Haminan Vesi -liikelaitos TASEKIRJA

Transkriptio

1 Haminan Vesi -liikelaitos TASEKIRJA

2 HAMINAN VESI SISÄLLYSLUETTELO 1 TASEKIRJA Sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 VESILIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 1 HAMINAN VESI -LIIKELAITOS 1 Tilivelvollinen viranhaltija 1 Tulosyksiköt 1 Toiminta-ajatus 1 Toimintakatsaus 1 Toiminnan kysyntä- ja laajuustiedot 2 Tuloskortti 3 Selonteko sisäisestä valvonnasta 4 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 4 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TUNNUSLUVUT 5 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma 6 Tase 8 3. LIIKELAITOKSEN TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU 10 Käyttötalousosa 10 Investointiosa 10 Rahoitusosa ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ LIITETIEDOT 11 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 12 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 12 Tasetta koskevat liitetiedot 13 Henkilöstöä koskevat liitetiedot HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 15

3 HAMINAN VESI 2 1. TOIMINTAKERTOMUS VESILIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Vesiliikelaitoksen johtokunnan varsinaiset jäsenet: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Esittelijä Hyytiäinen Rauno Kokkonen Jaakko Hartikainen Marika Klami Birgitta Lekander Ari Väkevä Jani, toimitusjohtaja Haminan Vesi -liikelaitos (Tulosalue 590) Tilivelvollinen viranhaltija: Toimitusjohtaja Tulosyksiköt: 590 Hallinto- ja asiakaspalvelu, 591 Verkostot, 592 Laitokset Toiminta-ajatus Vesiliikelaitos tuottaa laadukkaat vesihuoltopalvelut asukkaille ja teollisuudelle valtakunnallisesti kilpailukykyiseen hintaan ja kohtuullisen tuoton omistajalleen tuottaen. Veden ja palveluiden myynti Talousveden kulutus oli talousarvion mukaista ja 1,3 % edellisvuotta suurempaa. Talousveden kulutuksessa on jonkin verran vuosittaista vaihtelua, joka johtuu esim. kasteluveden määrästä. Talousjäteveden kulutus oli talousarvion mukaista ja 5 % edellisvuotta suurempaa. Talousjäteveden kulutusta ovat lisänneet hajaasutusalueiden viemäröintihankkeet. Teollisuusveden kulutus oli 3 % talousarviota ja 5 % edellisvuotta pienempää. Teollisuusveden kulutuksen lasku johtui yleisen taloustilanteen heikkenemisestä. Teollisuusjäteveden kulutus oli arvioidun mukaista. Vesijohtoverkostoon liittyi vuoden aikana 35 kiinteistöä ja jätevesiverkostoon 27 kiinteistöä. Liittymismäärät ja vesihuoltopalveluiden myynti olivat keskimääräistä alhaisemmalla tasolla. Investoinnit Haanvuorentien uudelle asuntoalueelle rakennettiin vesihuoltoverkosto. Toiminta-aluetta laajennettiin Matinkujan rakennetulle omakotitaloalueelle. Nuutniemen tukikohtaan rakennettiin autokatos. E-18 johtosiirrot tehtiin pääosin toimintavuoden aikana. Johtosiirtoihin sisältyi n. 500 metriä runkovesijohdon siirtoa Summassa. Vuoden suurin yksittäinen hanke oli Taskalinmäen vesitornin peruskorjaus. Urakka alkoi maaliskuussa ja valmistui lokakuun lopussa. Urakassa pinnoitettiin vesialtaat sekä tornien jalkaosat, uusittiin säiliöiden ulkopuoliset alumiinilevyt, kattorakenteet ja sähköjärjestelmät. Hankkeen kustannus oli 1,9 M. Vuoden aikana saneerattiin Pappilan ja Leiritien pumppaamot sekä Husulan pumppaamon saneeraus aloitettiin loppuvuonna. Nuutniemen tukikohdan rakennusautomaatio uusittiin. Verkostosaneerauksia ei tehty vuoden aikana. Ruotsinkylän alueen verkostojen saneerauksesta teetettiin rakennussuunnitelma. Talous Vesiliikelaitoksen liikevaihto 5,4 M kasvoi 1,1 % edellisvuodesta, mutta oli 0,1 M talousarviota alhaisempi. Syynä oli teollisuusveden hieman arvioitua pienempi kulutus sekä keskimääräistä alhaisempi uusien liittymien ja palvelujen myynti. Vesiliikelaitoksen tulos -0,2 M oli 0,2 M arvioitua parempi. Säästöjä syntyi jäteveden käsittelykustannuksista ja alhaisista korkokuluista. Investointien määrä oli toimintavuonna lähes 2,9 M ja ylitys oli 0,3 M talousarviosta. Liikelaitoksen velka lisääntyi 0,45 M ja oli vuoden lopussa 10,1 M. Velkaantuminen kääntyy laskuun vuoden vaihteessa.

