Näistä kunnan hoidettavaksi on hyväksytty noin 15 kpl yhteispituudeltaan noin 45 km. Kunnan hoitamien yksityisteiden talvikunnossapito on kilpailutettu vuoden 2012 loppupuolella ja uudet sopimukset tulivat voimaan 2013 alusta lukien. Sopimukset ovat voimassa vuoteen Yksityisteitä on tuettu neuvonnalla ja kouluttamalla sekä ohjaamalla tiekuntia lainmukaiseen toimintaan. Vuoden 2013 aikana toteutettiin valmiiksi yksi perusparannushanke. Tämän hankkeen osalta tiekunnan laskutus siirtyi vuodelle 2104, koska tiehanke saatiin päätökseen aivan vuoden 2013 lopulla. Toinen iso yksityisteiden perusparannushanke jäi syksyllä 2013 kesken. Hankkeen kesken jäämisen taustalta löytyy useampia seikkoja, joille ei toteuttaja voinut mitään. Kyseiselle hankkeelle on haettu ja saatu jatkoaika, joten se toteutetaan loppuun alkukesän 2014 aikana. Kesken jääneiden hankkeiden vuoksi yksityisteiden talousarvio toteuma poikkeaa huomattavasti talousarviosta. Kaavatiet Kaavateitä Siikalatvan kunnalla on tällä hetkellä neljällä asemakaava-alueella yhteensä noin 41 km. Kesähoitoon kuuluvia toimenpiteitä ovat sorapintaisten kaavateiden höyläykset, murskeenajot ja pölysidonta. Päällystetyillä teillä kesähoitoon kuuluu päällystepaikkaukset ja keväisin hiekoitushiekan harjaukset. Tiealueiden hoitotöihin sisältyy lisäksi tien kuivatusrakenteiden (ojat, rummut, pintavesiviemäröinnit yms.) kunnossapito. Talvihoitoon kuuluvat auraus, höyläys, polanteen poistot, liukkauden torjunta ja lumen käsittely (siirrot lumenkaatopaikalle). Liikenteenohjaukseen liittyviä tehtäviä ovat liikennemerkkien huollot ja ajoratamerkinnät. Kaava-alueilla päällystämättömiä sorapintaisia kaavateitä on yhteensä noin 19 km. Sorapintaiset tiet vaativat kesäkunnossapitoa (höyläystä 2-3 kertaa/kesä, pölynsidontaa vähintään 2-3 kertaa/kesä, mursketta). Sorapäällysteisten kaavateiden kesäkunnossapitoon tulee vuosittain varata noin 2000 euroa/km. Teiden kuivatusojituksen toimivuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Kaavateiden talvi kunnossapito on kilpailutettu 2012 ja tehdyt sopimukset aurauksesta, liukkauden torjunnasta, polanteen poistosta ja lumenajosta ovat voimassa huhtikuun 2015 loppuun saakka. Teiden valaistus Kunnan omistamaa/hoidossa olevaa tievalaistusta on pääasiassa kaavateillä. Jonkin verran vanhojen kuntien alueilla on kunnan vastuulla olevaa valaistusta myös tielaitoksen teillä. Tievalaisimia on yht. n kpl. Kaavateiden valaistuksessa siirrytään käytäntöön, että katuvalot ovat pimeänä klo välisen ajan osalla tie- ja kaavatieverkkoa valaistuksen tarpeellisuus huomioiden. Tievalaistuksen yösammutuksista sovitaan yhteistoiminnassa tiehallinnon kanssa.

