Sovitteluseminaari Tutkittua tietoa konfliktinhallinnasta yhteisöissä
|
|
- Elsa Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sovitteluseminaari Tutkittua tietoa konfliktinhallinnasta yhteisöissä Kulttuurikeskus Caisa, Työyhteisösovittelun tutkimuksen tuomat opit sovittelun merkityksestä Timo Pehrman utu/2009/pehrman 1
2 Konfliktin määrittelyä Konflikti käsitteenä määritellään tavallisesti ristiriidaksi, riidaksi, kiistaksi, selkkaukseksi tai erimielisyydeksi. Yleisesti voidaan määritellä, että konflikti on prosessi, jossa yksi osapuolista havaitsee ja ymmärtää, että hänen intressinsä ovat vastakkaiset tai kielteiset verrattuna muiden osapuolten intresseihin. Konflikteja voi esiintyä yksilöllisellä tasolla, ryhmätasolla, organisaatiotasolla ja valtiollisella tasolla. Yhdellä tasolla esiintyvä konflikti voi vaikuttaa myös muilla tasoilla. (Peltonen & Villanen 2004, Wall & Callister 1995, Pruit & Kim 2004) utu/2009/pehrman 2
3 Konfliktin määrittelyä Konflikti voi esiintyä eri muodoissa. Se voi olla piilevässä muodossa (latentconflict) ja muuttua myöhemmin joko tunnekonfliktiksi (felt conflict) tai havaituksi konfliktiksi (perceived conflict). Havaittu konflikti voi muuttua tunnekonfliktiksi ja tunnekonflikti voi muuttua havaittavaan muotoon. Sekä tunne-, että havaittu konflikti voivat muuttua silminnähtäväksi, eli konkreettisesti havaituksi jossain vaiheessa (manifest conflict). (Pondy 1967) utu/2009/pehrman 3
4 Konfliktin määrittelyä Konfliktia voidaan nimittää myös ongelmaksi. Ongelma voi kuitenkin usein esiintyä tuote- tai laatuhäiriön, työmenetelmän kehittämisen, toiminnan kehittämisen tai uuden tuotteen kehittämisen yhteydessä. Ongelman ratkaisussa keskeistä on tarkan analyysin tekeminen tilanteesta, jolloin toimitaan todellisten tietojen perusteella ja pyritään ehdottomaan totuuteen. Konfliktissa totuus muodostuu osapuolten näkemysten perusteella, eikä se niin ollen voi olla yksipuolisesti määriteltävissä. Ongelma voi muuttua myös konfliktiksi silloin, kun ongelmaa määritellään ryhmässä ja osapuolten välillä syntyy eriäviä näkökulmia. (Pehrman 2008) utu/2009/pehrman 4
5 Konfliktin määrittelyä Sovitteluprosessissa on aina kaksi tai useampia osapuolia, joilla on näkemyseroja ja tilanne on muuttunut kiistaksi tai konfliktiksi. Sovittelussa on siis aina kysymys kiistasta tai konfliktista. (Pehrman 2008) utu/2009/pehrman 5
6 Konfliktien kohtaamista vältetään Ongelma voi kasvaa Osapuolten keskinäinen yhteys/yhteistyö ei suurella todennäköisyydellä parane Ongelma vielä kiehuu henkilön sisällä Osapuolet eivät aktiivisesti käytä oppimiskokemuksiaan ongelman ratkaisusta tulevaisuudessa (eivät muuta käyttäytymistään) (Domenici &Littlejohn 2001) utu/2009/pehrman 6
7 Muutosvastarinta ja defenssit Projektio, eli syntipukki ilmiö Kieltäminen (vaikea asia katoaa) Järkeistäminen Ajeeraus (acting out) on tekemistä kokemisen sijasta Tyhjäksi tekeminen (mitätöidään ahdistavat ajatukset) Tunteiden eristäminen Reaktion muodostus (suojaudutaan ahdistuksilta, kuten kateus, epäily, pelko, hätä, syyllisyys, epävarmuus) (Kaivola 2003) utu/2009/pehrman 7
8 Muita syitä epäonnistumiseen Ongelmia yritetään ratkaista säännöillä ja lain voimalla Ihmisiä yritetään johtaa pelolla (rankaisemalla) ja muodollista valtaa käyttämällä Kiusaamisongelmia ei voi vähentää pakolla Kiusaaminen on yleisempää byrokraattisessa organisaatiossa utu/2009/pehrman 8
9 Puhumattomuuden noidankehä Väärinymmärrykset, ei ratkaisua, kustannukset lisääntyvät Ristiriita, ongelma Puhumattomuus utu/2009/pehrman 9
10 Sopimisen peruslähtökohta Ei ole olemassa ongelmaa, mistä puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. Lähde: Tuntematon utu/2009/pehrman 10
11 Miksi konflikteja syntyy? utu/2009/pehrman 11
