Helsingin kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma , päivitys 2017

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma , päivitys 217

2 2 (12) Sisällysluettelo 1. Johdanto Valtakunnalliset ohjelmat ja kunnalliset suunnitelmat Toimintaympäristön muutokset Voimavarat ja niiden jakautuminen toimialoittain Valtion viranomaisten arviot sekä ympäristökeskuksen arviot henkilöstöresurssien riittävyydestä Henkilöstöresurssien muuttuminen Toteutetut toimenpiteet suunnitelmallisen valvonnan kehittämiseksi Helsingissä Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika sekä tarkastustiheydet Henkilöstön koulutus Valvontakohderekisteri / Tietojärjestelmä Sähköinen asiointi Valvonnan maksullisuus Viestintäsuunnitelma Laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat, joihin valvonta tukeutuu Erityistilannesuunnitelma Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi LIITTEET Liite 1 Elintarvikevalvontasuunnitelma Liite 2 Terveydensuojelun valvontasuunnitelma Liite 3 Tupakka- ja lääkelain valvontasuunnitelma Liite 4 Suunnitelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kunnan järjestämistä eläinlääkäripalveluista PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

3 3 (12) 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Hyvin toimivalla ympäristöterveydenhuollolla voidaan välttää/minimoida epidemioita ja vähentää huomattavasti terveydenhuollon kuormitusta ja sairauksien aiheuttamia poissaoloja työstä. Ympäristöterveydenhuollolla voidaan ehkäistä myös epidemioiden lisäksi monia kroonisia sairauksia, jos ongelmiin puututaan ajoissa (esim. sisäilmaongelmat). Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Helsingissä ympäristöterveydenhuollon tehtävistä vastaa Helsingin kaupungin ympäristökeskus, jossa kyseisiä tehtäviä hoidetaan sekä elintarviketurvallisuusosastossa että ympäristöterveysosastossa Valtakunnalliset ohjelmat ja kunnalliset suunnitelmat Ympäristöterveydenhuollon laeissa on velvoitettu valtion keskusvirastoja laatimaan toimialalleen valtakunnalliset ohjelmat ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisuuden, laadun ja maksullisuuden kehittämiseksi. Kyseiset voimassaolevat velvoitteet on säädetty elintarvikelain (23/26) 47 :ssä, eläinlääkintähuoltolain (765/29) 8 :ssä, terveydensuojelulain (763/1994) muutoksen (942/216) mukaisessa 4 a :ssä ja tupakkalain (549/216) 83 :ssä. Vastuuvirastot ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Mainittujen valtakunnallisten ohjelmien lisäksi kyseisten keskusvirastojen tulee laatia ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontaohjelma, joka on viimeksi laadittu vuosille Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmille asetettuja vaatimuksia kevennetään elintarvike- ja terveydensuojelulain muutosten myötä lähtien. Valtioneuvoston asetukset kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/26) sekä ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (78/211) kumotaan. Kunnan valvontasuunnitelmassa on edelleen otettava huomioon valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon valvon- PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

4 4 (12) taohjelma, mutta valvontasuunnitelmaa ei enää tarvitse tarkastaa vuosittain vaan tarvittaessa. Kunnan tulee laatia säännöllistä elintarvikevalvontaa koskeva kunnan valvontasuunnitelma siten, että valvonnassa otetaan huomioon toiminnan riskit ja että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Vastaavasti kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma, jossa tulee ottaa huomioon valtakunnallinen valvontaohjelma paikallisten tarpeiden mukaisesti. Valvonnan tulee olla laadukasta, riskiperusteista ja terveyshaittoja ehkäisevää. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä tupakka- ja lääkelain mukaista valvontasuunnitelmaa koskevat velvoitteet pysyvät vielä ennallaan. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan kunnan valvontasuunnitelman yhteisessä osiossa on todettava ympäristöterveydenhuollon käytettävissä olevat voimavarat ja niiden jakautuminen eri toimialoille. Valvontasuunnitelmassa on esitettävä valvonnan painopisteet sekä valtakunnalliseen valvontaohjelmaan liittyvät yhteiset ja toimialakohtaiset hankkeet ja projektit. Muita valvontasuunnitelmaan sisällytettäviä asioita ovat laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat, joihin valvonta tukeutuu, valvonnasta perittävät maksut, koulutussuunnitelma, varautuminen erityistilanteisiin ja viestintä. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakauden teemaksi on valittu valvonnan vaikuttavuus, jota lähestytään eri tavoin. Tavoitteena on - kohdentaa valvontaresurssit riskiperusteisesti ja tehokkaasti - kattaa valvonnan kustannukset tehokkaammin valvontakohteilta perittävillä maksuilla - kehittää ja hyödyntää tietojärjestelmiä - lisätä valvonnan yleistä näkyvyyttä kaikille kuntalaisille - ottaa käyttöön aluehallintoviraston kuntiin tekemät arviointi- ja ohjauskäynnit. Valvontasuunnitelmassa on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon aluehallintoviraston elintarvikevalvontaa koskevan arviointi- ja ohjauskäynnin raportti selvityspyyntöineen (ESAVI/7644/5.14.7/214) Toimintaympäristön muutokset Maakuntalakiluonnoksessa on linjattu, että vuoden 219 alusta lähtien maakunnat vastaisivat ympäristöterveydenhuollosta. Lakiluonnoksen mukaan riittävän osaamisen ja resurssit omaava kunta voisi kuitenkin laissa säädettyjen kriteerien PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

5 5 (12) täyttyessä sopia maakunnan kanssa tämän tehtävän järjestämisvastuun siirtämisestä kunnalle. Kriteereitä ei ole vielä määritelty. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on uudistanut elintarvikehuoneistoja koskevan riskiluokitusohjeen, jossa on määritelty suositeltu kohteiden tarkastustiheys. Uutta ohjetta sovelletaan vuoden 217 elintarvikevalvontasuunnitelmaan. Elintarvikehuoneistojen tarkastustiheyssuositukset laskevat riskinarviointiohjeen perusteella selvästi aikaisemmasta, mikä vaikuttaa elintarvikevalvonnan resurssitarpeen arviointiin. Myös tarkastussuunnitelman rakenne muuttuu, koska riskiperusteinen valvontasuunnitelma ei sisällä uusintatarkastuksia, joita tehdään Oivajärjestelmän arviointikriteereiden mukaisesti. Hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta mukaan terveydensuojelulain mukaisesta ilmoitusmenettelystä poistettaisiin kunnallisen viranomaisen velvollisuus tehdä päätös ilmoituksen johdosta. Lisäksi terveydensuojelulain ilmoitusmenettelyä täsmennettäisiin vastaamaan muuta ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntöä. Talousveden laatua ja valvontaa koskevia säännöksiä muutettaisiin juomavesidirektiiviin tehtyjen muutosten täytäntöönpanoksi. Lisäksi säännöksiä kevennettäisiin poistamalla vaatimus kunnan viranomaisen hyväksynnästä pieniltä talousvettä toimittavilta laitoksilta siirtämällä ne ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Terveydensuojelussa KUTI järjestelmää vastaava YHTI järjestelmä on lisännyt tarkastuksista aiheutuvaa työmäärää. Kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonta siirtyi kunnista ja aluehallintovirastoista Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesiin alkaen. Muutoksen yhteydessä kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö irrotettiin ympäristöterveydenhuollon yhteydestä. 2. Voimavarat ja niiden jakautuminen toimialoittain Ympäristöterveydenhuollon valvonta kuuluu ympäristökeskuksessa ympäristöterveysosaston ja elintarviketurvallisuusosaston tehtäviin. Hallinto- ja tukipalveluosasto tuottaa valvonnan tarvitsemia tukipalveluja, kuten atk-, hallinto- ja oikeuspalveluja sekä sihteeripalvelut. Elintarviketurvallisuusosasto huolehtii elintarvikelain mukaisista tehtävistä, eläinsuojelu-, eläintauti- ja eläinlääkintähuoltolain mukaisista tehtävistä sekä talousveden valvonnasta. Ympäristöterveysosasto huolehtii tupakka- ja lääkelain mukaisista valvontatehtävistä sekä terveydensuojelulain mukaisista tehtävistä lukuun ottamatta talousveden valvontaa. Elintarviketurvallisuusosasto muodostuu kolmesta yksiköstä (elintarvikevalmistus ja eläinsuojelu, myymälät, ravintolat) ja ympäristöterveysosasto kahdesta yksiköstä (asumisterveys ja terveydensuojelu). PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

6 6 (12) Elintarviketurvallisuus- ja ympäristöterveysosastoilla arvioidaan vuonna 217 olevan käytettävissä henkilöstöresursseja (1 htv = 22 htpv) koko ympäristöterveydenhuollon valvontaan 66 htv alla esitetyn mukaisesti (Taulukko 1). Aikaisemmasta poiketen henkilöstövoimavaroihin on merkitty 4 htv sihteereiden työpanosta, joka hoidetaan hallinto- ja tukipalveluista. Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan henkilöstövoimavarat henkilötyövuosina Helsingissä vuonna 217. ELO = elintarviketurvallisuusosasto, YTO = ympäristöterveysosasto. Toimiala ELO YTO Yhteensä Elintarvikevalvonta Tupakka- ja nikotiinivalvonta Terveydensuojelun valvonta Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonta Toimistosihteerit (hallintoja tukipalvelut) Yhteensä 32,5 2,8 32,5 2,8 Valvontakohteiden lukumäärät , 23,2* 24, ,5 2,5 51** *Osa resurssista kohdistuu asunnontarkastukseen, joka ei ole suunnitelmallista valvontaa, eivätkä asunnot sisälly valvontakohteiden määrään. **Ammattimaisen tai laajamittaisen eläintenpitopaikkojen lukumäärä. Suurin osa valvonnasta tehdään epäilyilmoitusten perusteella yksityisten henkilöiden eläintenpitoon. Tarkempi kuvaus valvontahenkilöstön riittävyydestä ja sen pätevyydestä on liitteenä olevissa toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa. Valvontasuunnitelmia laadittaessa on otettu huomioon, että ympäristökeskuksen käytettävissä olevista ympäristöterveydenhuollon valvontavoimavaroista on muista tehtävistä johtuen mahdollista irrottaa vain osa nimenomaan suunnitelmallista valvontaa varten Valtion viranomaisten arviot sekä ympäristökeskuksen arviot henkilöstöresurssien riittävyydestä Aluehallintovirasto arvioi vuoden 214 elintarvikevalvonnan arviointi- ja ohjauskäyntiä koskevassa raportissaan Helsingin alueen elintarvikevalvonnan haastavuuden olevan maan mittakaavassa poikkeuksellista. Valvottavana on suuri mas PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

7 7 (12) sa hyvin erilaisia toimijoita ja valvonta-alueella kuluu myös muuta maata suurempi osuus työpanoksesta ruokamyrkytysten selvittelyyn. Raportissa on esitetty resurssivajeeksi 2-36 henkilötyövuoden vaje riippuen laskentatavasta. Ympäristölautakunta päätti vastauksessaan aluehallintoviraston selvityspyyntöön ( 18, ), että ympäristökeskukselle annettu talousarvioraami vuodelle 216 ei mahdollista lisävakanssien esittämistä. Elintarvikevalvonnan resurssivaje on tarpeen vastaisuudessa ottaa huomioon ympäristölautakunnan käsitellessä talousarvioita ja -suunnitelmia. Eviran uudessa riskiluokitusohjeessa suositellut tarkastusmäärät laskevat selvästi aikaisempaan nähden. Ohjetta sovelletaan lähtien. Aikaisemmin Eviran ohjeistuksen mukaan esimerkiksi ravintolan tarkastustiheys saattoi olla jopa neljä kertaa vuodessa ja uuden ohjeen mukaan tarkastustiheys on korkeintaan kaksi kertaa vuodessa kohteen riskiluokasta riippuen. Riskiluokka määräytyy kohteen koon ja harjoitettavaan toimintaan liittyvien riskien perusteella. Uuden ohjeen perusteella resurssitarvearviot ovat muuttuneet ja kuilu valtakunnallisen ohjeistuksen ja kunnan käytössä olevien resurssien osalta on kaventunut. Kohdekohtaisen riskiluokituksen perusteella Helsingissä pitäisi tehdä vuonna 217 arviolta 35 suunnitelmallista tarkastusta, kun kokonaistarkastusmäärätarve oli aikaisemman ohjeistuksen mukaan yli 9 tarkastusta. Edellä mainittuun määrään eivät kuulu epäkohtien korjaamiseksi tehtävät Oivajärjestelmän mukaiset uusintatarkastukset (15 % suunnitelmallisista tarkastuksista), ensisaapumisvalvonnan tarkastukset ja muut suunnitelman ulkopuoliset tarkastukset kuten ruokamyrkytysepidemioihin ja valvontapyyntöihin liittyvät tarkastukset. Aluehallintoviraston vuoden 214 arvio resurssivajeesta on selvästi liian suuri ottaen huomioon Eviran uuden ohjeen mukaisen tarkastustarpeen. Eviran ohjeeseen nähden Helsingissä on vähintään viiden tarkastajan resurssivaje, jos uusintatarkastusten määrä pysyy nykyisellään eikä valvontakohteiden lukumäärä ja ennalta arvaamattomien tehtävien määrä merkittävästi nouse. Elintarvikevalvonnan voimavaroista noin 7 % kohdistuu suunnitelmalliseen valvontatyöhön eli suunnitelmallisiin riskiperusteisiin tarkastuksiin ja näytteenottoon. Suunnitelman ulkopuolisiin tehtäviin kuten uusintatarkastusten tekemiseen, ensisaapumisvalvontaan, ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn, toimijoiden neuvontaan sekä ruokamyrkytysepäilyjen ja valitusten käsittelyyn kuluu noin 3 % voimavaroista. Tupakka- ja lääkelain valvontaan voidaan käyttää 2,8 htv vuonna 217 eli 52 % Valviran määrittelemästä tarkastustarpeesta. Suunnitelmallisen terveydensuojelutoiminnan yleisten uimarantojen, talousvesien ja julkisten majoitushuoneiden valvontaa koskevat velvoitteet suoritetaan täysi PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

8 8 (12) määräisinä, toisin kuin koulujen, oppilaitosten, päivähoitotilojen ja hygieniahuoneistojen valvonta. Eläinlääkintähuoltolain edellyttämä perusterveydenhoito hoidetaan Helsingin yliopiston eläinsairaalan toimesta ostopalveluna. Eläinsuojeluvalvonnassa suurin osa resursseista kohdistuu epäilyn mukaisiin tarkastuksiin, joita tehdään noin 35 vuosittain. Helsingissä on laskennallisesti n. 1,5 htv:n vajaus eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa Henkilöstöresurssien muuttuminen Vuonna 213 on täytetty edellisenä vuonna täyttämättä olleista vakansseista yksi ympäristötarkastajan vakanssi, yksi elintarviketarkastajan vakanssi ja yksi terveystarkastajan vakanssi tupakkalain mukaiseen valvontaan. Organisaatiomuutoksen myötä vuonna 214 täytettiin kaksi uutta yksikön esimiestehtävää, toinen elintarviketurvallisuusosastoon ja toinen ympäristöterveysosastoon. Lisäksi täytettiin yksi säästössä ollut terveystarkastajan virka elintarvikevalvontaan ja samalla ympäristötarkastajan virka kokoaikaistettiin. Elintarviketurvallisuusosastossa on täytetty vuonna 216 säästössä ollut tarkastajan vakanssi eli tarkastusresurssit ovat kasvaneet yhdellä henkilötyövuodella. Kokonaisresurssimäärä ei ole kuitenkaan kasvanut, koska tutkimusavustajan toimi jätettiin täyttämättä henkilön jäädessä eläkkeelle. Ympäristöterveysosastossa on yksi ympäristötarkastajan vakanssi ollut säästössä vuonna Toteutetut toimenpiteet suunnitelmallisen valvonnan kehittämiseksi Helsingissä Henkilöresurssivajausta kompensoimaan on käytetty voimakkaan priorisoinnin lisäksi useita kehittämistoimenpiteitä, joista eräitä on lueteltu seuraavassa. Valvonnan suunnitelmallisuus ja kohdekohtainen riskiluokitus Valvonnan laadun parantamiseksi on laadittu kohdetyyppikohtaisia ohjeita ja lomakkeita valvontaa varten. Suunnitelmallisuuteen kuuluu myös riskiluokitus, joka on vuonna 216 tehty elintarvikevalvontakohteiden osalta kohdekohtaisesti Eviran ohjeen mukaisesti. Tämä mahdollistaa riskialttiisiin ja mahdollisesti huonommin hoidettuihin kohteisiin painotetun valvonnan. Laadun kehittäminen Ympäristökeskuksen laatujärjestelmä kattaa kaikki ympäristöterveydenhuollon toimialat. Laatujärjestelmään sisältyy ympäristöterveydenhuollon sektorikohtaiset toimintaohjeet muun muassa ilmoitusten käsittelystä, tarkastuksen tekemisestä, PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

9 9 (12) näytteenotosta ja toimenpidepyyntöjen käsittelystä. Näitä uudistetaan jatkuvana toimintana tarpeen mukaan ja auditointien havaintojen perusteella. Eläinsuojeluvalvonnan menettelyitä on kehitetty laatukoulutukseen liittyvänä kehittämistyönä merkittävästi vuonna 216 ja Helsingissä tehtyä kehittämistyötä on hyödynnetty myös valtakunnallisesti Eviran toimesta. Delegointi ja ilmoitusten käsittelyjen keventäminen Ympäristökeskuksessa on toteutettu vuonna 29 tupakkatuotteiden vähittäismyynnin lupia koskeva päätösten delegointi terveystarkastajille ja täten madallettu organisaatiota. Vuonna 211 elintarvikelain mukaisten ilmoitusten käsittely on siirretty terveys- ja elintarviketarkastajille sekä eläinlääkäreille. Lisäksi lääkelain mukaisten nikotiinituotteiden myyntipaikkojen hyväksymiset on delegoitu tietyille viranhaltijoille. Delegointien myötä toiminta on virtaviivaistunut ja nopeutunut. Organisaatiomuutoksen myötä ympäristökeskuksen kaikki delegointipäätökset on tarkistettu. Terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten käsittely on yhtenäistetty organisaatiomuutoksen yhteydessä, kun ilmoituksia käsitellään nykyisin vain yhdessä osastossa. Valvonnan tehostaminen Terveydensuojelulain sekä tupakka- ja lääkelain mukaisessa valvonnassa on edistetty sähköisten työvälineiden hyödyntämistä ja otettu käyttöön myös sähköiset tarkastuslomakkeet ja siten kevennetty pöytäkirjojen sisältöä. Tämä on mahdollistanut suunnitelmallisten tarkastusten määrän lisäämisen. 3. Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika sekä tarkastustiheydet Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika vaihtelevat eri ympäristöterveydenhuollon osa-alueilla. Myös valvontakohteiden riskiluokitus ja tarkastustiheyssuositukset vaihtelevat eri osa-alueilla. Kyseiset asiat on kuvattu tarkemmin toimialakohtaisissa suunnitelmissa. 4. Henkilöstön koulutus Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden pätevyydet on tarkemmin kuvattu toimialakohtaisissa suunnitelmissa. Pätevyys varmistetaan aina uutta henkilöä rekrytoitaessa ottaen huomioon sektorilakikohtaiset pätevyysvaatimukset ja ympäristökeskuksen sisäiset erityistarpeet. Vakituinen henkilöstö osallistuu säännöllisesti täydennyskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen kannustetaan. Ympäristö PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