57 52 Tievalaistuksen kartoitus ja muutossuunnittelu EU normien mukaiseksi on aloitettu Siikalatvan kunnassa ja jatkuu edelleen vuoden 2013 puolella. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Toiminnalliset tavoitteet 1. Sorapintaiset kaavatiet höylätään ja pölysidotaan 2-3 kertaa kesän aikana, tarvittaessa useamminkin. Lisäksi lisätään mursketta tarpeen mukaan. 2. Tievalaistuksen kartoituksen ja muutossuunnittelun loppuunsaattaminen. 3. Yösammutusten käyttöönotto. Osalla tiestöä sammutetaan yöllä valot väliseksi ajaksi. 1. Sorapintaisia kaavateitä on hoidettu tavoitteiden mukaisesti. Pölynsidonta on tapahtunut ostopalveluna ja on tehty liuossuolalla. 2. Tievalaistuksen vaatiman kartoituksen palveluntarjoaja on ollut Eltel Oy. Kartoitus tehty loppuu vuoden 2013 alussa. Laadulliset tavoitteet 1. Teiden ja kevyenliikenteenväylien kunnossapidossa painotetaan liikenteen turvallisuutta. 2. Teiden kunnon seurantaa parannetaan (kunnan tiestön kunnossapitohenkilöstö, tiestön kunnossapito-ohjelmisto talvihoitourakoitsijoille). 1. Teiden hoidon taso riittävällä tasolla, koska väylien kunnosta johtuvia turvallisuus epäkohtia ei ole ilmennyt. 2. Teiden kunnon seurantaohjelma on edesauttanut töiden ajoituksen seurannassa ja laskutuksen oikeellisuuden tarkistamisessa. Suoritetietoja: Kaavatiet Toimintakulut Kulut kokonaisuudessaan (sis.poistot) 3972,63 /tiekm 6496,18 /tiekm Liikenneväylien tulosalueen TA-toteutuma on sivulla PUISTOT JA YLEISET ALUEET Toiminta-ajatus: Puistojen ja yleisten alueiden hoidossa pyritään viihtyisään ja siistiin yleisilmeeseen. Tehtävänä on edistää viihtyisän, terveellisen ja turvallisen sekä luontoon hyvin sopeutuvan ympäristön kehittymistä ja säilymistä, jossa asukkaiden on miellyttävä asua ja elää. Puistoihin ja yleisiin alueisiin liittyviä kunnostamistoimia suoritetaan mm. työllistämistyönä. Alueilla tehdään mm. raivaustöitä, viheralueiden hoitotöitä sekä rakenteiden ja kalusteiden kunnossapitoa ja uusien rakentamista. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Toiminnalliset tavoitteet 1. Eri kylien puisto- ja yleisten alueiden hoitotasojen tarkentaminen. 2. Yleistä siisteyttä ja viihtyisyyttä pyritään lisäämään säännöllisellä hoidolla ja kunnostamisella. 1. Puistot jaoteltu luokkiin, joissa hoidon taso erilainen käyttötason mukaan. 2: Puistojen ja yleisten alueiden hoitoon on osallistunut monet työllisvaroin palkatuista henkilöistä. Suoritetietoja: Puistojen ja yleisten alueiden tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 70.

