n:o 16 HANKINTATEKNILLINEN RETKEILY JÄSENYHTIÖIDEN METSÄNHOITAJILLE
|
|
- Irma Hämäläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 n:o 16 HANKINTATEKNILLINEN RETKEILY JÄSENYHTIÖIDEN METSÄNHOITAJILLE Metsäteho järjesti helmikuun 28. pnä jäsenyhtiöiden metsänhoitajille hankintateknillisen retkeilyn eräille mielenkiintoisille työmaille Mikkelin - Ristiinan - Lauritsalan suunnalla. Osanottajien lukumäärä nousi 54:ään. Retkeilyn kulusta mainittakoon seuraavaa. V APOn ratapölkkysaha Mikkelin syväsatamassa oli ensimmäisenä tarkastelun kohteena. Sahan vuotuinen tuotanto on n kpl ratapölkkyjä ja n. 800 std sahatavaraa. Sahan yhteydessä tutustuttiin sen huoltorakennukseen asennettuun purupolttimeen, joka oli yhdistetty muuratulla kanavalla kattilan tuli- ja tuhkapesätilaan. Syväsatamasta siirryttiin Salosaaren rantaan, jossa nähtiin Veikko 2 kuorimakoneen prototyyppi paperipuun kuorinnassa. Veikko 2 konetta on selostettu aikaisemmin Metsätehon katsauksessa n :o 15. Kohteessa retkeilijöillä oli tilaisuus tutustua koneen työskentelyyn latvatavaran kuorinnassa. Kuva 1. Kuorintoa Veikko 2 kuorimokoneello. Touhohuussa 1956
2 Metsätehon katsaus n:o 16 TOUKOKUUSSA 1956 SISÄLLYS Sivu Hankintateknillinen retkeily jäsenyhtiöiden metsänhoitajille Talvella niputettujen mäntypaperipuiden uittohukasta Halkojen aumauksesta Tohtorinväittäjäiset puutavaran hevoskuljetuksesta Tutkimus Bark-Lasse kuorimakoneesta Halkomiskoneista Selostukset laatinut metsänhoitaja, dipl.ins. Jaakko Salminen. Kuva 2. Traktorinkuljettaja Hyppösen rakentama uusi traktorireki, jossa talven kokemusten perusteella lavetin sivuparrut on tehty 6x8" vahvuisiksi. Retkeilyn keskeiseksi kohteeksi oli valittu A. Ahlström Osakeyhtiön Ristiinan Ostolahden työmaa. Leimikko käsitti n j3 sahaja vaneripuuta sekä lähes p-m3 pinotavaraa. Ajo metsästä suoritettiin hevosella, ajomatka n km, ja sitten välivarastosta traktorilla ajomatkan ollessa keskimäärin n. 5 km. Kuormauksessa traktorirekeen käytettiin erilaisia puominostureita kuten Joutsaa, Recordia ja Savottaa sekä lisäksi omatekoisia, käsikäyttöisiä kuormauslaitteita. Työmaan purkausvarastolla tapahtui kuorman purkaminen nippuina siten,
3 -3 Kuva 3. Tukkien kuormausta traktorirekeen Record puominosturilla. Kuvat 4 ja 5. Tukkinippu pudotettiin traktorireestö teräsköydellö, jonka toisen pään koukku kiinnitettiin kuormaan pudotussuunnan vastakkaiselle puolelle. - Traktorin kulkiessa aikaisemmin pudotettujen nippujen sivuitse apumies kiinnitti kuormaan kytketyn teräsköyden koukulla ankkurinipun ketjuun, jolloin köysien kiristyessä kuorma putosi jäälle.
4 --\- että traktorin kulkiessa aikaisemmin pudotettujen nippujen sivuitse apumies kiinnitti kuormaan kytketyt teräsköydet koukulla ankkurinipun kiettinkiin, jolloin köysien k iristyessä kuorma putosi jäälle. Kohteessa nähtiin useita pudotuksia, jolloin voitiin seurata erilaista pudotustekniikkaa. Työmaalla kuultujen sekä aikaisemmin saatujen kokemusten mukaan voidaan todeta, että traktorirekien lavettien sivuparrut ja irtoaisa vaativat vahvistamista ja että niputus ei ole aivan vaaratonta kiinnityskoukkujen mahdollisesti murtuessa. Niputus vaatii tasaista, tiiviiksi poljetun lumen peittämää varastoaluetta, jota ei saisi aurata eikä myöskään vesittää sileäksi. Paperipuiden niputukseen täm ä menetelmä ei oikein..... _ Kuva 6. Tukkien jääniputusta O to kiramolla. T elakasat oli tehty n. 70 tukin eli yhden nipun suuru isiksi. sovi nippujen päiden vinoutumisen vuoksi. Traktorirekiniputustyömaan jälkeen siirryttiin seuraamaan ruotsalaista Partner moottorisahauutuutta. Koneen teknillisistä tiedoista mainittakoon seuraavaa: - moottorin teho 4.25 hv/4000 k/min (syl. til. 98 cm3) - paino 14.6 kg täysin polttoainesäiliöin uimurikaasutin keskipakoiskytkin kärkipyörällisen terälevyn pituus joko 18" tai 22"; ketju terä on kouruhampainen ja sen voitelu tapahtuu automaattisesti toimivalla voitelupumpulla. Viimeisenä metsäkohteena seurattiin vielä A. Ahlström Osakeyhtiön tukkien jääniputusta Oto kiramolla Rautlahdessa. Retkeilyn ainoaksi teollisuusk::ihteeksi oli valittu Oy Kaukas Ab:n uuden sahan kuivaamo Lauritsalassa. Siihen sekä sahan alueen muihin järjestelysuunnitelmiin osanottajilla oli tilaisuus tutustua yli-ins. Olli Heikinheimon opastuksella. Retkeily, jonka aikana pohdittiin lukuisia hankinnan ongelmia, päättyi yhteiseen ateriaan Lauritsalassa. T. w. Ku va 7. Piiriesimies Norokorven Nokia Oy:stä suunnittelema ja rakentama vesityspumpun reki, joka sopii esim. hen ki löauton perässä vedettöväksi.
