Varastotyöntekijä Jarmo Mattsson saa vastakin tuoda myös suomalaista sanomalehtipaperia painokoneelle. Sivut 10 11

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 31. TAMMIKUUTA 2013 Nro 2 Ennenaikainen kuolinuutinen Varastotyöntekijä Jarmo Mattsson saa vastakin tuoda myös suomalaista sanomalehtipaperia painokoneelle. Sivut Ajankohtaista: Jättirekat tulossa metsäteille sivu 3 Puukauppa: Säätiömaksu tuottaa sivu 12 Metsänhoito: Harvennus metsurin avulla sivut Lukijalta: Huoli uudesta metsälaista sivu 25 Seppo Samuli

2 2 METSÄLEHTI NÄKÖKULMA PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Investointeihin tarvitaan muutakin kuin puuta Hallitus valmistautuu ensi kuussa pidettävään puolivälitarkistukseensa ja kevään budjettiriiheen vaikeassa tilanteessa. Talous ei ole kehittynyt siten kuin pari vuotta sitten arvioitiin, joten ministerit joutuvat harkitsemaan taas leikkauksia ja veronkorotuksia. Kaikkein eniten hallitukselta kuitenkin odotetaan toimia, jotka auttaisivat saamaan Suomeen uutta tuotantoa ja työpaikkoja. Yksi taloutta rapauttava ilmiö on metsäteollisuuden murros. Taantuma synkentää vientilukuja, mutta taustalla on isompi muutos. Suomalaistehtaiden päätuotetta, suoraan metsästä saatavasta kuidusta valmistettua painopaperia, tarvitaan Euroopan markkinoilla entistä vähemmän. Ensimmäiseksi ilmiö näkyi sanomalehtipaperin tuotannon vähenemisenä, mikä on tämän numeron kansijutun aiheena. Viime aikoina metsäteollisuus on vähentänyt myös aikakauslehtipaperin valmistusta. Viimeksi UPM kertoi aikeestaan sulkea yksi Rauman tehtaan neljästä paperikoneesta. Uutinen osoittaa, ettei edes tehokas integraatti sataman äärellä ole suojassa leikkauksilta. Päätökseen liittyy erityistä haikeutta, sillä samalla tehtaalla pyörii metsäteollisuuden viimeksi Suomeen rakentama paperikone. Se täyttää jo 15 vuotta. Metsäteollisuus on kannattanut meillä huonosti kymmenen viime vuotta, joten ei ihme, että investoinnit Suomeen Osakeyhtiöllä olisi puolensa Metsän vakaa tuotto kelpaa monellekin sijoittajalle, mutta metsänomistamisen vaikeudet ja vaivat eivät. Osakeyhtiömuotoinen metsänomistus ei kannata kaksinkertaisen verotuksen vuoksi ensin yhtiö maksaa yhteisöveron, sitten osakkeenomistaja osinkoverot. Yhteismetsien etuna on yksinkertainen verotus, mutta liittyäkseen pitää ensin omistaa metsää, ja yhteismetsän on myytävä puuta suunnitelman mukaisesti suhdanteeseen katsomatta. Osakeyhtiön ja yhteismetsän hyvät puolet olisi mahdollista yhdistää säätämällä laki osakeyhtiön erityismuodosta, metsäosakeyhtiöstä. Metsäosakeyhtiön verotus olisi samalla viivalla suoran metsänomistuksen kanssa. Ja jos sijoittaa voisi myös apporttina metsäomaisuudella, niin se olisi vaihtoehto yhteismetsille, jopa niiden korvaaja. MIKKO HÄYRYNEN ovat olleet entistä vaatimattomampia. Lupaavan vuosituhannen alun jälkeen tuotanto on pudonnut 1990-luvun puolivälin tasolle. Muualla metsäyhtiöt rakentavat uutta. Tuotanto kasvaa etenkin Kiinassa, mutta myös Euroopassa: Stora Enson uusin kartonkikone käynnistyy pian Puolassa. Hallituksella on miettimistä, miten investointeja saataisiin houkuteltua Suomeen. Runsaat metsävarat eivät yksinään riitä vetovoimatekijäksi. Hyvä lähtökohta ne kuitenkin ovat, sillä energia- ja ilmastopolitiikka voi aiheuttaa yllätyksiä Euroopan markkinoilla. Se on ainakin varmaa, että maailmanlaajuisesti puusta tulee pula jo aivan lähivuosina. SITAATTI Tavoitetta ei kuitenkaan tulla saavuttamaan huolehtimalla lajiston hyvinvoinnista pelkästään suojelualueilla, vaan luonnon monimuotoisuuden säilymiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kaikessa maan, vesien ja luonnonvarojen käytössä. Projektipäällikkö Esko Hyvärinen Metsähallituksesta kommentoi uutta uhanalaisuusarviota. