Koivuhaan koulun lukuvuosisuunnitelma

Transkriptio

1 Koivuhaan koulun lukuvuosisuunnitelma Koulun käytänteet, tavoitteet ja ohjeet löytyvät turvaohjeista ja -käytänteistä: [[ 2F474]] Koulun perustiedot Yhteystiedot Koivuhaan koulu Koivuhaankatu PARAINEN Rehtori Harri Lehtinen harri.lehtinen@parainen.fi

2 Oppilasmäärä oppilasmäär ä esiopetu s 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 1-3.e 3-6.e ValmO yht tytöt Perusopetusryhmien määrä Perusopetusryhmiä 20 Luokat ja opetushenkilöstö Esiopetus Aino-Maija Lahti 1a Ulla Selin 1b Sari Rinne 1c Piia Wanne Erityisopetus 1-3e Saija Huvila-Kouvonen 4-6e Terhi Järnström 1-2. lk Elisa Verkkoniemi 3-6. lk Kaisa Ylinen Sam.op. 1-2.lk Sirpa Gustafsson 2a Hanna Kostiainen 2b Joonas Väisänen 2c Katri Kopperoinen 3a Merja Huvila 3b Heli Hytönen 4a Elina Vermola 4b Turkka Kytöhonka 4c Piia Virtanen 5a Maarit Huhti 5b Jaakko Tuominen 6a Marjaana Repola 6b Turkka Kuvaja 6c Kari Vahtera Sam.op lk Muusa Hoikkala en Laura Lauren ru/en Mari Koskela Valmo Noora Hietanen

3 Tuntikehys Tuntikehys 600h + 44h oph:n samanaikaiskiintiötä Tukiopetukseen varattu 8h Osa-aikaiseen erityisopetukseen varattu 25h Luokkamuotoiseen erityisopetukseen varattu 71h Erityistehtäviin (AV, TI, MU, MH) varattu 4h Kerhotunteihin 7h

4 Työpäivät, työajat ja tapahtumat Työajat sisään Ruokailuun ulos (4-6 lk) (4-6 lk) (1-2lk) (3.lk) (porrastetusti 4-6 lk) Ruokailut porrastetusti. Koulupäivän lopussa yhteen pidettävät kaksoistunnit ko. opettaja ilmoittaa huoltajille. Oppitunnit järjestetään joustavan ryhmittelyn mukaisesti. uusintakuulustelut Ehtolaiskuulustelu Tapahtumat Liikunta- ja muut teemapäivät. Liikuntateemapäivät järjestetään syyskuussa ja toukokuussa yhteistyössä liikuntaviranomaisten ja urheiluseurojen kanssa. Syksyllä järjestetään yhdessä Koti- ja kouluyhdistyksen kanssa avointen ovien päivä Kodin ja koulun päivä la Joulujuhla klo 9.00 Kevätjuhla klo 9.00 Koulun ulkopuolinen toiminta

5 Opintokäynnit Matkoja koulualueen ulkopuolisille liikuntapaikoille, korkeintaan koulupäivän pituisia. - kaikkien luokkien oppilaita (3-5 päivää/lk) Osallistutaan lähialueella järjestettäviin liikuntatapahtumiin. -kaikkien luokkien oppilaita (2-3 päivää/lk) Opintokäyntejä ja -retkiä lähiympäristössä, kotikaupungissa ja lähikunnissa, korkeintaan koulupäivän pituisia. - kaikkien luokkien oppilaita (3-5 päivää/lk) Oppialaiden esiintymiskäynnit lähtö ja paluu koululle - eri projekteihin osallistuvat oppilaat (1-3 päivää/projekti) Kevätretket, lähtö ja paluu koululle - kaikkien luokkien oppilaita 1 päivä Edellä luetelluista tapahtumista tehdään ajankohdan lähestyessä erilliset suunnitelmat ja tiedotteet koteihin. Leirikoulut Kuudensien luokkien leirikoulu viikolla 36, päivää. LEIRIKOULUAIKATAULU Ryhmäjako 56: 4 = 14. keskivikkona 14 kerrallaan laskeutumassa, neljätoista metsäopetuksessa ja Turkka ja Heli hoitaa 28 esim pesäpallon merkeissä. Metsäopetus voi jatkua torstaina ja tehdään siihen muuta ohjelmaa. keskiviikko

6 aamupv. lounas iltapv välipala iltapv päivälline n vapaa-aika ilta torstai aamupala aamupv lounas iltapv välipala iltapv päivälline n vapaa-aika ilta perjantai lähtö, majoittuminen, laskeutuminen laskeutuminen, metsäopetus,peli laskeutuminen, metsäopetus,peli saunat + uinti metsäopetus, ryhmäytymisleikit metsäopetus, leikit metsäopetus, lipunryöstö saunat + uinti aamupala siivoaminen lähtö siten, että koululla kello 11 lounas koululla Osanottajat: Vastuuopettajat: Turkka Kuvaja Marjaana Repola Kari Vahtera osallistuminen kentän avajaisiin Heli Sirviö, koulunkäynninohjaaja

7 Kilpailut Koulu osallistuu paikallisten urheiluseurojen järjestämiin kilpailuihin. Osallistuminen muihin koululaisille suunnattuihin kilpailuihin päätetään tapauskohtaisesti. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Koulu toimii yhteistyössä kotien kanssa ja tukee aktiivisesti Koti- ja kouluyhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen kanssa ja myötävaikutuksella järjestetään monenlaista toimintaa oppilaille. Tänä vuonna järjestetään yhteinen Koulun ja kodin päivä Yhteistyön ja tiedottamisen kanavat -kirjalliset tiedotteet, reissuvihot, puhelin, sähköposti, internet-sivusto, Wilma, tapaamiset -vanhempainvartit ja -illat (syksyllä 1.lk 1.9., 6.lk (leirikouluvanhempainilta), lkt 25.9.), tapahtumat ja retket tapahtumat -järjestetään koulun omana tuotantona ja /tai yhteistyössä Koti- ja kouluyhdistyksen kanssa. Leirikoulu järjestetään yhteistyössä Paraisten suom. seurakunnan kanssa. Painopistealueet ja pitkän aikavälin tavoitteet Kaupungin ohjausdokumentti Paraisten kaupungin strategia Paraisten kaupungin koulutuspoliittinen ohjelma Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Koulun toiminta-ajatus Suomenkielisen perusopetuksen suunnitelma Lukuvuoden painopistealueet ja tavoitteet Tuntikehyksen käyttö eri oppiaineisiin ja sen pedagogiset ym. perusteet Alkuopetukseen on tuntikehystä käytetty runsaasti, jotta koulunkäynnille kriittisten ensimmäisten kouluvuosien aikana tuki olisi riittävää. Näin on 1-2 luokkien opetusryhmät saatu pieneksi. Alkuopetukseen on haluttu panostaa käyttämällä OPH:n antamaa luokkien pienennystukea palkkaamalla samanaikaisopettaja. Näin tuetaan myös joustavat ryhmät -toimintatapaa luokilla 0-2. Joustavat luokkarajat -toimintatavalla on oppilaiden yksilöllisiä tarpeita pystytty ottamaan huomioon. Tänä lukuvuonna myös kolmannet luokat hyödyntävät joustavat ryhmät-toimintapaa mm. englannin opetuksessa. Näin saadaan enemmän pienempiä opiskeluryhmiä keskelle päivää ja useampi aikuinen

