Mokan kanssa hirvijahtiin. Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan.

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 28. ELOKUUTA 2014 Nro 16 Mokan kanssa hirvijahtiin Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan. Sivut Ajankohtaista: Orpo luopuisi perintöverosta sivut 4 5 Metsänhoito: Pelto metsäksi sivut Kokeiltua: Uusi keksintö klapien tekoon sivu 21 Lukijalta: Metsänomistus ei katso ikää sivu 25 Seppo Samuli

2 2 METSÄLEHTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Metsästys ei yksin riitä torjumaan tuhoja Metsästäjät valmistautuvat jo hirvijahtiin. Pohjoisimmassa Suomessa kausi alkaa ensi maanantaina ja etelässä kuukauden kuluttua. Syksystä odotetaan viimevuotisen kaltaista. Pyyntilupia on käytössä yhteensä , mikä on suurin piirtein sama verran kuin vuosi sitten. Uutta on, ettei tänä vuonna maa- ja metsätalousministeriö enää määritellyt, minkä suuruista hirvikantaa tavoitellaan. Sopivaa hirvien määrää linjasivat 15 alueel lista riistaneuvostoa. Uusi menettely oli vasta välivaihe, sillä hirvenmetsästyksen suunnittelussa pyritään vielä lähemmäs metsiä. Suomea jaetaan parhaillaan yli 50 hirvitalousalueeseen. Ensi vuodesta lähtien hirvikannan Verottaja valvoo Verottaja on tänä kesänä maastoutunut ja piipahtanut useammallakin metsätilalla, toki etukäteen siitä ilmoittaen. Verotarkastajien kiinnostuksen kohteena ovat olleet erityisesti laadukkaat metsätalouden rakennukset, mutta myös metsäpuolelle on poikettu. Saunamökit ja muut vastaavat rakennukset, jotka soveltuvat myös vapaa-ajan käyttöön, ovat metsäverotuksessa ongelmallisia. Jollekin rakennus voi olla hyvinkin tarpeellinen ja perusteltu, osalla puolestaan metsätalouskäyttö voi jäädä hankintahintaan nähden melko vähäiseksi. Verottaja pyrkii pitämään huolta siitä, että metsätalouden vähennykset ovat kohtuullisia ja perusteltuja. Metsänomistajan tehtäväksi jää kysyttäessä osoittaa, että näin todella on. kokoa hahmotellaan kullekin hirvitalousalueelle erikseen. Muutos on tervetullut. Vaikka hirvien määrä on huippuvuosista pudonnut jo keskimäärin siedettävälle tasolle, paikalliset erot ovat suuria. Monilla seuduilla tuhoja on yhä liikaa. Taimivahingoilta ei koskaan voida kokonaan välttyä. Kevään kokouskierros alueellisissa riistaneuvostoissa osoitti, että mielipiteet hirvien määrästä vaihtelevat paljon. Esimerkiksi Lapissa alueellinen riistaneuvosto päätyi pudottamaan tiheystavoitetta, mutta päätös ei ollut yksimielinen. Taimikoita voi suojata hirvikarkotteella. Se on osoittautunut melko tehokkaaksi keinoksi, mutta karkotteen levittäminen on työlästä ja se pitää toistaa monena syksynä. Itse aine on ollut metsänomistajille edullista, sillä Riistakeskus on maksanut osan kuluista. Rahat maaja metsätalousministeriö on myöntänyt lupamaksuvaroista. Karkotteita on vielä käytetty melko vähän, vuosittain vain parillatuhannella hehtaarilla, vaikka metsien inventoinnissa tuhoja on todettu lähes hehtaarilla. Koska tuhokorvausten määrä on pienentynyt, säästyviä valtion varoja voitaisiin käyttää lisää taimikoiden suojaamiseen ja siitä tiedottamiseen. Ennalta ehkäisy