5 -.5- TAL VELLA NIPUTETTUJEN MÄNTYPAPERIPUIDEN UITTO HUKASTA Mäntypaperipuiden talviniputusta rajoittaa vaara uittohukan kohtuuttoman voimakkaasta kasvamisesta, milloin vain niput joudutaan purkamaan kesken uittoa. Asian tarkempaa selvittelyä varten Metsäteho suoritti v Enso- Gutzeit Osakeyhtiön aloitteesta ja avustuksella tutkimuksia Puulaveden reitillä. Tutkimuksissa voitiin todeta, Kuva 8. Paperipuiden jäöllöniputusta kehikoihin. että talviniputus on täysin kannattamatonta edellisen vuoden niukalti, etteivät niputusmäärät syksyllä tehdylle paperipuulle, voi nousta suuriksi. sillä jo kesäkuun loppuun mennessä uittohukka (uponneiden ja nen ei kohtaa mitään erityisiä es Ylivuotisen tavaran niputtami rampojen yhteismäärä) voi nousta sydänpuun määrästä riippuen taan viimeistään toukokuun aikateitä, jos vain ristikointi suorite jopa yli 50 O/o kappaleluvusta. na ja muutenkin rannalle varastoinnissa noudatetaan normaali Tässä tapauksessa keskimääräinen uittohukka oli 31.1 O/o {uponneita sia varastoimistapoja. Tässä tutkimuksessa saadut uittohukan ar /o). Edellisen kesän aikana tehdyn vot (kesäkuu 0.7 O/o ja elokuu 1.2 paperipuun uittohukka riippuu O/o) ovat siitä vakuuttavana todisteena. Jos ristikoiminen esim. tuntuvasti varastoimisolosuhteista metsässä samoin kuin sääoloista mittausten viivästymisen johdosta kesän ja uittovuoden huhtikuun kuitenkin jää myöhäisemmäksi ja aikana sekä sydänpuun määrästä. etenkin jos samalla varastoiminen suoritetaan heikosti, on ole Tällä kertaa heinä-elokuussa tehdyn paperipuun uittohukka o Ii massa suuri vaara uittohukan kesäkuussa 7.9 O/o (uponneita 5.0 kohtuuttomasta kasvamisesta, kuten tämän tutkimuksen yhteydessä o 'o ), mikä edustanee huippuarvoa. Koska uittoaika on käytännössä kouriintuntuvasti todettiin. Uppoamiselle ovat alttiita hyvin hei tavallisesti pitempi kuin tässä tapaukses a, on loppukesällä tehdyn koissa kuivumisolosuhteissa jokseenkin tasaisesti kaikki läpimit paperipuun talviniputukseen syytä suhtautua kielteisesti. Sen sijaan alkukesällä, touko-kesäkuus den yläosat ovat kuivuneet, uptaluokat, mutta jos vain ristikoi!'a tehdyn tavaran niputtaminen poaminen kohdistuu voimakkaimmin suuriin läpimittaluokkiin. On käy jo tuntuvasti paremmin päinsä, koska puutavaran kuivuminen sujuu alkukesästä paljon no kuivatussa tavarassa uittohukka luonnollista, että vaillinaisesti peammin ja varmemmin kuin on suurin sellaisilla pölkyillä, loppukesällä. Käytännössä tällaista tavaraa esiintyy kuitenkin niin A. jois a on niukalti sydänpuuta. T.
6 - 6- HALKOJEN AUMAUKSESTA Kuva 9. Eri aumatyyppejä: vasemmalta lukien tavallinen 3-pinoinen auma, korkeus 4.2 m; matala 3-pinoinen auma, korkeus 3.7 m; tavallinen 4-pinoinen auma, korkeus 4.1 m. Pinonvölit eri aumoissa m. Heittopinojen korkeus tavallisissa aumoissa 2 m, matalassa 1.3 m. Viivoitettu ala.on korotukseen köytetty osa. Varastoitaessa halkoja avopinoissa puut ovat hyvin alttiita sienituhoille sekä lumeutuvat h elposti, mikä alentaa niiden lämmitystehoa. Näiden haittojen välttämiseksi sekä varastojen käytön sujuvaa järjestelyä varten on sopivaksi varastoimismuodoksi todettu aumaus. Maantienvarsiaumojen, jotka on Tavallinen 3-pinoinen auma Kapeavälinen 3-»» Tavallinen 4-»» Matala 3-»» tehty hevosajopinoista, katto tehdään siten, että räystäs ulottuu 0.5 m auman ulkopuolelle, kattosuomuihin käytetään halkaistuja. tasasuuruisia halkoja, suomut ovat kyllin tiheässä (n. 0.4 m), auman yläosaan asetetaan harjahalot ja katon kaltevuus on m / 10 m. Ilmanvaihdon parantamiseksi tehdään pinoihin usein lisäksi kolmiomaiset tuuliaukot. Metsäteho suoritti VAPOn esityksestä v Saarijärvellä erilaisten aumamallien tekoaikaa koskevia selvittelyjä. Kaikki au- maukset suoritti sama 2- miehinen, ammattitaitoinen työryhmä. Tutkimusten mukaan katon teko vaati aumatyypistä riippuen Oio koko aumausajasta lopun ajasta kuluessa pinojen korottamiseen. Aumaukseen käytetty miestyöaika auman p-m''-määrää kol\den eri aumatyypeissä oli seuraava. min/p-m Työajan suhdeluku Tulokset osoittavat, että tavallinen 3-pinoinen auma on muita aumatyyppejä hitaampi valmistaa. Tuuliaukkojen tekoon valmiisiin pinoihin kului aikaa aukkoa kohden miestyöminuuttia. Jos tuuliaukot tehdään 3 m välein tavalliseen 3- pinoiseen aumaan, aumausaika kasvaa n. 26 O/o. Koska aukkojen vaikutus puun säilymiseen on suhteellisen vähäinen, ei yleensä liene aihetta paljon aikaa vaativien tuuliaukkojen tekoon. A. T.
