PUUKERROSTALOT KIINNOSTAVAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUUKERROSTALOT KIINNOSTAVAT"

Transkriptio

1 PUUKERROSTALO 1

2 PUUKERROSTALOT KIINNOSTAVAT Kunnat ja valtiovalta ovat kaavoituksella ja palomääräysten uudistamisella luoneet mahdollisuuden rakentaa Suomeen lähivuosina huomattava määrä puukerrostaloasuntoja. Puutuoteteollisuus puolestaan on kehittänyt puukerrostalojen rakentamiseen uusia teollisia ratkaisuja, jotka ovat osoittautuneet erittäin kilpailukykyisiksi. Tässä esitteessä kerrotaan, mikä puukerrostalo on, miksi ja miten niitä halutaan rakentaa. Taloudellisia perusteita edistää puurakentamista Lisää kilpailua ja vaihtoehtoja asuntorakentamiseen Kotimainen uusiutuva ja ympäristöystävällinen luonnonvara Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen myös syrjäseuduille Vienti- ja verotulot kasvavat Puukerrostaloille on kysyntää Palomääräysten uudistuttua huhtikuussa 2011 puukerrostaloalueiden kaavoitus on edistynyt nopeasti. Kaavoituksen eri vaiheissa on yli puukerrostaloasunnon rakentaminen lähitulevaisuudessa. Puukerrostalohankkeita on virinnyt tasaisesti eri puolille Suomea. Suurimmat alueet ovat pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella. Merkittäviä kohteita on myös Joensuussa, Jyväskylässä, Raumalla ja Turussa. Puukerrostaloja on rakennettu myös aiemmin, 90-luvun alusta vuoden 2012 loppuun Suomeen on rakennettu 37 asuinpuukerrostaloa, joissa on yhteensä 649 asuntoa sekä kolme toimistopuukerrostaloa. Asukkaat viihtyvät uusissa puu kerrostaloissa Puukerrostalot vastaavat suomalaisten asumisen unelmiin. Avoimen kansalaiskeskustelun vastaajista 1 83 prosentilla oli positiivinen mielikuva puukerrostaloista ja usko puukerrostalorakentamisen yleistymiseen on vahva: yhdeksän vastaajaa kymme nestä uskoi puukerrostalojen rakentamisen lisääntyvän verrattuna muuhun kerrostalotuotantoon. Asukastyytyväisyyskyselyn 2 mukaan 84 prosenttia puukerrostalojen asukkaista viihtyy paremmin kuin aikaisemmassa asunnossaan ja 88 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväisiä asuntoonsa. Asukkaat kertoivat olevansa tyytyväisiä myös asuntojensa lämpötilaan (tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä 70 2

3 prosenttia) ilmanlaatuun ja ilmanvaihtoon (63 prosenttia) sekä ääneneristykseen (72 prosenttia). Kuluttajan valitessa rakentamisen materiaalin se tilastojen mukaan on 80 prosenttisesti puu. Kerrostalojen asukkaat haluavat puuta erityisesti näkyviin pintoihin. Runkomateriaaliksi puu käy siinä missä muutkin. Lisääntyvä kilpailu koituu asukkaiden eduksi Puurakentaminen on kilpailukykyinen vaihtoehto kerrostalojen rakentamiseen. Se lisää kilpailua ja tuo uusia vaihtoehtoja asuntorakentamiseen ja tätä kautta voi hillitä kustannusten nousua. Lisääntyvästä kilpailusta hyötyvät rakennuttajat ja rakennusliikkeet sekä erityisesti tulevat asukkaat. Puurakentaminen lisää kotimaista hyvinvointia Puurakentaminen tukee kotimaan taloutta. Puun käytön edistyminen rakentamisessa lisää kotimaisten tuotantopanosten käyttöä ja vähentää tuontipanoksia. Puutuotteiden viennin, jalostusasteen ja -arvon kasvu luo uusia työpaikkoja ja verotuloja. Metsäsektori työllistää suoraan noin suomalaista. Talous- ja työllisyysvaikutukset kohdistuvat eri puolille Suomea. Puurakentaminen on markkinavetoista aluepolitiikkaa. Se luo työtä ja hyvinvointia koko Suomeen, myös syrjäseuduille. Puutaloon tarvittava työmäärä on yhtä suuri kuin vastaavan tavanomaisen talon, mutta pitkälle esivalmistetussa puutalossa suurempi osa työstä tehdään sisätiloissa tehdashallissa hyvissä työoloissa säältä suojassa. Tämä helpottaa rakennus alan työvoimapulaa kasvukeskuksissa ja toisaalta parantaa työllisyyttä muualla Suomessa paikka kunnilla, joissa puutuotteita ja puisia rakennusosia valmistetaan. Puurakentamisella on merkitystä myös laajemmin metsäteollisuuden toimintaedellytysten kannalta. Puusta rakentaminen edellyttää puun hankintaa ja sahaamista, mistä syntyy sivutuotteita ja jakeita koko muun metsäteollisuuden raaka-ainetarpeiksi. Puurakentaminen palvelee siten välillisesti koko Suomen kansantaloutta. Viidennes maamme vientituloista ja 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta tulee metsäteollisuudesta. 1. Työ- ja elinkeinoministeriön, Puuinfon, Tekesin sekä Asumisen Osaamisklusterin nimissä Lahden Tiede- ja yrityspuiston ja Joensuun Tiedepuiston Fountain Parkilla touko-kesäkuussa 2012 teettämään avoimeen kansalaiskeskusteluun suomalaisen puukerrostalorakentamisen mahdollisuuksista osallistui internetissä 1781 vastaajaa. 2. Vuonna 2011 toteutettu asukastyytyväisyyskysely sisälsi neljä puukerrostalokohdetta, joissa oli yhteensä 157 asuntoa 6 rakennuksessa. Asunnot oli rakennettu vuosina Kyselyyn vastasi 75 prosenttia asukkaista, yhteensä 118 vastausta. Omistus asujia haastatelluista oli 58 prosenttia ja vuokra-asujia 42 prosenttia (Lähde: FWR ) 3

