Työselostus LIITE 2. Seinäjoen kaupunki. Seinäjoen asuntomessualueen maa- ja vesistörakennustyöt. Elina Männikkö

Transkriptio

1 LIITE 2 Seinäjoen kaupunki Työselostus Seinäjoen asuntomessualueen maa- ja vesistörakennustyöt Elina Männikkö Seinäjoen kaupunki Tekniikkakeskus Kunnallistekniikka Kirkkokatu 6 PL Seinäjoki P tekniikkakeskus@seinajoki.fi

2 1(17) Sisällys 1. Rakennushankkeen yleistiedot Rakennushankkeen kuvaus Suunnittelijat, asiantuntijat Yleistä Työn laajuus Tekniset vaatimukset Työmaan turvallisuus Laadunvalvonta ja kelpoisuusasiakirja Mittaukset Maaperätiedot Erityisiä määräyksiä Tilaajan / urakoitsijan materiaali Maa- pohja- ja kalliorakenteet OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNEOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat maa- ja pengerrakenteet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat päällysrakenteet Perustusrakenteet Maanvaraiset perustukset... 9

3 2(17) 1320 Paaluperustukset Arinarakenteet Pohjarakenteet Suojaukset ja eristykset Kuivatusrakenteet Maaleikkaukset ja kaivannot Maaleikkaukset Maakaivannot Vedenalaiset maaleikkaukset ja kaivannot (ruoppaus) Kallioleikkaukset ja -kaivannot Kalliokanaalit, -kuopat ja syvennykset Penkereet, maapadot ja täytöt Penkereet Kaivantojen täytöt Päällys ja pintarakenteet Päällysrakenteen osat Suodatinrakenteet Jakavat kerrokset, eristyskerrokset ja välikerrokset Kantavat kerrokset Päällysteet ja pintarakenteet Siirtymärakenteet Erikoisrakenteet Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojukset Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset... 15

4 3(17) 2300 Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja katteet Nurmi- ja niittyverhoukset Järjestelmät Vesihuollon järjestelmät TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT Kaiteet, johteet ja törmäyssuojat Opastus- ja ohjausjärjestelmät SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET RAKENTEET Valaistusrakenteet KAUKOLÄMPÖJOHDOT Rakennustekniset rakennusosat Ympäristörakenteet... 17

5 4(17) 1. Rakennushankkeen yleistiedot 1.1 Rakennushankkeen kuvaus Rakennuskohteena on Pruukinrannan (Seinäjoen asuntomessualueen) maa- ja vesistörakennustyöt: - Telaranta - Veneenlaskuluiska - Pienveneranta ja veneranta - Kaksi tekosaarta hiekkarannan ja pienvenerannan ruoppaus tasoon +78,00 ja täyttö - Rantapolut, MR5, MR4 - Huoltotien osa MR1 - Rannan tuenta pienlouheella korkeuteen +79, ,81 Kohde sijaitsee Seinäjoen kaupungin Simunan kaupunginosassa. Urakka-aikana messualueella on käynnissä muitakin kunnallistekniikan rakennusurakoita. Alueen tarkempi rajaus on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa. 1.2 Suunnittelijat, asiantuntijat Hankkeen suunnittelijat ja heidän yhteystietonsa: Risto Halttu, Suunnittelija, RI Geobotnia Oy GSM Anne Kaivo-oja, Arkkitehti Oopeaa Oy (ent. VSU) GSM +358 (0) Anssi Lassila, Arkkitehti Oopeaa Oy (ent. VSU) Tilaajan edustajat suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä asioissa Keijo Kaistila, suunnittelupäällikkö p. (06) , Anssi Luoma, katurakennuspäällikkö p

6 5(17) Muut osapuolet Tomi Mäki kunnossapitoinsinööri Etelä-Pohjanmaan ELY SEINÄJOKI p Yleistä 2.1 Työn laajuus Töiden laajuus ja laatu on esitetty urakkaohjelmassa, suunnitelmapiirustuksissa ja tässä työselostuksessa. 2.2 Tekniset vaatimukset Rakennustöissä noudatetaan Suomessa voimassa olevia lakeja ja asetuksia, virallisia normeja sekä alalla yleisesti käytettäviä standardeja. Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa InfraRYL 2012 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 ja InfraRYL 2012 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osat 2 4. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa Infra 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Tässä työselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään em. julkaisuissa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL 2010:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjestys esitetään urakkasopimuksessa. Edellä mainittujen lisäksi työssä noudatetaan seuraavia ohjeita, normeja ja määräyksiä: - RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, asennusohjeet. - Työsuojeluhallituksen ohje "Kapeat kaivannot - RIL , Pohjarakennusohjeet - RIL , Putkikaivanto-ohjeet - RT-kortisto - INFRA-kortisto - SFS 3468 muoviputket. Maahan asennetut muovikaivot. Laatuvaatimukset - Räjäytystöitä koskevat määräykset ja ohjeet