7 -7- TOHTORINVÄITTÄJÄISET PUUTAVARAN HEVOS KULJETUKSESTA Olli Makkonen Metsätehosta väitteli Helsingin Yliopistossa metsätieteen tohtoriksi aiheenaan puutavaran hevoskuljetus. Väittelijä käsitteli alkuesitelmässään teollisuuden ja metsätöiden työntutkimuksen eroja. Hän totesi keskieurooppalaisen metsätyöntutkimuksen yleensä omaksuneen teollisuuden työntutkimuksia varten kehitetyt menetelmät, mm. pyrkimyksen ns. normaalisuorituksen määrittämiseen. Pohjoismaiset metsätyöntutkijat sen sijaan pitävät metsätyön normalisoimista mahdottomana, lähinnä työskentelyolosuhteiden ja työntekijöiden suoritustason suuren vaihtelun vuoksi. Metsätyöntutkimuksissa muodostuu keskeiseksi kysymykseksi kaikkien työtulokseen vaikuttavien ulkonaisten tekijöiden luokittelu ja niiden vaikutuksen voimakkuuden selvittely. Kun Keski-Euroopassa pyritään teollisuuden työntutkimusmenetelmien mukaisesti saamaan eri töitä ja erilaisia olosuhteita koskevat tutkimustulokset keskenään vertailukelpoisiksi kysymyksessä olevien työntekijöiden joutuisuuden määrittämisen avulla, katsotaan Pohjoismaissa tähän päämäärään päästävän ainoastaan siten, että seurataan samojen miesten työskentelyä eri metsätöissä ja erilaisissa olosuhteissa. Tutkimuksen kohteiksi valittujen työntekijöiden tulee tällöin olla täysin tottuneita kaikkiin kyseessä oleviin töihin. Väitöskirjan aineiston muodostavat neljäätoista ajomiestä ja neljää apumiestä koskevat aikatutkimushavainnot. Aineisto sisäitää tukkeja n j3 ja pinotavaraa n. 900 p-m3. Pinotavaran joukossa on kuorittuja ja kuorimattomia, erimittaisia paperipuita, halkoja ja erimittaisia polttorankoja. Aineiston käsittelyssä on noudatettu samaa luonnollista kolmijakoa, mikä ajotöissä käytännössä esiintyy: 1) metsässä ajopalstalla tapahtuva työskentely, jonka tarkoituksena on puutavaran kuormaaminen rekeen, 2) varsinainen ajo metsästä varastopaikalle ja 3) varastopaikalla tapahtuva työskentely eli puutava- Kuva 1 O. Aumaustyön nopeuttamiseksi on edullisinta sijoittaa heittopinot (viivoitetut pinot) kuvan osoittamalla tavalla.
8 -8- ran purkaminen. Palstalla tapahtuvan työskentelyn osalta on selvitetty mm. seuraavia seikkoja: tien laadun (umpihanki, kerran ajettu jne.), myötä- ja vastamaan sekä kuorman suuruuden vaikutus ajonopeuteen, leimikon tiheyden, maaston laadun sekä palstan koon ja muodon vaikutus yhden täyden kuorman keräämiseen tarvittavaan ajomatkaan ja siirtoetäisyyden, tavaralajin, pölkkyjen suuruuden ja kuormauskorkeuden vaikutus kuormausaikaan. Varsinaisen ajon osalta on selvitelty alamäen suuruuden, lämpötilan, lumisateen, ajokerran ja kuorman suuruuden vaikutusta ajonopeuteen. Purkamisen osalta on pyritty selvittämään tavaralajin siirtoetäisyyden ja pölkky- TÄHKÄ KIRAMO Oy Tähkä Ab:n (K askinen) valmistama ja tänä talvena koekäytetty Tähkä kiramo on tarkoitettu sekä tukkien että pinotavaran kuormaukseen. Kuva 11. Tähkä kiramo. jen suuruuden vaikutusta purkamisaikaan. Loppuyhdistelmistä käy ilmi työajan jakaantuminrn työn eri osien kesken sekä eri puutavaralajien hevoskuljetuksen vaatimien työaikojen suhde. Työmenetelmien tarkoituksenmukainen ja tehokas parantaminen vaatii perustakseen tarkat tiedot jo olemassa olevista, käytännössä vakiintuneista menetelmistä, niiden työajan rakenteesta ja kaikista riippuvuussuhteista. Väitöskirja pyrkii olemaan puutavaran metsäkuljetuksen osalta tällainen peruskartoitus, samalla kun sen tarkoituksena on pohjan luominen oikeudenmukaisille ajopalkkaperusteille. Väitöskirja on julkaistu Metsätehon julkaisusarjassa n:ona 33. T eknillisiä tietoja: Rungon suurin pituus mm ja suurin leveys mm. Rungon korotuskulmat astetta, jolloin yläpään korkeus maasta on vastaavasti m. Korotuskulman asettaminen tapahtuu itsejarruttavan kierukkavaihteen avulla. Erillisiä jarruja tai salpoja ei ole, joten tapaturman vaara pienenee. Kiramossa on standardimuodossa kaksi ketjua, mutta lyhyen pinotavaran kuormaamista varten se voidaan varustaa myös kolmannella ketjulla. Ketjut ovat Tähkän kuljetusketjua, jota käytetään mm. valmistajan sahalaitoskuljettimissa. Ketjujen välimatka on mm ja koukkujen, jotka ovat niveltyviä, etäisyys mm. Ketjun nopeus on n. 10 m/min. Moottori on 4 hv vaoaakytkimellä varustettu Bernard W-110. Se on ripustettu runkoon siten, että se pysyy pystyasennossa korotuskulmasta riippumatta. Voimansiirto moottorista välivaihtoon tapahtuu kiilahih-
9 -9- TUTK.IMUS BARK-LASSE KUORIMAKONEESTA Metsäteho suoritti syksyllä 1955 lyhytaikaisen tutkimuksen ruotsalaisen Bark-Lasse kuorimakoneen kokeiluluonteisesta käytöstä Oy Kaukas Ab:n työmaalla Enossa. Kokeilussa kuorittavat puut olivat tuoreita ja sulia, 2- ja 4- metrisiä kuusi- sekä metrisiä mäntypaperipuita, jotka olivat varastoidut metsäautotien varteen p - m3 suuruisiin pinoihin. Kaikkiaan kuorittiin 75 p-m3 4-metristä, 23 p-m3 2-metristä ja 3 p-m metristä tavaraa. Kuorimakoneen käyttö- ja siirtovoimanlähteenä käytettiin 40 hv dieselkäyttöistä Fordson Major pyörätraktoria. Työryhmän muodosti 4-metrisiä puita kuorittaessa neljä mies- Kuva 12. Kuorintoo Borklossella. 2-metrisiö puita kuorittoesso kokeilussa köytettiin 3 miehen työryhmää, 4-metrisiä puita kuorittoesso 4 miehen työryhmää. Kone oli sijoitettu pinojen väliin siirtelytyön kannolta mahdollisimman edullisella tavalla. noilla ja välivaihdosta kuljetinketjuja käyttäviin piikkipyöriin rullaketjuilla. Voimansiirtolaitteet ovat rakennetut siten, että maaston epätasaisuudesta johtuva rungon kieroutuminen ei rasita niitä tai laakereita. Kiramo voidaan varustaa joko tä: 2 syöttäjää, 1 vastaanottaja ja l koneenhoitaja. 2- ja 2.5 -metrisiä puita kuorittiin kolmen miehen työryhmällä. Kuoritut puut ristikoitiin välittömästi kuorinnan yhteydessä. Koneenhoitaja suoritti koneen siirron, huollon ja korjaukset sekä kuorinnan aikana käyttövipuja käyttäen nosti ja laski kutteria ja sääti syöttönopeutta. Miehet olivat siirtelytyöhön tottuneita lukuun ottamatta koneenhoitajaa, jonka invaliditeetti haittasi jonkin verran työskentelyä. Työtottumuksen ja urakkanormien puuttumisen vuoksi miehet työskentelivät koko kolme päivää kestäneen kokeilun ajan päiväpalkalla. Kokeilussa todettiin, että Bark Lassella kuoritun tavaran laatu suksilla tai pyörillä. Sen paino on n. 600 kg. Kiramon hinta ilman moottoria on mk, moottorilla varustettuna mk. Päämyyjä: Metsä- ja Uittoväline Oy, Helsinki.
