Opetussu unnitelma 201 5

Transkriptio

1 (2kpedu Keski-Pohjan maan am mattiopisto Opetussu unnitelma Maatalousalan perustutkinto, Maatalousteknolog ian osaam isala Maaseutuyrittäjä faadittu päivitetty: Eija Mäki-Ullakko hyväksytty= S 96 hyväksytty: $ 98 Sirkku Purontaus ñ ì^t- \ rehtori t

2 SISÄLLYS 1. MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO 180 osp Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Perustutkinnon rakenne Tutkinnon muodostuminen AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp Pakolliset tutkinnon osat, 35 osp Työskentely maatalousalalla, 15 osp Maaseutuyrittäminen, 20 osp Maatilatalouden osaamisala Maatalousteknologian osaamisalan, maaseutuyrittäjä, pakollinen tutkinnon osa, 40 osp Maatalouskoneiden ja -laitteiden käyttäminen, huoltaminen ja korjaaminen, 40 osp Eläintenhoidon osaamisala Turkistalouden osaamisala Valinnaiset tutkinnon osat Maatalous- ja maanrakennuskoneiden hyödyntäminen, 30 osp Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen, 20 osp Automaation hyödyntäminen maataloudessa, 20 osp Metsien hyödyntäminen, 15 osp Rakentaminen maatilalla, 15 osp Bioenergian tuottaminen, 15 osp Turve-energian tuottaminen, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat: a) Navetan tuotantoteknologian käyttäminen ja huoltaminen, 15 osp b) Koneiden huoltaminen ja korjaaminen sekä metallityöt, 10 osp c) Peltokasvien viljelyn suunnitteleminen, 10 osp d) Metsätraktoreiden huoltaminen ja korjaaminen, 15 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA TYÖSSÄOPPIMINEN

3 7 KANSAINVÄLISYYS ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN LÄHTEET LIITTEET... 1 Liite 1: Ammatilliset opintopolut... 1 Liite 2: Yhteiset opintopolut

4 1. MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO 180 osp 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet Ammattialan kuvaus Suomalainen maaseutu tarjoaa monille työ-, asuin- ja vapaa-ajanviettopaikan. Maaseudun elinkeinorakenne on muuttunut ja muutos jatkuu. Maaseudun asukkaista yhä useampi työskentelee palkkatöissä ja niin sanottu kakkosasuminen maaseudulla lisääntyy voimakkaasti. Perinteistä maataloutta harjoittavien tilojen määrä vähenee, tilakoot kasvavat ja maaseudulle syntyy monenlaista yritystoimintaa. Maatilat erikoistuvat, suuntautuvat ja/tai monialaistuvat. Ne keskittyvät omaan osaamiseensa ja verkostoituvat toisten yrittäjien kanssa. Yhä useampi maatalousalan ammattilainen työskentelee esimerkiksi maatilamatkailua, konepalveluja, elintarvikkeiden jatkojalostusta, bioenergiayrittäjyyttä, lomitus-, työ- ja maisemanhoitopalveluja ja harraste-eläintoimintaa tarjoavissa yrityksissä joko työnantajana tai työntekijänä. Maatalousalan ammattilaisia työskentelee myös turkistarhaajina. Kylmän ilmaston, pitkäjänteisen tutkimustoiminnan ja turkiseläinkasvattajien ammattitaidon ansioista Suomessa tuotetut turkikset ovat laadukkaita ja kysyttyjä maailmalla. Suomi onkin maailman johtavia maita turkiseläinkasvatuksessa ja turkistuotannolla on suuri merkitys vientielinkeinona. Maatalouden toimintaedellytyksiä säätelevät kansantaloudellinen kehitys, kansainvälinen talous ja ilmaston muutokset. FAO:n ennusteen mukaan maailman ruoantuotanto tulisi kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä. Tämä on suomalaiselle maataloudelle sekä haaste että mahdollisuus. Maatalouden tehtävänä on luonnosta, kasvi- ja eläinkunnasta saatavien tuotteiden ja erilaisten palvelujen tuottaminen, jalostaminen ja hyödyntäminen kuluttajien ja teollisuuden käyttöön. Lisäksi maatilojen merkitys metsäteollisuuden raakaaineen sekä vaihtoehtoisten energiamuotojen tuottajana on merkittävä. Maatalousalalla työskenteleminen edellyttää vastuuta omasta toiminnasta, eläimistä, ympäristöstä ja luonnosta. Alalla menestyminen vaatii tuotannon biologisen perustan ja tuotantotekniikan tuntemusta, liiketaloudellista osaamista ja ympäristövastuullisuutta. Tulevaisuudessa kilpailukykyisen elinkeinon haasteita ovat kuluttajien arvostukset ja niiden heijastuminen alan elinkeinorakenteeseen, ammattitaitoisen työvoiman saanti ja uuden teknologian hyödyntäminen. Maatalousalalla menestyminen edellyttää kykyä seurata alansa kehitystä ja markkinanäkymiä sekä taitoa arvioida niiden vaikutusta omaan toimintaan. Maaseutuympäristön ja eläinten laadukas hoito antavat elinkeinosta kuvan, jonka myös kuluttajat kokevat myönteiseksi. Maatalouden suora ja välillinen työllistävyys on kansantaloudellisesti merkittävä. Kasvavat ja toimintaansa kehittävät maatilat tarvitsevat alansa erityisosaamista ja liiketaloudellista osaamista. Maatiloilla tarvitaan yhä enemmän ammattitaitoisia osaajia, jotka ovat sitoutuneet omaan työhönsä ja arvostavat sitä. Samoin maaseudulla tarvitaan yhä enemmän alan ammattilaisia, jotka tarjoavat monipuolisesti erilaisia palveluja. Tästä johtuen maatalousalan opetuksen on seurattava alan kehitystä ja vastattava siihen. 1

5 Maatalousalan ammattilaisella on oltava kokonaisnäkemys maatalouden harjoittamisen edellytyksistä ja maaseutuyrittämisen monista mahdollisuuksista sekä laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin. Häneltä vaaditaan biologista perusosaamista, teknistä näkemystä, työmenetelmien hallintaa, liiketaloudellista osaamista, yrittäjyyttä, asiakaslähtöisyyttä, laatutietoisuutta ja kestävän kehityksen periaatteiden sisäistämistä. Tiedonhankintaan, muutosten seurantaan ja tuotantoprosessien ohjaukseen tarvitaan tietotekniikan ja automaation osaamista. Jatkuvasti kehittyvä maatalouden toimintaympäristö edellyttää alan ammattilaiselta yhteistyötaitoja, eettisyyttä, luovuutta, kielitaitoa ja kulttuurituntemusta. Maaseutuammattien menestyksellinen harjoittaminen edellyttää toiminnan suunnittelua ja sen edelleen kehittämistä, verkostoitumista ja elinikäistä oppimista. Ammattialan arvoperusta Maatalousalan tehtävänä on tuottaa puhtaita, terveellisiä ja turvallisia tuotteita sekä palveluja, jotka tyydyttävät kuluttajien, koko suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälistyvien markkinoiden tarpeita. Luonnonvarojen hyödyntämisessä korostuvat ympäristönäkökohdat ja ihmisten suhde luontoon. Maataloustuotantoa ohjaavat eettiset ja kestävän kehityksen periaatteet, ekologiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset näkökohdat. Maatalousalan arvoja ovat ihmisten, luonnon ja eläinten hyvinvointi sekä maaseudun elinvoimaisuuden ja kulttuurin edistäminen. Taloudellisesti kannattava maatalous luo edellytykset elämiseen maaseudulla ja kaupungeissa. Perustutkinnon tavoitteet Maatalousalan perustutkinnon suorittaneelta odotetaan laaja-alaisia ammatillisia perusvalmiuksia alan monimuotoisiin tehtäviin ja halua kehittää ammattitaitoaan jatkuvasti. Hän tuntee alansa perustyöt ja osaa työskennellä itsenäisesti, omatoimisesti ja vastuuntuntoisesti. Maatalousalan ammattilaisella tulee olla kokonaisnäkemys maatalouden harjoittamisen edellytyksistä ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksista. Hän toimii aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti alaansa koskevan lainsäädännön, määräysten ja sopimusten mukaisesti. Hän seuraa alansa markkinatilanteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä mukauttaa toimintaansa niiden perusteella. Hänen on kyettävä ennakoimaan yrittämiseen liittyviä riskejä sekä ottamaan työnsä suunnittelussa huomioon toimintaympäristönsä kansainvälistymiseen, globalisaatioon ja ilmastonmuutokseen liittyviä muutoksia. Hän osaa toimia ammattinsa edellyttämien työryhmien ja tiimien jäsenenä ja haluaa verkostoitua sekä toisten yrittäjien kanssa että sopeutua työyhteisöönsä. Hän tuntee maatalousalan organisaatiot ja niiden avaintehtävät sekä osaa toimia yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa. Maatalousalan ammattilainen osaa harjoittaa tuotantotoimintaa kustannus- ja laatutietoisesti, ympäristövastuullisesti ja eettisesti. Hän osaa käyttää ja huoltaa tavallisia alansa koneita ja laitteita turvallisesti ja kunnossapitää tuotantorakennuksia. Hän tuntee kasvien kasvuun vaikuttavat tekijät niin pellolla kuin metsässäkin. Hän tuntee eläinten 2

6 lajinmukaisen hoidon ja käyttäytymisen perusteet, osaa käsitellä eläimiä turvallisesti ja hän ymmärtää toimivansa osana turvallista kotimaista elintarvikeketjua. Maatalousalan ammattilainen ottaa huomioon työnsä vastuullisuuden, fyysinen raskauden, riskialttiuden ja henkisen vaativuuden. Hän ylläpitää terveellisiä elintapoja ja toiminta- ja työkykyään. Hän tunnistaa työhönsä ja työympäristöönsä liittyvät vaarat ja terveyshaitat, osaa ennakoida ja suojautua niiltä sekä noudattaa alansa työterveyteen ja - turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita. Hän osaa ylläpitää ergonomisesti terveellistä ja turvallista työympäristöä sekä olla aloitteellinen työturvallisuuden kehittämisessä. Hän tuntee ja osaa käyttää työympäristön teknisiä turvallisuusjärjestelmiä. Hän osaa ehkäistä onnettomuuksia sekä toimia oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa. Maatalousalan ammattilainen suhtautuu oikein työntekoon ja ylläpitää yhteisönsä ihmissuhteita. Hän kehittää tietojaan ja taitojaan, seuraa jatkuvasti alansa muutoksia ja tuntee vastuunsa omasta toiminnastaan. Hänen tulee tuntea ja arvostaa oman ammattialansa ja lähialueensa kulttuuria sekä tulla toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja selvitä myös kansainvälisillä työmarkkinoilla. Hän osaa toimia maatalousalan harjoittajana viestintä- ja kielitaitoisesti. Maatalousteknologian osaamisalan suorittanut maaseutuyrittäjä osaa järjestää työnsä työturvallisuusmääräysten mukaisesti tuotantoteknologiaan liittyvissä tehtävissä. Hän hyödyntää tietotekniikkaa tuotannon suunnitteluun ja seurantaan. Hän seuraa alansa kehitystä, muodostaa tuotannon laatuketjuja ja toimii yhteistyössä muiden kanssa. Hän osaa toimia kustannustietoisesti ja arvioida toiminnan kannattavuutta sekä toimia ympäristövastuullisesti. Hän osaa arvioida alansa tarpeita. Valintojensa mukaan hän toimii maaseutuyrittäjänä, maatalouskoneurakoitsijana, huoltokorjaamoyrittäjänä, bioenergiaalan yrittäjänä tai työntekijänä, maataloustarvikekaupassa ja erilaisissa maatiloille suunnatuissa palvelutehtävissä. 3

7 1.2 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. 4

8 Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa mediaaineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 5

9 1.3 Perustutkinnon rakenne MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osaamispistettä 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 35 osp Työskentely maatalousalalla, 15 osp (MT2.1.1.p ) Maaseutuyrittäminen, 20 osp (MT2.1.2.p) 2.2 Maatilatalouden osaamisalan, maaseutuyrittäjä, pakollinen tutkinnon osa, 40 osp Maan kasvukunnon ja tuotantoympäristön hoitaminen, 40 osp (MT2.2.1.p) 2.3 Maatalousteknologian osaamisalan, maaseutuyrittäjä, pakollinen tutkinnon osa, 40 osp Maatalouskoneiden ja -laitteiden käyttäminen, huoltaminen ja korjaaminen, 40 osp (MT2.3.1.p) 2.4 Eläintenhoidon osaamisalan, eläintenhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 40 osp Eläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 40 osp (MT2.4.1.p) 2.5 Turkistalouden osaamisalan, turkistarhaaja, pakollinen tutkinnon osa, 40 osp Turkiseläinten kasvattaminen, 40 osp 2.6 Valinnaiset tutkinnon osat Opiskelijan valitsee kohdasta 2.6 yhteensä 60 osaamispistettä Maatalous- ja maanrakennuskoneiden hyödyntäminen, 30 osp (MT2.6.4.v) Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen, 20 osp (MT2.6.5.v) Automaation hyödyntäminen maataloudessa, 20 osp (MT2.6.6.v) Tuotantoeläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 30 osp (MT2.6.7.v) Pieneläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 30 osp (MT2.6.8.v) Eläinlajikohtainen tuotanto tai hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen**, 15 osp (MT2.6.9.v) Tarhattavien eläinten kasvattaminen ja hoitaminen, 15 osp Luomutuotteiden tuottaminen, 15 osp Palveluiden tuottaminen maaseudulla, 15 osp (MT v) Maataloustuotteiden jatkojalostus, 15 osp 1 Suluissa on KPEDUn Primuksessa käyttämä koodi. KPEDUn tarjoamat tutkinnon osat on merkitty harmaalla. 6

10 Metsien hyödyntäminen, 15 osp (MT v) Rakentaminen maatilalla, 15 osp (MT v) Bioenergian tuottaminen, 15 osp (MT v) Turve-energian tuottaminen, 15 osp (MT v) Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (VA v) Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, osp (MT v) Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta*** (MT v) Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista*** (MT v) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp (VA v) Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA v) Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (MT v) Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, 5 15 osp (MT v) Rehukasvien tuottaminen, 15 osp (MT v) a) Navetan tuotantoteknologian käyttäminen ja huoltaminen, 15 osp (MT v) Koirien kouluttaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 15 osp (MT v) d) Metsätraktoreiden huoltaminen ja korjaaminen, 15 osp (MT v) Hyötykoirien kouluttaminen, 10 osp (MT v) Eläinavusteinen toiminta, 10 osp (MT v) c) Peltokasvien viljelyn suunnitteleminen, 10 osp (MT v) b) Koneiden huoltaminen ja korjaaminen sekä metallityöt, 10 osp (MT v) Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5 15 osp (MT v) ** Opiskelija voi valita tutkinnon osan useamman kerran kohdennettuna eri eläinlajeihin. *** Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (Y3.1) 8 osp 3 osp Äidinkieli (Y3.1.1p) Toinen kotimainen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) Vieraat kielet (Y3.1.3.p) Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (Y3.2) 6 osp 3 osp Matematiikka (Y3.2.1.p) Fysiikka ja kemia (Y3.2.2.p) Tieto- ja viestintätekniikka

11 sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (Y3.3) 5 osp 3 osp Yhteiskuntataidot (Y3.3.1.p) Työelämätaidot (Y3.3.2.p) Yrittäjyys ja yritystoiminta (Y3.3.3.p) Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (Y3.3.4.p) 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (Y3.4) Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) Taide ja kulttuuri (Y3.4.2.v) Etiikka (Y3.4.3.v) Psykologia (Y3.4.4.v) Ympäristöosaaminen (Y3.4.5.v) Osa-alueita kohdista (Y3.4.6.v) osp osp 16 osp Kohtien valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa-alueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia (VV4.1.v) 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia (VV4.2.v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja (VV4.3.v) 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja (VV4.4.v) 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa (VV4.5.v) Lomituspalvelussa työskenteleminen, 10 osp (VV4.5.1.v) Eläinten hoitaminen, 10 osp (VV4.5.2.v) 8

