Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto
|
|
- Akseli Kähkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä Paremmin puhumalla Timo Pehrman 1
2 Luennon aiheet Sovittelun yleistilanne Suomessa Konfliktit ja niiden syntymisen dynamiikka Restoratiivisen sovittelun periaatteet Sovittelun soveltuvuus työyhteisön konfliktitilanteisiin 2
3 Sovittelun ja työyhteisösovittelun tilanne Suomessa 3
4 Visio: Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu juurtuu suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että yksilöt ja yhteisöt käyttävät sovittelua yleisenä konfliktin ratkaisumenetelmänä. Strategia: Päämääräänsä SSF edistää vaikuttamalla, tiedottamalla ja kokoamalla yhteen sovittelun asiantuntemusta ja toteuttamalla sitä tukevia hankkeita ja toimintoja. 4
5 Sovittelun osa-alueet 1. Perhesovittelu 2. Sovittelu päiväkodeissa 3. Koulusovittelu (vertaissovittelu) 4. Työyhteisösovittelu 5. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 6. Tuomioistuinsovittelu 7. Suomen Asianajajaliiton sovittelu 8. Monikulttuurinen sovittelu ja naapuruussovittelu 9. Ympäristöasioiden sovittelu 10. Kansainvälinen sovittelu eli rauhansovittelu 5
6 Konfliktin määrittelyä Konflikti käsitteenä määritellään tavallisesti ristiriidaksi, riidaksi, kiistaksi, selkkaukseksi tai erimielisyydeksi. Yleisesti voidaan määritellä, että konflikti on prosessi, jossa yksi osapuolista havaitsee ja ymmärtää, että hänen intressinsä ovat vastakkaiset tai kielteiset verrattuna muiden osapuolten intresseihin. Konflikteja voi esiintyä yksilöllisellä tasolla, ryhmätasolla, organisaatiotasolla ja valtiollisella tasolla. Yhdellä tasolla esiintyvä konflikti voi vaikuttaa myös muilla tasoilla. (Peltonen & Villanen 2004, Wall & Callister 1995, Pruit & Kim 2004) 6
7 Konfliktin määrittelyä Konflikti voi esiintyä eri muodoissa. Se voi olla piilevässä muodossa (latentconflict) ja muuttua myöhemmin joko tunnekonfliktiksi (felt conflict) tai havaituksi konfliktiksi (perceived conflict). Havaittu konflikti voi muuttua tunnekonfliktiksi ja tunnekonflikti voi muuttua havaittavaan muotoon. Sekä tunne-, että havaittu konflikti voivat muuttua silminnähtäväksi, eli konkreettisesti havaituksi jossain vaiheessa (manifest conflict). (Pondy 1967) 7
8 Konfliktin määrittelyä Konfliktia voidaan nimittää myös ongelmaksi. Ongelma voi kuitenkin usein esiintyä tuote- tai laatuhäiriön, työmenetelmän kehittämisen, toiminnan kehittämisen tai uuden tuotteen kehittämisen yhteydessä. Ongelman ratkaisussa keskeistä on tarkan analyysin tekeminen tilanteesta, jolloin toimitaan todellisten tietojen perusteella ja pyritään ehdottomaan totuuteen. Konfliktissa totuus muodostuu osapuolten näkemysten perusteella, eikä se niin ollen voi olla yksipuolisesti määriteltävissä. Ongelma voi muuttua myös konfliktiksi silloin, kun ongelmaa määritellään ryhmässä ja osapuolten välillä syntyy eriäviä näkökulmia. (Pehrman 2008) 8
9 Konfliktien ratkaisu Käytäntökeskeinen ongelmanratkaisu ymmärretään itsessään yhteisön kehittymisen ja yksilön kompetenssin edellytykseksi ja välineeksi: Kun ratkaiset konflikteja ja ongelmia, niin kehityt. Tavallisesti kompetenssin katsotaan olevan seurausta edellytysten ongelmattomuudesta: Kehityt, kun sinulla ei ole ongelmia? Erityisesti kielteiset tapahtumien, vastoinkäymisten ja konfliktien kohtaaminen kehittää hyödyllisiä taitoja ja tapoja. Tavallista on kuitenkin nähdä konfliktit kielteisyytensä tähden epäsuotuisina asiantiloina, joiden tulkitaan viestivän yksilön ominaisuuksien heikkouksista. (Venkula 2007) 9
10 Konfliktin ratkaisu Tukahduttaminen ja taistelu ovat vain tapoja kohdata konflikti, mutta niiden avulla konfliktia ei voida ratkaista. Tarvitaan menetelmää, jota voidaan kutsua aidoksi konfliktin ratkaisuksi. (Venkula 2011) Sovittelu perustuu aitoon konfliktin ratkaisuun. (Pehrman 2012) 10
