n:o 12 PAPERIPUIDEN MINIMILÄPIMITAN PIENENTÄMINEN HAKKUUTYÖN PALKKAUKSEN KANNALTA

Transkriptio

1 n:o 12 PAPERIPUIDEN MINIMILÄPIMITAN PIENENTÄMINEN HAKKUUTYÖN PALKKAUKSEN KANNALTA Meillä on viime aikoina ruvettu käyttämään paperi- ja kuitulevytehtaiden raaka-aineena entistä pienempiläpimittaista puuta. Tähän asti on paperipuiden pienin latvaläpimitta yleensä ollut cm, mutta nyt ovat eräät tehtaat ryhtyneet kokeilumielessä ottamaan paperipuuta 6 cm:iin, eräissä tapauksissa jopa 5 cm :iin saakka. Metsäteho on suorittanut aikatutkimuksen kahdesta tällaisesta kokeilusta oikeudenmukaisten palkkaperusteiden aikaansaamiseksi. Toinen tutkimus koski latvapäästä cm läpimittaisten, 2 m pituisten kuarimattomien paperipuiden tekoa ja tulokseksi saa- tiin, että tällaisten kuusipaperipuiden valmistus vaatii kappaletta kohden 43 0/ 0 ja mäntypaperipuiden valmistus 35 O/o puolipuhtaiden, 9 cm paksumpien, 2 m pituisten paperipuiden valmistusajasta. Pieniläpimi ttaista tavaraa kertyi kuusen osalta 32 0/ 0 kiintokuutiomäärästä ja 58 0/ 0 pölkkyjen kappaleluvusta. Männyn osalta vastaavat luvut olivat 36 O/o ja 59 0/ 0. Kuusirungoista oli 55 0/0 ja mäntyrungoista 44 O/o sellaisia, joista ei tullut lainkaan 9 cm paksumpaa tavaraa. Toinen tutkimus koski puolipuhtaiden, 2 m pituisten kuusipaperipuiden valmistusta 6 cm läpi- Jouluhuussa 1954

2 Metsätehon katsaus n:o 12 JOULUKUUSSA 1954 SISÄLLYS Paperipuiden minimiläpimitan pienentäminen hakkuutyön palkkauksen kannalta Paperipuiden uittohukka Kemijoella Proomulla siirrettävä kuorimakone Kokemuksia tukkien rautatievaunuun kuormauksesta Nupposen kuorimakone Väripistoolin kantolaite Merikosken nipunsiirtolaitosta koekäytetty Kemiallista kuorintaa Traktoreita koskevista säännöksistä Metsätehon julkaisutoiminta v Sivu ( Koneita ja välineitä esittävät selostukset laatinut metsänhoitaja, dipl.ins. Jaakko Salmin n. mittaan asti. Tutkimus osoitti että latvapäästä cm paksuisten kuusipaperipuiden valmistus vaatii samanlaisten 8 cm paksumpien paperipuiden valmistusajasta. Pienilä pimittaista tavaraa kertyi 8 0/ 0 kiintokuutiomäärästä ja 20 O/ u kappaleluvusta. Rungoista oli 12 O/o sellaisia, joista ei tullut lainkaan 8 cm paksumpaa tavaraa. Erityisesti on huomattava, että pieniläpimittaisen tavaran valmistus on kappaletta kohden kaikkein edullisinta sen kokoisten runkojen ( ollessa kysymyksessä, joista ei saada lainkaan normaali ta varaa. Paperipuiden minimiläpimitan pienentämisen kannattavuuden edellytyksenä on niin ollen entistä pienempikokoisten runkojen ottaminen mukaan leimaukseen. Toteamusta lienee pidettävä metsänhoidon kannalta merkittävänä. 0. M.