10 1 (12) keskuksessa on erillisenä toimintana osaamisen kehittämisen matriisi, jonka pääasiallinen tavoite on ammatillisen perus-, yleis- ja osaltaan erityisosaamisen kehittäminen, systemaattinen kaikkien työntekijöiden vuosittainen osaamistason arviointi ja seuraaminen luotua tietojärjestelmää käyttäen. Yksiköissä pidettävissä vuosittaisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa esimies arvioi jokaisen työntekijän kanssa osaamisen tason sekä edellisenä vuonna toteutuneen koulutuksen ja kehityksen. Tuloskeskustelussa sovitaan kehittymissuunnitelma yksilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Vuonna 215 ympäristökeskuksessa ympäristöterveydenhuollon henkilöstön keskimääräinen koulutukseen käytetty työaika työntekijää kohden oli 1,9 päivää. Em. luku ei sisällä ympäristökeskuksen sisäistä koulutusta ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueilta. Ympäristöterveydenhuollon valvontahenkilöstön aktiivisuus myös omaehtoiseen kouluttautumiseen on suuri ja jatkokoulutukseen on kannustettu. Ammatillisen täydennyskoulutuksen lisäksi ympäristökeskuksessa suoritetaan jatkuvasti useita jatko-opintoja sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. Suoritettuja jatkoopintoja ovat esimerkiksi ympäristöteknologian ylempi ammattikorkeakoulututkinto, elintarviketieteiden maisterin tutkinto ja hygieenikkotutkinto. Uudessa organisaatiossa työntekijöiden erikoistuminen on lisääntynyt aikaisempaan verrattuna, kun osastojen tehtävät on jaettu ympäristöterveydenhuollon erityislakien mukaan. Elintarviketurvallisuusosastolla erikoistuminen on syventynyt edelleen, kun elintarvikevalvontaa tehdään kolmessa pääosin elintarvikevalvontakohteiden toiminnan mukaan muodostetussa yksikössä. Ympäristöterveysosaston kaksi yksikköä huolehtivat nykyisin kaikista terveydensuojelulain mukaisista valvontatehtävistä lukuun ottamatta talousveden ja tapahtumien terveydensuojelulain mukaista valvontaa. Samassa osastossa huolehditaan myös tupakka- ja lääkelain mukaisesta valvonnasta. Osa ympäristötarkastajista on erikoistunut joko asuntojen tai muiden oleskelutilojen kuten koulujen ja päiväkotien terveydellisten olosuhteiden valvontaan. 5. Valvontakohderekisteri / Tietojärjestelmä Ympäristökeskuksessa on käytössä Digian Tarkastaja-valvontatietojärjestelmä. Valvontatietojärjestelmän vuotuiset käyttö- ja ylläpitokulut ovat noin 5 ja sillä on ympäristökeskuksessa runsaat 8 käyttäjää. Järjestelmän käytöstä on toimintaohjeet ja henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti järjestelmän käyttöön. Valtion keskusvirastojen lisääntyvät ja muuttuvat vaatimukset vaikuttavat järjestelmän ylläpitokustannuksiin. PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

11 11 (12) 5.1. Sähköinen asiointi Sähköistä asiakaspalvelua on lisätty ja esimerkiksi elintarvikehuoneistojen rekisteröinti-ilmoitukset ja toimijanvaihdosilmoitukset voi tehdä Helsingin kaupungin yhteisen sähköisen asiointipalvelun kautta. Ilmoituksista noin 45 % tulee sähköisen asioinnin kautta. Tapahtumien elintarvikemyyntiin liittyvät tiedottamiset on myös mahdollista tehdä sähköisen asioinnin kautta. 6. Valvonnan maksullisuus Toiminnan tehostuminen ja etenkin lakisääteisten maksujen yleistyminen on näkynyt maksutulojen lisääntymisenä, mutta vuosittaiset valvontatulot eivät ole vertailukelpoisia muun muassa lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Ympäristöterveydenhuollon taksa on viraston internetsivuilla ja se päivitetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. 7. Viestintäsuunnitelma Ympäristökeskuksen viestintätehtäviä hoitaa viestintäyksikkö, joka vastaa ajankohtaistiedottamisesta, ympäristölautakunnan päätöksenteosta tiedottamisesta, verkkosivujen ylläpidosta ja kehittämisestä, julkaisujen, oppaiden ja esitteiden tuottamisesta, erityistilanteiden viestinnän suunnittelusta ja viestintävalmiuksien ylläpidosta, projekteille annettavasta viestintätuesta, aineistopankin ylläpidosta, sekä median ja sosiaalisen median seurannasta. Kaupungin yhteisellä hel.fi sivustolla on kuvattu keskeisin ympäristökeskuksen toimialaan liittyvä toiminta ja palvelut kuntalaisille ja yrityksille. Asiakaskyselyiden järjestämisestä ja palautejärjestelmästä sekä asiakaspalvelun seurannasta ja kehittämisestä huolehtii asiakkuuksien hallinnan matriisi. Matriisissa on jäseniä kaikista ympäristökeskuksen osastoista. Ympäristökeskuksessa on neuvontapuhelinnumerot elintarvikkeisiin, asumisterveyteen ja eläinsuojeluun liittyviin kysymyksiin. Ajankohtaisista aiheista viestitään myös sosiaalisen median kautta. Palautteisiin ja kysymyksiin vastataan kaupungin yhteisessä palautejärjestelmässä sekä edelleen myös ympäristökeskuksen yleisen sähköpostin kautta. 8. Laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat, joihin valvonta tukeutuu PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

12 12 (12) Laboratoriotutkimukset tehdään MetropoliLab Oy:n laboratoriossa, jolla on Eviran myöntämä hyväksyntä elintarvike- ja terveydensuojelulain mukaisten analyysien tekemiseen. Laboratoriopalvelut on kilpailutettu ja ympäristökeskuksella on sopimus MetropoliLab Oy:n kanssa. MetropoliLab vastaa myös erityistilanteissa tehtävistä laboratoriotutkimuksista. 9. Erityistilannesuunnitelma Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen valmiussuunnitelma poikkeusoloja, häiriötilanteita ja erityistilanteita varten on päivitetty vuoden 214 lopussa ja päivitetään vuosittain. Suunnitelma perustuu koko kaupunkikonsernia koskevaan valmiusohjeeseen. Suunnitelmaan sisältyviä ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvia lukuja ovat - Elintarvikkeisiinliittyvätvaaratilanteet - Ruokamyrkytyksetjatalousvesiepidemiat - Helpostileviäväteläintaudit - Uimavedensaastuminen - Säteilyvaaratilanteet - Kriisiviestintäohje 1. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Vuotta 215 koskevat arvioinnit on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon VYHA-järjestelmän kautta. Arvioinnit vuoden 216 valvontasuunnitelman toteutumisesta lähetetään maaliskuun 217 loppuun mennessä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Arvioinnin sisältö perustuu Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen ohjelman ohjeisiin sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston antamiin ohjeisiin. Arviointituloksilla ja valvonnasta saaduilla kokemuksilla on keskeinen merkitys seuraavia valvontasuunnitelmia laadittaessa. PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

13 1 (1) Helsingin elintarvikevalvontasuunnitelma , päivitys 217 PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

14 2 (1) Sisällysluettelo 1. Johdanto Kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tehtävät Valvonnan henkilöstövoimavarat Valvonnan painopistealueet, valvontakohteet, riskinarviointi ja tarkastusmäärät Valvontakohteet Kohteiden riskiluokitus ja tarkastustiheys Elintarvikevalvonnan painopistealueet Tarkastusten määrittely, sisältö ja keskimäärin tarkastukseen käytettävä aika Valvontanäytteet ja projektit sekä laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Varautuminen elintarvikkeiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin Elintarvikevälitteisten epidemioiden selvittäminen Rasff-ilmoitukset, takaisinvedot Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 1 LIITE 1 Elintarvikevalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset vuonna 217 LIITE 2 Suunnitelmalliset näytteet vuonna 217 PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

15 3 (1) 1. Johdanto Tämä suunnitelma on elintarvikelain (23/26, muutos 352/211) 48 :n perusteella tehty Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen elintarvikevalvontasuunnitelma vuosille , jossa on huomioitu erityisesti vuosi 217. Suunnitelma koskee kaikkea ympäristökeskuksen suorittamaa elintarvikevalvontaa ja sisältää eriteltynä suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan. Elintarvikevalvonta toteutetaan elintarvikelain ja muiden voimassaolevien elintarvikevalvontaa koskevien EY-säännösten ja kansallisten säännösten mukaisesti. Kunnan tulee laatia säännöllistä elintarvikevalvontaa koskeva kunnan valvontasuunnitelma siten, että valvonnassa otetaan huomioon toiminnan riskit ja että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Helsingin elintarvikevalvontasuunnitelmassa on otettu soveltuvin osin huomioon Eviran laatima elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU). Elintarvikevalvontasuunnitelmaan sisällytetään sekä ilmoitettujen että hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen säännöllinen valvonta. Elintarvikevalvonnasta vastaa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosasto, jossa on kolme yksikköä (elintarvikevalmistus- ja eläinsuojelu, elintarvikemyymälät, ravintolat) Kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tehtävät Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen vastaa elintarvikelain mukaisesta valvonnasta. Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen vastaa elintarvikelain mukaisten ilmoitusten ja hakemusten käsittelystä, hyväksyttyjen ja ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen ja alkutuotantopaikkojen suunnitelmallisesta valvonnasta ja näytteenotosta, ruokamyrkytysten selvittämisestä sekä elintarvikealan toimijoiden ja kuntalaisten neuvonnasta. Helsingissä käsitellään vuosittain n. 8-9 uutta elintarvikehuoneistoa tai toimijan vaihdosta koskevaa ilmoitusta. Käsittelyksi katsotaan ilmoituksen vastaanottaminen ja ilmoitettujen tietojen siirtäminen viranomaisen valvontatietokantaan sekä todistuksen lähettäminen toimijalle. Elintarvikehuoneistoon tehdään suunnitelmallinen tarkastus kohteen riskinarviointiin perustuvassa aikataulussa. Hyväksymismenettelyn piirissä ovat eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevät laitokset, joihin liittyviä hakemuksia käsitellään vuosittain alle kymmenen. Elintarvikelain mukaan liikkuvan elintarvikehuoneiston eli esimerkiksi tapahtumaan osallistuvan ruokamyyjän on tiedotettava toiminnastaan neljä arkipäivää ennen myyntitapahtumaa. Liikkuviin elintarvikehuoneistoihin liittyviä elintarvikelain mukaisia tiedottamisia käsitellään vuosittain lähes 15. PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

16 4 (1) Elintarvikkeisiin liittyviä toimenpidepyyntöjä käsitellään vuosittain n. 7. Suurin osa toimenpidepyynnöistä koskee ruokamyrkytysepäilyjä. Luku sisältää myös Eviran kautta tulleet kiireelliset valvontapyynnöt ja kuluttajilta tulleet esimerkiksi pakkausmerkintöihin, elintarvikkeen laatuun tai elintarvikehuoneiston hygieniaan liittyvät valitukset. Elintarvikevalvontaan liittyvää puhelin- ja sähköpostineuvontaa annetaan vuosittain noin 4 kertaa. Neuvonnasta suurin osa pyritään ohjaamaan elintarvikeneuvontapuhelimeen ja yhteiseen sähköpostiin. Elintarvikeneuvonnassa on myös kokeiltu vuonna 216 chat-palvelua, jonka jatkoa harkitaan saatujen kokemusten perusteella. Elintarvikevalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset ovat valtakunnallisen Oivajärjestelmän mukaisia tarkastuksia, joiden tarkastustulokset ovat julkisia. Oivajärjestelmässä elintarvikehuoneiston tarkastustulos arvioidaan asteikolla A (oivallinen), B (hyvä), C (korjattavaa), D (huono). C- ja D-arviosta seuraa aina uusintatarkastus, jossa havaittujen epäkohtien korjaaminen varmistetaan. Uusintatarkastuksia varten on varattava riittävästi henkilöresursseja. 2. Valvonnan henkilöstövoimavarat Koko elintarvikevalvontaan arvioidaan käytettävän henkilöstöresursseja vuonna 217 yhteensä 32,5 htv. Elintarvikevalvonnan voimavaroista noin 7 % kohdistuu suunnitelmalliseen valvontatyöhön eli suunnitelmallisiin riskiperusteisiin tarkastuksiin ja näytteenottoon. Suunnitelman ulkopuolisiin tehtäviin kuten uusintatarkastusten tekemiseen, ensisaapumisvalvontaan, ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn, toimijoiden neuvontaan sekä ruokamyrkytysepäilyjen ja valitusten käsittelyyn kuluu noin 3 % voimavaroista. Elintarvikevalvontaan käytettävät henkilöstövoimavarat vuonna 217 ovat seuraavat: Elintarviketurvallisuuspäällikkö,8 htv Yksiköiden esimiehet (kaupungineläinlää2,8 htv käri, kaksi johtavaa elintarviketarkastajaa) Elintarvikevalvontaa tekevät eläinlääkärit 2, htv Elintarviketarkastajat 26,1 htv Avustava henkilöstö (tutkimusavustajat),8 htv Yhteensä 32,5 htv Evira uudisti elintarvikehuoneistojen riskiluokitusohjeen (Eviran ohje 153/1) loppuvuodesta 215, jonka jälkeen Helsingissä on riskiluokiteltu lähes kaikki elintarvikevalvonnan kohteet Eviran ohjeen mukaisesti. Eviran uudessa ohjeessa suositellut tarkastusmäärät laskivat aikaisempaan nähden selvästi. Aikaisemmin Eviran ohjeistuksen mukaan esimerkiksi ravintolan tarkastustiheys saattoi olla jopa neljä kertaa vuodessa ja uuden ohjeen mukaan tarkastusti PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

17 5 (1) heys on korkeintaan kahdesti vuodessa kohteen riskiluokasta riippuen. Tarkastusmäärätarve oli aikaisemman ohjeistuksen mukaan jopa yli 9 tarkastusta. Uusien riskiperusteisten tarkastusmäärien perusteella resurssitarvearviot ovat muuttuneet ja kuilu valtakunnallisen ohjeistuksen ja kunnan käytössä olevien resurssien osalta on kaventunut. Kohdekohtaisen riskiluokituksen perusteella Helsingissä pitäisi tehdä vuonna 217 noin 364 suunnitelmallista tarkastusta. Määrä on arvio. Edellä mainittuun määrään eivät kuulu epäkohtien korjaamiseksi tehtävät Oiva-järjestelmän mukaiset uusintatarkastukset (15 % suunnitelmallisista), ensisaapumisvalvonnan tarkastukset ja muut suunnitelman ulkopuoliset tarkastukset kuten ruokamyrkytysepidemioihin ja valvontapyyntöihin liittyvät tarkastukset. Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki lokakuussa 214 elintarvikevalvonnan arviointi- ja ohjauskäynnin Helsinkiin. Aluehallintovirasto arvioi raportissaan ja siihen liittyvässä selvityspyynnössä Helsingin alueen elintarvikevalvonnan haastavuuden olevan maan mittakaavassa poikkeuksellista. Valvottavana on suuri massa hyvin erilaisia toimijoita. Muuhun maahan nähden alueella on paljon maahanmuuttotaustaisia yrittäjiä, virtuaalihuoneistoja, ensisaapumistoimintaa ja tapahtumia. Valvontaalueella kuluu myös muuta maata suurempi osuus työpanoksesta ruokamyrkytysten selvittelyyn. Aluehallintoviraston raportin mukaan henkilövoimavarojen puute heijastuu vahvasti valvonnan toteutumiseen ja kattavuuteen ja resurssivaje olisi noin 236 henkilötyövuotta. Aluehallintoviraston vuoden 214 arvio resurssivajeesta on selvästi liian suuri ottaen huomioon Eviran uuden ohjeen mukaisen tarkastustarpeen. Eviran uuteen ohjeeseen nähden Helsingissä on vähintään viiden tarkastajan resurssivaje, jos uusintatarkastusten määrä pysyy nykyisellään eikä valvontakohteiden lukumäärä merkittävästi nouse. Vuonna 217 on aikaisempaan nähden käytettävissä yhden tarkastajan työpanos lisäys, koska loppuvuodesta 216 on täytetty säästössä ollut tarkastajan vakanssi. 3. Valvonnan painopistealueet, valvontakohteet, riskinarviointi ja tarkastusmäärät 3.1. Valvontakohteet Helsingissä on 5251 elintarvikevalvontakohdetta. Kohteet on jaoteltu elintarvikelain mukaan hyväksyntää edellyttävään toimintaan (29 kpl) ja ilmoitettavaan toimintaan (518 kpl). Alkutuotantopaikkoja on 21 ja kontaktimateriaalitoimijoita 21. Kohteet on rekisteröity Tarkastaja-tietokantaan, johon myös kaikki tarkastukset, näytteenotot, toimenpidepyynnöt ja muut valvontatoimenpiteet kirjataan. Elintarvikelain mukaan tieto elintarvikevalvontakohteista ja niiden valvontatoimenpiteistä toimitetaan Eviralle sähköisesti ns. KUTI-luokittelun mukaisesti. PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

18 6 (1) 3.2. Kohteiden riskiluokitus ja tarkastustiheys Valvontasuunnitelma on laadittu vuodelle 217 kohdekohtaisen riskinarvioinnin ja KUTI-luokittelun mukaisesti siten, että kohteiden lukumäärä määräytyy riskialtteimman toiminnan mukaan. Riskiluokitus on tehty valvontakohteista saatavilla olevien tietojen perusteella eikä riskiluokituksessa käytettyjen tietojen kuten annosmäärien ja pinta-alojen oikeellisuutta ole varmistettu tarkastuksella. Kohteet on jaettu Eviran ohjeen mukaisesti riskiluokkiin -1, jolloin on kaikkein vähäriskisin (esim. pub) ja 1 korkeariskisin (esim. lihalaitos, jossa tuotanto >1 milj. kg vuodessa). Riskiluokkaan vaikuttaa kohteen koko, eli esimerkiksi päivittäisten ruoka-annosten tai asiakaspaikkojen määrä ja toisaalta harjoitettava toiminta, jossa helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittely lisää riskiä. Riskiluokka määrittelee kohteen tarkastustiheyden, joka voi vaihdella -12 tarkastusta vuodessa. Valvontakohteiden tarkastustiheys poikkeaa osin Eviran riskiohjeen mukaisesta luokituksesta paikallisen riskinarvioinnin perusteella. Esimerkiksi ruhoja käsittelevät lihamyymälät suunnitellaan tarkastettavan kerran vuodessa, kun Eviran luokittelun mukaan niiden tarkastustiheys olisi joka toinen vuosi. Toisaalta päiväkodit ja vanhusten palvelukeskukset, joissa valmistetaan ruokaa, tarkastetaan joka toinen vuosi, vaikka riskiryhmiin kuuluvina kohteina ne pitäisi Eviran mukaan tarkastaa vuosittain. Suurin osa päiväkotien ja vanhusten palvelukeskusten keittiöistä kuuluu hyvin toimivan keskitetysti ohjatun omavalvonnan piiriin, mistä johtuen valvontatiheyttä on laskettu. Kohdekohtaiseen riskiluokitukseen perustuva tarkastussuunnitelma on liitteessä 1. Suunnitelma tarkentuu tulevina vuosina, kun yhä suuremmassa osassa valvontakohteita on tehty ensimmäinen riskiluokittelun mukainen tarkastus Elintarvikevalvonnan painopistealueet 1. Riskiperusteisen valvontasuunnitelman toteutuminen Tavoitteena on, että vuonna 217 näytteenottosuunnitelma toteutuu suunnitellusti ja riskiperusteisen valvontasuunnitelman tarkastusmäärästä toteutuu vähintään 85 % eli vähintään 26 suunnitelmallista tarkastusta. Suunnitelmallisista tarkastuksista noin 5 kohdistuu uusien elintarvikehuoneistojen ensimmäisiin tarkastuksiin, jos elintarvikevalvontakohteiden vaihtuvuus pysyy samalla tasolla kuin edellisvuosina. Varmistetaan että tarkastukset kohdistuvat kohdekohtaisen riskiluokituksen perusteella. Elintarvikehuoneistoiksi luokiteltuihin apteekkeihin, kuntosaleihin ja pubeihin ei tehdä suunnitelmallisia tarkastuksia lukuun ottamatta uusien elintarvikehuoneistojen aloitustarkastuksia. Tämän lisäksi tehdään Oiva-järjestelmän mukaiset uusintatarkastukset, joita arvioidaan olevan noin 4. Kokonaistarkastusmäärään kuuluvat myös ruokamyrkytyksiin ja toimenpidepyyntöihin liittyvät tarkastukset, joiden määrä vaihtelee vuosittain. PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