8 tukemaan oppilaan oppimista. Huoltajilta on joustaviin ryhmittelyihin liittyen saatu myönteistä palautetta. Jakotunteja käytetään alkuopetuksen luokilla äidinkielen ja matematiikan perustaitojen opetukseen luokilla lähinnä matematiikan, vieraan kielen sekä taito- ja taideaineiden opetuksen järjestämiseen luokkien runsaan oppilasmäärän sekä usean erityisen tuen tarvitsijan vuoksi 5-6. luokalle on palkattu samanaikaisopettaja (OPHn tuki). Myös rehtorin opetustuntia käytetään matematiikan samanaikaisopetukseen. Koulussa toimii myös luokkien pienryhmä. Ryhmässä tarjotaan erityistä tukea oppilaille, joille työskentely normaalissa luokkaympäristössä on vaikeaa. Koulussa toimii useita kerhoja, joilla tuetaan lasten koulunkäyntiä, mm. eka-, toka-, musiikki-, liikunta-, retkeily-, koulun lehti- ja mediakerho. Tukiopetustunteja käytetään myös läksyparkkitoiminnan ylläpitoon. Kaupunki tukee kaksikielisyyttä siten, että alkuopetuksen oppilaille tarjotaan mahdollisuutta osallistua "roligt med svenska" svenskis -ruotsin kerhoon. Avustajat on järjestetty luokkatiimien käyttöön seuraavasti: 1-luokilla 3 avustajaa, 2-luokilla yksi avustaja, 3-luokilla kaksi avustajaa 4-luokilla yksi avustaja, luokalla yksi avustaja ja luokilla yhteensä yksi avustaja. 1. luokkien avustajista yksi on osatoiminen koulusihteeri. Ip-kerhon toiminnasta huolehtii 6 koulunkäyntiavustajaa vuorolistan mukaan. Koulutyön painopistealueet Lukuvuoden toiminnan kehittämisen painopisteet: Läksyparkkitoimintaa tarjotaan neljänä päivänä viikossa klo ja lisäksi maanataisin ja torstaisin klo Erityisopetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä ottaen huomioon jokaisen lapsen erityistarpeet ja kasvuolot. Erityis- ja yleisopetusta nivelletään toisiinsa mm. integraation ja laaja-alaisen erityisopetuksen keinoin. Lisäksi uutena ryhmänä on 4-6-luokkien pienryhmä, jossa opetusta integroidaan oppilaan mahdollisuuksien mukaan. Koulussa on menestyksellisesti toteutettu samanaikaisopetusta. Kuluvana lukuvuonna, osittain tilanpuutteen osittain kasvavan tarpeen vuoksi, jatketaan ja kehitetään erityisopettajien ja samanaikaisopettajien tiivistä yhteistyötä. Moniammatillista yhteistyötä koordinoidaan oppilashuoltoryhmässä. Joustavat ryhmittelyt toimintatavassa on alkuopetuksen erityisopettaja vahvasti mukana. Tässä toiminnassa korostuu oppilashuollon ja erityisopetuksen mukautuvuus yksittäisen oppilaan tarpeisiin. Iltapäiväkerhotoiminta on kiinteä osa koulun toimintaa koulun normaalien kerhojen lisäksi. Merituulen ip-tilat valmistuivat syksyksi. ip-ryhmä on melko iso ja käytössä on yksi yhtenäinen tila, joka vaatii tarkkaa tilankäyttö- ja toimintasuunnittelua. Ip-kerhoa pitävät koulunkäyntiavustajat ja kerhon toimintamallia yhtenäistetään kaupungin koulujen toiminnan kanssa. Suomenkielisten ip-kerhojen toimintaa koordinoi ohjaava opettaja. Tarkoituksena on huolehtia siitä, että toiminta vastaa uusiutuneiden säännösten vaatimuksia. Toteutettavat aihekokonaisuudet Koulun painopistealue on syyslukukautena aihekokonaisuus "Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä". Se linkittyy myös OPS 2016 työhön. Kevään aihekokonaisuus on "Ihminen ja teknologia", joka myös sopii hyvin koulun toimintaan: Koivuhaan koulu on ensi budjettivuonna tietokonelaitteistojen päivitysvuorossa. Hankkeet Opetushallinnon kehittämishankkeet

9 Uusi opetussuunnitelma valmistuu. Opetussuunnitelman laadintaan osallistetaan myös oppilaat ja huoltajat. Koulun omat kehittämishankkeet Koivuhaan koulu on mukana valtakunnallisessa Kiva koulu-toimintatavassa. KiVa-koulu toimintaa terävöitetään ja tehostetusti pyritään löytämään kiusaajat ja heidän uhrinsa. Tämän vuoksi koulu järjestää (valtakunnallisen tutkimuksen lisäksi) kaksi kyselyä oppilaille, joissa erityisesti selvitetään luokkien sosiaalista tilannetta sekä pyritään puuttumaan kiusaamisen mahdollisimman nopeasti. Toionen kyselyistä tehdään syksyn alussa ja toinen kevään puolivälissä Viime lukuvuonna päättyneen yhteispeli-hankkeen käytännöt otetaan osaksi koulutyötä luokilla 1-6. Yhteispelin tavoite on tarjota suomalaisen alakoulun arkeen sopivia toimintatapoja, joiden avulla tuetaan lasten sosioemotionaalista kehitystä ja koko koulun hyvinvointia. Yhteispeli tarjoaa lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseksi käytännöllisiä toimintatapoja koulun eri osa-alueille, joita ovat luokka, kodin ja koulun yhteistyö, koko koulun kehittäminen ja työyhteisö. Nämä yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla koko koulua kehitetään entistä johdonmukaisemmin lasten tervettä psyykkistä kehitystä tukevaksi yhteisöksi. Keväällä webtallennuksessa tehdään huoltajille kysely koulun toiminnasta, painopisteenä kouluviihtyvyys ja opetuksen, erityisopetukseen ja oppilashuoltoon liittyvät kysymykset. Yhteistyö muiden koulujen kanssa Malmin koulun kanssa jatketaan opettajavaihtoa. A2-kielen opiskelijat ja ru-opettaja tekevät yhteistyötä Skräbbölen koulun kanssa. Joka koulu soi -projekti yhteistyössä Nilsbyn ja Paraistenseudun koulun kanssa. Johtaminen (laatukortti 1) Koulun organisaatio Vararehtori Merja Huvila Kehittämistyöryhmä Koulun kehittämisryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi: Merja Huvila, Ulla Selin, Katri Kopperoinen ja Turkka Kuvaja. tarpeen vaatiessa ryhmään kutsutaan koulun muita opettajia heidän erityistehtäviensä mukaan. Luokkatyöryhmät Luokkatyöryhmät muodostuvat opettajista ja avustajista luokkaasteen mukaan

