Ajankohtaista ARAssa ja asuntopolitiikassa

Transkriptio

1 Ajankohtaista ARAssa ja asuntopolitiikassa ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

2 ARAlle uusi johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet oikeustieteen kandidaatti Esa Swanljung toimitusjohtaja Harri Hiltunen (Suomen Kiinteistöliitto ry) riskienhallintapäällikkö Anneli Nieminen (Valtiokonttori) yliarkkitehti Henna Helander (Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto) toimitusjohtaja Pasi Holm (Pellervon taloustutkimus PTT) toiminnanjohtaja Anne Viita (Vuokralaiset VKL ry) asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola (Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus, henkilöstön edustaja)

3 Valtion asuntohallinto vuodesta 1949 parempaa asumista rakentamassa 1949 Asuntotuotantotoimikunta valtion asuntolainoitus tilapäisen asuntopulan poistamiseksi (KYM:n alaisuudessa) 1953 perustettiin ARAVA eli Asuntotuotannon Rahoitusvaltuuskunta 1966 Asuntohallitus (AH) sisäasiainministeriön alaisuuteen 1983 ympäristöministeriön alaisuuteen 1990 asunto-olojen kehittämisrahasto lakkautettiin , virastossa oli tällöin 180 henkilöä 1993 joulukuussa aloitti Valtion asuntorahasto (ARA) painopiste lainoituksessa, uustuotantoa korkeimmillaan yli asuntoa virastossa enimmillään 70 henkilöä 2008 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Viraston tehtäväkenttää laajennettiin rahoituksen lisäksi muita tehtäviä Lahteen Henkilömäärä 55 (syksy 2014)

4 Viraston lailla määritetyt tehtävät 1. huolehtia asuntojen tuotantoon, hankintaan ja perusparantamiseen myönnettävän valtion tuen sekä asumiseen liittyvien valtion avustusten ja takausten toimeenpanosta 2. ohjata ja valvoa arava- ja korkotukilainoitetun asuntokannan käyttöä sekä yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa huolehtia asunto- ja lainakantaan liittyvien valtion riskien hallinnasta 3. hoitaa asumista ja asuntomarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä ja tietopalveluja sekä niihin liittyviä selvityksiä

5 Asetuksella määritetyt tehtävät Asetuksella on keskuksen tehtäviksi määritelty: 1. kehittää valtion tukemaa asuntojen rakentamista ja korjaamista 2. edistää asuinkiinteistöjen suunnitelmallista omistajuutta, käyttöä ja hoitoa 3. tukea asuinalueiden ja elinympäristön laadun parantamista 4. edistää asumiseen liittyvää kehittämistoimintaa

6 Johtokunta pj. Esa Swaljung Ylijohtaja Hannu Rossilahti Johtoryhmä Yhteiset palvelut Asuminen Rahoitus hallintojohtaja Heli Huuhka Apulaisjohtaja Heli Huuhka johtaja Jarmo Linden Kehittäminen Suunnitteluprosessit ja johtokunta-asiat ARA kannan ohjaus, valvonta ja riskit Hankekäsittely Tietopalvelut Asuntomarkkinat Erityisryhmät Viestintä Tietohallinto Talous- ja henkilöstöpalvelut Kirjaamo ja arkisto Asuinalueiden laatu Asuinkiinteistöjen omistajuus ja hoito Korjaus- ja energiaavustukset Takaukset

7 As.kpl ARA-tuotanto Takauslainat (ei korkotukea) Välimallin asunnot Omistus ja osa om. asunnot Normaalit vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Eritysryhmien vuokra-asunnot arvio

8 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä ARA-tuotanto vuosikymmenittäin ARAVA Korkotuki

9 ARA-asuntojen osuus eri vuosikymmeninä 70% Valtion tukeman tuotannon osuus kaikista aloitetuista asunnoista 60% 57% 58% 50% 40% 30% 30% 32% 39% 25% 22% 20% 10% 0% 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku

10 Normaalit vuokra-asunnot Valtion tukema normaali vuokra-asuntotuotanto vuoden korkotukimalli 10 vuoden ns. välimallin vuokra-as. Normaalit vuokra-asunnot