4 MINKÄLAINEN PUUKERROSTALO ON ASUA? Asuinkerrostaloksi sanotaan vähintään kolmen asunnon taloja, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin. Mikä on puukerrostalo? Kerrostaloja, joiden kantavat rakenteet ovat pääosin puuta, sanotaan puukerrostaloiksi. Ne voivat olla puulla verhottuja mutta välttämättä näin ei aina ole vaan puurunkoinen kerrostalo voi olla esim. tiiliverhottu. Uusien palomääräysten mukaan puuta voidaan käyttää tietyin edellytyksin myös puukerrostalojen asunnoissa, lattiassa, seinissä ja katoissa. Puukerrostalon käyttö Puukerrostalossa asutaan kuten muissakin kerrostaloissa. Puukerrostalojen asuntojen suunnittelua koskevat samat rakentamismääräykset kuin muitakin kerrostaloasuntoja. Puukerrostalojen tilat, tekniset laitteet, lämmitys, vesi- ja viemäröinti, ilmanvaihto ja sähkölaitteet toimivat samalla tavoin kuin muissakin taloissa. Paloturvallisuuden osalta puukerrostaloilta vaaditaan jopa enemmän kuin muilta taloilta. Siten puukerrostalot ovat mukavia ja erittäin turvallisia asua. Asukkailta saadun palautteen mukaan suurimmat erot puisten ja tavanomaisten kerrostalojen välillä ovat rakennuksen äänimaailmassa ja tuoksussa. Puutalot ovat hiljaisia mutta niiden äänimaailma poikkeaa muista kerrostaloista. Rakennuksissa ei esiinny kaikua. Puun tuoksua pidetään miellyttävänä. Puun vaikutus sisäilman laatuun Puupinnoilla on todettu olevan myönteinen vaikutus talon sisäilmaan. Puupinnat tasaavat kosteuden vaihteluita, jolloin huoneilma koetaan miellyttävämmäksi, erilaiset haittatekijät, kuten pöly, vähenevät ja mm. ilmanvaihdon tarve pienenee. Tämän seurauksena puutalon omistaja voi säästää energiaa. Puulla on todettu myös ns. antibakteerisia ominaisuuksia. Esimerkiksi saunoissa puiset lauteet on todettu hygienian kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Ääneneristys ja äänimaailma Asukkailta saadun palautteen mukaan puukerrostaloasunnot ovat erittäin hiljaisia. Naapurista tulevia häiriöääniä on vähemmän kuin muissa vastaavissa taloissa. Puukerrostalojen ilmaääneneristys on erityisen hyvä monikerroksisten rakenteiden ansiosta. Puukerrostalojen äänimaailmalle ominaista on, että korkeat äänet, kuten pianon soitto tai lapsen itku, eivät juuri kuulu. Samoin rakennuksen runkoa pitkin johtuvia ääniä, kuten poraamisesta aiheutuvaa ääntä, ei esiinny. Sen sijaan puukerrostalossa voi esiintyä esimerkiksi raskaista askelista aiheutuvia matalia tumpsahtavia askelääniä. Paloturvallisuus Puukerrostalot ovat erittäin paloturvallisia. Puukerrostalojen rakenteita koskee sama 60 minuutin palonkestovaatimus kuin muitakin vastaavia taloja. Tämän lisäksi puukerrostalossa puurakenteet suojaverhoillaan rakennuksen korkeudesta riippuen joko 10 minuutin tai 30 minuutin palamattomalla suojaverhouksella, joka estää palon leviämisen rakenteisiin. kaikki tilat varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla, joka käytännössä hyvin tehokkaasti estää palon syttymisen ja leviämisen. kaikista huoneistoista on vähintään kaksi poistumistietä, toinen yleensä parvekkeen kautta. Tulipalotilanteessa rakennuksen runkomateriaalilla ei ole asukkaan turvallisuuden kannalta merkitystä. Merkittävimpiä ovat huoneistoissa olevat tavarat, jotka palavat samalla tavalla talon materiaalista riippumatta. Ihmiselle vaarallisimpia ovat irtaimiston palon aiheuttamat myrkylliset savukaasut. Ne tainnuttavat ihmisen muutamassa minuutissa. Kestävyys Puukerrostalot ovat kestäviä. Niissä käytetään samanlaisia pintamateriaaleja kuin muissakin taloissa. Siten käytön aiheuttama kuluminenkin on samanlaista. Puhdistaminen ja huolto tehdään kunkin materiaalin valmistajan antamien ohjeiden mukaan. Puulla verhotut ulkoseinät ovat säälle alttiita ja siksi ne tulee huoltomaalata ja tarvittaessa uusia määrävälein. Uusilla teollisilla peittomaaleilla päästään jopa 15 vuoden uudelleenmaalausväliin. Maalauksen jälkeen talo on kuin uusi, mikä nostaa talon arvoa. Energiankulutus Puusta voidaan rakentaa erittäin ilmatiiviitä ja energiatehokkaita, jopa energiaa tuottavia taloja, kuten Aalto-yliopiston Luukku-talo ja Lantti-talo osoittavat. Myös muista kohteista tehtyjen mittausten mukaan puutalojen ilmatiiviys on erittäin hyvä. Puukerrostaloja koskevat samat energiatehokkuusvaatimukset kuin muitakin vastaavia taloja ja siksi eri materiaaleista rakennettujen talojen käytönaikaisessa energiankulutuksessa ei ole 4

5 Modelark, Titta Vuori eroja. Käytön aikaiset erot energiakulutuksessa johtuvat pää asiassa asukkaiden asumistottumuksista, toisin sanoen siitä, miten talossa asutaan. Perinteisistä kerrostaloista poiketen puukerrostaloissa on mahdollista tehdä jopa huoneistokohtainen energiakulutuksen mittaus, koska paloturvallisuuden ja ääneneristyksen vuoksi eristeitä sijoitetaan myös puukerrostalojen huoneistojen välisiin rakenteisiin. Samoin huoneiden välillä lämpötilaeroja voidaan säätää, mikäli talo on varustettu sen edellyttämillä säätimillä. Käytönaikaisen energiakulutuksen lisäksi rakentamisessa on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota rakentamisen ja rakennusmateriaalien valmistuksen energiankulutukseen ja ympäristövaikutuksiin. Tämä on luonnollista, sillä rakentamisen ja rakennustuotteiden valmistuksen ympäristövaikutusten merkitys osana koko elinkaarta korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän, kun käytönaikaista energiankulutusta pienennetään. Ympäristövaikutukset Puukerrostalon rakentamisen aiheuttamat luonnonvarojen ja energian kulutus sekä hiilidioksidipäästöt ovat tavanomaisia taloja pienemmät. Säästöä tulee niin materiaalien valmistuksessa kuin keveiden osien kuljetuksissa. Korvaamalla enemmän päästöjä tuottavia materiaaleja puulla näiden päästöt jäävät aiheutumatta. Lisäksi puurakenteet varastoivat puuhun kasvun aikana sitoutuneen hiilidioksidin kunnes rakennus poistetaan käytöstä ja puuosat poltetaan energiaksi. Puutaloihin käytetyt materiaalit ja energia ovat tavanomaista useammin uusiutuvia. Teollisesti esivalmistettujen osien vuoksi materiaalihukkaa ei juuri synny. Peruspuutuotteiden, kuten saha- ja höylätuotteiden, valmistuksessa jopa syntyy enemmän energiaa kuin kuluu. Samoin, kun talo aikanaan tulee käyttöikänsä loppuun, sen puu rakenteet voidaan kierrättää energiaksi. 6H 2 O + 6CO 2 C 6 H 12 O 6 + 6O 2 Yksi kuutiometri puuta sitoo kasvaessaan ilmakehästä yhden tonnin hiilidioksidia ja samalla fotosynteesissä vapautuu 0,7 tonnia happea takaisin ilmakehään. 1 TONNI HIILI - DIOKSIDIA 1 m 3 PUUTA 0,7 TONNIA HAPPEA 5

