Helsingin Sosiaali- ja terveysviraston vanhustyön palvelujen vastuualueen Ytyä yhteisöön -kehittämishanke Antti Kokkonen & Seija Strömberg
|
|
- Johanna Ranta
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Torstai , klo , Pinni B, LS B3118 Esityksistä muodostetaan dialogipareja/pienryhmiä. Esitykset, esittäjät ja teemat harjoittavat dialogia keskenään omia ja toistensa papereita kommentoiden, ja kuulijat osallistetaan tähän dialogiin myös. Dialogisuus ja Sense-making työelämässä Jukka Piippo, Sami Jantunen & Timo Suhola Helsingin Sosiaali- ja terveysviraston vanhustyön palvelujen vastuualueen Ytyä yhteisöön -kehittämishanke Antti Kokkonen & Seija Strömberg Luovuuden dialoginen johtaminen innovatiivisuuden, tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin tekijänä Sirpa Syvänen, Kaija Loppela, Sari Tappura & Kati Tikkamäki Dialogisuus välittömässä kontekstissa ja keskustelujen sarjassa metodisia näkökulmia pitkittäisaineistolla toteutettavaan tutkimukseen Aija Logren Vuorovaikutusosaaminen kansainvälisten yritysten johtoryhmätyössä Eerika Hedman Välineitä toimintaa uudistavaan dialogiin Arja Ala-Laurinaho Intersubjektiivinen kokemus tiimiyrittäjyyteen perustuvassa AMKkoulutusohjelmassa Timo Nevalainen 1
2 Jukka Piippo Arcada Sami Jantunen Technology Business Research Center LUT tuotantotalous, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Timo Suhola Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE) Dialogisuus ja Sense-making työelämässä Dialogisuus ilmiönä perustuu niin filosofiaan (mm. Buber 1993, 1997) kuin myös kielellisyyteen ja vuorovaikutukseen (Vygostki 1982). Filosofisena ilmiönä dialogisuuden voidaan katsoa tarkoittavan molemminpuolista tasavertaisuutta, yhteisöllisyyttä ja toisen toiseuden hyväksymistä. Kielellisenä asiana sen voidaan katsoa tarkoittavan tietynlaista yhteisen ymmärryksen luomista tai rakentamista, jota kumpikaan/mikään osapuoli ei yksistään voisi tavoittaa. Kuitenkin, dialogisuuden mahdollistaminen kielellisenä toimintana edellyttää sen filosofisen ulottuvuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä ja tällöin voidaan ajatella että dialogisuus kielellisenä toimintana ei tule mahdolliseksi jos sen filosofinen ulottuvuus ei toteudu. Työelämän haasteet ovat nykypäivänä yhä monimutkaistuvia ja jatkuvassa muutoksessa olevia. Näissä olosuhteissa organisaatioille muodostuu keskeiseksi kyky jäsentää ja kuvata ulkoista monimutkaista maailmaa, jotta ymmärryksen pohjalta voidaan toimia. Karl Weickin mukaan tämä tavoite saavutetaan organisaation Sense-making aktiviteettien avulla, joissa 1) luodaan uskottava tulkinta muuttuvasta maailmasta; 2) testataan yhdessä tulkinnan paikkansapitävyyttä keskustelemalla, toimimalla ja keräämällä lisätietoa; sekä 3) hylkäämällä tai päivittämällä luotua tulkintaa saatujen kokemusten pohjalta. Tässä esitelmässä pohditaan dialogisuuden ja sensemakingin yhteyksiä ja niiden merkitystä työelämässä tapahtuvaan vuorovaikutukseen sen eri tasoilla. Lähtökohtana pohdintaan on OSUVA ( hankkeessa saatu tieto ja kokemus työelämän kehityksestä ja dialogisuudesta kehitystyössä. OSUVA hankkeen tulosten perusteella ilmenee asioita jotka mahdollistavat dialogisuuden ja Sense-makingin mutta myös asioita jotka ehkäisevät näitä molempia. 2
3 Antti Kokkonen, työyhteisökehittäjä Onnenpari Oy Seija Strömberg, työyhteisökehittäjä Kehittämis- ja työnohjauspalvelut Seija Strömberg Helsingin Sosiaali- ja terveysviraston vanhustyön palvelujen vastuualueen Ytyä yhteisöön -kehittämishanke Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vanhusten palvelujen vastuualueella on ollut käynnissä Ytyä yhteisöön -kehittämishanke, jonka rahoittamiseen ovat osallistuneet Helsingin kaupunki ja Tekes. Hanke on painottunut palveluyksiköiden ja niiden johtamisen kehittämiseen ja liittynyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaan kehittää joustavia palvelukokonaisuuksia ja