11 Normaalien ARA-vuokra-asuntojen keskimääräinen vuosituotanto eri vuosikymmeninä Normaalit vuokra-asunnot, as. kpl/vuosi luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku

12 ARA-tuotanto alueellisesti vuonna 2013 Yhteensä asuntoa Helsingin seutu 40 % Muut suurimmat kasvukeskukset 39 % Muu Suomi 21 % Normaalit vuokra-asunnot asuntoa Helsingin seutu 49 % Muut suurimmat kasvukeskukset 46 % Muu Suomi 5 % Asumisoikeusasunnot asuntoa Helsingin seutu 64 % Muut suurimmat kasvukeskukset 36 % Muu Suomi 0 % Erityisryhmien vuokra-asunnot asuntoa Helsingin seutu 22 % Muut suurimmat kasvukeskukset 38 % Muu Suomi 40 %

13 Väestönlisäys kaupunkiseuduilla (Tilastokeskus) Metropoli-alue Muu Suomi Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti (kaupunkiseudut) Pori, Joensuu, Lappeenranta, Seinäjoki, Vaasa (kaupunkiseudut)

14 Alkava ARA-tuotanto 2014 on viime vuoden tasolla (+6%): lokakuun lopussa alkanut lähes 5200 asunnon rakentaminen Alkava tuotanto ja varaukset, vuosivertailu Alkava tuotanto Varaukset Takauslainat (hakemukset)

15 Asumisoikeus- ja takauslainahankkeet lisääntyneet viime vuodesta (tammi-lokakuu 2013 vs. 2014) Alkava tuotanto hanketyypeittäin, vuosivertailu Normaalit vuas. Erit.ryhmät As.oik. as Osa-omistus ja ok-lainat Takauslainat

16 ARA-tuotanto keskittyy kasvukeskuksiin (78%) viime vuodesta lisäystä Helsingin seudulle Alkava tuotanto alueittain, vuosivertailu Pks Muut aiesop. Turun seutu Lahden seutu Tampereen seutu Jyväskylän seutu Seinäjoen seutu Kuopion seutu Oulun seutu Muu maa

17 Perusparannus: as.oy. 40% pp-laina poistuu Perusparannuksen aloitukset, vuosivertailu Normaalit vuokratalot Erityisryhmät As.oy.talot

18 Uudet normaalit ARA-vuokra-asunnot kuntayhtiöiden varassa Normaalit vuokra-asunnot (9 600 as) Kuntien omistamat yhtiöt 65 % Pääkaupunkiseudulla kuntayhtiöiden osuus 72 % Helsinki, kuntayhtiön osuus 89 % (1 731 as.) Espoo, kuntayhtiön osuus 68 % (885 as.) Vantaa, kuntayhtiön osuus 46 % (411 as.) Yleishyödylliset yhteisöt 35 % VVO (1056 as), TA-yhtymä (578 as), Avara (346 as), Pirkanmaan avoasunnot (390 as,) Vuonna 2013: 73 % kuntayhtiöiden hankkeita, pääkaupunkiseudulla yhtä hanketta lukuun ottamatta kuntayhtiöt toteuttajina Asumisoikeusasunnot Toteuttajina pääosin yleishyödylliset yhteisöt (5 eri yhtiötä vuonna 2013) Lisäksi kunnallisena toimijana Helsingin kaupungin omistama asumisoikeusyhtiö

19 MAL-aiesopimukset kuntien ja valtion välillä tärkeitä Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla ARA mukana valmistelussa ja seurannassa ARA-tuotannolle tavoitteet kunnittain ARA-avustukset kunnallistekniikan rakentamiseen HELSINGIN SEUDUN ASUNTOTAVOITTEET MAL-sopimuksen tavoitetasoa asuntoa/vuosi vaikea saavuttaa, samoin 20%:n ARA-tuotanto-osuutta Stubbin hallitus: Tiukempi kytkentä liikennehankkeiden ja asuntorakentamisen välille. Siksi uusi sopimus valtion ja kuntien välille Kunnat sitoutuvat infrahankkeita vastaan nostamaan asuntotonttien kaavoitusta + 25% vuosina = mahdollistaisi asuntotavoitteen nostamisen as uudessa MAL-sopimuksessa vastaavassa vuosille Metropolihallinto MAL-asioita varten 2017 keväällä?