on aina tuhokorvauksia parempi vaihtoehto. Suojaustalkoisiin voisivat myös metsästäjät osallistua nykyistä enemmän. SITAATTI Kajaanin tehdashanke on merkittävä pelinavaus St1 Biofuelsille. Hanke on monistettavissa ja seuraavien tehtaiden kokoluokka on kasvatettavissa miljoonan litran vuosituotantoon. Sahanpuruun perustuvan tuotantokonseptin vientipotentiaali on merkittävä. St1 Biofuelsin toimitusjohtaja Mika Aho Kajaaniin rakennettavasta bioetanolitehtaasta. Myrskyn mahti Helenan-päivän myrsky teki tuhoa läpi Vaalan, eniten harvennetuissa 02- ja 03-kehitysluokkien metsissä. PERTTI LAHTINEN metsäneuvoja, Vaala Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Hellekesä ei tuonut mullistuksia Vaikka päättynyt kesä oli säiltään erikoinen, metsä kasvoi tavalliseen tapaan. Sivu 6 Omavalvonnasta lupaavia tuloksia Sivu 8 Metsänhoito etsii tekijöitä Eläköityvät metsurit täytyy pian korvata. Vierastyövoima on yksi vaihtoehto. Sivut Kelirikkoaika on jo ovella Sivu 12 METSÄSTÄ Pelle Pelottoman monet puulajit Hannu Fabritius ei kavahda kokeiluja metsässään. Sivut Inarista etelään ja teollisuuden leipiin Luonnonsuojelu ja puuntuotanto sopivat samojen hehtaarien sisään, uskoo Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Inka Musta. Sivu 20 Clt-levyjä saa nyt myös kotimaasta Sivut PILKKEITÄ Meripihkalla on pitkä historia Sivu 24 Puurunkojen kaksi kasvainta Sivu 25 Riista viihtymään reunametsissä Riistan huomioimisesta soiden reunametsien hoitamisessa on ilmestynyt suositus. Sivu 26 Madeiran metsistä maailmanperintöä Sivu 30

3 3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI UPM:n kokeilemassa superrekassa on 12 akselia. Niitä voisi olla yksi enemmänkin. UPM Superrekat kohta teillä Noin sadan tonnin painoiset jättirekat odottavat Trafin lupia. Nykyistä suuremmille rekoille ryhdyttiin hakemaan lupia viime vuonna. Yksikönpäällikkö Otto Lahti Trafista kertoo, että käsiteltävänä on 20 järeän ajoneuvoyhdistelmän koelupahakemusta. Näistä kahdeksan koskee puutavaran tai energiapuun ajokalustoa. Lupien hakijoina ovat kuljetusyrittäjät. Taustalla ovat yleensä suuret metsäyhtiöt sekä Metsähallitus. Uusien rekkojen enimmäispainorajaksi on kaavailtu tonnia. Akseleita voisi olla jopa 13 nykyisen yhdeksän sijaan. Isoimmilla rekoilla pyritään parantamaan puutavaran ajon kannattavuutta ja vähentämään samalla rekkaliikennettä. Koelupia on haettu mm. Pohjois- ja Itä-Suomen tietyille tieosuuksille. Jättirekat pystyvät liikkumaan vain pääteillä. Ensimmäinen luvan saanut superrekka ajaa merikontteja Etelä-Suomessa. Lahti ei osaa sanoa, milloin ja kenelle ensimmäinen puunkuljetuksen koelupa heltiää. Moni luvanhakija haluaisi päästä ajamaan uudella rekalla sulan maan aikaan. Lapissa Ketosen Kuljetus on Isompia rekkoja Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien maksimipaino voi nykyisin olla 76 tonnia, suurin sallittu korkeus 4,4 metriä ja suurin pituus 25,25 metriä. Painorajaa nostettiin asetuksella viime vuoden lokakuussa. Sitä aikaisemmin suurin enimmäispainoraja oli 60 tonnia ja korkeus 4,2 metriä. Kuljetusyrittäjät ovat hakeneet lupia rekoille, joiden pituus voisi olla jopa 33 metriä ja enimmäispaino tonnia. Uusissa rekoissa olisi vetoauto, puoliperävaunu sekä viimeisenä täysperävaunu. Akseleita rekoissa olisi 10 13, kun nykyisissä rekoissa niitä on enimmillään 9. Nykyisissä puutavararekoissa on nuppiauto sekä täysperävaunu. Uusissa isoissa rekoissa kuorma lastattaisiin osin vetoauton päälle tulevaan puoliperävaunuun ja takimmaisena olevaan täysperävaunuun. 