19 7 (1) Lisäksi tehdään Eviran kanssa tehdyn sopimuksen mukaiset ensisaapumistarkastukset, joita on 4-5. Tapahtumiin tehtävissä tarkastuksissa tehdään Oiva-tarkastuksia liikkuviin elintarvikehuoneistoihin ja suunnataan voimavaroja ennaltaehkäisevään toimintaan kuten tapahtumien viranomaiskatselmuksiin ja sähköiseen neuvontaan. Liikkuvien elintarvikehuoneistojen Oiva-tarkastuksia tehdään myös ulkopaikkakuntalaisille toimijoille, jotka osallistuvat tapahtumaan tai muuten toimivat Helsingissä. Nämä tarkastukset tehdään toimijan oman rekisteröitymiskunnan tekemän riskiluokituksen mukaisesti. 2. Oiva-tarkastuksissa havaittujen epäkohtien korjaantumisen varmistaminen ja Oiva-yleisarvioiden kehitys Seurataan Oiva-yleisarvioiden kehitystä, joka kuvaa elintarvikehuoneistojen toiminnan vaatimusten mukaisuutta ja valvonnan vaikuttavuutta. Tavoite vuosille on, että Oiva-tarkastuksissa vähintään 85 % tarkastetuista kohteista saa yleisarvion A (oivallinen) tai B (hyvä). Varmistetaan havaittujen epäkohtien korjaantuminen eli jos Oiva-tarkastuksessa on annettu C-arvio, tehdään uusintatarkastus. Jos uusintatarkastuksella epäkohtia ei ole korjattu, ryhdytään pääsääntöisesti pakkokeinoihin. Huolehditaan, että Oivaarvosana C johtaa aina uusintatarkastukseen ja D-arvosana pakkokeinojen käyttöön. Jatketaan arviointien yhtenäistämistä yksiköiden sisällä ja niiden kesken. 3. Jatketaan yhteistyötä YritysHelsingin ja muiden tahojen kanssa elintarvikealan toimijoiden neuvonnassa. Kohdennetaan neuvontaa maahanmuuttotaustaisille ja ketjuihin kuulumattomille yrittäjille. Vuonna 217 jatketaan osallistumista YritysHelsingin järjestämiin aloittavien yrittäjien infotilaisuuksiin. Viestitään ja tiedotetaan aktiivisesti elintarvikealan ajankohtaista asiosta twitterin ja viraston facebook-sivujen kautta. Jatketaan tarvittaessa elintarvikeneuvonnan chat-palvelua, jos vuoden 216 kokeilun tulokset ovat myönteiset. 4. Osallistutaan valtakunnalliseen kasvisten jäljitettävyysprojektiin Osallistutaan Eviran koordinoimaan valtakunnalliseen kasvisten jäljitettävyysprojektiin, jossa tehdään suunnitelmallisia tarkastuksia kasvisten vähittäis- ja tukkumyyntipisteisiin kesällä Tarkastusten määrittely, sisältö ja keskimäärin tarkastukseen käytettävä aika Tarkastus on määritelty valvonta-asetuksessa (EY) 882/24 minkä tahansa näkökohdan tutkimiseksi sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta lainsäädännössä sille esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen. Valvonta-asetuksen mukaan PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

20 8 (1) elintarvikevalvonnan tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta. Tarkastuskäynnillä voidaan tarkastaa koko valvontakohde ja sen toiminnot tai vain jokin osa-alue. Tarkastukseen voi sisältyä näytteenottoa ja mittauksia. Tarkastuksen laajuus riippuu kohdetyypistä sekä siitä, onko kyseessä aloitustarkastus vai muu suunnitelmallinen tarkastus. Pelkkää näytteenottoa kohteessa ei katsota tarkastukseksi. Tarkastus sisältää tarkastukseen valmistautumisen, tarkastuksen suorittamisen sekä tarkastuskertomuksen laatimisen. Tarkastukseen valmistautuminen sisältää hyväksymispäätökseen tai elintarvikehuoneistosta tehtyyn ilmoitukseen, edelliseen tarkastuskertomukseen ja sähköisen valvontatietojärjestelmän kohdekohtaisiin tietoihin tutustumisen. Pääsääntöisesti tarkastukset tehdään ennalta ilmoittamatta ja silloin, kun kohteessa on toimintaa, jotta voidaan arvioida myös toiminnan hygieniaa. Tarkastuskäyntejä tehdään myös muulloin, esimerkiksi aamulla ennen varsinaista toiminta-aikaa. Tarkastuksia tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin esimerkiksi suuriin yleisötilaisuuksiin, ravintoloihin ja grillikioskeihin. Kaikista tarkastuksista laaditaan kirjallinen tarkastuskertomus. Kaikki suunnitelmalliset tarkastukset ovat Oiva-järjestelmän mukaisia tarkastuksia. Oiva-järjestelmän mukainen tarkastuskertomus tehdään Eviran ohjeiden mukaisesti KUTIjärjestelmän ja Eviranetin kautta. Tarkastuskertomusta suppeampi Oiva-raportti on julkinen Eviran ylläpitämän sivuston kautta. Ensisaapumisvalvontatarkastuksissa käytetään Eviran tarkastuslomaketta. Liitteenä 1 olevassa taulukossa on esitetty eri valvontakohdetyyppien tarkastuksiin Eviran riskiluokitusohjeen mukainen käytettävä aika. Tarkastuksen tekeminen ja sen sisältö on tarkemmin määritelty ympäristökeskuksen laatukäsikirjassa toimintaohjeessa: Elintarvikehuoneiston tarkastaminen. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tarkastukset on ryhmitelty seuraavasti: A. Suunnitelmallisen valvonnan tarkastukset 1. Suunnitelmallinen tarkastus (sisältää myös uusien elintarvikehuoneistojen ensimmäiset tarkastukset ja suunnitelmalliset asiakirjatarkastukset) 2. Uusintatarkastus (Oiva-järjestelmän C- tai D-arvion jälkeen) B. Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen liittyvät tarkastukset (pakkokeinotarkastus) C. Muut tarkastukset 1. Asiakasvalituksen perusteella tehty erillinen tarkastus (toimenpidepyyntö) 2. Ruokamyrkytysepäilyn johdosta tehty erillinen tarkastus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

21 9 (1) 3. Ensisaapumisvalvontatarkastukset (sopimus Eviran kanssa) 4. Muu tarkastus (esim. perehdyttämisen tai Oiva-arviointien yhdenmukaistamisen vuoksi tehty yhteistarkastus) Kunnalliseen valvontasuunnitelmaan perustuvat suunnitelmalliset tarkastukset ja elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen liittyvät tarkastukset ovat maksullisia. Helsingin kaupungin elintarvikelain mukainen maksutaksa sisältyy ympäristöterveydenhuollon taksaan. 5 Valvontanäytteet ja projektit sekä laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Elintarviketurvallisuusosastossa käytetään näytteenottoon vuonna 217 yksi henkilötyövuosi. Elintarvikevalvonnan laboratoriotutkimukset tehdään elintarvikelain mukaisesti hyväksytyssä MetropoliLab Oy:n laboratoriossa, joka vastaa ulkopuolisena asiantuntijana osasta elintarvikenäytteenottoa. MetropoliLab Oy.n elintarvikenäytteenotto on akkreditoitu. Näytteenottoa suunnataan riskiperusteisesti ottaen huomioon kohteen riskiluokitus, omavalvonnan toimivuus, aikaisemmat valvontakokemukset ja kohteen toimintaan liittyvät valitukset ja ruokamyrkytysepäilyt. Elintarvikehuoneistojen ja laitosten omavalvonnan näytteenotto otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon valvontanäytteiden määrässä. Elintarvikealan toimijoita ohjataan ottamaan ja tutkituttamaan itse omavalvontanäytteitä. Näytteenotossa otetaan huomioon mikrobikriteeriasetus ja Eviran ohjeistus näytteiden otosta ja tutkimisesta. Suunnitelmallisia mikrobiologisia tai kemiallisia elintarvikenäytteitä otetaan vuonna 217 yhteensä 81 mukaan lukien pintapuhtausnäytteet. Edellä mainittuihin suunnitelmallisiin näytteisiin ei lueta kuuluvan ruokamyrkytys- ja valitusnäytteitä, joiden määrä vaihtelee vuosittain. Näytteenottosuunnitelma, jossa näytteenottoprojektit ja muu suunnitelmallinen näytteenotto on kuvattu liitteessä 2. Näytteenotto ja analyysit ovat pääsääntöisesti toimijalle maksullisia. 6 Varautuminen elintarvikkeiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin 6.1. Elintarvikevälitteisten epidemioiden selvittäminen Ruokamyrkytysten käytännön selvitystyötä tekee ruokamyrkytystiimi, johon kuuluu kolme elintarviketarkastajaa ja hygieenikkoeläinlääkäri. Tiimi hoitaa yli viiden hengen ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyön ja tarvittavat raportoinnit Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja Eviraan. Tiimi toimii lakisääteisen ruokamyrkytysten selvitystyöryhmän alaisuudessa, jonka kokoonpano on päivitetty vuonna 215. Ruokamyrkytysepäilyjen osalta tavoitteena on, että ruokamyrkytysepäilyt ja epidemiat käsitellään nopeasti ja tehokkaasti siten, että yksittäisten ruokamyrkytysepäilyjen keskimääräinen käsittelyaika on enintään 6 vrk. Ruokamyrkytysepidemioiden osalta lakisääteinen selvitysaika on 3 kk. PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

22 1 (1) Toimintaohje ruokamyrkytysten ja talousvesiepidemioiden selvittämisestä päivitetään vuosittain Rasff-ilmoitukset, takaisinvedot Euroopan komissio pitää yllä nopean hälytyksen järjestelmää (RASFF), jonka avulla tiedotetaan jäsenvaltioille sähköisesti terveysvaaraa aiheuttavista elintarvikkeista ja rehuista. Evira lähettää sähköisesti ns. RASFF-ilmoitukset ja niitä koskevat erilliset valvontapyynnöt Helsingissä ympäristökeskukseen. Valvontapyynnöt selvitetään viivytyksettä ja RASFF-ilmoitusten tietoja käytetään muuten hyväksi valvonnan suuntaamisessa. Jos terveysvaarallista elintarviketta epäillään olevan helsinkiläisessä valvontakohteessa, ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin elintarvikkeiden markkinoilta poistamiseksi. Markkinoilta poistamisessa otetaan huomioon Elintarviketurvallisuusviraston ohje elintarvikealan toimijoille takaisinvedosta sekä ilmoittamisesta viranomaisille ja kuluttajille 7. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi raportoidaan vuosittain ympäristölautakunnalle maaliskuun loppuun mennessä. Toteutumisen arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat asiat Suunnitelmallisten tarkastusten toteutuma ja kattavuus Muiden tarkastusten toteuma Näytteenoton toteuma Ruokamyrkytysten selvittämisen varautumistoiminnan toimivuus Valvonnasta saadut tulot valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa otetaan huomioon muu elintarvikevalvontaan liittyvä raportointi kuten elintarvikevalvonnan tietojen keruu (KUTI,ELTU) ja elintarvikevalvonnan raportointi (ns. VASU). Oman sisäisen arvioinnin lisäksi otetaan huomioon myös ulkopuolisten tekemät arvioinnit kunnan valvonnasta. Tällaisia ovat aluehallintoviraston suorittamat paikallisen elintarvikevalvonnan arviointi- ja ohjauskäynnit, Eviran auditointijärjestelmän mukaiset käynnit ja komission tekemät ns. EU-tarkastuskäynnit. PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi FI212566

23 LIITE 1 Elintarvikevalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset vuonna 217 kohdetilanne Valvontakohteiden lukumäärä Valvontakohdetyyppien riskiluokka, -1 Eviran arvio tarkastuksen kestosta (h) Riskiperusteinen tarkastustiheys (krt/v) Suunnitelmallisten tarkastusten kokonaismäärä 217 Vastaanotetun raakamaidon määrä > 2 milj. kg/v Vastaanotetun raakamaidon määrä < 2 milj. kg/v Ei raakamaidon vastaanottoa ja tuotanto > 1 kg/v Ei raakamaidon vastaanottoa ja tuotanto < 1 kg/v Tuotanto yli 1 milj.kg/v Tuotanto 1-1 milj. kg/v Tuotanto 1 kg-1 milj. kg/v Tuotanto 1 kg-1 kg/v Tuotanto < 1 kg/v Valvontakohdetyyppi HYVÄKSYNTÄÄ EDELLYTTÄVÄ TOIMINTA Maito-ala Liha- tai kala-ala Elintarvikkeiden varastointi Eläimistä saatavien elintarvikkeiden varastointi YHTEENSÄ ILMOITUSTA EDELLYTTÄVÄ TOIMINTA Vilja- ja kasvisala Leipomotuotteiden valmistus, helposti pilaantuvia tuotteita , Ruoka- ja kahvileipien valmistus Muiden viljatuotteiden valmistus , Kasvis-, marja- ja hedelmätuotteiden valmistus ,5-2 5 Pakkaamotoiminta, vähäistä kauppakunnostusta , Yhdistelmätuotteiden valmistus , Makeisten valmistus , Juomien valmistus ,35-,5 1 Muu valmistus , Elintarvikkeiden valmistus

24 Valvontakohteiden lukumäärä Valvontakohdetyyppien riskiluokka, -1 Eviran arvio tarkastuksen kestosta (h) Tukkumyynti , Vähittäismyynti, pakatut elintarvikkeet ,35-,5 182 Vähittäismyynti, pakkaamattomat elintarvikkeet/käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita , ,35 3 Ravintolatoiminta , Grilli- ja pikaruokatoiminta , Kahvilatoiminta , Pubitoiminta ,35 27 Suurtalous, laitoskeittiö (koulut, päiväkodit, sairaalat, henkilöstöravintolat, valmistus ja tarjoilu ko. paikassa) , Suurtalous, keskuskeittiö ja pitopalvelu ,5-3 5 Suurtalous, tarjoilukeittiö (valmiin ruoan tarjoilua tai vähäistä valmistusta) , Elintarvikkeiden maastavienti ,35-,5 1 Elintarvikkeiden maahantuonti ,35-,5 23 Elintarvikkeiden varastointi, ei eläinperäisten elintarvikkeiden varastointi , Elintarvikkeiden pakkaaminen , ,35-,5 7 Valvontakohdetyyppi Riskiperusteinen tarkastustiheys (krt/v) Suunnitelmallisten tarkastusten kokonaismäärä 217 Elintarvikkeiden myynti Ulkomyyntialue/tori Elintarvikkeiden tarjoilu Vienti ja Tuonti Elintarvikkeiden kuljetus Elintarvikkeiden kuljetus Elintarvikkeiden varastointi ja pakastaminen Kontaktimateriaalitoimija Elintarvikkeen kanssa kosketuksiin joutuvia tarvikkeita valmistavat laitokset, markkinoijat ja maahantuojat Alkutuotanto Maidontuotanto 1,35 1 Lihakarjan kasvatus, kalastus ja vesiviljely 1,35 3 Muu alkutuotanto 1,35 KAIKKI YHTEENSÄ Kohdetyyppikohtaiset tarkastusmäärät ovat arvioita. Elintarvikehuoneistojen toiminnan aloittamiseen tai toimijan vaihtumiseen liittyvien ilmoitusten (n. 8 vuodessa) määrä vaikuttaa lopulliseen suunnitelmallisten tarkastusten jakaumaan ja määrään. Oiva-järjestelmän mukaiset uusintatarkastukset eivät sisällä suunnitelmallisten tarkastusten kokonaismäärään. Myöskään Eviran tilaamat ensisaapumisvalvonnan tarkastukset eivät sisälly suunnitelmallisten tarkastusten kokonaislukumäärään.

25 LIITE 2 Suunnitelmalliset näytteet vuonna 217 NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA 217 MIKROBIOLOGISET JA KEMIALLISET PROJEKTIT JA KOHDENNETUT OMAVALVONNAN VALVONTANÄYTTEET 217 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Ruokaleivän suolapitoisuus Pääkaupunkiseudun yhteinen projekti Kebabin mikrobiologinen laatu Helsingissa Suurtalouksien ja ravintoloiden pintojen puhtaus Pääkaupunkiseudun yhteinen näytteenottoprojekti Salaattibaarien seurantaprojekti ja pakasteäyriäisten laatu Raakakakkujen hygieeninen laatu Pääkaupunkiseudun yhteinen projekti STEC bakteerin esiintyvyys kasviksissa Pääkaupunkiseudun yhteinen projekti Vuonna 217 on tavoitteena ottaa 81 suunnitelmallista mikrobiologista tai kemiallista näytettä, jotka jakautuvat seuraavasti: 34 projektinäytettä, 22 liha, kala ja maitoalan laitosten valvontanäytettä sekä 25 kohdennettua muuta valvontanäytettä mm. omavalvonnan valvomiseksi. Lisäksi on varauduttu näytteenottoon valitusten ja ruokamyrkytysten selvittämiseksi (15 näytettä). Projektinäytteenotto ja tutkimukset ovat toimijalle maksullisia, ellei valvontasuunnitelmassa toisin mainita. Jos ilmoitettavan elintarvikehuoneiston omavalvontasuunnitelmaan liittyy näytteenottosuunnitelma, jota toteutetaan, voidaan kohteesta ottaa yksi maksullinen omavalvonnan valvontanäyte vuosittain. Muista elintarvikehuoneistoista voidaan ottaa 2 4 maksullista omavalvonnan valvontanäytettä.

