ARA JA ARAN TUET ERITYISRYHMILLE

Transkriptio

1 ARA JA ARAN TUET ERITYISRYHMILLE Asumisen uudet tuulet ja palvelujen kehittämisen haasteet -seminaari Rovaniemi Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)

2 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Vesijärvenkatu 11 A LAHTI Puh

3 Valtion asuntohallinto - 60 vuotta hyvinvointivaltiota rakentamassa 1949 Asuntotuotantotoimikunta valtion asuntolainoitus tilapäisen asuntopulan poistamiseksi 1953 perustettiin ARAVA eli Asuntotuotannon rahoitusvaltuuskunta 1966 Asuntohallitus (AH) sisäasianministeriön alaisuuteen 1983 ympäristöministeriön alaisuuteen 1990 asunto-olojen kehittämisrahasto lakkautettiin , virastossa oli tällöin 180 henkilöä 1993 joulukuussa aloitti Valtion asuntorahasto (ARA) painopiste lainoituksessa, uustuotantoa korkeimmillaan yli virastossa 70 henkilöä 2008 alusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Henkilömäärä nyt noin 55 - rahoituksen lisäksi muita tehtäviä

4 60 vuotta = miljoona uutta asuntoa Lähes joka toinen asunto on rahoitettu valtion tuella Miljoonannen valtion tuella tuotetun asunnon rakennustyöt ovat alkaneet Helsingin Jätkäsaaressa. Asunnon rakennuttaa Helsingin opiskelija-asuntosäätiö HOAS Välimerenkatu 5:een. (tiedote )

5 ARA-rajoitukset = vuokralaisen parhaaksi Vuokra-asuntokäyttö 40 vuotta Avustuskohteissa erityinen käyttövelvoite 20 vuotta Asukasvalintaperusteet Asukasdemokratia (yhteishallintolaki) Vuokrien omakustannusperiaate Luovutusta ja luovutushintaa koskevat rajoitukset ITSENÄINEN ASUMINEN JA VAHVA ASUMISTURVA Omistajayhteisöt kunnallisia tai yleishyödyllisiä asuntoyhteisöjä, joita koskevat yleishyödyllisyyssäädökset, kuten voiton tulouttamista koskevat rajoitukset (koskee myös kuntia), riskinottokielto ja konsernirajoitukset

6 ARA-TUOTANTO 2000-LUVULLA

7 ARA elvytys pysäytti asuntotuotannon romahduksen alle asunnon v. 2009

8 Uudet tuetun asumisen ARA - haasteet Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Energiatehokkuuden parantaminen Kilpaillun tuotannon määrän ja osuuden lisääminen Laadultaan tarkoituksenmukaisten ja hinnaltaan kohtuullisten erityisasumiskohteiden aikaansaaminen kohderyhminä erityisesti pitkäaikaisasunnottomat, mielenterveyskuntoutujat, muistihäiriöiset vanhukset sekä kehitysvammaiset Pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen Laitosten/asuntoloiden alasajo Asumiseen ja asuntotuotantoon liittyvän kehittämistoiminnan lisääminen ja vauhdittaminen

9 ENERGIATEHOKKUUS ARA-KOHTEISSA Suositaan laadukkaita, energiatehokkaita ja yhdyskuntarakennetta tiivistäviä asuinrakennuksia. Hakija voi esittää hakemuksessa hankkeelle asettamansa, vuoden 2010 alussa voimaan tulleisiin määräyksiin nähden tiukemman energiatehokkuusvaatimuksen. Annettua tietoa voidaan käyttää hankkeiden priorisoinnissa annettaessa niille varauksia. ILMASTO SÄÄ Pinatubo

10 YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN ARAn tukemassa asuntorakentamisessa suositaan hankkeita, jotka sijoittuvat edullisesti: -hyvät palvelut ja liikenneyhteydet Uudet hankkeet eivät saa sijoittua vanhoille laitosalueille, vaan taajamaan muun rakennuskannan joukkoon. Korjausrakentamiskohteissa sovelletaan tarveharkintaa ja myös niissä suositaan kohteita, jotka sijaitsevat edullisesti yhdyskuntarakenteessa. Hakemuksen yhteydessä tulee selvittää em. seikat ja lähiympäristö palveluineen.