3 -3- PAPERIPUIDEN UITTOHUKKA KEMIJOELLA Metsäteho on suorittanut kuluvana vuonna yhdessä Kemijoen uy :n kanssa yhteiserottelua varten tutkimuksen 2 m puolipuhtaaksi kuorittujen kuusi- ja mäntypaperipuiden uittohukasta Kemijoella. Koeaineisto käsitti kuusipaperipuita kpl (6 ryhmää) ja mäntypaperipuita kpl (8 ryhmää) eli n / 0 uitetusta paperipuumää:rästä. Pölkyt oli molemmista päistään värjätty maaliruiskulla ja merkitty ryhmänumeroilla. Veteenpano tapahtui välisenä aikana ja erottelu päättyi elo-suuskuun vaihteessa. Väylän alaosista tulleiden tutkimusryhmien kappaleluvulla punnittu uittoaika vaihteli pv ja yläosista tulleiden pv. Sääolosuhteet olivat keväällä suhteellisen edulliset. Puutavara oli varastoitu pinoihin. Suurin osa oli jokien tai purojen rannoilla, osa järven jäällä. Kappalemääräinen ui ttohukka oli koeaineistossa kuuselle keskimäärin 3.75 O/o ja männylle / 0. Eri kuorinta-aikojen välillä ei voitu havaita mitään oleellisia eroja, vaikka ne vaihtelivat keväästä 1952 huhtikuuhun Kadonneet kuuset olivat sen verran pienempiä, että molempien puulajien uittohukka muodostui hyvin yhtäläiseksi, kuten myös seuraavat, yhteiserottelusta vv saadut kokonaistulokset osoittavat. Kuutiouittohukka, 0/0 V V Kuusi Mänty Uppoamisen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä tarkastelemalla voitiin päätellä, että uppoaminen on tätkeänä tekijänä vain edellisen vuoden syys-lokakuussa tai myöhemmin kuorittujen paperipuiden kohdalla. Aikaisemmin kuoritun paperipuun kohdalla uittohukka aiheutunee puutavaran rannoille ajautumisista, räjäytystöistä ja varkauksista. Tähän viittaa myös kuivan, kadonneen paperipuun tavallista suurempi koko. Koeaineiston perusteella saatu uittohukka vastaa yhteiserottelulla saatua uittohukkaa, joten mittausvirheet eivät ole voineet päästä vaikuttamaan kovin suuressa mitassa. Että uppoaminen ei yksinomaisesti aiheuta paperipuun katoamista, käy selville myös siitä, että toisena uittovuonna saapui erottelulle vielä 0.5 O/o veteenpannusta kappalemäärästä. Poikkeuksellisen epäedulliset kuivumistekijät voivat kuitenkin suurentaa uittohukkaa tuntuvasti. iinpä eräästä marraskuussa 1953 kuoritusta ja veteen pannusta kuusipaperipuuerästä katosi pääosalta uppoamisesta johtuen / 0 kappaleluvusta. A. T.

4 -4- PROOMULLA SDRRETTÄVÄ KUORIMAKONE K un tonnia painavien siirtokelpoisten k uorimakoneiden kannattava käyttö siirrettävinä on m eikäläisissä olosuhteissa m ahdollista vain poikkeustapauksissa, nämä kuorimakoneet on pyritty asentamaan kiinteään käyttöön Joko tehdasvarastoille tai jollekin välivarastolle, m1ssa käsitellään jatkuvasti suurehkoja puumääriä. Kannattavuuden parantamiseksi on kuorintatyöhön samalla pyritty yhdistämään muitakin työvaiheita kuten esim. kuormaus. Erikoistapauksen muodostaa Oy Kaukas Ab:n ratkaisu kuorimakoneen sijoittamiseksi siirrettävään proomuun. Koneen käyttöä esittää oheinen kuvasarja. Ku va l. Proomuun asennetulla Mirakuorimokoneella on toistaiseksi kuorittu vain paperipuulautoista, mutta ran tavarastojen kin kuorintaa on suunniteltu, jolloin käsittelyyn voidaan yhdistää myös vieritysvaihe. Kuorintatyöryhmän suuruus on kolme miestä, io ista yksi uittaa puut syöttökul jettimelle. Kuva 2. Toinen mies hoitaa puiden syö tön polttomoottorikäyttöiseen koneeseen,jonka kuorintateho on p-m3 /8 h työvuoro. Kuoret siirretään kuorikuljettimella vieressä olevaan kuoriproo muun. Proomussa kuorimakoneen a lla on työryhmän miesten asunto, jonka i kkunat nökyvöt proomun kannella.