26 MIKROBIOLOGINEN JA KEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO SEKÄ PROJEKTIT RUOKALEIVÄN SUOLAPITOISUUS Pääkaupunkiseudun yhteisprojekti Projektin aikataulu Näytteenottopaikat Näytemäärä Näytteenotto : Leipomot 4 Tammikuu heinäkuu 217 Raportointi vuoden 217 loppuun mennessä 4 Näytteitä otetaan kaikista leipomoista, jotka valmistavat ruokaleipää leipomon säännöllisen valvonnan tarkastuksen yhteydessä. Näytteeksi otetaan yhdestä kahteen leipomossa valmistettua ruokaleipää. Näytteeksi otettavien tuotteiden pakkausmerkinnät tarkastetaan. Tarkastus ja analyysit ovat toimijoille maksullisia. 2. KEBABIN MIKROBIOLOGINEN LAATU HELSINGISSÄ 2 vuotinen valvontaprojekti (216 17) Projektin aikataulu Näytteenottopaikat Näytemäärä Näytteenotto : Ravintolat 6 Tammikuu toukokuu 217 Raportointi syyskuun 217 loppuun mennessä 6 Näytteitä otetaan ravintoloista, joissa kypsennetään kebab vartaita. Näytteeksi otetaan raakaa lihaa kebab vartaasta sekä kypsistä kebablastuista. Näytteitä voidaan ottaa myös kebabin lisukkeista kuten riisistä tai kasviksista, joita on käsitelty näytteenottokohteessa. Näytteistä tutkitaan hygieeninen laatu ja tautia aiheuttavia bakteereita. Näytteenoton yhteydesssä tehdään tarkastus. Tarkastus ja analyysit ovat toimijoille maksullisia.

27 3. SUURTALOUKSIEN JA RAVINTOLOIDEN PINTOJEN PUHTAUS Pääkaupunkiseudun yhteinen projekti Projektin aikataulu Näytteenottopaikat Näytemäärä suurtaloudet (esim. keskuskeittiöt, Näytteenotto : henkilöstöravintolat) 4 kpl 5 Tammikuu 217 elokuu 218 ravintolat 6 kpl 7 Raportointi vuoden 218 loppuun mennessä 12 Näytteitä otetaan ravintoloista, keskuskeittiöistä ja henkilöstöravintoloista. Näytteitä otetaan 3 5 kpl puhtailta pinnoilta pesun jälkeen (esim. veitset, leikkuulaudat ym.). Näytteistä tutkitaan kokonaispesäkeluku ja enterobakteerit. Lisäksi tutkitaan 2 kohteesta keittiön pinnoilta norovirus. Näytteenotto ja analyysit ovat toimijoille maksullisia lukuun ottamatta norovirustutkimusta. 4. SALAATTIBAARIEN SEURANTAPROJEKTI JA PAKASTETTUJEN ÄYRIÄISTEN LAATU Projektin aikataulu Näytteenottopaikat Näytemäärä Näytteenotto : Myymälät 1 Tammikuu 217 syyskuu Näytteitä otetaan myymälöistä, joissa on myyntiä itsepalvelukalusteista (salaattibaarit, jälkiruokabaarit, lämminruokabaarit, sushibaarit ym). Näytteistä tutkitaan hygieeninen laatu. Näytteenotto ja alanyysit ovat toimijoille maksullisia. Tuloksista tehdään yhteenveto. Näytteenotosta ja analyyseistä vastaa MetropoliLab Oy.

28 5. STEC BAKTEERIN ESIINTYVYYS KASVIKSISSA Pääkaupunkiseudun yhteinen projekti Projektin aikataulu Näytteenottopaikat Näytemäärä Näytteenotto : Toukokuu 217 elokuu Raportointi vuoden 217 loppuun mennessä 1 Näytteeksi otetaan sellaisenaan syötäviä tuorekasviksia kasvisten maahantuojilta (esim. rucola tai yritit) ja tuotantolaitoksista, jotka käsittelevät kasviksia (kasvisten pilkkominen, raastaminen tai itujen valmistus). Näytteenotto ja tutkimukset ovat toimijoille maksuttomia. 6. RAAKAKAKKUJEN HYGIEENINEN LAATU Projektin aikataulu Näytteenottopaikat Näytemäärä Näytteenotto : Raakakakkujen valmistajat, kahvilat 1 Tammi huhtikuu 217 Raportointi elokuun loppuun mennessä 1 Näytteitä otetaan kaikilta raakakakkujen valmistajilta. Näytteiksi otetaan yksi raakakakku valmistajaa kohden. Näytteistä tutkitaan alustava aistinvarainen arviointi, Bacillus cereus ryhmän bakteerit, Staphylococcus aureus, hiivat, homeet ja salmonella. Näytteenotto ja tutkimukset ovat toimijoille maksullisia.

29 7. MUU MIKROBIOLOGINEN NÄYTTEENOTTO Näytteenottoaikataulu Näytteenottopaikat Näytemäärä Tammi joulukuu 217 Leipomot, eineskeittiöt, tuotanto 13 laitokset ja lihamyymälät Myymälät ja ulkomyynti 6 Ravintolat 6 Laitokset 22 Omavalvonnan valvontanäytteitä otetaan riskiperusteisesti tuotteista, joiden ominaisuuksiin toimijat voivat itse vaikuttaa. Aikaisemmat näytetulokset, kohteen asiakasvalitukset, ruokamyrkytysepäilyt ym. valvontahistoria ja omavalvonnan toimivuus otetaan huomioon ravintoloiden näytteenoton suuntaamisessa. Myymälöiden valvontanäytteet kohdistetaan helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsitteleviin myymälöihin ja palvelumyyntikohteisiin sekä myymälöihin, jotka itse pakkaavat elintarvikkeita. Ulkomyyntinäytteisiin sisältyvät silakkamrkkinoilta otettavat näytteet. Laitosten kohdekohtainen tuotantomäärän ja toiminnan riskiperusteisuuden huomioiva näytteenottosuunnitelma laaditaan vuosittain. Näytteenotto ja näytteistä tehtävät tutkimukset ovat toimijoille maksullisia. 47

30 HELSINGIN KAUPUNGIN 1 (1) Helsingin terveydensuojelun valvontasuunnitelma , päivitys 217

31 2 (1) Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Suunnitelmallinen valvonta Valvonnan suunnitteluvelvoite Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävät Valvonnan painopistealueet Suunnitelmallisen valvonnan voimavarat Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet, valvontakohteet ja tarkastusmäärät Tarkastusten määrittely Tarkastusten sisältö Valvontakohteiden määrä, tarkastustiheys, riskinarviointi ja tarkastukseen... 8 keskimäärin käytettävä aika Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja tutkiminen sekä laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arviointi... 1 LIITE 1. Terveydensuojelun valvonnan suunnitelmalliset tarkastukset ja näytteet vuonna 217

32 3 (1) 1 Johdanto Tämä suunnitelma on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen terveydensuojelun valvontasuunnitelma vuosille , jossa on huomioitu erityisesti vuosi 217. Suunnitelma käsittää terveydensuojelun suunnitelman mukaisen valvonnan sekä muun ympäristökeskuksen suorittaman terveydensuojelun valvonnan. Vuoden 217 päivityksessä on huomioitu todennäköinen vuoden 217 tammikuussa voimaan tuleva terveydensuojelulain muutos. Kunnan valvontasuunnitelmassa on edelleen otettava huomioon valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelma, mutta valvontasuunnitelmaa ei enää tarvitse tarkastaa vuosittain vaan tarvittaessa. Terveydensuojelun tavoitteena on ihmisten terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa elinympäristössä esiintyviä terveyshaittoja. Valvonnan kohteina ovat mm. erikseen määritellyt ilmoituksenvaraiset toiminnat sekä talous- ja uimavesi, asumisterveys- ja sisäilmaasiat. 2 Suunnitelmallinen valvonta 2.1 Valvonnan suunnitteluvelvoite Terveydensuojelulain 6 :n mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma. Kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on suunnitelmassa huomioitava muu kunnan tehtävänä oleva terveydensuojelulain tarkoittama valvonta sekä siihen varattavat työaika- ja henkilöresurssit. Tavoitteena on ohjata ja yhtenäistää kuntien terveydensuojelun valvontaa ja edistää valvonnan suunnitelmallisuutta ja laatua. Ympäristökeskus on huomioinut tässä valvontasuunnitelmassa ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille sisältämän valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman vuosille Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävät Terveydensuojelulain 6 :n mukaan kunnan tehtävänä on edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Terveydensuojeluviranomaisena toimii Helsingissä Helsingin kaupungin ympäristölautakunta. Terveydensuojelun valvonnasta vastaa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöterveysosasto lukuun ottamatta talousveden valvontaa, josta vastaa elintarviketurvallisuusosasto. Nykyinen organisaatio tuli voimaan vuoden 214 alusta.

33 4 (1) Terveydensuojelun valvonta kohdistuu talousvettä toimittavan laitoksen, uimahallien, uimarantojen, asuntojen, päivä-, lasten- ja vanhainkotien sekä koulujen ja oppilaitosten valvontaan ja julkisten huvi-, kokoontumis- ja majoitushuoneistojen sekä kauneushoitoloiden, tatuointi- ja solariumhuoneistojen, kuntosalien ja saunojen valvontaan. Kunnan terveydensuojelutehtäviin kuuluu myös velvoite huolehtia Maailman terveysjärjestön kansainvälisen terveyssäännöstön (25) 2 ja 39 artiklassa tarkoitettujen todistusten myöntämisestä. Tämän mukaisesti ympäristökeskuksessa ympäristöterveysosasto tarkastaa ja antaa todistukset kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten saniteettitoimenpiteistä ja saniteettitoimenpiteistä vapauttamisesta Helsingin satamissa (Valviran päätös Dnro 179/ /29). Kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa toimivaltaisena viranomaisena ruumiiden maasta kuljettamisesta tehdyn sopimuksen (Sopimus ruumiiden kuljettamisesta, valtiosopimus 13/1989) mukaisia ruumiinkuljetuslupia. Ruumiinkuljetusluvat annetaan valtiosopimuksen 13/1989 artiklan 5 ehdoin. Tässä sopimuksessa ruumiiden kuljettamisella tarkoitetaan ihmisen jäännösten kansainvälistä kuljettamista lähtövaltiosta määrävaltioon. Tätä sopimusta ei sovelleta tuhkan kansainvälisen kuljettamisen osalta. 2.3 Valvonnan painopistealueet Vuosille laaditun valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman mukaisesti kunnan on terveydensuojelun painopisteiden avulla kohdennettava resursseja suunnitelmallisesti ja riskiperusteisesti sekä huomioitava lainsäädännön tuomat muutokset. Valvonnan resursseissa kiinnitetään riskinarvioinnin perusteella erityisesti huomiota kohteisiin, joissa on toistuvasti esiintynyt ongelmia. Suunnitelmakaudella terveydensuojelun valvonnassa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toiminta on suunnattu terveydensuojelulain 13 :n mukaisten ilmoitusten käsittelyyn, talousveden ja uimavesien laadun valvontaan, talousvettä toimittavan laitoksen sekä uimarantojen ja uima-allastilojen valvontaan sekä toimenpidepyyntöjen hoitamiseen. Toimenpidepyynnöt koskevat mm. asunnoissa, päiväkodeissa ja kouluissa sekä muissa oleskelutiloissa esiintyviä terveyshaittoja. Terveydensuojelun painopistealueet esitetään ympäristöterveysosaston tulossuunnitelmassa, joka laaditaan osana ympäristökeskuksen tulossuunnitelmaa. Terveydensuojelun painopistealueet vuonna 217 ovat seuraavat: 1. Talousveden valvonta Elintarviketurvallisuusosasto huolehtii sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (1352/215) edellyttämästä talousveden valvonnasta Helsingissä. Talousvettä toimittavat Helsingin seudun kuntayhtymän (HSY) vesihuolto ja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä (TSV). HSY:n vesihuolto tuottaa Helsinkiin lähes kaiken talousveden, jota toimitettiin vuosina keskimäärin 115 m³/vrk. Sipoon kunnan vesihuoltolaitos toimittaa Helsingin alueelle talousvettä noin 4 m³/vrk. Sipoon kunnan vesihuoltolaitos ostaa tukkuveden TSV:ltä.

34 HELSINGIN KAUPUNGIN 5 (1) Vuosittain laaditaan talousveden valvontatutkimusnäytteiden näytteenottosuunnitelmat. HSY:n vesihuollon tuottamasta talousvedestä otetaan vuonna jatkuvan valvonnan näytettä sekä 15 jaksottaisen seurannan näytettä. Sipoon kunnan vesihuoltolaitoksen jakamasta talousvedestä otetaan kolme jatkuvan valvonnan näytettä. Valvontatutkimuksissa on mukana nitriitin määritys lähtevästä vedestä. Jaksottaisen seurannan kerran viidessä vuodessa mitattavat parametrit on määritetty viimeksi vuonna 214. Seuraavat määritykset tehdään vuonna 219, ellei ilmene syytä niiden aikaistamiseen: antimoni, bentseeni, bentso(a)pyreeni, boori, syanidit, seleeni, 1,2-dikloorietaani, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH), kloorifenolit ja uraani. Tulokset raportoidaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Eritystilanteisiin varautumista kehitetään yhteistyössä asianomaisten viranomaisten ja vesilaitoksen kanssa. Suunnitellaan ja osallistutaan talousveden turvallisuutta edistäviin erityistilanneharjoituksiin yhteisen erityistilannesuunnitelman mukaisesti. 2. Uima-allasveden valvonta Huolehditaan STM:n asetuksen (315/22) edellyttämästä allasveden valvonnasta uimahalleissa sekä muissa yleisissä uima-allastiloissa sekä siitä, että kohteilla on ajantasaiset valvontatutkimusohjelmat. 3. Uimarantaveden valvonta Huolehditaan STM:n asetusten (177/28 ja 354/28) edellyttämästä uimarantavesien valvonnasta. Päivitetään suurten yleisten uimarantojen uimavesiluokitus uimakauden päätyttyä valvontatutkimustulosten perusteella ja tarkistetaan uimavesiprofiileja asetuksen 177/28 tarkistustiheyden mukaisesti. Huolehditaan tiedottamisesta. 4. Ilmoitusten käsittely Terveydensuojelulain muutoksen myötä terveydensuojeluviranomaisen ei tarvitse enää tehdä päätöksiä kaikista toiminnanharjoittajien tekemistä lakisääteisistä ilmoituksista. Ilmoitusten käsittely kevenee ja ilmoituksesta lähetetään ilmoituksen tekijälle vastaanottotodistus. Jatkossa uusien tilojen tarkastus tehdään suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksena kohteen riskiperusteisen arvioinnin pohjalta määritellyssä ajassa. Toiminnanharjoittajan vastuu toimintansa terveysvaikutuksista korostuu ja omavalvontaa lisätään terveyshaittojen syntymisen estämiseksi. 5. Asuntoja koskevat toimenpidepyynnöt Asunnontarkastuksen toimenpidepyynnöt hoidetaan ja niiden käsittelylle on määritelty tavoitteelliset läpimenoajat. Läpimenoaikoja seurataan. 6. Terveydellisten olojen valvonta Vuonna 217 kohdennetaan terveydensuojelun valvontaa sellaisiin kohteisiin, joita lapset ja nuoret käyttävät kuten päiväkodit, koulut ja leikkipuistorakennukset, sekä vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköt.

35 6 (1) Sisäilman laadun ja ilmanvaihdon riittävyyden arvioiminen ovat keskeinen osa näiden painopistealueiden tarkastuksia. Valvontaa kohdennetaan myös erityisesti ihoa läpäisevää hoitoa tarjoaviin kohteisiin. 2.4 Suunnitelmallisen valvonnan voimavarat Ympäristökeskuksessa arvioidaan käytettävän vuonna 217 terveydensuojelun valvontaan 24,2 henkilötyövuotta (htv). Muu kuin suunnitelmallinen valvonta käsittää asuntojen terveyshaittojen selvittämisen, terveydensuojelulain 13 :n mukaisten ilmoitusten käsittelyn ja toimenpidepyyntöjen hoitamisen sekä mahdolliset uimarantojen, uima-altaiden ja kahluualtaiden veden laadun seurantaan liittyvät projektit. Kaikkeen terveydensuojelun valvontaan käytettävät henkilöstövoimavarat vuonna 217 ovat seuraavat: Ympäristöterveyspäällikkö Elintarviketurvallisuuspäällikkö Esimiehet Tarkastava henkilöstö Avustava henkilöstö (asumisterveysneuvoja) Yhteensä,9 htv,1 htv 1,8 htv 2,4 htv 1, htv 24,2 htv 2.5 Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet, valvontakohteet ja tarkastusmäärät Vuonna 217 suunnitelmallista valvontaa kohdistetaan korkean (Valviran riskiluokka 3) ja keskisuuren (Valviran riskiluokka 2) riskin kohteisiin. Suunnitelmallisten tarkastusten kohteet ja kohdemäärät ovat seuraavat: Korkea riskiluokka: talousvettä toimittava suuri vesilaitos, HSY:n vesihuolto yleiset uimahallit (12 kpl), maauimalat (4 kpl) sekä muut yleiset allastilat (41 kpl) Keskisuuri riskiluokka: suuret yleiset uimarannat (13 kpl) muut yleiset uimarannat (13 kpl) koulut ja oppilaitokset (34 kpl) päivähoitotilat (577 kpl) Tarkastuksia on suunniteltu tehtävän yhteensä 349 kappaletta, mikä on prosenttia valtakunnallisesta tavoitteesta. Suunnitelmallisen valvonnan tarkastukset ja näytteiden määrä on esitetty liitteessä 1. Ohjelmakaudella valvontaa kohdistetaan valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti myös muihin keskisuuren ja matalan riskin mukaisiin kohteisiin. Kyseisten kohteiden valvonnan painopisteet ja toimenpiteet on esitetty seuraavassa taulukossa.

