Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Transkriptio

1 Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Muistio: klo Pirkanmaan liitto, nh. Västäräkki (Kelloportinkatu 1B, Tampere)

2 Kokoukseen osallistuneet Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto Anniina Tirronen, Tampere Arto Lemmetty, Tampere Pirkko Lindström, Juupajoki Janita Koivisto, Pälkäne (poistui klo 16.00) Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto/sitra/stm Riikka Joutsensaari, ELY-keskus Riku Immonen, TE-toimisto Merja Litmanen, Pirkkala Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto

3 Asialista 1. Järjestäjän toimintojen kansallinen organisoituminen 2. Valtakunnallinen valmistelutilanne 3. Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja mallin opetuksia verrattuna järjestäjän toiminnot 4. Työsuunnitelman tarkentaminen ja kokousten tulevat teemat

4 Muistio 1. Järjestäjän toimintojen kansallinen organisoituminen Projektipäällikkö Kristiina Lumme on aloittanut Sitran Uudistumiskyky-teemalla valmisteilla uusi avainalue: Julkishallinnon uusi johtamis- ja ohjausjärjestelmä maakuntatasolla osana valtakunnallista kokonaisjärjestelmää. Teemaryhmä toimii Sitran hankkeen ohjausryhmänä. 2. Valtakunnallinen valmistelutilanne STM:n SOTE-uudistuksen valtakunnallinen järjestämisen ryhmä kokoontui Valmisteilla maakuntien järjestämistehtävää kuvaava dokumentti, joka liitetään osaksi tiekarttaa ( Laadinnassa on hyödynnetty Tampereen tilaaja-tuottaja -mallin kokemuksia. Valmisteluryhmässä on mukana Pohjois- Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pohjois-Savo, Sitran ja Kuntaliiton johto sekä STM. Sinikka Salo toimii puheenjohtajana. Valmisteluryhmä kokoontuu kerran kuussa ja seuraava kokous pidetään Ryhmän työn tarkoituksena on kuvata valtakunnalliseen valmistelutyöhön mitä maakunnallinen järjestäminen tarkoittaa ja mitkä ovat maakunnallisen järjestäjän tehtävät. Pohdittiin, että teemaryhmä voisi luoda paikallista mallia STM:n paperin pohjalta. Kirjoitetaan se Pirkanmaan näkökulmasta auki ja tarjotaan tulkinnat valtakunnalliseen valmisteluun. Ei lueta paperista mitä järjestäminen tarkoittaa vaan työstetään itse siihen sisältöä. Palvelulaitokseen on tulossa todennäköisesti liikelaitosmalli. Palvelulaitos ei olisi tällöin itsenäinen oikeushenkilö ja maakunnasta tulisi näin päätoimija. Palvelulaitoksen poliittinen ohjaus lisääntyisi. Maakunta perustaisi kaiken palvelutuotannon sen sijaan, että palvelulaitos perustaisi omat tytäryhtiönsä. Lähtökohtana on edelleen vahvan järjestäjän periaate vaikka se hieman väljentyykin. Keskeinen syy liikelaitosratkaisulle on ollut koettu demokratiavaje kuntakentän palautteen johdosta. Vapaan valinnan toiminnot on edelleen tarkoitus järjestää yhtiömuotoisina. Todettiin, että on tärkeää sitoa yhteen MAKU- ja SOTE-puoli järjestäjän tehtäväkokonaisuudessa