6 MITEN PUUKERROSTALOT RAKENNETA AN? Puukerrostalo voidaan rakentaa jopa alle puolessa ajassa perinteiseen rakentamiseen verrattuna TEOLLISIA VAIHTOEHTOJA Puukerrostalojen toteuttamiseksi on vaihtoehtoisia rakentamistapoja, joista voidaan valita kuhunkin tapaukseen optimi ratkaisu. Yhteistä niille on pitkälle viety teollinen esivalmistus ja rakentaminen säältä suojassa. Teolliseen puurunkorakentamiseen myös on kehitetty avoin teollinen puuelementtistandardi eli RunkoPES, jonka mukaan suunniteltuna eri järjestelmät ovat keskenään yhteensopivia ja niitä voidaan kilpailuttaa keskenään. Kilpailukyky Puukerrostalojen rakentaminen on kustannuksiltaan kilpailukykyistä. Ensimmäiset 2010 luvun puukerrostalokohteet ovat olleet kustannuksiltaan samoja tai edullisempia kuin vastaavat perinteiset kerrostalot. Puurakentamisen erityinen valtti on rakentamisen nopeus. Puukerrostalo voidaan rakentaa jopa alle puolessa ajassa perinteiseen rakentamiseen verrattuna, mikä tuo säästöä työmaan yleiskustannuksissa ja rakennusaikaisissa rahoituskustannuksissa ja toisaalta mahdollistaa nopeammat vuokraja myyntituotot. Parhaimmillaan teollisilla tilaelementtijärjestelmillä kuusikerroksisen asuinkerrostalon työmaan läpimenoaika on vain 2 kuukautta. Osaaminen Teolliset valmistajat tarjoavat kohteet tuoteosakauppana ottaen vastuun ratkaisujen valmistuksen lisäksi sekä suunnittelusta että asennuksesta. Tuote osakauppa helpottaa puukerrostalon tilaamista silloin, kun tilaaja on epävarma omasta puukerrostalorakentamiseen liittyvästä osaamisesta. Neuvottelu-urakka voi myös olla erittäin kilpailu kykyinen perinteiseen urakkatarjouskilpailuun verrattuna. Puukerrostalon rakennesuunnittelijalta vaaditaan AA-luokan pätevyyttä. Rakennusten suunnittelussa hyödynnetään mallinnusta (Building Information Model eli BIM), jonka avulla taataan valmistettavien osien ja eri teknisten järjestelmien hyvä yhteensopivuus ja työmaan sujuvuus. Puuosien asentaminen työmaalla on hyvin yksinkertaista. Puuelementit kiinnitetään toisiinsa tavallisesti ruuviliitoksin. Kerrokselliset rakenteet antavat hyvät ominaisuudet Hyvä ääneneristys johtuu siitä, että paloturvallisiksi rakennetut ilmatiiviit, kerrokselliset puurakenteet toimivat hyvin myös ääneneristäjinä. Äänien välittyminen huoneista toiseen estetään rakentamalla niiden rakenteet erilleen toisistaan ja käyttämällä kantavien rakenteiden saumoissa värinän johtumisen estäviä vaimentimia. Välipohjien kantavat rakenteet ylimitoitetaan raskaiden askeleiden aiheuttamien värähtelyiden poistamiseksi. Lisäksi välipohjiin lisätään massaa esimerkiksi pintabetonitai kipsimassan avulla.. Automaattinen sammutuslaitteisto Puukerrostalot varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla, jolloin palo ei yleensä pääse leviämään alkua pidemmälle. Sammutuslaitteisto pitää palon kurissa, kunnes palokunta saapuu paikalle sammuttamaan palon. Usein sammutuslaitteisto sammuttaa palon heti alussa, jolloin haitallisia savukaasuja ei pääse syntymään. Automaattisena sammutusjärjestelmänä käytetään yhä useammin korkeapainevesisumusammutusta, joka ei kastele asuntoa. Se ei palotilanteessa suihkuta vettä vaan vesisumua. Palon tukahduttamiseen riittää kymmenes osa perinteisen sammutusjärjestelmän vesimäärästä. Vesisumun etuna on myös, että se toimii kolmiulotteisesti sammuttaen esimerkiksi pöydän alla alkaneen palon, johon perinteinen vesisammutusjärjestelmä ei pysty. Sammutusjärjestelmien toimintahäiriöt ovat erittäin harvinaisia. Niiden toiminta tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Mikäli asunnossa on perinteinen vesisammutusjärjestelmä, sen palon alkaessa aiheuttamat vesihaitat ovat todennäköisesti pienemmät kuin itse tulipalo levitessään aiheuttaisi. Automaattisen sammutusjärjestelmän merkittävin etu on, että se pelastaa ihmishenkiä. 6

7 Modelark, Titta Vuori Paloräystäs estää palon leviämisen ullakkotilaan. Julkisivujen tuuletusvälin palokatkot estävät palon leviämisen julkisivua pitkin. 1 Kerrokselliset rakenteet antavat hyvän ilmaääneneristyksen. Askelääneneristyksen vuoksi välipohjista tehdään erittäin jäykkiä ja niiden massaa kasvatetaan esimerkiksi betoni- tai kipsimassavalun avulla. Runkorakenteisiin on useita erilaisia vaihtoehtoja: rankarakenne, massiivipuurakenne ja pilari-palkki rakenne. 1 Kantavat rakenteet suojaverhotaan 10 tai 30 minuutin rakenteella, jossa kantavaa rakennetta vasten oleva kerros on A-luokkaa. Sisäpinnoissa voidaan käyttää puuta. 2 Puukerrostalot varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. Vesisumusammutusjärjestelmän tilavaraukset ovat pienet: huoneistossa kulkevan putken läpimitta on 12 mm ja vesisäiliön koko tavallisesti 1,5 2 m 3. Maantasokerroksen ulkoverhouksena käytetään palosuojattua puuta, rap pausta tai muuta sellaista materiaalia, joka estää ulkoisen palon (esim. autopalo tai ilkivalta) leviämisen talon julkisivuun. Puukerrostalot kootaan teollisesti esivalmistetuista osista säältä suojassa. Yksi tapa on rakentaa teltassa. Telttaa nostetaan rakennustyön edetessä ja teltan sisällä on siltanosturi. 7

