Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen ja maakuntauudistuksen (soma) esivalmistelun tilannekatsaus valmisteluryhmät

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen ja maakuntauudistuksen (soma) esivalmistelun tilannekatsaus t Luomme itsehallinnollisen Uudenmaan Vi skapar ett självstyrt Nyland

2 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen - kansanterveys- ja sosiaalityö, ennaltaehkäisy - perustason palveluiden vahvistaminen - vahvemmat järjestäjät ja tuotantoyksiköt: osaamisen vahvistaminen - tarvepainotettuun kapitaatioon pohjautuva rahoitus: vaikuttavuuskannustimet Kustannustenhallinta - maakuntien rahoituslain mukainen rahoitusmalli ja kustannusjarru: 2,8 mrd - tunnistetut säästöpotentiaalit nykyisen lainsäädännön ja parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien hoito/palvelukäytäntöjen mukaan noin 3 mrd - oikea-aikainen hoito, hoidon porrastus, digitaaliset ratkaisut, palveluintegraatio

3

4 Lainvalmistelun aikataulu 1/2017 2/2017 4/2017 6/2017 7/2017 9/2017 HE valinnanvapauslaiksi lausuntokierrokselle Maakuntalaki, sotejärjestämislaki rahoituslaki HE eduskunnalle to HE valinnanvapauslaiksi eduskunnalle to Maakuntien tehtäväsiirtoja koskeva HE eduskunnalle 4/2017 Hyväksytään eduskunnassa : - Maakunta- ja sotejärjestämisuudistus - Valinnanvapauslaki - Sote-tuottajalaki - Maakuntien rahoituslaki Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä alkaen Hyväksytään eduskunnassa 9 /2017: - Maakuntien tehtäväsiirtoja koskeva laki

5 Aikataulu grand plan lopusta alkuun : Vision toteuttaminen: Resurssien pysyvä uudelleen suuntaaminen toiminnallisten (vaikuttavuus) tavoitteiden suuntaisesti - sote-palvelujen ohjaus ja johtaminen kokonaisuutena (maakuntajärjestäjä) Toiminnan kehittäminen mm. alueellista työnjakoa ja yhteistyötä kehittämällä integraatiohyötyjen ulosmittaus Perustason palveluiden kehittämiseen uusi vaihde - yksi rahoittajataho Suoran valinnan palveluiden käynnistäminen asiakkaan valintaoikeuden tukeminen 3/ /2018: Maakunnan toiminta käynnistyy: Maakuntavaalit Toiminto-, henkilöstö-, yms. siirtoja koskevat päätökset Eteenpäin katsovan, uudistavan maakunnallisen toimintamallin sisäänajo 7/2017-3/2018: Väliaikaishallinto: Uudenmaan maakunta perustetaan (Y-tunnus) Varmistetaan edellytykset maakunnan toiminnan käynnistymiselle Suunnitellaan siirrot ja uusi maakunnallinen toimintamalli 12/2016-6/2017: Valmisteluvaihe: Haetaan yhteinen näkemys, muutosfilosofia Avoin viestintä ja kommunikaatio Konkreettinen projektisuunnittelu, ml. resurssit. Asiakasnäkökulma! Jatkuvuus! Yhteinen tahto!

6 Miten muutos tehdään? Ennen lainsäädännön voimaantuloa sitovia päätöksiä ei voi tehdä on edettävä konsensushakuisesti Väliaikaishallinnon ja aikanaan maakuntavaltuuston johtaman valmistelun aikataulu on tiukka ja siksi maakunta aloittaa pitkälti nykyisin rakentein ja toimintamallein riskien hallinta Varmistetaan palveluiden 100% jatkuvuus Palveluiden käyttäjä eivät huomaa muutosta Maakunnan johtamisjärjestelmä pääosin valmiina 2018 syksyllä Tukipalvelut ja valtakunnalliset palvelukeskukset Aloitetaan maakunnan toiminta eteenpäin suuntautuvana, uudistumishaluisena ja kykyisenä Maakunta käynnistetään uudistuvana, oppivana organisaationa vältetään vanhojen rakenteiden betonointi Rakenteet ja eetos mahdollistavat voimavarojen siirron back-officesta core-businekseen Avoin ulkoinen viestintä ja sisäinen kommunikaatio strategisena toimintatapana