36 7 (1) KOHDE Talousvesi Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely VALTAKUNNALLISEN VALVONTAOHJELMAN TOIMENPITEET JA AIKATAULU PAINOPISTEET Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi HSY:n vesihuollon kanssa yhteistyössä laadittua valvontatutkimusohjelmaa vuosille päivitetään tarvittaessa. Valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelman laatiminen Erityistilanteisiin varautumista kehitetään yhteistyössä muiden viranomaisten ja vesilaitoksen kanssa. Suunnitellaan ja osallistutaan talousveden turvallisuutta edistäviin erityistilanneharjoituksiin yhteisen erityistilannesuunnitelman mukaisesti. Toiminnot, jotka läpäisevät ihon (esim. tatuointi, kuppaus) Vuosina käynnistetään suunnitelmalliset tarkastukset. Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot) Toimitaan huomioiden asumisterveysasetuksen ohjeet Terveydellisten olojen sertifioiduista ulkopuolisista asiantuntijoista. valvonta (tavoitteena Koko ohjelmakausi. laadukkaat Tiedotetaan kaikkia asianosaisia tahoja sisäilmaselvitykset) Koulujen yhteistarkastukset eri omista tarkastuksista ja osallistutaan tahojen kanssa yhteistarkastuksiin kouluterveydenhuollon pyynnöstä. Koko ohjelmakausi.1) Ympäristöterveysosasto antaa Terveydensuojelun huomioiminen pyydettäessä lausuntoja eri sidosryhmien suunnittelussa ja hankkeisiin terveydensuojelun Sidosryhmät päätöksenteossa (Lausuntojen edistämiseksi. Ympäristöterveysosaston antaminen esim. kaava, edustaja on mukana kaupungin ympäristölupa jne.) hallintokuntien sisäilmatyöryhmissä. Koko ohjelmakausi. 1) Valtakunnallisen valvontaohjelman painopisteeksi ohjelmakaudelle on valittu koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa. Terveydenhoitolaissa on määritelty kouluterveydenhuollon tehtäväksi kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seuranta kolmen vuoden välein. Ympäristöterveysosasto jatkaa kouluterveydenhuollon kanssa aloitettua yhteistyötä toimintatapojen kehittämiseksi. Ympäristöterveysosasto osallistuu pyydettäessä koulujen yhteistarkastuksille ja pyrkii yhdistämään tarkastukset omiin suunnitelmallisiin tarkastuksiin. Ympäristökeskuksella on käytössä Tarkastajajärjestelmä, johon valvontakohteet on luokiteltu YHTI-luokituksen mukaisesti. Kohteiden rekisteritietoja pyritään saamaan ajan tasalle. Talous- ja uimavesien näytetulosten valvontatiedot raportoidaan YHTI:n kautta vuonna Tarkastusten määrittely Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää, aiheutuuko jostakin tekijästä tai olosuhteesta terveyshaittaa. Terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi annetaan tarvittavia ohjeita, kehotuksia ja määräyksiä. Ympäristökeskus valvoo terveydensuojelulain tarkoittamia kohteita suunnitelmallisesti tekemällä 1) tarkastuksia ja 2) uusintatarkastuksia sekä ottamalla näytteitä ja tutkituttamalla niitä. Terveydensuojelulain muutoksen myötä aikaisemmin ilmoituskäsittelyyn liittyneet tarkastukset muuttuvat pääsääntöisesti

37 8 (1) suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksiksi. Nämä säännöllisen valvonnan toimenpiteet ovat maksullisia. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi ympäristökeskus tekee muuta terveydensuojelulain tarkoittamaa valvontaa, joka ei vaadi säännöllisyyttä. Tähän kuuluvat mm. asiakkaiden valitukset ja niihin liittyvät selvitykset ja asumisterveyteen liittyvät tarkastukset. Näiden 3) terveyshaittaepäilyn tai valituksen perusteella tehtyjen tarkastusten lisäksi kohteeseen voidaan tehdä myös 4) ennakkotarkastus, kun suunnitellaan uutta toimintaa tai 5) käyttöönottotarkastus hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Edellä mainitut tarkastukset ovat maksuttomia. 2.7 Tarkastusten sisältö Tarkastus ja uusintatarkastus sisältävät tarkastukseen valmistautumisen (tutustuminen kohteen asiakirjoihin: toiminnasta tehty päätös, terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus, aiemmin laaditut tarkastuskertomukset ym.), tarkastuksen suorittamisen, tarkastuskertomuksen laatimisen ja kirjausten tekemisen tietojärjestelmiin. Tarkastusprosessiin voi myös sisältyä havaituista epäkohdista ilmoittaminen muille valvontaviranomaisille. Tarkastuksella selvitetään, harjoitetaanko tarkastettavassa kohteessa elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa siten, ettei siitä synny terveyshaittoja. Tarkastukseen liittyy usein ohjausta ja neuvontaa sekä mahdollisesti näytteenottoa. Kaikista tehdyistä tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus, joka annetaan tiedoksi tarkastuksen kohteelle ja muille asianosaisille. Tarkastuskertomus laaditaan, vaikka asiat kohteessa olisivatkin kunnossa. Ympäristökeskuksen valvonnassa olevat terveydensuojelulain mukaiset kohteet ja niihin kohdistuvat valvontatoimet kuten kaikki tarkastukset, näytteenotot, toimenpidepyynnöt jne. kirjataan Tarkastajajärjestelmään. 2.8 Valvontakohteiden määrä, tarkastustiheys, riskinarviointi ja tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika Valvontakohteiden ja valvontakohdetyyppien tarkastustiheys perustuu niissä esiintyvien riskitekijöiden arviointiin. Riskitekijöiden merkittävyyttä arvioidaan terveyshaitan toteutumisen todennäköisyyden ja vaikuttavuuden avulla. Arviointi perustuu kokemusperäiseen tietoon valvontakohteiden ja valvontakohdetyyppien toiminnan laadusta, laajuudesta, olosuhteiden asianmukaisuudesta ja käyttäjäryhmästä. Koska terveydensuojelun valvontaresurssit ovat ympäristökeskuksessa rajalliset, on aiemmin jouduttu keskittymään ilmoitusten käsittelyyn ja valitusten hoitoon. Varsinainen valvontakohteiden toiminnan valvonta on ollut vähäistä, vaihdellen eri toimialueilla, eikä niiden riskinarviointiin ole siten kyetty yleensä panostamaan. 217 voimaan tulevan terveydensuojelulain muutoksen myötä ilmoitusten käsittelyyn oletetaan kuluvan vähemmän resursseja ja siten valvonnan painopistettä voidaan siirtää suunnitelmalliseen valvontaan. Riskinarvioinnin yhdenmukaisuuden varmistamiseksi Valvira on antanut ohjeet valtakunnallisessa valvontaohjelmassa. Riskinarvioinnin perusteella

38 9 (1) terveydensuojelulain mukaiset, suunnitelmallisen valvonnan kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella määrittyy valvontakohdetyypin tarkastustiheys. Jatkossa kohteelle tehdään riskinarvio, jonka pohjalta kohteen tarkastustiheys määräytyy. Kohdekohtaisen riskinarvion menettelyn toteuttaminen aloitetaan 217. Liitteessä 1 on määritelty yksityiskohtaisesti kohteiden lukumäärät, tarkastustiheydet ja käytettävä työaika. Taulukossa on sekä valtakunnallisen valvontaohjelman mukaiset tarkastustiheydet että ympäristökeskuksen voimavarat huomioiva kohteiden tarkastustiheys vuodelle 217. Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika riippuu mm. kohteen koosta ja toiminnan laajuudesta. Koko tarkastusprosessiin (tarkastuksen sopiminen, valmistelu, tarkastus, tarkastuskertomuksen kirjoittaminen, mahdollisesti näytteenotto) kuluu aikaa yhdestä tunnista useisiin tunteihin. 2.9 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja tutkiminen sekä laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu MetropoliLab Oy ottaa ja tutkii talousveden säännöllisen valvonnan näytteet. Valvontatutkimusohjelmassa vuosille käsitellään koko HSY:n vesihuollon alue yhtenä kokonaisuutena (Helsinki, Espoo ja Vantaa). Sen mukaan Helsingissä tullaan ottamaan vuonna säännöllisen valvonnan näytettä. Lisäksi TSV:n toimittamasta talousvedestä otetaan kolme säännöllisen valvonnan näytettä Helsingin Östersundomin alueelta. Ympäristökeskus valvoo yleisten uimarantojen veden laatua sosiaali- ja terveysministeriön asetusten (177/28 ja 354/28) mukaisesti. Uimaveden hygieenistä laatua seurataan määrittämällä vesinäytteistä ulosteperäisiä bakteereita (suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli). Näytteitä otetaan suurilta uimarannoilta 65 kpl (viisi näytettä/kesä/ranta) ja pieniltä rannoilta 52 kpl (neljä näytettä/kesä/ranta). Ympäristökeskus valvoo säännöllisesti 12 yleisen uimahallin ja 4 maauimalan sekä 41 muun yleisen laitoksen altaiden vedenlaatua terveydensuojelulain (763/1994) mukaan. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksella (315/22) tarkempia säännöksiä uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Uima-allastiloissa on laadittu säännöllistä valvontaa varten laitoskohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa laitoksen ominaispiirteet on otettu huomioon. Ohjelmaan on sisällytetty asetuksen mukainen näytteenotto. Näytteenottotiheys on riippuvainen mm. kohteen vuosittaisesta kävijämäärästä. Näytteitä suunnitellaan otettavan allasvedestä vuonna 217 yhteensä 118. Tällä hetkellä kaikki laitokset tutkituttavat näytteenottosuunnitelman mukaiset allasvesinäytteet MetropoliLabissa. Myös allasvesien näytteenotto tapahtuu MetropoliLabin toimesta. Koulujen, päiväkotien ja vastaavien tilojen tarkastusten yhteydessä otetaan sisäilma-, materiaali- ja pintanäytteitä tarpeen mukaan. Näytteitä otetaan sekä kemiallista että mikrobiologista tutkimusta varten. Näytteet ottavat ympäristökeskuksen tarkastajat ja tutkimusavustaja. Lähtökohtaisesti pyritään

39 1 (1) kuitenkin ohjaamaan kiinteistön omistajaa tekemään tarvittavat jatkotutkimukset tai teettämään ne sertifioidulla ulkopuolisella asiantuntijalla. 2.1 Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi on käsitelty Helsingin kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille yhteisen osion kappaleessa valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi.

40 LIITE 1. Terveydensuojelun valvonnan suunnitelmalliset tarkastukset ja näytteet vuonna 217 Terveydensuojelulain valvontakohdetyyppi Julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot (lasten ja nuorten käyttämät kohteet, kuten kerhotilat, nuorisotilat, leikkipuistot) Julkinen majoitushuoneisto Yleinen sauna Yleinen uimahalli tai uima-allas Yleinen uimaranta (EU uimaranta ja muu yleinen uimaranta) Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset, esiopetus Päivähoitopaikat, lasten- tai ryhmäperhepäiväkodit Vanhainkodit ja vastaavat vanhustenhuollon yksiköt Muut sosiaalialan yksiköt Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely tai hoitopaikka - tatuointipaikat - solariumit Julkinen kuntosali tai liikuntatila Talousvettä toimittavat laitokset (vähintään 5 käyttäjää tai yli 1 m3/d) Talousvettä toimittavat laitokset (vähintään 5 mutta alle 5 käyttäjää tai vähintään 1 mutta alle1 m3/d) tai muu asetuksen 1352/215 mukainen kohde Talousvettä toimittavat laitokset (alle 5 käyttäjää tai alle 1 m3 /d) tai muu 41/21 asetuksen mukainen kohde Yhteensä Valtakunnallinen Valtakunnallinen Suunniteltujen %-osuus Valvontakohtarkastustiheys/vuo tavoite: tarkastusten Tarkastettavien tarkastusten lkm valtakunnallisesta teiden lkm si määrä/vuosi kohteiden lkm 1) 2) tavoitteesta 171, , Suunnitellut viranomaisvalvonnan näytteiden määrä 3) Ajankäyttö, suunniteltu tuntia 4) 4 Ajankäyttö, yhteensä tuntia , ,5-, ,5-, ,5-,3, ,3,2, Huomautukset 1) Suunnitelmavuodelle tarkastettavaksi suunniteltujen kohteiden määrä 2) Suunnitelmavuodelle suunniteltujen tarkastusten määrä 3) Terveydensuojeluviranomaisten vastuulla (myös ulkoistetut) olevat viranomaisvalvonnan näytemäärät 4) Valvontakohdetyypin tarkastukseen suunniteltu ajankäyttö 1826

41 1 (9) Helsingin tupakka- ja lääkelain valvontasuunnitelma , päivitys 217 PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Tilinaro FI212566

42 2 (9) Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Suunnitelmallinen valvonta Valvonnan suunnitteluvelvoite Kunnan valvontaviranomaisen tehtävät Valvonnan painopistealueet Suunnitelmallisen valvonnan voimavarat Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet, valvontakohteet ja tarkastusmäärät Myyntipaikat Ravitsemisliikkeet Tarkastusten määrittely Tarkastusten sisältö Valvontakohteiden määrä, tarkastustiheys, riskinarviointi ja tarkastukseen käytettävä aika Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja tutkiminen sekä laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arviointi... 9 Liitteet: LIITE 1 Tupakka- ja lääkelain mukaiset valvonnan suunnitelmalliset tarkastukset vuonna 217 PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Tilinaro FI212566

43 3 (9) 1 Johdanto Tämä suunnitelma on tupakkalain (549/216) 84 :n 1 momentin perusteella laadittu Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tupakkalain valvontasuunnitelma, joka on laadittu vuosille Suunnitelma koskee kaikkea ympäristökeskuksen suorittamaa tupakkavalvontaa vuonna 217, sisältäen suunnitelman mukaisen valvonnan. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntipaikoissa valvotaan myös nikotiinivalmisteiden myyntiä. Tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat. Valvontaohjelman suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistettuihin kohdetyyppeihin voidaan kuitenkin kohdistaa suunnitelmallista valvontaa silloin, kun valvontakohdetyyppi on valvontaohjelman painopistealueena. On edelleen suositeltavaa, että suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistuneiden kohdetyyppien osalta tupakkalain toteutumista valvotaan muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä. Suunnitelmallisen valvonnan kohteita ovat tupakointitilalliset ravintolat, tupakkatuotteiden, nikotiininesteiden, sähkösavukkeiden, tupakan vastikkeiden ja tupakointivälineiden myyntipaikat sekä tupakkatuotteiden tukkumyyntipaikat. 2 Suunnitelmallinen valvonta 2.1 Valvonnan suunnitteluvelvoite Tupakkalain 84 :n 1 momentin mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma) siten, että valvonta on laadukasta, riskiperusteista ja terveyshaittoja ehkäisevää. 84 :n 2 momentin mukaan kunnan valvontasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon 83 :ssä tarkoitettu valvontaohjelma paikallisten tarpeiden mukaisesti. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa. 2.2 Kunnan valvontaviranomaisen tehtävät Kunnan tupakkavalvontaviranomaisten tehtävistä on säädetty tupakkalaissa (549/216). Lain 8 1 momentin mukaan: PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Tilinaro FI212566

44 4 (9) Kunta valvoo alueellaan: 1) tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakointivälineiden, sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden myyntiä ja muuta luovuttamista sekä omavalvontaa koskevien säännösten noudattamista; 2) tässä laissa säädettyjen markkinointi- ja esilläpitokieltoja koskevien säännösten noudattamista; 3) tupakointikieltoja ja -rajoituksia koskevien säännösten noudattamista. Kunnan nikotiinivalvontaviranomaisten tehtävistä on säädetty lääkelaissa 395/1987. Lain 54 c 1 momentin mukaan: Kunnan tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella tarkastaa nikotiinivalmisteiden varastointi- ja myyntipaikkoja sekä valvoa nikotiinivalmisteiden myyntiä. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikat ovat olleet hyväksymismenettelyn piirissä vuodesta 29 alkaen voimaan tulleen tupakkalain myötä nikotiininesteiden myynti sallittiin Suomessa. Nikotiininesteiden myynti on luvanvaraista, ja niiden myynti on yhdistetty tupakkatuotteiden vähittäismyyntiin. Uusi tupakkalaki velvoittaa tukkumyyjiä tekemään toiminnastaan ilmoituksen. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyynnin ja tukkumyynnin luvanvaraisuuteen liittyviä tehtäviä ovat lupahakemusten ja ilmoitusten käsittely, luparekisterin ylläpito sekä lupiin liittyvät tarkastukset. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyynnin kohteet on rekisteröity Tarkastajajärjestelmätietokantaan, johon kaikki vähittäismyynnin päätökset ja tarkastukset merkitään. Valvira ylläpitää valtakunnallista Turre-luparekisteriä, mikä sisältää lupien hallinnan ja tietojen välityksen tupakkatuotteita ja nikotiininesteitä myyville tukkuliikkeille. Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden myyntilupaa voi hakea Valviran Internet-sivuilta sähköisesti. Myös ilmoituksen tukkumyynnistä voi tehdä sähköisesti. Hakemus tai ilmoitus ohjautuu Turreen myyntipaikan sijaintikunnan perusteella valvontayksikön käsittelylistalle. Kunnan valvontaviranomainen päivittää asian käsittelyyn ja lupakohteisiin liittyvää tietoa Turre-järjestelmään. Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntipaikat ovat olleet hyväksymismenettelyn piirissä vuodesta 26 alkaen. Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin luvanvaraisuuteen liittyviä tehtäviä ovat lupien käsittely, luparekisterin ylläpito sekä lupiin liittyvät tarkastukset. Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin kohteet on rekisteröity Tarkastajajärjestelmätietokantaan, johon kaikki vähittäismyynnin pää PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Tilinaro FI212566

45 5 (9) tökset ja tarkastukset merkitään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ylläpitää valtakunnallista luparekisteriä. Tupakka- ja nikotiinivalvonnan pääpaino on resurssien vähäisyyden vuoksi muussa kuin suunnitelmallisessa valvonnassa. Näitä tehtäviä ovat tupakka- ja lääkelain asiantuntijatehtävät, neuvonta, tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden sekä nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupien käsittely, tukkumyynti- ja nikotiininesteilmoitusten käsittely, ja niihin liittyvät valvontatoimet, luparekisterien ylläpito sekä kaikki tupakka- ja nikotiinivalvonnan valitukset, jotka koskevat esimerkiksi tupakkatuotteiden ja nikotiinivalmisteiden myyntiä alaikäisille, myyntiluparikkomuksia, tupakkatuotteiden mainontaa ja myynninedistämistä sekä tupakointikieltojen tai -rajoitusten rikkomista. 2.3 Valvonnan painopistealueet Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on vuosille laaditussa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa jakanut valvonnan painopistealueet vuosille seuraavasti - Tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallisen esillepanon valvonta vuosina Tupakointikieltojen ja rajoitusten säännösten noudattaminen ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa Suunnitelmallisen valvonnan voimavarat Ympäristökeskuksessa arvioidaan käytettävän vuonna 217 kaikkeen tupakkaja lääkelain valvontaan 2,8 henkilötyövuotta (htv). Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupien käsittely on vienyt lähes kokonaan tupakkavalvontaan varatun henkilöstöresurssin, eikä riittävälle tarkastustoiminnalle ole ollut toteuttamismahdollisuuksia. Tilannetta on yritetty vuosien aikana helpottaa yhdistämällä kevennettyjä tupakkatuotteiden vähittäismyyntitarkastuksia elintarvikelain mukaan tehtävien tarkastusten yhteyteen. 2.5 Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet, valvontakohteet ja tarkastusmäärät PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Tilinaro FI212566

46 6 (9) Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueita määriteltäessä on huomioitu Valviran määrittelemät painopistealueet sekä valvonnassa havaitut tarkastustarpeet. Suunnitelmallisen valvonnan piirissä on kohteita tällä hetkellä Tupakkatuotteiden myyntiluvan haltijoita on noin 97, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden tukkumyyjiä kaksi ja erillisiä tupakointitiloja 86. Nikotiinivalmisteiden myyntipaikkoja on 385. Valvontakohteiden määrä on vähentynyt aikaisemmasta (vuonna 214, 5827 kpl), koska tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle ja suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat Myyntipaikat Vuonna 217 ympäristökeskuksessa keskitytään tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden sekä nikotiinivalmisteiden myyntipaikkojen osalta tarkastuksiin ja myyntilupahakemusten käsittelyyn. - Tarkastetaan 243 tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntipaikkaa. Tarkastukset kohdennetaan tupakkajäljitelmien mainonnallisen esillepanon valvontaan ja tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, sähkösavukkeiden, nikotiininesteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpidon valvontaan erityisesti alueille, joissa tiedetään oleskelevan paljon nuoria. - Tarkastetaan 96 nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntipaikkaa Ravitsemisliikkeet Vuonna 217 ravitsemisliikkeet eivät ole varsinainen painopistealue, mutta aiempina vuosina tarkastuksilla havaittujen puutteiden takia on tarkoituksenmukaista suunnitella tarkastuksia myös vuodelle Tarkastetaan 22 ravitsemisliikettä, joihin rakennusvalvontavirasto on hyväksynyt erillisen tupakointitilan Tupakkalain säännösten noudattaminen ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Tilinaro FI212566