20 Rakennuskustannukset ARA-tuotannossa: PKS-alueella laskua kolmatta vuotta hintaero muuhun maahan n. 500 /m2 Normaalit vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot Kaikki hankkeet PKS Muut kasvukeskukset Muu maa LKM /m2 % ed. vuoteen LKM /m2 % ed. vuoteen LKM /m2 % ed. vuoteen ,3 % ,6 % ,4 % 1-10/ ,8 % ,6 % ,4 % Kilpailutetut hankkeet PKS Muut kasvukeskukset Muu maa LKM /m2 % ed. vuoteen LKM /m2 % ed. vuoteen LKM /m2 % ed. vuoteen ,8 % ,7 % ,4 % 1-10/ ,8 % ,6 % ,4 % Neuvottelu-urakkana toteutetut hankkeet PKS Muut kasvukeskukset Muu maa LKM /m2 % ed. vuoteen LKM /m2 % ed. vuoteen LKM /m2 % ed. vuoteen ,7 % ,5 % / ,7 % ,3 % 0 0

21 Asuntobudjetti 2015: Korkotuki- ja takauslainat Korkotukilainavaltuus: M (+210 M ) Takauslainavaltuus 285 M As.oy perusparannuksen takauslainavaltuus 100 M (samalla as.oy perusparannuksen 40 % korkotukilainoista luovutaan) Valtuudet mahdollistavat arviolta seuraavat asuntomäärät: Korkotukilainoitettu uustuotanto asuntoa Korkotukilainoitettu perusparannus asuntoa Korkotukilainoitettu hankinta 500 asuntoa Takauslainat (UT) asuntoa

22 ARA-avustukset TA+LTA 2015 TAE Erityisryhmien investointiavustukset 120,0 M 120,0 M Käynnistysavustukset (MAL + pks-takaus) 12,5 M 13,0 M Infra-avustukset aiesopimuskunnille 15,0 M 15,0 M Perusparannuksen käynnistysavustus 140,0 M --- Korjaus- ja energia-avustukset 53,0 M 35,0 M Asuinalueiden kehittämiseen 4,0 M 4,0 M Purkuavustukset 2,0 M 2,0 M Käyttötarkoituksen muutosavustus ,0 M Asumisneuvojatoimintaan 0,6 M 0,9 M Tutkimus- ja kehittämistoimintaan 0,7 M 0,7 M YHTEENSÄ 347,8 M 192,6 M (siirto VAR =>TA : 90 M 66 M )

23 KEA-avustusten määrärahat 2015: 35 M - alustava käyttösuunnitelma KÄYTTÖTARKOITUS/valtionapuviranomainen M Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen/kunta, hakuaika 12 Kuntotutkimusavustus kosteusvaurioituneisiin kohteisiin/ kunta, hakuaika Uusien hissien rakentaminen/ara, jatkuva haku 18 Liikkumisesteiden poisto/ara, jatkuva haku 2 1 YHTEENSÄ 33 KÄYTTÖTARKOITUS/valtionapuviranomainen M Pientalojen energia-avustus/kunta, hakuaika 2 YHTEENSÄ 2

24 Budjettiesitys tuo uusia tukimuotoja ja poistaa vanhoja 20-vuotinen vuokra-asuntojen rakentamisen kohdekohtainen korkotukimalli yleishyödyllisyyden ulkopuolelle (HEpuuttuu) Valtiontakaus asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainoille (HE annettu budjettilakina) -> 40% As.oy kt-laina pois käytöstä (haku mennessä) Pääkaupunkiseudulla käynnistysavustus (5000 /as) takauslainaan(1. LTA 2014 ja TAE 2015: as) Pääkaupunkiseudulle käyttötarkoituksen muutosavustus edistämään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokraasuntokäyttöön (2 M valtuus, noin 100 asuntoa) Asumisneuvoja-avustuksen nostaminen (0,9 M, max 35%) Terveyshaitta-avustuksista luopuminen Ok-talojen korkotukilainoista luopuminen (vähäinen kysyntä)