11 ARAN TUET 2011 Arvioidut asuntomäärät, joita valtuudet mahdollistaa: Uustuotanto yht as. (korkotukilainat as. /takauslainat as. Perusparannus n as. / Hankinta 500 as.

12 Asuntorakentamisen avustusten kehitys 2006 TAE Milj. euroa TAE 50 0 Investointiavustukset Korjaus- ja energiaavustukset Muut avustukset (mm.infra, tal. tukitoimet) Käynnistysavustukset Avustukset yht.

13 Erityisryhmien investointiavustukset Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi voimaan v ARAn kontolle erityisryhmille tarkoitettujen asuntokohteiden kokonaisrahoitus (asunnot ja palvelutilat) investointiavustus + korkotukilaina Samanaikaisesti RAY lopetti palvelutiloja käsittävien kohteiden avustamisen Vuonna 2011 avustusvaltuus: 110 milj

14 Erityisryhmien investointiavustusten tukiprosentit 2011 I tukiluokka enintään 10% (opiskelijat, nuoret) II tukiluokka enintään 20-25% (tukiasunnot, mielenterveyskuntoutujat) III tukiluokka enintään 35-40% (palveluasunnot, vammaiset) IV tukiluokka enintään 50 % (pitkäaikaisasunnottomat, laitoshoidosta palvelutaloon siirtyvät kehitysvammaiset) JOKAINEN TUKIPÄÄTÖS JA TUEN MITOITUS ARVIOIDAAN JA PERUSTELLAAN ERIKSEEN ARA TAKAA 100 % RAHOITUKSEN = AVUSTUS + KORKOTUKILAINA KATTAA RAKENNUSKUSTANNUKSET

15 Vuosina avustettu yhteensä noin asuntoa (yht. 315 milj. )

16 HANKEHAKU kevät 2011: Tukea saaneet asunnot käyttäjäryhmittäin: Pitkäaikaisasunnottomat 249 Kehitysvammaisten hankkeet 517 Muiden vammaisryhmien hankkeet 34 Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat 111 Muistihäiriöiset vanhukset 1500 Huonokuntoiset vanhukset 722 Opiskelijat 616 Nuorisohankkeet - Vanhusten tuki- ja vuokra-asunnot 54 YHTEENSÄ 3803 asuntoa

17 Kelpoisuuskriteereitä Erityisryhmähankkeiden hankevalintakriteereitä Kunnan puolto välttämätön (II-IV tukiluokka: sos.terv. toimen lausunto) Hakijan riskiluokitus Kunnan riskiluokitus (VK-luokitus): mm. kunnan takauksen vaatiminen Tarpeellisuuskriteereitä ARAn asuntomarkkinatiedot väestökehitys, tyhjät asunnot, suhde vapaarahoitteisiin vuokriin/hintoihin Asuntojen tarve ko. erityisryhmälle paikkakunnalla Kuntaan myönnetyt investointiavustukset Toteutuskelpoisuuskriteereitä Laatu ja kodikkuus Rakennuskustannukset (tavoitehintalaskelma) Asumiskustannukset, palveluiden hankinta Energiatehokkuus Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen (sijaintikartta, palvelut)

18 2011 hankevalinnan etusijajärjestyskriteereitä Helsingin seudun aiesopimuskuntien avustuskohteet muiden kasvukeskusseutujen (Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Seinäjoen seudut) erityisryhmäkohteet painottaen pitkäaikaisasunnottomien, kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja muistihäiriöisten vanhusten hankkeita muun Suomen asunnottomille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja muistihäiriöisille vanhuksille tarkoitetut hankkeet muun Suomen muille kuin edellä mainituille erityisryhmille tarkoitetut hankkeet. Aloitusvalmius vuoden 2011 aikana ARA on arvioinut aiempaa tarkemmin hankkeiden liittymistä sijaintikunnan ja laajemmin alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteeseen. Kunnilta pyydettiin aiempaa tarkempi sosiaali- ja terveystoimen lausunto hankkeen pitkäkestoisesta tarpeesta paikkakunnalla.