47 7 (9) Tupakkalain valvontaohjelman painopisteenä vuosina on tupakkalain säännösten noudattaminen ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa. - Tarkastetaan 1 yleistä tilaisuutta. 2.6 Tarkastusten määrittely Tupakka- ja lääkelain mukaisten tarkastusten tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen säädöstenmukaisuus. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Tarkastus on joko suunnitelmalliseen valvontaan kuuluva ennalta sovittu tarkastus tai ennalta ilmoittamatta suoritettava tarkastus. Tarkastuskäyntejä tehdään virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin. Ennalta ilmoittamaton tarkastus on perusteltu, mikäli se on tupakkalain toteutumisen ja valvonnan kannalta oleellista. Mikäli tarkastuksella havaitaan epäkohtia, tulee viranomaisen velvoittaa ne korjattaviksi annettuun määräaikaan mennessä, minkä jälkeen suoritetaan uusintatarkastus. Säännölliseen valvontaan liittyvä uusintatarkastus voi olla ennakolta sovittu tai ennalta ilmoittamaton. Uusintatarkastuksella varmistetaan, että kohteen toiminta on saatettu tupakka- tai lääkelain mukaiseksi. 2.7 Tarkastusten sisältö Tarkastus ja uusintatarkastus sisältävät tarkastukseen valmistautumisen (tutustuminen kohteen asiakirjoihin ja tietojärjestelmän sekä luparekisterin kohdetietoihin), tarkastuksen suorittamisen, tarkastuskertomuksen laatimisen ja kirjausten tekemisen tietojärjestelmiin. Tarkastusprosessiin voi myös sisältyä havaituista epäkohdista ilmoittaminen muille valvontaviranomaisille. Kaikista tehdyistä tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus, joka annetaan tiedoksi toimijalle ja muille mahdollisille asianosaisille. Tarkastuskertomus laaditaan aina, vaikka tarkastettavassa kohteessa asiat olisivatkin kunnossa. Tarkastuksilla käytetään ympäristökeskuksen eri kohdetyypeille laatimia tarkastuslomakkeita. PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Tilinaro FI212566

48 8 (9) 2.8 Valvontakohteiden määrä, tarkastustiheys, riskinarviointi ja tarkastukseen käytettävä aika Valvira on määritellyt suunnitelmalliset tarkastustiheydet tupakkalain perusteella tarkastettaville kohteille. Alla olevassa taulukossa on esitetty Valviran tarkastustiheys ja aika valvontasuunnitelmassa esitetyille kohteille. Valviran määrittelemät tarkastustiheydet ja ympäristökeskuksen suunnittelema tarkastustiheys löytyvät tämän suunnitelman liitteenä olevasta taulukosta (liite 1). Helsingissä Valviran määrittelemästä vähimmäistarkastustarpeesta (512 kpl) pystytään tarkastamaan noin 52 %. Tupakkalain mukainen kohdetyyppi Tupakointikiellot ja Ravintola tai muu -rajoitukset ravitsemisliike, jossa on tupakointitila,3 Tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika (tuntia) 2 Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden myynti, mainonta ja esilläpito,5 2,5 2 Vähittäismyynti (myös tukkumyymälät, joissa on vähittäismyyntiä) Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden tukkumyynti Tarkastustiheys/ vuosi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ei ole määritellyt suunnitelmallista tarkastustiheyttä lääkelain perusteella tarkastettaville kohteille. Valvontasuunnitelman liitteenä olevassa taulukossa (liite 1) on esitetty eri tupakka- ja nikotiinivalvontakohteiden lukumäärät niiden kohteiden osalta, jotka ovat ympäristökeskuksen tiedossa. Vähittäismyyntipaikkojen osalta tarkastuksia pyritään keskittämään alueille, joissa tiedetään oleskelevan paljon nuoria. Näissä paikoissa tupakan ikärajavalvontaan kohdistuva paine on yleensä tavallista suurempi. 2.9 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja tutkiminen sekä laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa ei suoriteta suunnitelmallista tupakkavalvontaan liittyvää näytteenottoa. Erityisissä tapauksissa voidaan ottaa kertaluonteinen lyhyt ilmanäyte imemällä pumpulla ilmaa näytekeräimen läpi. Valvonta tukeutuu MetropoliLab Oy:n palveluihin, joka on Eviran hyväksymä laboratorio. PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Tilinaro FI212566

49 9 (9) 2.1 Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi on käsitelty Helsingin kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille yhteisen osion kappaleessa valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin Faksi Tilinaro FI212566

50 LIITE 1. Tupakka- ja lääkelain mukaiset valvonnan suunnitelmalliset tarkastukset vuonna 217 TUPAKKA- JA NIKOTIINIVALVONTA Valvontakohteiden lukumäärä Arvio tarkastuksen kestosta (h) Valviran määrittelemä tarkastustiheys (krt/v) Vuosittaisten tarkastusten tarve määriteltynä Valviran tarkastustiheydellä (tarkastus lkm/v) Suunniteltu tarkastustiheys vuonna 217 (krt/v) Suunniteltujen tarkastusten kokonaismäärä vuonna 217 (tarkastus lkm/v) Suunnitellut näytemäärät vuonna 216 Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden vähittäismyynti Vähittäismyyntilupakohteet 97 2,5 485, Tukkumyynti Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden tukkumyynti 2 2,5 1 Tupakointikiellot ja -rajoitukset Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet, joissa erillinen tupakointitila 86 2,3 26,25 22 Tupakkalain säännösten noudattaminen ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa 2 1 Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynti Vähittäismyyntilupakohteet 385 1,25 96 YHTEENSÄ % Valviran määrittelemästä tarkastustarpeesta

51 1(21) Helsingin kaupungin suunnitelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kunnan järjestämistä eläinlääkäripalveluista päivitys vuosi 217 Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

52 2(21) Sisällysluettelo 1. Johdanto Valtakunnalliset valvontaohjelmat Alueelliset suunnitelmat ja kuntien suunnitelmat Voimavarat Resurssitarpeen kartoitus Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Yksityinen palveluntarjonta Tietojärjestelmät Yhteistyö ja viestintä Yhteistyö muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa Viestintä Maksut Valvonnan toimeenpano Eläinten terveyden valvonta Eläintautivalmius Eläintautiepäilyt ja -tapaukset Zoonoosienvalvonta Terveysvalvontaohjelmat Tuotantoeläintenterveydenhuolto Vesiviljelylaitostenterveysvalvonta Kyyhkyslakat Muutautiseuranta Eläinten keinollinen lisääntyminen Eläimistä saatavat sivutuotteet Vienti- ja tuontivalvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonta Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Eläinsuojelulain mukaiset määräykset ja kiiretoimenpiteet Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen Peruseläinlääkäripalvelu ja kiireellinen eläinlääkäriapu sekä puhelinneuvonta Laatu Valitusten käsittely Seuranta ja raportointi Seuranta Raportointi Eläinlääkintähuollon painopistealueet vuodelle Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

53 3(21) 1. Johdanto 1.1. Valtakunnalliset valvontaohjelmat Eläinlääkintähuoltolain (765/29) mukaan Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) on laadittava osana elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa ja ympäristöterveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma (EHO), jonka tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa eläinlääkintähuoltolaissa tarkoitettua eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa, ohjata eläinlääkäripalveluiden järjestämistä, lisätä valvonnan suunnitelmallisuutta, tehokkuutta ja laatua sekä yhtenäistää valvontakäytäntöjä ja varmistaa toiminnanharjoittajien samanarvoinen asema suhteessa valvontaan. Valtakunnallisen ohjelman laatimisesta ja sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoksen asetuksella eläinlääkintähuollosta (131/29) Alueelliset suunnitelmat ja kuntien suunnitelmat Aluehallintoviraston (Avi) on laadittava alueellinen suunnitelma kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää eläinlääkäripalvelujen saatavuutta ja laatua koskevat alueelliset tavoitteet sekä valvontaan kuuluvat tarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet. Valtakunnallinen ohjelma on otettava huomioon alueellisessa suunnitelmassa, ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Kunnan on laadittava eläinlääkintähuoltolain 1 :n mukainen suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma, ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista. Helsingin kaupungin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelmassa on otettu huomioon eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma (EHO) Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

54 4(21) 2. Voimavarat 2.1. Resurssitarpeen kartoitus Eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman (EHO) mukainen resurssitarpeen kartoitus -lomake on suunnitelman liitteenä (liite 1) Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan sekä eläinlääkintähuollon järjestämiseen arvioidaan kuluvan ympäristökeskuksen henkilöresursseja vuonna 217 yhteensä 2,5 henkilötyövuotta. Resurssit jakautuvat seuraavasti: - elintarviketurvallisuuspäälllikkö,1htv - eläinlääkärit 2,2 htv - avustavahenkilöstö,2 htv Helsingin ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosastossa työskentelee viisi virkaeläinlääkäriä, joista kaupungineläinlääkäri toimii elintarvikevalmistus ja eläinsuojelu -yksikön esimiehenä. Kaupungineläinlääkäri ja kaksi hygieenikkoeläinlääkäriä huolehtivat pääsääntöisesti elintarvikevalvontaan liittyvistä tehtävistä. Kaksi valvontaeläinlääkäriä huolehtivat pääsääntöisesti eläinten hyvinvoinnin valvonnasta sekä eläintautien vastustamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Kaikki eläinlääkärit huolehtivat kuitenkin tarvittaessa kaikista virkaeläinlääkärille kuuluvista tehtävistä. Eläinlääkäreiden tehtäväjako on viimeksi vahvistettu eläinlääkintähuoltolain 16 :n mukaisesti vuoden 216 loppuun mennessä. Eläinlääkintähuoltolain (765/29) mukaan valtio maksaa kunnalle korvausta lainsäädännössä kunnaneläinlääkärille osoitettujen eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaisten valvontatehtävien osalta. Korvauksista on säädetty tarkemmin eläinlääkintähuoltoasetuksessa (131/29). Korvauksen perusteena oleviin kustannuksiin lasketaan muun muassa valvontatehtävään käytetyn työajan palkkakustannukset henkilösivukuluineen ja valvontatehtävästä aiheutuvat välttämättömät matkakustannukset, aineet ja tarvikkeet. Ympäristökeskus saa aluehallintovirastolta korvausta täysimääräisesti (1 %) kahdesta valvontaeläinlääkärin virasta. Tämän lisäksi muiden ympäristökeskuksen eläinlääkäreiden eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaiset valvontatehtävät on laskutettu tuntiperusteisesti. Eläinten hyvinvoinnin valvonnasta 215 tehdyn Eviran raportin mukaan kuntiin oli vuoteen 215 mennessä perustettu kaikkiaan 66 valvontaeläinlääkärin virkaa ja näistä viroista eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan oli käytettävissä Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

55 5(21) yhteensä noin 53 henkilötyövuotta. Vuosittain valtakunnallisesti tehdyistä noin 6 eläinsuojelutarkastuksesta noin 5,8 % tehdään Helsingin alueella. Laskennallisesti kuitenkin ainoastaan noin 3,7 % eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan käytettävissä olevista valvontaeläinlääkäriresursseista on kohdennettu Helsinkiin. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 18 eläinsuojelutarkastusta yhtä henkilötyövuotta kohden Helsingin valvontaeläinlääkäreille. Helsingin alueella valvontatyö on suuren tarkastusmäärän lisäksi erittäin kuormittavaa asiakaskuntaan kasaantuneiden sosiaalisten ongelmien vuoksi. Valtaosa tarkastuksista tehdään myös kerrostalovaltaisilla asuinalueilla ihmisten yksityisasuntoihin, mikä lisää osaltaan valvontatyön riskejä. Suuri tarkastusmäärä tuo mukanaan runsaasti hankalia ja aikaa vieviä eläinsuojelulain 42 ja 44 :n mukaisia toimenpiteitä vaativia tapauksia. Lisäksi Helsingissä tulee ilmi runsaasti epäilyjä eläinten laittomasta maahantuonnista, noin 3 5 kpl vuodessa. Ympäristökeskuksen eläinlääkärit tekevät vuosittain 1 2 tutkintapyyntöä poliisille sekä tullille ja toimivat useita kertoja vuodessa Helsingin käräjäoikeudessa syyttäjän nimeäminä todistajina eläinsuojelurikoksiin sekä eläinten laittomaan maahantuontiin liittyvissä oikeudenkäynneissä. Helsinkiläiset lemmikit sekä hevoset matkustavat ahkerasti, ja tämä näkyy korkeana virkaeläinlääkäreiden myöntämien vientitodistusten määränä. Ympäristökeskuksen eläinlääkärit myöntävät vuosittain yhteensä noin 25 vientitodistusta. Resurssitarpeen kartoituksen (liite 2) mukaan Helsingissä on laskennallisesti noin 1 htv:n vajaus eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa. Tällä hetkellä kuitenkaan kaikkia epäilyyn perustuvia eläinsuojeluilmoituksia ei ehditä hoitaa tarkastuksin, joten todennäköisesti resurssien lisääntyessä myös tarkastusmäärä kasvaisi entisestään. Ympäristökeskus ostaa eläinlääkintähuoltopalvelut kokonaisuudessaan yliopistolliselta eläinsairaalta solmitun sopimuksen mukaisesti. Korkeasaaren eläintarhassa työskentelee eläinlääkäri, joka on sopinut aluehallintoviraston läänineläinlääkäreiden kanssa joidenkin virkatehtävien suorittamisesta kuten TRACES-järjestelmään tehtävistä tuonti- ja vientitodistuksista. Osan vientitarkastuksista tekee valvontaeläinlääkäri Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Henkilökunnan pätevyys on varmistettu virkojen pätevyysvaatimuksissa ja osaamisen jatkuvassa kehittämisessä. Eläinlääkäreistä kaupungineläinlääkärin ja hygieenikkoeläinlääkärin virkojen pätevyysvaatimuksena on eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon lisäksi ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäritutkinto tai siihen sisältyvä elintarvikehygieenikkokuulustelu. Valvontaeläinlääkäreiden ja eläinsuojelueläinlääkärin virkojen pätevyysvaatimuksena on eläinlääketieteen Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

56 6(21) lisensiaatin tutkinto. Kielitaitovaatimuksena on ollut suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito. Vakituisesta henkilökunnasta kaupungineläinlääkärillä ja toisella hygieenikkoeläinlääkärillä on hygieenikkotutkinnon lisäksi ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkärin pätevyys. Toinen hygieenikkoeläinlääkäri on suorittanut hygieenikkotutkinnon ja hän on tällä hetkellä ympäristöterveydenhuollon erikoistumisohjelmassa. Toinen hygieenikkoeläinlääkäreistä ja toinen valvontaeläinlääkäreistä suorittavat lisäksi eläinlääketieteen tohtorin tutkintoa. Henkilökunnan pätevyys varmistetaan rekrytoinnin yhteydessä pyytämällä nähtäväksi tarpeelliset alkuperäiset tutkintotodistukset ennen virkamääräystä. Lainsäädännön mukaan ainoastaan eläinlääkäreille kuuluvat työtehtävät on rajattu yksikön sisäisellä työnjaolla vain eläinlääkäreille. Sairaus- ja muissa poissaoloissa eläinlääkärit toimivat toistensa sijaisina yksikön sisäisen työnjaon mukaisesti. Henkilöstön jatkuvalla ja monipuolisella kouluttautumisella on keskeinen merkitys valvontasuunnitelman suunnittelun, toteutuksen ja kehittämisen kannalta. Koulutus on tarpeen mukaan joko ympäristökeskuksen sisäistä koulutusta tai ulkopuolista koulutusta. Tavoitteena on tuntea ja osata soveltaa keskeistä lainsäädäntöä kullakin valvonnan osa-alueella ja kehittää sujuvaa suomen, ruotsin ja englannin kielen suullista ja kirjallista ilmaisua, atk-taitoja sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Kuvaus täydennyskoulutuksen järjestämisestä sekä ammatillisen osaamisen kehittämisestä ympäristökeskuksessa löytyy Helsingin kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman yhteisestä osiosta. Erityisesti eläinsuojeluvalvontaa tekevien työntekijöiden osaamista haastavissa valvontatilanteissa vahvistetaan erilaisin työsuojelukoulutuksin. Poliisin kanssa yhteistyössä suunnitellaan ja järjestetään turvallisuuskoulutusta. VIRVE-puhelinten käyttöä harjoitellaan säännöllisesti. Vaikeita eläinsuojelutapauksia käydään tarvittaessa läpi eläinsuojeluvalvontaa tekevien virkaeläinlääkäreiden, yksikön esimiehen sekä lakimiesten kanssa. Eläinsuojeluvalvontaa tekevillä eläinlääkäreillä on myös mahdollisuus säännölliseen työnohjaukseen, jotta eläinsuojelutarkastuksista aiheutuva henkinen kuorma ei kasvaisi liian suureksi. Yksiköissä pidettävissä vuosittaisissa tuloskeskusteluissa esimies arvioi jokaisen työntekijän kanssa edellisenä vuonna toteutuneen koulutuksen ja sen vaikutuksen työhön. Tuloskeskustelussa sovitaan osaamiskartoituksen perusteella koulutus- ja kehityssuunnitelma seuraavalle kolmelle vuodelle, josta tulevaa vuotta koskeva suunnitelma on yksityiskohtainen. Eläinlääkärit osallistuvat säännöllisesti ammattialaansa liittyvään koulutukseen, ja kahdeksan päivän koulutusvelvoite Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

57 7(21) täyttyy vuosittain. Vuonna 217 valvontaeläinlääkärit osallistuvat myös WWF:n öljyntorjuntakurssille Yksityinen palveluntarjonta Yksityiset eläinlääkäriasemat huolehtivat valtaosasta helsinkiläisten lemmikkieläinten eläinlääkäripalveluista päivystysaikaa lukuun ottamatta. Helsingissä on yhteensä yli 4 yksityistä eläinlääkäriä tai eläinlääkäriasemaa, jotka ovat ilmoittaneet toiminnastaan aluehallintoviraston yksityisten eläinlääkäripalvelun tuottajien rekisteriin. Osa eläinlääkäriasemista palvelee myös viikonloppuisin ja näistä yhdellä asemalla on viikonloppuisin ja juhlapyhinä päivystys klo 9 21 välisenä aikana. Päiväaikainen eläinlääkäripalveluiden tarjonta kattaa eläinlääkintähuoltolain mukaisen velvoitteen hyvin. Yksityiset eläinlääkäriasemat eivät tarjoa pieneläinten päivystyspalveluja eläinlääkintähuoltolain tarkoittamassa laajuudessa. Hevosten ja tuotantoeläinten osalta yksityistä päivystyspalvelua ei ole lainkaan tarjolla Helsingissä. 3. Tietojärjestelmät Ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet ja -tiedot talletetaan ympäristökeskuksessa käytössä olevaan Tarkastaja by Digia-tietojärjestelmään. Tarkastaja-järjestelmään on siirretty suuri osa vanhoista valvontatiedoista sekä sinne kirjataan suoritetut uudet tarkastukset, näytteenotot jne. Rekisteri on tarkoitettu viranomaiskäyttöön, mutta tiedot ovat julkisia, ellei tietoa ole erikseen säädetty salassa pidettäväksi. Rekisteriseloste on nähtävissä osoitteessa Eläinsuojelupäätökset ja -tarkastuspöytäkirjat säilytetään myös paperiversioina arkistointilain (831/94) vaatimusten mukaisesti. Ympäristökeskuksen arkistoista löytyy kaikki Helsingissä tehdyt eläinsuojelupäätökset vuodesta 1984 lähtien. Elintarviketurvallisuusosaston eläinlääkärit käyttävät aktiivisesti TRACESjärjestelmää. Nykyisin lähes kaikki vientitodistukset omistajan kanssa kolmansiin maihin matkustavia lemmikkieläimiä lukuun ottamatta tehdään järjestelmän kautta. Eläintenpitokieltorekisteriä käytetään aktiivisesti valvonnan tukena ja haaskarekisteriä tarpeen mukaan. Eläinlääkintähallinnon tietojärjestelmä (Elvi, entinen Elite) on toistaiseksi Eviran ja aluehallintovirastojen käytössä, mutta käyttöoikeuksien laajentuessa järjestelmä tullaan ottamaan aktiivikäyttöön aluehallintoviraston ohjeiden mukaisesti. Valvonnan viranomaisekstranetiä (Eviranet) ja eläinrekistereitä käytetään tarvittaessa. Tietoliikennejärjestelmien ja rekisterien käyttöön liittyvissä ongelmissa ollaan ensisijaisesti yhteydessä palvelutarjoajaan. ATK-tukea ja -koulutusta on saatavissa myös ympäristökeskuksen ATK-tukihenkilöiltä. Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