58 LIIKUNTA-ALUEET Toiminta-ajatus: Suorituspaikat, -rakenteet ja rakennukset pidetään tarkoituksensa mukaisessa kunnossa edelleen kehittäen. Tekninen toimi toteuttaa työt liikuntatoimen kanssa yhteisesti sovitussa laajuudessa ja tasossa jonka liikuntatoimi määrittelee. Kustannukset viime kädessä maksaa vapaa-aikatoimi. Liikunta-alueisiin liittyviä kunnostamistoimia suoritetaan mm. työllistämistyönä esim. työpajassa valmistetaan kuntoiluvälineitä kuntoradoille. Liikunta-alueisiin panostus palvelee kuntastrategian arvon (hyvä elämä) asettamia tavoitteita. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Toiminnalliset tavoitteet Pyritään toteuttamaan kunnossapito vapaa-aikatoimen tilauksen mukaisena. Tavoitteet on listattu yhdessä vapaa-aikatoimen kanssa. Yksittäisiä työkohteita mm: - Haapavuoren uimapaikan varustaminen siten että se voidaan ottaa käyttöön yleisenä uimapaikkana. - Kangasjärven ylämajan vesikaton uusiminen. - Kestilän kuntoradan lähtökatoksen rakentaminen. - Ristironkkelin keittiövesien jätevesijärjestelmän uusiminen. - Piippolan urheilukentän kunnostuksen jatkaminen. Liikunta-alueiden kunnossapito on ollut vapaa-aikatoimen asettamien tavoitteiden mukaista. Haapavuoren uintipaikka on otettu käyttöön yleisenä uimapaikkana. Kangasjärven ylämajan kattorakenne oikaistiin ja katteeksi uusittiin peltikate. Frisbeegolf radat Kestilän Maksiharjuun ja Piippolan Paskokankaalle pääosin valmiit vain väyläkartat tällä hetkellä hiukan keskeneräiset. Maksinharjun kuntoradan lähtökatoksen vaatimat hirsitukit ovat työstettävänä työpajalla Rantsilassa. Piippolan urheilukentän kunnostustöinä on tehty mm. reunalankutuksen uusimista ja suorituspaikkojen tason parantamista. Suoritetietoja: Liikunta-alueiden tulosalueen TA-toteutuma on sivulla MAA- JA METSÄTILAT Toiminta-ajatus: Kunnan omistamia maa- ja metsätiloja hoidetaan suunnitelmallisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen, metsätalouden tavoitteiden ja lakien mukaisesti. Metsien hoidossa huomioidaan myös muut kuin perinteisen metsätalouden vaatimukset mm. erilaiset virkistyskäyttömuodot. Metsätilat Siikalatvan kunnan omistuksessa on metsämaata yhteensä noin ha. Pyhännän kunnan kanssa. yhteisesti omistetut metsät on vuonna 2013 jaettu kuntien kesken. Luokiteltua metsämaata em. määrästä on yhteensä noin ha. Voimassa olevien metsätaloussuunnitelmien mukaan vuotuinen hakkuumäärä voisi olla noin m³. Vuonna hakkuita ei ole tehty muutamia pieniä oja-/tielinja hakkuita lukuun ottamatta. Vuonna 2012 puuta hakattu noin euron edestä ja vuodelle 2013 suunniteltiin myytävän noin

59 euron edestä. Kauppoja solmittiin ko. summan edestä mutta talvikauden huonot korjuuolosuhteet siirsivät hakkuita vuoden 2014 puolelle niin että budjetoiduista myyntituloista jäi toteutumatta noin euroa. Erilaisiin metsähoitotoimiin (hallinnointi, suunnittelut, kunnostusojitukset, taimikon hoidot, osuudet metsäautoteihin jne.) käytettiin noin euroa (talousarviossa oli varattu noin euroa). Vuonna 2013 aloitettiin kunnan metsien metsäsuunnitelmien uusiminen. Metsäsuunnitelmat saatetaan ajan tasalle ja sähköiseen muotoon. Samalla käynnistetään metsien suunnitelmien mukainen käsittely. Vuonna 2013 valmistui metsätaloussuunnitelmien päivityksiä noin 1000 ha alueelle. Kunta on myös kartoittanut METSO-ohjelman mukaiset suojelukohteet metsistään. Tontit Kunta omistaa asemakaava-alueilla kaikilla kirkonkylillä sekä asuintontteja, että teollisuustontteja. Omakotitalotontteja on yhteensä yli 100 kpl. Tämän lisäksi on rivitalotontteja. Asuintontteja on nykyisellä rakentamisvauhdilla asemakaava-alueilla noin 20 vuoden tarpeisiin. Rivitalotonttien kysyntä on sen verran matala, että olemassa olevat tontit riittävät myös ainakin 20 vuodeksi. Koska kysyntää on myös sellaisille tonteille, joilla voidaan pitää myös kotieläimiä kuten hevosia, niin kartoitetaan mahdollisuudet osoittaa ko. rakennuspaikkoja kunnan maille. Maankäyttöstrategian laatimisen yhteydessä selvitettiin myös rantarakentamiseen soveltuvat ja saatavat alueet (Uljuan altaan rannat, jokivarret). Yleensä taloustilanteen vuoksi omakotitalotonttien kysyntä on hiipunut myös Oulun seudulla ja tämä vaikuttaa myös Siikalatvan kunnan alueella. Rakentaminen tapahtuu lähes yksinomaan kaava-aluieden ulkopuolella yksityisten maille. Teollisuustontteja löytyy myös kaikilta kirkonkyliltä ja ne riittävät kattamaan näkyvissä olevan kysynnän pitkälle tulevaisuuteen. Teollisuusalueiden kunnallistekniikka vaatii kuitenkin kohentamista: Laanilan teollisuusalue Pulkkilassa varustetaan kunnallistekniikalla siihen asteeseen että alueella voidaan rakentaminen tarvittaessa käynnistää nopeasti. Työ käynnistettiin vuonna 2013 ja sitä jatketaan ja saatetaan päätökseen vuonna Hankkeelle on ELY-keskuksen avustus. Muut maa-alueet Kunta on myös vuokrannut jonkin verran maa-alueita turvetuottajille turvetuotantoa varten sekä peltoa maanviljelijöille. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Myydään puuta noin euron edestä. 2. Myydään kunnan toiminnan kannalta kannattamattomia metsäpalstoja 5-10 kpl. 3. Myyntitoimenpiteet kohdennetaan hoitohakkuu kohteisiin. 4. Metsien hoidossa siirrytään käyttämään kokonaisostopalvelua. 5. Omakotitalo tontteja myydään 5-10 kpl. 6. Tehdään päätökset METSO kohteiden rauhoittamisesta. Suoritetietoja: Maa- ja metsätilojen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla Tavoitteesta jäätiin noin euroa. 2. Ei myyty. Talousarviossa oli varattu euroa tuloa, mutta valtuusto hylkäsi esitetyn kaupan. Tulo jäi toteutumatta. 3. Hakattiin ja myytiin lähinnä hoitohakkuu kohteita. 4. Palvelut ostettiin metsänhoitoyhdistykseltä; suunnitelmien päivitys, hakkuiden kilpailutus ja valvonta. 5. Tontteja ei saatu kaupaksi. 6. On päivitetyissä suunnitelmissa jätetty metsänhoito toimien ulkopuolelle. 651 TILAPALVELUT Toiminta-ajatus: Tilapalvelu huolehtii kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpidosta, teknisestä kunnossapidosta ja siivouksesta.