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Kaavoittajilla eri linjat eri kunnissa Sivu 6 Metsälaki lähtee lausuntokierrokselle Sivu 7 Verottajalle tarkka selvitys mönkijästä Sivut 8-9 METSÄSTÄ Ruotsissa tehdään yhä tulitikkuja Mäntsälä oli aikoinaan Suomen tulitikkukaupunki. Sivut Pikku-Stihl oli yllättävän sitkeä Sivu 20 Metsätöistä puhtia urheiluun Sivut PILKKEITÄ Kartelleja on ollut ennenkin Sivu 25 Kun faarao veti pippurin nenään Maustekasvin mustilla marjoilla on ollut suuri rooli historiassa. Sivu 30 LUKIJAKUVA Ensimmäinen sahani El-Raket vuosimallia Ei ehkä olisi isokaan työ saada se pyörimään pojille mottikisoihin. Noin 110 kuutiosenttiä ja noin kuusi hevosvoimaa. E-H Lähetä kuva Alamme julkaista viereisellä palstalla lukijoiden ottamia valokuvia. Ne voivat olla työkuvia, henkilökuvia, tilannekuvia, maisemakuvia kunhan aiheena on tavalla tai toisella metsä. Erityisen arvon annamme kuvien ajankohtaisuudelle. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euron suuruisen palkkion. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Tuomas Karppinen (sij.) p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi

3 3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI Juri Belinski / Lehtikuva Puun perinteisen autokuljetuksen sekä rautatiekuljetuksen väliin on tulossa uusi kuljetuskategoria raskaat rekat. Metsätiet koetukselle Suomi on saamassa Euroopan raskaimmat yleisessä liikenteessä liikkuvat ajoneuvot. MIKKO HÄYRYNEN Raskaan liikenteen painorajoja korotetaan huomattavasti. Asetusmuutoksen odotetaan tulevan voimaan kesällä. Nykyisen seitsenakselisen kaluston yläraja nousee 60:sta 64 tonniin viiden vuoden siirtymäajaksi. Aivan uutta ovat kahdeksan- ja yhdeksänakseliset rekat, joiden painorajat ovat 68 ja 76 tonnia. Poikkeusluvalla voidaan kokeilla myös yli 76-tonnisia yhdistelmiä. Kokeilureittejä suunnitellaan parhaillaan. Maksimikorkeus nostetaan 4,2 metristä 4,4 metriin, millä on vaikutusta etenkin hakekuljetuksiin. Kumipyörä haastaa junakuljetuksia Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Outi Nietola arvioi, että puukuljetuksissa kustannussäästö on kymmeniä miljoonia euroja. Painorajojen korotukset hyödyttävät metsäteollisuuden kuljetuksia koko maassa. Suurta hyötyä saadaan esimerkiksi siellä, missä ei ole mahdollisuutta rautatiekuljetuksiin, eli osassa Pohjois-Suomea ja yksittäisillä sahoilla. Sahoille rautatiekuljetukset ovat hankalia, koska VR pyrkii kokonaisiin junakuormiin, mutta sahojen kuljetustarpeet lasketaan yksittäisissä vaunuissa. Autoilijat ja tienpitäjät varauksellisia Kuljetusammattilaiset ja tienpitäjät suhtautuvat uudistukseen periaatteessa myönteisesti, mutta vahvalla varauksella. Päätöstä pidetään kiireellä tehtynä eikä seurauksista ole kokonaiskuvaa. Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Kari Palojärvi varoittaa liian isoista odotuksista. Hän arvioi, että käytännössä puukuljetusten kustannussäästö jää korkeintaan kymmeneen prosenttiin. Keskimääräisellä vähän yli sadan kilometrin kuljetusmatkalla se tarkoittaa yhden euron säästöä kuljetettua tonnia kohden, eli noin 40 euroa kuormalle. Se ei pelasta ketään. Palojärven mukaan lähes koko kuljetuskalusto pitää uusia ja siirtymäajasta tulee pitkä. Uuden perävaunun toimitusaika saattaa olla vuosi. Lisäakselin asentaminen perävaunuun saattaa joskus onnistua, mutta vetoautolla se on kyseenalaista. 