12 Kategoria Taulukko2. Konfliktien syntymiseen johtaneet syyt TYSO- tutkimuksessa vuosina Vuorovaikutukseen liittyvät tekijät a) Verbaalinen vuorovaikutus b) Nonverbaalinen vuorovaikutus Syyt Selän takana puhuminen (14/14) Epäasiallinen puhetyyli (35) Aggressiivinen käyttäytyminen(28) Kirje tai kirjallinen arvostelu (5) Valehtelu (4) Oikeassa olemisen tarve (4) Muu kantelu ja juoruilu (2) Itsekeskeisyys (1) Puhumattomuus (10/13) Ei tervehditä (3/13) Selän kääntäminen (2) Kuuntelemattomuus (2) Ei ole tullut kuulluksi (1) Ei katsekontaktia (1) 2. Henkilökohtaiset tekijät 3. Tehtäväsuuntautuneet tekijät 4. Kulttuurista johtuvat tekijät 5. Muut tekijät Sairaslomat (6/13) Poissaolot (3/13) Kotihäirintä (2) Omien asioiden hoitaminen työaikana (2) Läheinen ystävyys (2) Pukeutuminen (1) Erimielisyydet työn jakamisesta ja työtavoista (9) Pelisääntöjä ei noudateta (7) Seurataan toisten tekemisiä (4) Uusien työtapojen vastustaminen (2) Tiedon salaaminen (2) Töiden valikointi (2) Varoitukset työkäyttäytymisestä (2) Puutteellinen opastus (1) Työintoilu (1) Näkökulmaerot (2) Tilannetajun puute (1), väärin ymmärrykset (2), ailahtelevaisuus (2) Sulkujen sisällä olevat luvut tarkoittavat 14 sovittelutapauksen aikana osapuolten esittämien syiden lukumäärää. utu/2009/pehrman 12
13 Sopimuksissa sovittuja asioita TYSO- tutkimuksessa vuosina Avoin keskustelukulttuuri (10) Ihmisten erilaisuus (8) Toisten arvostaminen ja kunnioittaminen (6) Työtehtäviin liittyvät epäselvyydet (5) Väärinymmärrykset (4) Selän takana puhuminen (4) Palautteen antaminen (3) Ilmapiirin kehittäminen (3) Ongelmien käsittely (2) Henkilöstön kehittäminen (2) Toiminnan kehittäminen (2) Anteeksi antaminen (2) Osallistuminen (1) Pelisäännöt (1) utu/2009/pehrman 13
14 Konfliktien syntymiseen johtaneet merkittävimmät syyt (yhtäläisyydet) Työyhteisösovittelu Selän takana puhuminen Epäasiallinen puhetyyli, aggressiivinen käytös, (johtaminen ja toiminta valtaa käyttäen) Kirje tai kirjallinen arvostelu Ei tervehditä, selän kääntäminen, kuuntelemattomuus, ei katsekontaktia (Pehrman 2009) Vertaissovittelu kouluissa Selän takana puhuminen Nimittely, haukkuminen, huutelu, ulkonäköön liittyvä vihjailu Uhkailu, alistaminen tai pakottaminen isomman tai vahvemman oikeudella Ikävää kommentointia tekstiviestein tai netissä Eristämistä ja syrjimistä (Gellin & Saarinen 2009) utu/2009/pehrman 14
15 Konfliktien syntymiseen johtaneet merkittävimmät syyt (erilaisuudet) Työyhteisösovittelu Puhumattomuus Sairaslomat Poissaolot Kotihäirintä Omien asioiden hoitaminen työaikana Erimielisyydet työn jakamisessa ja pelisäännöt Seurataan toisten tekemisiä Uusien työtapojen vastustaminen (Pehrman 2009) Vertaissovittelu kouluissa Puhumattomuus?? Pilailupuhelut? Pelisäännöt Kommentoidaan toisten osaamista? utu/2009/pehrman 15
16 Konfliktien syntymiseen johtaneet merkittävimmät syyt (erilaisuudet) Työyhteisösovittelu Seksuaalinen häirintä? Vertaissovittelu kouluissa Töniminen, läpsiminen, kiinnipitäminen, tappelut ja leikkitappelut, jotka kiihtyvät liiaksi, etuilua jonoissa Toisen omaisuuden luvatonta lainaamista tai piilottamista (Gellin 2009) utu/2009/pehrman 16
17 Konfliktin syntyminen, kasvaminen ja eläminen työyhteisössä KONFLIKTIN SYNTYMINEN KONFLIKTIN ELÄMINEN JA KASVAMINEN KONFLIKTIN SEURAUKSET Tilanne Tulkinta Tunteet Uusi tulkinta Väärinymmärrykset ja juorut MIELIPAHA- KERTYMIEN KASVAMINEN Konflikti alkaa Tulkinnan kehän muodostuminen ja kasvaminen Toiminta Puhumattomuuden kehän muodostuminen ja kasvaminen Puhumattomuus Eristäytyminen Liittoutuminen Kontrolli Masentuminen Työhaluttomuus Unettomuus Sairaudet Sairaslomat Työkyvyttömyys Ennenaikaiset eläkkeet utu/2009/pehrman 17