10 Koulussa toimii neljä luokkatyöryhmää: 0-1., 2., 3-4. ja 5-6. luokkien luokkatyöryhmät. Säännöllisesti pidettävät kokoukset Opettajainkokouksia pidetään säännöllisesti noin kolmen viikon välein. Väliaikana kokoontuvat luokkatyöryhmät ja luokkakohtaiset tiimit. Henkilöstö (laatukortti 2) Työterveyden edistäminen Koulun omat mallit Henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen on työyhteisölle erittäin tärkeää, varsinkin kuluvana lukuvuonna, kun opetus- ja työskentelytiloista on huutava puute. Koulun uudisrakentaminen aiheuttaa jatkuvasti muutoksia kouluarjen pyörimiseen. Erityisen tuen oppilaat oireilevat herkästi, kun käytössä ei ole heidän tarvitsemiaan pienryhmä- ja rauhoittumistiloja. Samoin erityisen tuen oppilaille rakentamisen tuomat muutokset aiheuttavat ylimääräistä levottomuutta. On tärkeää huolehtia, että koulun resurssit opetuksen antamiseen ovat riittävät sekä suunnattu oikein. Henkilöstön jaksamista ylläpidetään kaupungin mahdollistamalla tyky-toiminnalla ja työntekijät osallistuvat mahdollisuuden mukaan Aslak-kuntoutukseen. Henkilöstön mahdollisuus oman ammattitaitonsa yllpitämiseen ja täydentämiseen erilaisilla kursseilla ja koulutuksilla on myös osa työhyvinvointia. Yksi koulun opettajista on kouluttautunut Verme-ohjaajaksi (vertaismentorointi). Verme-tapaamisissa opettajien on helppo keskustella mieltä askarruttavista asioista. Opetus ja opetusjärjestelyt (laatukortti 6) Esiopetus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi (Perusopetusasetus 852/1998 9) Koulun NIMI: Koivuhaan koulu ESIOPETUSRYHMÄN NIMI: Koivuhaan esiopetus ESIKOULULAISTEN MÄÄRÄ 10 josta tyttöjä 3 TUNTIMÄÄRÄ Esiopetuksen tuntikehys Päivittäinen työaika

11 ESIOPETUKSEN HENKILÖSTÖ Esiopettaj a Avustaja Aino-Maija Lahti Mervi Impilä LUKUVUODEN TYÖAJAT Työ- ja lomapäivien osalta noudatetaan Paraisten kaupungin koulutoimen keskitettyä päätöstä. Syyslukukausi , ylimääräinen lauantaikoulupäivä Syysloma Joululoma Kevätlukukausi Talviloma Pääsiäisloma Muut lomapäivät Helatorstai VIIKKO-OHJELMA Maanantai Tiistai Äidinkieli/Matematiikka Äidinkieli/Matematiikka Keskiviikko Käsitöitä ja kuvataidetta Torstai Perjantai PÄIVÄOHJELMA Kello Musiikki Liikunta Aamupiiri Ohjattu toiminta pienryhmissä/leikki tai peli Ulkoilu Vapaa leikki Ruokailu ja satuhetki Ulkoilu Esikoulu päättyy PAINOPISTEALUEET Kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet ja menetelmät KOIVUHAAN KOULUN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET Hyvät tavat ja sääntöjen noudattaminen Kotiseudun, luonnon ja kulttuuristen arvojen arvostaminen Ryhmässä toimiminen, toisten huomioon ottaminen

12 Omatoimisuus Terveen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan vahvistuminen Oppimaan oppimisen taidot KOIVUHAAN KOULUN ESIOPETUKSEN TYÖTAVAT Esiopetuksen työtavoilla pyritään aktiiviseen oppimiseen. Esiopetus sisältää sekä kielellisiä että matemaattisia valmiuksia kehittäviä tehtäviä. Lisäksi toteutetaan luonnontietoon liittyviä tehtäviä pääasiassa käsityön ja kuvataiteen keinoja käyttäen sekä liikuntaa, kädentaitoja, kuvataidetta ja musiikkia. Terveyteen, kestävään kehitykseen sekä etiikkaan ja katsomukseen liittyvät sisällöt toteutuvat päivittäisissä toiminnoissa. Em. sisältöjä pyritään noudattamaan viikoittain, mutta painotukset vaihtelevat teeman mukaan viikosta toiseen. Eskarissa tehdään itsenäisiä eskaritehtäviä viikoittain. Kotitehtäviä annetaan tarvittaessa. Ohjelmassa on myös vaihtelevasti retkiä, juhlia ja tapahtumia. Päivittäin aamupiirissä tutustutaan kalenteriin (vuosiluku, vuodenaika, kuukausi, päivämäärä, viikonpäivä, säätila) ja lauletaan, leikitään, lorutellaan, riimitellään yms.. Päivittäinen satuhetki edistää kielellistä tietoisuutta. Varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen suunnitelma Esiopetuksessa tehdään lapselle esiopetussuunnitelma, tarvittaessa yhdessä erityisopettajan kanssa. Kartoituksen ja jatkuvan havainnoinnin (sekä tarvittaessa esiopettajan tekemän pedagogisen arvion) perusteella ryhdytään tarpeellisiin toimiin (esim. ohjataan toiminta- tai puheterapeutin konsultaatioon tai eriytetään esiopetuksen tehtäviä/toimintaa, jne.). YHTEISTYÖ Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön muodot Wilma ja reissuvihot Päivittäiset keskusteluhetket Vanhempainilta syksyllä ja tarvittaessa keväällä Vanhempainvartit syksyllä ja tarvittaessa keväällä (kouluvalmiuden arviointikeskustelut) Koulun kanssa tehtävän yhteistyön muodot Teemapäivät ja joustavat ryhmittelyt luokkien kanssa Yhteiset aamunavaukset ja juhlat koululla Esiopetuksen sekä 1. luokkien luokkatyöryhmä Palaverit siirtymävaiheessa esiopetuksesta 1. luokalle Muu yhteistyö Muut esiopetusryhmät (mm. Merituulen päiväkoti) Iltapäiväkerho Erityisopettaja, erityislastentarhanopettaja Koulukuraattori Psykologi Erityistä tukea tarvitsevan lapsen puheterapeutti, toimintaterapeutti, lääkäri, ym. Terveydenhuolto Seurakunta ESIKOULUN ULKOPUOLELLA TAPAHTUVA TOIMINTA