64-tonniset eivät ole ongelma, niillä ajetaan nytkin, mutta omalla luvalla. Todennäköisesti kuljetukset pystytään hoitamaan vähemmillä autoilla. Se tarkoittaa lievitystä kuljettajapulaan, mutta myös yrittäjien määrän vähenemistä. Puutavara-autoja on noin ja puutavara-autoyrittäjiä 700, joten yritysten keskikoko on kaksi autoa. Kuljetusajattelu menee uusiksi Palojärvi pitää mahdollisena, että puukuljetusten logistinen ajattelu menee uusiksi ja perinteisen autokuljetuksen sekä rautatiekuljetuksen väliin tulee uusi kuljetuskategoria raskaat rekat. Puut voidaan hakea metsäteiden varsilta entisen kokoisilla autoilla ja lastata terminaalissa 76 tonnin autoon, joka ajaa pitkän välin kantavaa tietä pitkin tehtaalle. Pidän sitä todennäköisenä etenkin alueilla, joilla on paljon puuta, harva rautatieverkko, pitkät siirtymät ja kuljetusvirta yhteen suuntaan, kuten Ylä-Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa. Metsäteiden sillat kysymysmerkki Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja on eniten huolissaan yksityisteiden silloista. Metsätiet ovat yksityisteitä. Sillan rikkoutumisen vastuukysymykset voivat osoittautua kimuranteiksi. Itse tien rikkoutumisesta vastaa rikkoja, mutta sama vastuu ei yllä siltoihin, jos niissä ei ole painorajoitusmerkkiä. Tällöin maksajana on tiekunta eli tien osakkaat. Todennäköisesti painorajoituksia ruvetaan laittamaan jos on Lähes koko kuljetuskalusto pitää uusia ja siirtymäajasta tulee pitkä. vähänkin epäilystä, ettei tie tai etenkään silta kestä. Vaurioiden pelko saattaa johtaa siihen, että raskaampia kuljetuksia ei kesäaikana sallita. Vaikka itse akselipainot alenevat, niin kokonaispainojen kasvu rasittaa tietä tavalla, jonka vaikutuksia ei tunneta. Rasitus renkaan alla menee kolmiomaisesti alaspäin ja saa koko tien vellomaan. Maksimikorkeuden 20 sentin korotuksen hyödyistä osa jumittuu maanteiden noin tuhanteen liian matalaan alikulkuun, mikä tekee reittisuunnittelusta vaikeaa. Itse uudistukselle on perustelut, mutta tieverkoston ylläpitoon tarvitaan selvästi enemmän rahaa, Jaakko Rahja sanoo

4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI METSÄNHOITO Metsurin apu vähentää ajouria Metsurin avustama harvennushakkuu lupaa vähemmän ajouria ja korjuuvaurioita sekä enemmän päätehakkuutuloja. Korjuukulut noussevat ratkaisevaa on, kuinka paljon. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Metsuriavusteisessa harvennuksessa hakkuukone avaa ajourat ja harventaa urien reunat kymmenen metrin etäisyydelle. Ajourien väli voidaan levittää 40 metriin tai jopa suuremmaksi. Koneen rinnalla työskentelevä metsuri kaataa välialueen puut. Menetelmä kiinnostanee monia metsänomistajia. Ajourien määrä näet vähenee jopa alle puoleen perinteisestä koneharvennuksesta, jossa uraväli on 20 metriä. Kasvatettavaksi jäävän puuston määrä lisääntyy samassa suhteessa. Tämä merkitsee kasvavaa päätehakkuutuloa. Kun ajourien väli on 20 metriä, puuttomaksi jää 20 prosenttia maa-alasta. 