asiakasläheistä palvelukulttuuria. Kehittämishanke on osa monitieteistä Dialogisen johtamisen tutkimusohjelmaa ( jossa paikannetaan ja kehitetään luovuuden ja innovatiivisuuden edellytyksiä, esteitä ja edistäjiä dialogisen johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta. Tavoitteena on luoda kansallinen dialogisen johtamisen viitekehys. Tutkimusohjelma hyödyntää kehittämishankkeessa syntynyttä dokumentaatiota tutkimusmateriaalina. Kehittämishankkeessa on tavoitteiden mukaisesti luotu Helsingin vanhustyön työpaikkoihin malleja yhteistoimintarakenteesta, jossa henkilöstön osaaminen, luovuus ja innovatiivisuus saadaan käyttöön entistä paremmin. Esimiehiä on tuettu ja valmennettu dialogisen johtamisen alueella niin, että johtaminen tukee yksilöiden motivoitumista, innovatiivisuutta, luovuutta, työhyvinvointia ja tuloksellisuutta, ja luotu esimiehille keinoja ja välineitä edistää työyhteisön hyvää ilmapiiriä ja hallita innovatiivisuutta heikentäviä asioita. Hanke on tuottanut esimiehille työkaluja työntekijöiden työn ohjaamiseen yhteisen perustehtävän suuntaisesti. Esimiesten yhdessä henkilöstön kanssa laatimat työkäyttäytymisen pelisäännöt on koettu erityisen hyviksi ja dialogisuutta lisääviksi työkaluiksi. Haastavana osallistujat ovat kokeneet kaikkien työntekijöiden sitouttamisen kehittämistyöhön, sekä ajan löytämisen luovuutta ja innovatiivisuutta edistäviin yhteisiin pohdintoihin työn kiireisen arjen keskellä. 3
4 Sirpa Syvänen, Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu, Kaija Loppela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sari Tappura, Tampereen teknillinen yliopisto, Kati Tikkamäki, Tampereen yliopisto, SIS/CIRCMI, Luovuuden dialoginen johtaminen innovatiivisuuden, tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin tekijänä Johdanto Kustannusten karsiminen ja tehokkuuden lisääminen eivät ole ratkaisuja organisaatioiden kohtaamiin muutos-, uudistumis- ja tuloksellisuuspaineisiin. Tehokkuustalkoiden ja tuottavuusohjelmien sijaan tarvitaan toimintojen jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä, jotka edellyttävät henkilöstön luovuuspotentiaalien ja -voimavarojen esille saamista ja mahdollisuutta käyttää niitä. Luovuus on innovatiivisuutta edistävä tekijä ja innovatiivisuus osa jokaisen organisaation toimintaa. Innovaatiot ovat joko pieniä uudistuksia ja parannuksia työn ja työyhteisöjen arjessa tai laajempia sosiaalisia, tuote-, teknisiä ja palveluinnovaatioita. Organisaatioiden luovuus ja sen välityksellä innovatiivisuus paranee dialogisella johtamisella ja kehittämisellä, laajalla henkilöstön osallistumisella ja vaikutusmahdollisuuksilla, osaamisen jakamisella sekä sisäisen motivaation tukemisella. Tausta ja tutkimustehtävä Tutkimus on osa Tekesin rahoittamaa monitieteistä Dinno-tutkimusta , jossa tutkitaan dialogisen johtamisen ja kehittämisen sekä luovuuden, innovatiivisuuden, kestävän työelämän ja kilpailukyvyn välistä suhdetta. Tutkimus paikantaa tutkimuskohteissa yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasolla tekijöitä, jotka joko estävät tai edistävät työnantajapolitiikan ja johtamisen välityksellä luovuusvoimavarojen esille saamista ja niiden käyttöä. Luovuus vaikuttaa myönteisesti innovatiivisuuteen, työelämän laatuun ja tuloksellisuuteen. Siten luovuus on keskeinen kestävää työelämää ja kilpailukykyä parantava tekijä, johon johtamisella ja esimiestyöllä tulisi pyrkiä vaikuttamaan. Tavoite ja teoreettinen viitekehys Artikkelissa määritellään, käsitteellistetään ja kuvataan luovuuden johtamisen erityispiirteitä. Erityinen näkökulma on luovuuden dialoginen johtaminen, jonka teoreettinen viitekehys perustuu johtamis-, luovuus-, innovaatio-, oppimis- ja motivaatioteorioihin. Luovuudesta ja johtamisesta on tehty paljon tutkimusta, mutta niitä ei ole juurikaan yhdistetty yhtenäiseksi teoreettiseksi viitekehykseksi. Artikkeli perustuu laajaan Dinnon tutkimusryhmän