4 3 Tutkimus ja kehitys Vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitettiin vuosille Haminan Veden liiketoimintasuunnitelmaa valmisteltiin vuoden aikana. Vesijohtoverkostojen reaaliaikaista hallintaa kartoittava Sävel-hanke valmistui vuoden lopussa. Hamina-Kotka alueen tulvaryhmä perustettiin laatimaan v tulvariskien hallintasuunnitelma. Kymenlaakson pohjavesiriskejä kartoittava, Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen vetämä KymPover-hanke, käynnistyi loppuvuonna. Vesijohtovuotoja korjattiin vuoden aikana 10 kpl ja viemäritukkeumia 9 kpl. Vuodot ja tukkeumat eivät aiheuttaneet laitokselle merkittäviä kustannuksia. Vesijohtoverkoston vuotovesimäärä oli 18 % ja jätevesiverkoston vuotovesimäärä 57 %. Vuotovesimäärät olivat keskimääräistä suuremmat. Veden laatu ja jäteveden käsittelyteho olivat lupaehtojen mukaisia yksittäisiä ylityksiä lukuun ottamatta. Ohitusjätevesien käsittelylaitosta Nuutniemessä jouduttiin käyttämään kahdesti ja välisellä ajalla vuotovesimäärien ollessa suurimmillaan. Jätevesiverkostoja on suunniteltu vesiosuuskuntien alueelle mm. Sivattiin ja Sakintien alueelle. Henkilöstö Vuoden aikana kahden eläköityneen putkiasentajan tilalle palkattiin yksi putkiasentaja. Kesätöihin palkattiin insinööriharjoittelija. Henkilökunta kävi koulutuksia tarpeen mukaan, mm. vesityökortit uusittiin. Valmiutta parannettiin järjestämällä valmiusharjoitus. Sairauspoissaolot vähenivät lähes puolella. Toiminnan kysyntä- ja laajuustiedot TP 2011 TA 2012 Toteutuma 2012 Verkostoon pumpattu vesi, m³/vuosi KLV Oy Omat pohjavedenottamot Virolahti Laskutettu vesi, m³/vuosi talousvesi teollisuusvesi kaupungin kiinteistöt Puhdistettu jätevesi, m³/vuosi Mussalon puhdistamo Nuutniemen ohitusvesikäsittely Laskutettu jätevesi, m³/vuosi Haminan talousjätevesi Haminan teollisuusjätevesi Haminan kaupungin kiinteistöt Virolahti Toiminnan kysyntä- ja laajuustiedot Vesijohtoverkostoon liittyneet kiinteistöt kpl/vuosi (suluissa osuuskuntien verkoston kautta liittyneet) Jätevesiviemäriverkostoon liittyneet kiinteistöt kpl/vuosi vuosi (suluissa osuuskuntien verkoston kautta liittyneet) 62 (21) 76 (36) (12) (4) Toiminnan kysyntä- ja laajuustiedot Laskuttamaton vesi % Laskuttamaton jätevesi % Talousveden ominaiskulutus, l/as/vrk Vesijohtoverkon pituus km 248, ,5 Jätevesiviemäriverkon pituus km 220, ,8 Hulevesiviemäriverkon pituus km 88, ,8 Jätevesipumppaamojen määrä kpl Vesiasiakkaiden määrä: - kiinteistöt kpl

