Liikenne- ja viestintäministeriö MINVA LVM

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö MINVA LVM KOO Kojo Veera(LVM), Mäntyniemi Maaria(LVM), Koskela Akseli(TEM) Viite Asia Epävirallinen kilpailukyky- ja televiestintäministerikokous EU-puheenjohtajamaa Viro järjestää epävirallisen kilpailukyky- ja televiestintäministerikokouksen Tallinnassa Kokouksessa Suomea edustaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner televiestintäasioiden osalta ja kansliapäällikkö Jari Gustafsson työministeri Jari Lindströmin sijaisena kilpailukykyasioiden osalta. Lisäksi kokoukseen osallistuu virkamiesdelegaatio liikenne- ja viestintäministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä. Kokouksen pääteemoja ovat tiedon vapaa liikkuvuus, 5G ja palveluiden sisämarkkinat. Tiedon vapaan liikkuvuuden osalta ministerin keskustelevat politiikkatoimista, joita tarvitaan eurooppalaisen datatalouden edistämiseksi. Suomi pitää erityisesti tärkeänä, että EU-tason toimet edesauttavat dataperusteisen digitaalisen liiketoiminnan syntymistä ja vahvistavat datan käyttäjien mahdollisuuksia hallita heitä itseään koskevia tietoja (ns. Omadata-malli). Lisäksi Suomi ehdottaa, että EU:ssa määritetään yleiset datan hyödyntämistä edistävät periaatteet, jotka huomioidaan kaikkien sektorien kehitys- ja sääntelyhankkeissa. 5G:n osalta televiestintäministerit keskustelevat teollisuuden edustajien ja Euroopan parlamentin jäsenten kanssa 5G:n käyttöönottamiseksi tarvittavista toimista ja taajuuskysymyksistä. Suomen tavoitteena on olla maailman kärkijoukoissa 5G-teknologian kehittämisessä. Suomen näkemyksen mukaan EU-tasolla tulee pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen mutta joustavaan taajuuksien käyttöön, jolla tuetaan uuden teknologian, investointien ja palvelujen kehitystä ja annetaan edelläkävijämaille mahdollisuus edetä muita nopeammin. Ministerit allekirjoittavat 5G:n edistämistä koskevan julkilausuman, jonka luonnos on Suomen hyväksyttävissä. Kilpailukykyministerit käyvät keskustelua aiheesta palveluiden sisämarkkinat, ja keskusteluun osallistuvat elinkeinoelämän edustajat. Suomi pitää tärkeänä, että Euroopan talouden kasvun edellytyksiä vahvistetaan. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen erityisesti palvelusektorilla ovat keskeisiä toimenpiteitä. Viranomaispalveluiden sähköistämiseen ja rajat ylittävään käyttöön tulee panostaa.

2 2(15) Asialista: 1. Ministereiden lounaskeskustelu aiheesta poliittiset johtopäätökset tiedon vapaasta liikkuvuudesta: eurooppalaisen datatalouden toteuttaminen s Televiestintäministereiden keskustelu aiheesta 5G:n toteuttamisesta Euroopassa s Kilpailukykyministereiden keskustelu aiheesta sisämarkkinoiden toteuttaminen palveluille (Delivering a Single Market for Services) s. 12