12 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat (YL5.v) 9

13 1.4 Tutkinnon muodostuminen Kuviossa 1 on havainnollistettu perustutkinnon muodostumista moduleittain. Väreillä havainnollistetaan opintojen eteneminen tutkinnon osittain. Symbolit kertovat, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö. 1. vuosi Kan16Tek Maatalousteknologian osaamisala jakso 1 jakso 2 jakso 3 jakso 4 Tutkinnon Osaamisalan Osaamisalan pakollinen pakollinen YTO 15 osp pakollinen no 1 tutkinnon osa tutkinnon osa tutkinnon osa Työskentely maatalaous- Maatalouskoneidenja Maatalouskoneidenja alalla laitteiden käyttäminen, laitteiden käyttäminen, huoltaminen ja korjaaminen huoltaminen ja korjaaminen 2. vuosi Kan15Tek no SYYSLOMA VK 42 YTO 15 osp Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa Maatalouskoneidenja laitteiden käyttäminen, huoltaminen ja korjaaminen 1. ammatillinen valinnainen 2. ammatillinen valinnainen YTO 5 10osp 7 osp 9 osp 3. vuosi Kan14Tek no SYYSLOMA VK ammatillinen valinnainen Tutkinnon pakollinen 2 tutkinnon osa Maaseutuyrittämine n 15 osp 4. ammatillinen valinnainen Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp 7 osp 7 osp 10

14 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 35 osp Työskentely maatalousalalla, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: maataloustöiden tekeminen traktorilla tuotantoeläinten päivittäinen hoitaminen metsän istutustöiden tekeminen rakennustöiden tekeminen metsäalan perustutkinnosta rakennusalan perustutkinnosta T-kortti Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: - ei erillisiä osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja 11

15 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaami sen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä maataloustöitä traktorilla maaseutuyrityksessä. Lisäksi osaamista osoitetaan tekemällä eläinten päivittäisiä hoitotöitä, pienimuotoisia rakennustöitä sekä metsän uudistustöitä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan maaseutuyrityksessä tai työelämää vastaavissa olosuhteissa opetusmaatilalla. Tarvittaessa osaamisen osoittamista voidaan jatkaa toisessa työpaikassa tai työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja / opetusmaatilan henkilökunnan edustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arviointikeskustelussa selvitetään haastattelemalla, ellei osaaminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelijan osaaminen seuraavissa arvioinnin kohteissa: kasvi- ja eläinlajien tunnistaminen kasvupaikkaluokkien ja metsätyyppien tunnistaminen maa- ja metsätaloustöiden vuosikiertoon liittyvien työtehtävien hallinta. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat / opetusmaatilan henkilökunnan edustaja pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 12

16 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 5. Muu osaamisen arviointi Toteutus käytännössä Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Opiskeltava sisältö/ Toteutus Työn perustana oleva teoriatieto Integroidut opinnot Oppimisen ohjaus Ei edellytä aiempia suorituksia. Opetusmaatila tai työpaikka, jossa voidaan toteuttaa arvioinnin kohteiden mukaista oppimista. Käytännön työsuoritukset, tiedon hankinta, T-kortin hankkiminen Käytännön työssä opiskelu Merkitään lukujärjestykseen työpäivinä Toteutetaan 8 viikon aikana. Sisältöjen toteutuksen ohjeistus. lähiopetus, oppimiskeskustelut ja testit merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee ja saa ohjausta. Ei integroituja opintoja Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat, onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. 13

17 Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/ /Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus käyttää traktoria maataloustöissä on kuljettajalta edellytettävä T- luokan ajolupa (traktorikortti) tehdä tuotantoeläinten päivittäisiä hoitotöitä käyttää maatilan tai maaseutuyrityksen työkaluja tehdä pienimuotoisia rakennustöitä tehdä metsän uudistustöitä huolehtia työtehtäviinsä kuuluvista maatilan tai maaseutuyrityksen jätehuollosta tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat ylläpitää työkykyä käyttää työtehtäväänsä kuuluvia suojaimia. ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden Kontaktiopetus Traktorin ajoonlähtötarkastukseen liittyvä perustekniikka Kasvupaikkaluokkien ja metsätyyppien tunnistus Työvälineiden ja rakennusmateriaalien tunnistus ja käyttö Maatilan tai muun maaseutuyrityksen jätehuollon järjestely Maatalousalan keskeinen työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö ja ohjeet Maa- ja metsätaloustöiden vuosikierto Kasvi- ja eläinlajien tunnistus Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut Traktorin turvallinen käyttö Tuotantoeläinten päivittäinen hoito Pienimuotoisten rakennustöiden tekeminen Metsän uudistushoitotyöt Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Maatilan tai maaseutuyrityksen työt Maatilan tai maaseutuyrityksen jätehuollon järjestely Työtehtäväkokonaisuude 1. Traktorin ajoonlähtö tarkastus 2. Puulajien ja opaskasvien tunnistus 3. Työvälineet ja rakennusmateriaalit 4. Maatilan tai maaseutuyrityksen jätehuolto 5. Työturvallisuusmääräyk set ja velvoitteet 6. Maatilan vuosikello 7. Kasvi- ja kotieläinlajien tunnistus 8. Työturvallisuuskorttikou lutus Työtä tekemällä oppiminen /Työssäoppiminen: 9. Traktorin peruskäyttö 10. T-kortti 11. Tuotantoeläinten päivittäiset hoitotyöt 12. Pienimuotoisten rakennustyöt 13. Metsän uudistustyöt 14. Työturvallisuuden ja ohjeiden noudattaminen 15. Siisteys 16. Työyhteisössä toimiminen 17. Maatilan tai maaseutuyrityksen työtehtävissä 14

18 t, joilla opiskeltavan sisällön osaaminen hankitaan käytännön työtä tekemällä: - tuotantoeläinten hoitotyöt - maatilan tai maaseutuyritykse n työt, joissa käytetään traktoria - pienimuotoiset rakennustyöt - metsän istutustyöt - taimikon hoitotyöt raivaussahalla toimimisen edellytykset (työajat, työohjeet, työvaatetus, suojavarusteet, turvallisuusjärjestelmät, ennakkoluulottomuus) 18. Työtehtäviin liittyvä jätehuolto Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi Maaseutuyrittäminen, 20 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: liiketalouden perustutkinnosta yrittäjänä toimiminen taloushallinnon tai liiketalouden työtehtävissä toimiminen asiakaspalvelutyössä toimiminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 15

19 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 2. Oppimisen arviointi Toteutus käytännössä Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: ei erillisiä osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamis en näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä maatilan, maaseutuyrityksen tai muun yrityksen kehittämis- tai liiketoimintasuunnitelma. Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan maatilalla, maaseutuyrityksessä tai muussa yrityksessä tai työelämää vastaavissa olosuhteissa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja / yrittäjä / yritysneuvoja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perusteella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit 16

20 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Toteutus käytännössä Wilmaan. Ne arvioinnin kohteet, joissa osaaminen ei tule esille näytössä työtä tekemällä, arvioidaan arviointikeskustelussa haastattelemalla opiskelijaa. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettaja ja työpaikkaohjaaja / yrittäjä / yritysneuvoja pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaan. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Opiskeltava sisältö / Toteutus Työn perustana oleva teoriatieto Ei edellytä aiempia suorituksia Oppilaitos tai työpaikka, jossa voidaan toteuttaa arvioinnin kohteiden mukaista oppimista.tiedon hankinta, käytännön työsuoritukset ja/tai demonstraatiot. Luokka-/verkko-opinnot. Käytännön työssä opiskelu Merkitään lukujärjestykseen työpäivinä Toteutetaan 6 viikon aikana. Sisältöjen toteutuksen ohjeistus. lähiopetus, oppimiskeskustelut ja testit merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee ja saa ohjausta. 17

21 Integroidut opinnot Oppimisen ohjaus Projektitöissä voi syntyä aineistoja, joka voidaan tunnistaa ja tunnustaa valinnaisiin ytoihin Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat, onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta Ammattitaitovaatimukset ottaa huomioon toiminnan vastuullisuuden tuottaessaan maataloustuotteita elintarvikkeiksi tai tarjotessaan maaseutupalveluja arvostaa ammattiaan sekä maaseudun elinvoimaisuuden ja kulttuurin edistämistä edistää kestävän kehityksen toimintatapoja toimia yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa verkostoitua muiden yrittäjien kanssa seurata alansa kehitystä ja yhteistyömahdollisuuksia hakea tietoa alalta ja elinkeinoaan koskevista määräyksistä ja lainsäädännöstä kehittää liikeideoita ja perustaa yrityksen suunnitella tuotannon ja toiminnan kannattavuutta järjestää rahoituksen ja vertailla investointien kannattavuutta huolehtia maatilan tuotantotukien hausta laatia maatilan veroilmoituksen kilpailuttaa ja laatia Opiskeltava sisältö /Toteutus Kontaktiopetus Yrityksen perustaminen Maatilan sukupolvenvaihdosta tai maaseutuyrityksen perustamista koskevat säädökset Kannattavuuslaskennan käyttö maaseutuyrityksen toiminnan suunnittelussa Maaseutuyrityksen toiminnan suunnittelu ja johto Kirjanpitoa ja verotusta koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus sekä verosuunnittelu Työnantajan ja työntekijän velvollisuuksia käsittelevä lainsäädäntö Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus 1.Liikeidea 2.Yrityksen perustamiseen liittyvät toimenpiteet tai sukupolven vaihdos maatilalla 3.Kannattavuuslaske lmat (katetuotto- ja tuotantokustannuslas kelman tekeminen) 4.Tuotantotukijärjest elmä 5.Yrityksen rahoitussuunnitelma 6.Yritystoiminnan suunnittelu ja kehittäminen sekä keskeisimmät ohjelmat ja sovellukset 7.Omat vahvuudet ja mahdollisuudet sekä tavoitteet yrittäjäosaamisessa 8.Yrityskirjanpito 9.Veroilmoitus (henkilö- ja yritysverotus) 10.Taloussuunnittelu n ohjelmat ja sovellutukset 18

22 tarjouksia markkinoida ja hinnoitella tuotteita ja palveluja ottaa huomioon yrittämiseen liittyviä riskejä toimia työnantajana ja työntekijänä käyttää työterveyshuollon palveluja Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut + Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut Laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminta maatilan tai maaseutuyrityksen toiminnan suunnittelussa Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Tuotannon suunnittelun ja kustannustehokkaan toiminnan arviointi Kirjanpidon ja verotuksen käytännön toteutus Tuotteen tai palvelun hinnoittelu Markkinointi ja markkinointiosaaminen Yrityksen tuotteiden markkinoinnin suunnittelu Yrityksen toiminnan riskien arviointi Maaseutualan keskeinen työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö ja ohjeet Työkokokonaisuuksia, joissa opiskeltavan sisällön osaaminen hankitaan käytännön työtä tekemällä: -yrityksen riskianalyysin laadinta -asiakastyön tai asiakaspalvelutyön suunnittelu ja toteutus 11.Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet ja oikeudet 12.Palkkalaskelma Työtä tekemällä oppiminen /Työssäoppiminen: 1.Yritystoiminnan laatuvaatimukset 2.Osallistuminen, verkostoituminen ja sidosryhmät 3.Tiedonhankinta 4.Vastuullisuus 5.Yrityksen / tuotannon kannattavuuteen vaikuttavat tekijät 6.Tuotteen / palvelun hinnoittelu 7.Tarjouksen laadinta 8.Laskun laadinta 9.Markkinointisuunnit elma ja materiaalit 10.Yrityksen riskianalyysi 11.Työterveys- ja työturvallisuussäädö kset ja ohjeet Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi 19

23 -yritystoimintaan osallistuminen -yritystoiminnan aloituksen tai kehittämisen suunnittelutyö 2.2 Maatilatalouden osaamisala 2.3 Maatalousteknologian osaamisalan, maaseutuyrittäjä, pakollinen tutkinnon osa, 40 osp Maatalouskoneiden ja -laitteiden käyttäminen, huoltaminen ja korjaaminen, 40 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: huoltokorjaamossa työskentely autoalan perustutkinnosta metallialan perustutkinnosta ea1-kurssi Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: - ei erillisiä osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi 20

24 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaami sen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan käyttämällä maatalouskoneita ja tekemällä maatalouskoneiden huolto ja korjaustöitä. Työ sisältää suunnittelun, huoltotarvikkeiden hankkimisen ja käyttöohjekirjan mukaisten huoltotehtävien suorittamisen. Lisäksi työhön sisältyy moottorin, voimansiirron, hydrauliikan ja sähkötekniikan mittauksia, säätöjä, korjaustehtäviä sekä MIG- tai puikkohitsausta. Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Maaseutuyrityksessä, maatalouskoneiden huoltokorjaamossa tai työelämää vastaavissa olosuhteissa oppilaitoksella. Tarvittaessa osaamisen osoittamista voidaan jatkaa toisessa työpaikassa tai työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja / opetusmaatilan henkilökunnan edustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perusteella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arviointikeskustelussa selvitetään haastattelemalla, ellei osaaminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelijan osaaminen seuraavissa arvioinnin kohteissa: - Kestävän kehityksen mukainen toiminta huolto- ja korjaustehtävissä - Työkoneiden ja traktorin rakenteiden ja järjestelmien toimintaperiaatteiden tunteminen ja soveltaminen maatalouskoneiden käytössä ja huoltamisessa - Palvelujen hyödyntäminen maatalouskoneiden ja laitteiden huoltotöissä - Moottorin, tehonsiirron, hydrauliikan termien ja 21

25 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi sähkölaitteiden suureiden tunteminen ja soveltaminen maatalouskoneiden käytössä ja huoltamisessa - Maatalouskoneissa ja korjauksessa käytettävät materiaalien ja aineiden sekä niiden ominaisuuksien hyödyntäminen maatalouskoneiden käytössä ja huoltamisessa. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustaja / opetusmaatilan henkilökunnan edustaja pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö ja menetelmät: Opiskeltava sisältö/toteutus Työn perustana oleva teoriatieto Työskentely maatalousalalla -tutkinnon osa suoritettu Oppilaitos tai työpaikka, jossa voidaan toteuttaa arvioinnin kohteiden mukaista oppimista. Luokkaja/ tai erilaiset verkko-oppimisympäristöt. Tiedon hankinta ja käytännön työsuoritukset sekä demonstraatiot.opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 10 osp Käytännön työssä opiskelu Merkitään lukujärjestykseen työpäivinä Toteutetaan 19 viikon aikana. Sisältöjen toteutuksen ohjeistus, lähiopetus, oppimiskeskustelut ja testit merkitään 22

26 lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee ja saa ohjausta. Integroidut opinnot Työssäoppimisjaksolle voidaan integroida ytoja 5 osp Oppimisen ohjaus Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppi misen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Määrittää maatalouskoneiden ja laitteiden vikoja sekä määrittää niiden korjaustarpeen Arvioida omaa työtään / työmenetelmiään ja tarvittaessa muuttaa niitä Tekee maatalouskoneiden ja laitteiden kustannusarvioita Hyödyntää tietotekniikkaa työssään ja tiedon etsinnässä Käyttää, hoitaa ja säilyttää perus- ja erikoistyövälineitä Tehdä työkoneiden perussäädöt Lajitella syntyneet ongelma- ja muut jätteet ja säilyttää niitä Edistää kestävän kehityksen toimintatapoja Tehdä korjaushitsausja metallitöitä Ottaa huomioon toiminnan turvallisuuden ja Opiskeltava sisältö /Toteutus Kontaktiopetus Työkoneiden ja traktorien rakenteiden ja järjestelmien toimintaperiaatteiden tuntemus ja soveltaminen maatalouskoneiden käytössä ja huoltamisessa Moottorin, tehonsiirron, hydrauliikan termien ja sähkölaitteiden suureiden tuntemus ja soveltaminen maatalouskoneiden käytössä ja huollossa Maatalouskoneissa ja korjauksessa käytettävät materiaalien ja aineiden sekä niiden ominaisuudet maatalouskoneiden käytössä ja huoltamisessa Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut Pääasiassa oppilaitoksen oppimisympäristöissä: Maatalouskoneidenhuolto- ja Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus 1. Maatalouskoneiden rakenne ja toimintaperiaatteet 2. Poltto- ja voiteluaineet 3. Moottori, tehonsiirron, hydrauliikan ja sähkölaitteiden huollon ja korjauksen perusasiat ja suureet 4. Materiaalit ja aineet 5. EA1-kurssi 6. Tulityökurssi 7. Tieturvakurssi Työtä tekemällä oppiminen /Työssäoppiminen: 8. Työsuunnitelma 9. Varaosien hankinta 10. Kustannusarvio 23