7 Maakuntahallitus Soma-esivalmistelun organisaatio Neuvottelukunta valmistelutahot, kuntajohtajat, henkilöstöjärjestöt, sidosryhmät, kuntien kh:n ja kv:n pjt Poliittinen ohjausryhmä mhs:n strategisten kokousten laajennettu kokoonpano + mvston pj:t Kuntajohtajakokous Kaupunkien ja kuntien kj:t MUUTOKSEN HALLINTA muutosjohtaja ja sote-muutosjohtaja valmistelu -ryhmä Sotetiimi Makutiimi Virkamiesjohtoryhmä pj mkj, esittelijöinä muutosjohtaja ja sotemuutosjohtaja Muutoksen tuki Erillisprojektit ja prosessit

8 Kaikissa ryhmissä on perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon edustus, integraationäkökulma läpi leikkaa valmistelutyötä Muutosagentit osallistuvat vastuuryhmänsä toimintaan Ryhmissä huomioidaan hyte ja kuntayhdyspinta Sote-t Sote-päivystys* Opetus, tutkimus, kehitys* Vapaan valinnan palvelut (Sote-keskus)** Sote-järjestäminen (ml. ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen) omistajaohjaus, resurssien allokaatio tulevaisuuden tarpeeseen jne. Sote-tiimi Sote-muutosjohtaja, Sote-johtajat & valmisteluryhmien pj:t * Perustetaan myöhemmin ** sis. aikuissosiaalityö/ -ohjaus Ikäihmiset Vammaisten palvelut Lapset, nuoret, perheet ICT Tukipalvelut Kliiniset tukipalvelut Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Päihde- ja mielenterveyspalvelut**

9 Sote-tiimin alaiset t - toimeksianto (puh.johtajat) Puheenjohtajat vastaavat työn etenemisestä Sihteerinä joku stä Valmisteluryhmät kartoittavat rohkeasti oman toimialan/tehtävänsä ja valmistelevat sen siirtämistä maakuntaa skenaariot tervetulleita esittelevät tulokset sotetiimille/muutoksenhallinnalle (sotemuutosjohtajalle) Puheenjohtaja omistaa oman osaprojektinsa Valmistelun aikataulutus: 4/2017 Nykytilan kartoitus, prosessit 12/2017 Suunnitelma toiminnan organisoinnista, loppuraportti Valmisteluryhmät saavat järjestämiseen liittyvää ohjeistusta somamuutosvalmistelulta

10 Sote-tiimin alaisten valmisteluryhmien työn ohjelmointia Toiminnan ja palveluiden nykytilan kartoitus Maakuntaan siirtyvien tehtävien/palveluiden ja resurssien nykytilanne Palveluintegraatio nyt (ja tulevaisuudessa), palvelukokonaisuudet ja ketjut Selvitys tehtävien ja palveluiden rajapinnoista ja toimintaprosesseista Keskeiset yhteistyösuhteet ja rajapinnat kuntiin ja sidosryhmiin, kehittämistarpeiden tunnistaminen HYTE-tavoitteet ja rakenne (HYTE-vastuu jää kuntiin) Järjestämisroolin, järjestämisvastuun ja tehtävien jäsentäminen; maakuntakonsernin hallintamallin pohdinta Väestön palvelutarpeen arviointiprosessin käynnistäminen (THL mukana) Palvelurakenteen, -verkon pohdinta (palvelustrategian ja -lupauksen pohjaksi) Tietotarpeiden ja tiedolla johtamisen tarpeiden alustava kartoitus Ehdotus osallisuuden toteuttamisesta (menetelmät ja toimijat)

