TASEKIRJA Sivunro

Transkriptio

1 HAMINAN VESI SISÄLLYSLUETTELO TASEKIRJA Sivunro 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 VESILIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 1 HAMINAN VESI LIIKELAITOS 1 Tilivelvollinen viranhaltija 1 Tulosyksiköt 1 Toiminta-ajatus 1 Toimintakatsaus 1 Toiminnalliset tavoitteet 2 Tuloskortti 2 Toiminnan kysyntä- ja laajuustiedot 3 Selonteko sisäisestä valvonnasta 4 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 4 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TUNNUSLUVUT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase 8 3. LIIKELAITOKSEN TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Käyttötalousosa Investointiosa Rahoitusosa ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 16

2 1 1. TOIMINTAKERTOMUS VESILIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Vesiliikelaitoksen johtokunnan varsinaiset jäsenet: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Esittelijä Hyytiäinen Rauno Kokkonen Jaakko Eiranen Marketta Klami Birgitta Lekander Ari Hiltula Juha, toimitusjohtaja asti Filppu Matti, teknisen toimen johtaja Väkevä Jani, toimitusjohtaja alkaen Haminan Vesi -liikelaitos (Tulosalue 590) Tilivelvollinen viranhaltija: Toimitusjohtaja Tulosyksiköt: 590 Hallinto- ja asiakaspalvelu, 591 Verkostot, 592 Laitokset Toiminta-ajatus Vesiliikelaitos tuottaa laadukkaat vesihuoltopalvelut asukkaille ja teollisuudelle valtakunnallisesti kilpailukykyiseen hintaan ja kohtuullisen tuoton omistajalleen tuottaen. Toimintakatsaus Veden kulutus kasvoi selvästi edellisestä vuodesta nousten lähes vuoden 2008 tasolle, mutta jäi kuitenkin huippuvuosien tasosta noin 10 %. Teollisuusveden kulutus kasvoi edellisestä vuodesta 9 % ja osittain lämpimän kesän johdosta myös talousveden kulutus oli normaalivuotta selvästi suurempaa. Pääosa vedestä eli noin 87 % hankittiin tukkuvesiyhtiö Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Omista vedenottamoista pumpattiin noin 10 % vedestä, joka käytettiin lähes kokonaan teollisuuden käyttöön. Lisäksi Virolahden kunnalta hankittiin noin 3 % vedestä. Jaettu talousvesi oli laadultaan hyvää ja se täytti kaikki sosiaali- ja terveysministeriön asettamat laatuvaatimukset ja suositukset. Nuutniemen puhdistamo toimi lupamääräysten mukaisesti pieniä ylityksiä lukuun ottamatta. Keväällä laitokselle tuli poikkeuksellisen runsaasti tulvavesiä lumisen talven takia. Vuotovesimäärä 43 % jäi kuitenkin keskimääräistä alhaisemmaksi kuivan kesän ja syksyn johdosta. Jätevesien päivittäinen puhdistaminen Nuutniemen puhdistamolla lopetettiin 22. syyskuuta, kun jätevesiä alettiin pumppaamaan valmistunutta siirtolinjaa pitkin Mussalon alueelliseen puhdistamoon puhdistettavaksi. Nuutniemen puhdistamolla puhdistetaan jatkossa vain 2-3 viikkoa vuodessa laimentunutta ohitusvettä vuotovesimäärien ollessa suurimmillaan. Tulevaisuudessa vuotovesiä pyritään vähentämään niin, että puhdistustarve Nuutniemessä loppuisi kokonaan, eikä aiheuttaisi näin lisäkustannuksia vesilaitokselle. Haminan Vesi valmistelee keväällä 2011 tukikohdan siirtoa puhdistamolta jääviin tiloihin. Kymen Vesi Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Haminan Vesi maksaa pumpatuista jätevesikuutioista Mussalon puhdistamon toteutuneita käyttö- ja hallinnollisia kuluja virtaamien suhteessa. Jäteveden hinta osoittautui arvioitua korkeammaksi johtuen mm. lisääntyneistä lietteen jatkokäsittelyvaatimuksista. Uudisrakentaminen oli toimintavuonna vähäistä, siirtolinjan yhteydessä rakennettiin yhdysjohtoja teollisuusalueille. Verkostoa saneerattiin tavoitteen mukaisella määrällä 1,2 km. Tulevaisuudessa saneeraustarve nousee kahteen kilometriin vuosittain. Taskalinmäen vesitornin saneerauksen suunnittelua jatkettiin, hankkeen kustannusarvio nousi noin miljoonaan euroon. Haminan Veden varautumissuunnitelma valmistui. Vedenjakelukatkoksia oli 11 kpl ja viemäritukoksia 2 kpl, määrät olivat keskimääräiset. Vastuuvakuutuksen piiriin johti loppuvuonna tapahtunut Helsingintien vesivahinko. Liikelaitoksen vakansseja on 12 ja käytössä oleva henkilöstöresurssi 14 henkilöä. Pitkistä keskeytyksistä johtuen todellinen henkilöstöresurssi oli vain 10,35.