13 Retket (retkikohteet pääpiirteittäin) Kirjasto-vierailuja Uinnit Folkhälsanin terapia-altaalla Retket lähiympäristöön (metsään, leikkipuistoon, ym.) Päivämäärä Kevätretki toukokuu 2012 ESIOPETUKSEN ARVIOINTI Lasten kanssa Eskarilaisten itsearviointi esiopetuskirjan ja eskarivihon pohjalta Lapsen esiopetussuunnitelma Suullinen palaute lapselle Osallistumistodistus esiopetuksen päättyessä Vanhempien kanssa Lapsen esiopetussuunnitelma syksyllä ja sen tavoitteiden arviointi keväällä Työyhteisön jäsenten kanssa Lasten taitojen havainnointi Eskarilaisen esiopetuskirjan ja eskarivihon arviointi Lapsen esiopetussuunnitelman tavoitteiden arviointi Henkilökunnan itsearviointi vuoden toiminnasta LUKUVUODEN AIKATAULU/AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet muodostuvat vuodenaikojen, kalenterijuhlien, lasten kiinnostusten sekä esiopetuskirjan, Pikkumetsän esiopetus, pohjalta. Ennakkoon suunnitellut pääteemat kuukausittain: Elokuu: Tutustuminen ja yhteisten toimintatapojen omaksuminen Minä itse (mistä pidän, mitä osaan) Pihaleikit (sääntöleikit) Aika (viikonpäivä ja kuukaudet) Syyskuu: Vanhempainilta Perhe ja koti Lähiympäristöni Syksyinen luonto (syksyn merkit, ym.) Liikuntapäivä luokkien kanssa Sadonkorjuu Lokakuu: Kansainvälisyys (YK:n päivä) Minä ja muut (erilaisuus ja ennakkoluulot) Kirjastoon tutustuminen Vanhempainvartit Luonnonmuutokset (vuodenajat) Marraskuu: Talven saapuminen (luonnon valmistautuminen) Isänpäivä Pikkujoulut

14 Tunnetaidot, ilmeet ja eleet Joulukuu: Itsenäisyyspäivä, Suomi Lucian päivä Jouluun valmistautuminen (joulun merkitys, jouluperinne, ym.) Joulujuhla Tammikuu: Uusi vuosi Vuodenkierto ja avaruus Vanhempainvartit tarvittaessa (kouluvalmiuden arviointikeskustelut) Talviliikuntaa Helmikuu: Ystävyys (ystävänpäivä) Talvinen luonto Talviliikuntaa Kalevalanpäivä, perinteet Laskiainen Maaliskuu: Ihmisen kasvu ja kehitys (minä pienenä) Itsestä ja toisista huolehtiminen, turvataidot Pääsiäinen (pääsiäisen merkitys ja pääsiäisperinteet) Huhtikuu: Kevään saapuminen Liikenne Vappu Heräävä luonto, kasvun seuranta (omat istutukset) Toukokuu: Kevään kukat Maatilan ja metsän eläimiä Kouluun tutustuminen Äitienpäivä Kevätretki Kevätjuhla Kesäkuu: Esikoulu päättyy Monikulttuurinen opetus Koulussa toimii valmistavan opetuksen ryhmä. Valmistavassa opetuksessa luodaan hyvä pohja koulunkäynnille Suomessa, joten sen avulla voidaan säästyä monelta ongelmalta jatkossa. Opetuksessa noudatetaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteita (Opetushallitus 2009).

15 Oppilaan osallistumisella perusopetukseen edistetään kotoutumista, suomen kielen oppimista, oppiaineiden sisältöjen omaksumista ja suorittamista sekä ystävyyssuhteiden muodostumista. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tärkein tavoite on suomen kielen oppiminen. Valmistava opetus edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetus antaa suomalaisessa koulussa tarvittavat sosiaaliset, kielelliset ja tiedolliset valmiudet. Valmistava opetus painottuu suomi toisena kielenä -opetukseen. Lisäksi oppilaalla on mahdollisuus osallistua oman äidinkielen opetukseen. Opetuskielenä on suomen kieli. Valmistavan opetuksen alusta lähtien oppilas pyritään integroimaanoman luokkatasonsa mukaiseen opetukseenperusopetukseen taito- ja taideaineissa ja oppilaan osaamistason mukaisesti esimerkiksi matematiikkaan ja muihin oppiaineisiin. Valmistava opetus kestää pääsääntöisesti vuoden, jonka jälkeen oppilas siirtyy perusopetukseen. Oppilas pyritään sijoittamaan oman ikänsä mukaiseen ryhmään. Koulun tavoitteet opetuksen järjestämisestä Erityisen tuen ja tehostetun tuen oppilaiden määrän jatkuva kasvaminen aiheuttaa painetta luokkatyöskentelyyn; oppilaat, joilla on huomattavia keskittymisvaikeuksia aiheuttavat luokassa tilanteita, joissa muiden oppilaiden työskentely keskeytyy ja oppiminen vaikeutuu. Luokkiin ei voida sijoittaa jatkuvasti useita erityisen tuen oppilaita, joilla on suuria puutteita työskentelytaidoissa. Koulussa toimii kaksi joustavaa pienryhmää, jonne nämä oppilaat voidaan sijoittaa. Ryhmäkoot pyritään pitämään pieninä; yli 25 oppilaan ryhmä, jossa on useita erityisen tuen oppilaita, ei ole toimiva. Tällä on suora vaikutus myös kohtaan Henkilöstön jaksaminen. Joustavat ryhmittelyt ovat toimiva tapa helpottaa eritasoisten oppilaiden opettamista. Automaattisesti se ei kuitenkaan toimi. Toimintatapa vaatii sekä henkilöstöresurssia sekä yhteistä suunnittelua. Keväällä 2016 järjestetään huoltajille kysely koulun opetuksen tilasta. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki (laatukortti 7) Oppilashuolto Oppilashuolto Oppilashuoltotyöryhmän jäsenet Koulun moniammatilliseen oppimisen- ja opetuksen tukiryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettajat, terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi ja luokanopettaja sekä oppilaan huoltajat Koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmän toiminta on esitetty Koivuhaan koulun oppilashuoltosuunnitelmassa. Kokousajat