10 vastaa p uoli- tai nilapuhdasta laa tua, jonka kuoriutumisaste riippuu lähinnä pölkkyjen kuorintavaikeudesta ja käytetystä syöttönopeudesta. Kutterin säädettävä puristusvoima riittää tuoreen ja sulan sekä ainakin tiettyyn rajaan saakka kuivahtaneen havupuun kuoren irroittamiseen puun pintaa myöten. J äätyneen puun kuo-. rintaa varten käytetään eri kutterimallia, josta ei vielä ole kokemuksia. Erittäin lenkojakin puita voidaan kuoria, mutta niiden kuoriutumisaste on jonkin verran huonompi kuin suorien puiden. Syviin koroihin jää myös hieman kuorta jäljelle. Ratkaisevimmin kuoriutumisaste riippuu käytetystä syöttönopeudesta. Tämä johtuu koneen toimintaperiaatteesta, jonka mukaan läpimitan kasvaessa pölkkyjen pyörimisnopeus pienenee, kun taas käsiteltävän kuorivaipan ala luonnollisesti suurenee. Koko vaippapinnan kuorimiseksi on siis syöttönopeutta alennettava läpimitan kasvaessa. Jos tyydytään huonompaan kuoriutumisasteeseen, voidaan käyttää myös suurempaa syöttönopeutta. Koska pölkkyjen läpimitta jatkuvasti vaihtelee, on ainakin täydelliseen kuoriutumiseen pyrittäessä jatkuvasti muutettava syöttönopeutta kuorinnan aikana. Tämä vaatii koneenhoitajana toimivalta harjaannusta. Niinpä kokeilussa koneenhoitajan tottumattomuudesta tai kuoren liiallisesta pihkottuneisuudesta johtuen etenkin pölkkyjen päihin jäi usein kuorirengas. Poistettaessa kuori koko vaippapinnalta pölkkyjen syöttönopeus pienenee m:iin/ min kuorellisen keskiläpimitan kasvaessa cm. Kuorellisen keskiläpimi tan keskimääräisarvoa, 13.5 cm, vastasi syöttönopeus 7.9 m/min. Vastaava todellinen kuorintateho oli 4- metrisiä puita neljän miehen työryhmällä kuorittaessa 5.57 kuorellista p -m 3 tunnissa ja 2- metrisiä puita kolmella miehellä kuorittaessa 4.49 p - m 3 tunnissa. Kun tyydyttiin huonompaan kuorinnan laatuun, saatiin kuorintatehoiksi 4-metrisille puille 6.13 p - m3 tunnissa sekä 2-metrisille puille vastaavasti 4.87 p -m a tunnissa, joten kuorintatehon nousu oli n Työmaa-ajasta oli kuorintaajan osuus 63 O/o mukaan luettuina pölkkyjä syötettäessä syntyvät lyhyet väliajat, koneen huolto- ja korjausajan osuus , koneen siirtoajan , pinojen järjestelyajan 3.0 O/o ja lepoajan 13.2 o t. Koneen huolto- ja korjau ajasta kului koneen käynnistämiseen ja pysäyttämiseen sekä polttoaineen täydennykseen, koneen voiteluun ja tarkistushuoltoon /o ja kiilahihnojen ja suojavaatteen korjauksiin 41.3 o 'o. Puunhukan ollessa käytännöllisesti katsoen olematon kuorimishukka on kuorihukkaa. Kokeilupaikalla n. 30 p-m3 aineistosta suoritettujen koemittausten mukaan pinomittainen kuorimishukka oli 4-metrisillä puilla n. 11 O/o vastaavan kuorimishukan ollessa käsin kuorittaessa ; 0. Pienestä aineistosta johtuen ei tämän perusteella voida kuitenkaan tehdä mitään lopullisia johtopää-
11 Koneelliseen halkomiseen on halkojen valmistuksen ollessa ky symyksessä käytetty mm. halkaisusahoja, räjähdyskiiloja tai erimallisilla halkaisuterillä varustettuja koneita. Suurehkoille varastoille tarkoitetuista, tehdasvalmisteisista halkomiskoneista ovat meillä tunnetuimmat ruotsalainen Magni kone sekä kotimainen Halko-Robot kone. töksiä. Kuorintakustannuksiksi työmaan puitteissa laskettiin 191 mk kuorellinen p - m 3. Tällöin pidettiin koneen kuoletusaikana työtuntia ja korjaus- ja kunnossapitoprosenttina 30. Vastaavat käsinkuorintakustannukset olivat 206 mk/kuorellinen p-m3. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Bark-Lasse koneen syöttönopeuden vastatessa lähinnä kahden miehen suorittamaa pölkkyjen siirtotehoa se sopii parhaiten metrisille pölkyille. joita kuorittaessa tullaan toimeen kahdella tai kolmella miehellä. Edullisinta etenkin pienillä välivarastoilla lienee pyrkiä kahden m iehen työryhmään, jolloin vältytään erilliseltä koneenhoitajalta. Pitempää, ainakin tavanomaista paperipuun järeyttä olevaa tavaraa kuorittaessa tarvitaan yleensä neljä tai viisi miestä, mikäli siirtotyötä ei voida keventää varastojärjestelyihin. Todellisen kuorintatehon riippuessa ratkaisevasti työolosuhteista, mm. miesten työkunnosta ja työmaiden laadusta, kokeilussa saatua kuorintatehoa, joka tuoreille ja sulille puille oli keski- HALKOMISKONEISTA Magni konetta on Ruotsissa käytetty pääasiassa yhdistettynä katkomis- halkomiskoneena. Tässä konemallissa rangat ensin katkotaan 900 mm läpimittaisella pyörösahalla. Sen jälkeen pölkyt syötetään halkomiskoneen syöttölaitteena toimivan kolaketjukuljettimen kolien työntäminä halkaisu terää vasten. Katkomisen tehon tarve on n. määrin n. 1.5 kuorellista p-m3 miestyötunnissa, on pidettävä lähinnä suuntaa antavana sekä Bark-Lasselle että muillekin samantyyppisille kuorimakoneille. Traktorin käyttö voimakoneena lisää kustannuksia erillisen polttomoottorin käyttöön verrattuna. K un toisaalta traktori helpottaa kuorimakoneen siirtelyä ja k un usein jo muutenkin olemassa olevalle maa taloustraktorille ei ole riittävästi käyttöä, traktorin sijoittaminen kuorimakoneen voimakoneeksi saattaa olla tarkoituksenmukaistakin. Pääasiallisimmat edut Bark Lassen, kuten yleensä muidenkin kuorimakoneiden käytöstä ovat kuorintatyön nopeutuminen ja työvoiman tarpeen pienentyminen. Sen sijaan saavutettavissa oleva välitön kustannusten säästö jää suhteellisen vähäiseksi. Jos valmiin tavaran pituutena on 4 m, kuten pääasiassa tutkitussakin tapauk essa, ja jos tavara kuorinnan jälkeen kuivatetaan ristikolla ennen jatkokuljetusta, kustannusten säästömahdollisuuksien parantaminen työvaiheita yhdistämälläkin jää merkityksettömäksi.