3 2 Toiminnalliset tavoitteet Tuloskortti STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 1. TALOUS KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TAVOITETASO 2010 MITTARI TOTEUTUMINEN Kestävä kuntatalous Investointisuunnitelman mukaisilla investoinneilla turvataan omaisuuden arvon säilyminen. 2. JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ Verkostoa ja laitoksia saneerataan suunnitelmallisesti. Jotta korjausvelkaa ei syntyisi, saneerattava verkostopituus tulisi jaksolla olla keskimäärin 1,2 km/ vuosi. Verkostoa saneerattiin v yhteensä 1,2 km. Nuutniemen puhdistamo saneerattiin ohitusvesikäsittelylaitokseksi. Toimiva ja haluttu työyhteisö. Työvoiman saanti turvataan. Lähivuosien voimakkaaseen eläköitymiseen vastataan riittävän ajoissa tehdyillä rekrytoinneilla, jotta tietotaidon siirtyminen varmistetaan. Liikelaitoksen henkilökunnasta eläköityy 70% seuraavan 8 vuoden aikana. Vakanssit tulisi saada täytettyä osaavalla henkilöstöllä. Eläkkeelle jääneen putkiasentajan tilalle on palkattu uusi työntekijä helmikuussa RAKENTEET JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Tehokkaat ja laadukkaat palvelut 4. KUNTALAINEN JA ASIAKAS Palvelujen tuotantotavat Seudullista yhteistyötä varmistetaan ja kehitetään yhdessä Haminan kaupungin ja muiden kumppaneiden kanssa. Varmistetaan vedenhankinnan riittävyys kumppaneiden (KLV Oy, Virolahti) kanssa. Uuden Summan vedenottamon rakentaminen kilpailutettiin. Yhdysjohtoja rakennettiin teollisuusalueille. Hyvinvoiva ja osallistuva kuntalainen Terveellinen ja turvallinen ympäristö Jaettavan veden laatu ja jäteveden käsittely täyttää lupaehdot ja viranomaismääräykset Kriisinajan vedenhankinnan turvaamiseksi rakennetaan uusi Summan varavedenottamo Veden laatu täyttää STM:n laatuvaatimukset ja suositukset ja jätevesi käsitellään ympäristöluvan ehtojen mukaisesti, veden jakelukatkokset minimoidaan. Jaettu talousvesi täytti STM:n laatuvaatimukset ja suositukset. Jätevesi käsiteltiin lupaehtojen mukaisesti. Vedenjakelukatkoksia oli keskimääräinen määrä. 5. VETOTOIMAISUUS JA KILPAILUKYKY Elinkeinojen kehittäminen Yritysten toimintaedellytysten ylläpito ja luominen Varmistetaan palvelujen saatavuus ja pidetään hinnoittelu kilpailukykyisenä. Yrityksille on tarjolla vesihuoltopalveluja kilpailukykyiseen hintaan. Hintamittarina käytetään VVY:n vuosittaista vesihuoltomaksut julkaisua. Veden hinta oli kilpailukykyinen vertailuryhmään ja naapurivesilaitoksiin nähden.