11 Henkinen väkivalta ja työpaikkakiusaaminen Henkinen väkivalta työssä määritellään yleisimmin tilanteeksi, jossa joku tai jotkut työyhteisön jäsenet joutuvat jatkuvan, toistuvan, systemaattisen kielteisen käyttäytymisen kohteeksi. Olennaista on kielteisen käyttäytymisen toistuvuus ja jatkuvuus. Henkisen väkivallan kohteena uhri kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi, eli hän ei löydä keinoja, miten saisi kielteisen käyttäytymisen itseään kohtaan päättymään (Vartia-Väänänen 2000). 11
12 Työnjohto-oikeus Työnjohto-oikeus eli direktio-oikeus on työnantajalle työlain takaama oikeus johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä työntekijöille: työnantaja päättää mitä, miten, missä, mihin aikaan ja ketkä työtä tekevät. Toisaalta työntekijä, työsopimuksen toinen osapuoli, joka sitoutuu tekemään työtä toiselle osapuolelle, työnantajalle, tämän johdon ja valvonnan alaisena, sovittua (tyypillisesti rahallista) korvausta vastaan kuuliaisesti (nk. kuuliaisuusvelvoite, Työsopimuslaki 3:1 ). 12
13 Puhumattomuuden noidankehä (Pehrman 2008) Väärinymmärrykset, ei ratkaisua, kustannukset lisääntyvät Konflikti Ristiriita, Ongelma Puhumattomuus 13
14 Välttelyn noidankehä (Orsillo & Roemer 2012) Rajattu elämä Helpotus Ahdistus ja pelko Välttäminen 14
15 Konfliktin syntyminen, kasvaminen ja eläminen työyhteisössä KONFLIKTIN SYNTYMINEN KONFLIKTIN ELÄMINEN JA KASVAMINEN KONFLIKTIN SEURAUKSET Tilanne Tulkinta Tunteet Uusi tulkinta Väärinymmärrykset ja juorut MIELIPAHA- KERTYMIEN KASVAMINEN Eristäytyminen Liittoutuminen Kontrolli Konflikti alkaa Väärän tulkinnan kehän muodostuminen ja kasvaminen Toiminta Puhumattomuuden kehän muodostuminen ja kasvaminen Puhumattomuus Masentuminen Työhaluttomuus Unettomuus Sairaudet Sairaslomat Työkyvyttömyys Ennenaikaiset eläkkeet 15
16 Restoratiivinen sovittelu työpaikoilla 16
17 Restoratiivisuus Sovittelu perustuu restoratiivisen oikeuden teoriaan (restorative justice) eli korjaavaan konfliktinratkaisuun. Se toteutetaan parhaiten fasilitatiivisessa sovittelussa, jossa ovat mukana kaikki osalliset henkilökohtaisesti. Arvoina ovat ihmisten kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, myötätunto, luottamus ja anteeksianto. Sovittelun ytimenä ovat dialogi, oppimisen halu ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtäminen. (Suomen sovittelufoorumi ry 2008) 17
18 18
19 Sovittelun teoriatausta Suomessa (Pehrman 2008) Uusklassinen rikosoikeusajattelu taitteesta alkaen. Rangaistusteoreettinen preventioajattelu. Yleisestävyys takaisin painopistealueeksi rangaistuksen moraalia luovan vaikutuksen kautta (ennustettavuus, yhdenvertaisuus, suhteellisuus) Erityisestävyys ja sen vaikutukset. Restoratiivinen oikeusajattelu 1983 alkaen = sovittelu Osallistava konfliktinratkaisu Reintegraatio ja restoratiiviset arvot: ihmissuhteiden korjaaminen, kunnioittava vuoropuhelu, vastuunotto, anteeksipyyntö, armo, oppiminen, hyväksyminen) 19
20 Kolmannen osapuolen rooli konfliktin ratkaisussa 1. Sovittelu (mediation); jos on kysymys ratkaisuprosessin ohjauksesta 2. Välimiesmenettely (arbitration); jos kolmas osapuoli kontrolloi neuvottelun ratkaisua 3. Osapuolet eivät kohtaa kasvotusten (conciliation); sovittelija kuulee molempia osapuolia ja toimii yhdyshenkilönä (Lewicki 1992) 20
21 Ihmiskeskeisyys / Emansipaatio Emansipaatiolla tarkoitetaan vapautumista holhouksesta tai muusta eriarvoisuudesta. Se tarkoittaa myös tasa-arvon saavuttamista. (Nurmi ym. 2001) Ihmiskeskeisessä sovittelussa ihmisen tulee kokea olevansa vapautettu byrokraattisista kahleista ja olevansa vapaa ilmaisemaan itseään omana itsenään. (Pehrman 2013) 21
22 22
23 23
24 Restoratiivisen sovittelun periaatteet 24
25 Restoratiivisen sovittelun periaatteet a) Konfliktin omistajuus. Nils Cristien mukaan valtio sekä eri alojen asiantuntijat ovat anastaneet ihmisten riitoja itselleen. Restoratiivisen sovittelun ideana on kuitenkin osallistaa ihmiset itse ratkaisemaan konfliktinsa. Sovittelussa osapuolet otetaan mukaan omien asioidensa käsittelyyn ja vältetään ulossulkemista, leimaamista ja vieraantumista. Pahinta konfliktin ja riidan anastamisessa on se, että osapuolilta anastetaan samalla oppimismahdollisuus omassa asiassaan. 25