18 Mitä sovittelu on Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen henkilö, sovittelija, auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelija ei osallistu erimielisyyden ratkaisuun vaan toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina). Sovittelija ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Hän ei ole passiivinen vetäytyjä vaan aktiivinen kuuntelija. Sovittelija sallii myös tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Sovittelija ei tuomitse, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että sopimus on osapuolille kohtuullinen. Sovittelu on tulevaisuuteen suuntautuvaa sosiaalista toimintaa, jolla aktiivisesti etsitään pysyviä myönteisiä ratkaisuja. Sovittelu on oppimisprosessi (SSF, 2008). utu/2009/pehrman 18
19 Sovittelun teoria ja tausta utu/2009/pehrman 19
20 Sovittelun teoriatausta Suomessa Uusklassinen rikosoikeusajattelu taitteesta alkaen Yleisestävyys takaisin painopistealueeksi rangaistuksen moraalia luovan vaikutuksen kautta (ennustettavuus, yhdenvertaisuus, suhteellisuus) Restoratiivinen oikeusajattelu 1983 alkaen = sovittelu Osallistava konfliktinratkaisu Reintegraatio ja restoratiiviset arvot: ihmissuhteiden korjaaminen, kunnioittava vuoropuhelu, vastuunotto, anteeksipyyntö, armo, oppiminen, hyväksyminen) utu/2009/pehrman 20
21 Sovitteluprosessi ja oppiminen utu/2009/pehrman 21
22 Sovitteluprosessi ja sen ohjaus konfliktin ratkaisukeinoina TEORIA Osallistava konfliktinratkaisu Arvon ja aseman säilyttäminen Narratiivisuus Emansipaatio (empowering) Transformaatio LÄHESTYMISTAPA Ihmiskeskeisyys Ymmärryksen lisääminen Kohtaaminen Empowerment/Recognition Oppiminen Demokraattinen dialogi Totuuden tuntu Uusi sovittelu Ei ratkaisua OHJAUSTAPA Fasilitatiivinen ohjaus Milloin tehdään interventio? Kuinka tehdään interventio? Aloitus Informaatio Sovittelu Tiedottaminen Valmistautuminen Erillistapaamiset Konfliktin ratkaiseminen ja sopiminen Seuranta Lopetus utu/2009/pehrman 22
23 Työyhteisösovittelun vaiheet Ei ratkaisua Uusi sovittelu 6b Aloitus Informaatio Sovittelu 5b Tiedottaminen 6c Sovittelijan ehdotus a 4c 5a 6a 7 8 Valmistautuminen, erillistapaamiset Konfliktin ratkaiseminen ja sopiminen Lopetus Seuranta Palaute ja kehittäminen utu/2009/pehrman 23
24 Syvällinen ja pinnallinen sovittelu konfliktinratkaisussa (Vrt. Perusmenetelmät erimielisyyksien ratkaisussa (Domenici & Littlejohn 2001; mukaillen Brunila; Pehrman 2006). SYVÄLLINEN ELI IHMISKESKEINEN SOVITTELU PINNALLINEN ELI ASIAKESKEINEN SOVITTELU S S Sovittelijan rooli ja asema S Sovittelijan rooli ja asema Uudistumista ja oppimista suosiva ohjaustyyli. Demokraattinen johtajuus. Yksilöllinen, osallistava ja luottamuksellinen valmistautuminen Syvällinen ja osallistava prosessi, syvällinen vuorovaikutus, laaja yhteisymmärrys ja suuri oppimisvaikutus. Fasilitatiivinen ohjaus ja arviointi. UUDISTAVA OPPIMISKÄSITYS Valvonta- ja kontrolliorientoitunut ohjaustyyli. Autoritaarinen johtajuus. Muodollinen ja pikainen valmistautuminen Ohut pinnallinen prosessi, muodollinen vuorovaikutus, vähäinen yhteisymmärrys, pieni oppimisvaikutus. Evaluatiivinen ohjaus. BEHAVIORISTINEN OPPIMISKÄSITYS. Yhteinen ymmärrys ja sitoutuminen tuo sovinnon Muodollinen sopimus ei mahdollista todellista sovintoa utu/2009/pehrman 24
25 Sovitteluprosessin tavoite ei ole ainoastaan ratkaisu ja sopiminen Tavoitteena on myös: Learning, growing, coopeperating: Oppiminen, kasvu ja yhteistoiminta Empowerment: Vahvistaa itsetietoisuutta Recognition: Laajentaa valmiutta tunnistaa ja ymmärtää toisten osapuolten tilanteita ja inhimillisiä luonteenpiirteitä (Domenici &Littlejohn 2001) utu/2009/pehrman 25
26 Sovittelu on oppimisprosessi Sovittelussa opitaan: luovaa ongelmanratkaisutaitoa kokonaisvaltaista ajattelua erilaisuuden ymmärrystä sovitteluprosessin johtamista ryhmätyöskentelyä rohkeutta objektiivisuutta kuuntelutaitoa (Pehrman 2006) utu/2009/pehrman 26