5 4 Perustiedot (tuotannontekijät/suoritteet) TP 2011 TA 2012 Toteutuma asukkaat kpl (liittymisaste) (86 %) (85 %) (86 %) Jätevesiasiakkaiden määrä - kiinteistöt kpl asukkaat kpl (liittymisaste) (78 %) (78 %) (78 %) Henkilöstön määrä - vakanssien määrä keskimääräinen henkilöstöresurssi 12, ,77 Taloudellisuus/tuottavuus Veden hankinnan kustannukset /asukas 39, ,1 Jäteveden käsittelykustannukset /asukas 40, ,5 Verkostojen ylläpito /asukas 33, ,5 Tuloskortti KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TAVOITETASO 2012 MITTARI TOTEUTUMA KESTÄVÄ KUNTATALOUS Velkaantuminen ei lisäänny Velka lisääntyy korkeintaan 0,4 M Velan määrä/lyhennys velan määrä kasvoi 0,45 M Tuotanto- ja yksikkökustannusten hallinta ja tuottavuuden lisääminen Investointisuunnitelman mukaisilla investoinneilla turvataan omaisuuden arvon säilyminen Vuotovesilähteitä kartoitetaan ja korjataan resurssien puitteissa. Taskalinmäen vesitornin peruskorjaushanke valmistuu Laskuttamaton vesi % Laskuttamaton jätevesi % Rakennuskustannukset /m Saneerattu verkostopituus m/vuosi vuotovesimäärät (vesi 18 %, jätevesi 57 %) olivat keskimääräistä korkeammat rakennuskustannukset (uudiskohteet 322 /m) keskimääräisellä tasolla vesitornin peruskorjaus valmistui lokakuussa, verkostoa ei saneerattu KONSERNITALOUDEN HALLINTA Liiketaloudellisesti perustelluilla investoinneilla turvataan toiminnan riittävä kehittyminen Toiminta-aluetta laajennetaan asemakaavoituksen yhteydessä asunto- ja teollisuusalueilla Verkoston pituus/lisäys Liittyjämäärä/uudet liittyjät verkoston lisäys keskimääräistä pienempi (251 km / 1 km) uusia liittyjiä keskimääräistä vähemmän (19 kpl) Verkkotietojärjestelmän kehittäminen uusi järjestelmä otettiin käyttöön syksyllä TOIMIVA JA HALUTTU TYÖYHTEISÖ Työvoiman saanti turvataan Kannustava palkkausjärjestelmä Sairaspoissaolojen väheneminen OSAAMISTA TUKEVA JOHTAMISKULTTUURI Osaaminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan Osaamiskartoitukset Vesihuollon johtaminen (VETO) koulutus TEHOKKAAT JA LAADUKKAAT PALVELUT Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairaspoissaolojen määrä Koulutuspäivien määrä/hlö Kehityskeskustelut % tulos oli 3,8 asteikolla 1 5 kannustavaan palkkausjärjestelmään ei siirrytty 11 pv/hlö, laskua edellisvuodesta 46 % koulutuspäivät 2 pv/hlö kehityskeskustelut 100 % VETO-koulutus suoritettu Palvelujen tuotantotavat Toiminnan kehittäminen itsenäisenä toimijana Liikevaihto/hlö liikevaihto kasvoi 1,1 %