5 -5- Kuva 3. Kuorimakoneen vastaanotto ku 1 i ettimelto puut putoavat niputuskehikkoon. Työryhmän kolmas mies hoitaa nipun muodostumista ja sitomista. Kuva 4. M ira-koneella kuorittuja, n. 18 p-m3 kuusinippuja. 2- metriset pölkyt on muodostettu kcksoisnipuiksi 3 tai 4 sidospuulla.

6 -6 - KOKEMUKSIA TUKKIEN RAUTATIEVAUNUUN KUORMAUKSESTA Metsänhoitaja 0. Vartiaisen Rauma-Repola Oy:n Ou1un metsäkonttorin kuormaustyömaalla Kiuruvedellä talvella 1954 suorittamissa tutkimuksissa vertail tiin seuraavia tuklkien rautatievaunuun kuormaustapoja: - Miesvoimin ja köysien avulla joluja myöten tapahtuva kuormaus työryhmän suuruuden ollessa 4 miestä, joista 2 vaunussa ja 2 maassa. - Kiramokuormaus 3 miehen työryhmällä, joista 2 maassa puita vierittämässä ja 1 vaunussa tukkien vastaanottajana ja välilattojen asettelijana. - Kuormaus auton puominosturilla työryhmän ollessa 3 miestä, joista 1 autonkäyttäjä, 1 tukkien kiinnittäjä nosturin saksiin ja 1 vaunussa oleva vastaanottaja. Ajan ja kustannusten menekit olivat seuraavat: Kuormaustapa Vaunukuormausaika, min Kustannukset, mk/j3 Köysilkuormaus Kiramokuormaus Autonosturikuormaus Kiramokuormauskustannuksista ton kustannukset. Tämän kuor- 1 :-.'j3 on kiramon vuokraa ja maustavan etuna iköysikuormaukseen 2 :- /j3 miesten palkkoja ja polttoaineita yms. verrattuna on suurempi no peus, työn keventyminen ja se, Autonosturikuormauksen kustannuksiin että tukit voidaan hinata kauem on laskettu myös aupaakin nopeasti. Kuva 5. Tukkien kiromo kuormousto kolmella miehellä.

7 -7- NUPPOSEN KUORIMAKONE Metsätehon katsauksessa n:o 8 esitetty Nupposen kuorimakone on nyt edistynyt niin pitkälle, että ensimmäinen puuta kuoriva prototyyppi voitiin esittää Työtehoseura r.y:n työnäytöksessä viime lokakuussa. Koneen, joka vieläkin esitti vain periaatteellista ratkaisua, pääominaisuudet: - Kuorintaeliminä on sarja auran muotoisia, leikkaavia, jousikuormitettuja teriä, joiden leikkaussyvyys määräytyy kuoren puunpituussuuntaisesti leikkaavil Ia kiekoilla. - Syöttölaitteena on kolaketjukuljetin. - Pyöräparil1e asennettu kone painaa n. 450 kg. - Moottoriteho on n. 10 hv. Kone on edelleen jatkokehittelyn alaisena. Kuva 7. Nupposen kuorimakone. Kuva 6. Tukkien autonosturikuormausta kolmella miehellä.