4 3 Toiminnan kysyntä- ja laajuustiedot TP 2009 TA 2010 Toteutuma 2010 Verkostoon pumpattu vesi, m³/vuosi KLV Oy Omat pohjavedenottamot Virolahti Laskutettu vesi, m³/vuosi talousvesi teollisuusvesi kaupungin kiinteistöt Puhdistettu jätevesi, m³/vuosi Nuutniemen puhdistamo saakka Mussalon puhdistamo alkaen Laskutettu jätevesi, m³/vuosi Haminan talousvesi Haminan teollisuusvesi Haminan kaupungin kiinteistöt Virolahti *) *)luvussa vain Virolahden asiakkailtaan laskuttama jätevesimäärä, todellinen vertailuluku on m³ Vesijohtoverkostoon liittyneet kiinteistöt kpl/vuosi (suluissa osuuskuntien verkoston kautta liittyneet) Jätevesiviemäriverkostoon liittyneet kiinteistöt kpl/vuosi vuosi (suluissa osuuskuntien verkoston kautta liittyneet) 60 (24) 82 (44) (26) (11) Toiminnan kysyntä- ja laajuustiedot Laskuttamaton vesi % Laskuttamaton jätevesi % Hamina Virolahti Talousveden ominaiskulutus, l/as/vrk Perustiedot (tuotannontekijät/suoritteet) Vesijohtoverkon pituus km 243, ,2 Jätevesiviemäriverkon pituus km 201, ,5 Hulevesiviemäriverkon pituus km 86, ,0 Jätevesipumppaamojen määrä kpl Vesiasiakkaiden määrä: - kiinteistöt kpl asukkaat kpl (liittymisaste) (84%) (84 %) (85 %) Jätevesiasiakkaiden määrä - kiinteistöt kpl asukkaat kpl (liittymisaste) (77%) (76 %) (78 %) Henkilöstön määrä - vakanssien määrä keskimääräinen henkilöstöresurssi 12,35 12,5 10,35 Taloudellisuus/tuottavuus Veden hankinnan kustannukset /asukas 37, ,77 Jäteveden käsittelykustannukset /asukas 29, ,33 Verkostojen ylläpito /asukas 39, ,12

5 Selonteko sisäisestä valvonnasta 4 Haminan Vedessä noudatetaan Haminan kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjetta. Toimivallan siirrosta viranhaltijoille sopimus- ja hankinta-asioissa, käyttöomaisuuden myynnissä ja vahingonkorvausasioissa on johtokunnan päätös Viranhaltijapäätökset ilmoitetaan johtokunnalle tiedoksi. Sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaan toimitusjohtaja laatii sisäisen valvonnan suunnitelmansa alkavaa vuotta varten. Suunnitelman mukaan toimitusjohtaja hyväksyy vesilaskutuksen aikataulun, jossa esitetään laskutuspäivät, maksumuistutuspäivät ja maksunsa maksamatta jättävien veden katkaisupäivät. Toimitusjohtaja tarkastaa säännöllisin väliajoin, että työlaskutuksen alaiset työt on laskutettu. Työnjohdon ja asiakassihteerin kanssa pidetään säännölliset viikkopalaverit. Haminan Vedellä on varautumissuunnitelma ja normaalin työajan ulkopuolella toimiva varallaolo-organisaatio. Asiakassopimusten sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot ovat valtakunnallisen mallin mukaiset. Hankintasopimuksissa noudatetaan kaupungin yleisiä sopimusehtoja ja urakkasopimuksissa rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja. Laitoksen toiminnassa noudatetaan julkisista hankinnoista ja erityisalojen hankintalakia. Omaisuuden kunnosta teetetään kuntoselvityksiä, joiden perusteella laaditaan saneerausohjelmat. Taksat ja maksut ovat ajan tasalla ja vahvistettu alkavaa tilikautta varten. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa Haminan Veden toiminnalle. Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole todettu menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Toiminta on ollut sääntöjen mukaista, tuloksellista ja tarkoituksenmukaisesti organisoitua. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Haminan Veden tilikauden ylijäämä ennen varauksia on euroa. Vesiliikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään taseen omaan pääomaan edellisten vuosien ylijäämään ja että varauksia tilikauden ylijäämästä ei tehdä. 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TUNNUSLUVUT 2.1 Tuloslaskelma Liikevaihto , ,18 Valmistus omaan käyttöön , ,46 Liiketoiminnan muut tuotot , ,38 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,57 Palvelujen ostot , , , ,02 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,57 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,20 Muut henkilösivukulut , , , ,94 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,28 Liiketoiminnan muut kulut , ,76 Liikeylijäämä , ,02 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,32 Muut rahoitustuotot 7 130, ,64 Kunnalle maksetut korkokulut ,11 Muille maksetut korkokulut , ,57 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -457, ,41-14, ,45 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,57 Ylijäämä ennen varauksia , ,57 Tilikauden ylijäämä , ,57