26 Restoratiivisen sovittelun periaatteet b) Sovittelijan puolueettomuus. Sovittelija suhtautuu puolueettomasti kaikkiin osapuoliin ja rakentaa samalla luottamusta kuuntelemalla ja tasapainottamalla osapuolten voimasuhteita. c) Ratkaisun etsiminen osapuolten ehdoilla. Joskus osapuolet haluaisivat, että sovittelija esittää ratkaisun konfliktitilanteessa. Fasilitatiivisessa ohjauksessa sovittelija ei esitä ratkaisuja vaan luottaa osapuolten kykyyn ratkaista erimielisyytensä itse. 26
27 Restoratiivisen sovittelun periaatteet d) Kommunikaation mahdollistaminen. Konfliktilanteissa vallitsee usein puhumattomuus. Osapuolet ovat jopa tottuneet puhumattomuuteen. Sovittelijan tehtävänä on aktivoida osapuolia avoimeen kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen perustana on dialogi, jolloin keskustelu etenee pääasiassa osapuolten ehdoilla. e) Näkökulmien avartaminen. Sovittelijan tehtävänä on ohjata keskustelua avoimien ja tilannekohtaisten kysymysten avulla niin, että osapuolet saavat mahdollisuuden ajatella asioita aivan uusista näkökulmista joka auttaa heitä ratkaisun löytämisessä. 27
28 Restoratiivisen sovittelun periaatteet f) Erilaisten tulkintojen käsittely. Konfliktien taustalla on usein tulkintoja, jotka johtuvat puhumattomuudesta. Tulkinnat perustuvat useimmiten osapuolten subjektiivisiin näkemyksiin ja perustuvat harvoin todellisuuteen. Sovittelijan tehtävänä on puuttua tulkintoihin ja tarkentaa niitä tekemällä avoimia kysymyksiä. Tulkintojen tarkentaminen johtaa ymmärrykseen ja ymmärryksen kautta sovintohalun lisääntymiseen. 28
29 Restoratiivisen sovittelun periaatteet g) Tunteiden käsittelyn mahdollistaminen. Restoratiivisessa sovittelussa on tärkeää, että osapuolet kertovat avoimesti omat tunteensa ja tarpeensa, joka on perustana yhteisymmärryksen lisääntymiselle ja voimaantumiselle. Yhteisymmärryksen lisääntyessä tapahtuu samalla yhteistoiminnallista (voimaantumista) oppimista kun osapuolet oppivat itsestään ja toisistaan uusia asioita. 29
30 Restoratiivisen sovittelun periaatteet h) Sovinnon tekemisen mahdollistaminen. Sovittelija tehtävänä on ohjata sovittelua niin, että perusteellisen keskustelun jälkeen edetään vielä ratkaisuun, jolla muutetaan työyhteisön henkilösuhteita ja ilmapiiriä paremmaksi. Sopimuksen sisältö laaditaan myös osallistavalla periaatteella niin, että kaikki osapuolet voivat sen hyväksyä. Eli osapuolten tulee kokea sopimuksen sisältö oikeudenmukaiseksi. Tavoitellaan niin sanottua reilua sopimusta. anteeksi antamisen ja saamisen merkitys. 30
31 Restoratiivisen sovittelun periaatteet i) Yhteisvastuun korostaminen sopimuksen toteutumisessa. Kun osapuolet määrittelevät sopimuksen sisällön yhteisesti, syntyy niin sanottu kollektiivinen sopimus. Kollektiivisessa sopimuksessa jokaisella osapuolella eli työyhteisön jäsenellä on vastuu sopimuksessa sovittujen muutosten toteutumisessa. Sovittelijan tehtävänä on varmistaa sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä, että osapuolet ymmärtävät kollektiivisen vastuun merkityksen. On vaarana, että osapuolet eivät muuta omaa käyttäytymistään, eivätkä tue toisiaan muutoksissa, vaan odottavat muutoksia vain toisten käyttäytymiseen. Rostoratiivinen sovittelu muuttaa työyhteisöjä ja niiden toimintoja yhteisvastuullisempaan suuntaan, jolloin työyhteisöt muuttuvat omatoimisimmaksi konfliktilanteissa. 31
32 Restoratiivisen sovittelun periaatteet j) Muutosten seurannasta huolehtiminen. Sopimuksissa sovitaan useimmiten erilaisista käyttäytymisen muutoksista. Koska käyttäytymisen muutokset ovat käytännössä hitaita, ahdistavia ja vaativat usein luottamuksen uudelleen rakentumista, niin sopimuksen yhteydessä sovittelijan on huolehdittava siitä, että sovitaan myös riittävistä tukitoimista muutosten aikaansaamiseksi. 32