8 - ~ VÄRIPISTOOLIN KANTOLAITE Väripistooleilla suoritettavassa puiden leimauksessa on kuluneena kesänä H. Saastamoinen Oy:n toimesta kokeiltu nahkasta valmistettua väripistoolin kantolaitetta. Pistooli sijoitetaan kantolaitteeseen, joka riippuu leimaajan vartalon edessä niskan taitse kulkevan nahkaremmin varassa. Siirtyessään puulta toiselle leimaaja voi antaa kätensä levätä. Laite m aksaa yksitellen valmistettuna n. 350:-. V. V. Valpas f Ku va 8. Nahkaisella kantolaitteella va rustettu vöripistooli. MERIKOSKEN NIPUNSllRTOLAITOSTA KOEKÄYTETTY Merikosken nipunsiirtolaitoksen koekäyttöjä suoritettiin viime lokakuussa. Nipunsiirtolaite on Kivelä-Valmet tyyppinen. Laitteeseen kuuluu nostovaunu, joka nostaa nipun ylävedestä padon harjan yläpuolelle, ja laskuvaunu, joka laskee nipun alaveteen. Laitteen käyttökoneistoon kuuluu kaksi 40 kw sähkömoottoria. i pun laskeutuessa laskuvaunun moottori toimii generaattorina syöttäen virtaa verkkoon (n. 29 kw). Laitoksen putouskorkeus on n m. Koekäytössä nipunsiirtoon todettiin kuluvan n. 1.5 mjn. (Julkuun ottamatta nippujen syötöstä ja pois kuljetuksesta johtuvia häiriöitä), mikä vastaa 40 nippua h kapasiteettia. Minimitapauksessa nipunsiirto voidaan suorittaa 1.2 min :ssa. Nipunsiirtolaitoksen jatkuvaksi kapasiteetiksi voitaneen arvioida n. 30 nippua/h. Koneiston runta on n. 12 milj. mk ilvv ja asennuksetta. Pääasiafösimpana rakentajana on ollut Valmet Oy:n Rautpohjan tehdas. Koska nipunsiirtolaitoksen paikkaa ei ole otettu huomioon voimalaitosta rakennettaessa, ovat kustannukset laitteen perustasta, alakanava ta yms. nousseet korkeiksi. R. E-nd. f

9 - 9 - KEMIALLISTA KUORINTAA kokeillaan parhaillaan Enso- Gutzeit Osakeyhtiön metsissä Ruokolahden K äyhkäällä. Siellä on käsitelty pääasiassa arsenikilla runkoa, jakautuen tasan kuusen, männyn ja koivun osalle. Tähänastiset tulokset ovat olleet eräissä suhteissa varsin myönteisiä, joskaan riittäviä tietoja menetelmän taloudellisuudesta ei vielä toistaiseksi ole. Oheisena hajanäkymiä kokeilu paikalta. Palaamme asiaan lähitulevaisuudessa. A. T. Kuva kk arsenikkikäsittelyn jälkeen männyn kuori irtoaa paksuina lohkareina. Rungon tyvipäässä sinistyminen on kuitenkin haittana. Kuva 9. Rengastuksessa on kuorimaveitsen käyttö varsin tehokasta. Paksukaarnaisimmille koivuille ja männyille on kuitenkin kirves parempi. Kuva 11. Arsenikkikäsittelyn haittoihin kuuluu mahdollisuus käsittelemättömien naapuripuiden kuolemi seen. Vasemmanpuoleinen mänty (kuorittu ylhäältä) on kuollut o ikeanpuoleisesta männystä kulkeutuneen arsenikin vaikutuksesta. Tä llaisia tapauksia on kuitenkin erittäin harvoin.