6 5 KILPAILUKYKYINEN JA TOIMIVA KONSERNIRAKENNE Selkeä ja toimiva omistajapolitiikka Liikelaitos maksaa kunnalle korvauksena peruspääomasta. Korvaus pääomasta/liikevaihto % toteutui korvaus pääomasta oli 8,4 % liikevaihdosta HYVINVOIVA JA OSALLISTUVA KUNTALAINEN Terveellinen ja turvallinen ympäristö Veden laatu ja jäteveden käsittelyteho täyttävät lupaehdot ja viranomaismääräykset Veden laatu Jäteveden ympäristölupavaatimukset täyttivät lupaehdot yksittäisiä ylityksiä lukuun ottamatta TYYTYVÄINEN ASIAKAS Joustava ja asiantunteva, selkeä palvelu ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN www-sivujen kehittäminen Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset www-sivuille lisättiin sisältöä tulokset paranivat ed. kyselystä ja olivat vertailuryhmää paremmat Yritysten toimintaedellytysten ylläpito ja luominen Veden hinta ja toiminnan laatu ovat kilpailukykyisiä Veden hinta vertailukuntiin verrattuna veden hinta keskimääräisellä tasolla vertailukuntiin nähden Vesikatkosten määrä ja kesto keskimääräisellä tasolla (10 kpl, keskimäärin 5 tuntia) Selonteko sisäisestä valvonnasta Haminan Vedessä noudatetaan kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjetta. Toimivallan siirrosta viranhaltijoille sopimus- ja hankinta-asioissa, käyttöomaisuuden myynnissä ja vahingonkorvausasioissa on voimassa johtokunnan päätös Viranhaltijapäätökset ilmoitetaan johtokunnalle tiedoksi. Sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaan toimitusjohtaja laatii sisäisen valvonnan suunnitelmansa alkavaa vuotta varten. Suunnitelman mukaan toimitusjohtaja hyväksyy vesilaskutuksen aikataulun, jossa esitetään laskutuspäivät, maksumuistutuspäivät ja maksunsa maksamatta jättävien veden katkaisupäivät. Toimitusjohtaja tarkastaa säännöllisin väliajoin, että työlaskutuksen alaiset työt on laskutettu. Toimitusjohtaja seuraa säännöllisesti liikelaitoksen talouden kehittymistä, investointikohteiden etenemistä ja että tilaajavastuulain edellyttämät velvollisuudet suoritetaan. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa Haminan Veden toiminnalle. Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole todettu menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikaudelta kertyi alijäämä ,99 euroa, joka siirretään taseen omaan pääomaan pienentämään edellisten vuosien ylijäämää.

7 6 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TUNNUSLUVUT 2.1 TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,65 Valmistus omaan käyttöön , ,63 Liiketoiminnan muut tuotot , ,30 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,41 Palvelujen ostot , , , ,19 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,10 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,38 Muut henkilösivukulut , , , ,03 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,58 Liiketoiminnan muut kulut , ,45 Liikeylijäämä , ,33 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot kunnalta 3 715, ,89 Muut rahoitustuotot 9 370, ,07 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut , ,06 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -190, , ,10 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,77 Ylijäämä ennen varauksia , ,77 Tilikauden ylijäämä , ,77 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,9 1,9 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 1,7 1,6 Voitto, % -3,9-4,1 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 x (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieraspääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa suhteellista kannattavuutta. Tunnusluvun vertailtavuutta liikelaitosten kesken voi heikentää se, että pysyvien vastaavien hyödykkeiden kirjanpitoarvo saattaa poiketa olennaisesti käyvästä arvosta.

8 Kunnan sijoittaman pääoman = 100 x (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia erät + Kunnalle tuotto, % maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 7 Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoittaman pääoman tuoton. Kunnan sijoittaman pääoman tuottoprosentti ei ole sama asia kuin korvaus peruspääomasta tai sisäinen lainakorko, koska sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskennassa otetaan mainittujen erien lisäksi huomioon myös yli-/alijäämäerät sekä poistoero ja vapaaehtoiset varaukset. Voitto, % = 100 x (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli-/alijäämä ennen varauksia ja veroja muodostaa liikevaihdosta. Jos tunnusluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä , ,33 Poistot ja arvonalentumiset , ,58 Rahoitustuotot- ja kulut , , , ,81 Investointien rahavirta Investointimenot , ,44 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , ,87 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,94 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille , , , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,54 Saamisten muutos muilta , ,38 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,94 Rahoituksen rahavirta , ,94 Rahavarojen muutos 0,00 0,00