33 Restoratiivisen sovittelun 11. käsky Älä anasta lähimmäisesi riitaa, tai muutakaan ihmissuhdeongelmaa itsellesi, äläkä edes himoitse sitä! Sen sijaan pyri siihen, että kaikilla mahdollisilla keinoilla avustat häntä niin, että hän voi oppia itse ratkaisemaan omat ongelmansa! (Pehrman 2007). 33
34 Oppivan sovittelun vaiheet, teoriatausta, sekä lähestymis- ja ohjaustapa (Pehrman 2010) TEORIA Restoratiivisuus - osallistava konfliktinratkaisu - arvon ja aseman säilyttäminen Oppiminen Emansipaatio (empowering) Transformaatio - empowerment/recognition LÄHESTYMISTAPA Ihmiskeskeisyys Ratkaisukeskeisyys Ymmärryksen lisääminen Kohtaaminen Narratiivisuus Demokraattinen dialogi Totuuden tuntu OHJAUSTAPA Fasilitatiivinen ohjaus: -osapuolilla aktiivinen rooli ratkaisun määrittelyssä -sovittelijalla puolueeton ja kannustava rooli ohjauksessa Uusi sovittelu Ei ratkaisua Aloitus Informaatio Sovittelutapaaminen 5/2 5/3 Tiedottaminen Valmistautuminen, erillistapaamiset Konfliktin ratkaiseminen, Sopiminen ja oppiminen Lopetus Seuranta Sopuinfo/pehrman 34
35 Sovittelun soveltuvuus työyhteisön konfliktitilanteisiin 35
36 Miksi sovittelu on hyvä valinta? Se on tieteellisesti tutkittu, nopea ja tehokas prosessi Taloudellinen hyöty on ilmeinen; ihmisten energia vapautuu olennaiseen Terveydelliset ja voimaannuttavat edut Auttaa luomaan konflikteja ehkäisevää toimintakulttuuria Sitoutuminen yhteisiin haasteisiin lisääntyy 36
37 Sovittelun soveltuvuus työyhteisöön Sovittelu soveltuu hyvin kaikille: Naisille ja miehille, eri henkilöstöryhmille, kaiken ikäisille, eri koulutustaustojen omaaville, kiusaamista kokeville ja kiusaajiksi syytetyille. 14 tapauksesta 11 saatiin aikaan sopimus (Pehrman 2009) 37
38 Sovittelun soveltuvuus työyhteisöön Usein sovittelu koetaan hyödylliseksi myös silloin kun varsinaista sopimusta ei saada aikaan. Ristiriitojen maadoitus tuntuu parantaneen työilmapiiriä, ainakin tässä suhteessa sovittelu on ollut toimiva keino. (Pehrman 2009) 38
39 Sovittelu ei toimi seuraavissa tilanteissa: Jos joku osapuolista ei ole aidosti sitoutunut sovinnon etsimiseen. Rauha on tahdon asia. (Peace is a question of will) Ahtisaari 2008). Pelko voi estää osallistumisen sovitteluun (Pehrman 2010) 39
40 Sovittelu ei toimi seuraavissa tilanteissa: Jos joku osapuolista ei ole aidosti sitoutunut sovinnon etsimiseen. Rauha on tahdon asia. (Peace is a question of will) Ahtisaari 2008). Pelko voi estää osallistumisen sovitteluun. (Pehrman 2010) 40
41 Lopuksi: Vain ihmiset, jotka voivat rakentaa rauhan, voivat olla konfliktin osapuolia. Ja juuri he ovat vastuussa konfliktista ja sen seurauksista. Heidän pitäisi olla kantamassa vastuuta ja tunnustamassa rauhaa. (Ahtisaari 2008.) On hyvä muistaa, että Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa (All conflicts can be resolved). (Ahtisaari 2008.) 41
Ristiriidasta kius Ristiriidasta aamiseen kiusaamiseen
Ristiriidasta kiusaamiseen työkaluja käsitellä erilaisia työyhteisökonflikteja Valtiokonttori, Kaiku - työhyvinvointipalvelut 24.03.2014 Timo Pehrman Sopuinfo/pehrman 1 Luennon aiheet Sovittelun ja työyhteisösovittelun
LisätiedotTyöyhteisösovittelun info
Työyhteisösovittelun info FT, Timo Pehrman 2013 Kehityspiikki 2013/pehrman 1 Konfliktin määrittelyä Konflikti käsitteenä määritellään tavallisesti ristiriidaksi, riidaksi, kiistaksi, selkkaukseksi tai
LisätiedotParempi työpaikka Työhyvinvointi 2014 seminaari STTK Helsingin messukeskus
Parempi työpaikka Työhyvinvointi 2014 seminaari STTK Helsingin messukeskus Paremmin puhumalla 08.05.2014 Timo Pehrman Sopuinfo/STTK/pehrman 1 Luennon aiheet Sovittelun ja työyhteisösovittelun tilanne Suomessa
LisätiedotYhteistyöllä työterveyttä ja turvallisuutta
Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 2015 Yhteistyöllä työterveyttä ja turvallisuutta Konfliktit haltuun työpaikalla 20.11.2014 Timo Pehrman 1 Luennon tavoite Lisätä tietoa sovittelun ja