10 Rekisteröiminen - ro- TRAKTOREITA KOSKEVISTA SÄÄNNÖKSISTÄ Kuten tunnettua, yleisellä tiellä liikennöivät moottoriajoneuvot on ennen käyttöä katsastettava ja rekisteröitävä. Ns. auto-asetuksen m ukaan traktoria, jota käytetään yleisellä tiellä kuljetukseen, on pidettävä moottoriajoneuvona ja nam ollen rekisteröimispa!kon alaisena, paitsi jos sitä käytetään pääasiassa maataloustarkoituksiin sen kunnan alueella, jossa sen omistaja harjoittaa maataloutta, tai jos sitä käytetään tietöissä. Tämän säännöksen mukaan traktori on vapaa rekisteröimisvelvollisuudesta seuraavissa tapauksissa: 1. Sitä käytetään muualla kuin yleisellä tiellä, esim. muulta liikenteeltä suljetulla yksityisellä talvitiellä. Yleisen tien poikki kulkemista ei tällöin yleensä pidetä sellaisena kuljetuksena, joka edellyttää traktorin rekisteröimistä. 2. Sitä käytetään yleisellä tiellä ilman perävaunua tai -rekeä. Tyhjänkin vaunun tai reen vetäminen katsotaan kuljetukseksi, joka edellyttää traktorin rekisieröimistä. 3. Sitä käytetään maatalouteen liittyvissä töissä sen kunnan alueella, jossa traktorin omistaja asuu. 4. Sitä käytetään tietöissä. Tällöin saadaan samoin kuin maataloustöiden yhteydessä rekisteröimättömällä traktorilla liikennöidä myös yleisellä tiellä ja sen perään saadaan kytkeä perävaunu tai - reki. Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa traktori on ennen käyttöä asianmukaisesti katsastettava ja rekisteröitävä. Mainittakoon, että autoasetuksen mukaan yleiseksi tieksi katsotaan myös sellaiset yksityiset tiet, joilla ajetaan yleisesti, sekä jäällä olevat tiet. Maatalouden osalle annettu vapautus käsittää kaikki maatalouteen oleellisesti liittyvät kulje- ( tukset, mutta ei sellaista kaupallista tai teollista kuljetustoimintaa, joka ei välittömästi liity maatalouteen, esim. myyntiin tarkoitetun sahatavaran kuljetusta. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön antamien tietojen mukaan sellaiset puutavaran kuljetukset, Joissa metsänomistaja ajaa esim. rautatieasemalle hankintakaupalla myymäänsä puutavaraa, voidaan katsoa maatalouteen liittyväksi työksi ja traktoria ei näin ollen tarvitse rekisteröidä. Edellytyksenä on, että kuljetus tapahtuu oman kunnan alueella. Jos sen sijaan on kysymys esim. pystykaupalla myydyn puutavaran kuljetuksesta, joka siis tapahtuu puiden ostajan laskuun, traktori joudutaan rekisteröimään. Maatalouteen liittyvissä töissä voidaan sallia poikkeaminen oman kunnan ulkopuolelle tapauksissa, jolloin naapurikunnan alueella oleva kuljetuksen päätepiste, esim. rautatieasema, on kuntarajan välittömässä läheisyyde sä. Mikäli joudutaan liikennöimään vieraan kunnan alueella, on syytä neuvotella tästä paikallisten poliisiviranomaisten kanssa.

11 11 - Rekisteröimätön traktori Rekisteröimätön traktori ei ole varsinaisia moottoriajoneuvoj a koskevien säännöksien alainen, joten sen kuljettajalta ei vaadita ajokorttia eikä traktoria tarvitse katsastaa eikä vakuuttaa. Sen yhteydessä käytettävä perävaunu tai -reki on myös vapaa rekister öimisvelvollisuudesta. Sen sijaan rakisteröimätön traktori on kylläkin yleisellä tiellä tapahtuvaa liikennettä koskevien säännösten alainen. Siten se on esim. vastuussa tahallisesti aiheuttamistaan vahingoista ja sillä ajettaessa on noudatettava y leisiä ajo- ja liikenneturvallisuusmääräyksiä. Rekisteröity traktori Rekisteröimisvelvollisuuden alaiseen traktoriin samoin kuin sen yhteydessä käytettävään perävaunuun tai -rekeen sovelletaan moottoriajoneuvoja koskevia säännöksiä. Se joudutaan siten vuosittain katsastamaan ja rekisteröimään sekä vakuuttamaan. Sen kuljettajalla on oltava ajokortti. Jos on kysymys ammattimaisesta liikenteestä tai palkatusta kuljettajasta, tarvitaan k uorma-auton ajoon oikeuttava ammattiajokortti. Muussa liikenteessä riittää tavallinen yksityisajokortti tai erikoinen traktorin ajokortti, jonka saaminen on helpompaa kuin au ton ajokortin. Traktorin varusteisiin sovelletaan autoasetuksessa autoista annettuja m ääräyksiä. Traktorissa on oltava ilmarenkaat tai kumipäällysteiset telaketjut. Talvella saadaan käyttää myös puoli-ilmarenkaita tai metallisia telaketjuja. Rekisteröidyn traktorin samoin kuin auton rakenteen muuttaminen on sallittua ainoastaan ministeriön luvalla. Sekä rekisteröimättömän että rekisteröiden traktorin kanssa saadaan käyttää yleisellä tiellä myös perärekeä. Reki on tällöin varustettava laitteella, joka estää sen liukumisen sivullepäin. Kerrallaan saadaan kytkeä vain yksi perävaunu tai - reki. Rekisteröityyn traktoriin saadaan kytkeä vain sellainen perävaunu tai - reki, jonka katsastusmies on hyväksynyt käytettäväksi ko. traktorin kanssa. Katsastusmies määraa rekis teröimisen yhteydessä yhdistelmän suurimman sallitun kokonaispainon ja kuorman. Mainittakoon, että perä vaunun tai - reen samoin kuin k uorman suurin leveys saa olla enintään 2,3 m, mutta se ei kuitenkaan saa olla 0,4 m suurempi k u in traktorin leveys. Jos traktoria käytetään ammattimaisessa liiken teessä, on hankittava kuten autolle ammattimaisen liikenteen edellyttämä liikennelupa. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön antamien tietojen mukaan traktoreiden liikennelupa-anomukset käsitellään erillään autojen liikennelupien määrästä, joten niiden saannin ei pitäisi tuottaa suuria vaikeuksia. Suurille kuljetustyörn.aille ministeriö voi lisäksi anomuksesta myöntää kaikille työmaan trakto reille yhteisen liikenneluvan ko. kuljetustehtävää varten. Traktorin suurin sallittu ajonopeus on ilman perävaunua 50 km/t ja perävaunun tai -reen kanssa 30 kmft. A. E. H.