3 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM TTI Kaivola Tuomas(LVM) (15) Asia EU:n datatalous ja datan vapaa liikkuvuus Kokous Epävirallinen kilpailukyky- ja televiestintäministerikokous U/E/UTP-tunnus E 8/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan unionin datatalous on yksi Viron puheenjohtajakauden prioriteetteja. Viro järjestää datatalouskonferenssin sekä epävirallisen kilpailukyky- ja televiestintäministerikokouksen Ministerikokouksessa käsitellään datatalouden osalta etenkin datan vapaata liikkuvuutta unionin alueella sekä datan saatavuutta. Aihetta käsitellään aamupäivän paneelikeskustelussa sekä ministerien lounaskeskustelussa. Viro on lanseerannut ajatuksen datan liikkuvuudesta sisämarkkinoiden viidentenä perusvapautena. 1. Komissio antanee syksyllä 2017 lainsäädäntöaloitteen datan vapaan liikkuvuuden yhteistyökehyksestä. Mitä aloitteen tulisi pitää sisällään? Suomi pitää erityisesti tärkeänä, että EU-tason toimet edesauttavat dataperusteisen digitaalisen liiketoiminnan syntymistä perusoikeudet huomioiden ja vahvistavat datan käyttäjien mahdollisuuksia hallita heitä itseään koskevia tietoja. Datan vapaa liikkuvuus tulee olla pääsääntö sisämarkkinoilla. Suomi suhtautuu siten myönteisesti datan perusteettomien sijaintirajoitusten poistamiseen. Toimenpiteissä on kuitenkin löydettävä tarkoituksenmukaisin ratkaisu ensisijassa jo olemassa olevan sääntelyn perusteella ja vain tarvittaessa uuden sääntelyn avulla. EU:n tulisikin ennen kaikkea keskittyä niihin toimenpidekokonaisuuksiin, joilla voidaan parantaa dataa innovatiivisesti hyödyntävän digitaalisen liiketoiminnan edellytyksiä. Näitä ovat etenkin datan käyttöön, saatavuuteen ja yhteentoimivuuteen liittyvät kysymykset. 2. Oletteko samaa mieltä siitä, että EU-tason toimia tarvitaan datan saatavuuden ja uudelleenkäytön parantamiseksi yli sektori- ja organisaatiorajojen? Oletteko samaa mieltä siitä, että toimissa on ensin keskityttävä julkisen sektorin hallussa olevaan dataan? EU-tason toiminnan tulee perustua sektorit ylittävään tarkasteluun, jotta digitaalisista sisämarkkinoista muodostuu toimivat, tehokkaat ja oikeudenmukaiset. EU:ssa tulee

4 Pääasiallinen sisältö 4(15) määrittää yleiset datan hyödyntämistä edistävät periaatteet, jotka laitetaan täytäntöön ja otetaan huomioon kaikkien sektorien kehitys- ja sääntelyhankkeissa. Datatalouden yleisiin periaatteisiin tulee sisällyttää omadata-ajattelua. Omadata-ajattelu on datan hallinnan malli, jossa yksilö hallitsee datansa käyttämistä ja jakamista. Mallin avulla toteutetaan käytännössä yksilöiden henkilötietolainsäädännön mukaiset oikeudet. Ennen kaikkea malli kuitenkin mahdollistaa uuden, luottamukseen perustavan datapohjaisen liiketoiminnan. Omadata-mallissa on avoin liiketoimintaympäristö, jossa yksilö rajapintojen ja luvittamisen kautta hallitsee dataansa, sen käyttöä ja mahdollistaa datan yhdistelemisen. Toimenpiteiden ei tule rajoittua vain julkiseen sektoriin, eikä henkilötietodatan ja muun datan hyödyntämisen tule siiloutua. Julkisen ja yksityisen sektorin datan saatavuutta tulisi parantaa, ja datan yhdistelyä sekä jakamista tulisi helpottaa esimerkiksi kannustamalla toimijoita keskinäiseen mallisopimusten, ekosysteemien tai luottamusverkostojen kehittämiseen. Datan saatavuutta ja yhteentoimivuutta tulisi edistää muun muassa avoimiin rajapintoihin (API) kannustamalla ja yleisen edun vaatiessa myös niihin velvoittamalla. Keskustelu käydään puheenjohtajan toimittaman taustaperin pohjalta. Taustapaperin kysymykset perustuvat komission antamiin tiedonantoihin datataloudesta sekä digitaalisten sisämarkkinoiden strategian puolivälitarkastelusta. Euroopan komission datataloustiedonanto Komissio antoi osana digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa tammikuussa 2017 tiedonannon Euroopan datavetoisen talouden rakentamisesta. Tiedonanto ei sisällä lainsäädäntöehdotuksia, vaan siinä käsitellään yleisellä tasolla datan vapaan liikkuvuuden periaatetta; datan saatavuutta ja siirtoa; datan siirrettävyyttä, yhteentoimivuutta ja standardeja; vastuukysymyksiä; sekä kokeilujen ja testauksen merkitystä. Tiedonannossa esitellään eri ratkaisuvaihtoehtoja, joiden pohjalta komissio käynnisti koko kevään kestäneen avoimen kuulemisen sekä useita jäsenvaltioille ja sidosryhmille suunnattuja keskusteluita. Datalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista dataa, joka ei sisällä henkilötietoja. Henkilötietojen käsittelyä ja vapaata liikkuvuutta unionin alueella koskee henkilötietodirektiivi ja toukokuusta 2018 alkaen yleinen tietosuoja-asetus. Toukokuussa 2017 julkaistussa digitaalisten sisämarkkinoiden strategian välitarkastelussa todetaan, että komissio antanee syksyllä 2017 lainsäädäntöaloitteen tietojen vapaata liikkuvuutta koskevasta yhteistyökehyksestä. Siinä asetetaan perusperiaate datan vapaasta liikkumisesta, käsitellään datan siirtämistä sekä annetaan säännöksiä datan saatavuudesta viranomaistarkastuksia varten, kun dataa säilytetään toisessa jäsenvaltiossa. Keväällä 2018 vuorossa olisi toimia datan saatavuudesta ja uudelleenkäytöstä, kuten vaikutustenarviointi lainsäädäntöehdotuksesta julkisen sektorin tietojen käyttämisestä (nykyisen direktiivin uudistaminen tai uuden antaminen). Samalla tarkasteltaisiin mahdollisuutta avata yksityisten hallussa olevaa dataa, johon kohdistuu julkinen intressi. Näiden toimien lisäksi komissio jatkaa muiden datan hyödyntämiseen liittyvien kysymysten tarkastelua.