12 12 - Kuva 13. Ruotsalainen Magni halkomiskone, johon on yhdistetty myös katkominen. r 7.5 hv ja halkomisen 6 hv. Koneen kokonaispaino on kg. Halkomistehoksi on ilmoitettu keskimäärin n. 15 p-m3/t. Todellinen valmistusteho riippuu mm. miesten lukumäärästä ja työn järjestelystä. Kahden miehen työryhmää käytettäessä oli valmistusteho eräässä tapauksessa n. 30 p-m3/8 t. Tällöin kone oli asennettu kiinteäksi ja rangat siirrettiin koneen luo rullavaunulla. Pääasiallisimpana etuna koneen käytössä on pidetty työn nopeutumista ja mahdollisuutta käyttää halkomistyöhön käsin halkomiseen tottumatontakin työvoimaa. Kotimaista Halko-Robot halkomiskonetta, jonka edustaja on Oy af Forselles Ab, on meillä tavallisesti käytetty vain halkomisvaiheeseen. Kone on periaatteeltaan samanlainen kuin Magni kone. Sen pituus on mm ja leveys mm. Terän korkeus on 500 mm ja halkaisukorkeus 400 mm. Syöttönopeus on n. 15 m/min. Tarvittavan sähkömoottorin teho on 7.5 hv. Kokonaispaino on n kg. Hinnaksi lvv:ineen ilmoitetaan mk.,.. Kuva 14. Kotimainen Halko-Robot halkomiskone.
KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET
0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään
LisätiedotMETSXTEHON TIEDOITIJKSI~
METSXTEHON TIEDOITIJKSI~ METSXTEHO REPORT 120 HELSINKI 1956 Jaakko Salminen: T U T K I M U S BARK - LASSE K U 0 R I M A K 0 N E E S T A Metsäteho suoritti syksyllä 1955 lyhytaikaisen tutkimuksen ruotsalaisen
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotH A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289
METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotVALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS
VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
LisätiedotKATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967
METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kylmävarastointi 1 Kylmävarastointi Kylmävarastointia käytetään kuusihiomopuun, koivuvaneri- ja havutukkien laatumuutosten estämiseen Kylmävarastot tehdään tammi-maaliskuussa
LisätiedotVA K 0 LA. 1960 Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )
VA K 0 LA 4A' Helsinki Rukkila 2 Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1960 Koetusselostus 371 Tehonmittauskoe 1
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotPALAX KLAPIKONEMALLISTO
COMBI M II - 3 KS 35-6 POWER 70S - 10 POWER 100S - 14 PALAX KLAPIKONEMALLISTO Yhteiset ominaisuudet Poistokuljetin Yhteinen ominaisuus kaikille koneille on nyt uudistettu 4,3 m pitkä ja 0,2 m leveä taittuva
LisätiedotPUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271
1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kuusihiomo- ja hierrepuu 1 Kuusihiomopuun käyttö Tässä kalvosarjassa hiomopuulla tarkoitetaan sekä hiomo- että hierrepuuta Kotimaasta hakataan kuusikuitupuuta 10 milj. m 3 ja
Lisätiedotn:o 24 KAKSI- JA KOLMIAKSELISEN PUUTAVARA-AUTON KUSTANNUKSIEN VERTAILU Puutavaran autokuljetuksia rationalisoitaessa
n:o 24 KAKSI- JA KOLMIAKSELISEN PUUTAVARA-AUTON KUSTANNUKSIEN VERTAILU Puutavaran autokuljetuksia rationalisoitaessa tuodaan usein esiin kysymys kolmiakselisten kuorma-autojen käytön lisäämisestä. Onhan
LisätiedotÄlykästä tehokkuutta ammattilaiselle
JAPA 405 FI Älykästä tehokkuutta ammattilaiselle Japa 405 on uuden sukupolven polttopuukone ammattilaisille. Japa 405 mallissa toimintaa ohjaa käyttäjää avustava äly. Kone on varustettu sensoreilla, jotka
LisätiedotKATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI
METSATEHON KATSAUS 7/968 E S I T U T K I M U S J U N N S T A J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI Keuruun Konepaja.n valmistama Jukka-juontopihti on metsätraktorin kuormaus- ja juontolaite. Varsinainen
LisätiedotPITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.
