KERMAJÄRVEN JA KOLOVEDEN KALASTUSALUEIDEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA
|
|
- Päivi Nieminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KERMAJÄRVEN JA KOLOVEDEN KALASTUSALUEIDEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke
2 2
3 Sisältö 1. Johdanto Veneenlaskuverkoston rakenteet... 5 Luiskan rakenne... 6 Laituri ja karimerkki... 6 Paikoitusalue ja opasteet... 6 Ilmoitustaulu Kalastuslupa-alueet, luontomatkailukohteet ja melontareitit... 7 Kermajärven viehekalastusalue... 7 Koloveden viehekalastusalue... 7 Karvion koski- ja virtakalastuskohde... 8 Kerman ja Vihovuonteen koski- ja virtakalastusalue... 8 Hasumäen osakaskunnan lupa-alue... 8 Koloveden kansallispuisto Veneenlaskuverkoston nykytila, kehittämistarpeet ja kustannusarvio... 9 Veneenlaskuverkoston nykytila... 9 Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, ei rakentamistarvetta... 9 Veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet ja kustannusarvio Kermajärven kalastusalueen kehittämiskohteet Koloveden kalastusalueen kehittämiskohteet Rahoitusmahdollisuudet Paikalliset toimintaryhmien rahoitus Yhteistyöhankkeet Kunta- ja yritysrahoitus Kalatalouden edistämismäärärahat Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoitus Esitys yhteistyöhankkeen rahoituksesta Työryhmän jäsenet
4 1. Johdanto Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut edistää vesistöjen ja kalastuspaikkojen saavutettavuutta, kalakantojen vetovoimaisuutta ja kalastuskohteiden lupien ja palveluiden saatavuutta. Veneenlaskuverkoston nykytilan kartoittaminen ja kohteiden kunnostustarve sekä uusien luiskien tarpeellisuus nähtiin useilla alueille keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Luonto- ja mökkimatkailun sekä kalastuksen ja siihen liittyvien palvelujen kehittäminen on tärkeä osa maakunnan vetovoimaisuuden lisäämisessä. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu olennaisena osana kesämökit, kalastusmatkat ja omatoimiveneily. Luonto- ja kalastusmatkailun lisääntyessä kattava veneenlaskuluiskaverkosto, laiturit ja parkkialueet sekä opastaulut ovat tärkeä osa kalapaikkojen saavutettavuutta. Toimivat veneenlaskuluiskat palvelevat matkailijoiden ja yrittäjien lisäksi vapaa-ajan ja vakituisten asukkaiden tarpeita. Heinävedenreitillä on erinomaiset mahdollisuudet kehittää luonto-, vesistö- ja kalastusmatkailusta vetovoimaa maakunnalle. Heinävedenreitin vesistöt tunnetaan yhä laajemmin nopeakasvuisista lohikalakannoista ja monipuolisista petokalakannoista. Olemassa olevat veneenlaskuluiskat ja uudet luiskapaikat sekä niiden tarpeellisuus käsiteltiin hankkeen työryhmissä. Kohteet priorisointiin olemassa olevien luonto- ja kalastuskohteiden mukaisesti, tärkeimmiksi kohteiksi nostettiin alueet, joissa on jo viehekalastusalueita, laajoja osakaskuntien lupa-alueita tai on muodostumassa uusia kalastuslupa-alueita. Yksittäiset pienten järvien tai pelkästään osakaskuntien kalastusta palvelevat luiskapaikat on poistettu priorisoinnin yhteydessä. Veneenlaskupaikkojen kunnostustarve selvitettiin keräämällä tietoa hankkeen työryhmissä ja osin projektihenkilöt kiersivät kartoittamassa kohteita. Veneenlaskuverkoston kehittämissuunnitelma ohjaa jatkossa kohteiden korjaustarpeita ja uusien veneenlaskupaikkojen rakentamista. Oleellisena osana on rahoituksen järjestäminen ja uusien veneenlaskupaikkojen osalta neuvottelut tiehoitokuntien ja maanomistajien kanssa. Kohteiden rahoitusmahdollisuuksista on kerrottu kohdassa 5. 4
5 2. Veneenlaskuverkoston rakenteet Veneenlaskupaikat ovat yleensä läpikulkupaikkoja, joista veneet lasketaan vesistöön ja nostetaan pois. Niiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon arvioitu käyttö. Kattavalla veneenlaskuverkostolla ohjataan liikkumista tietyille alueille. Tässä suunnitelmassa on keskitetty kohteisiin, joiden käyttöaste tulee olemaan korkea. Perusrakenteet ovat betoniluiska, laituri, parkkialue, ilmoitustaulu ja opasteet. Kuva 1. Kolme keskeisintä rakennetta ovat betoniluiska, laituri ja parkkipaikka. 5