8 PUUKERROSTALOJEN UUDET TEOLLISET RAKENTAMISTAVAT Puukerrostalojen rakentamiseen on useita teollisia vaihtoehtoja. Kantavat seinät Puukerrostaloissa yleisimmin käytetty runkojärjestelmä on kantaviin seiniin perustuva kerroksittainen järjestelmä. Kantavat seinät voidaan toteuttaa rankarakenteisilla tai massiivipuisilla suurelementeillä. Puisilla välipohjarakenteilla päästään noin 7 metrin jännemittoihin. Kantavia linjoja ovat tavallisesti rakennuksen ulkoseinät ja osa väliseinistä, tavallisesti huoneistojen väliset seinät. Huoneistojen sisäisiä kantavia seiniä pyritään välttämään, sillä ne vaikuttavat asuntojen muuntojoustavuuteen. Lattiat ja osa seinistä toimivat talon jäykistävinä rakenteina. energia tehokkuus ja ilmatiiviys, aina passiivitasoon asti. Tekniikka on joustava erilaisiin tarpeisiin. Rakenneratkaisut ja -tyypit voidaan optimoida kohteen mukaan. Puurakenteet toimivat yhdessä myös betonirakenteiden kanssa. Hybridirakenteet muiden materiaalien kanssa monipuolistavat rakenteen käyttömahdollisuuksia entisestään. Insinööripuutuotteita käytettäessä rakenteiden painumat ovat vähäisiä. Elementtien korkea esivalmistusaste takaa nopean pystytyksen. Talo pystytetään kerros viikossa. Asennus työmaalla tehdään säältä suojassa. RANKARUNKOINEN SUURELEMENTTITALO Rankarunkoinen suurelementti on yleisin tapa tehdä puurunkoinen rakennus. Korkeissa rakennuksissa seinän runko tehdään vakiomittaisesta liima- tai kertopuusta. Niillä voidaan rakentaa yli nelikerroksisia rakennuksia. Kantavat ja ei-kantavat seinät ovat rakenneperiaatteeltaan samanlaisia. Välipohjarakenne voidaan valita vapaasti. Se voi olla esimerkiksi rankarakenteinen palkkivälipohja, kotelo- tai ripalaatta. Pitkät jännemitat ovat mahdollisia kantavan rakenteen korkeutta lisäämällä. Jännemittoja voidaan kasvattaa myös betonin ja puun liittorakenteella, jolloin puhutaan ns. hybridirakenteesta. Rankarakenteista on pitkäaikaisia kokemuksia. Rankarakenteella saavutetaan erittäin hyvä Lattiaelementin asennus teltassa Heinolan hybridipuukerrostalotyömaalla. Kohteen pääurakoitsija oli Rakennusliike Reponen. Puuosat toimittivat Versowood Oy ja Koskisen Oy. Massiivipuinen kerrostalo CLT -tekniikalla Kantavat seinät voidaan totetuttaa CLT-massiivipuulevystä, jossa puukerrokset on liimattu ristiin (CLT: cross laminated timber). Levy toimii sekä kan 8

9 tavana että jäykistävänä rakenteena seinissä ja välipohjissa. Aukotukset ja liitokset tehdään levyihin tehtaalla tietokoneohjatulla jyrsintätekniikalla mittatarkasti. CLT-levyn maksimikoko on 3 x 16 metriä ja sitä on saatavilla useina eri vahvuuksina. CLT-levyn käyttö mahdollistaa joustavan aukotuksen seinissä ja välipohjissa sekä ulokerakenteet. Levyn kapasiteetti riittää jopa 12-kerroksisiin taloihin. Elementtejä toimitetaan halutussa valmius asteessa mukaan lukien eristeet, pintamateriaalit, ikkunat ja ovet. Toimitus voi sisältää myös asennuksen. CLT-tekniikka on yleinen rakennustekniikka esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa. Saksankielisissä maissa tekniikka tunnetaan nimellä KLH (Kross Laminate Holz). CLT -talo runko vaiheessa. CLT -ratkaisuja toimittaa Stora Enso Building and Living. Pilari-palkkijärjestelmä Pilari-palkkijärjestelmässä rakennuksen runko muodostuu liima- tai kertopuisista pilareista ja palkeista, joiden varaan väli- ja yläpohjatasot sekä ulkoseinät asennetaan. Rungon jäykistys tehdään tavallisesti vinositein jäykkien liitosten avulla tai mastopilarein. Pilari-palkkijärjestelmällä voidaan saavuttaa avoin, muuntojoustava pohjaratkaisu ja suuret aukotukset julkisivuissa. Järjestelmä mahdollistaa vapaan ja joustavan tilasuunnittelun sekä seinien aukotuksen. Koska kantavia väliseiniä ei ole, on huoneistojen välisiä seiniä helppo muuttaa rakennuksen elinkaaren aikana. Rakennejärjestelmä tarjoaa hyvän muuntojoustavuuden. Yhdenmittaisista pystyrakenteista johtuen rakennuksessa ei ole painumia. Rakennusvaihe työmaalla on erittäin nopea. Vesikatto saadaan valmiiksi jopa muutamassa päivässä, jonka jälkeen talolla on sääsuoja. Ulkoseinät asennetaan keveinä suurelementteinä. Eristepaksuus ja ulkoverhousmateriaali ovat valittavissa. Tilaelementit Tilaelementtitekniikka on rakentamistapa, jossa rakennus kootaan erillisistä tehtaalla valmiiksi kootuista tilayksiköistä. Tilaelementti muodostuu tavallisesti kantavasta rungosta ja rajaavista pinnoista: valmiista seinistä, lattiasta ja katosta. Elementit valmistetaan kokonaan säältä suojassa tehdasolosuhteissa. Elementtiin asennetaan tehtaalla ikkunat, LVIS-varustus ja kalusteet. Tilaelementin kantava rakenne voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, esimerkiksi pilari-palkkitekniikalla, kehärakenteella tai laattamaisilla suurelementeillä. Tilaelementtitekniikalla saavutetaan kaksoisrakenteen vuoksi erinomainen ääneneristys. Tilaelementtien tyypilliset enimmäismitat ovat 12 x 4,2 x 3,2 metriä. Elementtien ja moduulijärjestelmän mitoituksen suunnittelussa on otettava huomioon elementtien kuljetuksen asettamat rajoitukset. Tilaelementtitekniikka soveltuu erityisesti pienasuntokohteisiin ja asuntoloihin. Tilaelementtitekniikkaa käytettäessä työmaavaihe on erittäin nopea. Nopeutensa vuoksi järjestelmä on erinomainen täydennysrakentamisessa ja esimerkiksi lisäkerrosten tekemisessä. Se sopii myös matala energiarakentamiseen. Tilaelementtitekniikka on esimerkiksi Ruotsissa yleinen tapa rakentaa puukerros taloja. Pilari-palkkirunkotalon pystytys Helsingin Viikissä. Kohteen pääurakoitsija on Peab Oy. Puuratkaisut toimitti Metsä Wood. 9