90-luvulla ajettiin sen ajan kalustolla etenkin talviaikaan yli 90 tonnin kuormia. 12 t hakenut lupaa kaikkein suurimmalle yhdistelmälle välille Inari Rovaniemi. Metsähallituksen ajoon suunnitellussa rekassa olisi 13 akselia, ja se enimmäispainoksi on kaavailtu 110 tonnia. Saimaan ympäri Yksi kokeiluluvan hakijoista on myös UPM, joka toivoo saavansa ison tukkirekan Kaakkois-Suomeen. Rekka pystyisi kuljetta- 14 m 9 t m maan puutavaraa noin sata tonnia. Pituutta autolle tulee noin 31 metriä. Uusi rekka on valtateiden auto. 9,6-13 m 9 t 4,35 m Tavoitteena on saada rekka liikenteeseen heti, kun saamme Trafilta asiaan kuuluvat luvat, kertoo UPM:n Itä-Suomen aluejohtaja Esa Korhonen. Rekan kuormatila koostuu puoliperävaunusta ja viimeisenä olevasta täysperävaunusta. Nykyisissä autoissa puut lastataan vetoautoon ja perävaunuun. Uusi rekka on valtateiden auto, ja sillä on tarkoitus ajaa puuta Saimaan ympärillä olevien tehtaiden välillä, Korhonen kertoo. UPM:llä on alueella useita jalostuslaitoksia, jotka käyttävät vain tietynlaista puuta. Puutavaraa joudutaan ajamaan samalta leimikolta moneen kohteeseen. Jatkossa pyritään siihen, että esimerkiksi Ristiinan läheisyydessä olevien leimikoiden kaikki puutavara tuodaan havutukkien ohella Pellokseen. Sieltä koivutukit ja kuitupuu kuljetetaan superrekalla esimerkiksi Savonlinnaan tai Lappeenrantaan. Uusi iso rekka kiertää jalostuspisteiden väliä ja lastaa kuormat tehtaiden terminaaleista Uskomme, että ajot metsäteillä vähenevät, kun eri puutavaralajeja ei joltain leimikolta haeta erikseen, Korhonen sanoo. Metsäteitä eivät niinkään rasita suuret kuormat, vaan useat ajokerrat. Vakaa ajettava Vaikka kyse onkin isosta autosta, Korhonen kuvaa sitä hyvätapaiseksi. Esimerkiksi viimeisen perävaunun liike on todettu koeajoissa jopa vakaammaksi kuin tavallisissa rekoissa. Kokeiluissa olemme todenneet, että uusi rekka käyttäytyy esimerkiksi liikenneympyrässä paremmin kuin nykyiset metsäkoneiden kuljetukseen tarkoitetut lavetit.

4 12 METSÄLEHTI PUUKAUPPA Sirpa Karsikas on ajanut ajokonetta kuusi vuotta ja työnjälkeä on kiitetty. Ehkä tulee laitettua uralle enemmän havuja. Lounais-Suomessa alkaa jo kelirikkoaika Lounais-Suomen pehmeillä mailla kelirikko alkaa aikaisin ja kestää pitkään. Kuivan kesän aikana voitaisiin korjata enemmän, mutta käytäntöjä on vaikea muuttaa. MIKKO HÄYRYNEN teksti ja kuva Lounais-Suomen parhailla viljelysseuduilla metsät ovat peltojen takana. Puunkorjuun kelirikko alkaa, kun sateet pehmittävät pellot ja peltotiet lähikuljetuksen viimeiset metrit joskus jo elokuun puolella. Talvea ei aina tule ollenkaan tai se alkaa vasta tammikuussa, mutta kestää harvoin maaliskuun loppuun saakka. Kahdessa