tekemään kirjallisuusanalyysiin, jonka perusteella on työstetty tutkimusohjelman teoreettinen viitekehys. Sen mukaan johtajuuden dialogisuuden välityksellä organisaatioiden luovuutta edistävät samat organisatoriset tekijät, jotka vaikuttavat myönteisesti myös innovatiivisuuteen, organisationaaliseen oppimiseen, motivaatioon, työelämän laatuun ja tuloksellisuuteen. Metodit Viitekehys on perustana kyselytutkimuksessa. Kyselyn 22 muuttujapatteristoa pohjautuvat niihin yksilö-, ryhmä-, ja organisaatiotasoisiin tekijöihin, jotka ovat yhteisiä teoreettisen viitekehyksen eri teorioille ja lähestymistavoille. Tulokset Artikkelissa esitetään kyselytutkimuksen alustavia tuloksia luovuuden dialogisen johtamisen edellytyksistä, edistäjistä ja esteitä. 4
5 Aija Logren, tutkija Työterveyslaitos ( saakka) Sosiaalipsykologian jatko-opiskelija Tampereen yliopisto Dialogisuus välittömässä kontekstissa ja keskustelujen sarjassa metodisia näkökulmia pitkittäisaineistolla toteutettavaan tutkimukseen Työterveyslaitoksen Alkoholihaitat hallintaan (AHA) -hankkeessa on vuosina toteutettu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen perustuva työyhteisöjen päihdetyöryhmille ja työterveyshoitajille suunnattu prosessimuotoinen valmennus. AHA-prosessi tähtää yhteistoiminnalliseen toimintatapojen kehittämiseen ja ammatillisen identiteetin uudelleenmuotoutumiseen dialogisen tiedonrakennuksen keinoin. Hankkeen yhteydessä on kerätty tutkimusaineistoksi valmennusryhmien AHA-prosessin aikana käymiä keskusteluja. Esityksessäni pohdin, minkälaisia mahdollisuuksia keskustelusarjat tarjoavat tutkimukselle, kun tarkastelun kohteena on dialogisuus merkitysten muotoutumisen kenttänä? Entä silloin, kun näkökulmana onkin dialogisuus toimintana? Uudet keskustelut ovat vanhan kierrätystä toisin sanoen aikaisempi keskustelu on uusien puheenvuorojen semanttinen, sisällöllinen ja toiminnallinen resurssi. Puhujat ottavat huomioon käsillä olevan tilanteen ja edellisten puheenvuorojen kontekstin, ja keskustelua voidaan analysoida perättäisten toimintojen muodostamana sarjana. Mutta entäpä aikaisemmat, ehkä jo pitkänkin ajan kuluessa tapahtuneet, samojen puhujien käymät keskustelut? Minkälaisen kontekstin ja resurssin ne muodostavat? Voidaanko tutkimuksen keinoin osoittaa jaetun ymmärryksen ja merkityksenantojen syntyvän, ei vain välittömässä vastavuoroisessa keskustelussa, vaan myös osapuolten jakaman keskustelujen sarjan myötä? Pohdin metodisia ja teoreettisia mahdollisuuksia pitkittäisaineistoa hyödyntävässä vuorovaikutustutkimuksessa. Lähestyn aineistoa yhtäältä keskustelunanalyysin näkökulmasta tarkastelemalla toiminta-aikomuksen muodostumista vuorovaikutuksessa, ja toisaalta diskurssianalyyttisestä näkökulmasta analysoimalla puheenvuoroissa rakentuvia toimijapositioita. Tavoitteeni on herättää keskustelua siitä, miten välittömän kontekstin ja peräkkäisten puheenvuorojen analyysia voisi yhdistää havaintoihin laajemmasta kaaresta, jonka useiden keskustelujen sarja muodostaa. 5
6 Eerika Hedman Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos Vuorovaikutusosaaminen kansainvälisten yritysten johtoryhmätyössä Organisaatioilta vaaditaan yhä enenevissä määrin kykyä oppia, muuttua ja sopeutua erilaisiin muutostilanteisiin. Johtoryhmillä on keskeinen rooli organisaatioiden strategisen suunnan näyttäjänä ja muutosten implementoijana. Johtoryhmätyötä ja johtoryhmien vuorovaikutusta on tutkittu useilla eri tieteenaloilla. Johtamisen alalla on pitkä tutkimusperinne johtajien persoonallisuuden ja ominaisuuksien tutkimisessa. Lisäksi johtoryhmien jäsenten diversiteettiin ja ryhmän kokoonpanoon liittyviä tutkimuksia löytyy runsaasti. Nykyinen työelämä kuitenkin korostaa yhä enemmän vuorovaikutuksen merkitystä niin johtamisessa kuin koko työyhteisön toiminnassa, ja modernit johtamisen näkökulmat painottavat johtamisen vuorovaikutteisuutta ja relationaalisuutta (Barge & Fairhurst 2008; Tourish & Hargie 2009, 4). Myös johtoryhmätutkimuksessa on keskitytty sittemmin tarkastelemaan johtoryhmän jäsenten välisiä suhteita ja johtoryhmän sisäistä dynamiikkaa. Vuorovaikutusosaamisen kehittäminen on keskeinen osa työelämän ja siten myös johtoryhmien kehittämistä (Engeström 2004, ; Mirvis 2006, 61). Virany ym. (1992) ovat huomanneet, että vuorovaikutuksen ja siten myös vuorovaikutusosaamisen kehittäminen parantaa johtoryhmän kykyä tunnistaa ja toimia muuttuvassa toimintaympäristössä. Siksi johtoryhmätyön kehittäminen nimenomaan vuorovaikutuksen näkökulmasta on erittäin tärkeää. Tässä esityksessä tarkastelen vuorovaikutusosaamista ja sen kehittämistä johtoryhmätyön kontekstissa. Tarkastelen vuorovaikutusosaamista ja sen kehittämistä johtoryhmän jäsenten vuorovaikutussuhteisiin kiinnittyvänä sekä vuorovaikutuksessa rakentuvana ja muuttuvana ilmiönä. Vuorovaikutusosaamista ja sen kehittämistä olen määritellyt relationaalisuutta korostavien interpersonaalisten teorioiden sekä dialogisen organisaatiokehittämisen (dialogic organization development, new OD) näkökulmista. Tutkimus toteutetaan toimintatutkimuksena, kahdessa eri vaiheessa. Tässä esityksessä tiivistän ensimmäisen tutkimusvaiheen keskeisimpiä tuloksia, jotka perustuvat eri toimialoilla toimivien kansainvälisten johtoryhmien jäsenten teemahaastatteluihin. Haastatteluiden avulla on haettu vastauksia sellaisiin kysymyksiin, kuten mitä kansainvälisten yritysten johtoryhmän jäsenet pitävät tehokkaana ja hyvänä vuorovaikutuksena ja minkälaista vuorovaikutusosaamista johtoryhmätyössä tarvitaan. 6
7 Arja Ala-Laurinaho Työterveyslaitos Välineitä toimintaa uudistavaan dialogiin Nykyisin organisaatiot muuttuvat jatkuvasti: ne fuusioituvat, ulkoistavat, verkostoituvat ja uudistavat sisäisiä rakenteitaan, ottavat käyttöön uutta teknologiaa ja suuntaavat asiakassegmentit uudelleen. Monimutkaisissa ja verkostoituvissa toiminnoissa yksittäisen työntekijän on yhä vaikeampi rakentaa yhteyttä oman työnsä kohteen ja tavoitteiden ja toisaalta yhteisen toiminnan kohteen ja tavoitteiden välille. Vaarana on, että yksilön ja työyhteisönkin työn kokonaisuus hajoaa, työ sirpaloituu ja menettää hallittavuutensa ja mielekkyytensä. Miten työyhteisöissä voidaan tukea dialogia, joka auttaa jäsentämään näitä muutoksia, havaitsemaan toiminnan häiriöitä ja kehitystarpeita sekä luomaan niihin innovatiivisia ja uudistuvaa toimintaa tukevia ratkaisuja? Tällaista dialogia tukevat keinot ja menetelmät ovat tulevaisuuden työyhteisöissä yhä tärkeämpiä, sillä ei ole oletettavaa, että muutosvauhti hidastuisi. Toiminnan teoria ja kehittävä työntutkimus (Engeström 1987) tarjoavat malleja ja välineitä muuttuvan työn tutkimiseen. Lähestymistapa korostaa toiminnan kohteen ja sen kollektiivisen uudelleenmäärittelyn merkitystä organisaation muutoksissa (Miettinen 2005); kohteen uudelleenmäärittely on sekä toiminnan systemaattisen kehittämisen edellytys että sen tulos. Tarkastelen, miten suuressa asiantuntijaorganisaatiossa toteutettuja organisatorisia muutoksia ja niiden vaikutuksia työyhteisön tehtäviin jäsennettiin kehittävään työntutkimukseen perustuvassa muutospaja-prosessissa (Muutoslaboratorion sovellus). Muutospajassa osallistujat hahmottavat työnsä kehityspolkua, nykytilanteen haasteita ja tulevaa lähikehitystä sekä toteuttavat kehittämiskokeiluja, jotka vievät muutosta eteenpäin. Työskentelyt suunnitellaan noudattaen kahden virikkeen menetelmää (Vygotsky 1978). Osallistujien työstään keräämä aineisto (esimerkiksi häiriöt) toimii ensimmäisenä virikkeenä ja tutkijan tarjoamat mallit toisena virikkeenä, jota aineiston yhteisessä tulkinnassa hyödynnetään. Tarkastelen työskentelyjen dialogia tukevia piirteitä käyttäen mittatikkuna kommunikatiivisen toimintatutkimuksen perinteessä tunnettuja demokraattisen dialogin periaatteita (Gustasen 1992, Kuula 1999). Erityisesti kuvaan, miten dialogisuutta tuettiin potentiaalisesti ristiriitoja herättävässä työn häiriöiden käsittelyssä, ja miten häiriöistä edettiin uudenlaista toimintatapaa edistäviin kehittämiskokeiluihin. Jäsennän työskentelyjen tuottamia työyhteisön työn kohteen uudistumista koskevia ilmaisuja ja havaintoja käyttäen hyväksi kohteen laajenemisen dimensioita (Engeström 2001, Engeström ym. 2003, Hasu 2000). 7