LisätiedotMuutos on mahdollisuus Yhteispeli ratkaisee
Muutos on mahdollisuus Yhteispeli ratkaisee Pohjoisen Forum 21. - 22.1.2016 Kemissä Paremmin puhumalla - Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä Timo Pehrman P-Suomi/2016/pehrman 1 Luennon oppimistavoitteet
LisätiedotYmpäristöasioiden sovittelu
Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija
LisätiedotRISTIRIIDAT ON MAHDOLLISUUS UUTEEN- Jos ymmärtää mistä. ristiriidat syntyvät, on niitä. helpompi ratkaista
RISTIRIIDAT ON MAHDOLLISUUS UUTEEN- Jos ymmärtää mistä ristiriidat syntyvät, on niitä helpompi ratkaista Vapaaehtoisten seminaariristeily 16.-18.10.2015 VUOROVAIKUTUS: SELÄN TAKANA PUHUMINEN ARVOSTELU
LisätiedotSovitteluseminaari Tutkittua tietoa konfliktinhallinnasta yhteisöissä
Sovitteluseminaari Tutkittua tietoa konfliktinhallinnasta yhteisöissä Kulttuurikeskus Caisa, 26.-27.11.2009 Työyhteisösovittelun tutkimuksen tuomat opit sovittelun merkityksestä Timo Pehrman utu/2009/pehrman
LisätiedotMirva Salonen Työyhteisösovittelija, varatuomari, OTM, työnohjaaja STOry
Mirva Salonen Työyhteisösovittelija, varatuomari, OTM, työnohjaaja STOry 1 = Ristiriita, kiista, selkkaus, erimielisyys. Prosessi, jossa yksi osapuoli havaitsee ja ymmärtää, että hänen intressinsä ovat
LisätiedotParemmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin
Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen
LisätiedotAvoin eettinen foorumi- Paremmin puhumalla Joensuu Timo Pehrman
- Paremmin puhumalla Joensuu 07.11.2016 Timo Pehrman 1 Luennon oppimistavoitteet lisätä ymmärrystä konflikteista, sekä niiden syntymisen ja kasvamisen syistä työyhteisöissä lisätä ymmärrystä keskustelun
LisätiedotTampere Kouluttaja Ulla Sara-aho
KOHTI KONFLIKTIEN HALLINTAA T Y Ö K A LU J A K I U S A A M I S E N J A KO N F L I K T I E N E H K Ä I S Y Y N J A R AT K A I S E M I S E E N Tampere 23.-24.1.2017 Kouluttaja Ulla Sara-aho www.sara-aho.com
LisätiedotREILUN YHDISTYSTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT
REILUN YHDISTYSTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT REILUN YHDISTYSTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Mielekäs/reilu yhdistystoiminta Reilu kohtaaminen Vinkkejä ristiriitatilanteiden ratkomiseen - Yhdistyssovittelu ALKUVERYTTELYÄ
LisätiedotSOVITTELU SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA 22.1.2009
SOVITTELU SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA 22.1.2009 Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio Suomen sovittelufoorumi ry Sovitteluprosessin toteutus Timo Pehrman SSF 2009/pehrman 1 Kategoria Taulukko2. Konfliktien
LisätiedotMuokkaa perustyyl. napsautt. TYÖYHTEISÖSOVITTELU
Muokkaa perustyyl. napsautt. Muokkaa perustyyl. napsautt. Esimies työyhteisöjen ristiriitojen sovittelijana Restoratiivinen lähestyminen koko yhteisön perustana (B. Morrison) Restoratiivisen työskentelyn
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus
LisätiedotSovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana
Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana Helsinki 30.10.2013 Maija Gellin, Ohjelmajohtaja, tohtorikoulutettava, KM Suomen sovittelufoorumi ry VERSO - ohjelma Mikä sovittelu? Sovittelussa koulutetut
Lisätiedot2 Sähköisen plagiaatintunnistusohjelman käyttö /opintoasiainpäällikkö Mari Kähkönen (liite)
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta JOHTORYHMÄ Aika Paikka ma 19.1.2015 kello 10.00 12 (ajastettu yhteys klo 12.30 saakka) Joensuun kampus, CK216 (Carelia, kirjaston neukkari) Kuopion kampus,
LisätiedotSuomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa
Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa Maija Gellin 2009 1 -SOVITTELU- Restoratiivisen oikeuden menetelmänä Restoratiivinen (korjaava) oikeus on myönteinen prosessi niille, joilla on osuus käsiteltävään
LisätiedotTulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta?