6 Luiskan rakenne Pelkästään luontomatkailun ja kalatalouden tarpeisiin tehtävät luiskat voivat olla joko betoni- tai sorarakenteisia. Periaatteessa soraluiska riittää pienemmissä vesistöissä, mutta rakennusmateriaali määräytyy luiskan sijainnin sekä käyttöasteen mukaan. Betoniluiskien rakentaminen on tarpeellista paikkoihin, joissa on paljon käyttäjiä tai jotka ovat suurten vesistöjen reunoilla alttiita aallokon aiheuttamalle kulutukselle. Palo- ja pelastusviranomaisten tarvitsemien luiskien tulee olla betonisia, leveydeltään vähintään 3,8 metriä, kaltevuudeltaan korkeintaan 1:6, syväykseltään vähintään 1,8 metriä ja pituudeltaan vähintään 20 metriä. Laituri ja karimerkki Yleensä veneenlaskupaikan rannan profiili ja rakenne ei mahdollista veneiden väliaikaista vetoa rantaan, tällöin tulee rakentaa laituri. Luiskien lähellä vesistöissä mahdolliset vaaraa aiheuttavat kivet tulee hävittää tai merkitä. Varsinkin ensimmäisiä kertoja luiskia käyttävien veneilijöiden ja veneiden turvallisuuden kannalta asia on tärkeä. Paikoitusalue ja opasteet Paikoitustilan tarve määräytyy kalastus- ja luontomatkailukohteet käyttäjämäärien ja kohteen sijainnin mukaan. Venetrailereiden käsittely ja säilytys tulee ottaa huomioon. Järjestetyllä paikoitusalueella vähennetään ympäristön kulumista ja luvatonta pysäköintiä yksityisille maille. Veneluiskamerkeillä tulee opastaa liikenne kohteelle. Opasteiden asettamisesta ja luvista saa tietoa ELY-keskuksen liikenne asioita hoitavilta henkilöiltä. Ilmoitustaulu Luonto- ja kalastuskohteiden kehittäminen ja käyttäjien tietoisuuden lisääminen sekä liikkuminen vesistöstä toiseen edellyttää hyvää tiedottamista. Ilmoitustaulun rakentaminen veneenlaskupaikan yhteyteen on tehokas keino tiedottaa ajankohtaisista asioista mm. osakkaille, kalastajille ja matkailijoille. Tietoja kannattaa jakaa mm. alueen palveluista, kalakannoista, istutuksista ja kalastuslupaehdoista. 6
7 3. Kalastuslupa-alueet, luontomatkailukohteet ja melontareitit Kermajärven viehekalastusalue Keväällä 2014 aloitti toimintansa uudistettu viehekalastusalue Kermajärvellä ja lupa-alueen uusilla säännöillä pyritään turvaamaan Heinäveden alueen arvokasta luonnontaimenkantaa. Lupa-alueen pinta-alaksi muodostui n ha ja se kattaa lähes koko Kermajärven ja Ruokoveden. Aikaisemmin Kermajärven luvanmyynnistä ja istutuksista huolehti Kermajärven virkistyskalastusalue ry, mutta jatkossa hallinnointi ja kalanistutukset tapahtuvat Kermajärven kalastusalueen kautta. Ajantasaiset tiedot lupa-alueesta ja kalastusehdoista Koloveden viehekalastusalue Koloveden ja Enonveden alueelle perustettiin osakaskuntien yhteistyönä keväällä 2014 uusi viehelupa-alue. Viehelupa-alueen pinta-ala on ha. Lupa-alueelle laadittiin osakaskuntien toimesta käyttö- ja hoitosuunnitelma kestävän kalastuksen ja kalakantojen hoidon turvaamiseksi. Ajantasaiset tiedot lupa-alueesta ja kalastusehdoista Kuva 2. Viehekalastuksen suosio kasvaa ja kalastusmuodon vaikutus aluetaloudelle on suuri mm. vene-, kalastusväline- ja elintarvikemyynnin sekä kalastuslupien ja palvelujen ostamisen kautta. 7
8 Karvion koski- ja virtakalastuskohde Karvionkoski on metsähallituksen virkistyskalastuskohde Kermajärven ja Varisveden välissä. Ajantasaiset lupahinnat, ehdot ja myyntipaikat löytyvät Kerman ja Vihovuonteen koski- ja virtakalastusalue Laaja koski- ja virtalupa-alue, joka sijaitsee Heinävedellä, Kermajärven alapuolella. Ajantasaiset lupahinnat, -ehdot ja myyntipaikat löytyvät Hasumäen osakaskunnan lupa-alue Kermajärven ja Koloveden kalastusalueella on suuria osakaskuntia osakaskuntien yhdistymisten ansiosta ja kehityksen oletetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Suuret osakaskunnat muodostavat itsenäisesti riittäviä kalastuslupa-alueita. Näistä suurin on Hasumäen osakaskunta, jonka pinta-ala on yli hehtaaria. Lisätiedot osakaskuntakohtaisista lupamyynnistä ja Koloveden kansallispuisto Heinävedenreitin tunnetuin luontomatkailukohde on Koloveden kansallispuisto. Kansallispuiston tärkeimpiä suojelullisia arvoja ovat erämainen saaristoluonto maisemineen, edustavat ja monipuoliset vanhat metsät, saimaannorppa sekä rikas kulttuuriperintö. Kolovesi on erämainen ja rauhallinen luontomatkailukohde. Moottoriveneilykiellon sekä suojaisten ja jylhien kalliomaisemien ansiosta Koloveden alue muodostaa yhden eteläisen Suomen parhaista melontaretkeilykohteista. 8
