Mitä ARA-rahoilla tulevaisuudessa rakennetaan?

Transkriptio

1 Mitä ARA-rahoilla tulevaisuudessa rakennetaan? Vuokralaiset VKL ry:n valtakunnalliset vuokralaispäivät Jouni Parkkonen toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry

2 Mikä KOVA? Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry on valtakunnallinen vuokrataloyhtiöiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, jonka toiminta käynnistyi syksyllä KOVAn perustamisen taustalla oli halu vahvistaa aidosti yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden edunvalvontaa ja yhtiöiden näkemysten parempaa huomioimista asuntopolitiikassa. KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokraasuntojen omistajia ja vuokranantajia sekä haluaa koota kohtuuhintaisen vuokra-asumisen toimijat yhden katon alle. Hallituksen puheenjohtajana Jaana Närö. Toiminnanjohtajana Jouni Parkkonen. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Kuntatalolla Helsingissä. KOVAn nettisivuilta löytyy kaikki ajankohtainen tieto, mm. lausunnot, tiedotteet, ym. asiat.

3 21 jäsenyhteisöä. KOVA lukuina KOVAn jäsenyhteisöt noudattavat toiminnassaan ns. omakustannusperiaatetta, eli niiden tavoitteena ei ole tehdä voittoa. KOVAn jäsenyhteisöillä on pysyvässä omistuksessaan vuokra-asuntoa 77 kunnassa Hangosta Sodankylään. Asukkaita näissä asunnoissa noin KOVAn jäsenyhtiöiden asuntomäärä muodostaa 40 % valtion tuella rakennetusta vuokra-asuntokannasta. KOVAn jäsenyhteisöjen vuoden 2016 aikana käynnistyvät investoinnit ovat yhteensä 951 miljoonaa euroa. KOVAn jäsenyhteisöillä käynnistyy vuoden 2016 aikana uuden, kohtuuhintaisen vuokra-asunnon rakentaminen. KOVAn jäsenyhteisöille valmistuu vuoden 2016 aikana lähes uutta, kohtuuhintaista vuokra-asuntoa.

4 KOVAn jäsenyhteisöt (6/2016 tilanne) YHTIÖ ASUNTOMÄÄRÄ A-Kruunu Oy 211 Alkuasunnot Oy Asuntosäätiön Vuokra-asunnot Oy 527 Espoon Asunnot Oy Helsingin kaupungin asunnot Oy Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy Kunta-asunnot Oy Lahden Talot Oy Niiralan Kulma Oy (Kuopio) Nuorisosäätiö sr Oulaisten Amiraali Oy 345 Oulun Sivakka Oy Pieliskodit Oy (Lieksa) 737 Setlementtiasunnot Oy 987 Sevas Oy (Seinäjoki) Tampereen Vuokratalosäätiö sr Tampereen Vuokra-asunnot Oy TVT Asunnot Oy (Turku) VAV Asunnot Oy (Vantaa) Y-Säätiö sr

5 Ja sitten itse asiaan!

6 Valtion asuntorahaston nykytila Valtion asuntorahaston (VAR) toimintaa ohjaa laki valtion asuntorahastosta (L 1144/1989). HUOM: ARA VAR ARA on virasto, VAR rahasto, vaikka molemmilla onkin sama johtokunta. Lain 1 : Asunto-olojen kehittämistoimenpiteiden rahoittamiseksi on ympäristöministeriön alaisuudessa valtion talousarvion ulkopuolinen valtion asuntorahasto. Asuntorahaston 2 :ssä tarkoitettuja valtion talousarvion ulkopuolisia varoja käytetään lainojen myöntämiseen ja muuhun asuntorahoituksen tukemiseen siten kuin siitä erikseen säädetään tai valtion talousarviossa määrätään.

7 Valtion asuntorahaston nykytila... Lain 2 : Valtion asuntorahasto saa varansa: 1) rahaston perustamisen yhteydessä rahastoon siirretyistä saatavista (mm. vanhat aravalainat); 2) valtion tulo- ja menoarviossa rahastolle siirrettäväksi myönnetystä määrärahasta (määrärahoja ei ole siirretty vuoden 1993 jälkeen); 3) rahaston varoista myönnettyjen lainojen lyhennyksistä sekä korko- ja muista tuloista (lähinnä takausmaksut); sekä 4) vuokra-asuntojen lunastushinnan ja luovutuskorvauksen välisestä erotuksesta, myyntihinnan ja luovutuskorvauksen välisestä erotuksesta sekä korvauksista, jotka liittyvät rahaston varoista tuettavaan toimintaan.