METSÄTEHON KATSAUS 7/1968 ) S I L M Ä V A R A I S E S T I KATKOTUN HAVUPAPERIPUUN PITUUSJAKAUTUMINEN Tämä selvitys on tehty Metsätehon vuosina 1965--1967 ilman pituuden mittausta katkottujen paperipuiden
LisätiedotTiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287
METSÄTEHON KATSAUS 1/1969 TUTKIMUS NOIN M JA 6 M PAPERIPUIDEN HAKKUU- JA LÄHIKULJETUSMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287 Tutkimus kuuluu HAKO-toimikunnan harvennusmetsien
LisätiedotP 0 L T T 0 N E S T E E N
METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun
LisätiedotVAKOLA Koetusselostus 184
VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 84 78 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1955 Koetusselostus 184 STIHL-POLTTOMOOTTORISAHA malli BL-20 Ilmoittaja : Konetuote
LisätiedotM 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO
OSATIHO Opastinsilta 8 B ' 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 12/1976 M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A V A L M I S T E T U N SAHATUKIN JA PITKÄN KUITUPUUN KUORMAJUONTO Martti Tynkk.ynen TIIVISTEIMÄ
LisätiedotM ETSÄTEHO REPORT OHUTPAPERIPUIDEN KUORINNASTA PINO-TEHO -KUORIMAKONEELLA. Preliminary Studies on the Barki.ng of Birch, Softwood.
METSÄ TEHON TIEDOTUS M ETSÄTEHO REPORT 218 SÄILYTYS: 1 A L U S T A V I A T U T K I M U K S I A K 0 I V U -, H A V U- JA OHUTPAPERIPUIDEN KUORINNASTA PINO-TEHO -KUORIMAKONEELLA Preliminary Studies on the
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kastelu 1 Kastelu Kastelua käytetään kuusihiomopuun, koivuvaneri- ja havutukkien laatumuutosten estämiseen tai vähentämiseen Kastelua voidaan käyttää myös mänty- ja koivukuitupuun
LisätiedotHakkuutähteen paalauksen tuottavuus
Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus Projektiryhmä Kalle Kärhä, Tomi Vartiamäki, Reima Liikkanen, Sirkka Keskinen, Jarmo Lindroos Rahoittajat Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,
LisätiedotKATSAUS METSATEHON PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA / /1968
METSATEHON KATSAUS 19/1968 ( PUUNKORJUUMENETELMÄT J A KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1 9 6 7 / 6 8 Metsäteho keräsi kesällä 1967 tilastoa maassanme käytetyistä puunkor juumenetelmistä ja korjuuteknisistä
LisätiedotTuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström
Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotMETSÄTEHO REPORT K 0 I V U - J A K U U S I P A P E R I P U I D E N. Barking of Birch and Spruce Pulpwood. by Jylhä Barker.
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 213 SÄILYTYS: 1 K 0 I V U - J A K U U S I P A P E R I P U I D E N K U 0 R I N T A A J Y L H Ä - K U 0 R I M A K 0 N E E L L A Barking of Birch and Spruce Pulpwood by
LisätiedotERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO
24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta
LisätiedotMETSÄTEHON TUTKIMUSTOIMINNASTA ALKUVUONNA 1955
n:o 14 METSÄTEHON TUTKIMUSTOIMINNASTA ALKUVUONNA 1955 Katsauksessa n:o 13 selostettiin suoritetuissa sahauskokeissa todettiin pilaantuminen erikoisesti talvella kaadettujen kuorellisten mäntytukkien kohdalla
LisätiedotVA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report
VA K 0 LA Rukkila ACV Helsinki 10 12;Z Helsinki 43 41 61 Pitäjizinmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry 1969 Koetusselostus
LisätiedotKATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?
METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun
Lisätiedotlacil Helsinki Rukkila Helsinki 43 41 61 1,1111 Pit6j6nmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS
VAKOLA lacil Helsinki Rukkila Helsinki 43 41 61 1,1111 Pit6j6nmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 539 Test report KUORI-JUHO-KUORIMAKONE
LisätiedotFutura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut
Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot
Lisätiedotn:o 20 NIPUTUSHAARUKKA P APERIPUIDEN NIPPUINA LASTAUKSEEN
n:o 20 NIPUTUSHAARUKKA P APERIPUIDEN NIPPUINA LASTAUKSEEN Norjassa on viime aikoina levinnyt laajalle tapa kuormata pitkää paperipuuta nippuina niputushaarukalla. Idea on saatu Ruotsista. Menetelmää on
LisätiedotPuutavaran hankinnasta Tsekkoslovakiassa ja Puolassa
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 178 SÄILYTYS : 11 Puutavaran hankinnasta Tsekkoslovakiassa ja Puolassa On the logglng of Tlmber ln Czechoslovakla and Poland 0 L L 1 M A K K 0 N EN ja J A A K K 0 S
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotTALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI
TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI Projektiryhmä Markku Mäkelä, Olavi Pennanen, Heikki Alanne, Jouko Örn ja Sirkka Keskinen Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Metsähallitus,
Lisätiedottelapinoon ja ristikelle
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 228 SÄILYTYS: 2 Pinotavaran aio tavalliseen pinoon, telapinoon ja ristikelle HAULAGE OF CORDWOOD INTO AN ORDINARY PILE, VENTILATED PILE AND CROSSWISE STACK MIKKO KAHALA
LisätiedotKORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275
METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty
Lisätiedotn:o 15 KEMIALLISEN KUORINNAN KEMIKAALIKÄSITTELY KUST ANNUKSISTA
n:o 15 KEMIALLISEN KUORINNAN KEMIKAALIKÄSITTELY KUST ANNUKSISTA Metsäteho on kahtena viime vuotena selvitellyt yhteistoiminnassa Enso-Gutzeit Osakeyhtiön kanssa kemiallisen kuorinnan mahdollisuuksia. Koska
Lisätiedotn:o 12 PAPERIPUIDEN MINIMILÄPIMITAN PIENENTÄMINEN HAKKUUTYÖN PALKKAUKSEN KANNALTA
n:o 12 PAPERIPUIDEN MINIMILÄPIMITAN PIENENTÄMINEN HAKKUUTYÖN PALKKAUKSEN KANNALTA Meillä on viime aikoina ruvettu käyttämään paperi- ja kuitulevytehtaiden raaka-aineena entistä pienempiläpimittaista puuta.