9 4. Veneenlaskuverkoston nykytila, kehittämistarpeet ja kustannusarvio Veneenlaskuverkoston nykytila Heinävedenreitillä koskialueet vaikeuttavat järvikalastuskohteiden saavutettavuutta, minkä vuoksi verkoston tiheys ja laajuus on oltava riittävä. Kanavien aukiolo on rajattu vilkkaimpaan vesiliikenteen ajankohtaan ja kalastuksen tarpeisiin ne eivät ole riittäviä. Heinävedenreitin veneenlaskuverkosto on heikko, vain Kermajärven saavutettavuus on kohtuullinen. Kermajärvessä on kaksi erinomaista betoniluiskaa, jossa on myös laituri ja riittävät parkkialueet. Kermanvirrassa on yksi ja Kermajärvessä kaksi betoniluiskaa, joissa on korjaus- ja rakentamistarpeita laitureiden ja parkkialueiden johdosta. Varisvedessä, Heinävedenreitillä ja Ruokovedessä ei ole yhtään veneenlaskupaikkaa. Koloveden kalastusalueella on neljä betoniluiska, mutta kohteista puuttuu laiturit ja riittävät parkkialueet tai betoniluiskan käytettävyys on heikko. Heinävedenreitin veneenlaskuverkostoa tulee kehittää jatkossa suuremman rakentamishankkeen toimesta. Koloveden ja Kermajärven kalastusalueiden veneenlaskuverkoston nykytilanne on listattu alla. Kolme keskeisintä rakennetta ovat betoniluiska, laituri ja parkkipaikka. Näiden lisäksi on oltava opasteet ja opastaulut rannalla. Koordinaattijärjestelmä on ETRS89 maantieteellinen koordinaatisto. Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, ei rakentamistarvetta Kermanrannan veneenlaskuluiska, Kermajärvi (584558, ) Vihtarlahden veneenlaskuluiska, Kermajärvi (597371, ) Kuva 3. Heinävedenreitti on järvitaimenen tärkeä lisääntymisalue, myös järvilohi liikkuu vesistöreitillä (Arto Lyytikäinen). 9
10 Kuva 4. Kermajärven kalastusalueen veneenlaskuverkoston nykytila. 10
11 Kuva 5. Koloveden kalastusalueen veneenlaskuverkoston nykytila. 11
12 Veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet ja kustannusarvio Tärkeiden veneenlaskukohteiden kehittämistarpeet ja alustava kustannusarvio on esitetty alla. Kuvissa 6 ja 7 on esitetty kohteiden priorisointi ja sijoittuminen Heinävedenreitille. Kermajärven kalastusalueelle tarvitaan 5-8 korkeatasoista veneenlaskupaikkaa ja Koloveden kalastusalueelle 5-6 veneenlaskupaikkaa sekä vaatimattomampia kohteita 2-3. Kermajärven kalastusalueen tärkeimpien veneenlaskupaikkojen rakentaminen maksaa noin Koloveden kalastusalueen osalta tärkeimpien kohteiden rakentamiskustannukset ovat noin Kustannuksiin vaikuttaa materiaalien valinta, hankintatapa, talkootyön osuus ja hankkeiden toteutustapa. Kehittämiskohteiden rakentaminen tulisi toteuttaa laajemman yhteistyöhankkeen avulla, jonka rahoituksesta on esitys taulukossa 1. Kermajärven kalastusalueen tärkeät kehittämiskohteet: 1) Palokin veneenlaskupaikka 2) Lajunlahden veneenlaskupaikka 3) Takunlahden tai lomakeskuksen veneenlaskupaikka 4) Saunavirran veneenlaskupaikka 5) Kermanvirran veneenlaskupaikka 6) Vahvalahden veneenlaskupaikka 7) Koivuselän veneenlaskupaikka 8) Karjalansaaren veneenlaskupaikka Koloveden kalastusalueen ja Koloveden kansallispuiston kehittämiskohteet: 1) Loikanlahden veneenlaskupaikka 2) Säynelahden veneenlaskupaikka 3) Hevonlahden veneenlaskupaikka 4) Ruotimon veneenlaskupaikka 5) Tappuvirran veneenlaskupaikka 6) Hyväsalmen veneenlaskupaikka 7) Ihamaniemen veneenlaskupaikka 8) Hyypiänniemen veneenlaskupaikka 9) Hanhivirran veneenlaskupaikka 10) Kirkkorannan veneenlaskupaikka 11) Käkötaipaleen veneenlaskupaikka 12
13 Kuva 6. Kermajärven kalastusalueen veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet. 13
14 Kuva 7. Koloveden kalastusalueen veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet. 14
15 Kermajärven kalastusalueen kehittämiskohteet 1. Palokin veneenlaskuluiska, Varisvesi (580749, ) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 2. Lomakeskuksen veneenlaskuluiska, Kermajärvi (584337, ) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska ja parkkialue. Rakentamistarpeet: Luiskan pidennys, kivien poistaminen, turvallisen väylän merkitseminen, laituri, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: Takunlahden veneenlaskuluiska, Kermajärvi (584078, ) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska ja parkkialueet opasteet ja opastaulut. Rakentamistarpeet: Varakohde Karvion lomakeskuksen veneenlaskuluiskalle Kustannusarvio: - 4. Saunavirran veneenlaskuluiska, Kermajärvi (590749, ) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska ja parkkialueita. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 5. Kermanvirran veneenlaskuluiska, Kermajärvi (589417, ) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska ja parkkialueet. Rakentamistarpeet: Luiskan jatkaminen, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: Vahvalahden veneenlaskuluiska, Vihovuonteen alapuoli (585048, ) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska ja parkkialueita. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 7. Koivuselän veneenlaskuluiska, Ruokovesi (586555, ) Nykyiset rakenteet: Ei rakenteita, myönnetty 2015 osatoimenpiteisiin rahoitusta. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, yksityistien kunnostaminen, opasteet ja opastaulut. 8. Lajunlahden veneelaskupaikka, Kermajärvi (577342, ) Nykyiset rakenteet: Ei rakenteita, mahdollinen paikka kartoitettava. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 15