60 55 Hoidon tason ja siten kustannukset määrää tilojen käyttäjien vaatimukset: Kuta korkeampaa tasoa vaaditaan sitä korkeammaksi muodostuvat myös kiinteistökulut. Käyttäjät ovat avainasemassa myös energiankulutuksen suhteen (sähkö ja lämpö). Erityisesti energian hinnannousu aiheuttaa haasteita kustannusten nousun hallinnalle samoin ikääntyvän kiinteistömassa korjaustarpeen lisääntymine ja aiempien vuosine korjausvelka joka tulee vähitellen maksuun eli peruskorjauspaineet kasvavat. Tilapalveluiden kulut peritään niitä käyttäviltä hallintokunnilta. Osa on sisäisiä vuokria silloin kun tilat ovat kunnan omien toimintojen käytössä. Ulkoista vuokraa peritään ulkoisilta toimijoilta kuten sosiaalija terveyspalvelut Helmeltä. Tosin Haapaveden kaupunki perii nämä sitten Sote:n laskutuksen yhteydessä Siikalatvan kunnalta. Kunnan toimitilat sijaitsevat neljässä entisessä kunnassa, mikä tuo omat haasteensa tilojen hoitoon mm. laitosmiespalveluiden suhteen. Resurssia pitää hajasijoituksen vuoksi olla enemmän kuin mitä olisi tilanne jos toimitilat olisivat yhdellä kirkonkylällä. Toimintaa on kuitenkin pyritty kehittämään mahdollisuuksien mukaan mm. päivystyksen kautta. Lisäksi käyttöön on otettu internet-perustainen kiinteistötietojärjestelmä, johon siirretään vähitellen kaikki kunnan omistamien kiinteistöjen tiedot. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Sisäisten vuokrien periaatteiden selkeytys 2. Henkilöstön koulutus 3. Tuottaa hallintokuntien tarvitsemat palvelut kilpailukykyiseen hintaan 4. Tilojen määrän, arvon ja ylläpidon optimointi ja tilojen tarkoituksenmukainen käyttö. 5. Kuntoarvioiden laatimista kiinteistöille jatketaan 6. PTS-suunnitelmien laatimista jatketaan 7. Tilojen käyttäjien koulutus kiinteistönhallintaohjelmiston käyttöön. 1.Sisäisten vuokrien periaatteiden tarkistus aloitettu 2. Kaksi henkilöä tekniikan erikoisammattitutkinto koulutuksessa. Yksi henkilö kouluttautuu ilmastoinnin puhdistuksen ja säädön arviointiin. 3. Muutoksena edelliseen vuoteen: sosiaalitoimen rakennusten vuokrasopimuksissa ei ole huomioitu oman pääoman korkoa. 4. Kiinteistöjen salkutusta käynnistetty. Aloitus asunnoista. 5. Kuntoarvio laadittu toimintakeskukselle 6.PTS-suunnitelmia ei ole laadittu vuonna Tilojen käyttäjille on pidetty yksi koulutustilaisuus kiinteistönhallintaohjelmiston käytöstä. Suoritetietoja: Siikalatvan kunnan kiinteistöjä n m2, m3(ei sisällä urheilu- ja retkeilyrakennuksia) Keskimääräiset hoitomenot ovat 4,54 /m2/kk. Poistoilla lisättynä vuokra on 5,15 /m2/kk. Vuonna 2013 lämmityskulut olivat arvioitua suuremmat. Tilapalvelujen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla ASUNTOTOIMI Toiminta-ajatus: Asuntotoimen tehtävänä on ylläpitää riittävää kunnallista vuokra-asuntokantaa tyydyttämään vuokraasuntojen kysyntä Siikalatvan kunnan alueella. Kunnalla sekä kunnan omistamalla yhtiöllä on yhteensä noin 400 vuokra-asuntoa. Asuntotoimen pitää kyetä vastaamaan myös nopeisiin asunnon tarpeisiin. Vuonna 2013 valmistui ja otettiin käyttöön Piippolan terveyskeskuksen tiloihin saneerattu oppilasasuntola joka vuokrattiin Piippolan opistolle. Asuntojen vuokrat tulee määritellä siten, että poistot ja korot huomioiden asuntotoimi vastaa omista kustannuksistaan.