11 Uudenmaan maakunta - järjestäjä Visio v oletukset muuttuvista premisseistä Huomioitava muuttuva toimintaympäristö (oletuksia), ulkoinen ohjaus, yhteistyö (mahdollisuudet, odotukset, vaatimukset) Valtion strategia, budjettiohjaus, VM:n vahva talousohjaus Asiakkaiden vapaan valinnan oikeus, markkinaohjaus STM:n sisältöohjaus

12 Maakunnan järjestämisvastuu

13 Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakunta-strategian pohjalta Suunnittelu ja seuranta Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen Palvelutarpeiden arviointi, palveluiden saatavuuden varmistaminen ja ennakointi Palveluverkon suunnittelu ja hallinta yhdenvertaisuus varmistaen Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määritys Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Asiakkuuksien hallinta, asiakas- ja palveluohjaus Strategisten tavoitteiden (palvelustrategia) toteuttaminen operatiivisena toimintana (palvelulupaus) Maakunnan budjetointiprosessi: resurssien kohdentaminen Valvonta ja ohjaus Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus Asiakas- ja potilasasiakirjojen rekisterinpitäjä

14 Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakunta-strategian pohjalta Palveluiden hankinta ja hallinta Monituottajamalli: strategian mukainen palveluiden hankinta Strateginen, perinteinen, tulosperusteinen ja määriteltyjen lopputulosten perusteella tehtävä hankinta Uudet innovatiiviset markkinat ja toimintatavat tavoitteellinen palvelujen kehittäminen, kehittämiskumppanuus Palveluiden vaikuttavuus- ja tulostavoitteiden asettaminen Valinnanvapauden hallinnointi: strategian mukainen osuus valinnanvapautta Kriteerien asettaminen palvelun tuottajille, sopimusten laatiminen, julkinen luettelo tuottajista ja asiakkaiden sote-keskus valintojen hallinnointi (sote) Sopimusohjaus ja seuranta Palvelutuotannon hallinta: palveluiden laatu-, vaikuttavuus- ja kustannustavoitteet ja niiden seuranta. Markkinoiden kartoitus ja markkinavuoropuhelu

15 Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakunta-strategian pohjalta Kehittäminen ja opetus Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan koordinointi TKI-tiedon hallinta (esim. yhteiset alustat) Sektorien välinen yhteistyö Innovaatioympäristöjen kehitys ja rahoitus Eri tasoinen kehittäminen: kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja alueellinen Kansainvälisten ohjelmien ja verkostojen hyödyntäminen Valtakunnallisten kehittämistavoitteiden jalkautus Maakunnallinen kehittäminen strategisten tavoitteiden ja palvelutarpeen pohjalta Alueelliset kehittämismallit lähipalveluissa; paikalliset ratkaisut

16 Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakunta-strategian pohjalta Yhteistyö Palvelutuottajien ohjaaminen Palvelutuottajien yhteistyön varmistaminen (palveluketjut) Verkostojohtaminen Yhteistyöalueasiat Yhteistyö monelle eri taholle: Valtio, maakunnat, kunnat, yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus

17 Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit Työkaluja Toimivat tietojärjestelmät (integroitu tietotuotanto) asiakkuuksien, toiminnan ja sopimusten hallintaan Asukastieto, paikkatieto, palvelutieto, asiakastieto Tulos-, laatu- ja vaikuttavuusmäärittelyt ja seuranta; mittarit Tietojohtamisen valtakunnalliset ja maakunnalliset mittarit ja tietojen vahva hyödyntäminen Palvelupaketit Hankinnan innovatiiviset tavat Integraatiovälineet Valvonta ja sen välineet Aktiiviset asukkaat: osallistumisen mallit Hyvin resursoitu ja substanssin osaava henkilöstö Valinnanvapauden toteuttamisen välineet Yhteistyömalleja Allianssimallit Yhteisyritykset Vaikuttavuusinvestointimallit SIB Integraattorimallit Kunnan ja maakunnan kumppanuusmallit

18 v dokumentit Maakunta - järjestäjä Hallintosääntö Johtosäännöt Maakuntastrategia, palvelustrategia, palvelulupaus Budjetti, taloussuunnitelma Sopimukset (järjestäjä - liikelaitos, yhtiöt). Järjestäjätoimintojen suunnitelmat, mittaristot, järjestelmäkuvaukset, raportointimallit jne.