10 PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMINEN ON NYT MAHDOLLISTA Käytämme vain 2/3 metsiemme kestävistä käyttömahdollisuuksista. Palomääräykset sallivat korkeankin puukerrostalorakentamisen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1, Rakennusten paloturvallisuus, mukaan Suomeen saa rakentaa taulukkomitoituksella enintään kahdeksankerroksisen puurunkoisen asuin- ja työpaikkarakennuksen. Puuta (palomääräyksissä D-luokka) voidaan käyttää rakennuksen kantavissa ja jäykistävissä rakenteissa ja tietyin edellytyksin ulkoverhouksissa sekä asuinrakennuksissa myös sisätiloissa pintamateriaalina. Palonsuojakemikaaleilla ja -maaleilla puun paloluokka saadaan parannettua B-luokkaan saakka. Kantavat rakenteet suojaverhotaan rakennuksen korkeudesta riippuen 10 tai 30 minuutin suojaverhouksella, jossa kantavaa rakennetta vasten olevan kerroksen tulee olla palamatonta (A-luokka) materiaalia. Yli kaksikerroksiset asuin- ja työpaikkarakennukset tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla. Tästä poikkeuksena ovat enintään nelikerroksiset kaupunkipientalot, joissa ei ole päällekkäisiä asuntoja. Lisäksi enintään seitsemän kerroksisiin betonirunkoisiin kerrostaloihin on mahdollista tehdä yksi puinen lisäkerros. Niihin ei vaadita automaattista sammutuslaitteistoa. Erityisehtoja asetetaan palon leviämisen estämiselle puukerrostalojen julkisivuissa ja räystäsrakenteissa sekä poistumisteiden pintamateriaaleille. Tapauskohtaista toiminnallista palomitoitusta käytettäessä kerrosluku- yms. rajoituksia ei ole kunhan tapauskohtaisesti, viranomaisen hyväksymällä tavalla, osoitetaan rakennuksen täyttävän rakentamismääräysten olennaiset vaatimukset rakennuksen paloturvallisuuden suhteen. 10

11 Metsämme kasvavat yhdessä minuutissa kahteen puukerrostaloon tarvittavan puun. Puuta riittää rakentamiseen Metsät ovat merkittävin luonnonvaramme ja niiden käyttö on kansantalouden kannalta tärkeää. Metsiämme hoidetaan kestävästi. Puun käyttöä voitaisiin huomattavasti lisätä. Käytämme vain 2/3 metsiemme kestävistä käyttömahdollisuuksista. Tilanne on samankaltainen koko Euroopan Unionissa. Puuta käytetään vähemmän kuin metsät kasvavat. Puurakentaminen on yksi merkittävimmistä puun käytön lisäämisen mahdollisuuksista. Puun käyttöä rakentamisessa voidaan lisätä sekä kotimaassa että erityisesti viennissä. Kotimaiset esimerkit ovat tärkeitä viennin onnistumisen kannalta. tarvitaan. Massiivipuiseen kerrostaloon puu aines kasvaa reilussa minuutissa. Jos maamme kaikki vuosittain rakennettavat noin uutta asuntoa rakennettaisiin puusta, metsämme kasvavat siinä tarvittavan puun vajaassa vuoro kaudessa. Kestävä metsänhoito tarkoittaa, että metsät kasvavat enemmän kuin niitä hyödynnetään. Suomen metsien vuotuinen kasvu on reilut 100 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta voitaisiin kestävästi käyttää noin 75 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuosina puuta on käytetty kuitenkin vain noin 55 miljoonaa kuutiometriä. Kasvukaudellaan Suomen metsät kasvavat puolessa minuutissa yhtä paljon puuta kuin keskikokoiseen rankarakenteiseen puukerrostaloon 11

12 Tehdään se puusta! Lisää tietoa puurakentamisesta ja puun käytöstä puuinfo.fi 10 syytä valita puu nyt 1. Kuluttajat haluavat lisää puuta asuntorakentamiseen. Kaavoituksen kautta on luotu mahdollisuus yli puukerrostaloasunnon rakentamiselle lähitulevaisuudessa. 2. Puurakentaminen tarjoaa ratkaisuja rakentamisen kiristyviin energia-, ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Uusiutuvasta puusta voidaan toteuttaa erittäin energiatehokkaita ja ilmatiiviitä rakennuksia, joiden valmistus kuluttaa luontoa vain vähän. 3. Teollinen puurakentaminen on kilpailukykyistä. Esivamistetut ratkaisut mahdollistavat nopean, kuivan rakentamisen ja työn tuottavuuden parantamisen. Nopeampi rakentamisen kokonaisaika mahdollistaa alemmat rahoituskulut, aiemmat myynti- ja vuokratuotot ja nopean projektikierron. 4. Teolliset komponentit takaavat tasaisen, dokumentoidun laadun. Vaihtoehtoiset tekniikat mahdollistavat ratkaisujen optimoinnin kohteen mukaan ja parantavat kilpailuttamismahdollisuuksia. 5. Puun keveys mahdollistaa säästöjä perustuskustannuksissa. Kevyt kalusto asennuksessa ja huoltotöissä riittää. 6. Uudet palomääräykset mahdollistavat puun käytön paloturvallisesti jopa kahdeksaan kerrokseen asti. Puuta voidaan käyttää myös näkyvissä pinnoissa. 7. Pitkäaikaiskokemukset puukerrostaloista ovat myönteisiä. 8. Asukkaidensa mukaan puutalot ovat hiljaisia. Rakenteiden ääneneristys on huippuluokkaa. 9. Puu on aidosti kotimainen vaihtoehto. Sen käyttö tukee suomalaista työllisyyttä ja hyvinvointia. 10. Puurakentamisella on voimakas poliittinen myötätuuli. Valtiovalta ja kunnat haluavat edistää puurakentamista. Lisää tietoa kerrostaloratkaisuista puuinfo.fi Viikin puukerrostalokuvat Copyright Metsä Wood 12

Puun asema rakentamisessa

Puun asema rakentamisessa Puun asema rakentamisessa Mikko Viljakainen Toimitusjohtaja Puuinfo Oy, Puutuoteteollisuus ry Rakentaminen on suurin yksittäinen puutuotteiden käyttöalue ja asiakasala. Suomessa noin 70-80 prosenttia ja

Lisätiedot

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten

Lisätiedot

Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen

Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen TEKIJÄT: Janne Tolppanen, arkkitehti Markku Karjalainen,

Lisätiedot

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puu sopii omakotitalorakentamiseen mainiosti tunnelmallinen ja kustannustehokas materiaali 2 Puu palaa ja lahoaa urbaaniin

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Puukerrostalo. 1 Runkojärjestelmä. 1.1 Kantavat seinät -järjestelmä