16 9. Karjalansaaren veneenlaskupaikka (593019, ) Nykyiset rakenteet: Ei rakenteita, mahdollinen paikka kartoitettava. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. Koloveden kalastusalueen kehittämiskohteet 1. Loikanlahden veneenlaskuluiska, Ruokovesi (590749, ) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska. Metsähallitus omistaa. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja parkkialueet. opasteet ja opastaulut. 2. Säynelahden veneenlaskupaikka, Joutenvesi (583418, ) Nykyiset rakenteet: Vanha pudotuspaikka, tie rantaa asti, heikko betoniluiska. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja parkkialueet. opasteet ja opastaulut. 3. Uittovirran veneenlaskuluiska, Joutenvesi (584131, ) Nykyiset rakenteet: Vaihtoehtokohde Säynelahden paikalle. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: - 4. Hevonlahden veneenlaskuluiska, Joutenvesi (581543, ) Nykyiset rakenteet: Valtion tie rantaan. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 5. Ruotimon veneenlaskuluiska, Joutenvesi (582466, ) Yksityistien päässä ja nykyisellään kovassa käytössä. Nykyiset rakenteet: Betoniluiska Rakentamistarpeet: Betoniluiskan leventäminen, kivien poistaminen ja laituri. opasteet ja opastaulut. 6. Hyväsalmen veneenlaskuluiska, Joutenvesi (590845, ) Nykyiset rakenteet: Ei rakenteita. Lossiranta tai Enonkosken puoleinen ranta. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 16
17 7. Ihamaniemen veneenlaskuluiska, Joutenvesi (592592, ) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska ja parkkialueet. Enonkosken kunta omistaa. Rakentamistarpeet: Parkkialueita lisää ja laituri. Opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: Tappuvirran veneenlaskuluiska, Haukivesi/Joutenvesi (576291, ) Nykyiset rakenteet: Tappuvirtaan suunnitellaan siltaa, jonka yhteydessä pitäisi saada veneluiska sillan läheisyyteen. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 9. Hyypiänniemen veneenlaskuluiska, Enonvesi (598047, ) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska ja parkkialueet. Enonkosken kunta omistaa. Rakentamistarpeet: Parkkialueita lisää ja laituri. opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: Hanhivirran veneenlaskupaikka, Enonvesi (603174, ) Nykyiset rakenteet: Vanha pudotuspaikka, tie rantaa asti. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja parkkialueet. opasteet ja opastaulut. 11. Kirkkorannan veneenlaskuluiska, Kolovesi (598305, ) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska. Koloveden kansallispuiston sisääntulopiste. Vuokrasopimus Metsähallitus Uittoyhdistys, puutavaran pudotuspaikka. Rakentamistarpeet: - Kustannusarvio: Käkötaipaleen veneenlaskuluiska, Kolovesi (599517, ) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska, parkkialue, keittokatos, opastaulut. Rakentamistarpeet: Luiskan parantaminen ja laituri. Kustannusarvio:
18 5. Rahoitusmahdollisuudet Veneenlaskuverkostot palvelevat laajasti vesialueen omistajia, vapaa-ajan asukkaita, kalastajia, matkailijoita, yrityksiä ja muita vesistön käyttäjiä. Kohteita hyödyntävät mm. kalanpoikasten istuttajat ja kalastustapahtumien järjestäjät. Kyläyhteisöjen, osakaskuntien, kalastusalueiden ja kuntien kannalta kattava veneenlaskuverkosto on tärkeä palvelu vesistön käyttäjille. Kohteiden yleishyödyllisyyden vuoksi vastuu rahoituksesta on usealla organisaatiolla, päävastuu on kuitenkin osakaskunnilla, kalastusalueille, alueen kunnilla ja kaupungeilla. Osakaskuntien yhdistäminen tehostaa ja tuo säästöjä osakaskuntatoimintaan sekä lisää kalastuslupatuloja laajempien lupa-alueiden ja tehokkaamman tiedotuksen ansiosta. Viehekalastusalueilla ja suurilla osakaskunnilla on taloudellisia resursseja edistää verkoston rakentamista ja toimia osarahoittajana hankkeissa. Seuraavassa on esitetty keskeisiä rahoitusmahdollisuuksia rakentamishankkeiden edistämiseksi. Paikalliset toimintaryhmien rahoitus Leader-toiminnan tavoitteena on maaseudun kehittäminen paikallisten asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita ajatellen. Leader-ryhmien rahoitus koostuu