7 6(17) - Valmistajan ja materiaalitoimittajien ohjeet - ELY-keskuksenPatoturvallisuusopas - Patoturvallisuusohjeet, Maa- ja metsätalousministeriö, 1997 Urakka-asiakirjoissa voidaan määritellä noudatettavaksi lisäksi muitakin työselityksiä, ohjeita ja määräyksiä. 2.3 Työmaan turvallisuus Ennen rakennustöiden alkua urakoitsijan on laadittava työmaan turvallisuussuunnitelma. Työmaan turvallisuussuunnittelussa on esitettävä toimenpiteet, joilla työmaa-alueella ja sen läheisyyydessä kulkevan liikenteen turvallisuus varmistetaan. Erityisesti tulee huomioida työskentely vesialueella. Louhinnan suorittamisesta on laadittava oma suunnitelmansa. Rakennustyön aloittamisen ennakkoilmoitus tulee tehdä työsuojelupiiriin. Kaikilla työmaalla työskentelevillä on oltava kuvallinen henkilötunniste. 2.4 Laadunvalvonta ja kelpoisuusasiakirja 2.5 Mittaukset Ennen rakennustöiden alkua urakoitsijan on laadittava toiminta- ja laatusuunnitelma. Kaikki laadun varmistamiseksi tehtyjen mittausten ja kokeiden tulokset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään toiminta- ja laatusuunnitelmaan. Suunnitelmat on laadittu rakennuttajan tekemien maastomittausten perusteella. Seinäjoen kaupunki käyttää kartta- ja paikkatietotuotannossa EUREF-FIN -TASOKOORDINAATISTOA JA N2000 -KORKEUSJÄRJESTELMÄÄ. Varsinaiset rakennustöiden mittaukset kuuluvat urakoitsijalle. Mittaustiheys on: - täyttöpenkereiden pinta; luiskien taiteviivat ja keskilinja 10 m välein - sekä luiskien poikkileikkausvaaitukset 50 m välein, poikkileikkauksessa - mittauspisteiden väli 2 m - verhousten ja tasausmurskeen pinta vastaavasti kuin täyttöpenkereen

8 7(17) - pinta Tarkepiirustukset toimitetaan rakennuttajan edustajalle tiedostoina 2.6 Maaperätiedot Maaperätutkimukset on esitetty kartoissa ja pituusleikkauksissa. Mikäli maaperäolosuhteissa todetaan rakennustöiden aikana sellaisia poikkeamia jotka voivat vaikuttaa toteutettaviin rakenteisiin tai toteutettavuuteen on otettava välittömästi yhteys rakennuttajaan. Kyrkösjärven pohjan ja vedenpinnan korkeuksia on esitetty pituusleikkauksissa. 2.7 Erityisiä määräyksiä Tilaajan / urakoitsijan materiaali Urakoitsija on velvollinen tilaajan materiaalia käyttäessään huolehtimaan siitä, että virheellistä materiaalia ei käytetä. Virheellisestä materiaalista on heti ilmoitettava valvojalle.