27 Asioiden korjaaminen Restoratiivinen oppiminen - Sovittelun väliintulo ja konfliktin muuttaminen oppimismahdollisuudeksi (Pehrman 2009) Muutos Konflikti Sopiminen Kunnioitus Sopiminen Vuorovaikutuksen ja oppimisen kehä Vuorovaikutus Arvon ja aseman palauttaminen Osallistuminen Puolueettomuus Anteeksiantaminen Ymmärryksen laajentuminen (Vertaa: Ojanen 2000, Poikela & Poikela 1999, Järvinen ym. 2000, Kolb 1984, Mezirow 1995, Mattila 2006, Elonheimo 2002, Johnstone & Van Ness 2007, Zehr 2002, Bush & Folger 1994). utu/2009/pehrman 27
28 Perspektiivin muutos Aikuisuus on koulu- ja opiskeluvuosina omaksumiemme ja usein vääristyneisiin todellisuuskäsityksiin johtaneiden olettamusten uudelleen arvioinnin aikaa. (Mezirow 1995) utu/2009/pehrman 28
29 Sovittelun 1. käsky Älä anasta lähimmäisesi riitaa, tai muutakaan ihmissuhdeongelmaa itsellesi. Sen sijaan pyri siihen, että kaikilla mahdollisilla keinoilla avustat häntä niin, että hän voi oppia itse ratkaisemaan omat ongelmansa. (Pehrman 2007) utu/2009/pehrman 29
30 Soveltuvuus työyhteisöön Sovittelu soveltuu hyvin kaikille: Naisille ja miehille, eri henkilöstöryhmille, kaiken ikäisille, eri koulutustaustojen omaaville, kiusaamista kokeville ja kiusaajiksi syytetyille. 14 tapauksesta 11 saatiin aikaan sopimus utu/2009/pehrman 30
31 Soveltuvuus työyhteisöön Usein sovittelu koetaan hyödylliseksi myös silloin kun varsinaista sopimusta ei saada aikaan. Ristiriitojen maadoitus tuntuu parantaneen työilmapiiriä, ainakin tässä suhteessa sovittelu on ollut toimiva keino. utu/2009/pehrman 31
32 Tyso -tutkimukseen vuosina osallistuneiden rooli. Frekvenssi % Vastaus- % Konfliktityöyhteisön jäsen 76 64,4 64,4 Kiusaamista kokeva 15 12,7 12,7 Kiusaajaksi syytetty 8 6,8 6,8 Sisäinen tukihenkilö 5 4,2 4,2 Ulkoinen tukihenkilö 4 3,4 3,4 Sovittelija 10 8,5 8,5 Yhteensä ,0 100,0 utu/2009/pehrman 32
33 Toimivuus vastaukset yhteensä Tyso- tutkimuksessa utu/2009/pehrman 33
34 Sovittelun toimivuus sovittelun eri osapuolten arvioimana. Tyso tutkimus utu/2009/pehrman 34
35 Sovittelun soveltuvuus työyhteisön konfliktien ratkaisuun. Tyso tutkimus utu/2009/pehrman 35
36 Sovittelun oppimisvaikutukset työyhteisöissä. Tyso tutkimus utu/2009/pehrman 36
37 Sovittelun oppimiskokemukset työyhteisöissä. Tyso tutkimus Yläluokka Pääluokka Yhdistävä luokka Ymmärryksen lisääntyminen Vuorovaikutuksen parantuminen Asennoituminen oppimiseen Työilmapiirin kehittyminen Tieto sovittelusta Perspektiivien laajentuminen Kommunikatiivinen oppiminen Oppimisen tiedostaminen Työn hyvinvoinnin kehittyminen Sovittelun toimivuuden tiedostaminen Uudistava oppiminen Kokemuksellin en oppiminen Konflikteista oppiminen utu/2009/pehrman 37
38 Sovittelu ei toimi seuraavissa tilanteissa: Jos joku osapuolista ei ole aidosti sitoutunut sovinnon etsimiseen. Rauha on tahdon asia. (Peace is a question of will) Ahtisaari 2008). Pelko voi estää osallistumisen sovitteluun. utu/2009/pehrman 38
39 Mitä tulee muistaa konfliktin ratkaisussa Ei kielteistä palautetta tai arviointia kirjallisessa muodossa!! Kaikki mukaan sovitteluun! Sovittelua ei pidä lopettaa kesken jos osapuolten tunteet voimistuvat! Konfliktia ei voi ratkaista analyysin avulla! Konfliktia ei voi ratkaista ohjeilla ja valtaa käyttäen! utu/2009/pehrman 39
40 Lopuksi: Vain ihmiset, jotka voivat rakentaa rauhan, voivat olla konfliktin osapuolia. Ja juuri he ovat vastuussa konfliktista ja sen seurauksista. Heidän pitäisi olla kantamassa vastuuta ja tunnustamassa rauhaa. (Ahtisaari 2008.) On hyvä muistaa, että Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa (All conflicts can be resolved). (Ahtisaari 2008.) utu/2009/pehrman 40
Työyhteisösovittelun info