5 5(15) Datan vapaa liikkuvuus Henkilötietojen vapaa liikkuvuus EU-alueella on peräisin jo vuoden 1995 henkilötietodirektiivistä. Komissio toteaa datataloustiedonannossaan, että muun kuin henkilötietodatan säilyttämistä ja käsittelyä tulisi koskea periaate datan vapaasta liikkuvuudesta EU:ssa. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltiot eivät saa asettaa perusteettomia sijaintirajoituksia datalle. Nykyiset ja tulevat datan sijaintirajoitukset pitäisi oikeuttaa osoittamalla niiden tarpeellisuus ja toimien pitäisi olla suhteellisia oikeutetun yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tällainen oikeutettu etu on esimerkiksi kansallinen turvallisuus. Datan sijaintirajoitukset määritellään julkisen vallan asettamiksi vaatimuksiksi sijoittaa data tietylle maantieteelliselle alueelle tai lainkäyttöalueelle, kun dataa säilytetään tai käsitellään sähköisessä muodossa. Asetetut sijaintirajoitteet voivat koskea niin julkista kuin yksityistä sektoria. Julkisen vallan asettamat sijaintirajoitukset voivat olla peräisin niin lainsäädännöstä, viranomaispäätöksistä ja -ohjeista kuin hallinnollisista käytänteistä. Perusteettomat sijaintivaatimukset ovat vastoin unionin sisämarkkinoiden palveluiden tarjoamisen vapautta sekä vapaata sijoittautumisoikeutta, jotka turvataan niin unionin perussopimuksissa kuin niiden pohjalta annetussa lainsäädännössä. Komissio on kevään aikana kartoittanut jäsenvaltioiden asettamia datan sijaintirajoitteita. Jokaiselle jäsenvaltiolle on annettu lista vain heidän omista rajoitteistaan. Suomesta komissio ei ole toistaiseksi löytänyt olemassa olevia rajoitteita, sillä kirjanpitoaineiston säilytysvelvollisuutta koskeva rajoite on muutettu jo vuonna Komissio on yleisellä tasolla todennut, että rajoitusten määrä vaihtelee voimakkaasti jäsenvaltioittain. Viron ajatus datan liikkuvuudesta viidentenä perusvapautena perustuu siihen, että EU:n sisämarkkinoilla on neljä perusvapautta: tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaa liikkuvuus. Niiden mukaisesti näiden neljän virtaa rajan yli ei saa lähtökohtaisesti estää. Koska data ei ole luokiteltavasti puhtaasti palveluksi tai tavaraksi, sitä voisi koskea oma vapautensa, vaikka data itsessään kyllä liittyy palveluihin ja tavaroihin. Aamupäivän paneelikeskustelua varten tehdyssä Lisbon Council -ajatushautomon raportissa ehdotetaan kolmekohtaista toimenpidekokonaisuutta datan vapaan liikkuvuuden parantamiseksi Euroopan unionissa: kysy vain kerran -periaatteen ulottaminen EU:n laajuiseksi, perusteettomien datan sijaintirajoitusten poistaminen sekä datan jakamisen helpottaminen uuden yhteisomistuksen-käsitteen (co-ownership) avulla. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu - Datataloustiedonanto: Viestintäjaoston (EU19) ja liikennejaoston (EU22) kirjallinen käsittely Digitaalisten sisämarkkinoiden ministeriöverkostolle esittely (18.1.) ja kuuleminen Avoin kuulemistilaisuus sidosryhmille