alueen kuntien ja kaupunkien sekä EU:n maaseuturahaston varoista. Rahoittamisen lisäksi ryhmät auttavat hankeajatusten jalostamisessa valmiiksi hankesuunnitelmaksi. Etelä-Savon alueella toimii kolme eri Leader-ryhmää. Kehittämishanketukea voidaan myöntää ohjelman mukaisesti: yleishyödyllisiin paikallisiin investointeihin pieninfrastruktuurien rakentamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi mukaan lukien matkailuun liittyvä pieninfrastruktuuri, paikallisten palveluiden kehittämiseen, elinkeinorakennetta uudistaviin, maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä kehittäviin ja yrittäjien yhteistyötä edistäviin yhteistyöhankkeisiin. Veej jakaja ry on Leader-ryhmä jonka alueeseen kuuluu Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala, Ristiina sekä Mikkelin maaseutuosat. Rajupusu Leader ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys, joka toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Leader-periaatteiden mukaisesti. Rajupusu Leader ry toimii Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella. Piällysmies ry toimii Enonkosken ja Heinäveden kuntien sekä Savonlinnan maaseutualueilla. 18
19 Yhteistyöhankkeet Maakuntaliiton, kuntien ja kaupunkien, valtion, kalastusalueiden, osakaskuntien ja yritysten yhteisrahoitteiset hankkeet ovat luontevin rahoitusmuoto suurempien rakentamishankkeiden rahoittamisessa. Yritysten rahoitusta ei ole aikaisemmin hyödynnetty laajemmin veneenlaskuverkoston kehittämisessä, mutta luonto- ja kalastusmatkailun suurimpia hyötyjiä ovat yritykset lisääntyneen ostovoiman ansiosta. On selvää, että veneenlaskuverkoston rakentaminen vaatii yhteistyöhankkeen. Kunta- ja yritysrahoitus Kunnat ja kaupungit ovat tapauskohtaisesti myöntäneet yksittäisiin pieniin hankkeisiin suoraa rahoitusta esim. kalastusalueen tai kyläyhdistysten toteuttamiin veneenlaskupaikkojen rakentamiseen tai kunnostamiseen. Yritysrahoituksen hyödyntäminen on tulevaisuudessa tärkeää, koska ne ovat keskeisiä hyödynsaajia palvelu- ja matkailutulojen kasvaessa ja lisääntyneen ostovoiman kautta. Kalatalouden edistämismäärärahat ELY-keskukset myöntävät vuosittain kalastusalueille tukea mm. vapaa-ajankalastuksen edistämiseen. Veneenlaskupaikat kuuluvat rahoitettavien hankkeiden joukkoon, mutta määrärahan vähäisyydestä johtuen avustuksen suuruus on vaatimaton suurien hankkeiden toteuttamiseen. Lisätietoa ELY-kalatalouspalvelut Järvi-Suomi, Seppo Reponen. Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoitus Maaseuturahaston kautta on mahdollista rahoittaa maaseudun yritystoimintaa, matkailua, yhteistoimintaa ja alueen kehittämistä edistäviä infra -hankkeita, kuten veneenlasku- ja taukopaikkoja. Etelä-Savon ELYkeskus on rahoittanut aikaisemmin myös muista rahoituslähteistä hankkeita, jotka edistävät mm. luonto- ja kalastusmatkailua sekä yritystoimintaa. Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämä maakunnan kehittämisraha on yksinomaan kansallinen, alueiden kehittämiseen tarkoitettu määräraha. Määrärahalla on toteutettu sellaisia kehittämishankkeita, joita ei ole tarkoituksenmukaista rahoittaa EU:n ohjelmista. Esitys yhteistyöhankkeen rahoituksesta Heinävedenreitin veneenlaskuverkoston rakentaminen ja kohteiden kehittäminen on mahdollista toteuttaa laajan yhteistyöhankkeen avulla. Taulukossa 1 on esitetty rahoitussuunnitelma. Kehittämissuunnitelmassa ei ole otettu kantaa hankkeen valmistelijasta ja hallinnoijasta tai työn suunnittelusta ja ohjaamisesta. 19
20 Taulukko 1. Yhteistyöhankkeen rahoitusluonnos. RAHOITTAJA SUMMA, 2 VUODEN AIKANA KOHTEET Heinäveden kunta Enonkosken kunta Kermajärven kalastusalue ja viehekalastusalue Koloveden kalastusalue ja viehekalastusalue Osakaskunnat, Heinävedenreitti Nimetyt 19 kehittämiskohdetta. Metsähallitus Maakuntaliitto, ELY-keskus ja paikalliset toimintaryhmät tai maaseuturahasto YHTEENSÄ
21 6. Työryhmän jäsenet Mauno Räsänen, Heinäveden kunta Jorma Pöllänen, Koloveden kalastusalue Pasi Pakarinen, Koloveden kalastusalue Pentti Kinnunen, Kermajärven kalastusalue Mikko Kokkonen, Kermajärven kalastusalue Jarmo Makkonen, RKTL/kalanviljely Enonkoski Sakari Törmälä, Savanlinnan ammatti- ja aikuisopisto Janne Vepsäläinen, Kermajärven virkistyskalastusalue Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Anne Pyykönen, Metsähallitus Mikko Malin, Metsähallitus Teppo Loikkanen, Metsähallitus Osmo Asikainen, Viljolahti-Rannan osakaskunta Ilpo Laitinen, Hasumäen osakaskunta Harry Härkönen, Etelä-Savon kalatalouskeskus Aarne Happonen, Heinäveden kunta / Kermankeidas Martti Kasonen, Hasumäen osakaskunta Esko Ruuskanen, Viljolahti-Rannan osakaskunta Eino Tirkkonen, Karvion osakaskunta Hannu Ihalainen, Heinäveden urheilukalastajat Teemu Hentinen, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Joonas Rajala, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Eetu Karhunen, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY-keskus 21