9 8(17) 1000 Maa- pohja- ja kalliorakenteet 1100 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNEOSAT Ennen työn aloitusta on urakoitsijan selvitettävä työalueella olevien johtojen ja kaapeleiden sijainti Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Säilytettävät ja suojattavat puut merkitään ennen työn aloittamista. Työskentelyalueella olevat säilytettävät puut suojataan siten, että kasvien maanpäälliset ja maanalaiset osat eivät vahingoitu Poistettavat hyötypuut Tilaaja poistaa urakka-alueelta hyötypuut Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Ennen kaivutöiden aloittamista on pyydettävä kaapelinäyttö sähköyhtiöltä sekä puhelinyhtiöltä sekä tulee selvittää kaikki alueella mahdolliset olevat johdot ja putket. Esiin tulevat ja katkaistut salaojat kunnostetaan vähintään vastaavaan kuntoon kuin ne olivat ennen työn aloittamista. Urakka-alueella ei ole siirrettäviä tai suojattavia rakenteita. Rakennustyö on siten toteutettava, että olevaan patorakenteeseen ei kaiveta tai sitä muutoin vaaranneta. Työalueella olevat nykyiset käyttöön jäävät kaivojen ja venttiilien kannet säädetään tulevien rakenteiden ja / tai kadunpintojen tasoon Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat putkirakenteet Mikäli kaivutöiden yhteydessä tulee esille putkijohtoja, joita ei ole merkitty putkijohtokarttoihin, on välittömästi yhteys rakennustyön valvojaan jatkotoimenpiteiden sopimista varten. Urakka-alueen välittömässä läheisyydessä on pohjaveden tarkkailuputkia, jotka tulee säilyttää. Mikäli putki vahingoittuu, tulee se korvata uudella (uusi putken sijainti, tyyppi ym. padon omistajan ohjeiden mukaan).

10 9(17) 1140 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat maa- ja pengerrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Poistettavat pintamaat Nurmikon alta kaivettavaa ruokamultaa voidaan tilaajan hyväksynnällä käyttää uusien nurmetettavien kasvualustojen osana Poistettavat rakennekerrokset ja penkereet Padon luiskassa tehtävä ruoppaus suoritetaan varovasti, siten ettei kosketa padon rakenteisiin (louheverhous jätetään) Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat päällysrakenteet 1300 Perustusrakenteet 1310 Maanvaraiset perustukset 1319 Muut maanvaraiset perustukset Katso rakennesuunnitelmat Paaluperustukset Tekniset vaatimukset InfraRYl 2006 mukaan Arinarakenteet 1331 Kiviainesarinat Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 1400 Pohjarakenteet 1420 Suojaukset ja eristykset 1421 Roudaneristykset Katso rakennesuunnitelmat Kuivatusrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset

11 10(17) 1600 Maaleikkaukset ja kaivannot 1610 Maaleikkaukset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 1611 Maaleikkaus, yleistä Urakoitsija vastaa kaivantojen tekemisestä, tukemisesta, kuivanapidosta ja työturvallisuudesta koko urakka-ajan. Kaivu tehdään suunnitelmapiirustuksissa esitetyssä laajuudessa ottaen huomioon maarakenteille asetetut toleranssit Maaleikkaus, massojen kuljetus penkereisiin ja täyttöihin Vaatimukset täyttävät leikattavat maa-ainekset voidaan hyödyntää penger- ja luiskatäytöissä. Leikattava nykyinen päällysrakenne tulee käyttää ensisijaisesti pengertäyttönä ja muu leikattava pohjamaa luiskissa. Hyötykäytettävien kaivumaiden väliaikaisen läjitysalueen sijainti on sovittava rakennuttajan kanssa. Kaivumaita ei saa läjittää väliaikaisestikaan kaivuluiskan läheisyyteen. Mahdollinen väliaikainen läjitys on oltava vähintään 6 metrin päässä kaivannon yläreunasta Maaleikkaus, massojen kuljetus läjitykseen tai kaatopaikalle Maaleikkausmassat kuljetetaan tilaajan osoittaamaan paikkaan tai käytössä oleville maanläjitysalueille. Kannot ravistellaan ja erotellaan kaivumaista Maakaivannot Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 1640 Vedenalaiset maaleikkaukset ja kaivannot (ruoppaus) 1641 Vedenalaiset maaleikkaukset ja kaivannot, erittelemätön Ruoppaus tehdään kun Kyrkösjärven vesipinta on lähellä NW-tasoa, jolloin varsinainen vedenalainen kaivu on minimoitu. Pääosa kaivusta tehdään padon paaluvälillä , sekä uimarannan eteläosaan rakennettavan keinosaaren luoteispuolelle (alueen laajuus arvioitu suunnitelmakarttaan). Paaluvälillä kaivu tehdään varovasti, siten että olemassa olevan padon rakenteisiin ei kosketa. Kaivu ulotetaan kaltevuudessa 1:2 järven nykyiseen pohjaan suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Urakoitsija on velvollinen tarvittaessa vahvistamaan ja leventämään padon harjaa massojen kuljetuksen ajaksi kalliomurskeella (KaM #0/55). Työn jälkeen harja on muotoiltava suunnitelmien mukaiseksi.