50 metrin uravälillä puuttomaksi jää vain seitsemän prosenttia alasta. Päätehakkuussa hakkuukertymä kohoaa tällöin noin 40 kuutiota ja myyntitulot euroa, menetelmää kehittänyt metsätyönopettaja Reijo Glad selostaa. Korjuukoneiden aiheuttamat juuristovauriot vähenevät. Mitä harvemmassa uria on, sitä vähemmän on myös vaurioille alttiita reunapuita. Lisäksi vähille urille kasautuu runsaasti maata suojaavia hakkuutähteitä. Toisaalta vaarana ovat kasvatettavien puiden tyvivauriot. Niitä saattaa syntyä, kun kone vetää välialueelta kaadettuja puita uraa kohti. Kesähakkuissa pienetkin kolhut rikkovat puiden kuoren. Kuljettajan huolellisuuden lisäksi ratkaisevaa on, kuinka fiksusti metsuri osaa suunnata kaadot. Metsurilla pitäisi olla motokuskin aivot, jotta hän osaa suunnata kaadot niin, että kone yltää puihin ongelmitta, pohtii leimikon korjuusta vastanneen Metsäkolmio Oy:n ostomies Jouko Lång. Kaatotilaa niukasti Hakkuutapaa kokeiltiin Kiuruvedellä. Työmaana oli varttunut kasvatuskuusikko, jonka harvennus oli kymmenisen vuotta myöhässä ja puusto pahoin ylitiheää. Puuston pohjapinta-ala ennen harvennusta oli 40 neliömetriä ja pituus metriä. Metsää har- Entistä vähemmän ajouria Metsuriavusteinen harvennus Lähde: Toivalan metsäkoulu Ajouraväli 50 m Ajourien alle jää 7% maa-alasta Ensiharvennukselle tai suometsiin. Suuri hakkuukertymä ja puutavaralajien runsaus vaikeuttivat hakkuukoneen työskentelyä. Kone hakkaa Metsuri kaataa, kaatosuunta 50 m Koneellinen harvennus vennettiin varovasti lumi- ja myrskytuhojen välttämiseksi. Pohjapinta-ala alennettiin 27 neliömetriin. Ajouravälinä käytettiin 50:tä metriä. Puita olivat kaatamassa Toivalan metsurikurssin opiskelijat. Jäävän puuston tiheyden vuoksi kaatotilaa oli niukasti. Voimakkaampi harvennus olisi helpottanut kaatotyötä. Suuri hakkuukertymä ja tehtyjen puutavaralajien runsaus vaikeuttivat hakkuukoneen työskentelyä. Leimikolta tehtiin kuusitukkia, pikkutukkia, parrua, havukuitupuuta ja koivukuitua. Puutavaralajien lajittelu kasoille on hankalaa. Metsurien kaatamat rungot ovat kasvatettavien puiden välissä. Näin niitä on vaikea nosturilla siirtää kasojen suuntaan, hakkuukoneen kuljettaja Marko Matalamäki manaili. Periaatteessa lähikuljetuksen pitäisi nopeutua, koska puutavara on kerättävissä lyhyeltä matkalta. Tästä ammattilaisten näkemykset menivät ristiin. Työsarkoja suometsistä Korjuunäytöstä seuranneet Ylä-Savon metsäammattilaiset eivät pi- Ajouraväli 20 m Ajourien alle jää 20% maa-alasta Metsurilla pitäisi olla motokuskin aivot, jotta hän osaa suunnata kaadot. Suunnittele ensin kaatojärjestys ja -suunnat Puuston ylitiheys vaikeutti välialueelta poistettavien puiden kaatamista. täneet mallityömaata otollisimpana uuden korjuutavan kokeiluun. He arvioivat, että metsurin ja hakkuukoneen yhteistyö olisi järkevintä erikoiskohteissa, kuten rinteissä, joissa kone ei pysty liikkumaan. Myös suometsissä tiimityö helpottaisi korjuuta. Menetelmä voisi sopia myös ensiharvennuksille, joissa tehdään yleensä vain yhtä puutavaralajia. Kuiturunkojen tekokin sujuisi jouhevammin, jos mittaus voitaisiin tehdä esimerkiksi ajokoneen kuormainvaa alla. Tukkirunkojen teossa katkonta hidastaa valmiiksi kaadettujen puiden tekoa. Puut voidaan karsia latvasta tyvelle päin. Runkojen mittaus ja katkonta on tehtävä tyveltä latvaan, joten puut on käsiteltävä kahteen kertaan, mikä hidastaa hakkuuta, Matalamäki toteaa. Metsurin apu voisi helpottaa myös ylispuiden korjuuta taimikoista. Valmiiksi kaadettujen kaatamien puiden siirtely ei välttämättä särkisi taimia, koska runko voidaan karsia samalla kun koura vetää sitä kohti ajouraa. Koulutuspäällikkö Karl-Erik Hasa Savon ammatti- ja aikuisopistosta kertoo, että työmenetelmää on tarkoitus kehittää metsäväen yhteistyönä. Palaute oli sen verran hyvää, että tätä ei kannata jättää tähän.