Puukerrostalo. 1 Runkojärjestelmä. 1.1 Kantavat seinät -järjestelmä Puukerrostalo Anna Heikinheimo, tekn. kand. (arkkitehtuuri) Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu anna.heikinheimo@aalto.fi Uudistuneiden paloturvallisuusmääräysten myötä puukerrostaloja voi

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

Finnforest Kerrostalojärjestelmä Olli Rojo, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Lappeenranta, 5.5.2011

Finnforest Kerrostalojärjestelmä Olli Rojo, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Lappeenranta, 5.5.2011 Olli Rojo, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Lappeenranta, 5.5.2011 Metsäliiton Puutuoteteollisuus kuuluu Metsäliitto-konserniin Metsäliitto on 30 maassa toimiva metsäteollisuuskonserni Liikevaihto 5 miljardia

Lisätiedot

Finnforest Kerrostalojärjestelmä Puukerrostalorakentamisen uudet ratkaisut Vaasa, 20.4.2011 Jari Viherkoski, Arkkitehtitoimisto HMV Oy

Finnforest Kerrostalojärjestelmä Puukerrostalorakentamisen uudet ratkaisut Vaasa, 20.4.2011 Jari Viherkoski, Arkkitehtitoimisto HMV Oy Puukerrostalorakentamisen uudet ratkaisut Vaasa, 20.4.2011 Jari Viherkoski, Arkkitehtitoimisto HMV Oy Metsäliiton Puutuoteteollisuus kuuluu Metsäliitto-konserniin Metsäliitto on 30 maassa toimiva metsäteollisuuskonserni

Lisätiedot

Nopeasti, laadukkaasti ja terveellisesti puun tarjoamat mahdollisuudet julkisissa rakennushankkeissa

Nopeasti, laadukkaasti ja terveellisesti puun tarjoamat mahdollisuudet julkisissa rakennushankkeissa Nopeasti, laadukkaasti ja terveellisesti puun tarjoamat mahdollisuudet julkisissa rakennushankkeissa Mikko Viljakainen Toimitusjohtaja, Puuinfo Keskeinen sisältö 1. Monipuoliset käyttömahdollisuudet julkisissa

Lisätiedot

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista

Lisätiedot

C A S E S A T A M A K A T U

C A S E S A T A M A K A T U C A S E S A T A M A K A T U Kaksi lisäkerrosta 8-kerroksisen rakennuksen katolle PUUPÄIVÄ 26.11.2015 - Riina Savikko Mikä A-Insinöörit? Kuka Riina? WWW.AINS.FI CASE SATAMAKATU As Oy Tampereen Puolari 24

Lisätiedot

PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT

PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT 15.9.2016 Mikko Viljakainen Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2016 Mikko Viljakainen, Toimitusjohtaja, PUUINFO PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT Rakentamisen kokonaisvolyymi ja puun markkinaosuus vuonna 2009

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista

Lisätiedot

Finnforest Kerrostalojärjestelmä. Mika Kallio 11.11.2010

Finnforest Kerrostalojärjestelmä. Mika Kallio 11.11.2010 Mika Kallio 11.11.2010 1 2 Pitkät perinteet Euroopan vanhoissa kulttuurimaissa Pilari-palkkityyppiset ristikkorakenteet näkyvinä rakenteina hyvin tyypillisiä niin Saksassa, Ranskassa kuin Englannissakin

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_talo

Puu pintamateriaalina_talo 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla D-s2, d2- ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja B-s2, d0-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan

Lisätiedot

METSÄ WOOD KERROSTALO- JÄRJESTELMÄ

METSÄ WOOD KERROSTALO- JÄRJESTELMÄ METSÄ WOOD KERROSTALO- JÄRJESTELMÄ Tehokkaaseen kerrostalotuotantoon ja viihtyisään asumiseen Kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten ja ilmastonmuutoksen aikana on tärkeää kiinnittää huomiota oikean rakennusmateriaalin

Lisätiedot

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015 Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015 Palataan metsään Suomessa ennen: koskivoimaa, työvoimaa ja puuta Teknologia, osaaminen, osaajat ja pääomat tuotiin Nyt: kaikki ovat

Lisätiedot

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke 7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt

Lisätiedot

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä?

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä? Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä? Neljä numeroa Puutuoteteollisuudesta Tuotannon bruttoarvo 7 Mrd Työllisyys 30 000 Viennin arvo 2,5 Mrd Puun käyttö 26 Mm 3 Kolme yhtälöä

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

O y C ro s s l a m Ku h m o Ltd. K i v i ka t u 4, Ku h m o F i n l a n d

O y C ro s s l a m Ku h m o Ltd. K i v i ka t u 4, Ku h m o F i n l a n d www.crosslam.fi K u v a M a r t t i H u u s k o OY CROSSLAM KUHMO LTD Suomen ensimmäinen CLT-tehdas Sijaitsee Kuhmossa Kantolan teollisuusalueella, joka on puutuotealan yrityskeskittymä Sahan läheisyys

Lisätiedot

Tulevaisuuden puukerrostalo

Tulevaisuuden puukerrostalo Tulevaisuuden puukerrostalo Mika Airaksela 14.3.2013 www.rklreponen.com www.merainfo.fi Mera historia Rakennusliike Reponen Oy otti kokonaisvastuun kehittämisestä 2001 MeraReponen perustuu VTT:n tutkimuksiin

Lisätiedot

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA MITÄ ON CLT? Cross-laminated timber Massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista Ristiinlaminointi takaa

Lisätiedot

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA 5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET Suojaverhouksella tarkoitetaan rakennusosan pinnan muodostamaa osaa, joka suojaa alustaansa määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta.

Lisätiedot

RAKENTAMISEN RATKAISUT

RAKENTAMISEN RATKAISUT RAKENTAMISEN RATKAISUT Puuinfo roadshow May 5, 2011 1 Johdatus kerrosrakentamiseen Esityksen sisältö Stora Enso Puutuotteet tarjonta CLT-rakennusmateriaalina Keski-Euroopan CLT-järjestelmä kerrostalorakenteet

Lisätiedot

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela Paloturvallinen puutalo RoadShow 2018 Palo-opas Tero Lahtela Asetus Perustelumuistio Asetuksen lukeminen Yleinen vaatimus Palon leviämistä lasitetuilla parvekkeilla tulee rajoittaa Yli 2-krs. rak. lisävaatimus

Lisätiedot

Puurakentamisen koulutusroadshow 2013 Lappeenranta. Timo Lehtoviita, Saimaan amk

Puurakentamisen koulutusroadshow 2013 Lappeenranta. Timo Lehtoviita, Saimaan amk Puurakentamisen koulutusroadshow 2013 Lappeenranta Timo Lehtoviita, Saimaan amk Puurakentamisen koulutusroadshow 2013 7.45 Kahvi 8.00 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit

Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit PUUIDEA 2016 17.3.2016 Tero Lahtela Kuvat: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 3 4 krs. talon määräykset Kuva: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 5 8 krs.