Työyhteisösovittelun info FT, Timo Pehrman 2013 Kehityspiikki 2013/pehrman 1 Konfliktin määrittelyä Konflikti käsitteenä määritellään tavallisesti ristiriidaksi, riidaksi, kiistaksi, selkkaukseksi tai
LisätiedotSOVITTELU SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA 22.1.2009
SOVITTELU SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA 22.1.2009 Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio Suomen sovittelufoorumi ry Sovitteluprosessin toteutus Timo Pehrman SSF 2009/pehrman 1 Kategoria Taulukko2. Konfliktien
LisätiedotYmpäristöasioiden sovittelu
Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija
LisätiedotYliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto
Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä Paremmin puhumalla 21.08.2014 Timo Pehrman 1 Luennon aiheet Sovittelun yleistilanne Suomessa
LisätiedotRISTIRIIDAT ON MAHDOLLISUUS UUTEEN- Jos ymmärtää mistä. ristiriidat syntyvät, on niitä. helpompi ratkaista
RISTIRIIDAT ON MAHDOLLISUUS UUTEEN- Jos ymmärtää mistä ristiriidat syntyvät, on niitä helpompi ratkaista Vapaaehtoisten seminaariristeily 16.-18.10.2015 VUOROVAIKUTUS: SELÄN TAKANA PUHUMINEN ARVOSTELU
LisätiedotMirva Salonen Työyhteisösovittelija, varatuomari, OTM, työnohjaaja STOry
Mirva Salonen Työyhteisösovittelija, varatuomari, OTM, työnohjaaja STOry 1 = Ristiriita, kiista, selkkaus, erimielisyys. Prosessi, jossa yksi osapuoli havaitsee ja ymmärtää, että hänen intressinsä ovat
LisätiedotParemmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin
Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen
LisätiedotParempi työpaikka Työhyvinvointi 2014 seminaari STTK Helsingin messukeskus
Parempi työpaikka Työhyvinvointi 2014 seminaari STTK Helsingin messukeskus Paremmin puhumalla 08.05.2014 Timo Pehrman Sopuinfo/STTK/pehrman 1 Luennon aiheet Sovittelun ja työyhteisösovittelun tilanne Suomessa
LisätiedotYhteistyöllä työterveyttä ja turvallisuutta
Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 2015 Yhteistyöllä työterveyttä ja turvallisuutta Konfliktit haltuun työpaikalla 20.11.2014 Timo Pehrman 1 Luennon tavoite Lisätä tietoa sovittelun ja
LisätiedotMuokkaa perustyyl. napsautt. TYÖYHTEISÖSOVITTELU
Muokkaa perustyyl. napsautt. Muokkaa perustyyl. napsautt. Esimies työyhteisöjen ristiriitojen sovittelijana Restoratiivinen lähestyminen koko yhteisön perustana (B. Morrison) Restoratiivisen työskentelyn
LisätiedotRistiriidasta kius Ristiriidasta aamiseen kiusaamiseen
Ristiriidasta kiusaamiseen työkaluja käsitellä erilaisia työyhteisökonflikteja Valtiokonttori, Kaiku - työhyvinvointipalvelut 24.03.2014 Timo Pehrman Sopuinfo/pehrman 1 Luennon aiheet Sovittelun ja työyhteisösovittelun
LisätiedotMuutos on mahdollisuus Yhteispeli ratkaisee
Muutos on mahdollisuus Yhteispeli ratkaisee Pohjoisen Forum 21. - 22.1.2016 Kemissä Paremmin puhumalla - Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä Timo Pehrman P-Suomi/2016/pehrman 1 Luennon oppimistavoitteet
LisätiedotSovittelu kouluissa ja oppilaitoksissa. Asuntoloissa?
1 Sovittelu kouluissa ja oppilaitoksissa. Asuntoloissa? "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) 2
LisätiedotSovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana
Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana Helsinki 30.10.2013 Maija Gellin, Ohjelmajohtaja, tohtorikoulutettava, KM Suomen sovittelufoorumi ry VERSO - ohjelma Mikä sovittelu? Sovittelussa koulutetut
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2009 1 Restoratiivinen oikeus Restoratiivinen
LisätiedotTulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta?
Tulevaisuuden muistelo Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta? 3 Sovittelu kouluissa "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa.