61 56 Asuntotoimen osalta vuonna 2013 oli työllistävä tehtävä uuden yhtiön Siikalatvan Vuokratalot Oy:n toiminnan käynnistäminen. Kunnan omistamat vuokra-asuntoyhtiöt fuusioitiin ko. yhtiöksi vuoden 2013 alusta. Toinen merkittävä ja työllistänyt tehtävä oli kunnan suoraan omistamien vuokrarivitalojen siirtäminen saman Vuokratalot Oy:n omistukseen vuoden 2014 alusta. Tämän jälkeen kunnan suoraan omistukseen jää vielä noin 50 asuntoa mm. erillisiä osakehuoneistoja yksityisissä asuntoyhtiöissä. Kunta myy Siikalatvan Vuokratalot Oy:lle laitosmies, toimistosihteeri ja taloushallinnon palveluita. Kehitys- ja tekninen johtaja toimii yhtiön toimitusjohtajana omantoimen ohella. Yhtiölle on tarkoitus etsiä kokopäivätoiminen toimitusjohtaja. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Kunnan omistamien asuntojen hyvä käyttöaste; 95 %. 1. Käyttöaste vuonna 2013 n.90 % 2.Asuntojen kunnon ja käyttökelpoisuuden säilyttäminen. 2. Asuntotarkastuksia tehtiin paljon. Osa asunnoista ei vastaa nykyajan vaatimuksia. 3.Kuntoarvioiden laatiminen 4.Varautuminen asuntojen korjauksiin asukkaiden vaihtuessa. 4. Asuntoja korjattiin asukkaiden vaihtuessa. 3. Kuntoarvioita ei laadittu vuonna Vuokria tarkistetaan vuokrasopimusten mukaisesti. Osaan asunnoista jouduttiin tekemään mittavia 6.Kunnan asuntotoimen kehittämissuunnitelman mukaisten toimien täytäntöönpano 5. Vuokria ei korotettu vuonna korjauksia. 6. Kunnan suorassa omistuksessa olevien asuinkiinteistöjen siirtoa Siikalatvan Vuokratalot Oy:lle valmisteltiin. Suoritetietoja: Asunnot: Rantsila 95 kpl Piippola 35 kpl Kestilä 37 kpl Pulkkila 15 kpl Oppilasasuntolat Piippolassa on vuokrattu kokonaisuudessaan Piippolan käsi- ja taideteollisuusopiston käyttöön. Vuokrat: 5,35-7,94 /m2/kk. Asuntotoimen tulosalueen TA-toteutuma on sivulla JÄTEHUOLTO Kuntien yhteinen yhtiö Vestia Oy vastaa Siikalatvan kunnan jätehuollosta. Kunnan alueella on neljä lakkautettua kaatopaikkaa, joista Pulkkilassa, Rantsilassa ja Piippolassa lopettamiseen liittyvät työt on tehty. Kestilän kaatopaikalla on ollut käynnissä painumalevymittaus, jonka perusteella on ELY keskuksen tarkastajan kanssa sovittu että lopulliset pintarakenteiden rakennustyöt voidaan aloittaa kesäkuussa Velvoitetarkkailut lakkautetuilla kaatopaikoilla ovat käynnissä. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Toiminnalliset tavoitteet Kestilän kaatopaikan pintarakenteiden tekeminen. - tiivistyskerroksen rakentaminen pyritään aloittamaan (aikataulusta sovittu ELY keskuksen kanssa). - ennen töiden aloittamista toimitettava ELY keskukselle laadunvalvontasuunnitelma, joka sisältää koko pintarakenteen rakentamisen. Kestilän kaatopaikan lakkauttamistyöt on tehty valmiiksi ja loppuselvitys on toimitettu ELYkeskukselle. Velvoitetarkkailut jatkuvat kaatopaikoilla tarkkailuohjelmien mukaisina.