5 Muistio 3. Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja -mallin opetukset (ks. liite 1) Keskusteltiin järjestäjätehtäväkokonaisuudesta. Korostettiin, että järjestäminen on paljon myös hankkimista ja sen ohjausta. Maakunnan pitää tehdä strategisen hankinnan linjaukset sekä määritellä oikeutetut palveluntuottajat. Kuntien tulee yhtiöittää toimintojaan mikäli haluavat toimia markkinoilla ja palveluiden tuottajina. Non-sote lähtökohtaisesti ostaa suurimman osan markkinoilta järjestäjän määrittämillä ehdoilla. Järjestäjällä oltava oma palvelurepertuaari niihin tilanteisiin, joissa tuotantoon ei löydy markkinoita (markkinapuutetilanteet). Pohdittiin, minkä tasoista palvelujen suunnittelua järjestäjän pitää tehdä sekä onko esimerkiksi kasvupalveluissa maakunnan omaa tuotantoa liikelaitoksessa. Oleellista järjestäjän tiivis yhteys tuotantoon muutenkin kuin mittaamisen ja sopimusohjauksen kautta. Tampereella toiminta muotoutui yhteisen suunnittelun suuntaan (sisältäen myös asiakkaat ja henkilöstön). Alihankkijamallista kumppanuusmalliin. Tiedolla johtaminen oli aluksi Tampereella heikolla pohjalla, toiminnalta puuttui tietoperusta. Analyysiosaaminen parantui yhdessä tekemällä. Myös luottamuksen rakentuminen järjestäjän ja tuottajan välille on keskeistä. Pohdittiin mahdollistavia rakenteita, jonka varaan terve suhde järjestäjän ja tuottajan välille syntyy: tiedolla johtaminen, jaettu yhteinen todellisuus, luottamus, yhteiset seurantakokoukset. Allianssisopimukset yhtenä konkreettisena rakenteena/toimintamallina (toimii erityisesti laajoihin kokonaisuuksiin). Tarvitaan myös perinteistä sopimusohjauksen mallia. Tulosperusteisuus voi myös olla rakenne, joka lähentää tilaajaa ja tuottajaa (sopisi esim. kasvupalveluihin). Todelliset palveluinnovaatiot syntyvät yhteisen kehittämisen ja vuorovaikutuksen kautta. Järjestäjän rooli vaihtelee sen suhteen kuka on kumppanina. Esimerkiksi valtiosuhde perustuu pääosin rahoitukseen ja lainsäädäntöön. Kristiina esitteli maakunnallisen järjestäjän keskeisiä tehtäviä ja välineitä (ks. liite 1). Esitettyyn järjestäjän tehtäväluetteloon lisätään rekisteripitovastuu ja siitä viestitään lainvalmistelijan suuntaan

6 Muistio 3. Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja -mallin opetukset (ks. liite 1) Keskusteltiin myös STM:n ja Sitran palvelupaketeista, joiden tausta-ajatuksena on mm. arvioida palveluiden asiakaslähtöisyyttä, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta järjestämisen tukena. Pohdittiin löytyykö kasvupalvelupuolelle vastaavaa palvelupakettikokonaisuutta. Valinnanvapaus keskeinen osa järjestäjän tehtäviä (palvelu-/asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti, vapaan valinnan malli hyväksytyistä palveluntuottajista, oma tiimi -malli yms.). Järjestäjän/hankinnan työkalupakki (ks. liite 1) 4. Työsuunnitelman tarkennus ja kokousten tulevat teemat Käytiin läpi työsuunnitelma. Tehdään nykytilan kuvaus ja dokumentoidaan myös kasvupalveluiden osuus. Valmisteluun ja sen aikataulutukseen liittyen todettiin että helmikuun lopun väliraportointi projektiryhmälle voitaisiin toteuttaa STM tiekartta paperia ohjenuorana käyttäen. Todettiin ettei ole tarvetta tässä vaiheessa alatyöryhmille. Seuraavan kokouksen aiheena on allianssimallit

7 Järjestäminen (Anniina Tirronen ja Pasi-Heikki Rannisto, Tulosperusteinen hankinta Suomessa, 2016)

8 Liite 1. Järjestäjän ja tuottajan roolit Teemaryhmä

9 Järjestäjän toimintojen kansallinen organisoituminen Sitran Uudistumiskyky-teemalla valmisteilla uusi avainalue: Julkishallinnon uusi johtamis- ja ohjausjärjestelmä maakuntatasolla osana valtakunnallista kokonaisjärjestelmää (kunnat-maakuntavaltio). Mukana Pirkanmaa ja Pohjois-Savo, projektipäällikkö aloittanut Pirkanmaan teemaryhmä - Järjestäjän ja tuottajan roolit, toimii projektin ohjausryhmänä

10 Valtakunnallinen valmistelutilanne STM:n Sote-uudistuksen valtakunnallinen järjestämisen ryhmä Keskustelua seuraavista aiheista Osaksi tiekarttaa tulossa järjestämistä kuvaava paperi Lakiluonnosten lausunnot on saatu, mutta työ on vielä kesken. Työ valmistuu ensi vuoden alkupuolella. Valinnanvapauden osalta lausuntoja käydään läpi ja luonnos on tulossa ennen joulua

11 Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja mallin opetukset verrattuna maakunnallisen järjestäjän toimintamalleihin

12 Järjestämisen kokonaisuus Murray 2009; Kurvinen 2016

13 Tampereen tilaaja- tuottaja malli Tilaajan ja tuottajan roolit selkeästi eriytetty Vahva tilaaja : resursoitu henkilöstöä -> osaaminen hankinnoissa, kilpailutuksessa ja järjestämisessä Palvelusopimus ohjauksen ja yhteistyön väline, määrittää: Osapuolten tehtävät ja roolit Tilattavien palvelujen sisällön, laadun, laajuuden ja hinnan Sopimusseuranta ja kustannusten läpinäkyvyys Elämänkaarimallin mukaiset palvelut ja niiden kehittäminen yli sektorirajojen Monituottajamalli: tuottaja voi olla kunnan oma tuotanto, yritys tai järjestö