Lisätiedot

Miksi puukerrostalo? jouni.liimatainen@jwood.fi

Miksi puukerrostalo? jouni.liimatainen@jwood.fi Miksi puukerrostalo? jouni.liimatainen@jwood.fi 1 Suunnitteluttaminen ja kilpailuttaminen Seinäjoelle 6 kerrosta, 35 asuntoa, valmistunut 2013 Jyväskylään 8- kerrosta, 58 asuntoa, valmistuu 11/14 Rakenteilla

Lisätiedot

Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017

Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017 PUUPÄIVÄ To 30.11.2017 klo 9.40 10.00 YM-seminaari; Puurakentamisen toimenpideohjelma Sali C, Wanha Satama, Helsinki Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017 Markku Karjalainen Associate

Lisätiedot

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa PUUPÄIVÄ 27.10.2011 Esityksen sisältö Palomääräysuudistuksen taustaa Puun käyttö sisä- ja ulkopinnoissa Suurimmat erot aikaisempiin

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen

Lisätiedot

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen

Lisätiedot

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen Puu rakennusyhtiön arjessa Projektipäällikkö Antti Aaltonen Antti Aaltonen: Kiinan kautta puurakentajaksi Rakennustekniikan DI, TTY 2010 Lemcon 2007-2010: työnjohtaja, projekti-insinööri SRV 2010-2012:

Lisätiedot

Miksi puukerrostalo?

Miksi puukerrostalo? Miksi puukerrostalo? Miksi puurakenne? Ekologinen Oleellisesti pienempi hiilijalanjälki korostuu mentäessä kohti nollaenergiataloja Energiatehokas Terveellinen Asuinkerrostalojen kehitys on jumittunut

Lisätiedot

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Suomessa puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat ammattimaisessa rakennuttamisessa 100 90 80 70 60 50 40 30 20

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

Puukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto

Puukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto Puukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto Puun mahdollisuudet Materiaalin keveys isojen osien kuljetus työmaalle mahdollista korkea esivalmistusaste

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, RYMO Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen

Lisätiedot

Puukerrostalot. Puukerrostalon suunnittelu. Mikä on puukerrostalo? Puukerrostaloja koskevat määräykset. Jännemitat ja rakennepaksuudet

Puukerrostalot. Puukerrostalon suunnittelu. Mikä on puukerrostalo? Puukerrostaloja koskevat määräykset. Jännemitat ja rakennepaksuudet Puukerrostalot Mikko Viljakainen, TkL Toimitusjohtaja, Puuinfo mikko.viljakainen@puuinfo.fi Puukerrostalojen toteuttamiseksi on olemassa useita vaihtoehtoisia rakentamistapoja. Yhteistä niille ovat pitkälle

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10.

Puutuoteteollisuuden tulevaisuus. Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10. Puutuoteteollisuuden tulevaisuus Suomalais-Venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Ole Salvén, Metsäliiton Puutuoteteollisuus 21.10.2011 Puun laatu vaihtelee maantieteellisesti Arktinen Pohjoismainen Etelä-Ruotsalainen

Lisätiedot

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Anu Soikkeli Dosentti, arkkitehti Markku Karjalainen Dosentti, arkkitehti

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2) .6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Puurakentamisen kilpailukyvyn haasteet

Puurakentamisen kilpailukyvyn haasteet Puurakentamisen kilpailukyvyn haasteet Maria Riala maria.riala@metla.fi Sisältö Tutkimuksen tausta Menetelmät ja aineistot Rakennusteollisuuden muutokset Puukerrostalorakentamisen kustannustehokkuus Puukerrostalorakentamisen

Lisätiedot

CLT:n mahdollisuudet kerrostalorakentamisessa

CLT:n mahdollisuudet kerrostalorakentamisessa CLT:n mahdollisuudet kerrostalorakentamisessa 29.1.2016 Mihin puurakentamista tarvitaan? Lähde: Business Insider Tilanne Suomessa? Case Kainuu Käytännössä varallisuus on puussa! Nuorille pitää saada töitä,

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

RunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela

RunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela RunkoPES - Rungon puuelementtistandardi LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet RoadShow 2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E

Lisätiedot

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIL HIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIL HIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIL HIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Anu Soikkeli Dosentti, arkkitehti Markku Karjalainen Dosentti, arkkitehti

Lisätiedot

Elementtien asennustyö Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu

Elementtien asennustyö Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu Elementtien asennustyö Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu Aikataulu Perinteinen rakentaminen 11 14 kuukautta ONGELMIA Suunnitelmia ei tehdä valmiiksi ajoissa Suunnittelu Osien valmistus Perustukset

Lisätiedot

Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu

Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu Opinnäytetyö: Betonikerrostalon julkisivun uusiminen ja lisäkerroksien rakentaminen puuelementeistä Juuso Suhonen, Syyskuu 2015, Ohjaajat: Timo Pakarinen

Lisätiedot

Nelikerroksisen CLTpuukerrostalon. betonielementtitaloon. CLT-rakenteiden kilpailukykytekijät puukerrostalorakentamisessa Olli Teriö 23.2.

Nelikerroksisen CLTpuukerrostalon. betonielementtitaloon. CLT-rakenteiden kilpailukykytekijät puukerrostalorakentamisessa Olli Teriö 23.2. 1 -rakenteiden kilpailukykytekijät puukerrostalorakentamisessa Olli Teriö 23.2.2012 Nelikerroksisen puukerrostalon vertailu betonielementtitaloon Olli Teriö 28.2.2012 2 Laskentaesimerkit Fiktiivinen kohde

Lisätiedot

PUUARKKITEHTUURIN JA PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN SUOMESSA

PUUARKKITEHTUURIN JA PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN SUOMESSA PUUARKKITEHTUURIN JA PUURAKENTAMISEN EDISTÄMINEN SUOMESSA 42. PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA MAASTOJAKSO 10.5.2017 KIMMO LYLYKANGAS ARKKITEHTI SAFA ARKKITEHTUURITOIMISTO KIMMO LYLYKANGAS OY PUURUNKOISTEN RAKENNUSTEN

Lisätiedot

Rakentamisen hiilivarasto

Rakentamisen hiilivarasto TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Rakentamisen hiilivarasto Puupäivä 30.11.2017 Wanha Satama Tarja Häkkinen, Sirje Vares Hiilivarasto Puun sisältämä hiili varastoituu puutuotteisiin tuotteen käyttöiän

Lisätiedot

121,6 III! PUUKAUPUNKI VII! IV VII! KESKUSTA. u VI VI. n. +123,7. Vuoreksen puistokatu I-II 40% n. +126,0 I-II 40% VII! 7 000 500 kl 1 III!-IV!