6 6(15) Eduskuntakäsittely Osallistuttu aktiivisesti komission järjestämiin sidosryhmätilaisuuksiin sekä keskusteluihin ja viestitty niistä sidosryhmille. Epävirallisen kilpailukyky- ja televiestintäministerikokouksen MINVA-paketti: EU-viestintäjaoston (EU19) kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely Euroopan komission digitaalisten sisämarkkinoiden strategia: E 21/2015 (VNK) Datataloustiedonanto: E 8/2017 (LVM) Digitaalisten sisämarkkinoiden välitarkastelu: tulossa (VNK) Epävirallisen kilpailukyky- ja televiestintäministerikokouksen MINVA-paketti: Suuren valiokunnan kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön tulevat arvioitaviksi mahdollisten lainsäädäntöehdotusten antamisen yhteydessä. Taloudelliset vaikutukset Datataloustiedonannolla ei ole tässä vaiheessa taloudellisia vaikutuksia Suomen kannalta. Talousvaikutukset tulevat tarkemmin arvioitavaksi siinä vaiheessa, jos ehdotuksia annetaan. Komission on tiedonannossaan arvioinut, että vuonna 2020 EU:n datatalouden arvo kasvaa 643 miljardiin euroon (vuonna miljardia euroa), jos politiikkatoimet ja lainsäädäntö ovat datataloudelle suotuisia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Datan saatavuuteen, siirtoon ja käyttöön liittyviä kysymyksiä sisältyy sektorikohtaiseen EU-sääntelyyn. Kysymykset liittyvät myös muuhun sääntelyyn, kuten immateriaalioikeuksien suojaan ja liikesalaisuuksien suojaan. Henkilötietojen osalta käsittelyä koskevat henkilötietolainsäädäntö sekä sähköisen viestinnän tietosuojasääntely. Datakysymykset nousevat esille myös kansainvälisissä kauppasopimuksissa. Koska digitaalinen kauppa ei tunne rajoja, datatalouden kysymyksiä tulisi käsitellä kokonaisvaltaisesti myös ulkomarkkinanäkökulmat huomioiden. Aamupäivän paneelikeskustelun taustaraportti sekä tiivistelmä. Keskusteluasiakirja lounaskeskustelua varten. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Tuomas Kaivola, ylitarkastaja, liikenne- ja viestintäministeriö, p , tuomas.kaivola[a]lvm.fi