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Vesivarastointi 1 Vesivarastointi (ja uitto) Vesivarastointi on vanhin käytössä oleva puun laadun säilyttämismenetelmä Uitolla tarkoitetaan vedessä tapahtuvaa puiden kuljetusta
LisätiedotSELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.
losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon
Lisätiedotn:o 10 METSÄTEHON JÄSENYHTIÖIDEN METSÄNHOITAJAT RETKEILYLLÄ
n:o 10 METSÄTEHON JÄSENYHTIÖIDEN METSÄNHOITAJAT RETKEILYLLÄ Jo pari vuotta sitten Metsäteho järjesti ensimmäiset hankintateknilliset retkeilyt tarkoituksena antaa jäsenyhtiöiden metsänhoitajille kuva Metsätehon
LisätiedotFinnish Research Institute of Agricultural Engineering
va K 0 LA &eli Helsinki Rukkila.22 Helsinki 4 48 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKON El DE N TUTKI MUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 405 Kuva 1. Malli Juwel
LisätiedotPONSSE EH25 energiapuukoura
PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen
LisätiedotMETSÄTEHO REPORT. Barking of Birch and Spruce Pulpwood. by Bark- King Barker. Jaakko Salminen
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 214 SÄILYTYS~ 1 K 0 I V U - J A K U U S I F A P E R I P U I D E N K U 0 R I N T A A B A R K - K I N G - K U 0 R I M A K 0 N E E L L A Barking of Birch and Spruce Pulpwood
Lisätiedot(6)ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus 45 km/h. (7)suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho(1) 4 000 W
LIITE I Ajoneuvoluokitus L1e L7e Kaikki L-luokan ajoneuvot (1) pituus 4 000 mm tai 3 000 mm alaluokan L6e-B ajoneuvojen tai 3 700 mm alaluokan L7e-C ajoneuvojen osalta (2) leveys 2 000 mm tai 1 000 mm
LisätiedotVAK OLA Koetusselostus 445
VAK OLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN Helsinki Rukkila Helsinki 43 31 61 ik Pitäjänmäki h TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1962 Koetusselostus 445 STEVNS-SUURTEHOMYLLY
Lisätiedota saus MITSÄTIHDN VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ 11 VALMET 870 CN:n TUTKIMINEN 4/1973
MITSÄTIHDN a saus 4/1973 VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ Valmet 870 CN on kaksiakselinen, 4- pyöräinen kuormatraktori, jonka kaikki pyörät ovat vetäviä. Konetta valmistaa Valmet Oy :n Lentokonetehdas.
LisätiedotPoikki, halki ja pinoon
JAPA 315 FI Poikki, halki ja pinoon Polttopuiden tekeminen on helpompaa, nopeampaa ja turvallisempaa kunnon laitteella. Meille se tarkoittaa jatkuvaa tuotekehitystä, jossa koneen jokainen, pienikin yksityiskohta
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotMDSATIHD SELOSTE 1/1976. Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 VÄLIVARASTOKULJETUS PUUTAVARAN MAATALOUSTRAKTORILLA.
MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 1/1976 PUUTAVARAN VÄLIVARASTOKULJETUS MAATALOUSTRAKTORILLA Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksella on pyritty selvittämään kourakuormaimella
LisätiedotTehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan
LisätiedotPystypuusta lattialankuksi
Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.
LisätiedotMOOTTORI~TIjEIIÖYL,X TIEKARHU TIEKONE A.B. HELSINKI, FABIANINKATU 6 O.Y. PUH. 22934
MOOTTORI~TIjEIIÖYL,X TIEKARHU O.Y. TIEKONE A.B. HELSINKI, FABIANINKATU 6 PUH. 22934 Maanteittemme lisääntynyt automobiililiikenne on tehnyt kaikille ilmeiseksi, että vanha tapa pitää tietä kunnossa ajamalla
LisätiedotIDSATIHD. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puutavaran niputuksen ja veteenpudotuksen ajanmenekki eri olosuhteissa.
IDSATIHD Rauhanka tu 15 00170 HELSINKI 17 Puhelin 90-661281 SELOSTE 5/1974 P U U T A V A R A N K U 0 R M A J U 0 N T 0 V E T E E N Seppo Jukkola JOHDANTO Ranta- ja saaristometsien osalta on nykyään jouduttu
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotNaarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
LisätiedotKAUKOKULJETUSTILASTO 2004
KAUKOKULJETUSTILASTO 2004 Projektiryhmä Jouko Örn ja Jouni Väkevä Rahoittajat A. Ahlström Oy, Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus
LisätiedotJatkotutkimuksia pinotavaran kuljetuksesta palstatieltä traktoriperävaunuilo
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 236 SÄILYTYS: 3 Jatkotutkimuksia pinotavaran kuljetuksesta palstatieltä traktoriperävaunuilo CONTINUA TION STUDIES OF CORDWOOD TRANSPORT FROM STRIP ROAD BY TRACTOR
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotSepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi JÄÄNHOITOKONEET JÄÄHALLEILLE JA ULKOKENTILLE
Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi JÄÄNHOITOKONEET JÄÄHALLEILLE JA ULKOKENTILLE ICECAT B220 AKKUKÄYTTÖINEN JÄÄNHOITOKONE ICECAT on helppokäyttöinen ja turvallinen
LisätiedotVAKOLA Koetusselostus 260. Tietoja markkinoillamme olevien polttomoottorisahojen tehoista ja eräistä muista ominaisuuksista
VAKOLA Postios. Helsinki Rukkilo Puhelin Helsinki 43 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKON EIDE N TUTKI MUSLAITOS 1958 Koetusselostus 260 Kuva 1 esittää laitteita, joilla polttomoottorisahojen
LisätiedotAika koneita. Innovatiivinen. tuotekehitys syntyy kokemuksen ja käyttäjäpalautteen hyödyntämisestä. Esko näyttää tien. Urakkasarjan Esko-lumilingot
ROAD LINE Urakkasarjan Esko-lumilingot Ammattikäyttöön Aika koneita. Nokka Aika koneita! Innovatiivinen tuotekehitys syntyy kokemuksen ja käyttäjäpalautteen hyödyntämisestä Esko näyttää tien. 3-SARJA LV
LisätiedotKorjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät
Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset
LisätiedotPOWER WITH HYDRAULICS
POWER WITH HYDRAULICS PELASTUSKALUSTO REHOBOT Hydraulics on ruotsalainen 1900-luvun alussa perustettu korkeapainehydraulisiin tuotteisiin erikoistunut yritys. Yrityksen tuotteet ovat tunnettuja korkeasta
LisätiedotMetsäteiden talvikunnossapito
Metsäteiden talvikunnossapito Kalvosarja pohjautuu Tuomas Villmanin Mikkelin ammattikorkeakoulussa keväällä 2007 tekemään opinnäytetyöhön. Yhteyshenkilö: Antti Korpilahti Valokuvat: Tuomas Villman Piirrokset:
LisätiedotWALTERSCHEID-NIVELAKSELI
VA K OLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 1 2 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1960 Koetusselostus 344 WALTERSCHEID-NIVELAKSELI Koetuttaja: nuko Oy, Helsinki.