27 vastuullisuuden tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot Käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäköko hdat ja ylläpitää työkykyä Käyttää työtehtävissään maatalouskoneita ja huoltotiloja korjaustehtävän suunnittelu ja toteutus Maatalouskoneiden ja laitteiden varaosien hankinta Maatalouskoneiden ja laitteiden korjauksen kustannusarvion tekeminen Maatalouskoneiden ja laitteiden perusmittaustyöt Palvelujen hyödyntäminen maatalouskoneiden ja - laitteiden huoltotöissä Kestävän kehityksen mukainen toiminta maatalouskoneiden huolto- ja korjaustehtävissä Maatalouskoneiden ja laitteiden hitsaus, metallirakenne- ja koneistustyöt Ammattietiikka Terveys-, turvallisuus- ja toimintakyky Pääasiassa työssäoppien: Maatalouskoneiden ja laitteiden moottorin määräaikaishuoltotyöt Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Työtehtäväkokonaisuudet, joilla opiskeltavan sisällön osaaminen hankitaan käytännön työtä tekemällä: - maatalouskoneiden perushuollot ja korjaukset - traktoreiden määräaikaishuollot - traktoreiden pienimuotoiset korjaustyöt - hitsaustyöt - koneistustyöt 11. Maatalouskoneiden huolto ja korjaustyöt 12. Moottorien määräaikaishuollot 13. Toiminta-arvojen perusmittaukset 14. Palvelut huolto- ja korjaustöissä 15. Työympäristön siisteys ja järjestys 16. Energiatehokas ajotapa 17. Jätehuolto 18. Hitsaustyöt 19. Metallirakennetyöt 20. Koneistustyöt 21. Vastuullisuus 22. Työturvallisuus 23. Maatalouskoneiden käyttö ja määräaikaishuollot 24. Työyhteisössä toimiminen Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 24

28 - pienimuotoiset metallirakennetyöt 2.4 Eläintenhoidon osaamisala 2.5 Turkistalouden osaamisala 2.6 Valinnaiset tutkinnon osat Maatalous- ja maanrakennuskoneiden hyödyntäminen, 30 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: maanrakennustöiden tekeminen maatalousalan urakointitöiden tekeminen kiinteistönhuoltotöiden tekeminen maatalouskaupassa toimiminen maanrakennusalan koulutus Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: - ei erillisiä osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen 25

29 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaami sen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä maanrakennus- ja kiinteistönhuoltotöitä. Työtehtävät sisältävät työhön tarvittavien koneiden ja laitteiden käyttämistä, huoltamista, korjaamista ja metallitöitä. Osaamista osoitetaan lisäksi maatalousurakointitöitä tekemällä säilörehun korjuu tai puintitöissä tai maatalouskaupassa työskentelemällä sisältäen asiakaspalvelutehtäviä. Lisäksi osaamista osoitetaan laatimalla urakointisopimus. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan kahdessa osanäytössä: 1. Maanrakennus- ja kiinteistönhuoltotöiden sekä näissä työtehtävissä tarvittavien koneiden sekä laitteiden käyttäminen, huoltaminen, korjaaminen ja metallitöiden tekeminen 2. Maatalousurakointitöiden tekeminen säilörehun korjuu- tai puintitöissä tai maatalouskaupassa toimiminen ja asiakkaiden palvelu. Urakointisopimuksen laatiminen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työssäoppimispaikalla, oppilaitoksen ulkopuolisessa oppimisympäristössä tai työelämää vastaavissa olosuhteissa oppilaitoksella. Tarvittaessa osaamisen osoittamista voidaan jatkaa toisessa työpaikassa tai työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Tämän tutkinnon osan osanäytöt arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja / opetusmaatilan henkilökunnan edustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perusteella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arviointikeskustelussa selvitetään 26

30 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä haastattelemalla, ellei osaaminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelijan osaaminen seuraavissa arvioinnin kohteissa: Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi - Kestävän kehityksen mukainen toiminta maansiirto- ja maatalousurakointitöissä Osanäyttöjen arvioinnin päättävät opettajat ja työelämän /opetusmaatilan henkilökunnan edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa osanäyttöjen arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät osanäyttöjen arvioinnista vastuussa olevat opettajat niin, että osanäytöt ovat painoarvoltaan yhdenvertaisia määriteltäessä ammattiosaamisen näytön arvosanaa. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö ja menetelmät: Opiskeltava sisältö/toteutus Työn perustana oleva teoriatieto Työskentely maatalousalalla tutkinnon osa suoritettu Oppilaitos tai työpaikka, jossa voidaan toteuttaa arvioinnin kohteiden mukaista oppimista. Luokkaja/ tai erilaiset verkko-oppimisympäristöt.tiedon hankinta ja käytännön työsuoritukset sekä demonstraatiot. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 11 osp. Käytännön työssä opiskelu Merkitään lukujärjestykseen työpäivinä Toteutetaan 14 viikon aikana. Sisältöjen toteutuksen ohjeistus, lähiopetus, oppimiskeskustelut ja testit merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee ja saa ohjausta 27

31 Integroidut opinnot Oppimisen ohjaus Ei integroitavia opintoja Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Laatia koneellistamissuunnit elman Tehdä koneyhteistyötä muiden yrittäjien kanssa Markkinoida kone-, huolto-, korjaus- ja metallipalveluja ja tuottaa niitä tarpeiden mukaisesti Ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden Määrittää koneiden huolto- ja korjaustarpeen Tehdä huolto-, korjaus- ja metallitöitä Käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäköko hdat ja ylläpitää työkykyä Käyttää koneurakoinnissa Opiskeltava sisältö /Toteutus Kontaktiopetus Koneurakointipalvelun suunnittelu ja toteutus Maatalouskaupassa toiminta ja asiakaspalvelu Teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen koneurakoinnissa tai maatalouskaupassa Maatalouskoneiden rakenteiden ja toimintaperiaatteiden huomioon ottaminen Ohjaus verkkoopintoihin/oppimiskeskustelut / testit Maatalouskoneiden rakenteiden ja toimintaperiaatteiden huomioon ottaminen Urakointisopimusten laatiminen Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut Pääasiassa oppilaitoksen oppimisympäristöissä: Metalli-, huolto- ja korjaustyöt Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kiinteistönhuoltotyöt Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus 1.Koneurakointipalvelun työtehtävät tai maatalouskaupan työtehtävät 2.Vastuullisuus 3.Asiakaspalvelu 4.Koneellistamissuunnitel ma 5.Koneiden rakenne ja toimintaperiaatteet Työtä tekemällä oppiminen /Työssäoppiminen: 6.Huolto- ja korjaustyöt 7.Hitsaus- ja hiontatyöt 8.Kiinteistönhuoltotyöt 9.Työturvallisuus 28

32 maatalouskoneita ja niiden yhdistelmiä Käyttää, hoitaa, huoltaa ja korjata alueellisesti merkittäviä maatalouden urakointikoneita ja laitteita Palvella asiakasta Seurata koneiden toimivuutta ja tunnistaa ongelmakohdat Edistää kestävän kehityksen toimintatapoja Ottaa työssään huomioon tehokkuuden ja taloudellisuuden Maanrakennustyöt Peruskoneiden säätö-, testaus- ja valvontajärjestelmien hallinta Pääasiassa työssäoppien: Kasvinviljelytyöt Kestävällä tavalla toimiminen koneurakoinnissa ja maatalouskaupassa Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Työtehtäväkokonaisuuksia, joita tekemällä opiskeltavan sisällön osaaminen hankitaan käytännön työtä tekemällä: - Kiinteistönhuoltotyöt - Maanrakennustyöt (kaivuri, pyörökuormaaja, pillari) - Muokkaus-ja kasvinviljelykonetyöt Säilörehunkorjuu- ja varastointityöt - Sadonkorjuutyöt Korjaushitsaustyöt - Metallityöt - Maatalouskaupassa työskentely 10.Koneiden ja laitteiden säätöarvot 11.Muokkaus- ja kylvötyöt 12.Lannanlevitystyöt 13.Kasvinsuojelutyöt 14.Säilörehun korjuu- ja varastointityöt 15.Puintityöt ja viljan käsittely 16.Maanrakennustyöt 17.Jätehuolto 18.Ympäristöasiat yrityksen toiminnassa 19.Energiatehokkuus Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen, 20 osp 29

33 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: huoltokorjaamossa työskenteleminen autoalan perustutkinnosta metallialan perustutkinnosta Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: - ei erillisiä osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaami sen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä maatalouskoneiden huolto- ja korjaustöitä. 30

34 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Toteutus käytännössä Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan huoltokorjaamoolosuhteissa tai työelämää vastaavissa olosuhteissa oppilaitoksella. Tarvittaessa osaamisen osoittamista voidaan jatkaa toisessa työpaikassa tai työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja / opetusmaatilan henkilökunnan edustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arviointikeskustelussa selvitetään tarvittaessa haastattelemalla opiskelijan osaaminen niissä arvioinnin kohteissa, joiden osalta osaaminen ei ole tullut esille näytössä työtä tekemällä. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat / opetusmaatilan henkilökunnan edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö ja menetelmät: Työskentely maatalousalalla- tutkinnon osa suoritettu Oppilaitos tai työpaikka, jossa voidaan toteuttaa arvioinnin kohteiden mukaista oppimista. Luokka- 31

35 ja/ tai erilaiset verkko-oppimisympäristöt.tiedon hankinta ja käytännön työsuoritukset sekä demonstraatiot. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 7 osp Opiskeltava sisältö/toteutus Työn perustana oleva teoriatieto Intergroidut opinnot Käytännön työssä opiskelu Merkitään lukujärjestykseen työpäivinä Työn perustana oleva teoriatieto opetetaan käytännön työn yhteydessä. Ei integroituja opintoja Oppimisen ohjaus Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö /Toteutus Käyttää perustyövälineitä maatalouskoneiden huollossa ja korjauksessa Käyttää perusmittalaitteita ja tarvittaessa erikoispalveluja Käyttää, hoitaa ja säätää maatalouskoneita ja laitteita Huoltaa maataloustuotantoon liittyviä koneita ja laitteita huoltoohjeiden mukaan Huoltaa ja korjaa maatalouskoneiden yksinkertaisia sähkölaitteita Käyttää ja huoltaa maatalouskoneiden hydrauliikkajärjestelmi ä Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut Pääasiallisesti oppilaitoksen oppimisympäristöissä: Työvälineiden ja työkalujen käyttö Moottorin määräaikaishuoltotöiden, perusmittaukset, tehonsiirron ja hydrauliikan vianmääritys sekä maatalouskoneiden sähkölaitteiden vianmääritys Korjauksen kustannusarvio Maatalouskoneiden ja -laitteiden toimintaperiaatteet huolto- ja korjaustöissä Maatalouskoneissa käytettävien sähköisten ja hydraulisten järjestelmien toimintaperiaatteet huolto- ja korjaustöissä Kone- ja rakennepiirrokset, moottorin ja tehonsiirron ja hydrauliikan termit ja sähkölaitteiden suureet Hitsaus- ja metallityöt Pääasiassa työssäoppien: Oppimisen seurantakohtee t/ Työtä tekemällä oppiminen /Työssäoppimin en: 1.Mittaus-, korjaus-, huoltoja vianmääritys 2.Työn kustannusarvio ja lasku 3.Perus- ja erikoistyövälinee t 4.Korjaushitsaus -, metalli- ja koneistustyöt 32

36 Tehdä maatalouskoneiden ja laitteiden korjauksissa tarvittavia metalli- ja hitsaustöitä Ottaa työssään huomioon tulitöihin ja maatalouskoneiden CE-normeihin liittyvät turvamääräykset Käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökoh dat ja ylläpitää työkykyä Ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden Tunnistaa syntyneiden jätteiden ominaisuudet ja hallitsee niiden oikean säilyttämisen sekä hävittämisen Edistää kestävän kehityksen toimintatapoja Maatalouskoneiden korjaus- ja kunnossapitotöiden suunnittelu ja tekeminen Maatalouskoneiden huolto- ja korjaustyöt Varaosien hankinta Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Vuorovaikutus ja yhteistyö Kestävä kehitys maatalouskoneiden huollossa ja korjauksessa Työtehtäväkokonaisuuksia, joilla opiskeltavan sisällön osaaminen hankitaan käytännön työtä tekemällä: - Traktorin merkkikohtainen vuosihuolto tmv. huolto - Maatalouskoneen korjaus- ja korjaushitsaustyö - Ajoneuvon kansiremontti - Traktorin ja työkoneiden voimansiirron pienimuotoiset korjaustyöt - Traktoreiden ja ajoneuvojen jarru- sekä ohjausjärjestelmien korjaustyöt - Metallirakenne- ja korjaustyöt esim. kauhan kunnostus tai valmistus tai suursäkkinostin 5.Työn suunnittelu 6.Työn laatu 7.Huolto ja korjaustyöt 8.Varaosat 9.Suojainten käyttö ja turvalliset työmenetelmät 10.Vastuullisuus 11.Huoltotiimiss ä toimiminen 12.Jätehuolto 13.Kestävä kehitys koneiden käytössä ja huolloissa 14.Työympäristö n siisteys ja järjestys Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperustein en Itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi Automaation hyödyntäminen maataloudessa, 20 osp 33

37 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: maatalousalan työkoneautomaation käyttäminen maatalousalan tuotannonohjausjärjestelmien käyttäminen maatalousalan tuotantorakennusten automaation käyttäminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: - ei erillisiä osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaami sen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä kasvinviljely- tai 34

38 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Toteutus käytännössä eläintenhoitotöitä, joissa on käytössä tuotantoprosesseihin liittyvää automatiikkaa. Esimerkiksi tuotantorakennusten ilmanvaihto- ja ruokintalaitteita, lypsyrobotti, työkoneiden automaatioon, gps-paikannus automaatiohjaukseen, viljankuivaamon automaatioon, täsmäviljelyyn tai lämpökeskusten automaation liittyviä laitteita. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan maaseutuyrityksessä tai oppilaitoksella työelämän kaltaisissa olosuhteissa, Tarvittaessa osaamisen osoittamista voidaan jatkaa toisessa työpaikassa tai työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja / opetusmaatilan henkilökunnan edustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Arviointikeskustelussa selvitetään tarvittaessa haastattelemalla opiskelijan osaaminen niissä arvioinnin kohteissa, joiden osalta osaaminen ei ole tullut esille näytössä työtä tekemällä. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat / opetusmaatilan henkilökunnan edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön 35

39 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö ja menetelmät: Työskentely maatalousalalla tutkinnon osa suoritettu Oppilaitos tai työpaikka, jossa voidaan toteuttaa arvioinnin kohteiden mukaista oppimista. Luokkaja/ tai erilaiset verkko-oppimisympäristöt. Tiedon hankinta ja käytännön työsuoritukset sekä demonstraatiot. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 7 osp Opiskeltava sisältö/toteutus Työn perustana oleva teoriatieto Intergroidut opinnot Oppimisen ohjaus Käytännön työssä opiskelu Merkitään lukujärjestykseen työpäivinä Toteutetaan 4 viikon aikana. Sisältöjen toteutuksen ohjeistus, lähiopetus, oppimiskeskustelut ja testit merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee ja saa ohjausta Ei integroitavia opintoja Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Tunnistaa ja arvioida automaatiotekniikan uusia hyödyntämismahdollisuuksia maataloudessa Edistää kestävän kehityksen toimintatapoja Käyttää automaatiota työmenetelmien Opiskeltava sisältö /Toteutus Kontaktiopetus Työtä helpottavan automaatiotekniikan käyttöönoton suunnittelu ja hyödyntäminen maataloudessa Automaation käyttömahdollisuuksien ja tulevaisuuden kehityksen hyödyntäminen ja seuraaminen Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus 1.Työympäristön automaation suunnittelu 2.Automaatiosta tulevan tieto tuotannon seurannassa ja ohjauksessa 36