12 METSÄTEHON JULKAISUTOIMINTA JA FILMIT v N:o 31 )) 32 )) 94 )) 95 )) 96 )) 97 )) 98» 99 )) 100 )) 101 )) 102 )) 103» 104 )) 105 )) 106» JULKAISUT Eräiden metsä töiden aikatutkimusaineistojen analyysiä. Jaakko Vöry. Puutavaran valmistuksen keskityötulosten määrittäminen tilastoteitse. Jaakko Vöry. - Metsätöiden vertailevan aikatutkimuksen periaate. Olli Makkonen. TIEDOITUKSET Aisattujen koivupaperipuiden teko. Olli Makkonen. Tarkistustutkimuksia pinotavaran teosta. Raija Göransson. Värimerkit uittomerkkeinä. Arno Tuovinen. Pinopuutavaran käsittelystä. Risto Eklund. Järeiden pölkkyjen halkaiseminen räjähdyskiilalla. Aulis E. Hakkarainen. Puolipuhtaiden koivupaperipuiden teko. Olli Makkonen. Uittotekniikan viimeaikaiset kehityslinjat. Risto Eklund. Maataloustraktori puutavaran kuljetuksessa. Kalle Putkisto. Rankojen varastokatkonta 2-miehen moottorisahalla. Jaakko Salminen. Autoperävaunujen kuormittamisesta. Aulis E. Hakkarainen. P uutavara- autolle asetettavista vaatimuksista suoritetun tiedustelun tuloksia. Aulis E. Hakkarainen. Paperipuiden minimiläpimitan pienentäminen hakkuutyön palkkauksen kannalta. Olli Makkonen. Paperipuiden uittohukka Kemijoella. Arno Tuovinen. Eräitä metsätöiden koneellistumisnopeuteen vaikuttavia tekijöitä. Kalle Putkisto. Pienpuutavaran siirtelyn koneellistaminen. Kalle Putkisto. TIEDOITUKSET VAI JASE ILLE» 1/54 Kokemuksia nykyisistä moottorisaharakenteista. Jaakko Sa lminen.» 2/54 Kuoren irtoaminen uitossa. Arno Tuovinen.» 3/54 Matkakokemuksia orjasta. Arno Tuovinen. FILMIT,, 33,,Hevoskuormasta tukkinipuksi>. - Esittää Oy Kaukas Ab:n kehittämää koivu- ja havutukkien niputusmenetelmää jäällä hevosajon yhteydessä (n. 10 min).» 34,,Puuta ja väriä». - Välähdyksiä pystypuiden värileimauksen ja puutavaran värimerkkauksen kalustosta ja työmenetelmistä (n. 12 min).,, 35,,Tehoa ja terävyyttä». - a) I osa. Kirveen varrestusta ja eri kirvesmallien teroitusta. b) II osa. Jännesahan kokoonpanoa ja erilaisten käsisahamallien kunnostusta (yht. n. 30 min). ( MET ÄTE HO, Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto. Osoite: E. Esplanaadikatu 2 Helsinki.,... l 4 llu