6 5 Tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 5,3 3,8 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 7,3 5,4 Voitto, % 11,5 6,5 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 x (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieraspääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa suhteellista kannattavuutta. Tunnusluvun vertailtavuutta liikelaitosten kesken voi heikentää se, että pysyvien vastaavien hyödykkeiden kirjanpitoarvo saattaa poiketa olennaisesti käyvästä arvosta. Kunnan sijoittaman pääoman = 100 x (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia erät + Kunnalle tuotto, % maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoittaman pääoman tuoton. Kunnan sijoittaman pääoman tuottoprosentti ei ole sama asia kuin korvaus peruspääomasta tai sisäinen lainakorko, koska sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskennassa otetaan mainittujen erien lisäksi huomioon myös yli-/alijäämäerät sekä poistoero ja vapaaehtoiset varaukset. Voitto, % = 100 x (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli-/alijäämä ennen varauksia ja veroja muodostaa liikevaihdosta. Jos tunnusluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista.

7 2.2. Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä , ,02 Poistot ja arvonalentumiset , ,28 Rahoitustuotot- ja kulut , , , ,85 Investointien rahavirta Investointimenot , ,03 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,15 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,30 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta ,50 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille , , , ,77 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,68 Saamisten muutos muilta , ,40 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,97 Rahoituksen rahavirta , ,30 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 56,2 22,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 44,8 21,1 Lainanhoitokate 0,7 4,2 Quick ratio 0,5 0,6 Current ratio 0,5 0,6 Investointien tulorahoitus, % = 100 x (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu varsinaisella tulorahoituksella (ilman satunnaisia tuloja). Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainan lyhennykset) Tunnusluku osoittaa liikelaitoksen tuloista investointeihin kulujen jälkeen jäävän nettomäärän prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainan lyhennysten yhteismäärästä.

8 Lainanhoitokate = Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainan lyhennykset 7 Tunnusluku kertoo liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos liikelaitoksen lainakannasta enemmän kuin 20% on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Liikelaitoksen lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varaoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Tunnuslukua voidaan vertailla vain saman toimialan liikelaitosten kesken. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä yli 2, tyydyttävä 1-2, heikko alle 1 Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Tunnuslukua voidaan parhaiten vertailla saman toimialan liikelaitosten kesken, mutta se sopii quick ratio -tunnuslukua paremmin myös eri toimialojen yritysten vetailuihin. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä yli 1, tyydyttävä 0,5-1, heikko alle 0,5

9 Tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,31 II Aineelliset hyödykkeet , ,11 2. Rakennukset , ,21 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,26 6. Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,64 III Sijoitukset , ,20 4. Muut saamiset , ,20 C VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,20 II Saamiset , ,20 Lyhytaikaiset saamiset , ,20 1. Myyntisaamiset , ,83 3. Saamiset kunnalta , ,68 4. Muut saamiset , ,69 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,51 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA , ,55 I Peruspääoma , ,98 IV Edellisten tilikausien ylijäämä ,57 V Tilikauden ylijäämä , ,57 E VIERAS PÄÄOMA , ,96 I Pitkäaikainen , ,80 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 8. Korottomat velat kunnalle , ,00 9. Liittymismaksut ja muut velat , ,80 II Lyhytaikainen , ,16 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 6. Saadut ennakot 4 252,36 7. Ostovelat , ,83 9. Muut velat , , Siirtovelat , ,51 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,51