12 11(17) Rakennettavan keinosaaren luoteispuolella olevan alueen ruoppaus voidaan tehdä esimerkiksi väliaikaisen moreeni- / louhepenkereen päältä. Vesipitoisuuden ja rakeisuuden perusteella täyttöihin soveltuvat kivennäismaat käytetään urakka-alueen pengertäyttöihin, tarvittaessa väliaikainen läjitys urakka-alueen läheisyyteen. Tilaaja osoittaa väliaikaiseksi paikaksi urakkaan kuuluvan täyttöalueen. ELY-keskuksen kanssa voi sopia väliaikaiseksi paikaksi Kyrkösjärven padon luiskan. Ylimääräiset ja sellaiset ruoppausmassat, jotka rakeisuutensa ja vesipitoisuutensa takia eivät ole täyttöihin soveltuvia, kuljetetaan Seinäjoen maankaatopaikalle Kallioleikkaukset ja -kaivannot 1720 Kalliokanaalit, -kuopat ja syvennykset 1729 Muut kalliokanaalit, -syvennykset ja kuopat Louhinta on suunniteltava, suojattava ja toteutettava siten, että sinkoutumista ei tapahdu. Panostus ja sytytysjärjestely valitaan siten, että kalliota ei tarpeettomasti rikota louhintasyvyyden. Louhinnasta on laadittava Räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeiden (VNp 410/86) mukainen työsuunnitelma, jossa esitetään mm. louhintatyön vaiheet, suojaus / täkkäys, räjähdysaineet, räjähdysainemäärät, räjäytysajankohdat, varmistustoimenpiteet, reikäkoko, ominaispanostus ja laskennalliset heilahdusnopeuden arvot eri etäisyyksillä. Suunnitelma on esitettävä rakennuttajalle hyväksyttäväksi ennen louhintaa. GB Louhintaa ei saa tehdä ilman rakennuttajan lupaa. Räjäytyksistä pidetään räjäytyspäiväkirjaa, josta ilmenevät kunkin räjäytyksen järjestysnumero, päivämäärä, kellonaika ja louhintakaavion numero. Räjäytykset merkitään juoksevasti numeroituina louhintapiirustuskopioihin, jotka luovutetaan tilaajalle louhintatöiden päätyttyä. Ympäristöä häiritseviä töitä saa tehdä viranomaisten myöntämien työlupien mukaisesti. Urakoitsija vastaa lupien hakemisesta ja lupaehtojen täyttämisestä Penkereet, maapadot ja täytöt 1810 Penkereet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 1811 Maapenkereet

13 12(17) Maalle pengerretyt maapenkereet Kuivalle maalle tehtävät pengertäytöt tehdään urakka-alueelta kaivetuista, sekä ulkopuolelta tuotavista karkearakeisista kitkamaista (Hk, Sr, HkMr, louhe). Täytemateriaalit eivät saa sisältää rakennusjätettä, humusta tai muuta orgaanista ainesta. Täytön on oltava tiivistettäessä sulana eikä siihen saa sekoittua lunta tai jäätä. Täyttö rakennetaan kerroksittain tiivistäen. Tien pengertäytön tiiviysvaatimus on Dv 90% parannetulla Proctorkokeella määritetystä maksimikuivatilavuuspainosta. Täyttötöiden tiivistystyötä valvotaan urakoitsijan tekemillä tiiviyskokeilla, joita tehdään pengertäytölle vähintään noin 1 kpl / alkava 400 m³-rtr. Täyttömateriaalille tehdään parannettuja Proctor-sullontoja rakeisuusvaihtelun mukaan tarvittava määrä. Ohjeellinen tiivistystapa on: - kerrallaan tiivistettävän kerroksen paksuus tärytiivistyksenä 700 mm - täryjyrän paino 12 tn - ylityskertamäärä tärytiivistyksessä 4 6 krt / kerros - luiskat rakennetaan ylileveinä ja leikataan määräajoin oikeaan muotoonsa (kaivinkoneen ulottuman puitteissa) ja tiivistetään - luiskan pinnan tiivistyksessä käytetään kaivinkoneeseen asennettavaa luiskatiivistintä tai vastaavaa laitetta - kerrallaan tiivistettävän kerroksen paksuus telasullontana 500 mm - telasullonnan ylityskertamäärät ja koneen paino määritellään tapauskohtaisesti Veteen pengerretyt maapenkereet Veteen tehtävät pengertäytöt tehdään vastaavasta materiaalista kuin maalle tehtävät penkereet. Veden alaiset täytöt tehdään päätypengerryksenä esimerkiksi puskutraktoria hyväksikäyttäen. Täyttö tehdään ylileveänä ja noin mm vedenpinnan yläpuolelle. Ensimmäinen tiivistys tehdään telasullontana ylikorkean täytön päältä, vedenpinnan yläpuolelta. Mikäli alimman kerroksen kantavuus on heikko, voidaan sen pintaan levittä pienlouhekerros, jonka päältä tiivistys tehdään. Tämän jälkeen pengertäyttö rakennetaan kerroksittain tiivistäen. Veteen tehdyille pengertäytöille käytetään samaa tiiviysvaatimusta ja laadunvalvontatiehyttä kuin kuivalla puolellakin. Tiiviyskokeita ei tarvitse tehdä työnaikaisen vedenpinnan alapuolelta Kaivantojen täytöt Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset

14 13(17) 2000 Päällys ja pintarakenteet 2100 Päällysrakenteen osat Päällysrakenteen osat ja niiden paksuudet on esitetty rakenteellisissa tyyppipoikkileikkauksissa Suodatinrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Suodatinkerros tehdään hiekasta Suodatinkankaat Mikäli on vaarana pohjamaan sekoittuminen jakavan kerroksen tai penkereen kanssa, tulee pohjamaan ja rakenteen väliin asentaa suodatinkangas N3. Suodatinkankaan käytöstä on sovittava tilaajan kanssa. Suodatinkangasta käytetään maarakennetyypppien mukaisesti Jakavat kerrokset, eristyskerrokset ja välikerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 2130 Kantavat kerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 2131 Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset rakennetaan kalliomurskeesta (KaM #0/55 tai #0/32), maarakennetyyppien mukaan. Kiviaines ei saa sisältää epäpuhtauksia tai ympäristölle haitallisia aineita eikä se saa olla ole rapautunutta tai rapautumisherkkää. Materiaalin on sovelluttava teknisiltä ominaisuuksiltaan käyttökohteeseen ja oltava riittävän tasalaatuista. Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti standardin SFS-EN mukaisella CE-merkinnällä. Jos CE-merkintää ei ole, on materiaalin täytettävä seuraavat minimivaatimukset: - Iskunkestävyyttä kuvaava Los Angeles -luku on enintään 30 (Luokka LA30). - Kantavan kerroksen kiviaines ei saa olla rapautunutta tai rapautumisherkkää. - Kantavan kerroksen rakeisuuden on täytettävä InraRYL 2010 taulukoiden 21310:T1 ja 21210:T2 vaatimukset. - Standardin SFS-EN mukaisesti murtopintaisten rakeiden osuus on vähintään 50 % ja kokonaan pyöristyneiden rakeiden osuus on enintään 30 %. Materiaalin rakeisuus varmistetaan jokaista alkavaa 300 m3-rtr kohti ja aina kun raaka-aineen laatu muuttuu.

15 14(17) Maarakennetyyppien piirustuksessa on esitetty ne rakennetyypit, joilla on kantavuusvaatimus. Kantavuusvaatimus näille rakenteille on: - E2 80 MPa - E2/E1 2,2. Rakenteen todellinen kantavuus määritetään levykuormituskokeilla tai pudotuspainolaitteella joko valmiin rakenteen päältä (sitomattoman kulutuskerroksen päältä) tai kantavan kerroksen päältä. Kokeita tehdään 1 koe /450 m2. Sijainti- ja korkeusasemapoikkeamissa noudatetaan InfraRYL2010 taulukkoa 21310:T Päällysteet ja pintarakenteet Kenttäkivetykset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Kenttäkivinä käytetään soikeita noin mm:n suuruisia luonnonkiviä Sitomattomat kulutuskerrokset Luonnonsoramurskepäällysteet (sr, sr2 ja sr3) Käytettävien luonnonsoramurskeiden tyypit ja käyttökohteet on esitetty viheraluesuunnitelmassa ja siihen liittyvässä vihertyöselostuksessa. Kerroksen paksuus on määritetty liitteenä olevassa piirustuksessa (maarakennetyypit). Kalliomurskepäällysteet Käytettävän kalliomurskeen tyyppi ja käyttökohteet on esitetty viheraluesuunnitelmassa ja siihen liittyvässä vihertyöselostuksessa. Kerroksen paksuus on määritetty liitteenä olevassa piirustuksessa (maarakennetyypit) Urheilupaikkojen pintarakenteet Hiekkapäällysteet Uimarannan alueelle tehdään 600 mm:n paksuinen hiekkakerros seuraavista materiaaleista: - HW-tason yläpuolen hiekan raekoko 0 4 mm, hienoainepitoisuus #0.065 <10 % - HW-tason alapuolen hiekan raekoko 0 20 mm, hienoainepitoisuus #0.065 <10 %