14 Maakunnallisen järjestäjän keskeiset tehtävät Palvelutarpeiden arviointi, varmistaminen ja ennakointi Palveluiden tarvelähtöinen määritys Palveluille asetettavat vaikuttavuus/tulostavoitteet, palvelulupaus Palveluiden kilpailutus ja hankinta monituottajamallissa Palveluiden kokonaisuuden hallinta - Asiakaslähtöinen palveluintegraatio (asiakas- ja palveluohjaus) Asiakkuuksien hallinta Palveluiden kehittäminen yhdessä tuottajien kanssa - Uudet innovatiiviset ja kustannustehokkaat palvelut/palvelumallit Yhteistyö eri suuntiin: valtio, kunnat, yritykset, 3. sektori, asukkaat, tutkimus Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus

15 Maakuntasoisen järjestämisen välineitä Toimivat tietojärjestelmät (integroitu tietotuotanto) asiakkuuksien, toiminnan ja sopimusten hallintaan Asukastieto, paikkatieto, palvelutieto, asiakastieto, Tulos-, laatu- ja vaikuttavuusmäärittelyt ja seuranta Tietojohtamisen valtakunnalliset ja maakunnalliset mittarit ja tietojen vahva hyödyntäminen Hankinnan innovatiiviset tavat Integraatiovälineet (asiakassuunnitelma, case managerit, ) Valvonta ja sen välineet Aktiiviset asukkaat: osallistumisen mallit? Hyvin resursoitu ja substanssin osaava henkilöstö

16 Maakuntasoisen järjestämisen välineitä Palvelupaketit Asiakaslähtöiset, vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut Seuranta: painopisteet, kalliit palvelut, palveluiden vaikuttavuus ja vertailtavuus Uudenlaiset yhteistyömallit Allianssimallit Yhteisyritykset Vaikuttavuusinvestointimallit Integraattorimallit Kunnan ja maakunnan kumppanuusmallit

17 Järjestäjän suhde (omaan) tuotantoon? Ohjausmekanismit: hierarkkinen <=> sopimus Palveluiden hankinnan vastuunjako järjestäjän ja tuottajan välillä Asiakasohjauksen järjestäminen Poliittinen johtaminen järjestäjä- ja tuottajaorganisaatioissa Toiminnan kehittämisen vastuut ja organisointi Maakunnalle rakennettava yhteinen järjestäjäorganisaatio

18 OHJAUSJÄRJESTELMÄ / HANKINNAN TYÖKALUPAKKI Kapitaatiopohjainen valinnanvapaus Vaikuttavuuspohjainen ostaminen Palvelu/asiakasseteli Henkilökohtainen budjetti Hankintaosaaminen Kansainväliset mallit Allianssimalli Muuta?

19 Teemaryhmän työn yhteydet muihin teemaryhmiin Konserniohjaus ja johtaminen Palveluverkko- ja integraatioryhmä Tiedolla johtaminen Valinnanvapaus Digitalisaatio (sis. Maku) ICT asiat Hankinta teemaryhmä, sopimukset Yhteistyöalueasiat (yhteistyösopimukset) Osallistuminen Maku teemaryhmät

20 Maakunta järjestäjänä

21 Ydinviesti kokous Sitran uusi hanke: Julkishallinnon uusi johtamis- ja ohjausjärjestelmä maakuntatasolla osana valtakunnallista kokonaisjärjestelmää. Teemaryhmä toimii Sitran hankkeen ohjausryhmänä. Toteutetaan kuvaus järjestämisen kokonaisuudesta ja järjestämisen työkaluista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että muun uuden maakunnan osalta. Kuvataan tarkalla tasolla esim. erilaiset yhteistyömallit hankinnassa ja kehittämisessä sopimusohjauksen lisäksi sekä mm. palvelutarpeen arviointi. Järjestäjän ja tuotannon yhteistyö tärkeää, johon liittyvät kumppanuus, luottamus sekä yhteinen suunnittelu, kehittäminen ja innovaatiot. Toimivat tietojärjestelmät (integroitu tietotuotanto) ja hyvin resursoitu sekä substanssin omaava henkilöstö mahdollistavat järjestäjän tehtävissä onnistumisen. Teemaryhmän työllä vahva yhteys muihin teemaryhmiin; erityisesti Konserniohjaus ja johtaminen, Yhteistyöalueasiat (yhteistyösopimukset), Tiedolla johtaminen, Valinnanvapaus, ICT asiat ja Palveluverkko- ja integraatioryhmiin