7 7(15) EUTORI-tunnus EU/2017/0465 Liitteet Viite

8 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM VKE Vuorela Katariina(LVM) (15) Asia 5G:n toteuttaminen Euroopassa Kokous Epävirallinen kilpailukyky- ja televiestintäministerikokous U/E/UTP-tunnus U 68/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta EU-puheenjohtajamaa Viro järjestää epävirallisen kilpailukyky- ja televiestintäministereiden kokouksen Tallinnassa Yksi kokouksen teemoista on 5G ja taajuudet. Asiasta käydään kokouksessa viestintäministereiden välinen keskustelu puheenjohtajamaan toimittamien kysymysten pohjalta. Lisäksi tilaisuudessa annetaan jäsenvaltioiden yhteinen julkilausuma 5G:n edistämisestä. Puheenjohtaja on esittänyt televiestintäministereiden keskustelun pohjaksi seuraavat kysymykset (vapaasti suomennettuna): 1. Maailma muuttuu vauhdilla. Jotta 5G:n käyttöönotto tapahtuu Euroopassa menestyksekkäästi, tulee meidän olla valmiita oppimaan sekä toisiltamme että menneestä. Voisitteko kertoa yhdestä hyvästä käytännöstä, jolla jäsenvaltiossanne edistetään 5G:n kehitystä ja käyttöönottoa tai kertoa yhdestä päätöksestä, jonka avulla helpotetaan 5G:n käyttöönottoa? 2. Oletteko sitä mieltä, että taajuuksia tulisi hallinnoida Euroopassa koordinoidummin, jotta voimme edistää 5G:tä? Mitä toimenpiteitä tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan-laajuisesti, alueellisella tasolla tai kansallisella tasolla? Millä konkreettisilla tavoilla jäsenvaltiot voivat edistää julkilausumassa esitettyjä toimenpiteitä? Suomen tavoitteena on olla maailman kärkijoukoissa 5G-teknologian kehittämisessä. 5G muuttaa langattomien teknologioiden roolin yhteiskunnassa. Tulevaisuudessa ilmiöt kuten esineiden internet, laitteiden välinen viestintä, virtuaalitodellisuus ja automaatio edellyttävät nopeita, lähes viiveettömiä ja turvallisia langattomia verkkoja. Suomessa mobiiliteknologian kehitystä edistetään myöntämällä taajuuksia uusien teknologioiden tuotekehitykseen ja testaukseen. Viestintäviraston myöntämillä testiluvilla pilotoidaan jo nyt 5G-verkkoja. Testiympäristö toimii innovaatioalustana, jota