LisätiedotAvoin eettinen foorumi- Paremmin puhumalla Joensuu Timo Pehrman
- Paremmin puhumalla Joensuu 07.11.2016 Timo Pehrman 1 Luennon oppimistavoitteet lisätä ymmärrystä konflikteista, sekä niiden syntymisen ja kasvamisen syistä työyhteisöissä lisätä ymmärrystä keskustelun
LisätiedotSuomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa
Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa Maija Gellin 2009 1 -SOVITTELU- Restoratiivisen oikeuden menetelmänä Restoratiivinen (korjaava) oikeus on myönteinen prosessi niille, joilla on osuus käsiteltävään
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus
LisätiedotTampere Kouluttaja Ulla Sara-aho
KOHTI KONFLIKTIEN HALLINTAA T Y Ö K A LU J A K I U S A A M I S E N J A KO N F L I K T I E N E H K Ä I S Y Y N J A R AT K A I S E M I S E E N Tampere 23.-24.1.2017 Kouluttaja Ulla Sara-aho www.sara-aho.com
LisätiedotTERVETULOA TYÖYHTEISÖSOVITTELUUN. Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. Timo Pehrman
TERVETULOA TYÖYHTEISÖSOVITTELUUN Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. Timo Pehrman Konflikti työyhteisössä kuuluu työelämään kertoo, mistä kaikesta meidän
Lisätiedot"Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983)
"Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) Kohtaamisen kulttuuri oppimisyhteisöissä pohjaa restoratiiviseen
LisätiedotTyöyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin
Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin Anne Petroff 1.4.2015 Aallon työyhteisösovittelu Aallon työyhteisösovittelun laajentaminen 1) henkilöstön ja opiskelijoiden
LisätiedotSovittelu oppilaitoksissa
1 Sovittelu oppilaitoksissa "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) 2 Mitä sovittelu on? Vapaaehtoinen,
LisätiedotTyöyhteisösovittelun tuloksia yliopistoissa. VTM Tuula Kaitsaari
Työyhteisösovittelun tuloksia yliopistoissa VTM Tuula Kaitsaari 25.8.2017 Sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Keskeiset käsitteet ja määritelmät 3. Tutkimuksen toteutus 4. Alustavia tuloksia Photo: Elämän
LisätiedotREILUN YHDISTYSTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT
REILUN YHDISTYSTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT REILUN YHDISTYSTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Mielekäs/reilu yhdistystoiminta Reilu kohtaaminen Vinkkejä ristiriitatilanteiden ratkomiseen - Yhdistyssovittelu ALKUVERYTTELYÄ
LisätiedotSovi&elu kouluissa. "Konflik*t eivät väl0ämä0ä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi hei0ää pois.
1 Sovi&elu kouluissa "Konflik*t eivät väl0ämä0ä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi hei0ää pois. (Nils Chris*e 1983) 2 Mitä sovi&elu on? Vapaaehtoinen, yhteisöllinen
LisätiedotRysän päältä kiinni- putkareissun sijaan katusovittelua. Johanna Seppälä, toiminnanjohtaja Heikki Turkka, hankepäällikkö Aseman Lapset ry
1 Rysän päältä kiinni- putkareissun sijaan katusovittelua Johanna Seppälä, toiminnanjohtaja Heikki Turkka, hankepäällikkö Aseman Lapset ry Miten sovittelu määritellään? Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä,
Lisätiedot2 Sähköisen plagiaatintunnistusohjelman käyttö /opintoasiainpäällikkö Mari Kähkönen (liite)
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta JOHTORYHMÄ Aika Paikka ma 19.1.2015 kello 10.00 12 (ajastettu yhteys klo 12.30 saakka) Joensuun kampus, CK216 (Carelia, kirjaston neukkari) Kuopion kampus,
LisätiedotTyöyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön
Työyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön Kirsti Leisio, Henkilöstöjohtaja, Lindström Oy Seppo Mäki, HRD konsultti, IC Insight 1 Lakiin perustuvia velvoitteita
LisätiedotTyökohteen riitakysymykset ja niiden selvittely
Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely Reijo Eskola tekniikan lisensiaatti Reijo Eskola 1 Riitoja aiheuttaa Sopimus puutteellinen Suunnitelmissa epäkohtia/ovat puutteellisia Lisä ja muutostöitä
LisätiedotTurun yliopiston työyhteisösovittelumenettely varhaisen tuen toimintamuotona Ismo Saario. Henry ry Henkilöstöteko kilpailu 2013 11.2.
Turun yliopiston työyhteisösovittelumenettely varhaisen tuen toimintamuotona Ismo Saario Henry ry Henkilöstöteko kilpailu 2013 11.2.2014 TURUN YLIOPISTO Turun yliopisto on maan ensimmäinen suomenkielinen
LisätiedotTYÖYHTEISÖ- SOVITTELIJAVALMENNUS
TYÖYHTEISÖ- SOVITTELIJAVALMENNUS VALMENNUKSEN TAVOITE Tavoitteena on valmentaa työyhteoisöjen konfliktien sovittelijoita, jotka ovat erikoistuneet erityisesti ryhmässä tapahtuvaan sovitteluun. Valmennuksessa
LisätiedotSovittelun käyttöalueet Suomessa
Mitä sovittelu on? Osallisuutta vahvistava yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä Ydin on vuorovaikutuksessa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä Puolueettomat sovittelijat toimivat
LisätiedotERIMIELISYYKSIEN HOITAMINEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy
ERIMIELISYYKSIEN HOITAMINEN Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy PROJEKTIN HALLINNAN EDELLYTYKSET Selkeät sopimukset ja sopimusasiakirjat Poikkeaminen alan yleisistä käytännöistä tapahtuu vain perustellusta
LisätiedotHankalat tyypit työyhteisössä
Hankalat tyypit työyhteisössä Työterveyspsykologi Risto Korhonen 26.10.2011 Mitä hankalalla tyypillä tarkoitetaan? Oliko Antti Rokka hankala tyyppi? Entä Jukolan Juhani? Pentti Linkola? Paavo Haavikko?
LisätiedotSuomen sovittelufoorumi ry Koulusovittelu
Suomen sovittelufoorumi ry Koulusovittelu Sovittelu suomalaisessa yhteiskunnassa seminaari 22.1.2009 Maija Gellin 1 Mieltä pahoittavaan tekoon tartuttava Mielipaha kiusaaminen koulukiusaaminen Lähtökohtana
LisätiedotSovittelu kouluissa. "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois.