Tulevaisuuden muistelo Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta? 3 Sovittelu kouluissa "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa.
LisätiedotTERVETULOA TYÖYHTEISÖSOVITTELUUN. Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. Timo Pehrman
TERVETULOA TYÖYHTEISÖSOVITTELUUN Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. Timo Pehrman Konflikti työyhteisössä kuuluu työelämään kertoo, mistä kaikesta meidän
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotTyöyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin
Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin Anne Petroff 1.4.2015 Aallon työyhteisösovittelu Aallon työyhteisösovittelun laajentaminen 1) henkilöstön ja opiskelijoiden
LisätiedotOHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI
OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2009 1 Restoratiivinen oikeus Restoratiivinen
LisätiedotSovittelun käyttöalueet Suomessa
Mitä sovittelu on? Osallisuutta vahvistava yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä Ydin on vuorovaikutuksessa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä Puolueettomat sovittelijat toimivat
LisätiedotTyökohteen riitakysymykset ja niiden selvittely
Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely Reijo Eskola tekniikan lisensiaatti Reijo Eskola 1 Riitoja aiheuttaa Sopimus puutteellinen Suunnitelmissa epäkohtia/ovat puutteellisia Lisä ja muutostöitä
LisätiedotTyöyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön
Työyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön Kirsti Leisio, Henkilöstöjohtaja, Lindström Oy Seppo Mäki, HRD konsultti, IC Insight 1 Lakiin perustuvia velvoitteita
LisätiedotTYÖYHTEISÖ- SOVITTELIJAVALMENNUS
TYÖYHTEISÖ- SOVITTELIJAVALMENNUS VALMENNUKSEN TAVOITE Tavoitteena on valmentaa työyhteoisöjen konfliktien sovittelijoita, jotka ovat erikoistuneet erityisesti ryhmässä tapahtuvaan sovitteluun. Valmennuksessa
LisätiedotRiitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta. Tavoitteet riidanratkaisussa
3 Riitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta Tavoitteet riidanratkaisussa Yleensä kun puhutaan riidanratkaisusta, tarkoitetaan lähinnä osapuolten väliseen riitaan liittyvien juridisten kysymysten
LisätiedotMITEN TUKEA VANHEMPIA EROTAITOJEN OPETTELUSSA?
MITEN TUKEA VANHEMPIA EROTAITOJEN OPETTELUSSA? RIIKKA KOSKELA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ, PERHEASIOIDEN SOVITTELIJA 16.10.2018 ERO LAPSIPERHEESSÄ OSA 2 LAPSEN ASEMA EROSSA Vanhemmat voivat omalla toiminnallaan
Lisätiedot26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset
Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat
LisätiedotSovittelu teoriassa ja käytännössä Kaijus Ervasti
Sovittelu teoriassa ja käytännössä Kaijus Ervasti Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 8.2.2019 1 1. Sovittelun teoreettiset lähtökohdat Konfliktit Konfliktit
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotERIMIELISYYKSIEN HOITAMINEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy
ERIMIELISYYKSIEN HOITAMINEN Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy PROJEKTIN HALLINNAN EDELLYTYKSET Selkeät sopimukset ja sopimusasiakirjat Poikkeaminen alan yleisistä käytännöistä tapahtuu vain perustellusta
LisätiedotRiidan sovittelu tuomioistuimessa
Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,
Lisätiedot"Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983)
"Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) Kohtaamisen kulttuuri oppimisyhteisöissä pohjaa restoratiiviseen
LisätiedotAsianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta
Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta Asianajajapäivä 13.1.2017 Antti Pulkkinen 1. Olen Vastaajien määrä: 201 2. Minkä ikäinen olet? 29 39-vuotiaita yht. 43 40 49-vuotiaita
LisätiedotSovittelu oppilaitoksissa
1 Sovittelu oppilaitoksissa "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) 2 Mitä sovittelu on? Vapaaehtoinen,
LisätiedotEurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille
FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
LisätiedotEN JAKSA MUN NAAPURIA. VOITKO SANOO SILLE, ETTÄ MUUTTAA POIS?