19 Vatsakeskus Tulehduskeskus Psykiatria Syöpäkeskus Sydän- ja keuhkokeskus Sisätaudit ja kuntoutus Yksikkö... Sosiaalihuollon keskitettävät KONSERNI Järjestäjä ESH (ERIT) LAPE IKÄ MIEPÄ VAMMAISET AIKUISOS - SUU Erikoissairaanhoidon väestövastuu (tuotteistus ja määrämittainen tilaus Lähipalveluiden vaikuttavuus- (tulos)ohjaus Omistajaohjaus- Kilpailukyky MARKKINAOHJAUS Sote-keskus Oy X kpl Sote-yhtiö OY Teh.aspa Kotihoito jne X kpl MARKKINAT Bonuskysymys: missä integraatio? LIIKELAITOS Divisioona-alue- rajan optimointi Sote-keskus Sote-keskus Oy:t Sote-keskus (yksit) Sote-keskus Oy Sote-keskus Oy Sote-keskus Oy Sote-yhtiö Oy Oy Oy:t (yksit)

20 Valinnanvapaus Valinnanvapauslain luonnoksessa sote-keskusmalli ja laajennettu perustaso voimavarojen siirtäminen perustasolle terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa neuvovien keinojen ensisijaisuus mahdollisuus kuitenkin paljon palveluita käyttävien erityiseen palveluohjaukseen ja koottuihin palveluihin Etunimi Sukunimi

21 Sote-keskustuottajat Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä sopimusohjaus Asiakasseteli & henk.koht. budjetti X Oy Z osuuskunta Maakunnan liikelaitos - tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - ei markkinoilla Lähete Palvelujen käyttö Lähete Hankinta Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous- ja henkilöstöhallinto, ICT) Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Valinnanvapauden raja Maakunnan sote-yhtiöt Valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Ei julkisen vallan käyttöä Maakunnan oma palvelutuotanto Y yhdistys Palvelujen käyttö Asiakkaat

22 Vaiheittaiset valinnat eri elämätilanteissa Maakunnalla on kokonaisvastuu palveluista. Sote-keskuksella ja suunhoidon yksiköillä on vastaava vastuu suoran valinnan palvelujen toteutumisesta. 1. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön valinta 2. Sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön myöntämä maksuseteli 3. Maakunnan liikelaitoksen valinta 4. Maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän tuottajan ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa, raha seuraa asiakasta. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan maksusetelillä hankkimista muista palveluista ja niiden kustannuksista. Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa. Asiakas voi valita asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut kaikkialta Suomessa. Asiakas valitsee ja sitoutuu vuodeksi Hoito- ja palvelutarpeen arviointi Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

23 Erilaiset toimintamallit, erilaiset elämäntilanteet Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (koko väestö): Laaja-alainen yhteistyö sidosryhmien välillä Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (n. 60% väestöstä): Palvelut sote-keskuksesta ja suunhoidon yksiköstä, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta Laajempi hoidon tai palvelun tarve (n. 30% väestöstä): Palvelut sote-keskuksesta, suunhoidon yksiköstä ja maakunnan liikelaitokselta asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti Maakunta voi päättää sote-keskukselle tai suunhoidon yksikölle kansallista palveluvalikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja Korkea hoidon tai palvelun tarve (n. 10% väestöstä): Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoitoja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Maakunnan liikelaitos vastaavaa tarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sote-keskuksen tai hammashoitolan kanssa Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

24 Timo Aronkytö Muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Förändringsledare, social- och hälsovårdsreformen timo.aronkyto@uudenmaanlitto.fi