40 kehittämisessä Arvioida työmenekin muutoksia eri vaihtoehtojen vertailussa Arvioida, miten laitteen käyttöiän aikana automaatioteknologia tulee kehittymään Arvioida tuotantoketjujen energia- ja kustannustehokkuutta ja tehdä ehdotuksia toiminnallisuuden parantamiseksi Testata laitteita ja paikantaa toimintahäiriöitä Säätää ja huoltaa laitteita Hankkia lähtötietoja tuotantotoiminnasta ja ohjelmoida laitteita niiden mukaan Käyttää korjauksissa tarvittaessa asiantuntijaapua Hyödyntää automaattisia työtä helpottavia laitteita (kuten esimerkiksi tuotantorakennusten ilmanvaihto, ruokintalaitteet, lypsyrobotti, tuotoksen mittaus, valvonta, työkoneiden automaatio, maatilan lämpökeskusten automaatio) Käyttää työkoneautomaatiota kasvinviljelyssä Käyttää tuotannonohjausjärjestel miä pelto-ja eläintuotannossa Kasvien ja eläinten biologisten ominaisuuksien ja rajojen huomioonotto Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut Pääsääntöisesti oppilaitoksen oppimisympäristöissä: Kestävän kehityksen mukainen toiminta automaation hyödyntämisessä maataloudessa Oppiminen ja ongelmanratkaisu Tuotannonohjausjärjestelmien ohjelmointi, testaus, huolto ja säätö Tuotantoprosessien vaiheiden tunnistus ja tarkastelu Automaation seuranta ja kannattavuustekijöiden laskenta Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Vuorovaikutus ja yhteistyö Pääsääntöisesti työssäoppien: Automaation käyttö Automaation hyödyntäminen maataloudessa Tuotannonohjausjärjestelmien käyttö Työtehtäväkokonaisuuksia, joilla opiskeltavan sisällön osaaminen hankitaan käytännön työtä tekemällä: - Maatalouskoneiden automaation käyttöön liittyvä työt (kylvölannoitin, kasvinsuojelu, puinti, sadonkäsittely) - Traktorin päisteautomatiikan käyttö Työtä tekemällä oppiminen /Työssäoppiminen: 3.Työkoneautomaa tio: käyttö, ohjelmointi, huolto, testaus ja säätö 4.Tuotannonohjausj ärjestelmä: käyttö, ohjelmointi, huolto, testaus ja säätö 5.Työturvallisuus 6.Automaatioon perustuvien järjestelmien käyttö 7.Vastuullisuus Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 37

41 Käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä Ottaa työssään huomioon turvallisuuden ja vastuullisuuden - Ajo-opastinlaitteiden käyttö, ohjelmointi ja hallinta - Tuotantoteknologian automatiikan hallinta ja käyttö (ilmastointi, ruokinta, lypsy, lannanpoisto) Metsien hyödyntäminen, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: - metsänhoito- ja hakkuutöiden tai maisemanhoitotöiden tekeminen (raivaussahalla tai moottorisahalla) - puutavaran kuljetustöiden tekeminen metsävarusteisella maataloustraktorilla - metsäalan perustutkinnosta Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: - ei erillisiä osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan 38

42 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamis en näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä nuoren metsän kunnostustöitä moottori- ja / tai raivaussahalla metsäsuunnitelman mukaan sekä puutavaran kuljetustyötä. Työ sisältää myös mitta- ja laatuvaatimukset täyttävien puutavaralajien valmistusta sekä koneiden, laitteiden ja välineiden huoltotyötä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan maaseutuyrityksessä tai muussa yrityksessä tai organisaatiossa tai työelämää vastaavissa olosuhteissa opetusmaatilalla. Tarvittaessa osaamisen osoittamista voidaan jatkaa toisessa työpaikassa tai työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan 39

43 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja / opetusmaatilan henkilökunnan edustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arviointikeskustelussa selvitetään haastattelemalla, ellei osaaminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelijan osaaminen seuraavissa arvioinnin kohteissa: Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi - Metsäsuunnitelman käyttäminen metsänhoitotöissä, puukaupassa ja metsäverotuksessa - Metsien kasvukunnon, maisemantuotannon huomioon ottaminen ja terveydentilan tunnistaminen - Metsätalouden tukimuotojen hyödyntäminen Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän / opetusmaatilan henkilökunnan edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Työskentely maatalousalalla -tutkinnon osa suoritettu Opetusmaatila tai työpaikka, jossa voidaan toteuttaa arvioinnin kohteiden mukaista oppimista.käytännön työsuoritukset, tiedon 40

44 hankinta, demonstraatiot. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 7 osp Opiskeltava sisältö / Toteutus Työn perustana oleva teoriatieto Integroidut opinnot Oppimisen ohjaus Käytännön työssä opiskelu Merkitään lukujärjestykseen työpäivinä Toteutetaan 3 viikon aikana. Sisältöjen toteutuksen ohjeistus. lähiopetus, oppimiskeskustelut ja testit merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee ja saa ohjausta Ei integroituja opintoja Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat, onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus tehdä metsäsuunnitelman mukaisia metsänhoito tai hakkuutöitä käyttää moottori- ja / tai raivaussahaa metsänhoitotöissä huolehtia käyttämiensä koneiden, laitteiden ja välineiden perustoimintakunnosta valmistaa mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä puutavaralajeja ensiharvennusleimikost a Kontaktiopetus Metsäsuunnitelman käyttö metsänhoitotöissä, puukaupassa ja metsäverotuksessa Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut Metsien kasvukunnon, maisematuotannon huomiointi ja terveydentilan tunnistus Metsien hyödyntäminen kestävällä tavalla Metsätalouden tukimuotojen hyödyntäminen 1.Metsäsuunnitelma 2.Puukauppa 3.Metsäverotus 4.Maisemanhoito 5.Kestävä kehitys metsätöissä 6.Metsätalouden tukimuodot Työtä tekemällä oppiminen /Työssäoppiminen: ottaa työskentelyssään huomioon maisemanhoidolliset näkökohdat käyttää Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut 7.Metsänhoito- ja hakkuutyöt 8.Puutavaran kuljetus 41

45 henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökoh dat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden edistää kestävän kehityksen toimintatapoja työssäoppien erityisesti: Metsänhoito- ja hakkuutyöt metsäsuunnitelman mukaan Nuoren metsän hoitotyöt Puutavarakuljetus maataloustraktorilla Työnjäljen arviointi käytännön työssä ohjattuna koulutilalla: Moottori- ja raivaussahan käyttö Koneiden, laitteiden ja välineiden huolto Puutavaralajien valmistus Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Esimerkkejä työtehtäväkokonaisuuksista, joilla opiskeltavan sisällön osaaminen hankitaan käytännön työtä tekemällä: - Taimikonhoito raivaussahalla metsäsuunnitelman mukaan - Puutavaran hakkuu moottorisahalla / lähikuljetus 9.Työnjälki 10.Moottori ja raivaussaha 11.Huoltotyöt 12.Puutavaralajit 13.Työturvallisuus 14.Vastuullisuus Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi Rakentaminen maatilalla, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: rakennustöiden tekeminen rakennusalan perustutkinnosta Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja 42

46 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: - ei erillisiä osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaami sen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä työryhmän jäsenenä maatilarakennusten korjausrakentamista ja osallistumalla rakennushankkeen toteuttamiseen. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan rakennustyömaalla tai olosuhteissa, jotka vastaavat rakennustyömaan oloja. Tarvittaessa osaamisen osoittamista voidaan jatkaa toisessa työpaikassa tai työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, 43

47 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä työpaikkaohjaaja / opetusmaatilan henkilökunnan edustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arviointikeskustelussa selvitetään haastattelemalla, ellei osaaminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelijan osaaminen seuraavissa arvioinnin kohteissa: Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi - Rakennusluvan hakeminen ja tarvittavien suunnitelmien tulkinta - Maatilarakentamisen kustannusten laskeminen - Maatilarakentamiseen liittyvien sopimuksien laatiminen ja rahoituksen hankinta Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat / opetusmaatilan henkilökunnan edustaja pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Työskentely maatalousalalla -tutkinnon osa suoritettu Opetusmaatila tai työpaikka, jossa voidaan toteuttaa arvioinnin kohteiden mukaista oppimista. Käytännön työsuoritukset, tiedon hankinta, demonstraatiot. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 7 osp 44

48 Opiskeltava sisältö/toteutus Työn perustana oleva teoriatieto Intergroidut opinnot Oppimisen ohjaus Käytännön työssä opiskelu Merkitään lukujärjestykseen työpäivinä Toteutetaan 2-3 viikon aikana Sisältöjen toteutuksen ohjeistus, lähiopetus, oppimiskeskustelut ja testit merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee ja saa ohjausta Ei integroitavia opintoja Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/toteutus tehdä rakennustöitä maatilalla toteuttaa rakennushankkeita käyttää rakennusmateriaal eja käyttää tavallisimpia kirvesmiehen käsityökaluja ja mittausvälineitä käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkö kohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden edistää kestävän kehityksen toimintatapoja Kontaktiopetus Rakennusluvan haku ja tarvittavien suunnitelmien tulkinta Maatilarakentamisen kustannuslaskelmat Maatilarakentamiseen liittyvät sopimukset ja rahoituksen hankinta Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut pääsääntöisesti työssäoppien: Rakennushankkeen toteutus Rakennustyöt maatilalla Vuorovaikutus ja yhteistyö Oppiminen ja Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus 1.Rakennuslupa 2.Rakennuspiirustukset 3.Tarvike- ja työmenekkilaskelma 4.Kustannusarvio 5.Hankinta- ja urakkasopimukset 6.Rahoitusvaihtoehdot Työtä tekemällä oppiminen /Työssäoppiminen: 7.Rakennustyöt työryhmässä 8.Työyhteisössä toimiminen 9.Rakennusmateriaalit 10.Tavallisimmat käsityökalut ja 45

49 ongelmanratkaisu pääsääntöisesti ohjatusti oppilaitoksen oppimisympäristöissä: Rakennusmateriaalien käyttö Tavallisimpien kirvesmiehen käsityökalujen ja mittausvälineiden käyttö Rakennuskoneiden ja laitteiden käyttö Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Kestävän kehityksen mukainen maatilarakentaminen Työtehtäväkokonaisuudet, joilla opiskeltavan sisällön osaaminen hankitaan käytännön työtä tekemällä: - rakennushankkeeseen osallistuminen esim. navettarakentaminen, kasvituotannon rakennusten, konesuojien ja varastojen rakentaminen mittausvälineet 11.Rakennuskoneet ja laitteet 12.Työturvallisuus 13.Vastuullisuus 14.Kestävä kehitys maatilarakentamisessa Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi Bioenergian tuottaminen, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: energiakasvituotannon ja bioenergia-alan työt aiempi alan koulutus Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 46

50 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 2. Oppimisen arviointi Toteutus käytännössä Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: - ei erillisiä osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamise n näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla työyhteisön jäsenenä bioenergian tuotantoa harjoittavassa maaseutuyrityksessä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan peltoenergia-alan yrityksessä. Tarvittaessa osaamisen osoittamista voidaan jatkaa toisessa työpaikassa tai työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. 47

51 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Ellei osaaminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelija haastatellaan arviointikeskustelussa. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö ja menetelmät: Opiskeltava sisältö /Toteutus Työn perustana oleva teoriatieto Integroidut opinnot Maan kasvukunnon ja tuotantoympäristön hoitaminen suoritettu Oppilaitos ja/tai työpaikka, jossa voidaan toteuttaa arvioinnin kohteiden mukaista oppimista. Tiedon hankinta, verkko-opinnot, käytännön työsuoritukset ja/tai demonstraatiot. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 7 osp. Käytännön työssä opiskelu Merkitään lukujärjestykseen työpäivinä Toteutetaan 2 viikon aikana. Sisältöjen toteutuksen ohjeistus, lähiopetus ja oppimiskeskustelut merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee ja saa ohjausta. Ei integrointia. 48

52 Oppimisen ohjaus Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS:iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö / Toteutus Oppimisen seurantakohteet / Oppimisen ohjaus Opiskelija osaa perustaa energiakasviviljelmän käyttää maatalouskoneita peltokasvien energiantuotannossa valmistaa ja varastoida bioenergiakomponentteja tuottaa raaka-aineita ja toimintaa edistäviä komponentteja ohjata energiantuotantoprosessia tuotteistaa bioenergiaa ja verkostoitua muiden yrittäjien kanssa käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden edistää kestävän kehityksen toimintatapoja. Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut Energiakasvien viljelyn suunnittelu ja arviointi Peltoenergiakasvit Biokaasutuotannon periaatteet Palvelujen tuotteistus ja hinnoittelu Lasku Tarjous Markkinointi ja verkostoituminen Muuttuva toimintaympäristö Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut Energiakasvien viljelyn suunnittelu ja arviointi Kasvinviljelytyöt Koneiden ja laitteiden käyttö ja huolto Bioenergian tuotantolaitoksen käyttö Bioenergian raakaaineiden tuottaminen Tuotteiden varastointi Ammattietiikka Työturvallisuus Kestävän kehityksen toimintaperiaatteet Työtä tekemällä oppiminen / Työssäoppiminen: 1. Energiakasvin kasvinviljelyprosessi 2. Prosessiin liittyvien koneiden käyttö ja huolto 3. Bioenergialaitoksen käyttö 4. Palvelujen tuotteistaminen ja markkinoiminen osana verkostoa 5. Palvelutoimintaan liittyvät asiakirjat 6. Työssäoppiminen suoritettu Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperustainen itsearviointi ja opettajan/työssäoppimiseno hjaajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. 49

53 Turve-energian tuottaminen, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: tulityökortti paloajokortti turvealan työt yrittäjänä toimiminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: - ei erillisiä osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 50

54 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 4. Ammattiosaami sen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Toteutus käytännössä Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan tekemällä töitä turvealan yrityksessä. Opiskelija laatii suunnitelman turvetuotannosta tietylle ajanjaksolle sekä siihen omat tehtävänsä ja ajankäyttönsä. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan turvealan yrityksessä. Tarvittaessa osaamisen osoittamista voidaan jatkaa toisessa työpaikassa tai työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ellei osaaminen tule esille näytössä työtä tekemällä, opiskelija haastatellaan arviointikeskustelussa. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 51

55 Oppimisen etenemisen seuranta Työskentely maatalousalalla ja tulityökortti suoritettu. Tutkinnon osassa suoritetaan paloajokortti. Oppimisympäristö ja menetelmät: Opiskeltava sisältö /Toteutus Työn perustana oleva teoriatieto Integroidut opinnot Oppimisen ohjaus Oppilaitos ja/tai työpaikka, jossa voidaan toteuttaa arvioinnin kohteiden mukaista oppimista.tiedon hankinta, verkko-opinnot, käytännön työsuoritukset ja/tai demonstraatiot. Opinnot sisältävät työssäoppimista turvetuotannossa vähintään 7 osp. Käytännön työssä opiskelu Merkitään lukujärjestykseen työpäivinä Toteutetaan 2 viikon aikana. Sisältöjen toteutuksen ohjeistus, lähiopetus, oppimiskeskustelut ja korttikoulutus merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee ja saa ohjausta. Ei integrointia. Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan HOPS:iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa tehdä turpeen tuotantotöitä eri menetelmillä ja koneilla huolehtia käyttämiensä koneiden, laitteiden ja välineiden perustoimintakunnosta varastoida turvetuotteita käyttää alkusammutuskalustoa käyttää ja säilyttää ja varastoida turvetuotannossa tarvittavia aineita huolehtia turvetuotantokoneiden ja laitteiden sekä traktorilla kuljetettavan turpeen Opiskeltava sisältö/ Toteutus Ohjaus verkko-opintoihin / oppimiskeskustelut / testit Paloajokortti Tuotteistaminen ja hinnoittelu Markkinointi ja verkostoituminen Muuttuvan toimintaympäristön seuranta Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Paloajokortti Palvelutoiminnan tuotteistaminen ja markkinointi Palvelutoimintaa n liittyvät asiakirjat Ympäristölainsää däntö Työtä tekemällä oppiminen / Työssäoppiminen: 52