EN JAKSA MUN NAAPURIA. VOITKO SANOO SILLE, ETTÄ MUUTTAA POIS? Hanna Vuorinen Naapuruussovittelun keskus KAIKILLE TUTTU ILMIÖ Meteli, hajut, roskaaminen, yhteiset tilat Erilaiset elämäntilanteet ja rytmi
LisätiedotCxO Academy. Johtaja riitojen sovittelijana. CxO Mentor Oy. Toni Hinkka
CxO Academy CxO Mentor Oy Johtaja riitojen sovittelijana Toni Hinkka 26.3.2014 Pahin yksittäinen aikasyöppö? Kalle Siiran väitöskirjan mukaan peräti 40 prosenttia esimiesten ajasta kuluu konfliktien ja
LisätiedotKartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa
Suomen Sovittelufoorumi ry KARTOITUS 1(8) Kartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa Timo Pehrman Teuri Brunila
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
LisätiedotAsiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto
1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän
LisätiedotEsimiehen koutsaus ja valmennus
Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen
LisätiedotVANHEMPIEN MIELIPITEITÄ VERTAISSOVITTELUN SOVELTUVUUDESTA KYMENLAAKSON STEINERKOULUUN
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma / sosionomi Pia Ignatius VANHEMPIEN MIELIPITEITÄ VERTAISSOVITTELUN SOVELTUVUUDESTA KYMENLAAKSON STEINERKOULUUN Opinnäytetyö 2012 TIIVISTELMÄ
LisätiedotRestoratiivisen oikeuden historiallinen kehitys ja sen reunaehdot
Restoratiivisen oikeuden historiallinen kehitys ja sen reunaehdot Juhani Iivari, Valt. Tri., dosentti THL SOVITTELU SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA- SEMINAARI Eduskunnassa 22.01. 2009 SOVITTELUN LÄHESTYMISTAPOJEN
LisätiedotTurun yliopiston työyhteisösovittelumenettely varhaisen tuen toimintamuotona Ismo Saario. Henry ry Henkilöstöteko kilpailu 2013 11.2.
Turun yliopiston työyhteisösovittelumenettely varhaisen tuen toimintamuotona Ismo Saario Henry ry Henkilöstöteko kilpailu 2013 11.2.2014 TURUN YLIOPISTO Turun yliopisto on maan ensimmäinen suomenkielinen
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotSovittelu kouluissa ja oppilaitoksissa. Asuntoloissa?
1 Sovittelu kouluissa ja oppilaitoksissa. Asuntoloissa? "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) 2
LisätiedotRistiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoituksessa
Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoituksessa Pia Niemi Kuntatekniikan päivät 12.5.2017 Sito Parhaan ympäristön tekijät Tausta Diplomityö: Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet maankäytön
LisätiedotRiidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?
Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:
LisätiedotHyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen
Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt
LisätiedotKim Polamo T:mi Tarinapakki
Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten
LisätiedotKONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri
Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi
Lisätiedot3. Konfliktinratkaisun vaihtoehdot vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu
3. Konfliktinratkaisun vaihtoehdot vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu Terminologia Konfliktinratkaisu riidanratkaisu Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu vaihtoehtoinen riidanratkaisu Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu
LisätiedotKOTILO-projekti - välineitä hyvään asumiseen. Oma koti kullan kallis - seminaari 30.5.2012 Helsinki
- välineitä hyvään asumiseen Oma koti kullan kallis - seminaari 30.5.2012 Helsinki Suomen Pakolaisapu ry:n hallinnoima hanke (2006-2013). Hankerahoitus; v 2006-2008 RAY ja YM v 2009-2011 RAY ja Lähiöohjelma
LisätiedotSuomen sovittelufoorumi ry.
Suomen sovittelufoorumi ry. Suomen sovittelufoorumi ry (SSF) on vuonna 2003 perustettu modernin sovitteluliikkeen suomalainen yhteistoimintajärjestö. Foorumin hallituksen asiantuntijat ja heidän sidosryhmänsä
LisätiedotKonfliktit ja konfliktinratkaisu 2: Sovittelu. Kaijus Ervasti
Konfliktit ja konfliktinratkaisu 2: Sovittelu Kaijus Ervasti Sovittelun piirteet Kolmannen osapuolen väliintulo Vapaaehtoisuus Neutraalisuus/puolueettomuus Luottamuksellisuus Neutraalisuuden suhteellisuus
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotSovittelu kouluissa. "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois.