62 57 - kokonaisuudessaan pintarakenteet sisältävät tiivistyskerroksen, kuivatuskerroksen ja pintakerroksen. Suoritetietoja: Jätehuollon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla VESI- JA VIEMÄRILAITOKSET Kunnallisena hoidetut vesi- ja viemärilaitostoiminnot Siikalatvan kunnan alueella on yhtiöitetty ja liitetty Siikalatvan Vesihuolto Oy:öön TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Siikalatvan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen. Kehittämissuunnitelman päivitystyöt ovat alkaneet marraskuussa Suoritetietoja: Vesi- ja viemärilaitosten TA-totutuma on sivulla ENERGIALAITOKSET Siikalatvan kunnassa aluelämpöä tuotetaan vuonna 2013 kaikissa taajamissa: Kestilässä, Piippolassa, Pulkkilassa ja Rantsilassa. Aluelämpö tuotetaan pääosin kotimaisilla polttoaineilla; puulla ja turpeella. Öljy on varapolttoaineena ja huippukuormien kattamisessa. Aluelämmön tuotantotapa eroaa taajamittain seuraavasti: 1) Kestilässä kunta omistaa laitoksen ja verkoston ja lämpöyrittäjä vastaa laitoksen käytöstä polttoainehuoltoa myöten. 2) Piippolassa lämpöyrittäjä omistaa laitoksen ja myy kunnan verkostoon lämpöä. 3) Rantsilassa kunta omistaa laitoksen ja verkoston ja lämpöyrittäjä vastaa laitoksen käytöstä polttoainehuoltoa myöten. 4) Pulkkilassa lämpöyrittäjä omistaa laitoksen ja myy kunnan verkostoon lämpöä. Verkoston osalta Kestilän ja Pulkkilan verkostot ovat vanhimmilta osiltaan n. 80-luvun alkupuolelta, ja ovat näiltä osin käyttöikänsä loppupuolella, samoin vanhan verkoston verkostohäviöt ovat huomattavan korkeat verrattuna nykytekniikalla rakennettuihin verkostoihin. Rantsilan verkosto on saneerattu ja laajennettu vuosina ja Piippolaan on rakennettu uusi verkosto vuonna Haasteita lähivuosille ovat mm.: 1) Vanhojen verkostonosien uusiminen Pulkkilassa ja Kestilässä. 2) Verkostojen toimivuuden parantaminen siten, että verkostohäviöt saadaan mahdollisimman pieniksi. Toiminnan laajuus Pulkkila: Kaukolämpöverkon pituus 4500 m Lämmöntuotanto n Mwh/a Rakennuksia verkostossa 25 kpl Lämmitettävää tilaa n m³ Rantsila: Kaukolämpöverkon pituus 4850 m Lämmöntuotanto n Mwh/a