19 (ASUNTO-)SUUNNITTELUPROSESSI RAKENNUSOIKEUDEN HANKINTA (TONTTI) HANKESUUNNITTELU LUONNOS- SUUNNITTELU (L1,L2) ARA: OSAPÄÄTÖSVAIHE PÄÄPIIRUSTUS- SUUNNITTELU ARA: VARAUSVAIHE / HANKEHAKU TOTEUTUS- SUUNNITTELU RAKENNUSAIKAINEN SUUNNITTELU

20 SUUNNITTELUN JA KUSTANNUSTEN OHJAUS 100 % Hankkeen suunnitelmat ja tavoitekustannukset esitellään etukäteen ARAlle Kustannuksiin vaikuttaminen Kustannusten syntyminen Tontin hankinta Hankebudjetti L1 L2 Pää- Luonnokset piirus- tukset Rakentaminen alkaa Valmistuminen Loppuraportti

21 Valtion tukeman tuotannon yleinen tavoitetaso Valtion tukemien asuntojen tulee muodostaa toimivaa ja viihtyisää elinympäristöä sekä taloudellista ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Valtion tuella toteutettujen asuntojen on oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä Kustannuksiltaan kohtuullisia uudisrakentamiskustannukset hankintakustannukset perusparantamiskustannukset ylläpitokustannukset asumiskustannukset

22 ARA-suunnitteluopas 2011 Kevätkauden 2011 aikana on tarkoitus julkaista uusi ARAsuunnitteluopas Sisältää suosituksia ja ohjeita, ei ehdottomia määräyksiä Sisältää ohjeet hyvään suunnitteluun ja laatusuositukset erityisryhmien asunnoille Julkaistaan verkossa

23 ASUNNON SUUNNITTELU KEHITYSVAMMAISET JA VAMMAISET Esteettömyys Ryhmäkodeissa suositus >25 m² = henkilökohtainen asuinhuone + esteetön kylpyhuone (tarpeen mukaan keittotila tai -varaus) Ryhmäkodeissa asuintilaa, asunnot ja niihin välittömästi liittyvät yhteiset asuintilat (oleskelu-, ruokailu-, keittiö-, kerho-, toimenpide-, sauna-, pesula- yms. tilat) yhteensä n m² / asukas (huonealojen summa). Erillisasunnot >35 m², erillinen makuutila Kodikkuus, max. 5 (7) asukasta / ryhmäkoti Kahden ryhmäkodin synergia Erillisasunnot (yhteistilat yhteisiä)

24 LÄHIYMPÄRISTÖ Esteettömyys Turvallisuus, kevyen liikenteen erottelu ajo- ja pysäköintiväylistä Viihtyisyys, oleskelu- ja leikkialueiden sijoittelu sekä varustus Luonteva liittyminen ympäristöön

25 ESTEETTÖMYYS Rakennus on suunniteltu esteettömäksi: Lähiympäristö (piha, pihaväylät, paikoitus) Porrashuone, hissi, sisäänkäynnit Asunto, asuintilat, parveke, erityisesti wc- ja peseytymistilat, 2- tai useampikerroksisissa asunnoissa ns. "selviytymiskerros".