8 Timo Nevalainen Tampereen yliopisto / TAMK timo.nevalainen@tamk.fi Intersubjektiivinen kokemus tiimiyrittäjyyteen perustuvassa AMK-koulutusohjelmassa Esitykseni perustuu meneillään olevaan väitöskirjatutkimukseeni jonka aiheena on dialoginen ja intersubjektiivinen kokemus ja eettinen kasvu tiimiyrittäjyyteen perustuvassa AMKkoulutusohjelmassa (TAMK Proakatemia). Ammatillisessa korkea-asteen koulutuksessa keskitytään tällä hetkellä lähinnä erilaisten osaamisten ja tietojen opettamiseen yleensä osaamisperustaisten opetussuunnitelmien pohjalta. Tämä lähestymistapa ammattilaisuuteen keskittyy ensisijaisesti yksilön erillisiin osaamisiin ja valmiuksiin ja niiden kehittämiseen mutta sulkee samalla usein intersubjektiivisen, moraalisen kokemuksen ja kehollisen maailmasuhteen koulutusinstituution formaalin oppimisympäristön ulkopuolelle. Argumentoin esityksessäni sellaisen vaihtoehtoisen ammattikasvatuskäsityksen puolesta jonka lähtökohtana on ammattilaisen dialoginen ja eettinen suhde toisiin ja ympäröivään maailmaan. Tutkimukseni perustuu fenomenologiseen eletyn kokemuksen ( lived experience ) deskriptiivishermeneuttiseen tutkimukseen (Van Manen, Giorgi) erityisesti ammattikasvatuksen näkökulmasta. Keskityn esittelemässäni tutkimustyön vaiheessa erityisesti siihen, miten tiimiyrittäjäopiskelijat ja heidän valmentajansa kokevat toisaalta eron ja erilaisuuden ('difference') ja toisaalta samuuden ja yksimielisyyden ( consensus ) välisen ristiriidan ja jatkuvan rajankäynnin sekä siihen miten tämä kokemus tarjoaa mahdollisuuden yksilöiden ja koko yhteisön eettiseen kehittymiseen. Lisäksi tarkastelen tutkimuksessani kriittisesti yrittäjyyskasvatukseen liittyviä hallinnollisia dokumentteja ja sitä millaisena intersubjektiivinen kokemus niissä näyttäytyy. 8
Dialoginen johtaminen
Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014
Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 JOHTAMISKORKEAKOULU Kehittämis- ja työnohjauspalvelut Seija Strömberg TNJ Leading Partners www.dinno.fi www.dinno.fi Dinnon monitieteinen teoreettinen
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014
Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiotaktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen ohjelmasta
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014
Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiot aktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen
LisätiedotDialoginen johtaminen avain luovuuteen, innovatiivisuuteen, työhyvinvointiin ja tuloksellisuuteen Sirpa Syvänen, Kaija Loppela ja Kati Tikkamäki
Työryhmä: Nykypäivän johtaminen ja osaamisen kehittäminen erityisteemoina dialogisuus Työryhmäkoordinaattorit Kati Tikkamäki, erikoistutkija Tampereen yliopisto, informaatiotieteiden yksikkö/circmi, Dinno
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014
Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma 23.4.2013
Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 23.4.2013 Kunnallistalouden, erityisesti henkilöstövoimavarojen Dosentti, Sirpa Syvänen, Johtamiskorkeakoulu sirpa.syvanen@uta.fi, 040 190 1315 Erikoistutkija KT Kati
LisätiedotTampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma
2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
LisätiedotMillaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?
Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotKohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa
Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,
LisätiedotArvot ja eettinen johtaminen
Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään
LisätiedotKULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja
LisätiedotVRK strategia
VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman
LisätiedotInnovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita?
Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? - Verkostotalouden ja nettisukupolven vaikutukset johtamiseen - Tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin
LisätiedotTKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä
TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014
Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 JOHTAMISKORKEAKOULU Kehittämis- ja työnohjauspalvelut Seija Strömberg TNJ Leading Partners Tutkimus- ja kehittämiskohteet Kunnalliset organisaatiot
LisätiedotAJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!
S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotYhteensä sata Satakunnan sote- ja maku-uudistuksen muutoksen tuen hanke
Yhteensä sata Satakunnan sote- ja maku-uudistuksen muutoksen tuen hanke Sote- ja maakuntauudistus koskettaa sekä maakuntaan siirtyvää henkilöstöä, että myös vanhoihin organisaatioihin jäävää henkilöstöä.
LisätiedotKEHITTÄMISVERKOSTON KUVAUS
1 KEHITTÄMISVERKOSTON KUVAUS Kehittämisverkoston teema/aihe Kohderyhmä/asiakkaat Kehittämistarve ja alustava tavoite Kiire ja työjonot kuriin kuntatyössä Tavoitteena on, että verkostoon osallistuu johtoa,
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotElektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa
Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa ITK-konferenssi 18.4.2008 Jouni Huotari & Annu Niskanen 18.4.2008, JH/IT & AN/AOKK 1 AIKAISEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN, ARVIOINTI JA TUNNUSTAMINEN
LisätiedotCoaching organisaation osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa Kehittämispäällikkö Hilma Aminoff Vantaan kaupunki henkilöstökeskus
Coaching organisaation osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa 15.15.-16.15 Kehittämispäällikkö Hilma Aminoff Vantaan kaupunki henkilöstökeskus Osaamisen kehittämisen malli Vantaalla Strategiset tavoitteet
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4
Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu. Edistynyt osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu Edistynyt osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan
LisätiedotTeknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change
LisätiedotTulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotTyöhyvinvointia työtä kehittämällä
Työhyvinvointia työtä kehittämällä Arja Ala-Laurinaho Tiimipäällikkö, TkL Työn kehittäminen -tiimi, Työterveyslaitos 1 Häiritsevätkö muutokset toimivaa organisointia ja sujuvaa työtä? TYÖ ENNEN (n. 1980-luvulle
LisätiedotAmmatillinen osallisuus
Ammatillinen osallisuus Tampereen kaupunkiseudun kasvatusalalla Tiina Soini KT, dosentti, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto, Aretai Oy 21.3.2019 Arvioinnin tausta Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotHensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske
Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat
LisätiedotKuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline
Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotAMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA
AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotVaikuttava terveyden edistäminen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä
Hyvinvointia työstä Vaikuttava terveyden edistäminen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä Yhteistyöseminaari 31.1.2017 Promo@Work-hanke Merja Turpeinen, FT, erikoistutkija,työterveyslaitos Työterveyslaitos,
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotJohtamisen kehitysloikka