56 maantiekuljetuksista seurata alansa kehitystä ja hyödyntää sitä työssään verkostoitua alan yhteistyökumppaneiden ja toimijoiden kanssa käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden edistää kestävän kehityksen toimintatapoja. opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut Turvetuotantotöiden suunnittelu ja toteutus Turpeen tuotantotyöt Koneiden käyttö ja huolto Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ja säilytys Turpeen varastointi Turpeen maantiekuljetus Työn laadun arviointi Kestävän kehityksen mukainen toiminta Ammattietiikka Turvetuotantopro sessi Prosessissa käytettävien koneiden käyttö ja huolto Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ja säilytys Turpeen maantiekuljetus Työn ja turpeen laadun arviointi Työssäoppimine n suoritettu Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperustainen itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Opinnot ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yrityksessä tai perheyrityksessä sellaisissa tehtävissä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja 53

57 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Ei erillisiä osa-alueita: Opettaja/t kirjaavat oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimiseen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan 4. Ammattiosaami sen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Näytön voi suorittaa myös ammattitaitokilpailussa. 54

58 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Arviointikeskustelu Arvosanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö ja menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia Oppilaitosympäristö ja verkkoympäristö Teoriaopinnot/verkko-opinnot. Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan toiveita oppimismenetelmien käytöstä ja ohjaa opiskelijan oppimista valitun menetelmän mukaisesti. Opettaja tiedottaa opiskelijoille osaamisen tunnustamisen mahdollisuudesta. Opiskelija voi pyytää osa-alueen opettajalta osaamisen tunnustamista osa-alueen osasta. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa dokumenteilla tai näytöllä. Opiskeltava sisältö/toteutus Toteutetaan jakson aikana tai lukuvuoden aikana ja teoria-opinnot merkitään lukujärjestykseen. 55

59 Muuna aikana opiskelija opiskelee itsenäisesti ja saa tarvittaessa ohjausta. Ammattitaitovaatimuks et arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdolli suutta selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympärist öä ja kilpailutilannetta esittää liikeidean ja yritysmuodon laatia yritykselle liiketoimintasuunnitel man laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat Opiskeltava sisältö/toteutus Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen kontaktiopetuksen ja verkkoopetus materiaalin kautta Tutustuu innovatiivisiin suomalaisiin yrityksiin ja oman alueensa yritystoimintaan Kartoittaa markkinatilannetta Suomessa ja lähialueella. Tutustuu oman alansa menestyviin tuotteisiin/palveluihin Omien vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden kartoittaminen Kontaktiopetus/verkko-opetus materiaalin käyttöön ohjaaminen Yrityksen perustamista koskevat toimet liiketoimintasuunnitelman tekemisessä: o liikeidea o luvanvaraiset toimialat o sidosryhmät o yritysmuodot o hinnoittelu ja kannattavuus o rahoitus ja taloushallinto o mainonta ja markkinointi o vakuutukset o riskien hallinta o rekisteröintiasiat o yhteiskuntavastuu Oppimisen seurantakohteet/oppi misen ohjaus 1. Minä yritys SWOT 2. Erotu massasta markkinaselvitys ja kilpailutilanneanalyysi 3. Liiketoimintasuunnitelm a Tutkinnon osan aikana ja lopuksi annetaan kannustavaa palautetta sekä tehdään kriteeriperusteinen itsearviointi 56

60 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: Työkokemus työpaikkaohjaajana toimiminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteuttaminen määritetään opiskelijakohtaisesti (HOPS) Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaami sen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. 57

61 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/ tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta Perehtyminen oman perustutkinnon tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja kriteereihin Ammattiosaamisen näytön suunnittelu valittuun tutkinnon osaan - työtehtävät - kesto/toteutus - arvioijat Opiskelijan perehdyttämiseen kuuluvat asiat; Oppimisen seurantakohteet/ 1. Valitsee työpaikalle soveltuvan tutkinnon osan/ammattiosaamis en näytön 2. Ammattiosaamisen näytönsuunnitelman laatiminen yhdessä työpaikkaohjaajaan tai opettajan kanssa 3. Perehdyttää opiskelijaa/opiskelijoita työssäoppimispaikalla 58

62 valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuks ia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyserojatoimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti. Oman alan työtehtävät ja mahdollisuudet koulutusmahdollisuuk sia Palaute ja kehittäminen opaikkaohjaaja-opiskelijanohjaajana.pdf Tutkinnon osan arviointisuunnitelma Näytön kuvauksessa mainitut asia oman alan työturvallisuus tai oppilaitoksessa 4. Palautekeskustelu työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen aikana 5. Itsearviointi toteutuu ammattiosaamisen näytössä 59

63 Yrityksessä toimiminen, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Opinnot ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yrityksessä tai perheyrityksessä sellaisissa tehtävissä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Ei erillisiä osa-alueita: Opettaja/t kirjaavat oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimiseen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 4. Ammattiosaami sen näyttö Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. 60

64 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Osaamisen voi suorittaa myös ammattitaitokilpailussa. Osaaminen voidaan osoittaa myös seuraavan tutkinnon osan yhteydessä: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Arviointikeskustelu Arvosanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin 61

65 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö: Menetelmät: Ei edellytä aiempia suorituksia Oma NY-yritys tai joku muu yritys, oppilaitosympäristö,muun oppilaitoksen, ulkopuolinen oppimiseen soveltuva ympäristö ja työssäoppimispaikka. Tekemällä oppiminen. Teoriaopinnot ja/tai verkkoopinnot tekemällä oppimisen tukena ja apuna. Työssäoppimalla oppiminen. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 4 osp Oppimisen ohjaus: Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu. Opettaja selvittää opiskelijan toiveita oppimismenetelmien käytöstä ja ohjaa opiskelijan oppimista valitun menetelmän mukaisesti. Opettaja tiedottaa opiskelijoille osaamisen tunnustamisen mahdollisuudesta. Opiskelija voi pyytää osa-alueen opettajalta osaamisen tunnustamista osa-alueen osasta. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa dokumenteilla tai näytöllä. Opiskeltava sisältö/toteutus Toteutetaan jakson aikana tai lukuvuoden aikana ja teoria-opinnot merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee itsenäisesti ja saa tarvittaessa ohjausta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/toteutus arvioida oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista Ohjaus oman työn suunnitteluun kontaktiopetuksessa sekä tukimateriaalin käyttöön verkossa Oppimisen seurantakohteet/oppimise n ohjaus 1. Laatii toimintasuunnitelman 2. Testaa yritysidean 62

66 täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toimintaajatuksen suunnitella yrityksen toimintaa tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti tehdä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja esitellä yrityksen toimintaa erilaisissa tilanteissa käyttää toiminnassaan apuna tieto- ja viestintätekniikkaa toimia yrityksessä osana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja päätöksentekoon arvioida yrityksen kehittämistarpeita. Oman työn suunnittelu ja tekeminen - yrittäjämäinen ajattelu ja toiminta - oman alan yritystoiminta an tutustuminen - asiakassegm entit - tuotteistamine n Suunnittelee yrityksen toimintaa - liikeidean ja toimintaajatuksen kehittäminen - innovatiivisuu s - kannattavuus Toimii yrityksessä - yrittäjän eri työtehtävien käytännön harjoittelua: asiakaspalvel u, myyntityö, markkinointi ja talousosaami nen - sähköinen kaupankäynti Yritysvierailut ja asiantuntijatapaa miset 3. Harjoittaa yritystoimintaa 4. Laatii vuosikertomuksen/toimintaka tsauksen 5. Työssäoppiminen suoritettu Tutkinnon osan aikana ja lopuksi annetaan kannustavaa palautetta sekä tehdään kriteeriperusteinen itsearviointi 63

67 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvat tutkinnon osat: a) Navetan tuotantoteknologian käyttäminen ja huoltaminen, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: seosrehuruokintakoneketjun käyttäminen ja huoltaminen automaattisen lypsyjärjestelmän seuranta- ja ohjelmointityöt ruokintaan ja hoitoon liittyvien tuotannonohjausjärjestelmien käyttöön liittyvät työt Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: - ei erillisiä osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 64

68 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamis en näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan suunnittelemalla ja tekemällä seosrehuruokinnan koneketjun ja automaattiseen lypsynohjausjärjestelmän käyttöön liittyviä töitä. Työtehtävät sisältävät myös koneiden huoltoja sekä tuotannonhallintateknologian tuottaman tiedon hyödyntämistä ja laitteiden ohjelmointia. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan lypsykarjatilalla. Tarvittaessa osaamisen osoittamista voidaan jatkaa toisessa työpaikassa tai työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Arviointikeskustelussa selvitetään tarvittaessa haastattelemalla opiskelijan osaaminen niissä arvioinnin kohteissa, joiden osalta osaaminen ei ole tullut esille näytössä työtä tekemällä. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan 65

69 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Opiskeltava sisältö /Toteutus Työn perustana oleva teoriatieto Integroidut opinnot Oppimisen ohjaus Työskentely maatalousalalla -tutkinnon osa suoritettu Opetusmaatila tai työpaikka, jossa voidaan toteuttaa arvioinnin kohteiden mukaista oppimista. Käytännön työsuoritukset, tiedon hankinta. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 12 osp Käytännön työssä opiskelu Merkitään lukujärjestykseen työpäivinä Toteutetaan oppimistehtävinä Ei integroitavia opintoja Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat, onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/ Toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus 66

70 hyödyntää navetan tuotantoteknologiaa karjan hoitoon ja ruokintaan liittyvissä työtehtävissä käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäköko hdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden edistää kestävän kehityksen toimintatapoja käyttää ja huoltaa alueellisesti merkittäviä karjan ruokintaan liittyviä koneita ja koneketjuja käyttää navetan tuotanto-olosuhteiden ylläpitoon tarvittavia koneita ja laitteita käyttää tuotannonohjausjärjes telmiä karjanhoidossa ja hankkia lähtötietoja tuotantotoiminnasta ja ohjelmoida laitteita niiden mukaan Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut/ Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut Ruokinnassa käytettävien rehujen tuntemus Navetan tuotannonhallintateknologiasta ja tuotantoolosuhteisiin liittyvästä teknologiasta tulevan tiedon hyödyntäminen Navetan tuotantoteknologian käyttöön liittyvien töiden suunnittelu ja tekeminen Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Karjan ruokintaan ja tuotantoolosuhteisiin liittyvän teknologian käyttö Karjan ruokintaan ja hoitoon liittyvien tuotannonohjausjärjestelmien käyttö Ohjeiden mukainen työskentely navetan tuotantoteknologian käytössä ja huollossa Työtehtäväkokonaisuudet, joilla opiskeltavan sisällön osaaminen hankitaan käytännön työtä tekemällä - seosrehun valmistusja ruokintatyöt - traktorin käyttäminen osana ruokintaan liittyvää koneketjua - tuotantorakennusten olosuhteisiin vaikuttavien koneiden ja laitteiden käyttö - ruokinnan ja lypsyn ohjausjärjestelmien käyttö Työtä tekemällä oppiminen /Työssäoppiminen sekä oppimistehtävinä: 1.Navetan tuotantoteknologian käyttöön liittyvät työt 2.Työturvallisuus 3.Vastuullisuus 4.Kestävän kehityksen mukainen toiminta 5.Traktorin käyttö ruokintaan liittyvissä koneketjuissa 6.Seosrehun valmistus 7.Ruokintaan ja hoitoon liittyvät muut koneet ja laitteet 8.Ruokinnan ja lypsynohjausjärjestelm ät 9.Navettateknologian tuottama tieto ja laitteiden ohjelmointi Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi Ammattitaitovaatimukset 67

71 Opiskelija osaa hyödyntää navetan tuotantoteknologiaa karjan hoitoon ja ruokintaan liittyvissä työtehtävissä käyttää ja huoltaa alueellisesti merkittäviä karjan ruokintaan liittyviä koneita ja koneketjuja käyttää navetan tuotanto-olosuhteiden ylläpitoon tarvittavia koneita ja laitteita käyttää tuotannonohjausjärjestelmiä karjanhoidossa ja hankkia lähtötietoja tuotantotoiminnasta ja ohjelmoida laitteita niiden mukaan käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden edistää kestävän kehityksen toimintatapoja Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1.Työprosessin hallinta Navetan tuotantoteknologi an käyttöön liittyvän työn suunnitteleminen ja toteuttaminen Kestävän kehityksen mukainen toiminta navetan tuotantoteknologia Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee navetan tuotantoteknologian käyttöön liittyviä työtehtäviä ohjattuna ja tarvitsee työvaiheiden etenemisessä ajoittain ohjausta työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista tarkkailee koneiden ja laitteiden kuntoa ja huoltaa niitä ohjattuna. suunnittelee ja toteuttaa navetan tuotantoteknologian käyttöön liittyviä työtehtäviä ohjeiden mukaan ja etenee järjestelmällisesti työvaiheesta toiseen. työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan. huoltaa koneet ja laitteet säännöllisesti ohjeiden mukaan suunnittelee ja toteuttaa navetan tuotantoteknolog ian käyttöön liittyviä työtehtäviä ja etenee järjestelmällisesti ja sujuvasti työvaiheesta toiseen. ottaa huomioon työpaikan erityisvaatimuksi a ja työn lopputulos on laatutavoitteiden mukainen tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä huoltaa koneet ja laitteet säännöllisesti pidentääkseen niiden käyttöikää 68

72 n käyttöön liittyvissä työtehtävissä tunnistaa työtehtävään liittyvät ympäristönäkökohdat lajittelee ja kierrättää syntyviä jätteitä ohjeiden mukaan toimii työssään huomioiden ympäristönäkökohtia lajittelee ja kierrättää syntyviä jätteitä huomioi työssään ympäristönäköko hdat (esim. ajotapa, siisteys, rehuhygienia) lajittelee ja kierrättää syntyviä jätteitä ja pyrkii minimoimaan syntyvän jätemäärän Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Karjan ruokintaan ja tuotantoolosuhteisiin liittyvän teknologian käyttäminen käyttää traktoria osana karjan ruokintaan liittyvää koneketjua sekä tekee päivittäiset huollot ohjeiden mukaan käyttää traktoria osana karjan ruokintaan liittyvää koneketjua ja tekee päivittäiset ja viikottaiset huollot. käyttää traktoria osana karjan ruokintaan liittyvää koneketjua sujuvasti ja tekee päivittäiset ja viikottaiset huollot. käyttää seosrehuruokintaan liittyvää koneketjua ohjattuna turvallisesti käyttää seosrehuruokintaan liittyvää koneketjua ohjeiden mukaan valmistaa karjan seosrehun omatoimisesti ja itsenäisesti käyttää muita karjan ruokintaan ja hoitoon liittyviä koneita ja laitteita sekä tekee niiden päivittäiset huollot. Työ vaatii ajoittain ohjausta. käyttää ja huoltaa muita karjan ruokintaan ja hoitoon liittyviä koneita ja laitteita ohjeiden mukaan käyttää ja huoltaa muita karjan ruokintaan ja hoitoon liittyviä koneita ja laitteita sujuvasti 69