9 9(15) yritykset voivat hyödyntää testatessaan uusia tuotteita ja liiketoimintamalleja. Testiympäristö on hyvä esimerkki konkreettisesta askeleesta, jonka Suomi on ottanut kohti 5G:tä. Suomen kannan mukaan entistä digitaalisempaan toimintaympäristöön ja kasvavaan tietoliikenteen kapasiteettitarpeeseen tulee vastata osoittamalla riittävä määrä tarkoituksenmukaisia taajuuksia langattomien viestintäverkkojen käyttöön. Suomi katsoo, että viestintäverkkojen tulee muodostaa asianmukainen kokonaisuus. Tulevaisuudessa myös 4G-teknologia kehittyy ja se tulee jatkossa tarjoamaan nopeammat yhteydet pienemmällä viiveellä. Vaikka 5G onkin mobiiliteknologia, sen käyttöönotto edellyttää myös kattavia valokuituverkkoja. On tärkeää, että taajuuksia käytetään mahdollisimman tehokkaasti EU:ssa. Tietyt taajuusalueet tulisi osoittaa tiettyyn käyttöön EU:ssa, mutta harmonisoinnin ei tulisi estää jäsenvaltioita liikkumasta nopeammin. Esimerkiksi 700 MHz taajuusalue, joka on nimetty EU:ssa 5G-pioneerikaistaksi, on jo matkaviestinkäytössä Suomessa. Taajuuksien käytön tulee olla mahdollisimman joustavaa ja tulevaisuuteen katsovaa, jotta voidaan tukea teknologian, investointien ja palvelujen kehitystä. Liian yksityiskohtainen EU-tason sääntely voi luoda turhia esteitä Euroopalle. Sen sijaan sääntelyn tulisi kannustaa operaattoreita tarjoamaan kehittyneitä ja luotettavia yhteyksiä ja palveluita kilpailluilla markkinoilla. Suomi kannattaa yhteistyön tiivistämistä vapaaehtoisin keinoin sekä parhaiden käytäntöjen jakamista sekä teknisissä että poliittisissa kysymyksissä esimerkiksi komission radiotaajuusryhmässä RSPG:ssä, jossa jäsenvaltiot ovat edustettuina. Suomi voi hyväksyä jäsenvaltioiden yhteisen julkilausuman luonnoksen 5G:n edistämisestä. Pääasiallinen sisältö Keskustelu epävirallisessa neuvostossa käydään puheenjohtajamaan toimittaman keskustelupaperin pohjalta. Keskustelupaperi sisältää kaksi kysymystä 5G:stä ja on sisällöltään samansuuntainen kuin alla tarkemmin kuvattu 5G-julkilausuma. Keskustelu liittyy lisäksi telepakettiehdotuksen neuvostokäsittelyyn, jota on lyhyesti kuvattu alla. Julkilausuma 5G:n edistämisestä Puheenjohtajamaa Viro on laatinut luonnoksen 5G-julkilausumaksi. Luonnoksessa ehdotetaan kahdeksaa toimenpidettä, joihin jäsenvaltiot sitoutuvat 5G:n kehityksen varmistamiseksi. Julkilausuman toimenpiteet liittyvät esimerkiksi radiotaajuuksien osoittamiseen 5G:n käyttöön, jäsenvaltioiden väliseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön sekä 5G-standardointiin. Julkilausuma on ei-sitova. Siinä esitetyt toimenpiteet ovat mahdollisia olemassa olevan lainsäädännön nojalla. Julkilausuman ensimmäisen kohdan mukaan jäsenvaltiot osoittavat riittävän määrän tarkoituksenmukaisia taajuuksia 5G:n käyttöön nopealla aikataululla. Markkinatoimijoiden on pystyttävä luottamaan jäsenvaltioiden tiekarttoihin taajuusalueiden käyttöönotosta.

10 10(15) Julkilausuman toinen kohta liittyy yhteistyön vahvistamiseen jäsenvaltioiden välillä. Tietojenvaihdon tavoitteena olisi tukea muita jäsenvaltioita eikä hidastaa edelläkävijöiden prosesseja. Julkilausuman kahdeksannen kohdan mukaan dialogi yletetään myös toimialaan. Julkilausuman kolmannen kohdan mukaan varmistetaan, että taajuuksiin liittyvät prosessit ovat ennustettavia, avoimia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä. Neljäs kohta puolestaan koskee 5G-toimilupien peittovelvoitetta, jonka tulee olla laaja kattaen myös päätieverkon. Viidennen kohdan mukaan edistetään standardointia esimerkiksi teollisuuden kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Kuudes toimenpide liittyy kattavaan kuituverkkoon, joka on yksi 5G:n käyttöönoton edellytyksistä. Julkilausuman seitsemäs kohta puolestaan edellyttää, että jäsenvaltiot huomioivat 5G:n tarpeet erilaisille tukiasemille. Telepaketin taajuusartiklat Epävirallisessa teleneuvostossa käytävä taajuus- ja 5G-keskustelu liittyy aiheeltaan neuvostossa tällä hetkellä käsiteltävään niin sanottuun telepakettiehdotukseen eli ehdotukseen direktiiviksi eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä. Euroopan komissio julkaisi direktiiviehdotuksen ja sen tavoitteena on päivittää voimassa olevaa EU:n sähköisen viestinnän sääntelykehystä. Direktiiviehdotus sisältää muutosehdotuksia, jotka liittyvät radiotaajuuksien käyttöön. Taajuuksia koskevat komission ehdotukset sisältävät lukuisia uusia menettelytapoja ja periaatteita. Taajuuksiin liittyvää päätäntävaltaa siirrettäisiin merkittävässä määrin komissiolle ja kansallisesti poliittisesta päätöksenteosta hallinnonalan virastolle. Suomi on suhtautunut useiden muiden jäsenvaltioiden kanssa kriittisesti komission taajuuksia koskeviin ehdotuksiin. Sekä telepakettiehdotuksen sisältöä että Suomen kantoja on selostettu tarkemmin valtioneuvoston kirjelmässä U 68/2016 vp. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti ei suoraan ota kantaa neuvoston puheenjohtajan valmistelemaan julkilausumaan, mutta parlamentti hyväksyi päätöslauselman gigabittiyhteiskunnasta ja 5G:n edistämisestä. Epävirallisen kilpailukyky- ja televiestintäministerikokouksen MINVA-paketti: EU-viestintäjaoston (EU19) kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely U 68/2016 vp