63 58 Rakennuksia verkostossa 49 kpl Lämmitettävää tilaa n m³ Kestilä: Kaukolämpöverkon pituus 3000 m Lämmöntuotanto 4800 Mwh/a Rakennuksia verkostossa 28 kpl Lämmitettävää tilaa n m³ Piippola: Kaukolämpöverkon pituus 4300 m Lämmön tuotanto 4950 Mwh/a Rakennuksia verkostossa 21 kpl Lämmitettävää tilaa n m³ TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN 2013 Toiminnalliset tavoitteet 1. Keskeytymätön lämmöntoimitus kiinteistöille Kestilässä, Piippolassa, Pulkkilassa ja Rantsilassa. 2. Verkoston saneerausta Pulkkilassa ja Kestilässä. 3. Kaukolämpömaksujen hinnankorotus keskimäärin 8,3 % ( alkaen), joka tehdään Kestilässä, Piippolassa ja Pulkkilassa perusmaksuun ja Rantsilassa energiamaksuun. 4. Kustannukset /MWh Kestilä Piippola Pulkkila Rantsila 1. Lämmöntoimituksen pienet keskeytykset aiheutuneet pääosin myrskytuulien aiheuttamista vioista sähkölinjoilla. 2. Pulkkilassa saneerattiin nelostien alituksen kohta. 3. Kaukolämmön hintojen korotukset tehty suunnitelman mukaisesti. 4. Kustannukset /MWh (poistot mukana) Myyty Tuotettu Kestilä 81,90 /MWh 63,84 /MWh Piippola 95,76 /MWh 83,31 /MWh Pulkkila 74,45 /MWh 64,36 /MWh Rantsila 79,15 /MWh 67,29 /MWh Suoritetietoja: Kaukolämpö tietoa kylittäin Siikalatvan kunnassa Vuosi 2013 Tuotettu lämpö MWh Laskutettu lämpö MWh Hukkalämpö % Piippola 4729, ,95 13,00 % Kestilä 4534,2 3533,61 22,06 % *vuotoja Pulkkila 8198,9 7087,26 13,55 % Rantsila 5959,5 5065,86 14,99 % Yhteensä 23422, ,68 15,45 % laskettu yhteissummasta Energialaitosten tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 71.

64 59 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 711 RAK.VALVONNAN JA YMP.TOIMEN HALLINTO Siikalatvan kunnan rakennusvalvontaviranomaisena toimii 5-jäseninen rakennus- ja ympäristölautakunta. Lautakunnan esittelijöinä toimivat rakennustarkastajat keskinäisen tehtäväjaon mukaisesti. Tarvittaessa lautakunta voi nimetä keskuudestaan 3-jäsenisen katselmustoimikunnan, jonka esittelijänä toimii se rakennustarkastaja, jonka toimialueeseen rakennustarkastajien keskinäisessä tehtävänjaossa kulloinenkin tarkastuskohde kuuluu. Tehtävien hoitamiseen henkilöresurssina on kaksi rakennustarkastajaa sekä toimistosihteeripalveluja. Rakennus- ja ympäristölautakunnan tehtävät ja päätösvalta on määritetty hallintosäännössä, samoin rakennustarkastajien tehtävät. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Hallintoon liittyvien tehtävien hoitaminen. 2. Rakennus- ja ympäristölautakunnan kokoukset ja katselmukset, poikkeamisluvat yms. 3. Maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen mukaiset hallintoon liittyvät valvontatehtävät. - Lautakunnan kokouksia pidetty 3 kpl. - Kehittämiskeskustelu käyty ELYkeskuksen kanssa Rakennuslupataksoihin lisätty yksityiskohtainen taksoitus eri tehoisille tuulivoimaloille Suoritetietoja: Rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen hallinnon tulosalueen TA-toteutuma on sivulla RAKENNUSVALVONTA Toiminta-ajatus: Ohjata ja neuvoa rakentajia, valvoa kaavojen ja rakentamisen ja muita toimenpiteitä koskevien lupien noudattamista sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön/rakennusten kunnossapitoa. Toiminnan laajuustietoja: Rakennuslupahakemuksia käsitellään n. 100 kpl/vuosi. Toimenpideluvat/ilmoitukset n. 70 kpl/vuosi. Rakennusvalvontamaksut säilyvät nykyisellä tasolla vuonna 2013 ja niitä korotetaan 5 % vuoden 2014 alusta. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Rakennuslupien ja maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun mukaisten, muiden lupien myöntäminen, valvonnat ja tarkastukset. 2. Luvat käsitellään ja päätös annetaan n. kahdessa viikossa. - Rakentamisen ohjaus- ja viranomaisvalvontaa suoritettu toimistolla ja rakennustarkastuksissa eri työmailla. - Rakennuslupia myönnetty 96 kpl. - Toimenpidelupia ja ilmoituksia 66 kpl. - Lausunnot poikkeamislupiin 3 kpl. - Rakennuskatselmuksia suoritettu lupamääräysten mukaisesti, rakentajan ilmoituksesta. Suoritetietoja: Rakennusvalvonnan tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 71.