25 Hallitus linjasi keväällä kehyksissä erityisryhmien investointiavustuksen valtuuden kehityksen Valtuudesta päätetty kevään 2014 kehysriihessä seuraavasti milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa Kytkös rakennepoliittisen ohjelman tavoitteeseen vähentää laitoshoitoa

26 Ympäristöministeriön selvitys 2014: Investointiavustus parantaa tehokkaasti erityisryhmien asunto-oloja Avustuksilla saatu vuokrat kohtuullisiksi ja hyvälaatuisia asuntoja Kuntien rooli keskeinen erityisryhmien asuminen suunnittelu parantunut Kehitettävää asumisen, sote-palveluiden ja tonttipolitiikan yhdistämisessä Haku- ja myöntämisprosessi ARAssa pääosin toimiva Hienosäätöä avustuksen määrittelyyn edelleen Suosituksia: Hankehaun aikaistaminen (toteutettu, 2015 haku päättyi ) Asuntotarpeiden arvioinnin ja suunnittelun parantaminen ARAn ja tuenhakijoiden yhteistyön lisääminen edelleen Investointiavustuslain yksinkertaistaminen ARAn sote-osaamisen parantaminen (Sote-harjoittelija vuodeksi) Kehittämishankkeita tueksi Informaatio-ohjausta lisää (YMra 14/2014 Erityisryhmien investointiavustusjärjestelmän toimivuus)

27 Kymmenen vuotta investointitukea = asuntoa ( )

28 ARAn investointiavustukset erityisryhmille kohderyhmä Erityisryhmä Asunnot kpl % Avustus milj. % Keskim. avustus/ asunto ( ) Vanhukset % % Opiskelijat % 45 6 % Kehitysvammaiset % % Pitkäaikaisasunnottomat % 64 8 % Mielenterveyskuntoutujat % 32 4 % Muut erityisryhmät % 64 8 % yht % %

29 Erityisryhmäasuntojen hankehaku 2015 Kuntien oli toimitettava puoltamansa investointiavustushankkeet ARAan viimeistään Hakemusmäärä vähentynyt selvästi 2014=> => 103 / 251 M => 160M / 7000 as => 4300 as Hankevalinta eli uusien ehdollisten varausten antaminen tammikuussa 2015

30 Ara-asuntojen asukasrakenne painottuu selvästi pienituloisiin

31 Hallituksen asuntopoliittiset linjaukset Hallitusohjelma Asuntopoliittinen toimenpideohjelma Kehysriihipaketit vuosina 2013 ja 2014 Elvytyspaketti budjettiriihessä 2013 Stubbin hallituksen ohjelma kesäkuussa 2014 Keskeisenä tavoitteena edistää kohtuuhintaisten asumisratkaisujen tarjontaa niitä eniten tarvitseville kotitalouksille erityisesti pääkaupunkiseudulla

32 Asuntopoliittiset toimenpideohjelmat 1/2 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatko vuosille (PAAVO II) tekeillä AUNE ? Määrällisenä tavoitteena yhteensä asuntoa, tukiasuntoa tai hoitopaikkaa Asumisneuvonta-avustukset euroa vuodessa ARA toimii ohjelman ohjaus- ja seurantaryhmän sekä Asumisneuvontafoorumin vetäjänä ARA vastaa ohjelman verkkosivuista Asuinalueiden kehittämisohjelma (ASUKE) Vuosittain rahoitusta 3-4 milj. euroa Poikkihallinnollinen hanke, YM koordinoi, ARA vastaa ohjelmahankkeiden verkottamisesta (projektipäällikkö Hanna Dhalmann) ja myöntää avustukset Kehitysvammaisten asumisohjelma (KEHAS) vuosille ARA rahoittaa vuosittain 470 uudistuotanto asuntoa ja 60 peruskorjausasuntoa aikuisille laitoksesta ja lapsuudenkodeista muuttaville kehitysvammaisille henkilöille. Arjen keskiössä hanke: kehitetään uudenlaista asumisen suunnitteluprosessia, jossa kunnan asunto- ja sosiaalitoimen edustajat sekä kaavoittajat työskentelevät yhdessä. 4 kuntaa mukana, ARA koordinoi hanketta Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta vuoteen 2020, VNp , STM raportteja 15/2012