5 METSÄLEHTI Hakkuukone avaa ajourat ja harventaa ajourien reunat kymmenen metrin säteellä. Metsuri kaataa puut, joihin kone ylety. Vinkkejä metsuriavusteiseen harvennukseen Metsuriavusteinen harvennus sopii parhaiten ensiharvennuksille, suometsiin ja vaikeakulkuisiin rinteisiin. Ajouraväli voidaan puuston pituudesta riippuen kasvattaa jopa 50 metriin. Metsurin kaadettavaksi jäävällä alueella ei tarvita ennakkoraivausta. Hakkuukoneen avuksi tarvitaan yksi tai kaksi ammattimetsuria. Välialueen kaadot suunnataan niin, että kone ylettyy ongelmitta tarttua latvaan. Montako puuta kaatuu tankillisella? MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Moni metsänomistaja olisi valmis maksamaan tai siis tyytymään alempaan harvennustuloon saadakseen paremman harvennusjäljen. Ratkaisevaa on, paljonko kustannukset nousisivat; kattaako tulevaisuudessa saatava hyöty lisääntyvät kustannukset. Hakkuukoneen kuljettaja Marko Matalamäki arvioi ensikokemuksensa perusteella, että hakkuu hidastuu jonkin verran. Ajouraa kohti kaadetut puut voi kyllä karsia latvasta tyvelle päin. Runkojen mittausta ja katkontaa varten runko on kuitenkin käsiteltävä uudelleen tyveltä latvaa kohti. Pelkän kuitupuun hakkuu voisi olla nopeampaa, kuiturangat voisi katkoa latvasta alkaen ja mittaus voitaisiin tehdä ajokoneen vaa alla. Ensi vaikutelma koneen ja metsurin yhteistyöstä voi olla hieman pessimistinen. Jo kokeilun toisena päivänä välialueen puiden kaatoon oivallettiin fiksumpi tapa, ja samalla konetyökin nopeutui. Oletettavasti konehakkuun kustannukset kohoavat ainakin jonkin verran. Lisäkustannuksia tulee myös metsurityöstä. Kiintoisa kysymys on, paljonko? Koetyömaalla nohevimmat opiskelija-metsurit kaatoivat puita jopa 40 rungon tuntivauhdilla. Haastattelemani ammattimetsurit arvioivat, että ensiharvennukselta puita ehtisi kaataa ainakin 60 rungon tuntivauhtia. Tällä tahdilla koneen avuksi riittäisi yksi metsuri. Seitsemän tunnin päivässä metsuri ehtisi kaataa noin 400 runkoa. Se tekee noin 50 kuutiota, jos runkojen keskikoko on 125 litraa. Tällöin kaatotyön hinnaksi tulee neljä euroa kuutiolle, jos metsurin päivälaskutus on 200 euroa. Tiimityölle kertyy näin lisähintaa vähintään 5 6 euroa koneelliseen harvennukseen verrattuna. Se on joltinenkin lovi kuitupuun euron kantohintaan. Lisää lovea ensiharvennustiliin tekee se, että ensiharvennuksilla iso osa puusta kertyy ajourilta. Vastineeksi metsänomistaja saisi terveemmän puuston ja runsaammin tuloja myöhemmissä hakkuissa. Hakkuukoneen kuljettaja Marko Matalamäen mukaan metsurin kaatamien runkojen käsittely on hitaampaa kuin koneella kaadettujen.