65 MUUT VIRANOMAISTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus: Vastata maa-ainesten oton valvonnasta ja ohjauksesta sekä päättää muista viranomaislausunnoista. Korjaus- ja muu rakentaminen, avustukset ARA:n ohjeistuksen mukaan. Toiminnan laajuus: Uusia tai uusittavia maa-aineslupia käsitellään n. 5 kpl/vuosi. Voimassa olevia lupia 26 kpl. ARA:n alaisia erilaisia hakemuksia käsitellään n kpl/vuosi. Maa-aineslupataksoja korotetaan 5 % vuoden 2014 alusta. TAVOITTEET 2013 TOTEUTUMINEN Maa-ainesten ottoon tarvittavien lupien myöntäminen. 2. Lupien käsittely vie sijainnista riippuen n. 2 3 kk. 3. Tarvittavien katselmuksien suorittaminen ja lausuntojen antaminen määräajassa. 4. Korjaus- ja energia-avustushakemusten käsittely ja toteutumisen valvonta, lausunnot. - Maa-aineslupia myönnetty 1 kpl. - Maa-aineksenoton valvontakatselmuksia suoritetaan valvontaan ja loppukatselmuksiin liittyen. - Korjaus- ja energia-avustuksia myönnetty 11 kpl, ARA:n kohteisiin myöntämillä määrärahoilla, Valvonnat ja tarkastukset. Suoritetietoja: Muiden viranomaistehtävien tulosalueen TA-toteutuma on sivulla 71.

66 61

67 62

68 63

69 64

70 65

71 66

72 67

73 68

74 69

75 70

76 71

77 72 VUOSIKATE VUOSINA TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Vuosikate

78 73 KÄYTTÖTALOUDEN TOIMINTAKATE TOIMIALOITTAIN - sisältää hallinnonalojen väliset sisäiset palveluostot ja -myynnit sekä sisäiset vuokrat. - EI SISÄLLÄ YHDISTYMISAVUSTUSTA ja KOMPENSAATIOTUKEA, yht , TP EI SISÄLLÄ YHDISTYMISAVUSTUSTA ja KOMPENSAATIOTUKEA, yht , TP EI SISÄLLÄ KOMPENSAATIOTUKEA, yht , TP EI SISÄLLÄ KOMPENSAATIOTUKEA, yht , TP 2013 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 % % % % Hallinto- ja kehittämispalvelut , , , ,0 Sosiaali- ja terveystoimi , , , ,8 Sivistystoimi , , , ,9 Kehitys- ja tekninentoimi , , , ,3 YHTEENSÄ

79 74 TULORAHOITUS TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 % % % % Valtionosuudet , , , ,7 Yhdistymisavustus ja kompensaatiotuki valtiolta , , , ,2 Verotulot , , , ,2 Toimintatuotot (ulk.) , , , ,9 Rahoitustuotot , , , ,0 YHTEENSÄ

80 75 TULORAHOITUS, TP 2013 TP 2013 % Valtionosuudet ,7 Kompensaatiotuki valtiolta ,2 Verotulot ,2 Toimintatuotot (ulk.) ,9 Rahoitustuotot ,0 YHTEENSÄ

81 76