33 Asuntopoliittiset toimenpideohjelmat 2/2 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma (IKÄ-ASKE) Tavoitteena kotona asumisen edistäminen sekä edistää kuntien varautumista ikärakenteen muutoikseen Vanhusten ja vammaisten korjausavustus nousee 10 miljoonasta 13 milj. vuonna 2014 ja sen jälkeen 15 milj. euroon Hissiavustus nousee 20 miljoonasta 24 milj. euroon vuosiksi ja milj. euroon, hissien rakentamistavoite 200:sta 500 hissiin vuodessa (Hissi- Esteetön Suomi 2017 hanke) Erityisryhmien investointiavustukset vanhusten palveluasumiseen +10 milj. euroa vuodesta 2013 Yhteensä 28 toimenpidettä, 13 toimenpidettä, joissa ARA on yhtenä vastuutahona, ohjelman koordinointiin euroa vuodessa vuosina

34 Toteutettuja toimenpiteitä 1(2) Käynnistysavustus korkotuettavien normaalivuokra-asuntojen rakentamiseksi Helsingin seudulla ( /asunto, 10 M /vuosi). Valtion omistama A-Kruunu Oy rakennuttamaan ja omistamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Helsingin seudulla (pääomitus). Ns. normaalivuokra-asuntojen sekä nuoriso- ja opiskelija-asuntojen korkotukilainojen omavastuukorko alennettu 1 %:iin vuoden 2015 loppuun mennessä hyväksyttävissä lainoissa. Perusparannuskorkotukilainojen omavastuukorko alennettu 2,35 %:iin vuoden 2015 loppuun mennessä hyväksyttävissä lainoissa Erityisryhmien asuntojen investointiavustusvaltuus nostettu 110 milj. eurosta 120 milj. euroon.

35 Toteutettuja toimenpiteitä 2 (2) Perusparannuksen käynnistysavustuksiin vuokra-, aso- ja asuntoosakeyhtiötaloille osoitettu 15 M vuonna 2013 ja 100 M vuonna Vuoden 2014 toisessa lisäbudjetissa avustusvaltuus nostettu140 milj. euroon Takauslainoitettavien vuokra-asuntojen rakentamiseksi pääkaupunkiseudulle myönnetään käynnistysavustusta vuosina (5 000 / asunto, 2,5 M vuonna 2014 ja 3 M vuonna 2015, ei takausmaksua) Asuinalueiden ns. infra-avustuksiin osoitetaan 15 M /vuosi vuosina MAL-aiesopimusalueilla (viimeinen haku päättyi 15.10) Asuntotuotannon edistämiseksi määrällinen kytkös vuokraasuntotuotannon ja asumisoikeusasuntotuotannon välillä poistettu ASP-järjestelmän kehittäminen (HE annettu)

36 20 vuoden korkotuki? Uusi 20-vuotinen korkotukimalli vuokra-asuntojen rakentamiseen kohdekohtaisin rajoituksin, mutta yleishyödyllisyyden ulkopuolelle Mallissa käytössä omakustannusperiaate ja asukasvalinta sekä tuotontuloutus rajoitettu mutta ei tasausta kohteiden välillä Uuden mallin tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa, esitystä on valmisteltu budjettilakina, mutta ei annettu eduskunnalle 40 vuoden korkotuen kilpailukyky luvattu turvata

37 Ajankohtaista vuokrien valvonnassa Lakimuutos : Vuokranvalvonta siirtyi kunnilta ARAlle Valvonta on viranomaislähtöistä hallinnollista toimintaa ja valvontaresurssit kohdennetaan koko ARA-kantaan suunnitelmallisesti. Valmistelussa oleva lakimuutos: Omakustannusperiaatetta koskevia säännöksiä kehitetään Mahdollisia muutoksia mm. Varautumiseen tulossa rajoitus Tasaukseen muutoksia Jälkilaskelman laatimisvelvollisuus vuokrataloyhteisöille Kilpailutusvelvollisuus: isännöinti-, hallinto-, huolto- ja muut kiinteistönhoitopalvelut sekä kunnossapitotyöt