58 8(21) 4. Yhteistyö ja viestintä 4.1. Yhteistyö muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa Eläinsuojeluasioissa yhteistyötä tehdään lähes päivittäin Viikin löytöeläintalon kanssa. Löytöeläintalolla järjestetään tilapäistä hoitoa pääkaupunkiseudun löytöeläimille sekä sosiaalisista tai eläinsuojelullisista syistä tilapäistä hoitoa tarvitseville tai pysyvästi uudelleen sijoitettaville lemmikkieläimille. Poliisin kanssa yhteistyö koskee esitutkintaan päätyvien eläinsuojelurikkomusten tai -rikosten selvitystä sekä poliisin löytöeläintalolle toimittamiin eläimiin liittyviä eläinsuojelupäätöksiä. Poliisi tekee myös eläinsuojeluilmoituksia aggressiivisesti käyttäytyvistä koirista sekä tapauksista, joissa heille on tehty rikosilmoitus eläimeen kohdistuvasta pahoinpitelystä. Ympäristökeskuksella ja poliisilla on säännölliset vuositapaamiset, joissa sovitaan eläinsuojelulain mukaisesta yhteistyöstä ja käytännöistä. Poliisi antaa ympäristökeskuksen eläinlääkäreille myös tarvittaessa virka-apua eläinsuojelutarkastusten suorittamisessa ja virkaeläinlääkärit antavat vastaavasti virka-apua poliisille esimerkiksi poliisin tarvitessa lausuntoa eläimen terveydentilasta tai päädyttäessä poliisin takavarikossa olevan eläimen lopettamiseen. Yhteistyö sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa on myös vilkasta. Lastensuojelun, vanhustenhuollon, kotisairaanhoidon sekä muiden sosiaalipalveluita tarjoavien tahojen kanssa voidaan tehdä yhteistarkastuksia sekä tarvittaessa ilmoittaa puolin ja toisin havaituista epäkohdista. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kanssa on tarkoitus kehittää yhteistyötä vuosittaisten tapaamisten muodossa. Etelä-Suomen aluehallintovirastoon lähetetään eläinsuojelutarkastuspöytäkirjojen kopiot ja yhteenvedot tehdyistä eläinsuojelutarkastuksista kuukausittain sekä taustatiedot ja tarkastuspöytäkirjat laittomasti maahantuotuja eläimiä koskien. Aluehallintovirasto tekee eläintautilain (441/213) mukaisesti päätöksen laittomasti maahantuodun eläimen mahdollisesta lopettamisesta tai palauttamisesta lähtömaahan. Virkaeläinlääkärit avustavat aluehallintoviraston pyynnöstä päätöksen toimeenpanossa. Eläinten vientitarkastuksiin sekä laittomasti maahantuotujen eläinten tarkastuksiin liittyvät laskutuspyynnöt toimitetaan aluehallintovirastoon kahden viikon kuluessa tehdystä tarkastuksesta. Aluehallintoviraston läänineläinlääkäreiltä pyydetään tarvittaessa myös ohjeita ja neuvoja, sekä apua pitkittyneiden ja hankalien eläinsuojelutapausten hoitoon. Tullin kanssa yhteistyötä tehdään epäiltäessä eläinten laitonta maahantuontia ja annetaan tarvittaessa virka-apua arvioitaessa eläinten kuljetusolosuhteita sekä kuntoa. Ympäristökeskuksen eläinlääkärin ovat mukana aluehallintoviraston Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

59 9(21) koordinoimissa eläinten tuonnin tehovalvonnoissa muun muassa Helsingin satamissa. Yhteistyötä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen (Hesy ry.) kanssa tehdään uudelleen sijoitettavien löytöeläinten jatkohoitoon sekä eläinten kuljetuspalveluihin liittyen. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) kautta vastaanotetaan eläinsuojeluilmoituksia ja tehdään yhteistyötä SEY:n antamaan eläinsuojeluneuvontaan liittyen. Helsingin asumisneuvonnan ja asuntoalueiden asukasedustajien kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa eläinten pidon neuvontaan liittyen Viestintä Viestinnässä noudatetaan Helsingin kaupungin viestintäohjetta ja ympäristökeskuksen viestinnän toimintalinjoja. Ajankohtaisista ympäristöterveydenhuollon asioista lähetään tiedotteita viestimille ja tiedottajille. Tiedotteet julkaistaan myös kaupungin internet-sivuilla ja ympäristökeskuksen omilla sivuilla. Ympäristökeskuksen sivuilla on toimijoille ja kuntalaisille suunnattua opastusta, ohjeistusta ja lomakkeita ympäristöterveydenhuollon alalta. Lisäksi toimijoille on erilaisia esitteitä ja ohjeita, jotka ovat saatavilla ympäristökeskuksen neuvonnassa. Ympäristökeskuksella on myös oma blogi, jossa esitellään ajankohtaisia aiheita mm. eläinsuojeluun liittyen. Eläintauteihin liittyvät erityistilanteet ja niihin liittyvä viestintä on kuvattu ympäristökeskuksen valmiussuunnitelmassa. 5. Maksut Yliopistollinen eläinsairaala perii suoraan eläinten omistajilta eläinten hoidosta aiheutuneet kustannukset oman hinnastonsa mukaisesti. Aluehallintovirasto laskuttaa vientitodistuksista asiakkaita valvontaeläinlääkärin tekemän laskutuspyynnön perusteella. 6. Valvonnan toimeenpano 6.1. Eläinten terveyden valvonta Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

60 1(21) Eläintautivalmius Vastustettavien eläintautien uhkaan, leviämisen ennaltaehkäisyyn tai rajoittamiseen liittyen selvitetään erilaisten tuotantoeläinten pitopaikkoja kartoituksilla, otetaan näytteitä sekä määrätään tarvittaessa eläimen pitopaikalle rajoittavia määräyksiä taudin leviämisen estämiseksi. Ympäristökeskuksessa on mm. kartoitettu lintujen pitopaikkoja lintuinfluenssaepäilyn ja Newcastlen taudin vuoksi. Toisaalta joissakin tapauksissa myönnetään myös tapauskohtaisia poikkeuksia eläintautiuhkan vuoksi voimassaoleviin rajoittaviin määräyksiin (esim. lintujen ulkonapitokiellon myönnytykset). Kanien RHD-virus aiheutti vuonna 216 epidemian Helsingissä ja havaintoja kuolleista kaneista, jäniksistä ja rusakoista seurataan. Afrikkalaisen sikaruton varalta kartoitetaan Helsingissä olevat sikojen pitopaikat, erityisesti minisiat. Lisäksi seurataan tietoja villisikahavainnoista Helsingin alueella. Eläintautien vastustamista hoidetaan yhteistyössä yksityisten eläinlääkärien, läänineläinlääkärien ja Eviran sekä kaupungin sosiaali- ja terveysviraston epidemiologisen toiminnan kanssa (zoonoosit). Äkillisessä tautipurkauksessa ympäristökeskuksen eläinlääkärit ryhtyvät aluehallintoviraston ohjauksessa tarvittaviin toimenpiteisiin (rajoittavat määräykset, näytteenotto). Yliopistollinen eläinsairaala huolehtii peruseläinlääkäripalvelujen järjestämisestä myös poikkeustilassa. Tällä hetkellä valvontaeläinlääkäri toimii valmiuseläinlääkärinä ja lisäksi Helsingissä on toinen valmiuseläinlääkäriksi ilmoittautunut eläinlääkäri. Valmiuseläinlääkärit osallistuvat säännöllisesti EteläSuomen aluehallintoviraston järjestämiin valmiuskoulutuksiin. Valvontaeläinlääkäreillä on käytössä VIRVE-puhelimet, joilla yhteydenpito muihin viranomaisiin sujuu äkillisessä kiireellisiä toimia vaativassa tautitilanteessa. Toiminta erityistilanteissa ja varautuminen erityistilanteisiin perustuvat Helsingin kaupungin valmiusohjeeseen ja ympäristökeskuksen valmiusohjeeseen. Ympäristökeskuksen valmiusohje sisältää suunnitelmat erikseen biologisten ja kemiallisten tekijöiden sekä luonnononnettomuuksien aiheuttamiin tilanteisiin. Ympäristökeskuksen valmiusohje päivitetään vuosittain. Eläintauteihin liittyvät erityistilanteet ja niihin liittyvä viestintä on myös kuvattu ympäristökeskuksen valmiussuunnitelmassa Eläintautiepäilyt ja -tapaukset Eläintautiepäilyissä Yliopistollinen eläinsairaala tai yksityiset eläinlääkärit ovat yhteydessä ympäristökeskuksen eläinlääkäreihin, jotka ryhtyvät tarvittaessa lainsäädännön edellyttämiin kiireellisiin toimenpiteisiin (näytteenotto, rajoittavat määräykset) aluehallintoviraston ohjauksessa. Näytteenotossa käytetään tarvittaessa apuna Yliopistollisen eläinsairaalan henkilökuntaa ja eläinlääketieteen opiskelijoita. Epidemiologinen selvitys sekä toimenpiteet taudin saneeraamiseksi ovat kiireettömämpiä tehtäviä ja tarvittaessa näihin toimenpiteisiin osallistuvat kaikki elintarviketurvallisuusosaston eläinlääkärit. Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

61 11(21) Ympäristökeskuksen eläinlääkärit toimivat ainoastaan virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella yliopistollinen eläinsairaala ilmoittaa eläintautiepäilyistä päivystävälle läänineläinlääkärille. Myös kaupungineläinlääkärin ja valmiuseläinlääkärinä toimivan valvontaeläinlääkärin yhteystiedot ovat eläinsairaalan, poliisin ja pelastuslaitoksen tiedossa osana ympäristökeskuksen valmiussuunnitelmaa. Eläintautiepäilyissä Yliopistollinen eläinsairaala tai yksityiset eläinlääkärit ovat yhteydessä ympäristökeskuksen eläinlääkäreihin, jotka ryhtyvät tarvittaessa lainsäädännön edellyttämiin kiireellisiin toimenpiteisiin (näytteenotto, rajoittavat määräykset) aluehallintoviraston ohjauksessa. Näytteenotossa käytetään tarvittaessa apuna Yliopistollisen eläinsairaalan henkilökuntaa ja eläinlääketieteen opiskelijoita. Epidemiologinen selvitys sekä toimenpiteet taudin saneeraamiseksi ovat kiireettömämpiä tehtäviä ja tarvittaessa näihin toimenpiteisiin osallistuvat kaikki elintarviketurvallisuusosaston eläinlääkärit. Ympäristökeskuksen eläinlääkärit toimivat ainoastaan virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella yliopistollinen eläinsairaala ilmoittaa eläintautiepäilyistä päivystävälle läänineläinlääkärille. Myös kaupungineläinlääkärin ja valmiuseläinlääkärinä toimivan valvontaeläinlääkärin yhteystiedot ovat eläinsairaalan, poliisin ja pelastuslaitoksen tiedossa osana ympäristökeskuksen valmiussuunnitelmaa Zoonoosien valvonta Zoonoosiepäilystä ilmoitetaan aluehallintovirastoon tai Eviraan maa- ja metsätalousministeriön asetuksen vastustettavista eläintaudeista ja niiden luokittelusta (843/213) ja asetuksen eläintautien ilmoittamisesta ja mikrobikantojen toimittamisesta (11/213) mukaisesti. Välittömästi muille terveysviranomaisille ilmoitettavista zoonooseista ilmoitetaan virka-aikana Helsingin kaupungin epidemiologiseen toimintaan viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimenpiteissä ja näytteenotossa noudatetaan keskusvirastojen ja maa- ja metsätalousministeriön antamia ohjeita ja säädöksiä. Tavallisimmin zoonoosiepäilyn Helsingissä aiheuttaa tapaus, jossa ihmistä puree ulkomailta, yleisimmin Baltian maista, tuotu koira. Kun ympäristökeskuksen tietoon tulee purematapaus, jossa ihmistä purreella eläimellä epäillään olevan raivotautia tai eläimen rokotustilanne on epäselvä, lähdetään ensisijaisesti tarkastamaan eläimen rokotustiedot viivytyksettä eläimen omistajalta ja tehdään eläimen kliininen tarkastus. Jos kyse on kliinisestä rabiesepäilystä, eläin lopetetaan läänineläinlääkärin päätöksellä ja lähetetään tutkittavaksi Eviraan. Vuosittain on selvitettävänä vain muutama zoonoosiepäily. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on lintuinfluenssan varalta suppea valmiusvarasto, jossa on näytteenottotarvikkeita ja henkilösuojaimia. Helsingin kaupungin epidemiologinen toiminta toimittaa ympäristökeskukselle säännöllisesti tiedoksi kaupungin tartuntatautitilastot. Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

62 12(21) Terveysvalvontaohjelmat Helsingissä valvotaan neljän tuotantoeläintilan terveysohjelmien toteutumista eläintautilainsäädännön mukaisesti. Helsingissä on yksi lypsykarjatila (Viikin opetus- ja tutkimustila) sekä kaksi pienempää, Helsingin kaupungin omistuksessa olevaa eläintilaa, Haltialan ja Fallkullan kotieläintilat. Näiden lisäksi yhdestä kotikanalasta toimitetaan kananmunia myyntiin. Vapaaehtoista maedi-visna valvontaa suoritetaan kahdella lammas- ja vuohitilalla (Haltiala ja Fallkulla). Terveysluokkaan 1 kuuluvilla lammastiloilla (Haltiala ja Fallkulla) maedi-visna -näytteenotto- ja tarkastustiheys on kolmen vuoden välein. Valvontaeläinlääkärin apuna verinäytteenotossa on ollut yliopistollisen eläinsairaalan eläinlääkäri ja eläinlääketieteen opiskelijoita. Tilakäyntien tiheyttä ja käyntien toteutumista seurataan vuositasolla. Terveysvalvontaohjelmiin liittyvät asiakirjat säilytetään arkistointilain (831/94) vaatimusten ja ympäristökeskuksen arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Vapaaehtoista scrapie-valvontaa ei enää suoriteta, sillä Suomi sai Euroopan komission asetuksella mitättömän riskin statuksen scrapien suhteen syyskuussa 216. Helsingin alueella on siipikarjaa kahdella kotieläintilalla. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksella on lisäksi tiedossa kahdeksan pienimuotoista kanojen pitopaikkaa. Yhdestä pitopaikasta toimitetaan kananmunia myös myyntiin joten kanala kuuluu salmonellavalvonnan piiriin. Helsingin alueella ei ole nautojen kotiteurastustoimintaa. Havaittaessa puutteita tai laiminlyöntejä terveysvalvontaohjelmien toteuttamisessa ryhtyvät ympäristökeskuksen eläinlääkärit lainsäädännön edellyttämiin toimenpiteisiin läänineläinlääkärien ohjeiden mukaisesti Tuotantoeläinten terveydenhuolto Kahdella kolmesta helsinkiläisestä nautatilasta on terveydenhuoltosopimus. Yksi tiloista on pienimuotoinen kotieläintila, joka ei toiminnan laadun vuoksi tarvitse terveydenhuoltosopimusta. Kaupungineläinlääkärin kanssa solmittuja terveydenhuoltosopimuksia ei ole yhtään. Helsingissä ei ole yhtään päätoimista siipikarjatilaa eikä sikalaa Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Helsingin alueella ei sijaitse tällä hetkellä yhtään rekisteröityä vesiviljelylaitosta Kyyhkyslakat Helsingin alueella ei sijaitse tällä hetkellä yhtään rekisteröityä kyyhkyslakkaa. Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

63 13(21) Muu tautiseuranta Eläintautivalvonta Helsingissä sisältää myös eläintapahtumissa vierailevien, muualta tulevien eläinten tautivapauden tarkistamisen aluehallintoviraston määräämässä laajuudessa. Mehiläistarhojen tautikartoituksia tehdään tarkastamalla ja näytteenotoin Eviran ja aluehallintoviraston määräyksestä sekä lainsäädännön sitä erikseen edellyttäessä Eläinten keinollinen lisääntyminen Helsingissä ei ole eläinten keinolliseen lisääntymiseen liittyviä valvontakohteita Eläimistä saatavat sivutuotteet Eläinperäisten sivutuotteiden valvonta on osa eläintautien ennaltaehkäisyä sekä mahdollisten epidemioiden rajoittamista. Uuden sivutuotelain (517/215) ja kansallisen sivutuoteasetuksen (783/215) astuttua voimaan valvontaan liittyvät toimivaltuudet on keskitetty kunnaneläinlääkäreille ja Eviralle. Valvontaa toteutetaan Eviran vuosittain laatiman riskiperusteisen valtakunnallisen sivutuotteiden valvontasuunnitelman mukaisesti. Aluehallintovirastot vastaavat alueillaan valvonnan ohjaus- ja koordinointitehtävistä. Eläinperäisten sivutuotteiden asianmukaista erottamista, keräämistä, luokittelua sekä lähettämistä joko käsiteltäviksi tai tuhottaviksi valvotaan elintarvikehuoneistoissa osana elintarvikelain mukaista valvontaa. Lisäksi ympäristökeskuksen eläinlääkärit valvovat kolmea Helsingissä sijaitsevaa sivutuotteiden välivarastointiin tarkoitettua laitosta sekä useita tutkimuslaitoksia, jotka tuovat maahan sivutuotteita tutkimustarkoituksiin. Helsingissä sijaitsee yksi lemmikkieläinten rehuja valmistava laitos, jonka valvontaa hoidetaan yhdessä Eviran kanssa. Helsingissä sijaitsevan kompostointilaitoksen valvonnasta vastaa Evira. Eläinperäisten sivutuotteiden valvontaan kuuluu myös haaskailmoitusten vastaanottaminen ja käsittely sekä helsinkiläisillä eläintiloilla ja talleilla itsestään kuolleiden tai lopetettujen eläinten asianmukaisen hävittämisen valvonta. Helsingin muutamat eläintilat huolehtivat sivutuotteidensa hävittämisestä lainsäädännön vaatimalla tavalla eikä sivutuotteita haudata. Lemmikkieläinten hautaamista varten on osoitettu oma hautausmaa. Havaittaessa puutteita tai laiminlyöntejä sivutuotteiden hävittämisessä, ryhtyvät ympäristökeskuksen eläinlääkärit lainsäädännön edellyttämiin toimenpiteisiin Vienti- ja tuontivalvonta Eläinten vienti ja tuonti työllistävät ympäristökeskuksen eläinlääkäreitä melko runsaasti. Vientiin ja tuontiin liittyen annetaan paljon ennaltaehkäisevää neuvontaa Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