kuukaudessa ei kaikkia pehmeitä paikkoja ehditä korjaamaan. Joka talvi peltojen taakse ei pääse, metsänhoitoyhdistys Salometsän toiminnanjohtaja Olavi Pitkänen sanoo. Monet paikat kestävät korjuun paremmin kesällä kuin talvella. Olosuhteet ovat opettaneet kelirikkokorjuun asiantuntijaksi eikä yhtään kohdetta ole vielä jäänyt korjaamatta. Havutus auttaa metsässä, ja lähikuljetusmatkaa voidaan jatkaa murskekuormalla. Kesällä voisi korjata enemmän Pitkäsen mukaan osa kesän parhaasta korjuuajasta jää käyttämättä, koska sahojen vastaanotot ovat kiinni. Käytäntöjä on kuitenkin vaikea muuttaa. Sahat pitävät huoltoseisokkinsa keskikesällä ja siihen on varmasti syynsä. Ennen kesäseisokkia sahojen tukkikentät sahataan tyhjäksi. Kun sahaus taas alkaa, tukkeja tarvitaan nopeasti ja paljon. Tukkia ei voi kesäaikana tehdä varastoon, sillä sinistymisen vuoksi mäntytukit pitää ajaa sahalle viikon kuluessa hakkuusta ja kuusikin melkein yhtä nopeasti. Sahoilla on vastaanottoajat kuuselle ja männylle erikseen, minkä vuoksi ne hakataan sekaleimikoista usein vuorotellen. Välillä voidaan käydä toisella Monet paikat kestävät korjuun paremmin kesällä kuin talvella. työmaalla, mistä tulee koneiden siirtokustannuksia, mutta vielä isommat kustannukset tulisivat oksattoman pintalaudan sinistymisestä. Odotettavissa tasainen puukauppasyksy Pitkänen uskoo, että puukauppasyksystä tulee hyvä eli tasainen. Tasainen hinta ja välillä pienet korotukset ovat puukaupalle parasta. Revittelyt tekevät aina häiriön. Vilkkaampi kaupankäynti lopahtaa pian, ja kokonaismäärät jäävät pienemmiksi. Puunostajat ovat palanneet töihin, ja lähiviikkoina nähdään, millä hintatasolla syksyyn mennään. Mäntytukki on ollut aavistuksen kysytympi, mutta kuusta on tarjottu enemmän, ehkä kirjanpainajatuhojen vuoksi. Aina korjattavissa olevasta kohteesta maksetaan tukille muutama euro enemmän, ja yksittäisiä isompiakin korotuksia on. Energiapuun hinta on niin lähellä kuitupuuta, että monesti kaikki kuitupuu menee energiaksi, Pitkänen sanoo. Korjuussa säästää kun kaiken voi hakata samaan kasaan, mikä paikkaa vähän alhaisempaa hintaa. Puolisoiden korjuuketju Jari ja Sirpa Karsikas korjaavat kolmen hehtaarin leimikkoa Perniön aseman lähistöllä. Tänä kesänä metsä on pölissyt kuivuuttaan. Kuivana kesänä saattaa mennä mihin vain paitsi ei ihan suolle. Kuusikoita voi harventaa, kun laittaa kunnolla havuja alle, Jari sanoo. Puolisoilla on takana yhteistä koneyrittäjyyttä kuusi vuotta. Kun Jarin kumppani jäi eläkkeelle ja Sirpan tehdastyö ei jatkunut, niin ostettiin oma ajokone ja samalla Sirpalle työpaikka. Kaksi viikkoa lapoin puita pihalla edestakaisin kuormaan ja kuormasta pois, Sirpa Karsikas kertoo kouluttautumisestaan. Vaikka päivät ovat pitkiä, kolmivuorotyö ei enää kiinnosta eikä palkkatyö ylipäätään. Molemmat tekevät itsenäistä työtä, mutta hyvällä ilmalla ja kauniilla paikalla eväät voidaan syödä yhdessä. Sirpan työnjälkeä on kiitetty. Kun puut ovat pinossa, hän haravoi kuormauspaikalta risut pois. Yritän olla tarkka ja ajatella, että jos tämä olisi oma metsäni, niin millaiseksi sen haluaisin jäävän.