38 Vuokravalvonta: Ohjeistus ja raportointi ARAn aiemmin antamat ohjeet vuokranmäärityksen periaatteista ovat soveltuvin osin edelleen voimassa ARA ei toistaiseksi edellytä, että vuokrataloyhteisöt raportoisivat vuokranmääritystietoja ARAlle. Raportointia tullaan kuitenkin edellyttämään myöhemmin tätä tarkoitusta varten kehitettävän tietojärjestelmän kautta. Laajempaa ohjeistusta ja koulutusta annetaan vuokrataloyhteisöille vasta lakimuutoksen jälkeen

39 Asumisen tukijärjestelmän vaikuttavuus -hanke Hankkeen taustalla valtioneuvoston periaatepäätös asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille sekä kevään 2013 kehysriihen yhteydessä sovittu asuntopoliittinen uudistuspaketti. Tehtävänä on selvittää nykyisen asumisen tukijärjestelmän ja verotuksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä tehdä ehdotuksia niiden kehittämiseksi. Tarkastellaan erilaisia suoria asumisen ja rakentamisen tukia sekä välillisesti verotuksen kautta annettavia verotukia. Lisäksi hankkeessa arvioidaan tukiin liittyvää sääntelyä ja sen vaikuttavuutta. Verotusta tarkastellaan siltä osin kuin se vaikuttaa asuntomarkkinoihin ja asuntokauppaan, tonttitarjontaan ja asuntosijoittamiseen. Hankeryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka ja varapuheenjohtajana valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Jukka Pekkarinen. Jäsenet: Liisa Linna-Angelvuo (YM), Kari Ilmonen (STM), Jarmo Lindén (ARA),Anne Neimala (Kela), Lauri Kajanoja (Suomen Pankki), Ilkka Lehtinen (Tilastokeskus),Elias Oikarinen (Turun yliopisto). Sihteeristö YM:stä, VM:stä ja ARAsta. Hankkeeseen liittyen teetetty kirjallisuuskatsaukset liittyen verotukseen (VATT) sekä muita maita koskeviin tukijärjestelmiin (PTT). Lisäksi kuullaan sidosryhmiä. Hankeryhmän toimikausi päättyy ja hankkeen tulokset ovat käytettävissä seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa.

40 Asumisen tuki- ja verojärjestelmän tavoitteet Hyvän tukijärjestelmän kriteerit Tukimuodot ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita Mahdolliset vääristymät ovat mahdollisimman pienet Asuntopoliittiset tavoitteet Asuntoja on kysyntään nähden riittävästi Asuntomarkkinat ovat vakaat Tulotason mukainen kohtuuhintaisuus Eheä yhdyskuntarakenne ja monipuolinen asukasrakenne Asuntokannan kunto Esteetön asuntokanta ja asuinympäristö

41 Asuntopolitiikan näkymiä Resursseja asumisen tukemiseen ei ole tulossa lisää Asuntomarkkinoiden erilaiset tilanteet näkyvät myös tukipolitiikassa tuettu uustuotanto keskittyy vain muutamille kasvupaikkakunnille Erityisryhmäasumisessa tarpeita laajemmin ja investointiavustusten tukivolyymeistä on linjattu liittyen tuleviin vuosiin: 120 milj. euroa 2015, 140 milj. euroon vuonna 2016, 160 milj. euroon vuonna 2017 ja 140 milj. euroon vuonna Suoria tukia vähemmän, takausten rooli todennäköisesti korostuu Asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuksen takauslainat v.2015 Myös uustuotannon takauslainat kiinnostaneet aiempaa enemmän jo tänä vuonna Asumisen ja asuntokannan kehittämistarpeita on kuitenkin myös kasvuseutujen ulkopuolella Valtiolla riskienhalinnnan näkökulma ja tähän liittyvät erilaiset toimenpiteet Asuntokannan kehittämiseen liittyy myös muita näkökulmia (energiatehokkuus, yhdyskuntarakenne, väestön ikääntyminen ja esteettömyys, asumisen terveellisyys) ARA tarjoaa välineitä ja tukea asumisen ja kiinteistökannan kehittämiseen jatkossakin Kuntien rooli on tärkeä (maankäyttö, erityisryhmät, kunnan vuokra-asuntokanta, koordinointi)