64 14(21) ja ohjeistusta eläintautilainsäädännön soveltamisessa. Lisäksi suoritetaan erilaisia tarkastuksia sekä myönnetään terveystodistuksia eläinten vientiä varten. Sisämarkkinakaupan lainsäädäntö edellyttää valvontaa mm. seuraavien eläinlajien ja tuotteiden osalta: nauta, sika, lammas, vuohi, hevonen, siipikarja, kalat, lemmikkieläimet, eläintarha- ja sirkuseläimet, sukusolut ja alkiot sekä sivutuotteet. Hevosten sisämarkkinakauppaan liittyviä tarkastuksia tehdään vuosittain 15 2 kappaletta. Suurin osa tarkastuksista kohdistuu yksittäisiin hevosiin, mutta suurten hevostapahtumien yhteydessä yhdellä tarkastuksella tarkastetaan hevosia ja laaditaan todistuksia 1 1 kappaletta. Suurimpia vuosittaisia hevosten vientiin liittyviä tapahtumia Helsingissä ovat Helsinki International Horse Show (noin 1 hevosta) ja Apassionata (noin 5 hevosta), ja lisäksi Sirkus Finlandialle laaditaan vuosittain 5-2 todistusta. Käytännössä suurimpiin hevostapahtumiin liittyvät vientitarkastukset vievät kokonaisen työpäivän. Helsinkiläiset lemmikkieläimet ja hevoset matkustavat ulkomaille kohtuullisen runsaasti. Lemmikkieläinten kolmansiin maihin vientiä varten vaadittavia todistuksia kirjoitetaan vuosittain 1 12 kappaletta. Lemmikkieläimille kirjoitettujen todistusten määrä on viime vuosina kasvanut. Helsingissä toimii muutamia lemmikkilintujen kaupalliseksi maahantuojaksi rekisteröityneitä toimijoita. Maahantuoja on itse velvollinen tarkastamaan jokaisen tuontierän. Ympäristökeskuksen eläinlääkärit suorittavat maahantuontierille pistokokein tarkastuksia. Tuontitarkastukset kohdistetaan isoihin, useiden satojen lintujen kaupallisiin maahantuonteihin. Elintarvikehuoneistoihin maahantuotujen elävien rapujen osalta ympäristökeskuksen eläinlääkärit valvovat tuontiluvassa määrättyjen ehtojen toteutumista. Rapujen maahantuontiin on vuosittain myönnetty Evirasta tuontilupa muutamalle kala-alan laitokselle. Tarkastus- ja todistusmäärien voidaan olettaa pysyvän likimain samana tai hieman kasvavan tulevina vuosina. Helsingissä käy ilmi vuosittain useita tapauksia, joissa koira, kissa tai hevonen on tuotu Suomeen vastoin maahantuontilainsäädännön vaatimuksia. Suurin osa tapauksista liittyy Virosta ja muista Baltian maista ilman asianmukaista lemmikkieläinpassia, tunnistusmerkintää tai rabiesrokotusta tuotuihin koiriin. Tapaukset tulevat ympäristökeskuksen tietoon pääsääntöisesti yksityisten eläinlääkäriasemien eläinlääkäreiden ilmoituksina, mutta myös eläimen uuden omistajan ilmoituksena oston jälkeen heränneestä epäilystä, ettei eläimen maahantuonut henkilö ole noudattanut vaatimuksia. Eläintautien vastustamiseen liittyen ympäristökeskuksessa suoritetaan maahantuodun eläimen ja asiakirjojen tarkastuksia. Eläimet määrätään eristykseen tuontiehtojen täydentämisen ajaksi, palautettavaksi lähtömaahan tai lopetettavaksi. Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

65 15(21) Vuoden 214 alussa voimaan astuneen uuden eläintautilain (441/213) myötä kaikki EU:n sisäiset eläinten laittomaan maahantuontiin liittyvät hallintopäätökset ovat siirtyneet aluehallintovirastoon. Kolmansista maista laittomasti maahan tulleiden eläinten osalta päätökset tekee Evira. Päätökset toimitetaan tiedoksi ympäristökeskukseen. Mikäli eläimelle on päätöksessä edellytetty toimenpiteitä, kuten raivotautirokotus tai ekinokokkoosihäätö, todennetaan päätöksen noudattaminen tarkastuksella ympäristökeskuksessa. EU:n raivotautitilanteessa tapahtuneiden muutosten takia lähtien Virosta sai alkaa tuoda alle 3 kk ikäisiä rokottamattomia koiran- ja kissanpentuja Suomeen, minkä vuoksi ympäristökeskukseen tulleet ilmoitukset laittomasti maahantuoduista eläimistä vähentyivät selvästi vuonna 213. Ympäristökeskuksessa harkitaan eläinten laittomasta maahantuonnista tulleen ilmoituksen jälkeen, onko perustetta tarkastaa eläin ja sen asiakirjat. Lähes kaikki tarkastukset johtavat hallintopäätökseen. Uuden eläintautilain astuttua voimaan on epäillyn eläinten laittoman maahantuonnin johdosta tehtävien tarkastusten määrä tasaantunut n. 2 3 tarkastukseen vuodessa (kuva 1). Tapauksiin on liittynyt myös yhteistyö terveydenhuollon viranomaisten kanssa jos on epäilty eläimen kantavan ihmiseen tarttuvaa tautia eli zoonoosia. Eläinten laittomat maahantuonnit Ilmoitukset 216 (arvio) ennuste vuosille Tarkastukset Kuva 1. Eläintautien vastustamiseen liittyvien ilmoitusten, tarkastusten ja päätösten määrät vuosina Eläinten hyvinvoinnin valvonta Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

66 16(21) Helsingissä eläinten hyvinvointia valvovat eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelueläinlääkäri, valvontaeläinlääkäri sekä poliisi. Valvonnan tarkoituksena on neuvonnan, opastamisen ja tarkastusten avulla parantaa helsinkiläisten eläinten hyvinvointia ja edistää niiden hyvää kohtelua. Valvonnassa apuna ja tukena toimivat Suomen eläinsuojeluyhdistyksen (SEY ry) vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat ja -valvojat, ja Helsingin eläinsuojeluyhdistys (HESY ry). Eläinten hyvinvoinnin valvonta koostuu epäilyyn perustuvista tarkastuksista sekä ammattimaisen eläintenpidon kohteiden suunnitelmallisista vuosittaisista tarkastuksista. Lisäksi kunnaneläinlääkäri valvoo eläinten kuljetusta kunnan alueella eläinten kuljetuksesta annetun lain ja asetuksen perusteella, ja tekee tarkastuksen, jos on aihetta epäillä eläinsuojelusäädösten rikkomuksia. Tarvittaessa myös ammattimaisen eläintenpidon kohteisiin tehdään tarkastuksia epäillyn eläinsuojeluongelman perusteella. Mikäli täydentävien ehtojen indikaattorien laiminlyöntejä havaitaan EU-tukia saavien eläintilojen perustarkastuksissa, ilmoitetaan siitä viipymättä aluehallintovirastoon. Helsingissä tämä tarkoittaa käytännössä yhtä maidontuotantotilaa. Kuvassa 2 on esitetty eläinsuojelutarkastusten määrät vuosina sekä arvio vuosina tehtävistä tarkastusmääristä. Eläinsuojelutarkastusten määrät (arvio) ennuste vuosille Tarkastukset epäilystä Ammattimaisen eläintenpidon tarkastukset Kuva 2. Eläinsuojelutarkastusten määrät vuosina Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

67 17(21) Suurin osa eläinten hyvinvoinnin valvonnan tarkastuksista tehdään ilmoitusten perusteella yksityisten ihmisten koteihin. Ilmoituksia eläinten huonosta hoidosta tai kohtelusta vastaanotetaan yksityisiltä ihmisiltä, taloyhtiöiden isännöitsijöiltä, poliisilta, sosiaaliviranomaisilta ja eläinsuojeluyhdistysten vapaaehtoisvalvojilta. Ihmisiin tai muihin eläimiin aggressiivisesti suhtautuviin koiriin liittyvät yhteydenotot ovat merkittävästi lisääntyneet viime vuosina. Yhdessä sovitun käytännön mukaisesti ilmoitukset aggressiivisesti käyttäytyvistä koirista ohjataan nykyisin suoraan Helsingin poliisille. Poliisi pyytää valvontaeläinlääkäreitä kuitenkin usein suorittamaan eläinsuojelutarkastuksen aggressiivisen koiran pitopaikassa. Eläinsuojelulain mukaan viranomaisella on velvollisuus tarkastaa asia, jos eläinsuojelullista epäkohtaa epäillään, mutta puutteellisten resurssien vuoksi tästä velvoitteesta on jouduttu jonkin verran tinkimään. Lievemmissä tapauksissa mahdollisia epäkohtia on pyritty korjaamaan puhelinneuvonnan avulla. Suurin osa saapuneista valituksista pystytään kuitenkin hoitamaan tarkastuksin. Työsuojelullisista syistä yksityisasuntoihin ei tehdä eläinsuojelutarkastuksia yksin. Hankalien kohteiden tarkastukset hoidetaan tarvittaessa kahden eläinlääkärin yhteistarkastuksena, ja muilla tarkastuksilla on eläinlääkärin mukana tutkimusavustaja. Vuodesta 212 lähtien ilmoitusten perusteella on tehty noin 3 35 yksityisen eläintenpidon tarkastusta vuodessa. Vuosina tarkastusten määrä todennäköisesti pysyy samalla tasolla kuin aiempina vuosina, sillä tarkastusmäärän kasvattaminen nykyresursseilla ei ole mahdollista. Mikäli eläinten hyvinvoinnin valvontaan Helsingissä ei ole saatavilla lähivuosina lisäresursseja, tarkastusmäärää ei pystytä aiemmasta enää juurikaan lisäämään, ja kaikkia eläinsuojeluilmoituksia ei pystytä edelleenkään hoitamaan tarkastuksin (Kuva 2) Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Suunnitelmallisen eläinten hyvinvoinnin valvonnan kohteita Helsingissä ovat sirkukset, pysyvät ja kiertävät eläinnäyttelyt sekä ammattimaiset tai muuten laajamittaisen toiminnan harjoittajat. Luvan- tai ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi on eläinsuojeluasetuksessa määritelty seura- ja harraste-eläinten säännöllinen kaupanpitäminen, suuren koira- tai kissakennelin pitäminen, koirien tai kissojen hoitolatoiminta, ravi- ja ratsuhevosten hoitaminen, kouluttaminen ja käsittely (vähintään kuusi täysikasvuista eläintä) sekä muu vastaava toiminta. Uusia suunnitelmallisesti valvottuja kohteita ovat eläinten ammattimaista välitystä harjoittavat toimijat, esimerkiksi koiria ulkomailta Suomeen välittävät yhdistykset. Näitä toimijoita on rekisteröitynyt Helsingin alueelle arviolta kymmenkunta. Lisäksi eläinten hyvinvointia valvotaan erilaisissa eläintapahtumissa kuten Apassionata, PetExpo, Elävä maaseutu (ELMA) -messut sekä sirkuksissa, eläinkilpailuissa ja -näyttelyissä. Näitä tapahtumia on Helsingissä vuosittain 1 2. Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

68 18(21) Kaiken kaikkiaan vuosien aikana suunnitelmallisia eläintenpidon tarkastuksia tehtiin noin 15 5 kpl vuodessa (taulukko 1). Vuosien aikana suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään riskiperusteisesti, tallit ja eläinkaupat tarkastetaan 1-3 vuoden välein. Taulukko 1. Ammattimaisen tai muuten laajamittaisen eläintenpidon valvontakohteet Helsingissä vuonna 216 Kohteiden Arvioitu tarkastusten lukumäärä lukumäärä (kpl/v) Löytöeläintalo 1 1 Kiertävä eläinnäyttely 1 1 Lemmikkieläinliike 12 6 Lemmikkieläinhoitola 4 4 Koirapäiväkodit Tallit 16 8 Tapahtumat 7 5 Kotieläinpihat 2 1 Kennelit ja kasvattajat 3 1 Muut 2 2 Yhteensä 51 3,5 Läänineläinlääkäri vastaa eläinsuojelulain mukaisesta valvonnasta eläintarhoissa (Korkeasaaren eläintarha, Tropicario, Sealife) Eläinsuojelulain mukaiset määräykset ja kiiretoimenpiteet Eläinsuojelulain perusteella tehdyssä tarkastuksessa annetaan tarvittaessa neuvoja, kieltoja tai määräyksiä, tai ryhdytään kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Neuvontaa käytetään eläinten pidossa havaittujen vähäisten epäkohtien poistamiseen silloin kun eläinsuojelusäädöksiä ei ole vielä rikottu. Tällöin eläimen omistajaa opastetaan eläinten elinympäristön, olosuhteiden tai hoidon kohentamiseen. Jos eläinten omistaja rikkoo eläinsuojelusäädöksiä, eläinten tilat, hoito ja olosuhteet pyritään saattamaan eläinsuojelusäädösten määrittämälle vähimmäistasolle kieltojen ja määräysten avulla. Määräystä annettaessa asetetaan määräaika, jonka päättymisen jälkeen havaittu epäkohta on korjattava. Määräajan kuluttua tehdään uusintatarkastus määräyksen noudattamisen varmistamiseksi. Jos eläinsuojelusäädösten rikkomukset ovat niin vakavia että ne välittömästi uhkaavat eläimen hyvinvointia, voidaan ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin, joita ovat Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

69 19(21) muun muassa hoidon hankkiminen eläimelle muualta, eläimen uudelleensijoitus tai eläimen lopetus. Eläinsuojelutarkastuksilla vuosina annettujen hallinnollisten päätösten lukumäärä ja laatu, sekä ennuste vuosille , on esitetty kuvassa 3. Toimenpiteet eläinsuojelutarkastuksilla ovat pysyneet keskimäärin aiempien vuosien tasolla, eikä suuria muutoksia tehtyjen toimenpiteiden suhteellisissa osuuksissa ole tapahtunut. Tarkastuksia, joilla ei todeta huomautettavaa, on alle kolmasosa kaikista tarkastuksista, kun taas eläinsuojelulain 42 ja 44 mukaisiin toimenpiteisiin joudutaan ryhtymään yli puolessa tapauksista. Kieltoja ja määräyksiä tai kiiretoimenpiteitä vaativat tapaukset ovat lisäksi aikaisempaa moniongelmaisempia ja siten myös aikaa vievempiä selvittää. Useista tapauksista tehdään lisäksi esitutkintapyyntö poliisille. Toimenpiteet eläinsuojelutarkastuksilla kpl 42 kpl 4 kpl Ei toimenpiteitä (arvio) ennuste vuosille Kuva 3. Eläinsuojelutarkastukset ja toimenpiteet vuosina Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen 7.1. Peruseläinlääkäripalvelu ja kiireellinen eläinlääkäriapu sekä puhelinneuvonta Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

70 2(21) Helsingillä on sopimus Helsingin yliopiston yliopistollisen eläinsairaalan kanssa eläinlääkintähuoltolain mukaisten peruseläinlääkäripalveluiden järjestämisestä sekä hyöty- että lemmikkieläimille. Yliopistollisessa eläinsairaalassa on pieneläinsairaala, hevossairaala ja Saaren yksikössä tuotantoeläinsairaala. Käytännössä eläinsairaalan vastuulla on erityisesti päivystysaikaisten palveluiden järjestäminen kaikille kotieläimille. Yliopistollinen eläinsairaala neuvoo lemmikinomistajia puhelimitse eläinten terveyteen ja sairauksiin liittyvissä asioissa virka-aikana sekä päivystysaikana. Eläintenpitoon, eläinten hyvinvointiin sekä tarttuviin eläintauteihin liittyvää puhelinneuvontaa tarjoavat virka-aikana eläinsuojelueläinlääkäri sekä valvontaeläinlääkäri. 8. Laatu 8.1. Valitusten käsittely Kaikki ympäristökeskuksen saama asiakaspalaute kootaan sähköiseen asiakaspalautejärjestelmään. Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa tehtyyn sopimukseen eläinlääkintähuoltopalveluista sisältyy velvoite, jonka mukaan eläinsairaalan on vähintään kolmen vuoden välein tehtävä asiakaspalvelukysely. Myös sopimuksessa löytöeläintoiminnan järjestämisestä on kohta asiakaspalautteen käsittelystä. Helsingin kaupungilla ei ole erillisiä vastuu- ym. vakuutuksia koska eläinlääkintäpalvelut ostetaan Yliopistolliselta eläinsairaalalta. Asiakaspalautteessa esille tulleiden kehittämistarpeiden sekä mahdollisten valitusten perusteella ryhdytään tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin toiminnan kehittämiseksi. 9. Seuranta ja raportointi 9.1. Seuranta Eläinsuojelulain nojalla annettuja kieltoja ja määräyksiä valvotaan pääasiassa uusintatarkastuksin. Osassa tapauksia seuranta voidaan toteuttaa esimerkiksi asiakkaan toimittaman eläinlääkäritositteen muodossa eikä uusintatarkastusta näin ollen tarvita. Uusintatarkastustarve on seurattavissa Tarkastaja-järjestelmässä, jonne kaikki suoritteet kirjataan. Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566

71 21(21) 9.2. Raportointi Valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan suunnitelmaa seuraavana kalenterivuonna maaliskuun loppuun mennessä ja toteuma esitellään ympäristölautakunnalle. Toteutumisen arvioinnissa arvioidaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelman toteutumista, tarkastusten määrän, käytettävissä olleiden resurssien ja eläintautilain nojalla suoritettujen toimenpiteiden osalta. Lisäksi arvioidaan tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä ja tehokkuutta ongelmien poistamisessa sekä käsitellään syitä ja seurauksia eläinsuojelussa ja eläintautilain mukaisissa toimissa havaittujen suuntausten ilmenemiseen. Samassa yhteydessä arvioidaan myös tulevaisuuden kehityssuuntia ja arviointia tullaan hyödyntämään tulevien valvontasuunnitelmien laatimisessa. Lisäksi ympäristölautakunnalle valmistellaan vuosittain yhteenvedot eläinlääkintähuoltolain mukaisista palveluista sekä löytöeläinten hoidosta. Yliopistollinen eläinsairaala toimittaa eläinlääkintähuoltolain mukaisia palveluita koskevaa raporttia varten vuosittain yksityiskohtaiset tiedot hoitamistaan potilaista ja tehdyistä toimenpiteistä. Toteutumisen arviointi ja erilliset raportit toimitetaan tiedoksi myös Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. 1. Eläinlääkintähuollon painopistealueet vuodelle 217 Helsingin kaupungin eläinlääkintähuollon painopisteet ovat eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman (EHO) mukaisia. Painopistealueiksi vuodelle 217 on valittu: 1. Helsingin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan niukkojen resurssien vuoksi yritetään löytää uusia keinoja toiminnan tehostamiseksi ja sujuvoittamiseksi. Otetaan koekäyttöön uudet lomakkeet eläinsuojelutarkastuskertomusten ja päätösten laatimiseen, sekä käytetään uutta kiireellisyysluokittelua eläinsuojelutapausten vireille tulon yhteydessä. 2. Parannetaan valvonnan vaikuttavuutta seuraamalla säännöllisesti uusintatarkastusten toteutumista, lisäämällä yhteistyötä aluehallintoviraston kanssa pitkittyneiden eläinsuojelutapausten hoitamisessa sekä tekemällä poliisille tutkintapyyntöjä aina kun eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit täyttyvät. 3. Eläinlääkintähuollon tehtävät saattavat siirtyä maakuntien vastuulle vuoden 219 alusta. Varaudutaan ja valmistaudutaan muutokseen yhteistyössä muiden Uudenmaan maakunnan alueen eläinlääkintähuollon yksiköiden sekä aluehallintoviraston kanssa. Helsingin kaupunki Ympäristökeskus PL 5 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (vaihde) Faksi (kirjaamo) IBAN FI BIC DABAFIHH FI212566