8 Mitä menoja VAR:sta rahoitetaan nyt? Eduskunnan budjettivallan mukaisesti VAR:sta rahoitetaan tällä hetkellä seuraavia menoja (suluissa vuoden 2016 luvut, miljoonaa euroa): Otettujen lainojen korot ja lyhennykset (ei tällä hetkellä velkaa!) Takausvastuiden enimmäismäärä on ME ja tuettujen korkotukilainojen enimmäismäärä ME. ARA-vuokra-asuntojen uudistuotantoon ja perusparantamiseen myönnettyjen korkotukilainojen korkotuet (arviolta 13,2 ME) ja lainoihin liittyvät avustukset (=erityisryhmien investointiavustukset), 110 ME. Asuntotuotannon edistämiseen myönnetyt käynnistysavustukset, kunnallistekniikka-avustukset ja asuinalueiden kehittämisavustukset, yhteensä 35,9 ME. Kehittämishankkeiden rahoitus (=ARA:n kehittämismääräraha), 0,7 ME. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhtiöiden tukitoimenpiteet (=akordit ja avustukset), yhteensä 7 ME. Korjaus- ja energia-avustuksia, 5 ME (vain osa näistä rahoitetaan VAR:sta, osa valtion budjettitaloudesta). Valtion sijoittaman pääoman korko (=siirto valtion budjettitalouteen), 47 ME.

9 VAR:n rahoitusasema Ote valtion budjettikirjasta, mom Valtion asuntorahaston rahoitusasema vuonna 2016 Ns. yhdystilin arvioitu saldo Tulot Tulot asuntolainoista 530 Tulot takausmaksuista 10 Menot Korkotuki- ja avustusmenot 200 Siirto talousarvioon 47 Ns. yhdystilin arvioitu saldo Rahastoon kertyy enemmän varoja kuin sieltä maksetaan menoja (pääoma kasvaa noin 300 miljoonaa euroa vuonna 2016). Kun rahaston pääoma kasvaa, paine asuntorahaston varojen käyttämiseksi erilaisiin tarkoituksiin kasvaa!

10 Mihin tarkoituksiin VAR:n rahoja pitäisi käyttää? Valtion varoja tulisi yleisesti ottaen käyttää sellaiseen toimintaan, jossa niiden vaikuttavuus olisi mahdollisimman hyvä. Kuten edellä on ilmennyt, VAR:n varallisuus on pääosin peräisin sosiaalisen asuntotuotannon rahoittamisesta. -> Pieni- ja keskituloiset ovat maksaneet vuokrissaan kertyneen varallisuuden (toki osa tästä on maksettu myös asumistuilla). Oman elementtinsä ja rajauksensa VAR:n varojen käyttöön tuo EU:n valtiontukilainsäädäntö, jonka mukaan valtion tuki ei saa vääristää kilpailua.

11 Mihin tarkoituksiin VAR:n rahoja pitäisi käyttää? Lähtökohtana pitää olla, että VAR:n varallisuus päätyy uuden valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon hyväksi! Tämä edellyttää, että ARA-vuokra-asuntojen uudistuotannon rakennuttamiseen (=korkotuki ja avustukset) osoitetaan nykyistä enemmän tukea, jotta järjestelmän sosiaalinen luonne vahvistuu. Myös vanhojen arava-lainojen enimmäiskorkoja pitäisi madaltaa. Myös perusparannusten rahoitus tarvitsee lisätukea (=parempi korkotuki ja käyttöön perusparannusavustus), jotta perusparannuksista aiheutuva vuokralaisten ja vuokrataloyhtiöiden maksurasitus alenee. Väestöltään vähenevien alueiden yhtiöiden asuntokannan sopeuttamiseen tulisi kannustaa nykyistä paremmin ja lisätä tuen määrää, jotta olemassa olevien vuokralaisten maksurasitus ei tulisi kohtuuttomaksi. Tämä ilmiö tulee vahvistumaan kaupungistumisen myötä.

12 Mihin tarkoituksiin VAR:n rahoja pitäisi käyttää? On järkevää, että VAR:n varoin tuetaan jatkossakin maltillisesti kuntia kaupungistumisen kustannuksissa ja asuinalueiden uudistamisessa (esim. kunnallistekniikka-avustukset, lähiöprojektit). Hissien rakentamista voisi olla järkevää tukea jatkossakin, mutta avustus pitäisi kohdentaa nykyistä paremmin, esim. lähiötaloihin. Pitäisikö hintasäädeltyyn omistusasumisen rakentamiseen luoda oma valtion tukema malli? Mikä on VAR:n rooli jatkossa taloudellisten matalasuhdanteiden aikana? Aiemminhan rahastosta on tuettu avustuksin mm. korjausrakentamista huonoina aikoina. Pitäisikö VAR:sta myöntää lainoja infrahankkeisiin, joilla tuetaan myös asuntorakentamista? Olisi tärkeää joka tapauksessa, että VAR:lle luotaisiin tulonlähteitä, jotta sieltä maksettavat menot voitaisiin kattaa pysyvästi!

13 Kiitos! Jouni Parkkonen Toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry Toinen Linja Helsinki puh