16 Lukuvuoden koulutyön aikaisten parittomien viikkojen keskiviikot Oppilashuollon tavoitteet Oppilashuollon tavoitteet löytyvät koulun oppilashuoltosuunnitelmasta. Oppimisen tukimuodot Yhteistyö nivelkohdissa Yhteistyö nivelkohdissa on välttämätöntä, jotta opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot siirtyvät eteenpäin. Eskarista alukopetukseen nivelkohtaan on järjestetty keväisin yhteinen esikouluopettajien, alkuopettajien ja moniammatillisen oppilashuollon henkilöstön yhteinen tapaaminen perhetalo Ankkurissa. Alakoulusta yläkouluun nivelkohdassa yläkoulun erityisopettaja, oppilaanohjaaja ja rehtori vierailevat koululla. Nivelkohtien yhteistyö on selvitetty oppilashuoltosuunnitelmassa Turvallisuuden ja viihtyvyyden edistämiseen liittyvät toimet Koulukiusamisen ehkäisemiseksi perustettu työryhmä - rehtori Harri Lehtinen, vararehtori Merja Huvila - KiVa koulu vastuuhenkilö Noora Hietanen - erityisopettaja Elisa Verkkoniemi, Kaisa Ylinen - luokanopettaja KiVa koulu sivut: Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto Koulun oppilashuoltosivut: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta KOIVUHAAN KOULU IP-KERHO TOIMINTASUUNNITELMA

17 Elokuu Tutustumme toisiimme ja kerhon tiloihin. Lähiympäristöön tutustuminen. Lukujärjestysten, kerhoaikojen ja yhteystietojen koonti. Sääntöjen ja toimintaohjeiden läpikäynti. Syyskuu Pihaleikkejä ja ulkopelejä. Liikuntaa lähiympäristössä. Lokakuu Ympäristö ja luonto. Syksyisiä askarteluja. Halloween teema, Marraskuu Sadut ja musiikki. Isänpäiväaskartelu. Joulukalenterin valmistelu. Joulukuu Jouluaskartelut ja kortit. Joulukalenteri. Avoimet ovet, glögiä ja piparia. Lapset leipovat. Tammikuu Talvisia puuhia ja leikkejä ulkona. Lautapelejä sisällä. Helmikuu Talviliikuntaa. Ystävänpäivä. Maaliskuu Luovaa toimintaa. Levyraati. Pääsiäisen valmistelu, ruohon kasvatus ja askartelut. Huhtikuu Luonnon havainnointia. Liikuntaa ulkona ja lähiympäristössä. Vappu. Toukokuu Äitienpäiväaskartelu. Pihaleikit ja palloleikit. Tilojen ja tavaroiden järjestely. Koulun ip-toiminnan sivut: Kerho- ja vapaa-ajantoiminta Svenskis Kerhosuunnitelma Mari Koskela Svenskis Svenskis roligt med svenska Svenskis on ruotsin kerho 1-2 luokkalaisille, joiden lähipiirissä puhutaan ruotsia ja joita kieli kiinnostaa. Kerhossa leikitään, lauletaan ja tehdään yksinkertaisia kirjoitus- ja väritystehtäviä ruotsiksi. Tarkoituksena on tutustua tavallisimpiin sanoihin ja fraaseihin.

18 Kerhoja on kaksi. 1. luokkalaisten kerho kokooontuu torstaisin klo ja 2. luokkalaisten kerho keskiviikkoisin klo Kerhot kestävät koko lukuvuoden vh Luonto/retkikerho Luonto- ja retkikerho Kerhossa tehdään retkiä lähiseudulle ja liikutaan luonnossa kävellen. Matkaa kertyy joskus useampiakin kilometrejä ja siksi kerho kestääkin aina kaksi tuntia kerrallaan. Lähdemme liikkeelle koulun pihalta, jonne kerhokerta myös päättyy. Säänmukaisen varustuksen on oltava kunnossa, jotta retkeily on mukavaa. Mukaan saa ottaa pienet eväät, juotavaa ja istuinalustan. Syyslukukaudella kerhokertoja on kolme ja kevätlukukaudella neljä. Kerhokerrat ilmoitetaan, kun kerhon osallistujamäärä on selvillä. Kerho kokoontuu perjantaisin klo Kerho on tarkoitettu 2-6-luokkalaisille. Kerhoa ohjaavat Elina Vermola ja Piia Virtanen 8+8 kerhotuntia Liikuntakerho Liikuntakerhon tavoite on syventää liikunnan lajitaitoja ja luoda mukavia elämyksiä liikunnan avulla. Painopiste on palloilussa, joista painotamme koripalloa ja sählyä. Lisäksi ohjelmassa voi olla alkeisparkouria telinevoimistelun muodossa. Kerho toimii perjantaisin poislukien kokouspäivät kerhotuntia Ohjaaja: Turkka Kuvaja, Turkka Kytöhonka ( sähly ) Mediakerho Koivuhaka tv- uutismedia-kerho Joonas Väisänen ja Muusa Hoikkala Tarkoituksena on tuottaa oppilasjohtoisesti säännöllisesti uutisvideoita Koivuhaan koulun tapahtumista sekä Koivuhaan koulua ja oppilaita koskevista asioista.