11 11(15) Epävirallisen kilpailukyky- ja televiestintäministerikokouksen MINVA-paketti: Suuren valiokunnan kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 4 kohdan mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat teletoimintaa. Taloudelliset vaikutukset Julkilausumalla ei ole taloudellisia vaikutuksia Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Draft declaration of Member States Making 5G a success for Europe Puheenjohtaja tausta-asiakirja keskustelua varten Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Viestintäneuvos Kaisa Laitinen, liikenne- ja viestintäministeriö, puh , kaisa.laitinen@lvm.fi Suunnittelija Katariina Vuorela, liikenne- ja viestintäministeriö, puh , katariina.vuorela@lvm.fi Neuvotteleva virkamies Sini Wirén, liikenne- ja viestintäministeriö, puh , sini.wiren@lvm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1461 Liitteet Viite

12 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TMO Huhtala Liisa(TEM) (15) Asia Palveluiden sisämarkkinat Kokous Epävirallinen kilpailukyky- ja televiestintäministerikokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Puheenjohtajamaa Viro järjestää yhdistetyn epävirallisen kilpailukyky- ja televiestintäministereiden kokouksen Tallinnassa. Kokouksen teemat liittyvät digitalisaatioon, sähköisiin palveluihin ja tiedon vapaaseen liikkuvuuteen, jotka ovat Viron puheenjohtajakauden pääteemoja. Epävirallisessa kokouksessa kilpailukykyministerit käyvät keskustelun teemasta sisämarkkinoiden toteuttaminen palveluille (Delivering a Single Market for Services). Kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Suomi katsoo, että Euroopassa on edelleen vahvistettava talouden kasvun edellytyksiä tehostamalla sisämarkkinoiden toimintaa. Tämä tapahtuu entistä enemmän hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuuksia. Sisämarkkinoiden tavoitteena on EU:n kattavien kotimarkkinoiden luominen yrityksille, kansalaisille ja kuluttajille. Digitaalisuus on luonut uusia mahdollisuuksia sisämarkkinoiden hyödyntämiselle ja uuden teknologian tuomat mahdollisuudet tulee ottaa käyttöön täysmääräisesti. Suomi tukee EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelmaa ja sen toimenpiteitä. Pyrkimys yhden kerran -asiointiperiaatteeseen on kannatettava. Sähköisten julkisten palveluiden kehittämisessä tulee pyrkiä siihen, että niitä voidaan käyttää vaikeuksitta myös toisista jäsenvaltioista käsin. Suomi pitää tärkeänä myös muita EU-tason yhteistyöohjelmia, jotka keskittyvät rajat ylittävien palveluiden kehittämiseen (ISA, Verkkojen Eurooppa- CEF). Suomi on jo pitkään rakentanut omaa sähköistä hallintoaan edellä mainituilla tavoitteilla ja periaatteilla. Hallitusohjelman tavoitteet ovat kuitenkin kunnianhimoisempia kuin EU:n toimintaohjelman. Suomella on myös kahdenvälisiä yhteistyöhankkeita Viron kanssa, joita voitaisiin hyödyntää hyvinä käytänteinä laajemmissa hankkeissa. Suomi tukee digitaalisten sisämarkkinoiden strategian ja sisämarkkinastrategian tehokasta toimeenpanoa kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmien edellyttämällä tavalla. Sisämarkkinoiden toiminnan kehittämistä on jatkettava strategioihin sisältyvien