5 METSÄLEHTI Pientä laskua puun hinnoissa Puun hintataso oli keskikesän pienoisessa laskussa. Kesäkuun tasosta ollaan tultu alaspäin keskimäärin noin euron verran. Viime viikolla havutukkien koko maan keskiarvohintojen lasku näytti pysähtyneen ja hinnat kääntyivät pieneen nousuun. Koivutukin hinta pysyi edellisen viikon tasolla. Kuitupuun hinnoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Mänty- ja koivukuitupuun hinnat olivat kuitenkin pienessä laskussa, kuusikuitu kääntyi nousuun. Kun tilannetta verrataan viime vuoden elokuuhun, ollaan melko samalla tasolla. Mänty- ja koivutukin kuutiometrihinnoissa on muutamien kymmenien senttien ero, kuusitukki on halventunut noin euron. Kuitupuulla on sama tilanne. Mänty ja koivu ovat viime vuoden tasolla ja kuusikuitu on euron halvempaa. Hyvän alkuvuoden jälkeen viikko-ostojen määrä on lähes koko kesän jäänyt edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. Viime viikolla ostettiin puuta kuutiometriä, mikä on vajaa satatuhatta kuutiota vähemmän kuin viime vuonna samalla viikolla. Kantohintojen kehitys Euroa m Ostomäärät viikolla 34 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Etelä- Suomi Lappi Kainuu- Pohjanmaa Savo- Karjala Kymi- Savo Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0,9 0,6 0, viikot 1 34, vko Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Raakapuun hintatilastot, viikkojen keskiarvo KOKO MAA ETELÄ-SUOMI KYMI-SAVO Kantohinnat 56,02 55,17 40,22 15,14 16,81 15,14 Uudistushakkuu 57,49 56,47 41,37 16,21 18,32 16,50 Harvennushakkuu 49,69 48,16 14,65 15,15 14,67 Ensiharvennus 13,77 13,47 13,26 Hankintahinnat 62,57 60,55 42,16 29,94 33,15 30,73 KESKI-SUOMI Kantohinnat 55,41 54,88 42,20 15,09 16,72 15,10 Uudistushakkuu 56,88 55,87 43,60 16,68 17,84 17,08 Harvennushakkuu 48,74 47,48 37,83 14,42 14,62 14,29 Ensiharvennus 45,13 45,15 13,24 14,28 12,59 Hankintahinnat 56,48 55,50 46,43 28,84 29,48 30,27 ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 55,22 55,58 39,02 15,65 17,06 15,51 22,28 24,25 Uudistushakkuu 57,22 56,56 41,06 16,84 18,34 16,81 Harvennushakkuu 45,59 45,97 14,21 13,29 13,72 Ensiharvennus 47,55 47,03 15,12 15,31 14,69 Hankintahinnat 57,67 57,16 29,06 29,71 30,50 SAVO-KARJALA Kantohinnat 56,40 54,98 16,86 17,36 16,27 24,57 26,18 Uudistushakkuu 57,54 55,89 18,39 17,93 17,58 26,76 26,52 Harvennushakkuu 47,17 15,13 14,63 14,56 Ensiharvennus 47,59 14,78 14,36 21,00 Hankintahinnat 55,12 28,80 29,62 KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 53,87 53,82 40,30 14,79 15,92 14,75 21,06 22,97 Uudistushakkuu 55,64 54,91 41,89 16,04 17,03 16,72 Harvennushakkuu 47,53 45,92 37,38 14,10 14,11 14,14 Ensiharvennus 46,72 46,25 13,69 11,57 12,65 Hankintahinnat 55,77 54,66 44,93 28,58 28,26 29,59 Kantohinnat 51,92 52,02 15,80 15,58 15,15 21,69 23,22 Uudistushakkuu 53,50 53,12 18,37 17,58 17,54 23,88 Harvennushakkuu 47,66 13,09 13,61 12,46 19,78 Ensiharvennus 45,57 13,27 12,40 17,86 Hankintahinnat 55,85 55,30 27,83 29,65 34,97 LAPPI Kantohinnat 47,26 46,00 15,43 16,00 14,76 22,37 Uudistushakkuu 48,24 47,21 17,15 16,15 16,13 Harvennushakkuu Kantohinnat 54,46 54,75 40,52 15,50 16,66 15,18 22,69 24,14 Uudistushakkuu 56,07 55,84 42,06 17,23 17,85 17,02 24,86 25,12 Harvennushakkuu 47,88 47,06 37,07 14,08 14,38 14,00 19,87 Ensiharvennus 46,26 45,87 32,90 13,97 14,05 13,24 19,97 Hankintahinnat 58,11 57,92 43,93 28,46 31,22 29,99 35,26 12,41 Ensiharvennus 14,29 13,91 Hankintahinnat 56,22 26,74 28,55