1 2 Sovittelu kouluissa "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) 4 Mitä sovittelu on? Vapaaehtoinen,
LisätiedotTyöyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen
Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön
LisätiedotKiusaajana tai kiusattuna työpaikalla
Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
LisätiedotRistiriidoista ratkaisuihin
Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotTulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilailla olevan kun opinnot koulussa tai oppilaitoksessa loppuvat?
1 Tulevaisuuden muistelo Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilailla olevan kun opinnot koulussa tai oppilaitoksessa loppuvat? 2 Verson organisaatio Ydinverso Ala- ja yläkoulut, yhtenäiskoulut,
LisätiedotEN JAKSA MUN NAAPURIA. VOITKO SANOO SILLE, ETTÄ MUUTTAA POIS?
EN JAKSA MUN NAAPURIA. VOITKO SANOO SILLE, ETTÄ MUUTTAA POIS? Hanna Vuorinen Naapuruussovittelun keskus KAIKILLE TUTTU ILMIÖ Meteli, hajut, roskaaminen, yhteiset tilat Erilaiset elämäntilanteet ja rytmi
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotRiitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta. Tavoitteet riidanratkaisussa
3 Riitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta Tavoitteet riidanratkaisussa Yleensä kun puhutaan riidanratkaisusta, tarkoitetaan lähinnä osapuolten väliseen riitaan liittyvien juridisten kysymysten
Lisätiedot5. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma
5. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Lasta tulee varhaiskasvatuslain mukaan
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotRikos ja riita-asioiden sovittelu. Koulun työrauhaa 2 seminaari sovittelu koulun työrauhan varmistajana
Rikos ja riita-asioiden sovittelu Koulun työrauhaa 2 seminaari sovittelu koulun työrauhan varmistajana Esityksen sisältö Mitä on rikos- ja riita-asioiden sovittelu Nuori rikoksentekijä ja nuorten tekemät
LisätiedotOHJE HYVÄN KOHTELUN EDISTÄMISESTÄ TYÖPAIKALLA
B 14 XII - 2004 Ykn 29.11.2004 Mitätöi lehden XII - 99 OHJE HYVÄN KOHTELUN EDISTÄMISESTÄ TYÖPAIKALLA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ. s. 2 2. VASTUU HYVÄSTÄ KOHTELUSTA TYÖPAIKALLA Työnantajan yleinen vastuu.
LisätiedotAsiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto
1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän
LisätiedotKohti ihmisten välistä ymmärrystä. Sovittelijan ohjaava vuorovaikutus työyhteisösovittelussa
Kohti ihmisten välistä ymmärrystä. Sovittelijan ohjaava vuorovaikutus työyhteisösovittelussa Matti Hietala Puheviestinnän pro gradu -tutkielma Viestinnän, median ja teatterin yksikkö Tampereen yliopisto
LisätiedotRATKAISUKESKEINEN TYÖYHTEISÖSOVITTELU OSANA TYÖYHTEISÖN TOIMIVAN VUOROVAIKUTUKSEN RAKENTAMISTA
RATKAISUKESKEINEN TYÖYHTEISÖSOVITTELU OSANA TYÖYHTEISÖN TOIMIVAN VUOROVAIKUTUKSEN RAKENTAMISTA Sini Rantama Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu 30 op Helsingin Psykoterapiainstituutti Toukokuu 2015 1
LisätiedotAsiallinen käytös sallittu. Työympäristöseminaari
Asiallinen käytös sallittu Työympäristöseminaari 28.5.2019 1 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työturvallisuuslaissa Työntekijän pitää välttää sellaista epäasiallista kohtelua ja häirintää, joka voi aiheuttaa
LisätiedotDialogia edistävät, restoratiiviset ja konfliktin ratkaisuun tähtäävät menetelmät
Dialogia edistävät, restoratiiviset ja konfliktin ratkaisuun tähtäävät menetelmät Turvallisesti yhdessä Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma 30/2016, Oikeusministeriö 15.3.2017 Copyright: Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotLuokan aikuisten yhteistoiminta
Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
Lisätiedot26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset
Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotOhjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?
Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotAloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen
Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa
LisätiedotAmmattiliitto Nousu ry
Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotMITEN TUKEA VANHEMPIA EROTAITOJEN OPETTELUSSA?
MITEN TUKEA VANHEMPIA EROTAITOJEN OPETTELUSSA? RIIKKA KOSKELA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ, PERHEASIOIDEN SOVITTELIJA 16.10.2018 ERO LAPSIPERHEESSÄ OSA 2 LAPSEN ASEMA EROSSA Vanhemmat voivat omalla toiminnallaan
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotKOULUSOVITTELU. Yhteisöllinen sovittelumenetelmä kouluille - Vertaissovittelu - Aikuisjohtoinen sovittelu - Restoratiivinen koulu
KOULUSOVITTELU Yhteisöllinen sovittelumenetelmä kouluille - Vertaissovittelu - Aikuisjohtoinen sovittelu - Restoratiivinen koulu Suomen sovittelufoorumi ry 2008 1 Koulusovittelutoiminta Vertaissovittelu
LisätiedotPariAsiaa luentosarjan teemat:
PariAsiaa luentosarjan teemat: 1. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin 2. Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen 3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin 4. Kipinää kosketukseen parisuhteessa 5. Perustyökaluja
LisätiedotVarhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä.