9 8 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 73,3 106,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 53,7 68,3 Lainanhoitokate 1,9 1,8 Quick ratio 0,6 0,8 Current ratio 0,6 0,8 Investointien = 100 x (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja tulorahoitus, % arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu varsinaisella tulorahoituksella (ilman satunnaisia tuloja). Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan ahoituslaskelman investointimenoja joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen = 100 x (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot tulorahoitus, % ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainan lyhennykset) Tunnusluku osoittaa liikelaitoksen tuloista investointeihin kulujen jälkeen jäävän nettomäärän prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainan lyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate = Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainan lyhennykset Tunnusluku kertoo liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos liikelaitoksen lainakannasta enemmän kuin 20% on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Liikelaitoksen lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset)/( Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Tunnuslukua voidaan vertailla vain saman toimialan liikelaitosten kesken. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä yli 2, tyydyttävä 1-2, heikko alle 1

10 9 Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Tunnuslukua voidaan parhaiten vertailla saman toimialan liikelaitosten kesken, mutta se sopii quick ratio -tunnuslukua paremmin myös eri toimialojen yritysten vetailuihin. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä yli 1, tyydyttävä 0,5-1, heikko alle 0, TASE VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,15 II Aineelliset hyödykkeet , ,95 2. Rakennukset , ,37 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,61 6. Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,97 III Sijoitukset , ,20 4. Muut saamiset , ,20 C VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,37 II Saamiset , ,37 Lyhytaikaiset saamiset , ,37 1. Myyntisaamiset , ,14 3. Saamiset kunnalta , ,17 4. Muut saamiset ,06 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,52 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA , ,01 I Peruspääoma , ,98 IV Edellisten tilikausien ylijäämä , ,80 V Tilikauden ylijäämä , ,77 E VIERAS PÄÄOMA , ,51 I Pitkäaikainen , ,80 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 8. Korottomat velat kunnalle , ,00 9. Liittymismaksut ja muut velat , ,80 II Lyhytaikainen , ,71 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 6. Saadut ennakot 4 268, ,73 7. Ostovelat , ,85 9. Muut velat , , Siirtovelat , ,45 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,52

11 Taseen tunnusluvut 10 Omavaraisuusaste, % 54,6 55,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 213,4 208,1 Kertynyt ylijäämä, Lainakanta , Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) /( Koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taeen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden liikevaihdosta, liiketoiminnan muista tuotoista sekä tuesta ja avustuksesta kunnalta. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi liikelaitosten välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet liikelaitoksella on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko liikelaitoksella on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat+ Siirtovelat + Muut velat) LiikelaItoksen lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.

12 3. LIIKELAITOKSEN TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU KÄYTTÖTALOUSOSA Tuloslaskelman toteutuminen Talousarvio Talousavio- Muutettu Toteutunut Poikkeama 2012 muutokset talousarvio 2012 Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä ennen satunnaisia eriä Ylijäämä ennen varauksia Tilikauden ylijäämä INVESTOINTIOSA TP 2011 Alkuper.TA Muutokset Muutettu TA Toteutuma Menot Rahoitusosuudet Käyttöomaisuuden myynti Netto Menot: Kustannusylityksiä aiheutti mm. E18-johtosiirtojen kustannusten aikaistuminen toimintavuodelle, vesitornin peruskorjauksen lisätyöt sekä pumppaamoiden saneeraukset, joissa kustannuksia lisäsivät huonot perustamisolosuhteet.