16 15(17) Rakennettavan kerroksen alle asennetaan suodatinkangas N Siirtymärakenteet 2160 Erikoisrakenteet 2161 Piennartäyte 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojukset Reunatuet luonnonkivestä Hiekkarannan ja sorakäytävän väliin asennetaan nupukivireuna. Nupukivet (koko 220x140x140mm, väri musta) asennetaan riviin ja tuetaan maakosketaan betoniin K10. Ks. detalji piir. nro ja nupukivireunan sijainti suunnitelmakartoista Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset 2229 Muut luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset Rannan eroosiosuojaus tehdään pienlouheella vedenpinnan vaihtelualueella (NW-tasosta HW-tasoon), kerroksen vahvuus 600 mm. Louheen raekoko on #0-200 mm, käytettävä materiaali saa sisältään enintään 30 % alle 20 mm:n ainesta. Eroosiosuojauksen alueet on esitetty suunnitelmakartoissa Kasvillisuusrakenteet 2310 Kasvualustat ja katteet Tuotteistetut kasvualustat 2320 Nurmi- ja niittyverhoukset Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset 2321 Nurmikot 3000 Järjestelmät 3100 Vesihuollon järjestelmät 3111 Jätevesiviemärit (viettoviemäri) Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset.

17 16(17) 3113 Jätevesiviemärin tarkastuskaivot ja -putket 3121 Hulevesiviemärit (viettoviemäri) Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Hulevesiviemärin tarkastuskaivot ja -putket Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Kansistot 3131 Vesijohdot Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Vesijohdon laitteet Sulkuventtiilit 3200 TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT 3210 Kaiteet, johteet ja törmäyssuojat 3211 Kaiteet 3260 Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikennemerkit Tekniset vaatimukset InfraRYL 2010/1 kohdan mukaiset Tiemerkinnät Tekniset vaatimukset InfraRYL 2010/1 kohdan mukaiset SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET RAKENTEET 3310 Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet 3311 Maakaapelirakenteet 3360 Valaistusrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset.

18 17(17) KAUKOLÄMPÖJOHDOT Arinarakenteet, InfraRYL osa Maakaivannot ja Kalliokanaalit ja -kuopat, InfraRYL osa Kaivantojen täytöt, InfraRYL osa Kaukolämpöjohtojen rakentaminen 4000 Rakennustekniset rakennusosat 4500 Ympäristörakenteet TELARANTA Rantaan tehdään kolmeen kohtaan telarantoja veneille, sijainti suunnitelmapiirustuksen mukaan. Ks. detaljipiiirustus nro Telarantojen maksimikaltevuus on 1:6. Rinne on tuettu puupölleillä. Pöllit ovat paksuudeltaan noin cm, kuorittuja, käsittelemättömiä puupöllejä. Pöllien maakosketuksissa olevat osat hiilletään 5 mm syvyyteen. Hiillos ulotetaan 30 mm maanpinnan yläpuolelle. Pöllit yhdistetään kierretangoilla, rst. Tangot ovat kuumasinkittyjä M16-k1000 kierretankoja. Aluslevyjen tulee olla halkaisijaltaan 48 mm ja paksuudeltaan 5 mm. Telarannan pölliporrastus jatketaan alaveden rantaviivaan asti. Pöllien tarkat sijainnit määritetään työmaalla. Telarantojen yläpäähän sijoitetaan kiinnityspollareita. Materiaali: puu, höylätty, käsittelemätön, halk. n.15 cm, h=900 mmn (maanpäällinen osa), varustettu kiinnitysrenkain. Kiinnityspollareiden maakosketuksissa olevat osat hiilletään 5 mm syvyyteen. Hiillos ulotetaan 30 mm maanpinnan yläpuolelle.