22 22
JUVAN JA SULKAVAN KALASTUSALUEIDEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA
JUVAN JA SULKAVAN KALASTUSALUEIDEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 17.7.2015 Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 2 Sisältö 1.
LisätiedotKYYVEDEN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA
KYYVEDEN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 17.7.2015 Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 2 Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotMÄNTYHARJUN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA
MÄNTYHARJUN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 17.7.2015 Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 2 Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Veneenlaskuverkoston
LisätiedotVIRTASALMEN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA
VIRTASALMEN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 17.7.2015 Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 2 Sisällys 1. Johdanto...
LisätiedotPUULAN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA
PUULAN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 17.7.2015 Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 2 3 Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotJOROISTEN JA KOLKONJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA
JOROISTEN JA KOLKONJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 17.7.2015 Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 2 Sisältö
LisätiedotHAUKIVEDEN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA
HAUKIVEDEN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA 17.7.2015 Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 2 Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotVeneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat
Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat Laadittiin vuonna 2014-15 kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeessa, työryhmissä noin 100 henkilöä Kalastusbiologi Teemu Hentinen,
LisätiedotVetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla
Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,
LisätiedotVetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla
Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2016-19 Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajanasukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,
LisätiedotVetovoimaa maaseudulle
Vetovoimaa maaseudulle 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
LisätiedotKalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen
Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Helsinki 19.10.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, P-S ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalastonhoitomaksusta Kalastajan näkökulmasta yhden kortin
LisätiedotOSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN
OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN HYÖDYT MM. KUNNOSTUKSISSA JA KALAKANTOJEN HOIDOSSA Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Mikkeli 3.6.2019 Projektipäällikkö Jouni Kivinen, Metsähallitus 040 157 9561, jouni.kivinen@metsa.fi
LisätiedotOsakaskuntien roolin kehittäminen järvikalastuksessa
1 Osakaskuntien roolin kehittäminen järvikalastuksessa 2015-18 Hankkeen sisältö Omistusrakenteen yhtenäistäminen, Internet sivut, tiedotus ja sähköiset palvelut, Lupajärjestelmät, markkinointi ja kalakantojen
LisätiedotTIETOA VESIALUEIDEN YHDISTÄMISESTÄ JA KUINKA HANKE VOI YHDISTYMISIÄ AVUSTAA
VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA 2017-2020 TIETOA VESIALUEIDEN YHDISTÄMISESTÄ JA KUINKA HANKE VOI YHDISTYMISIÄ AVUSTAA TAVOITTEENA YHTENÄISET VESIALUEET, TOIMIVAT OSAKASKUNNAT
LisätiedotVETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA
VETOVOIMAA MAASEUDULLE YHTEISTOIMINNALLA JA VERKOSTOITUMALLA 2017-2020 ETELÄ-SAVOSTA ESIMERKKI VESIALUEIDEN JÄRJESTÄYTYMISELLE AKTIIVISET OSAKASKUNNAT, ISOT LUPA-ALUEET JA ERINOMAISET KALASTUSMAHDOLLISUUDET!