1. TIEDOT YKSIKÖSTÄ Päiväkoti Tuulenpesä * 4 ryhmää, 3 kokopäiväryhmää ja 1 osapäiväryhmä Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä. 2. KIUSAAMISEN MÄÄRITELMÄ Kiusaaminen on
LisätiedotPienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy
Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pirkanmaan Varhaiskasvattaja 21.4.2015 Laura Repo 22.4.2015 1 Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Mitä havainnoimme Arvot havaintoja ohjaamassa Havaintojen
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotSuunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa
Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotHyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen
Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt
LisätiedotOngelmia sopimussuhteissa tunnetko sovittelun mahdollisuudet? RIL-Sovittelu aamiaistilaisuus Antti Heikinheimo
Ongelmia sopimussuhteissa tunnetko sovittelun mahdollisuudet? RIL-Sovittelu aamiaistilaisuus Antti Heikinheimo 21.8.2018 Erimielisyyksiä on vaikea välttää > Projektit ovat entistä suurempia ja/tai monimutkaisempia
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotT:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:
DIABETESHOITAJIEN VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT 11.4.2019 OMAN PERSOONAN KÄYTTÖ AMMATISSA Maj-Lis Kartano Psykoterapeutti, ryhmäpsykoanalyytikko Ryhmäpsykoterapian kouluttaja, esh-kätilö KOHDATTAVANA
LisätiedotCxO Academy. Johtaja riitojen sovittelijana. CxO Mentor Oy. Toni Hinkka
CxO Academy CxO Mentor Oy Johtaja riitojen sovittelijana Toni Hinkka 26.3.2014 Pahin yksittäinen aikasyöppö? Kalle Siiran väitöskirjan mukaan peräti 40 prosenttia esimiesten ajasta kuluu konfliktien ja
LisätiedotKiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa
Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa Interaktiivinen opetus ja oppiminen Sini Tuikka Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos, puheviestintä Henkinen väkivalta
LisätiedotKIUSAAMINEN. Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään?
KIUSAAMINEN Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään? MITÄ KIUSAAMINEN ON? Kiusaaminen on sitä, kun samalle ihmiselle aiheutetaan TAHALLAAN
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotSovintoon pyrkiminen ja vaihtoehtoiset riidanratkaisumenetelmät - sovintomenettely
Sovintoon pyrkiminen ja vaihtoehtoiset riidanratkaisumenetelmät - sovintomenettely Asianajajatutkinnon eettinen osa Petri Taivalkoski 18.5.2018 1. Millaisia velvollisuuksia asianajajan sovinnollisuudelle
LisätiedotStop epäasialliselle kohtelulle kokemuksia Tehyn hankkeesta Johtamisen ja esimiestyön päivät 22.5.2015
Stop epäasialliselle kohtelulle kokemuksia Tehyn hankkeesta Johtamisen ja esimiestyön päivät 22.5.2015 Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy Mitä on työpaikkakiusaaminen? Työtoverista puhutaan niin
Lisätiedot- työhön ja työtehtäviin liittyvä pulmien ja ongelmien yhteinen käsittely
HYVÄN TYÖKÄYTTÄYTYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN ESTÄMINEN LIEK- SAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA. TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimivassa työyhteisössä sen jokaisella jäsenellä on selkeä käsitys organisaation
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotOhjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa
Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Yhteistyötoimikunta 9.11.2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 Johdanto Työelämässä voi esiintyä epäasiallista käyttäytymistä tai häirintää.
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
LisätiedotMiten voin itse luoda mielekkään työyhteisön?
Finnclean-messut 11.5.2017 Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön? Luennon aiheet Millaisia keinoja meillä on vaikuttaa itse oman työyhteisön hyvinvointiin? Millaisessa työilmapiirissä viihdyt ja
LisätiedotVuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen
Lions Clubs International MD 107 Finland Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen JOVA II 3.3.2012 Valmennuksen tavoite Ymmärrätte vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä Opitte vuorovaikutustaitoja
LisätiedotRistiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoituksessa
Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoituksessa Pia Niemi Kuntatekniikan päivät 12.5.2017 Sito Parhaan ympäristön tekijät Tausta Diplomityö: Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet maankäytön
LisätiedotVANHEMPIEN MIELIPITEITÄ VERTAISSOVITTELUN SOVELTUVUUDESTA KYMENLAAKSON STEINERKOULUUN
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma / sosionomi Pia Ignatius VANHEMPIEN MIELIPITEITÄ VERTAISSOVITTELUN SOVELTUVUUDESTA KYMENLAAKSON STEINERKOULUUN Opinnäytetyö 2012 TIIVISTELMÄ
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotTyönohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa
Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Johdon työnohjaaja, KT Veijo Nivala Tampereen yliopisto/ Varhaiskasvatus Johtajuusfoorumi 3.4.2014 (Johdon) työnaohjauksen kontekstuaalinen mallinnos Elämisen
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
Lisätiedot