73 käyttää tuotantorakennusten olosuhteisiin vaikuttavia koneita ja laitteita ohjatusti käyttää tuotantorakennusten olosuhteisiin vaikuttavia koneita ja laitteita ohjeiden mukaan käyttää tuotantorakennus ten olosuhteisiin vaikuttavia koneita, laitteita ja automatiikkaa tilanteen vaatimalla tavalla Karjan ruokintaan ja hoitoon liittyvien tuotannonohjausj ärjestelmien käyttäminen (esim. ruokinnan ja lypsyn ohjausjärjestelmä t, automaattiset lypsyjärjestelmät) käyttää ohjattuna tuotannonohjausjärjestel mää esim. syönnin, lypsyjen, maitotuotoksen, kiimojen ja maidon laadun seurannassa käyttää tuotannonohjausjärjest elmää karjan hoidon, tuotannon, tuotannonvaiheen, terveydentilan ja tuotteiden laadun seurannassa ja ohjelmoi laitteita vaatien ajoittain ohjausta käyttää tuotannonohjausj ärjestelmää toiminnan seurannassa ja ohjelmoi tarvittaessa laitteita Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Ohjeiden mukainen työskentely navetan tuotantoteknologi an käytössä ja huollossa Ruokinnassa käytettävien rehujen tuntemus toimii ohjeiden mukaisesti tutuissa työtilanteissa tarviten ajoittain ohjausta tunnistaa yleisimmät ruokinnassa käytettävät rehut sekä aistinvaraisesti arvioiden huonolaatuiset rehut, rehujen käyttäminen ruokinnassa ohjeiden mukaan vaatii ajoittain ohjausta työskentelee saamiensa ohjeiden mukaisesti tutuissa työtilanteissa tunnistaa ruokinnassa käytettävät rehut, osaa arvioida niiden laatua ja käyttää niitä ruokinnassa ohjeiden mukaan työskentelee saamiensa ohjeiden mukaisesti ja osaa hyödyntää ohjeita ja koneiden, laitteiden ja automatiikan käyttöohjekirjoja tmv. vaihtelevissa työtilanteissa tuntee käytettävät rehut eri eläinryhmille tuotantovaiheen ja iän mukaan, osaa arvioida niiden laatua ja tuotantovaikutust a sekä käyttää niitä ruokinnassa 70

74 Navetan tuotannonhallintateknologiasta ja tuotantoolosuhteisiin liittyvästä teknologiasta tulevan tiedon hyödyntäminen tuntee tärkeimmät navetan tuotannonhallintateknolog ian ja tuotantoolosuhteisiin liittyvän teknologian tuottamat tiedot eläinten terveydestä, hyvinvoinnista ja tuotantokierrosta sekä tuotteiden laadusta ja tulkitsee osittain ohjattuna saamaansa tietoa tuntee tärkeimmät navetan tuotannonhallintateknol ogian ja tuotantoolosuhteisiin liittyvän teknologian tuottamat tiedot eläinten terveydestä ja tuotantokierrosta sekä tuotteiden laadusta ja osaa tulkita saamaansa tietoa. vaihtelevissa tilanteissa noudattaen hyvää rehuhygieniaa tuntee navetan tuotannonhallint ateknologian tuottamat ja tuotantoolosuhteisiin liittyvän teknologian tiedot eläinten terveydestä, hyvinvoinnista ja tuotantokierrosta sekä tuotteiden laadusta ja ohjelmoi laitteita saamansa tiedon perusteella. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Arviointikriteerit yleisellä tasolla Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Oppiminen ja ongelmanratkaisu arvioi työnsä onnistumista ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti selviytyy tutuissa tilanteissa selviytyy muuttuvissa ja valintatilanteissa ja pyytää tarvittaessa apua kehittää toimintaansa saamansa palautteen mukaisesti toimii erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, tilanteeseen sopivasti ja löytää vaihtoehtoisia toimintatapoja 71

75 Vuorovaikutus ja yhteistyö. Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta työskentelee vastuuntuntoisesti toimien ohjeiden mukaan eläinten terveyden ja tuotteiden laadun turvaamiseksi noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät ottaa työssään huomioon eläinten terveyteen ja tuotteiden laatuun liittyvän vastuun noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden työskentelee ergonomisesti oikein toimii vastuullisesti, yhteistyökykyise sti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä edistää toiminnallaan eläinten hyvinvointia ja tuotteiden laatua edistää toiminnallaan omaa ja työyhteisön jäsenten työturvallisuutta tunnistaa ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä hyödyntämällä navetan tuotantoteknologiaa tuotantoeläinten ruokintaan ja hoitoon liittyvissä työtehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen 72

76 arvioinnilla. b) Koneiden huoltaminen ja korjaaminen sekä metallityöt, 10 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: - ajoneuvojen tai työkoneiden huolto- ja/tai korjaustöiden tekeminen - hitsaus-, metallirakenne- tai koneistustöiden tekeminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: - ei erillisiä osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. 73

77 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaami sen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytössä tekemällä ajoneuvojen tai työkoneiden huolto-ja korjaustöitä sekä metallituotteen. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan maatilalla, huoltokorjaamossa tai työelämää vastaavissa olosuhteissa oppilaitoksella. Tarvittaessa osaamisen osoittamista voidaan jatkaa toisessa työpaikassa tai työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja / opetusmaatilan henkilökunnan edustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arviointikeskustelussa selvitetään tarvittaessa haastattelemalla opiskelijan osaaminen niissä arvioinnin kohteissa, joiden osalta osaaminen ei ole tullut esille näytössä työtä tekemällä. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön 74

78 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Opiskeltava sisältö/toteutus Työn perustana oleva teoriatieto Integroidut opinnot Oppimisen ohjaus Työskentely maatalousalalla -tutkinnon osa suoritettu ja lisäksi suoritettu joko tutkinnon osa Maan kasvukunnon ja tuotantoympäristön hoitaminen tai Maatalouskoneiden ja -laitteiden käyttäminen, huoltaminen ja korjaaminen Opetusmaatila/-verstas tai työpaikka, jossa voidaan toteuttaa arvioinnin kohteiden mukaista oppimista. Käytännön työsuoritukset, tiedon hankinta, demonstraatiot. Käytännön työssä opiskelu Merkitään lukujärjestykseen työpäivinä Toteutetaan 1 viikon aikana. Sisältöjen toteutuksen ohjeistus, lähiopetus, oppimiskeskustelut ja testit merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee ja saa ohjausta Ei integroituja opintoja Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö /Toteutus suunnitella ja toteuttaa ajoneuvojen ja työkoneiden korjaus- ja kunnossapitotöitä sekä metallirakennetöitä korjata ja huoltaa Kontaktiopetus/ Oppimistehtävät Ajoneuvojen ja työkoneiden toimintaperiaatteiden soveltaminen huolto- ja korjaustyössä Metallirakennetöissä tarvittavien materiaalien ja aineiden tuntemus Käytännön työtä tekemällä ja Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus 1.Ajoneuvojen ja työkoneiden toimintaperiaatteet 2.Materiaalit ja aineet 75

79 ajoneuvoja ja työkoneita toteuttaa metallirakennetöitä toimia kestävän kehityksen toimintatapojen mukaan korjaus-, kunnossapito ja metallitöissä työskennellä turvallisesti perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut Pääsääntöisesti työssäoppien: Ajoneuvojen ja työkoneiden korjaus- ja kunnossapitotöiden sekä metallirakennetöiden suunnittelu Ajoneuvojen ja työkoneiden korjaus- ja kunnossapitotöiden sekä metallirakennetöiden toteutus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Pääsääntöisesti oppilaitoksen oppimisympäristöissä: Ajoneuvojen ja työkoneiden huoltoja korjaustöiden tekeminen Työvälineiden ja työkalujen käyttö Hitsaus- ja metallirakenne- ja koneistustöiden tekeminen Kestävän kehityksen mukainen toiminta ajoneuvojen ja työkoneiden huollossa ja korjauksessa sekä metallirakennetöissä Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Työtehtäväkokonaisuudet, joilla opiskeltavan sisällön osaaminen hankitaan käytännön työtä tekemällä: - ajoneuvojen tai työkoneiden huolto- ja korjaustyöt - hitsaus-, metallirakenne- ja koneistustyöt Työtä tekemällä oppiminen /Työssäoppiminen: 3.Korjaus- ja kunnossapitotyön suunnittelu ja toteutus 4.Metallirakennetyön suunnittelu ja toteutus 5.Huolto ja korjaustyöt 6.Työvälineet ja työkalut 7.Hitsaus-, metallirakenne- ja koneistustyöt 8.Työyhteisössä toimiminen 9.Vastuullisuus 10.Kestävän kehityksen mukainen toiminta 11.Työturvallisuus Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa ajoneuvojen ja työkoneiden korjaus- ja kunnossapitotöitä sekä metallirakennetöitä korjata ja huoltaa ajoneuvoja ja työkoneita toteuttaa metallirakennetöitä 76

80 toimia kestävän kehityksen toimintatapojen mukaan korjaus-, kunnossapito ja metallitöissä työskennellä turvallisesti Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1.Työprosessin hallinta Ajoneuvojen ja työkoneiden korjaus- ja kunnossapitotöid en sekä metallirakennetöi den suunnitteleminen Ajoneuvojen ja työkoneiden korjaus- ja kunnossapitotöide n sekä metallirakennetöid en toteuttaminen Kestävän kehityksen Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työvaiheiden etenemisessä tarvitsee ohjausta suunnittelee oman työnsä ohjeiden mukaan ja etenee työvaiheesta toiseen arvioi työnsä onnistumista arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista omaaloitteisesti työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista lajittelee ongelma- ja muut jätteet ohjattuna ottaa huomioon työtehtävän erityisvaatimuksia etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan lajittelee ja säilyttää ongelma- ja muut suunnittelee ja tekee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä sekä etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapoj aan ja työympäristöään ottaa huomioon työpaikan erityisvaatimuksi a ja työn tulos on tavoitteiden mukainen etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä pitää työympäristönsä 77

81 mukainen toiminta ajoneuvojen ja työkoneiden huollossa ja korjauksessa sekä metallirakennetöi ssä jätteet säädetyllä tavalla hyvässä järjestyksessä, huoltaa itsenäisesti työvälineensä sekä lajittelee ongelma ja muut jätteet säädetyllä tavalla Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Ajoneuvojen ja työkoneiden huolto- ja korjaustöiden tekeminen Työvälineiden ja työkalujen käyttäminen Hitsaus-, metallirakenne- ja koneistustöiden tekeminen tekee ohjattuna helppoja huolto- ja korjaustöitä käyttää ohjattuna perustyövälineitä helpoissa huolto- ja korjauskohteissa tekee yksinkertaisia hitsaus-, metallirakenneja koneistustöitä ohjatusti tekee ohjekirjan mukaan yksinkertaisia huolto- ja korjaustöitä käyttää ohjeiden mukaan perus- ja erikoistyövälineitä helpohkoissa huolto- ja korjauskohteissa tekee yksinkertaisia hitsaus-, metallirakenne- ja koneistustöitä ohjeiden mukaan tekee itsenäisesti huolto- ja korjaustöitä tavallisimmissa huoltotilanteissa sekä tekee itsenäisesti ajoneuvojen ja työkoneiden määräaikais- ja ennakoivaa huoltoa ja korjausta käyttää itsenäisesti perus- ja erikoistyövälineit ä huolto- ja korjauskohteissa tekee itsenäisesti hitsaus-, metallirakenneja koneistustöitä 78

82 Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Ajoneuvojen ja työkoneiden toimintaperiaattei den soveltaminen huolto- ja korjaustyössä Metallirakennetöi ssä tarvittavien materiaalien ja aineiden tuntemus löytää ohjattuna tavallisimpien ajoneuvojen ja työkoneiden huoltoon ja korjaukseen liittyvät perusasiat ohjekirjoista tunnistaa tavallisimmat metallirakennetöissä käytettävät tarvikkeet ja materiaalit hallitsee tavallisimpien ajoneuvojen ja työkoneiden huoltoon ja korjaukseen liittyvät perusasiat ja suureet ohjekirjoja apuna käyttäen tunnistaa metallirakennetöissä käytettävät tarvikkeet ja materiaalit ja vertailee niiden ominaisuuksia hallitsee ajoneuvojen ja työkoneiden huoltoon ja korjaukseen liittyvät tavanomaiset perusasiat ja suureet ja kykenee soveltamaan niitä uusissa tilanteissa hyödyntää työskentelyssää n tietopohjaa metallirakennetöi ssä käytettävien materiaalien ja aineiden ominaisuuksista Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Oppiminen ja ongelmanratkaisu arvioi työnsä onnistumista ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista omaaloitteisesti Vuorovaikutus ja yhteistyö tekee työyhteisössä tekee omatoimisesti toimii kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta toimii erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmuk aisesti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja 79

83 . vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät vastuullisesti, yhteistyökykyise sti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden tunnistaa ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein työskentelee ergonomisesti oikein käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä ajoneuvojen tai työkoneiden huolto-ja korjaustöitä sekä metallituotteen. Työtä tehdään siinä laajuudessa että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 80

84 c) Peltokasvien viljelyn suunnitteleminen, 10 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: - peltokasvien viljelyn suunnitelmien tekeminen - peltokasvien viljelyn viljelymuistiinpanojen tekeminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: - ei erillisiä osa-alueita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaamise Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. 81

85 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä n näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytössä tekemällä maatilan kasvituotannon suunnitelmat (kalkitussuunnitelma, kasvinsuojelun suunnitelma, viljelysuunnitelma) sekä viljelymuistiinpanot. Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan maatilalla tai työelämää vastaavissa olosuhteissa oppilaitoksella. Tarvittaessa osaamisen osoittamista voidaan jatkaa toisessa työpaikassa tai työkohteessa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja / opetusmaatilan henkilökunnan edustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arviointikeskustelussa selvitetään tarvittaessa haastattelemalla opiskelijan osaaminen niissä arvioinnin kohteissa, joiden osalta osaaminen ei ole tullut esille näytössä työtä tekemällä. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön 82

86 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä arvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Oppimisympäristö ja menetelmät: Opiskeltava sisältö / Toteutus Työn perustana oleva teoriatieto Integroidut opinnot Oppimisen ohjaus Ei vaatimuksia edeltävistä opinnoista Opetusmaatila tai työpaikka, jossa voidaan toteuttaa arvioinnin kohteiden mukaista oppimista. Alaan liittyvien suunnitteluohjelmien käyttäminen, tiedon hankinta, demonstraatiot. Luokka/verkko-opinnot. Käytännön työssä opiskelu Merkitään lukujärjestykseen työpäivinä Toteutetaan 6 viikon aikana. Sisältöjen toteutuksen ohjeistus. lähiopetus, oppimiskeskustelut ja testit merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee ja saa ohjausta. Ei integroitavia opintoja Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat, onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/ Toteutus ylläpitää peltomaan kasvukuntoa ja maan rakennetta vaikuttaa kasvien kasvutekijöihin viljellä tärkeimpiä peltoviljelykasveja laatia viljelysuunnitelman suunnitella kasvinsuojelua tehdä viljelymuistiinpanot Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut Viljely- ja kasvinsuojelusuunnitelman sekä viljelymuistiinpanojen laadinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu Luonnon monimuotoisuuden sekä kestävän kehityksen Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus Työtä tekemällä oppiminen /Työssäoppiminen sekä oppimistehtävinä: 1.Viljelysuunnitelma 2.Kasvinsuojelusuunnitel ma 3.Viljelymuistiinpanot 4.Luonnonmonimuotoisuu s ja kestävä kehitys 83