10 Tunnusluvut 9 Omavaraisuusaste, % 55,9 58,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 226,2 220,3 Kertynyt ylijäämä, Lainakanta , Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) /( Koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taeen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden liikevaihdosta, liiketoiminnan muista tuotoista sekä tuesta ja avustuksesta kunnalta. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi liikelaitosten välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet liikelaitoksella on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko liikelaitoksella on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat+ Siirtovelat + Muut velat) Liikelatoksen lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.

11 3. LIIKELAITOKSEN TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Käyttötalousosa Tuloslaskelman toteutuminen Talousarvio Talousavio- Muutettu Toteutunut Poikkeama 2010 muutokset talousarvio 2010 Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä ennen satunnaisia eriä Ylijäämä ennen varauksia Tilikauden ylijäämä Investointiosa TP 2009 Alkuper.TA Muutokset Muutettu TA Toteutuma 700 Vesihuoltolaitos Menot Rahoitusosuudet Käyttöomaisuuden myynti Netto Menot: Siirtolinjahankkeen yhteydessä rakennettiin uutta vesijohtoverkostoa Hailikarin teollisuusalueelle 432 metriä ja Uuden Summan teollisuusalueelle vesijohtoa 438 metriä ja viemäriä 230 metriä. Muita uudiskohteita olivat Kivipajankadun sadevesiviemärin rakentaminen 88 metriä ja Kadettikoulunkadun sadevesiviemärin rakentaminen 160 metriä. Saneerauskohteista suurin oli Helsingintien saneeraus metriä. Tenkkiilintiellä saneerattiin viemäriä 290 metriä sujuttamalla ja Hiirenkarilla uusittiin vesijohtoa 122 metriä. Pohjavedenottamoille hankittiin Uvvdesinfiointilaitteet. Korvenojan jätevesipumppaamo saneerattiin. Uuden Summan vedenottamon rakentaminen siirtyi vuodelle 2011.

12 11 Kustannusarvio TP 2009 ja aik. kust. Alkuper.TA Muutokset Muutettu TA Toteutuma Kustannusarviosta käyt Alueellinen jäteveden käsittely Menot Rahoitusosuudet Käyttöomaisuuden myynti Netto Menot: Hamina-Kotka siirtoviemärihanke saatiin päätökseen. Vuoden aikana rakennettiin noin 4 km siirtoviemärilinjaa, johon sisältyi Summanlahden pumppaamon rakentaminen. Nuutniemen puhdistamo muutettiin ohitusvesien käsittelylaitokseksi. Haminan Vesi osallistui Rauhala-Mussalo siirtolinjan, Mussalon puhdistamon ja lietteenkäsittelyrakennuksen rakentamiseen, joista pääosin aiheutui yhteensä euron ylitys talousarvioon nähden. Myynti: Käyttöomaisuuden myynti käsittää Virolahden kunnan osuuden hankkeen kustannuksista. Vesihuoltolaitos yhteensä TP 2009 Alkuper.TA Muutokset Muutettu TA Toteutuma Poikkeama Vesihuoltolaitos yhteensä Menot Rahoitusosuudet Käyttöomaisuuden myynti Netto Rahoitusosa Rahoituslaskelman toteutuminen Talousarvio Talousavio- Muutettu Toteutunut Poikkeama 2010 muutokset talousarvio 2010 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot- ja kulut Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 0 Antolainasaamisten lisäys muilta 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille Rahoituksen rahavirta