LisätiedotHallinnoijana Rajupusu Leader ry
Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:
LisätiedotKalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019
Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019 Etelä-Savon kalastusaluepäivä 7.2.2018 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalatalousalueiden rajat karttapalvelussa
LisätiedotVetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla
Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla 2016-19 - Suuret osakaskunnat, virkistysmahdollisuudet ja vapaa-ajan asukkaat mahdollisuus maaseutuyrittäjyydelle HANKESUUNNITELMA, LUONNOS
LisätiedotMAASEUTURAHASTOSTA. Etelä-Savon kalastusaluepäivä Kaija Siikavirta. Sivu
MAASEUTURAHASTOSTA Etelä-Savon kalastusaluepäivä 3.12.2015 Kaija Siikavirta Sivu 1 7.12.2015 MAASEUTUOHJELMAN 2014-2020 STRATEGISET PAINOPISTEET OVAT: 1. Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta
LisätiedotOma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö
Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus www.omahäme.fi Tehtävä: Kalatalous 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) ELY-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalvelu vastaa eri lakeihin
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö
Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotEtelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus. Luontomatkailuseminaari Veli-Matti Hartikainen
Etelä-Savon retkisatamien kunnostus- ja kehittämistarpeiden kartoitus Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Veli-Matti Hartikainen Taustaa Järvisuomessa on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen retkisatamaverkosto.
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin 620 000 euroa.
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotKalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
LisätiedotVeneenlaskuverkoston rakentamishankkeiden rahoitusmahdollisuudet
Veneenlaskuverkoston rakentamishankkeiden rahoitusmahdollisuudet Kalastonhoitomaksuvarat 7.12.2015 Kalastuksenhoitomaksuvarat (1952-) Kertymä vuosittain noin 5,5 M palautus kalatalouden käyttöön kalastusalueiden
LisätiedotToimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotKiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia
Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KAUSI 2009 2014 KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020 RAHOITUSKEHYS PÄÄTÖKSENTEKO
LisätiedotVesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa
LisätiedotPitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön
Pitkospuiden ja kodan rakentaminen Nevalylyn ympäristöön Hankkeen julkinen kuvaus Nevalyly ympäristöineen on Metsähallituksen omistuksessa. Alueella sijaitsee huonokuntoinen kota ja pienelle matkaa on
LisätiedotHallinnoijana Piällysmies ry
Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:
LisätiedotHeinävedenreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma
RAPORTTEJA 80 2014 Heinävedenreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen kehittämissuunnitelma JOONAS RAJALA TEEMU HENTINEN Heinävedenreitin kestävän kalastuksen ohjelma ja kalataloudellinen
LisätiedotHyväksytty osakaskuntien. yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen. käyttö- ja hoitosuunnitelma
Hyväksytty osakaskuntien yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Koloveden viehelupa-alueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke
LisätiedotMaaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Maaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseuturahasto yleistä Osa maaseutuohjelman rahoituksesta on kansallista rahoitusta ja osa rahoituksesta
LisätiedotMaaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo
Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa seminaari 16.5.2017 Pentti Mäkinen Maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto
LisätiedotHyväksytty 29.01.2014
Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotYritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016
Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma
LisätiedotPeruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.
Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotLinnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys
Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys Leader toiminta koostuu kolmesta osa-alueesta Leader-rahoitus Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta.
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotEtelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Etelä- Savon valtuuskunta 13.2.2019 Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Etelä- Savon valtuuskunta Perustettu 11.9.2011 Jäsenet tieteen, taiteen ja talouden edustajia Jäsenillä läheinen suhde Etelä-
LisätiedotKaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa
Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,
LisätiedotAjankohtaista kalataloudesta. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO
Ajankohtaista kalataloudesta Etelä-Karjalan kalatalouskeskus 24.4.2018 Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO Esityksen sisältö Kalatalouden yleistilanne Kalatalousalueet ja osakaskunnat Käyttö-
LisätiedotKalastonhoitomaksuihin liittyvät menettelyt
Kalastonhoitomaksuihin liittyvät menettelyt Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY-keskus Roni Selén, Maa- ja metsätalousministeriö Koulutustilaisuus 7.12.2015, Tampere Rahoituksen käytön tavoite Maksujen jaolla
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,5 prosenttia
LisätiedotVäestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotTämä kuulutus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä sähköisesti myös verkko-osoitteessa
Etelä-Savo Mikkeli 29.09.2014 Dnro ESAELY/1237/2014 KUULUTUS Vesien tila hyväksi yhdessä kuuleminen ehdotuksesta Vuoksen ja Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.11./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli syyskuussa noin 1,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,2 prosenttia
LisätiedotSaimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.
Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä. Kalastuslupa Kalastuslupa muodostuu kahdesta erikseen maksettavasta osasta: valtion kalastonhoitomaksusta
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 14.9./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli heinäkuussa noin 3,1 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,3 prosenttia
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 15.2.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,4
LisätiedotVesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.8./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa noin 2,1 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 5,5 prosenttia
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 217* 15.6.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli huhtikuussa 217 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,7
LisätiedotKalatalouspalvelut. 2. vaihe
Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8
LisätiedotLinnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys
Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys Linnaseutu ry ja Leader-rahoitus Linnaseutu ry ja Leader-rahoitus Linnaseutu toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Myöntää rahoituksia
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin 620 000 euroa. Hankkeella
LisätiedotJoutenveden Pyyveden Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen
Joutenveden Pyyveden Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2014-2015 Joutenveden Pyyveden Natura 2000 -alue Pinta-ala:15 292 ha, josta vettä 11 141 ha Kunnat: Enonkoski, Heinävesi, Savonlinna,
LisätiedotPuulan kalastusalueen toimintakertomus 2013
Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotRetkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto
Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus Retkisatamaverkoston tulevaisuuden haasteina ovat: Alueiden yleisvalvontaa Ympäristökasvatus ja valistus Korjaa olemassa olevia rakenteita Olemassa olevien
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.
LisätiedotKuluneen valtuustokauden aikana käsittelemättä jääneet valtuustoaloitteet
Kunnanhallitus 108 15.05.2017 Kunnanvaltuusto 35 29.05.2017 Kuluneen valtuustokauden aikana käsittelemättä jääneet valtuustoaloitteet Kunnanhallitus 15.05.2017 108 Vuosi 2013: Keskusta on jättänyt 11.11.2013
LisätiedotMetsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
LisätiedotKalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere
Kalatalouspalvelut maakuntauudistuksessa MMM vuorovaikutuksen simulointitilaisuus Tampere 26.1.2018 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho 26.1.2018 5.2.2018 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 1 Nykytila:
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Harjus...4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY RAUVANJOELLA...4 3. LÄHTEET...5 4.
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 5.1.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa 218 noin 2,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli,8
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotKermajärven ja Koloveden kalastusalue www.kermajärvi.fi www.kolovedenkalastusalue.fi
Kermajärven ja Koloveden kalastusalue www.kermajärvi.fi www.kolovedenkalastusalue.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Hanketuella rahoitettava toiminta Hankkeet eri aluetasoilla Hankkeiden valintaperusteet Hankesuunnitelma Ohjausryhmät Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hanketukien
LisätiedotMaaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan
Lisätiedot12 Elinkeinotoimen toiminnan ja talouden toteutuminen vuodelta Vetovoimaa maaseudulle yhteistoiminnalla ja verkostoitumalla -hanke
Kangasniemi Pöytäkirja 2/2016 1 (12) Aika 21.04.2016, klo 16:02-16:53 Paikka Kunnantalon johtokeskus Käsitellyt asiat 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 11 Pöytäkirjan tarkastus 12 Elinkeinotoimen
LisätiedotToimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotHaetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan
Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan
LisätiedotVaikuta Lähivesiin Pori
Vaikuta Lähivesiin Pori 27.9.2018 Vesistöhankkeet Maaseuturahastossa Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään
LisätiedotPoistokalastuksen suunnittelu Kyyveden valuma-alueen pohjoisosalla
Diaarinumero ESAELY/175/07.00/2012 MIKKELI 1.10.2014 Poistokalastuksen suunnittelu Kyyveden valuma-alueen pohjoisosalla Toimintasuunnitelma 2014-2016 Yleistä Vesienhoitoa toteutetaan pääasiassa Etelä-Savossa
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Etelä- Savon ELY- keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoi9einen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotMoottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut
Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut 22.5.2017 Rahoittajat ja yhteistyötahot Maastoliikenne Suomessa Maastoliikennelaissa (1710/1995)
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun
LisätiedotMatkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*
Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 218* 9.3.218/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli tammikuussa 218 noin miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 3,1
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotNorpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama
Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen
LisätiedotKestävän kalatalouden hankkeita Etelä-Savon kalastusaluepäivä
Kestävän kalatalouden hankkeita Etelä-Savon kalastusaluepäivä 2.2.2017 Euroopan Meri- ja kalatalous- Rahasto / paikalliset kehittämishankkeet Kiehtovat kalavedet 2014-2020 kehittämisstrategia: 1. Verkostoitunut
Lisätiedot