19 Työvälineinä oppilailla on ipad - ;tablettitietokoneet, joilla he kuvaavat ja editoivat videot imovie-ohjelmiston avulla ja päivittävät uutisvideot youtubeen ja KoivuhakaTV:n sivustolle. Tuotantotiimi koostuu kuudennen luokan oppilaista, jotka ovat halukkaita tähän kerhotoimintaan ja innokkaita ja sitoutuneita työskentelemään projektin parissa. Tarkoituksena on luoda toimiva ja hyvä tuotantotiimi, joka jatkaisi projektin parissa pitkään. KoivuhakaTV - uutismediakerho kokoontuu aluksi (alkuun pääsemiseksi) muutaman kerran vastuuopettajan kanssa, jotta projekti saadaan käyntiin kunnolla. Alkutapaamisissa opetetaan myös animaation tekoa, jota oppilaat voivat myöhemmin hyödyntää omissa uutisoinneissaan. Jatkossa tarkoitus on kokoontua tarpeen vaatiessa n. kaksi kertaa kuukaudessa. Kuitenkin pääperiaatteena olisi, että yhteisen aloituksen ja opastuksen jälkeen oppilaat tuottaisivat sisältöä KoivuhakaTV:seen itsenäisesti joka viikko ohjaavan opettajan avustuksella kerhotuntia Näytelmäkerho Näytelmäkerhossa harjoitellaan esiintymistä ja ilmaisua eri tavoin ja tutustutaan erilaisiin teatterin muotoihin (esim. varjoteatteri, nukketeatteri, näytelmät). Kerhossa myös valitaan ja suunnitellaan yksi pidempi näytelmä, joka voidaan esittää koululla muille oppilaille. Kerho on tarkoitettu 1-6-luokkalaisille, innokkaille esiintyjille. Kerho kokoontuu maanantaisin klo Aloitusajankohta ilmoitetaan myöhemmin, kun nähdään osallistujamäärä. Kerhoa ohjaavat Piia Virtanen ja Katri Kopperoinen kerhotuntia Omakirja -kerho Oman kirjan kerho on suunnattu 2.-6.luokkalaisille. Kerho alkaa keskiviikkona Kerho toimii kuutena keskiviikkona syksyllä, yhteensä 8 tuntia. Sekä saman verran kevätlukukaudella, alkaen helmikuussa kuusi kokoontumiskertaa, yhteensä 8 tuntia. Kerhossa voi olla 10 kerholaista riippuen ikäkoostumuksesta. Tutustumme erilaisiin kirjoihin, erinäköisiin sekä eri tyyppisiin kuten tietokirjat, runokirjat, kuvakirjat jne. Valitaan minkätyyppinen kirja itse kirjoitetaan. Kirja kirjoitetaan prosessitekniikan avulla tietokoneella. Tavoitteena oman kirjan valmistaminen. Kerhon vetäjä on Katri Kopperoinen 8+8 kerhotuntia eka-tokakerho Alkuopetuksen leikki- ja toimintakerhon suunnitelma Ohjaavat opettajat: Saija Huvila-Kouvonen, Noora Hietanen, Ulla Selin)

20 kerhotunnit (18 t/lukukausi) on jaettu ohjaavien opettajien kesken tasan, 6 t/opettaja jokaisella opettajalla on oma teema kerhotunneilleen: Saija Huvila-Kouvonen: Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua leikin, draaman ja toiminnallisuuden keinoin Ulla Selin: Tutustutaan satuihin, joita käsitellään piirtäen, askarrellen, musisoiden ja näytellen Noora Hietanen: Tiede- ja tutkimustehtäviä eri aiheista Opettajat tiedottavat kirjallisesti tai Wilmassa kerhon alkamisesta ja ilmoittautumisesta Satukerho kokoontuu joka toinen keskiviikko klo alkaen (päättyy 2.12) Ullan luokassa. Kerhoon mahtuu enintään 10 oppilasta. Keväällä pidetään samaan tapaan kuusi kerhokertaa. Leikkikerho (tunne- ja vuorovaikutustaidot) kokoontuu joka toinen keskiviikko klo alkaen (päättyy 9.12.). Kerhoon mahtuu enintään 8 oppilasta. Keväällä pidetään samaan tapaan kuusi kerhokertaa. Tiedekerho kokoontuu syyslukukaudella neljä kertaa perjantaisin klo Kerhokerrat ovat 9.10., , ja Keväällä pidetään samaan tapaan neljä kerhokertaa. Kuviskerho kerhotuntia Kuviskerhon tavoitteena on syventää kuvataiteen osaamista ja antaa luomisen iloa. Kerho toimii työpajaperiaatteella ja työpajoja pidetään lukuvuoden aikana yhteensä neljä: kaksi syksyllä( ja ) ja kaksi keväällä( ja ), aina kello Kuviskerho on 3.-6.luokkalaisille oppilaille. Sisällöt: työpaja 1 ( ): mimeettinen piirrustus ja vesivärityöskentely työpaja 2 ( ): taidemaalaus työpaja 3 ( ): suurtaiteilijoiden jalanjälillä työpaja 4 ( ): kollaasitekniikka ja sarjakuva Työpajoihin ilmoittaudutaan erikseen (yhteensä 4 pajaa). Työpajoihin tullessa kokoonnutaan aluksi ruokalaan ja siitä siirrytään luokkaan. Kuviskerhoa pitää Muusa Hoikkala ja Terhi Järnström.

21 6+6 kerhotuntia Musakerho Koulun musakerhossa lauletaan, harjoitellaan kehorytmejä ja soitetaan rytmi,- laatta- ja bändisoittimia sekä nokkahuilua. Kerhon painopistealue on yhteissoitto. Kerhossa valmistetaan musiikkiesityksiä koulun aamunavauksiin ja juhliin. Musakerhon päätapahtuma on kevätkaudella koulujen väliseen yhteistyöhön perustuva Joka koulu soi-konserttisarja. Kerho on suunnattu neljäs-kuudesluokkalaisille soittamisesta ja laulamisesta innostuneille oppilaille. Musakerho on keskiviikkoisin klo Kerhon opettajina ovat Hanna Kostiainen ja Heli Hytönen. 2 vh Osallisuus ja vaikuttaminen (laatukortti 8) Oppilaskunta Oppilaskunnan toiminnassa oppilaita tuetaan ja rohkaistaan yhteiseen toimintaan koulumme hyväksi. Oppilaskunta järjestää mm. yhteisiä tapahtumapäiviä. Oppilaskunnan hallituksen edustajat toimivat linkkinä oman luokkansa ja hallituksen välillä. Lukuvuonna siirrytään oppilaskunnan muodostamisessa vuosikello-malliin, eli uusi hallitus aloittaa toimintansa vasta tammikuussa Tällöin hallitukseen valitaan edustajat kaikilta vuosiluokilta. Syksyn 2015 ajan hallitusedustajina jatkavat edellisen vuoden oppilaat (4-6lk.). Oppilaskunnan hallitusta ohjaavat opettajat Piia Virtanen ja Noora Hietanen Syyslukukauden 2015 oppilaskunta: Uuden hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Samir Achir ja sihteeriksi Nicholas Ström 4a Ella Laaksonen ja Benjamin Ahtinen 4b Sohvi Suominen ja Jesper Vesterlund 4c Kia Perttula ja Eetu Hytönen 5a Alina Hakula ja Jeremia Varonen 5b Jemina Lindström ja Oliver Rokala 6a Johanna Mickelsson ja Nicholas Ström 6b Ossi Hanhivaara ja Petja Välimäki 6c Samir Achir ja Milja Malmi Koulun tavoitteet osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyen

22 Koulun tavoite tämän lukuvuoden aikana on osallistaa oppilaat ja huoltajat opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun. Varsinkin huoltajien osallistaminen on ajankohtaista. Kodin ja koulun päivä on osa tätä OPS-prosessia. Oppilaskunnan rooli oppilaiden osallisuudessa on merkittävä. Osallistumistavat ovat oppilaiden kehitysvaiheen huomioonottavat ja oppilaille mielekkäät. Kodin ja koulun yhteistyö (laatukortti 9) Koivuhaan koti- ja kouluyhdistys Yhteistyö koulun tasolla Huoltajien Wilman käyttöä pyritään lisäämään koulutuksella sekä tiedottamisella. Tänä lukuvuonna koulu on tiedottanut huoltajia, että ensisijainen tiedottamisväline huoltajille on Wilma. Koulujen kotisivuja uudistetaan ja kehitetään niin, että yhteistyötahojen tiedottaminen suunnataan kotisivuille Rehtorin blogi on myös tärkeä tiedottamisen väline: Syyslukukaudella koko koulun vanhempainilta yhteistyössä Koti- ja kouluyhdistyksen kanssa Keväällä vanhempainvartit sekä luokkakohtaiset vanhempainillat. Vanhemmille on laadittu Huoltajan käsikirja, jossa yksityiskohtaisesti käydään läpi koulun käytänteet. Huoltajan käsikirja on lähetetty jokaiseen kotiin. Keväällä huoltajille tehdään sähköinen kysely koulun toiminnasta. Yhteistyö luokkien tasolla Luokissa toimivat luokkatoimikunnat. Koulun tavoitteet kodin ja koulun yhteistyöhön liittyen Ensisijainen, kokonaisvaltainen ja ylittämätön kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta on aina vanhemmilla. Koti ja perhe on lapsen tärkein, mutta ei ainoa kehitysympäristö. Kodin ohella myös koulu on lapsen ja nuoren kasvulle ja oppimiselle tärkeä kehitysympäristö ja merkittävä vaikuttaja. Kodilla ja koululla on lasten ja nuorten kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa omat, toisiaan täydentävät tehtävänsä. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista kasvatuskumppanuutta. Sillä on myös ennaltaehkäisevä tehtävä; hyvällä yhteistyöllä voidaan ehkäistä ongelmien syntymistä ja helpottaa niiden ratkaisemista. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vanhemmille

23 yhteistyö antaa tärkeätä tietoa lapsen oppimisesta ja kasvusta sekä niiden tukemisen mahdollisuuksista. Hyvän yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen arvostus. Arvostukseen perustuvassa vuorovaikutuksessa opettajat, muut koulun työntekijät, vanhemmat ja oppilaat rakentavat yhteistä ymmärrystä lapsen hyvästä koulunkäynnistä ja oppimisesta. Yhteistyön päämäärä on oppimisen, terveen kasvun ja kehityksen tukeminen lapsen ja nuoren oppimispolun aikana. Tämä toteutuu sekä tukemalla yksittäistä oppilasta että kehittämällä luokan ja koko koulun yhteisöllisyyttä. Vanhempien ja koulun hyvä yhteistyö mahdollistaa aikuisten keskinäisen sosiaalisen verkoston kehittymisen ja tukee yhteisen vastuun ottamista lapsen hyvästä arjesta. Aikuisten hyvä yhteistyö ja vuorovaikutus toimii myös mallina lapsille ja nuorille. Laadukasta yhteistyötä on: Koulun tasolla kodin ja koulun yhteistyö on olennainen osa koulun toimintakulttuuria rehtori kannustaa oppilaita, vanhempia ja koulun henkilöstöä kodin ja koulun yhteistyöhön koulun toimintakulttuuri ja tilat tukevat avointa ja välitöntä vuorovaikutusta vanhempiin vanhemmilla ja koulun henkilöstöllä on riittävän yhteinen käsitys yhteistyön tarkoituksesta ja toimintatavoista kodin ja koulun yhteistyö on vuorovaikutuksellista ja menetelmiltään monipuolista yhteistyön käytänteissä vallitsee koulun sisällä tietty laadullinen ja määrällinen yhdenmukaisuus Luokan tasolla koulun henkilöstön asenne kodin ja koulun yhteistyöhön on positiivinen ja voimavaralähtöinen vanhemmat arvostavat yhteistyötä koulun kanssa yhteistyö on vuorovaikutuksellista ja toimintatavoiltaan monipuolista koulun arki ja opettajan työtavat tulevat vanhemmille tutuiksi yhteistyön toteuttamisen vastuuta jaetaan opettajien ja vanhempien kesken Oppilaan tasolla vuorovaikutus on lähtökohdiltaan positiivista