13 Pääasiallinen sisältö 13(15) toimenpiteiden jälkeenkin. Erityisesti palvelumarkkinoiden kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Eurooppalainen sääntelyjärjestelmän kilpailukykyisyyteen tulee pyrkiä niin, ettei digitaalinen yritystoiminta siirry jatkossa EU:n ulkopuolelle. Uutta sääntelyä tulee luoda ainoastaan tilanteissa, joissa sille on aito vaikutusarviointeihin perustuva tarve. Puheenjohtajamaa viittaa epävirallisen neuvoston kutsussa maaliskuussa 2017 annettuun Rooman julistukseen ja siinä asetettuun yhteiseen tavoitteeseen vahvojen, verkottuneiden ja teknologisen muutoksen sisäistäneiden sisämarkkinoiden kehittämiseksi. Sisämarkkinoita voidaan tarkastella palveluna, jossa huomioidaan käyttäjien tarpeet ja tuodaan käytännön hyötyjä kansalaisille ja yrityksille. Taustamateriaalissa puheenjohtajamaa korostaa sähköisten julkisten palveluiden merkitystä erityisesti palvelusektorilla toimiville yrityksille. Palvelusektoreihin kohdistuu huomattava määrä lupa- ja viranomaisvaatimuksia, jotka ovat edellytyksenä palvelutoiminnan laajentamiselle toisiin jäsenvaltioihin. Sähköisten palveluiden sujuvaan käytettävyyteen rajat ylittävissä tilanteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yhden kerran -periaatteen toteuttaminen sekä sähköisen ID ja sähköisen allekirjoituksen vaikuttavat merkittävällä tavalla sisämarkkinoiden toimintaan. Sähköisten julkisten palveluiden suunnittelussa tulisi huomioida käyttäjänäkökulma ja niiden toteuttaminen tulisi perustua uusien teknologioiden, kuten tekoälyn (AI), hyödyntämiseen. Viron puheenjohtajakauden keskeisenä painopisteenä on digitaalinen Eurooppa ja datan vapaa liikkuvuus. Kilpailukykysektorilla painotetaan rajat ylittävän verkkokaupan ja sähköisten palveluiden kehittämistä kuluttajien, tuottajien ja yritysten eduksi. Toimintaympäristön tulee olla suotuisa, jotta se parhaalla mahdollisella tavalla tukee uusien innovatiivisten palveluiden kehittämistä. Lisäksi sähköisten julkisten palveluiden kehittämisessä tulee pyrkiä siihen, että niitä voidaan käyttää myös toisista jäsenvaltioista käsin. Viro vie puheenjohtajakaudellaan eteenpäin sisämarkkinastrategiaan ja DSMstrategiaan sisältyviä hankkeita, kuten perusteettomia maarajoituksia koskeva asetus, palvelupaketti ja asetus sähköisestä palveluportaalista (Single Digital Gateway). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-sisämarkkinajaoston (EU8) ja EU-viestintäjaoston (EU19) kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely Suuren valiokunnan kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

14 14(15) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajamaan tausta-asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Liisa Huhtala TEM, p EUTORI-tunnus Liitteet Viite

15 15(15) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi sisämarkkinat, sähköinen viestintä, taajuudet, tietoliikenne, tietoliikenneverkot, tietosuoja, tietoturva, tietoyhteiskunta, viestintäpolitiikka, palvelut LVM, OM, TEM, UM, VM EUE, MAVI, MMM, OKM, PLM, SM, STM, TRAFI, TULLI, VNK, YM