87 ottaa työssään huomioon toiminnan vastuullisuuden edistää kestävän kehityksen toimintatapoja huomiointi Ammattietiikka Työtehtäväkokonaisuudet, joilla opiskeltavan sisällön osaaminen hankitaan käytännön työtä tekemällä: - peltoviljelytilan viljelyja kasvinsuojelusuunnitel mien laadinta - viljelymuistiinpanojen laadinta Kontaktiopetus / Ohjaus oppimistehtävien suorittamiseen ja oppimiskeskustelut Maan viljelykunnon arviointi Maan rakenteen hoito Maan vesitaloudesta huolehtiminen Maan vesitalouden huomioon otto peltoviljelyssä Maalajien viljelyominaisuuksien tunnistus ja huomiointi viljelyn suunnittelussa Ilmaston ja kasvien kehitysvaiheiden huomioon otto kasvinviljelyssä Tavallisimpien viljely- ja rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten tunnistus Peltoviljelykasvien viljelytekniikan valinta 5.Laatujärjestelmät 6.Maan viljelykunto ja rakenne 7.Maan vesitalous 8.Maalajit 9.Kasvutekijät 10.Viljely- ja rikkakasvit, kasvitaudit ja tuholaiset 11.Peltoviljelykasvien viljelytekniikat Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa ylläpitää peltomaan kasvukuntoa ja maan rakennetta vaikuttaa kasvien kasvutekijöihin suunnitella kasvinsuojelua suunnitella tärkeimpien peltokasvien viljelyä laatia viljelysuunnitelman tehdä viljelymuistiinpanot ottaa työssään huomioon toiminnan vastuullisuuden 84

88 edistää kestävän kehityksen toimintatapoja Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Maan viljelykunnon arvioiminen ottaa maanäytteet viljavuusanalyysiä varten ja tekee ohjattuna lapiodiagnoosin ottaa maanäytteet viljavuusanalyysiä varten ja tekee lapiodiagnoosin ottaa maanäytteet viljavuusanaly ysiä varten ja tekee lapiodiagnoos in sekä arvioida silmämääräis esti pellon viljelykuntoa Arvioinnin kohde Arviointikriteerit yleisellä tasolla 1.Työprosessin hallinta Viljely- ja kasvinsuojelusuu nnitelman sekä viljelymuistiinpan ojen laatiminen. Luonnon monimuotoisuude n ja kestävän kehityksen huomioiminen Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee ja arvioi ohjattuna viljelyä suunnittelee ja arvioi ohjeistettuna viljelyä arvioi työnsä onnistumista arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista omaaloitteisesti Noudattaa suunnittelussa peltoviljelyä ohjaavien ympäristösäädösten ohjeita. noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista huomioi suunnittelussa ympäristöhaittojen vähentämisen. tekee annetut tehtävät ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun suunnittelee, arvioi ja kehittää viljelyä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapoja an ja työympäristöään ottaa suunnittelussa huomioon peltoviljelyn ympäristöhaittoje n minimoimisen ja luonnon monimuotoisuud en. työskentelee sitoutuneesti ja omatoimisesti 85

89 tekee ohjattuna viljelynsuunnittelua ja lohkokirjanpitoa tekee ohjeiden mukaan viljelynsuunnittelua ja lohkokirjanpitoa tekee itsenäisesti viljelynsuunnit telun ja lohkokirjanpid on Maan vesitaloudesta huolehtiminen lukee asiantuntijan avulla salaojakarttaa ja tekee yksinkertaisen ojituksen huoltotoimenpiteen tulkitsee salaojakarttaa ja kunnossapitää ojitusjärjestelmiä tulkitsee salaojakarttaa ja omaa valmiudet arvioida ojaston täydennys- ja kunnossapitot arvetta Maalajien viljelyominaisuuk sien tunnistaminen ja hyödyntäminen viljelyn suunnittelussa tunnistaa yleisimmät maalajit ja tulkitsee viljavuustutkimusta ottaa työskentelyssään huomioon eri maalajien viljelyominaisuudet ja viljavuustutkimuksen mukaiset ravinnetarpeet ottaa työskentelyss ään huomioon eri maalajien viljelyominais uudet ja omaa valmiudet määrittää peltolohkojen lannoituksen ja kalkituksen viljavuustutki muksen perusteella Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Arviointikriteerit yleisellä tasolla Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Tavallisimpien viljely- ja rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten tunnistaminen. tunnistaa tavallisimmat viljely- ja rikkakasvit tunnistaa joitakin kasvitauteja ja tuholaisia. tunnistaa yleisimmät kasvitaudit ja - tuholaiset Ilmaston ja kasvien kehitysvaiheiden huomioiminen kasvinviljelyssä selvittää ohjattuna ilmastollisia kasvutekijöitä ja kasvien kehitysvaiheita selvittää keskeisimmät ilmastolliset kasvutekijät ja kasvien kehitysvaiheet ja ottaa huomioon niiden merkityksen omaa valmiudet ajoittaa viljelytoimet sadon optimoinnin kannalta 86

90 viljelytöiden ajoittamisessa Maan rakenteen hoito arvioi ohjattuna maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä arvioi ja vertailee maan rakenteeseen vaikuttavia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä arvioi ja vertailee maan rakenteeseen vaikuttavia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä ja omaa valmiudet hyödyntää niitä maan kasvukunnon varmistamiseksi Maan vesitalouden huomioon ottaminen peltoviljelyssä ottaa työskentelyssä huomioon ojituksen merkityksen vesitaloudessa sekä arvioi yleisimpien kastelujärjestelmien mahdollisuuksia ottaa työskentelyssään huomioon ojituksen merkityksen vesitalouteen ja ojitustavat sekä vertailee yleisimpiä kastelujärjestelmiä ja omaa valmiudet arvioida kastelutarve eri kasvuvaiheissa osaa valita ojitustavat sekä vertailee kastelujärjestelm iä, omaa valmiudet arvioida eri kasvuvaiheissa kasvien kastelutarvetta ja kastelun taloudellisia vaikutuksia tuotannolle Peltoviljelykasvie n viljelytekniikan valitseminen ottaa työskentelyssään huomioon viljelykasvien viljelyominaisuuksia ja valitsee soveltuvan viljelytekniikan vertailee ja valitsee soveltuvan viljelytekniikan ottaa työskentelyssää n huomioon viljelykasvin viljelyominaisuud et ja ymmärtää niiden vaikutuksen sadonmuodostu kseen sekä valitsee soveltuvan viljelytekniikan Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Arviointikriteerit yleisellä tasolla Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Oppiminen ja ongelmanratkaisu suoriutuu tiedonhankinnassa ohjattuna hankkii tietoa ohjeiden mukaan toimii omaaloitteisesti tiedonhankkijana 87

91 . Ammattietiikka suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa arvioi työnsä onnistumista ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti toimii ohjattuna laatujärjestelmän tai muiden sovittujen käytänteiden mukaisesti toimii ohjeistettuna laatujärjestelmän tai muiden sovittujen käytänteiden mukaisesti suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan arvioi ja kehittää työskentelytapoj aan ja työympäristöään kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta noudattaa itsenäisesti laatujärjestelmää tai muita sovittuja periaatteita ja arvostaa työtään Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä maatilan kasvituotannon suunnitelmat (kalkitussuunnitelma, kasvinsuojelun suunnitelma, viljelysuunnitelma) sekä viljelymuistiinpanot. Työtä tehdään siinä laajuudessa että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. d) Metsätraktoreiden huoltaminen ja korjaaminen, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT Toteutus käytännössä 1. Kuvaus osaamisen Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa 88

92 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus käytännössä osaamista: työkokemus metsäkonealan huoltokorjaamossa työskentelystä työkokemus puutavaran lähikuljetuksesta metsätraktorilla metsäalan perustutkinto Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. 2. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tähän tutkinnon osaan kuuluvat alla mainitut osa-alueet: - ei erillisiä seurantakohteita Opettaja kirjaa oppimisen seurantakohteiden arviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimise n /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 4. Ammattiosaami sen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Ammattiosaamisen Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja tekemällä metsä- tai 89

93 ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Toteutus käytännössä metsävarustellun maataloustraktorin huoltoja sekä kunnossapito- ja korjaustöitä sekä käyttämällä metsätraktoria puutavaran kuormauksessa. Ammattiosaamisen näytön kuvaus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Metsäkoneurakointiyrityksessä, metsäkonealan huoltokorjaamossa tai työelämää vastaavissa olosuhteissa oppilaitoksella. Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja/työelämän edustaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perusteella. Opettaja kirjaa arviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Arviointikeskustelussa selvitetään tarvittaessa haastattelemalla opiskelijan osaaminen niissä arvioinnin kohteissa, joiden osalta osaaminen ei ole tullut esille näytössä työtä tekemällä. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 90

94 Oppimisen etenemisen seuranta Oppimisympäristö ja menetelmät: Opiskeltava sisältö Työn perustana oleva teoriatieto Integroidut opinnot Oppimisen ohjaus Työskentely maatalousalalla- tutkinnon osa suoritettu ja lisäksi suoritettu joko tutkinnon osa Maan kasvukunnon ja tuotantoympäristön hoitaminen tai Maatalouskoneiden ja laitteiden käyttäminen, huoltaminen ja korjaaminen Opetusmaatila tai työpaikka, jossa voidaan toteuttaa arvioinnin kohteiden mukaista oppimista. Käytännön työsuoritukset, tiedon hankinta, demonstraatiot. Luokka- / verkkoopinnot. Opinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 7 osp Käytännön työssä opiskelu Merkitään lukujärjestykseen työpäivinä Toteutetaan 2 viikon aikana. Sisältöjen toteutuksen ohjeistus. lähiopetus, oppimiskeskustelut ja testit merkitään lukujärjestykseen. Muuna aikana opiskelija opiskelee ja saa ohjausta. Ei integroituja opintoja Tutkinnon osan opettaja/opettajat tarkistavat, onko tutkinnon osaa suorittamaan tulevilla opiskelijoilla osaamisen tunnustamisia. Opettaja merkitsee osaamisen tunnustamisesta päätöksen oppimisen arviointikirjan seurantakohteeseen, osaaminen tunnistettu Opettaja selvittää opiskelijan HOPS;iin kirjattuja toiveita oppimisesta. Ammattitaitovaatimukset Opiskeltava sisältö/toteutus Oppimisen seurantakohteet/ Oppimisen ohjaus seurata metsätraktorin käyttökuntoisuutta sekä tehdä pienet määräaikaishuollot ja yksinkertaisia korjaustoimenpiteit ä metsätyömaalla määritellä korjaustarpeen metsätraktoreiden toimintakaavioiden, mittausten ja vianhakuohjelmien avulla tehdä hydrauliikan Kontaktiopetus Metsätraktorin rakenne Hydrauliikan ja sähkökaavioiden hyödyntäminen Käytännön työtä tekemällä ja perehtymällä/ selvittämällä oppimisympäristön opiskeltavan sisällön asiat/oppimiskeskustelut Metsätraktorin käyttäminen Metsätraktorin säätö ja teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen Varaosien, tarvikkeiden, polttoja voiteluaineiden ja 1. Metsätraktorin voimansiirto, moottori, hydrauliikka ja sähkötekniikka Työtä tekemällä oppiminen /Työssäoppiminen: 2.Metsätraktorin käyttö 3. Työympäristön ja metsätraktorin toiminnan säädöt 91

95 käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt noudattaen työturvallisuutta tehdä nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen tehdä moottorin määräaikaishuollot ja säädöt ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden käsitellä huoltojätteet metsätyömaalla työvälineiden valinta ja käyttö Metsätraktorin huolto- ja korjaustöiden suunnittelu ja tekeminen Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Vuorovaikutus ja yhteistyö Kestävä kehitys puutavaran lähikuljetuksessa ja metsätraktorin huollossa ja korjauksessa 4. Varaosat, tarvikkeet, aineet ja työvälineet 5. Metsätraktorin kunnossapito, korjaustarpeen määritys, huollot ja pienet korjaustyöt 6. Metsätraktorin vianetsintä 7. Ergonomia, työsuojelu- ja työturvallisuusohjeet 8. Työmaan ja työn vaaratekijät 9. Vuorovaikutus 10. Jätehuolto 11. Ympäristöhaitat ja ympäristönsuojelu Kannustavaa palautetta sekä kriteeriperusteinen itsearviointi ja opettajan palautetta oppimisesta tutkinnon osan aikana ja lopuksi. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa seurata metsätraktorin käyttökuntoisuutta sekä tehdä pienet määräaikaishuollot ja yksinkertaisia korjaustoimenpiteitä metsätyömaalla määritellä korjaustarpeen metsätraktoreiden toimintakaavioiden, mittausten ja vianhakuohjelmien avulla tehdä hydrauliikan käyttöjärjestelmän eri komponenttien vianmääritykset sekä ohjeiden mukaiset paineiden mittaukset ja säädöt noudattaen työturvallisuutta tehdä nelitahtimoottorin eri järjestelmien vian- ja korjaustarpeen määrityksen tehdä moottorin määräaikaishuollot ja säädöt ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden käsitellä huoltojätteet metsätyömaalla 92

96 Osaamisen arviointi ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessien hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Metsätraktorin huolto- ja korjaustöiden suunnittelemine n ja tekeminen ohjattuna pitää puutavaran lähikuljetuksen kuljetusvälineen käyttökunnossa, sekä noudattaa annettuja ohjeita huolellisesti pitää puutavaran lähikuljetuksen kuljetusvälineen käyttökunnossa, sekä noudattaa annettuja ohjeita huolellisesti ja laadukkaasti pitää puutavaran lähikuljetukse n kuljetusväline en käyttökunnos sa, sekä noudattaa annettuja ohjeita paikantaa ohjattuna metsätraktorin vian ja määrittää korjaustarpeen paikantaa lähes itsenäisesti metsätraktorin yleisimmät viat ja määrittää korjaustarpeen etenee järjestelmällis esti metsätraktori n vianetsinnäss ä, paikantaa itsenäisesti vian ja määrittää korjaustarpee n tekee ohjattuna metsätraktorin pienet määräaikaishuollot tekee ohjeiden mukaan metsätraktorin pienet määräaikaishuollot, sekä suorittaa yksinkertaisia korjauksia suunnittelee ja tekee itsenäisesti metsätraktori n pienet määräaikaish uollot, sekä tekee yksinkertaisia korjauksia Kestävä kehitys puutavaran lähikuljetuksess a ja toimittaa ohjattuna huoltojätteet ohjeen mukaiseen paikkaan toimittaa lähes itsenäisesti huoltojätteet asianmukaiseen toimittaa itsenäisesti huoltojätteet asian- 93

97 metsätraktorin huollossa ja korjauksessa paikkaan mukaiseen paikkaan estää luontoon kohdistuvat ympäristöhaitat estää luontoon kohdistuvat ympäristöhaitat ja asennoituu myönteisesti ympäristönsuojeluun estää aktiivisella toiminnalla luontoon kohdistuvat ympäristöhait at ja asennoituu esimerkillisen myönteisesti ympäristönsu ojeluun ARVIOINNIN KOHDE 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Metsätraktorin käyttäminen hallitsee ohjattuna käyttämänsä kuljetusvälineen hallitsee lähes itsenäisesti käyttämänsä kuljetusvälineen hallitsee itsenäisesti käyttämänsä kuljetusväline en Varaosien, tarvikkeiden, poltto- ja voiteluaineiden ja työvälineiden valinta ja käyttö valitsee ohjattuna huoltotyössä tarvitsemansa varaosat, tarvikkeet, aineet, ja työvälineet, sekä käyttää työvälineitä hyväksyttävällä tavalla valitsee lähes itsenäisesti huoltotyössä tarvitsemansa varaosat, tarvikkeet, aineet, ja työvälineet, sekä käyttää työvälineitä oikein valitsee itsenäisesti huoltotyössä tarvitsemansa vara-osat, tarvikkeet, aineet ja työvälineet, sekä käyttää työ-välineitä sujuvasti ja oikein Metsätraktorin säätö ja teknologian ja tietotekniikan säätää ohjattuna työympäristön ja metsätraktorin toiminnat käyttäjälle säätää lähes itsenäisesti työympäristön ja metsätraktorin toiminnat käyttäjälle säätää itsenäisesti työympäristön ja metsätraktori 94