24 vanhemmat saavat tietoa lapsensa oppimisesta ja koulunkäynnistä vanhemmat tulevat kuulluiksi lapsen oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa vanhemmat kertovat opettajalle tiedot, jotka ovat tarpeellisia lapsen opetuksen järjestämisessä oppilas on mukana ja hän tulee kuulluksi häneen liittyviä asioita käsiteltäessä oppimisen vaikeuksiin puututaan varhain ja yhteistyössä vanhempien kanssa Fyysinen oppimisympäristö (laatukortti 10) Syksyllä haastavinta on oppimisympäristön turvallisuuden takaaminen oppilaille ja henkilökunnalle rakentamisprojektin ajan. Turvallisuuteen on kiinnitetty entistä tarkemmin huomiota, valvontoja on mm. lisätty. Erikoisjärjestelyjä opetuksen ja pihankäytön suhteen on jouduttu tekemään ja mm. järjestelyt liikuntatuntien osalta ovat vaativia. Kulku liikuntatunneille on työmaaalueen takia metsän kautta ja liikuntasalin remontiista johtuen alkusyksyn sisäliikunta omassa salissa on mahdotonta. Pyöräparkin siirtyminen päiväkodin parkkialueelle on vaatinut myös poikkeusjärjestelyjä valvontoihin. Koulun oppimisympäristön kehittämistarpeet Lisärakennushankkeen ollessa käynnissä, koulun nykyisten tilojen käyttö vaatii suunnittelua ja joustavuutta oppilailta ja henkilökunnalta. Kalustesuunnittelua jatketaan uusiin tiloihin. Vuoden vaihteen jälkeen uusien luokkatilojen käyttöönotto vaatii henkilökunnalta voimavaroja, muuttaminen ei ole helppoa! Tavoitteena on saada luokkatilat toimiviksi ja käytännöllisiksi oppimisympäristöiksi. Piha-alueiden suunnittelu on ajankohtainen ja siihen on käytettävä aikaa. Miten kestavä kehitys otetaan huomioon koulun arjessa Ekologinen ja taloudellinen kestävyys vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus oppikirjojen ja oppimateriaalin kierrätys oppilaat ottamaan vastuuta; miksi kierrätetetään kirjoja; miten materiaaleja käytetään järkevästi (käsipaperit, ku-, ts-, tn- ym materiaalit) luokkatyöryhmäkohtaiset suunnitellut hankinnat jätteen synty ja kierrätys paristojen, metallien ja paperin kierrätys näkyväksi: paperin kierrätyslaatikot luokissa ja paristojen ja metallin TN luokassa huoltajat ja oppilaskunta mukaan sunnittelemaan/toteuttamaan kierrätyspajoja yhteistyössä KKKYn kanssa tarpeettomien tavaroiden vaihtopäivät. energia ja vesi veden vastuullinen käyttö (peseytymis- ja suihkukäytänteet luokkien tehokas järjestelmällinen tuuletus

25 ilmastointi ajastettu oikein kuljetukset ja liikkuminen koulun käytänteet (pelastautumis-harjoitukset kerran vuodessa, sopimus mitä ulko-ovia käytetään. LI, TS TN käytänteet) liikennejärjestelyt koulun lähialueella kuljetusvalvontakäytänne koulurakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito Roska päivässä liike ; pihan roskikset pidetään kunnossa ja jokainen osallistuu pihaympäristön siistinä pitämiseen Keväiset koko koulun siivoustalkoot; ympäristön siistiminen talven roskista. Siivouksen helpottaminen; kengät otetaan pois ala-aulassa, jossa on lokerikko sisäkenkiä varten Käytävien ja naulakoiden siistinä pitäminen; ei tavaroita pitkin lattioita siiivoojien työn arvostus; käytävät on pystyttävä siivoamaan myös tuntien aikana ravinto ja terveys terveelliset ja kohteliaat ruokailutavat (käytänteet ja ruokailun ohjaus) keittiöhenkilöstön osallisuus? välkkäritoiminta, liikuntatapahtumat; oppilaiden osallistuminen liikuntatapahtumien suunnitteluun liikuntatuntien toiminta/käytänteet Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys turvallisuus koulussa ja koulumatkalla koulun käytänteet valvontakamerat vanhemmille suunnattu tiedotus; tiedotteet kotiin, blogit, Wilma yhteistyö poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa (yhteiset harjoitukset) henkilökunnan järjestelmällinen ensiapukoulutus koulun järjestyssäännöissä/käytänteissä kuvataan/ohjeistetaan turvallinen toiminta henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi henkilöstön jaksamisen huomioiminen; arvokeskustelut ja käytänteet, yhteiset virkistystapahtumat sijaishenkilöstön riittävä perehdytys (perehdytyskansio?) KiVa-koulu -hanke oppilaiden suojana kiusaamiselta ja häirinnältä oppilaskuntatoiminta oppilaiden mahdollisuutena vaikuttaa koulun toimintaan (välkkäritoiminta, tapahtumat,...) monipuolinen kerhotoiminnan tarjonta; erilaisia harrastusmahdollisuuksia ohjattu iltapäivätoiminta on osa koulun toimintaa ruokalaviihtyisyydestä huolehtiminen vanhempainyhdistyksen toiminta koulua tukemassa (KKKY) kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy koulun käytänteet KiVa-koulu hanke kummioppilastoiminta oppilashuoltoryhmän säännöllinen toiminta oppilashuolto ja oppimisen tuki Oppilashuoltostrategia; m oniammatillisen OHR:n säännöllinen toiminta 2 Opettajan työkalupakki koulun ja esiopetuksen yhteistyö, koulun ja esiopetuksen oppilashuoltostrategioiden

26 yhtenäistäminen kulttuuriympä-ristö, tavat ja perinteet tapakasvatus kaupungin omien ja ulkopuolisten toimijoiden hankkeiden hyödyntäminen (rakennuskulttuuripolku, työpajahankkeet, Curation toiminta) yhteistyö huoltajien kanssa; työpajat, vierailut, monikulttuuri-suus ja kansainvälisyys yhteistyö ruotsinkielisen koululaitoksen kanssa; vierailut ja mahdolliset yhteiset hankkeet Kiva-koulu pakettiin liittyvä suvaitsevaisuuskasvatusohjelma Oppimisympäristön turvallisuus (laatukortti 11) Kriisivalmius Työsuojelu Koulun kriisiohjeet löytyvät oppilashuoltosuunnitelmasta Koulun tavoitteet turvallisuuteen liittyen Syksyn tärkeänä painopistealueena on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuus rakennusprojektin aikana. Liikennejärjestelyihin ja koulun piha-alueen turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Muuttuvia olosuhteita ja tilanteita on jatkuvasti seurattava ja asiasta välittömästi tiedotettava henkilökuntaa sekä oppilaita ja tilanteen niin vaatiessa myös huoltajia. Koulun turvallisuuskäytänteiden on oltava osa opettajien arkea, ne on tiedostettava ja niitä täytyy kerrata tietyin väliajoin. Järjestyssääntöjä on konkretisoitava oppilaille. Varsinkin alkuopetuksen oppilaille on koulumme sääntöjä avattava. Sisäisen tv:n käyttöä tietoiskumaiseen tiedottamiseen jatketaan. Uusille opettajille siirrettävä "hiljainen tieto" on haasteellista. Tutor-opettajat /-avustajat ovat tärkeä lenkki koulun käytänteiden selvittäjinä uusille työntekijöille. Uusia työntekijöitä on myös rohkaistava ennakkoluulottomaan kyselyyn.