LisätiedotERILAISTEN I I. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267
METSÄTEHON KATSAUS SELVITYS ERILAISTEN HAKKUUMENETELMIEN KÄYTÖSTÄ KUU SI PAPERI PUUN H A N K I N N A S $ A I I Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267 Seuraavassa selostetaan Metsätehon suorittamia kuusipaperipuun
LisätiedotVasara-Matti. VASARA-MATTI-MYLLY mallit Vasara-Matti ja Vasara-Matti S
VAKOLA Afal Helsinki Rukkila Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTON MAATALOUSKONEDEN TUTKMUSLATOS Finnish Research nstitute of Agricultural Engineering 1961 Koetusselostus 412 Vasara-Matti VASARA-MATT-MYLLY
LisätiedotIDSATIHD. Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 10/1976 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA KEVÄÄLLÄ 1976. Raimo Savolainen JOHDANTO
IDSATIHD Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-400 SELOSTE 0/97 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA METSÄHAKKEEN MAANTIEKULJETUS KEVÄÄLLÄ 97 Raimo Savolainen JOHDANTO Metsäteho keräsi huhtikuussa 97 tilastoa
LisätiedotKATSAUS METSÄTEHON M E T S Ä K 0 N E U U T U U K S I A P 0 H J 0 I S M A I S I A FISKARS - METSÄTRAKTORI
METSÄTEHON KATSAUS P 0 H J 0 I S M A I S I A M E T S Ä K 0 N E U U T U U K S I A FISKARS - METSÄTRAKTORI Pyöri llä ja toisaalta teloilla varustettujen metsäajoneuvojen keskinäinen paremmuus Suomen olot
LisätiedotTALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen
IDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-11 SELOSTE 6/196 PUSKURIVARASTOT TALVELLA 1 9 6 Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa 196 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen käyttämistä
LisätiedotPUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510
VAKO LA Postios. Helsinki RukkIla Puhelin Helsinki 84 78 12 Routatieas. Pita jänmiikl VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1954 Koetusselostus 158 Kuva 1 VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen,
LisätiedotKaukokuljetustilasto 2005
Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kuusisellupuu 1 Kuusisellupuun käyttö Kotimaasta hakataan kuusikuitua noin 10 milj. m 3 ja tuodaan n. 1,5 milj. m 3. Kuusikuitupuuta käytetään sellupuuna noin 2 milj. m 3 Suurin
Lisätiedotn:o 47 Vertailuja paperipuiden runkoina ja nippuina juonnosta
n:o 47 Vertailuja paperipuiden runkoina ja nippuina juonnosta Metsäteho suoritti v. 1964 vertailevia tutkimuksia paperipuiden runkoina ja 2 m tavaran nippuina juonnosta Timberjack- ja Valmet-maastotraktoreilla.
LisätiedotVAKOLA Koetusselostus 195
VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 84 78 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKON E I DEN TUTKIMUSLAITOS 1955 Koetusselostus 195 TEIJON HEINÄLIETSO Ihnoittaja ja valmistaja: Teijon
LisätiedotHAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET
HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotMETSÄTEHO REPORT. Manual Loading of Birch Pulpwood. Small- Sized Softwood onto Truck. and Unloading in Bundles
METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 197 SÄILYTYS : 4 KOIVUPAPERIPUUN JA HAVUOHUTPUUN K U 0 R M A A M I N E N A U T 0 0 N K Ä S I N J A PURKAMINEN NIPPUINA Manual Loading of Birch Pulpwood and Small-
LisätiedotPostios. Helsinki Rukkila VA K 0 L A
Postios. Helsinki Rukkila VA K 0 L A Puhelin Helsinki 45 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 243 Kotitarvemylly La-Me 700 mm Ilmoittaja ja valmistaja:
LisätiedotPuutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti
Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset
LisätiedotKATSAUS METSATEHON 1/1969 U U S I A M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I T A SUNDMOBILEN
11 METSATEHON KATSAUS 1/1969 U U S I A M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I T A SUNDMOBILEN SCA ja Sunds Verkstäder AB ovat yhteistyössä kehittäneet palstatiellä kulkevan monitoimikoneen, jonka prototyypin nimeksi
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Koivukuitupuu 1 Koivukuitupuun käyttö Koivukuitupuuta hakataan kotimaasta vuosittain 6 milj. m 3 ja tuodaan 6 milj. m 3 Kotimaisesta puusta 85 % on runkokuitupuuta ja 15 % latvakuitupuuta
LisätiedotKUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI
KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»
LisätiedotWintEVE Sähköauton talvitestit
2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,
Lisätiedot7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen
7/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS Esko Mikkonen MITSATIHO Opastinsilta B 5 HELSINKI 5 Puhelin 94 SELOSTE 7/97 T/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENEI'ELMÄTUTKIMUS
Lisätiedot33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet
33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.
Lisätiedotsahalinjat HEINOLA 250 HEINOLA 400 pyörösahalinjat FIN
sahalinjat HEINOLA 250 HEINOLA 400 pyörösahalinjat FIN HEINOLA 250 ja HEINOLA 400 VIIME vuosina HEINOLA on esitellyt menestyksekkäästi täysin uusia pyörösahalinjoja. Kaikissa sahalinjatyypeissä on HEINOLAn
LisätiedotSahauksen kustannuslaskenta
Sahauksen kustannuslaskenta PUU-ohjelman Pienpuupäivä Mikpoli, Mikkeli Heikki Korpunen 17.11.2010 WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotKuusikuitupuun ja koivuvaneritukkien laadun säilyttäminen
Kuusikuitupuun ja koivuvaneritukkien laadun säilyttäminen Johtoryhmä Aapeli Hyppölä Koskitukki Oy Matti Kärkkäinen Joensuun yliopisto Pertti Lipponen Stora Enso Metsä Juhani Lukkari Metsäliitto Osuuskunta
LisätiedotPuun laadun säilyttäminen
Puun laadun säilyttäminen Puutavaralajien puuainemuutokset Mänty- ja kuusitukit: sinistymä, kuivumishalkeamat Koivuvaneritukit: värivika, kuivumishalkeamat, alkava kova ja pehmeä laho Mäntykuitupuu: sinistymä,
LisätiedotVALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. MAKO-VESIPUMPPU mallit 311, 312, 313 ja 314
VA K 0 LA 401 Helsinki Rukkila 12 Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1962 Koetusselostus 398 MAKO-VESIPUMPPU mallit
Lisätiedot