13 3.3. RAHOITUSOSA 12 Rahoituslaskelman toteutuminen Talousarvio Talousavio- Muutettu Toteutunut Poikkeama 2012 muutokset talousarvio 2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot- ja kulut Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille Vaikutus maksuvalmiuteen ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Toimintaympäristön muutosriski Kymenlaakson Vesi Oy:n investoiminen Selänpää-hankkeeseen voi aiheuttaa lisäkustannuksia ja muuttaa Haminan kaupungin omistusosuutta yhtiössä. Varsinainen toiminta ja sen johtaminen Verkoston kunnon heikkeneminen lisää verkostohäiriöiden riskiä ja sitä kautta myös yksityiselle omaisuudelle (kiinteistöt) aiheutuvien vahinkojen ja niistä aiheutuvien vahingonkorvausvastuiden riskiä. Rahoitus- ja omaisuusriski Liikelaitoksen velkaantuminen voi vaarantaa liikelaitoksen taloutta, jos liiketoiminnassa tapahtuu epäedullisia muutoksia tai korkotaso nousee merkittävästi. Teollisuuden vedenosto voi vaihdella ja vaikuttaa laitoksen liikevaihtoon. Tehtyjen selvitysten mukaan verkoston saneeraustarve kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi ja verkoston korvausinvestointitaso tulisi kaksinkertaistaa noin kahteen kilometriin vuosittain. Liikelaitoksella on myös jo kertynyttä saneerausvelkaa. 5. LIITETIEDOT 5.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Kuntaliitoksessa uudelle Haminalle siirtyneet hyödykkeet on poistettu lakkautettujen organisaatioiden poistosuunnitelmaa käyttäen jälkeen hankittujen hyödykkeiden poistoissa on käytetty uuden Haminan poistosuunnitelmaa. Kaikkien käytössä olevien poistosuunnitelmien mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon.

14 13 Saamiset on merkitty taseessa nimellisarvoon. 5.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot (1000 euroa) Liikevaihto tehtäväalueittain Veden käyttömaksut Jäteveden käyttömaksut Liittymismaksut Perusmaksut Muut tuotot Liikevaihto yhteensä Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Haminan Vedellä on käytössä Haminan kaupungin poistosuunnitelmat joissa suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat poistomenetelmät ovat: Haminan kaupungin poistosuunnitelma Aineettomat oikeudet 5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3-15 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet % Menojäännöspoisto Koneet ja kalusto 20-40% Menojäännöspoisto Haminan kaupungilta siirtyneen omaisuuden poistosuunnitelma Aineettomat oikeudet 3-5 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet % Menojäännöspoisto Koneet ja kalusto 20-40% Menojäännöspoisto Vehkalahden kunnalta siirtyneen omaisuuden poistosuunnitelma Aineettomat oikeudet 5 vuotta Tasapoisto Rakennukset vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 30 % Menojäännöspoisto Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero ( ) Ero(%) -13 Tarkastelukauden poistot ovat suuret 2010 valmistuneiden merkittävien jätevesi-investointien takia.

15 Tasetta koskevat liitetiedot (1000 euroa) 14 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana 0 Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Pysyvien vastaavien sijoitukset Samaan konserniin kuuluvilta yhteisöiltä Muilta yhteisöiltä Yhteensä Liittymismaksusaamiset Lisäys vuoden aikana 2 2 Liittymismaksusaamiset Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset sekä siirrot erien välillä Peruspääoma ei muutoksia tilikauden aikana Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät pitkäaikaiset velat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Yhteensä Vuoden 2012 luvussa on esitetty lainat jotka erääntyvät tai sen jälkeen.

16 15 Muiden velkojen erittely Pitkäaikaiset muut velat Liittymismaksut Lyhytaikaiset muut velat Muut velat Muut velat yhteensä Siirtovelkojen erittely Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset Siirtovelat yhteensä Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä vakinainen henkilöstö koko henkilöstö vakinainen henkilöstö koko henkilöstö Haminan Vesi -liikelaitos Virat ja toimet vs toimitusjohtaja 1 käyttömestari 1 verkostomestari 1 ts putkiasentaja 7 asiakassihteeri 1 ********************************************* Yhteensä 11

17 16 6. HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Päiväys ja allekirjoitukset Haminassa, helmikuun 20. päivänä 2013 Rauno Hyytiäinen Jaakko Kokkonen Marika Hartikainen johtokunnan pj johtokunnan vpj johtokunnan jäsen Juha Klami Mervi Kauppila Jani Väkevä johtokunnan jäsen johtokunnan jäsen toimitusjohtaja