13 4. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ 12 Kymenlaakson Vesi Oy:n mahdollinen sulautuminen Kymen Vesi Oy:hyn muuttaisi tulevaisuudessa Haminan kaupungin omistusosuutta ja asemaa yhtiössä. Lähivuosina on eläköitymässä suurin osa henkilökunnasta ja riskinä on tietotaidon häviäminen, jos ammattitaitoista ja pätevää henkilöstöä ei saada riittävän ajoissa rekrytoitua. Verkoston kunnon heikkeneminen lisää verkostohäiriöiden riskiä ja sitä kautta myös yksityiselle omaisuudelle (kiinteistöt) aiheutuvien vahinkojen ja niistä aiheutuvien vahingonkorvausvastuiden riskiä. Poikkeuksellisen suuren jätevesi-investoinnin aiheuttama velkaantuminen voi vaarantaa liikelaitoksen taloutta, jos liiketoiminnassa tapahtuu epäedullisia muutoksia. Teollisuuden vedenosto voi vaihdella merkittävästi ja vaikuttaa laitoksen liikevaihtoon. Tehtyjen selvitysten mukaan verkoston saneeraustarve kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi ja verkoston korvausinvestointitaso tulisi kaksinkertaistaa noin kahteen kilometriin vuosittain. Liikelaitoksella on myös jo kertynyttä saneerausvelkaa. 5. LIITETIEDOT 5.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Kuntaliitoksessa uudelle Haminalle siirtyneet hyödykkeet on poistettu lakkautettujen organisaatioiden poistosuunnitelmaa käyttäen jälkeen hankittujen hyödykkeiden poistoissa on käytetty uuden Haminan poistosuunnitelmaa. Kaikkien käytössä olevien poistosuunnitelmien mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon. Saamiset on merkitty taseessa nimellisarvoon. 5.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot (1000 euroa) Liikevaihto tehtäväalueittain Veden käyttömaksut Jäteveden käyttömaksut Liittymismaksut Perusmaksut Muut tuotot Liikevaihto yhteensä

14 13 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Haminan Vedellä on käytössä Haminan kaupungin poistosuunnitelmat joissa suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat poistomenetelmät ovat: Haminan kaupungin poistosuunnitelma Aineettomat oikeudet 5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3-15 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet % Menojäännöspoisto Koneet ja kalusto 20-40% Menojäännöspoisto Haminan kaupungilta siirtyneen omaisuuden poistosuunnitelma Aineettomat oikeudet 3-5 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet % Menojäännöspoisto Koneet ja kalusto 20-40% Menojäännöspoisto Vehkalahden kunnalta siirtyneen omaisuuden poistosuunnitelma Aineettomat oikeudet 5 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 30 % Menojäännöspoisto Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero ( ) Ero(%) 46 Laskelma osoittaa että nykyisellä poistotasolla ei voida kattaa poistonalaisten investointien hankintamenoa. Tarkastelukauden investoinnit ovat kuitenkin poikkeuksellisen suuria, koska tarkastelujaksoon sisältyy 2010 valmistunut alueellinen jäteveden käsittelyhanke 11,5 milj. euroa Tasetta koskevat liitetiedot (1000 euroa) Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno

15 14 Pysyvien vastaavien sijoitukset Samaan konserniin kuuluvilta yhteisöiltä Muilta yhteisöiltä Yhteensä Liittymismaksusaamiset ei muutoksia tilikauden aikana Liittymismaksusaamiset Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset sekä siirrot erien välillä Peruspääoma ei muutoksia tilikauden aikana Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 285 Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät pitkäaikaiset velat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Yhteensä Muiden velkojen erittely Pitkäaikaiset muut velat Liittymismaksut Lyhytaikaiset muut velat Muut velat Muut velat yhteensä Siirtovelkojen erittely Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset Siirtovelat yhteensä

16 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä koko henkilöstö vakinainen henkilöstö vakinainen henkilöstö koko henkilöstö Haminan Vesi -liikelaitos Virat ja toimet vs toimitusjohtaja 1 käyttömestari 1 verkostomestari 1 ts laitosmies 1 putkiasentaja 8 ********************************************* Yhteensä 12

17 16 6. HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Päiväys ja allekirjoitukset Haminassa, maaliskuun 2. päivänä 2011 Rauno Hyytiäinen Jaakko Kokkonen Marketta Eiranen johtokunnan pj johtokunnan vpj johtokunnan jäsen Kirsti Koski Ari Lekander Jani Väkevä johtokunnan varajäsen johtokunnan jäsen toimitusjohtaja