98 hyödyntäminen sopivaksi sopivaksi n toiminnat käyttäjälle sopivaksi ARVIOINNIN KOHDE 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Metsätraktorin rakenteen tunteminen tuntee osittain metsätraktorin voimansiirron ja moottorin toimintaperiaatteet sekä hydrauliikan ja sähkötekniikan perusteet tuntee pääosin metsätraktorin voimansiirron ja moottorin toimintaperiaatteet sekä hydrauliikan ja sähkötekniikan perusteet tuntee hyvin metsätraktori n voimansiirron ja moottorin toimintaperia atteet sekä hydrauliikan ja sähkötekniika n perusteet. Hydrauliikan ja sähkökaavioiden hyödyntäminen tulkitsee ohjattuna, metsätraktorin vian etsinnässä, hydrauliikka- ja sähkökaavioiden perusmerkistöjä tulkitsee ja pääosin hyödyntää oikein, metsätraktorin vian etsinnässä, hydrauliikka- ja sähkökaavioiden perusmerkistöjä. tulkitsee oikein ja hyödyntää sujuvasti, metsätraktori n vian etsinnässä, hydrauliikkaja sähkökaavioi den perusmerkist öjä. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja 95

99 Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tekee työtä ohjattuna ergonomisesti oikein, työsuojelu- ja työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä noudattaen tekee työtä ergonomisesti hyväksyttävällä tavalla, työsuojelu- ja työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä noudattaen tekee työtä ergonomisesti oikein, työsuojelu- ja työturvallisuu sohjeita ja - määräyksiä noudattaen ottaa huomioon erityisesti työmaan ja työn vaaratekijät ja tarvittaessa ilmoittaa niistä ottaa huomioon erityisesti työmaan ja työn vaaratekijät ja tarvittaessa ilmoittaa niistä ottaa huomioon erityisesti työmaan ja työn vaaratekijät ja tarvittaessa ilmoittaa niistä Vuorovaikutus ja yhteistyö keskustelee ohjattuna toiminnastaan keskustelee toiminnastaan keskustelee omaaloitteisesti ja luontevasti toiminnastaan sekä omaa hyvät kuuntelutaidot Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja tekemällä metsä- tai metsävarustellun maataloustraktorin huoltoja sekä kunnossapito- ja korjaustöitä sekä käyttämällä metsätraktoria puutavaran kuormauksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. 96

100 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Äidinkieli Mediaviestinnän perusteet Lukunurkka Toinen kotimainen kieli, ruotsi Svenska PRO Vieraat kielet English PRO Italiano per tutti, italiaa kaikille Eins-zwei-drei! Saksan perusteet Privet! Venäjän perusteet 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Matematiikka Talous- ja tilastomatematiikka Lausekkeet ja yhtälöt Matemaattiset menetelmät Fysiikka ja kemia Energia ja ympäristö Kestävä kehitys Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Suunnitteluohjelmat Sovellusohjelmat Viestintälaitteet 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Yhteiskuntataidot Oma talous Kansalaisen lakitieto Kuluttajatieto Työelämätaidot Työelämän pelisäännöt Yrittäjyys ja yritystoiminta Yritystoiminnan suunnittelu Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto Liikunta Liikunta Liikunta Terveystieto 2 Pakolliset Valinnaiset 8 osp 3 osp osp 3 osp osp 3 osp

101 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psykologia Ympäristöosaaminen Osa-alueita kohdista osp osp 16 osp Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden ( ) valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Maatalousalan perustutkintoon sisältyy Vapaasti valittavia opintoja 10 osp. Ne voivat olla yksilöllisen valinnan mukaisesti ammatillisia tai yhteisiä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat KPEDUn Wilmassa, josta opiskelija voi tehdä valintansa. Opiskelijan valinnat dokumentoidaan HOPSiin. Varusmies- ja siviilipalveluksen, harrastustoiminnan, vapaaehtoistyön, tutortoiminnan, opiskelijayhdistystoiminnan ja esim. autokoulun tuottama osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan tutkintokohtaisesti. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sen pohjalta, miten hankittu osaaminen vastaa ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita tai vapaasti valittavia tutkinnon osia. Päätöksestä vastaa perustutkintovastaava. Osaamisen laajuudessa tulee arvioida hankitun osaamisen merkittävyys, vaikeus ja kattavuus suhteessa koko tutkinnon tuottamaan osaamiseen. 98

102 Edellä mainittujen tuottama osaaminen voidaan tunnistaa myös ammatillisiin tai yhteisiin tutkinnon osiin. 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) on pedagoginen asiakirja, joka tehdään jokaiselle opiskelijalle ja jonka avulla ohjataan opiskelijan tutkinnon suorittamista. HOPS pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja valintoihin sekä yksilölliseen opinnoissa etenemiseen. Opiskelijan ennen tutkinnon osan opintoja aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja otetaan huomioon henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteena on tukea opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Opintojen aikana HOPS ohjaa ja tukee osaltaan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään osaamisen tavoitteet, oppimismenetelmät, tutkinnon osien suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä osaamisen arviointi (KPEDU 2015; Opetushallitus 2015). Siihen merkitään opiskelijakohtaisesti osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, opiskelun etenemismahdollisuus osaamisen tunnustamisen jälkeen, opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat sekä työssäoppiminen, työssäoppimispaikat ja -ajat (KPEDU 2015; Opetushallitus 2015). 99

103 Oppimisen arviointi dokumentoidaan myös henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tulee huomioida myös opiskeluvalmiuksien erilaisuus. (KPEDU 2015; Opetushallitus 2015.) Opintojen alussa opiskelija tekee oman opiskelusuunnitelmaansa ryhmänohjaajan/hops-vastaavan tai opinto-ohjaajan kanssa. HOPS tehdään Wilmassa sähköisenä lomakkeille alkuhaastattelu ja toteuttamissuunnitelma. Ryhmänohjaaja seuraa yhdessä opiskelijan kanssa säännöllisesti koulutuksen aikana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista. Opintojen edetessä suunnitelmaa päivitetään. 6 TYÖSSÄOPPIMINEN Tutkinnon osaamisalaan sisältyy vähintään 30 osp työssäoppimista. Opiskelijan työssäoppimisen määrä (osp) on yksilöllinen johtuen opiskelijan valitsemista ammatillisista valinnaista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista sekä mahdollisesta yksilöllisestä opinpolusta. Työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti tutkinnon osan osaaminen oppimisen loppuvaiheeseen, jolloin tutkinnon osan osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä. Opiskelija valitsee yhdessä opettajan kanssa työssäoppimispaikan. Työssäoppimisesta laaditaan aina ennen työssäoppimista opiskelijan sopimus. Sopimuksen allekirjoittavat työpaikalla työssäoppimisen ohjaaja, opiskelija ja mahdollisuuksien mukaan opettaja. Siinä yhteydessä käydään läpi työssäoppimisen tavoitteet ja oppimisen seurantakohteet. Opettaja ohjaa opiskelijan oppimista myös työssäoppimisen aikana. Työpaikkakäynnin jälkeen työssäoppimisen ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti sähköisten välineiden avulla. Oppimisen ohjaamisella varmistetaan, että opiskelijalla on oppinut ammattitaitovaatimuksien ja arviointikriteereiden mukaiset asiat niin, että hän voi osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä. Työssäoppiminen on suoritettava hyväksytysti ennen ammattiosaamisen näyttöä. Työssäoppimista 100

104 ohjaavan opettajan tehtävänä on varmistaa, että myös kaikki tutkinnon osaan oppimiseen liittyvät suoritukset on hyväksytty ennen ammattiosaamisen näyttöä. Työnantaja vastaa työssäoppimisessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään, vaikka opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (KPEDU 2015). 7 KANSAINVÄLISYYS Opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua ammattiopiston hakuprosessin kautta opintojensa aikana kv-työssäoppimis- tai vaihtojaksolle. Maatalousalan perustutkinnossa maatalousteknologian osaamisalalla kv-työssäoppimista voidaan suorittaa useissa eri tutkinnon osissa. Kv-jakson tavoitteet ja toteutus kuvataan opiskelijan HOPSissa. 8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN Opettajat suunnittelevat tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin opiskelijan arvioinnin tutkinnon osittain. Tutkinnon osan arviointisuunnitelmassa kuvataan mahdollinen aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä opiskelijan osaamisen arviointi. Opiskelijan oppimisen arviointi kuvataan erillisellä lomakkeella. Oppimisen arviointi ohjaa opiskelijaa tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen ja itsearviointiin. Osaamisen arviointi määrittää osaamisen arvioinnin menetelmät ja arvosanan muodostumisen periaatteet. Nämä suunnitelmat voivat tarkentua opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. (L 630/1998/630, 787/2014.) 101

105 Opettaja ja työpaikkaohjaaja / muu henkilöstö keskustelee opiskelijan kanssa ja antaa palautetta tämän oppimisesta ja osaamisen tasosta. Opiskelijaa kannustetaan kehittämään toimintaansa itsearviointinsa ja saamansa palautteen jälkeen. Arvioinnin oppaassa (Opetushallitus 2015) ohjeistetaan, että kaikki perustutkinnon perusteiden mukaan perustutkinnon suorittaneet tulee arvioida samojen periaatteiden mukaan huolimatta siitä, missä he ovat opiskelleet tai perustutkintonsa suorittaneet. Perustutkintojen perusteisiin on määritelty ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteet oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen tai pätevyys). Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on määritelty tasoille tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Opettajan tehtävä on tiedottaa opiskelijaa ennen osaamisen arvioimista, mitkä ovat tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet sekä mitkä ovat arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Opiskelijalle tulee selvittää oppimisen ja osaamisen arviointien tarkoitus sekä se, miten todistukseen tuleva arvosana muotoutuu. Arvioinnista tulee tiedottaa oikea-aikaisesti ja selkeästi kaikkia niitä henkilöitä (opiskelijat, huoltajat, työpaikkaohjaajat), joita arviointi koskee. (Opetushallitus 2015.) Osaamisen tunnustaminen mahdollistaa opintojen joustavuuden ja yksilöllisyyden. Osaamisen tunnistamisella pyritään siihen, että opiskelijan aiemmin hankkima epävirallinen oppiminen, arkioppiminen tai virallinen oppiminen ja tätä kautta osaaminen saadaan näkyväksi ja tunnustetuksi. Jokaisen tutkinnon osan arviointisuunnitelmassa on kerrottu, millaista osaamista voidaan ko. tutkinnon osassa tunnistaa ja tunnustaa. Tutkinnon osien osaamisen arviointisuunnitelmasta päättää koulutusyhtymän Ammattiosaamisen toimikunta. Tutkinnon osakohtaisessa osaamisen arviointisuunnitelmassa kuvataan ammattiosaamisen näyttö, mahdollinen muu osaamisen arviointi ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen sekä siitä päättäminen. 102

106 Mikäli tutkinnon osa arvioidaan vain ammattiosaamisen näytöllä, ko. arvosana on myös koko tutkinnon osan arvosana. Kun ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla, arvosanasta päättää opettaja ja työelämänedustaja yhdessä. Tutkinnon osan arvosana päätetään, kun kaikki osaaminen on arvioitu ja arvioinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja(t). Tutkintotodistukseen tulevat arvosanat annetaan aina osaamisen arvioinnin pohjalta asteikolla tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Arvosana annetaan tutkinnon osittain tutkinnon perusteissa olevien arviointikriteerien perusteella. Arvioinnin perusteet on aina kirjattava. (Opetushallitus 2015.) Arvioinnista vastaava opettaja kirjaa arvosanan Wilmaan viipymättä, mutta vähintään kahden (2) viikon kuluessa suoritetusta arvioinnista. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta tiedotetaan suullisesti arvioinnin yhteydessä, jolloin opiskelija saa myös tietoonsa perusteet arvioinnista ja hänelle voidaan antaa myös kopio ammattiosaamisen näytön arviointilomakkeesta. Opiskelijalla on mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos osaamisen arviointi on hylätty, tai hyväksytyn arvosanan korottamiseen. Tästä mahdollisuudesta tulee tiedottaa opiskelijoita etukäteen. Opiskelijalta voidaan edellyttää parempaa oppimisen edistymistä ja osaamisen vahvistamista ennen uusimis- ja korottamistilaisuutta. Määrällistä rajaa uusimisille tai korottamisille ei ole. Opiskelijalla on koko opiskelunsa ajan oikeus osaamisen osoittamisen uusintaan tai osaamisen arvosanan korottamiseen. Osaamisen arvioinnin uusimisen ja korottamisen osalta opiskelija neuvottelee ko. tutkinnon osan arvioinnista vastanneelta opettajalta. Tutkintotodistuksen saamisen jälkeen opiskelija voi korottaa arvosanojaan yksityisopiskelijana. (Opetushallitus 2015.) Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen osaamisen arviointiin, hänellä on oikeus tehdä arvioinnista oikaisupyyntö. Ensisijaisesti arvosanoista tulee keskustella arvioinnin suorittaneen opettajan/opettajien kanssa. Keskustelun jälkeen opiskelija voi tehdä suullisen tai kirjallisen oikaisupyynnön opettajalle tai rehtorille 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltamisen perusteet tietoonsa. Jos opiskelija on tyytymätön oikaisupyynnöstä tehtyyn päätökseen, hän voi tehdä oikaisupyynnön KPEDUn ammattiosaamisen toimikunnalle kirjallisena 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon ensimmäisen oikaisupyynnön päätöksestä. 103

107 LÄHTEET KPEDU Opetussuunnitelma. Yhteinen osa ammatilliseen peruskoulutukseen. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta /630. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 787/2014. Opetushallitus Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa. Pdf-tiedosto. Saatavissa: Luettu: Opetushallitus Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot. Pdf-tiedosto. Saatavissa: Luettu:

108 LIITTEET Liite 1: Ammatilliset opintopolut Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologian osaamisala, kpedu Työskentel y maatalousa lalla 15 osp Maaseutuy rittäminen 20 osp Maatalouskoneiden ja laitteiden käyttäminen, huoltaminen ja korjaaminen 40 osp Valinnaiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat. pakolliset 19 osp Yhteiset tutkinnon osat, valinn. 16 osp vap. val. 10 osp Maatalouskoneiden korjaajan polku Koneurakoitsijan polku Maanrakentajan polku Maatalouskauppiaan polku Maatalous- ja maanrakennuskoneiden hyödyntäminen Maatalous- ja maanrakennuskoneiden hyödyntäminen Maatalous- ja maanrakennuskoneiden hyödyntäminen Maatalous- ja maanrakennuskoneiden hyödyntäminen Automaation hyödyntämin en Automaation hyödyntämin en t l d Automaation hyödyntämine n Automaation hyödyntämin en maatalous Maatalouskoneid en huoltaminen ja korjaaminen Maatalouskoneid en huoltaminen ja korjaaminen Maatalouskonei den huoltaminen ja korjaaminen Maatalouskonei den huoltaminen ja korjaaminen Koneiden huoltami nen ja korjaamin en sekä Työkoke mukseee n perustuv a Työkoke mukseee n perustuv a Työkoke mukseee n perustuv a 1

109 Liite 2: Yhteiset opintopolut KPEDU: kaikille perustutkinnoille tarjottavat yhteiset opintopolut. HOPSissa tarkennetaan suoritettavat opinnot tutkinnon pakolliset osat osaamisalan pakolliset osat Valinnaiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat. pakolliset 19 osp Yhteiset tutkinnon osat, valinn. 16 osp vap. val. 10 osp Kaksoistutkinnon polku (ylioppilaaksi) lukio 15 osp lukio 16 osp+ verkkokurssit 3 osp lukio 16 osp lukio 10 osp Jatko-opintojen polku (amk tai yliopistoon) väylä/amk tai lukio 15 osp YTO tai lukiossa 16 osp + verkkokurssit 3 osp YTO tai lukio väylä/ amk tai lukio Kansainvälisyyden polku (TOP ulkomailla) vieraat kielet, kulttuurien tuntemus kv-toiminta/ - vaihto Huippuosaajan polku (ammattitaitokilpailuihin valm.) Huippuosaajana toim 15 osp Oikopolku (ylioppilas, toinen tutkinto, kesälukukausi) lukiossa /pt:ssa suoritettu kesällä TOP + am.os. näyttö lukiossa /pt:ssa suoritettu lukiossa /pt:ssa suoritettu suoritet tu 2