1 2 Sovittelu kouluissa "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983) 4 Mitä sovittelu on? Vapaaehtoinen,
LisätiedotSuomen sovittelufoorumi ry Koulusovittelu
Suomen sovittelufoorumi ry Koulusovittelu Sovittelu suomalaisessa yhteiskunnassa seminaari 22.1.2009 Maija Gellin 1 Mieltä pahoittavaan tekoon tartuttava Mielipaha kiusaaminen koulukiusaaminen Lähtökohtana
LisätiedotMuutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena
Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,
LisätiedotMonikulttuurinen asuminen Suomalaistaustaiset, maalaiset, stadilaiset ja ulkomaalaistaustaiset
Monikulttuurinen asuminen Suomalaistaustaiset, maalaiset, stadilaiset ja ulkomaalaistaustaiset Hyyryläispäivät 2019 Jens Gellin Naapuruussovittelun keskus / Suomen Sovittelufoorumi ry Naapuruusriita =
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotTekijänoikeudellisten riitojen ratkaisu Suomessa: nykytilanne. OKM:n kuulemistilaisuus 10.10.2014 2 Kristiina Harenko
Tekijänoikeudellisten riitojen ratkaisu Suomessa: nykytilanne OKM:n kuulemistilaisuus 10.10.2014 Kristiina Harenko 2 Kristiina Harenko KÄSITTEISTÄ Vaihtoehtoisen riidanratkaisun käsite kattaa kaikki tuomioistuinkäsittelyn
LisätiedotRATKAISUKESKEINEN TYÖYHTEISÖSOVITTELU OSANA TYÖYHTEISÖN TOIMIVAN VUOROVAIKUTUKSEN RAKENTAMISTA
RATKAISUKESKEINEN TYÖYHTEISÖSOVITTELU OSANA TYÖYHTEISÖN TOIMIVAN VUOROVAIKUTUKSEN RAKENTAMISTA Sini Rantama Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu 30 op Helsingin Psykoterapiainstituutti Toukokuu 2015 1
LisätiedotSUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana
SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotTyösuhteen säännöstys ja neuvottelut
Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE
LisätiedotKOULUSOVITTELU. Yhteisöllinen sovittelumenetelmä kouluille - Vertaissovittelu - Aikuisjohtoinen sovittelu - Restoratiivinen koulu
KOULUSOVITTELU Yhteisöllinen sovittelumenetelmä kouluille - Vertaissovittelu - Aikuisjohtoinen sovittelu - Restoratiivinen koulu Suomen sovittelufoorumi ry 2008 1 Koulusovittelutoiminta Vertaissovittelu
LisätiedotOngelmia sopimussuhteissa tunnetko sovittelun mahdollisuudet? RIL-Sovittelu aamiaistilaisuus Antti Heikinheimo
Ongelmia sopimussuhteissa tunnetko sovittelun mahdollisuudet? RIL-Sovittelu aamiaistilaisuus Antti Heikinheimo 21.8.2018 Erimielisyyksiä on vaikea välttää > Projektit ovat entistä suurempia ja/tai monimutkaisempia
LisätiedotTulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilailla olevan kun opinnot koulussa tai oppilaitoksessa loppuvat?
1 Tulevaisuuden muistelo Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilailla olevan kun opinnot koulussa tai oppilaitoksessa loppuvat? 2 Verson organisaatio Ydinverso Ala- ja yläkoulut, yhtenäiskoulut,
LisätiedotDialoginen oppiminen ja ohjaus
Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä
LisätiedotTyöyhteisösovittelun tuloksia yliopistoissa. VTM Tuula Kaitsaari
Työyhteisösovittelun tuloksia yliopistoissa VTM Tuula Kaitsaari 25.8.2017 Sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Keskeiset käsitteet ja määritelmät 3. Tutkimuksen toteutus 4. Alustavia tuloksia Photo: Elämän
LisätiedotOpiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön
Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotSovintoon pyrkiminen ja vaihtoehtoiset riidanratkaisumenetelmät - sovintomenettely
Sovintoon pyrkiminen ja vaihtoehtoiset riidanratkaisumenetelmät - sovintomenettely Asianajajatutkinnon eettinen osa Petri Taivalkoski 18.5.2018 1. Millaisia velvollisuuksia asianajajan sovinnollisuudelle
LisätiedotPariAsiaa luentosarjan teemat:
PariAsiaa luentosarjan teemat: 1. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin 2. Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen 3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin 4. Kipinää kosketukseen parisuhteessa 5. Perustyökaluja
LisätiedotKohti ihmisten välistä ymmärrystä. Sovittelijan ohjaava vuorovaikutus työyhteisösovittelussa
Kohti ihmisten välistä ymmärrystä. Sovittelijan ohjaava vuorovaikutus työyhteisösovittelussa Matti Hietala Puheviestinnän pro gradu -tutkielma Viestinnän, median ja teatterin yksikkö Tampereen yliopisto
LisätiedotPuhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013
Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotKivistön koulun hyvä fiilis
Kivistön koulun hyvä fiilis Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Yhdessä yhteistyöllä-toimintamalli Välittävä toimintakulttuuri - hyvinvoiva kasvuyhteisö Suunnitelma
LisätiedotSovittelu Suomessa. Kaijus Ervasti
Sovittelu Suomessa Kaijus Ervasti Konfliktit ja konfliktinratkaisu Konfliktin ja riidan käsitteet Konfliktilla on yleensä viitattu osapuolten väliseen erimielisyyteen. Riidalla on yleensä viitattu juridisoituneeseen
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotHenkinen väkivalta ja siitä selviytyminen
Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Vanha Satama Mielenterveysmessut 20.11.2012 Narsistien uhrien tuki ry Sirpa Polo FT, KM Henkinen väkivalta On ajassa ilmi tuleva oleva vakava ja laaja psyykkinen
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotMusiikki oppimisympäristönä
Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
LisätiedotTyöyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen
Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön
Lisätiedotväestösuhteet: kuinka parantaa
Vastakkainasettelu, konfliktit ja huonot väestösuhteet: kuinka parantaa tilannetta viranomaisyhteistyöllä? Miriam Attias, Depolarize.fi miriam.attias@communitymediation.fi Tarja Mankkinen, Sisäministeriö,
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
Lisätiedot