Johtamisen kehitysloikka Mikä? VIA Leadership in Action -kehitysohjelma keskittyy oman vastuualueen kehittämiseen operatiivisesta ja strategisesta näkökulmasta. Ihmisten johtamisen haasteisiin vastaaminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotPääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan
Aineistokartoitustehtävä 1 - Työelämäpedagoginen osaamiskartta, osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa, 6 op - Valmiina käytettävissä oleva aineistojen sekä puuttuvan aineiston valmistaminen
LisätiedotKOULUTUS 20 OP ID VALMENTAJA UUDEN AJAN MONIKERROKSISEEN VALMENTAJUUTEEN
KOULUTUS 20 OP ID VALMENTAJA UUDEN AJAN MONIKERROKSISEEN VALMENTAJUUTEEN 9.1.2019-27.9.2019 UUDISTA IHMISTÄ, UUDISTA TYÖTÄ ID Valmentaja eli työidentiteettivalmentaja perustuu identiteettityötä ja toimijuutta
LisätiedotTyöpajat. Doodlaus - tarinallistaminen - dialogi. Torstai 27.8.2013 3x50min, (8.30, 9.30 ja 11.00)
Työpajat Torstai 27.8.2013 3x50min, (8.30, 9.30 ja 11.00) Doodlaus tarinallistaminen dialogi Ag C234 Mitä piirteitä haluaisin vahvistaa itsessäni ja tuoda näkyväksi työssäni? Valokuvan käyttö verme- tapaamisissa
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotESIMIESTEN KOULUTUS 2017
ESIMIESTEN KOULUTUS 2017 Miksi tulet esimieskoulutukseen? Ammattillisen identiteetin kasvua ja kehitystä.avainasioita ovat itsetuntemus, luovuus ja uudistuminen. Työyhteisön toiminnan tunnistaminen ja
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotKASVAVIA MAHDOLLISUUKSIA
KASVAVIA MAHDOLLISUUKSIA Growing Options Feedforward coaches 2013 Kehittävää kumppanuutta Vaikuttavaa valmennusta johtoryhmille, esimiehille, HR-vaikuttajille ja henkilöstölle Edelläkävijät saavat kilpailuetua:
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotTEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT
TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotYhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotNewWoW Crafting - mobiilin ja monipaikkaisen työn muotoilusta tuottavuutta ja hyvinvointia
Turun Ammattikorkeakoulu NewWoW Crafting - mobiilin ja monipaikkaisen työn muotoilusta tuottavuutta ja hyvinvointia Projektin kesto 1.6.2017-30.11.2019 Toiminta-alue Kansallinen Kumppanit Aalto-yliopisto
LisätiedotARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotTyöelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja
Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotAini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto. Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi
Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi TenKeys Aini-Kristiina Jäppinen Pelkkää utopiaa? KOSKA Liian monia ihmisiä
LisätiedotLite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia
Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,
LisätiedotRatkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö
Ratkaisuja arkeen 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Muutoksesta toiseen Yksityismetsätalouden organisaatioissa merkittäviä muutoksia Vuoden 2012 alussa Metsäkeskuksia
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotYhteisötyön erityiskoulutus (YTEK), 30 op
Yhteisötyön erityiskoulutus (YTEK), 30 op 8.9.2014 Kirkon työntekijät toimivat yhteistyössä yhteiskunnan erilaisten organisaatioiden, yhteisöjen ja verkostojen kanssa. Työ perustuu kumppanuudelle, tiimityölle
LisätiedotKansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.
LisätiedotTuloksellisen kehittämishankkeen tekijät ja vaiheet
Tuloksellisen kehittämishankkeen tekijät ja vaiheet 18.4.2012 Oulu Kunnallistalouden dosentti Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Päivän motto Kuljethan samaa matkaa Opithan ja Viisastuthan,
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotSOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA
SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotJohtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka
LisätiedotFUTUREX Future Experts
FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja
Lisätiedot