26 ARAn tavoitetaso: Esteetön asunto ja asuinympäristö Kaikki asunnot ja asuinympäristöt on suunniteltava siten, että mahdollisuus asua omassa kodissa säilyy mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää asuinhuoneiden ja kulkuväylien riittävän väljää mitoitusta ja esteettömyyttä Erityisryhmien sijaan pitäisi puhua eriytyneistä asumistarpeista, joita jokaisella jossakin elämänvaiheessa on Liikkumisesteisen ihmisen tulisi voida mahdollisuuksien mukaan asua normaalissa asuntokannassa Uusi teknologia asumisen apuna Tietoverkot ja mobiilit ratkaisut (hälytykset, viestit, kunnon seuranta ym.) Esteettömän asuinympäristön syntyminen edellyttää esteetöntä ajattelua läpi koko suunnittelu- ja rakentamisprosessin! 12,5-16,5 m² 4,1 m²

27 ASUINRAKENNUSTEN PORRASHUONEET Esteettömyys Hissi kaikille tasoille Porras: suoravartinen porras, varustettuna lepotasolla Porrashuoneessa luonnonvalo kaikilla tasoilla Luhtikäytävätaloissa asuintilat (oh, mh) eivät saa avautua luhtikäytävälle

28 Kahden ryhmäkodin synergia Ryhmäkoti 1 max. 5-7 asuntoa Ryhmäkoti 2 max.5-7 asuntoa asunto wc (yhteisoleskelutila) keittiö sauna yht.tilat yhteisoleskelutila (keittiövaraus) piha

29 ASUNNON SUUNNITTELU ERITYISRYHMÄHANKKEET Joustavuus, asuntojen yhdistely ja erottelu

30 ARK-SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ HANKEHAKU / VARAUSVAIHE Luonnokset Asemapiirros, rakennuksen sijoittelu Luonnospohjapiirrokset: tilaratkaisut Tilojen pinta-alat Leikkauksia, julkisivuja, havainnekuvia tarpeen mukaan A3/A4 tulosteet (1 sarja) riittävät ENNEN URAKKAKILPAILUA Suunnitelmat kommentoitavaksi (esim. s-postilla arkkitehdille) OSAPÄÄTÖSVAIHE (suunnitelmien ja kustannusten hyväksyntä) Pääpiirustussarja (1 s taitettuna, pinta-alat näkyvissä) HUOM! Luonnoksia, suunnitelmia kommentoitavaksi missä vaiheessa tahansa (erityisesti ihan alkuvaiheessa)!

31 ARAn kehittämisraha ARAn kehittämishankkeiden painopisteet 2011 Asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen euroa Vuonna 2011 kehittämishankkeiden painopisteet ovat (YM/ARA käyttösuunnitelma): Erityisryhmien asuminen Kiinnitetään huomiota mm. asumisen laatuun, esteettömyyteen ja asunnottomuuteen ARA-tuotantoon liittyvä kehittäminen Kiinnitetään huomiota mm. energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja tuotantotarpeeseen Asuinalueisiin liittyvä kehittäminen Kiinnitetään huomiota mm. asuinalueiden uudistamiseen ja energiatehokkuuteen Energiatehokas asuntojen korjaus Kiinnitetään huomiota mm. kerrostalojen energiatehokkaaseen perusparantamiseen ja elinkaarikustannusten hallintaan Kehittämishankkeiden tarkoituksena on tuottaa käytännönläheisiä ja julkisia ratkaisuja, konsepteja, kartoituksia, malleja,yms. ARA tulee julkaisemaan ja levittämään tietoa tuloksista

32 Asunnon arviointimenetelmä, ARVI ARVI on verkkosivuilla toimiva julkinen tietokanta, työväline ja tietolähde esteettömän asuinympäristön suunnittelua ja arviointia varten ARVIin on kerätty asuntosuunnittelua koskevia määräyksiä, ohjeita ja suosituksia, jotka on luokiteltu yleisiksi tai erilaisten liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden vaatimuksiksi ARVI löytyy aran verkkosivuilta: Käynnissä MONA-kehittämishanke, jossa ARVIn käyttöliittymä uudistetaan (vuoden 2011 aikana)

33 (ja ao. kunta/kaupunki) Parempaan erityisryhmien asumiseen Pienasunnon suunnittelu Vanhusten ja vammaisten palvelutalon kehittäminen ARVI asunnon arviointimenetelmä Käpytikkatalo hakuohjeet

34 Kiitoksia!