121,6 III! PUUKAUPUNKI VII! IV VII! KESKUSTA. u VI VI. n. +123,7. Vuoreksen puistokatu I-II 40% n. +126,0 I-II 40% VII! 7 000 500 kl 1 III!-IV! 135 132,9 124,3 126 7 133,5 121 3 138 3 0 120 8 122,3 126 2 5 7 121,6 131,3 129 121,2 121,4 122 6 6 137 3 138 4 129,4 122,7 129 5 138 7 129 2! PUUKAUPUNK 122 8 122,3 120 9 - V 126 3 V! 126 4 V V! V 135

Lisätiedot

Olosuhdehallinta, erityiskysymykset Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu

Olosuhdehallinta, erityiskysymykset Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu Olosuhdehallinta, erityiskysymykset Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu Kosteudenhallinta Koskee kaikkea rakentamista Materiaalin vedensietokyky ei oikeuta rakenteen kasteluun Home kasvaa kaikkien

Lisätiedot

Julkiset rakennukset puusta

Julkiset rakennukset puusta Julkiset rakennukset puusta RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Rakentamisen ekologinen jalanjälki kasvaa, ellei asialle tehdä mitään

Lisätiedot

RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013

RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013 RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013 1.0 JOHDANTO Tämän liittymädetaljikirjaston tarkoituksena on ohjeistaa rakennusliikkeitä ja rakennuttajia sekä päärakennesuunnittelijaa seuraavalla

Lisätiedot

- Uudistuneiden palomääräysten mahdollisuudet

- Uudistuneiden palomääräysten mahdollisuudet Julkinen puurakentaminen - Uudistuneiden palomääräysten mahdollisuudet Projektipäällikkö Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Julkinen puurakentaminen - Uudistuneiden palomääräysten mahdollisuudet Puunrakentamisen

Lisätiedot

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI

PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI SVP Mika Kallio, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Finnforest 1 September 2011 M. Kallio Puukerrostalot osa puurakentamista Puukerrostalot (vain) osa puurakentamisen

Lisätiedot

Metsä Wood Kerrostalojärjestelmä

Metsä Wood Kerrostalojärjestelmä Kerrostalojärjestelmä Tehokkaaseen kerrostalotuotantoon ja viihtyisään asumiseen 1 kuuluu Metsä Groupiin Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, joka keskittyy viiteen ydintoimintoon Pehmo-

Lisätiedot

LVL by Stora Enso. Syysriihi Puu ja Bioenergia , Jyväskylä. Jaakko Huovinen

LVL by Stora Enso. Syysriihi Puu ja Bioenergia , Jyväskylä. Jaakko Huovinen LVL by Stora Enso Syysriihi 2017 Puu ja Bioenergia, Jyväskylä Jaakko Huovinen Stora Enso lyhyesti Stora Enso vastaa maailmanlaajuisiin megatrendeihin Suuret, maailmanlaajuiset kehityssuuntaukset vaikuttavat

Lisätiedot

Elementtien asennustyö

Elementtien asennustyö Elementtien asennustyö Aikataulu Betonirakentaminen Perinteinen rakentaminen 11 14 kuukautta Suunnittelu Osien valmistus Perustukset 1. krs 2. krs 3. krs 4. krs 5.krs 6. krs Katto LVIS Sisustus, kalustus

Lisätiedot

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta Paloseminaari 2018 6.2.2018 Tuuli Kunnas Kaksi vaihtoehtoa paloturvallisuusvaatimusten täyttämiseen Asetuksessa esitettyjen luokkien ja

Lisätiedot

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri

Lisätiedot

Lakea. Asumisen ammattilainen. Rakennuttaminen. Isännöinti. Vuokraus

Lakea. Asumisen ammattilainen. Rakennuttaminen. Isännöinti. Vuokraus Lakea Asumisen ammattilainen Rakennuttaminen Isännöinti Vuokraus Toimipisteet: Seinäjoki Vaasa Kokkola Jyväskylä Omistajat: 15 kuntaa kolmesta maakunnasta Seinäjoki, Vaasa, Lapua, Kokkola, Alavus, Ilmajoki,

Lisätiedot

Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö. Puupäivät 2012, 29.12.2012 Helsinki. Hyvät puupäivien 2012 osanottajat!

Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö. Puupäivät 2012, 29.12.2012 Helsinki. Hyvät puupäivien 2012 osanottajat! Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö Puupäivät 2012, 29.12.2012 Helsinki Hyvät puupäivien 2012 osanottajat! Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, ja meillä on runsaasti hyvälaatuista

Lisätiedot

PUURAKENTAMISEN NÄKYMÄT SUOMESSA JA KAINUUSSA

PUURAKENTAMISEN NÄKYMÄT SUOMESSA JA KAINUUSSA PUURAKENTAMISEN NÄKYMÄT SUOMESSA JA KAINUUSSA Agenda 1) Arvoketjusta ja sen tarpeesta 2) Puurakentaminen 3) Elementti Sampo Oy 4) Crosslam Kuhmo Oy 5) Kantolan teollisuusalue 6) Kerrostalorakentaminen

Lisätiedot

Olennainen rakenneosa palossa

Olennainen rakenneosa palossa 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen hallirakennuksen yläpohjan rakenteita palotilanteen näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää se, miten kantavat rakenteet tulee

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

Puukerrostalokoulutus

Puukerrostalokoulutus Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt

Lisätiedot

Moderni puurakentaminen

Moderni puurakentaminen 13.4.2012 WoodAcademy -tapahtuma, Kouvola ARKKITEHTUURI JA RAKENTAMINEN Moderni puurakentaminen Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma On kirjattu hallitusohjelmaan:

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2) 4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.

Lisätiedot

Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten?

Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten? Puurakentamisen ohjelma: miksi ja miten? Petri Heino, ohjelmapäällikkö, Rakennetun ympäristön osasto, YM PALOROADSHOW - Espoo 24.4.2018 Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Painopistealue:

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Massiivipuurakenteet työmaaolosuhteissa kosteuskäyttäytyminen ja siirtymät - Puupäivä 2018 Ville Mertanen

Massiivipuurakenteet työmaaolosuhteissa kosteuskäyttäytyminen ja siirtymät - Puupäivä 2018 Ville Mertanen 2 Massiivipuurakenteet työmaaolosuhteissa kosteuskäyttäytyminen ja siirtymät - Puupäivä 2018 Ville Mertanen Esityksen sisältö 3-1. Massiivipuurakenteiden kosteuskäyttäytyminen - Case Hukanhaudan päiväkoti

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki Esityksen sisältö Puukerrostalojen käyttötarkoitukset Puun käyttömahdollisuudet puukerrostalojen sisäpintana,

Lisätiedot

Urbaania kerrosrakentamista

Urbaania kerrosrakentamista Rethink Construction Urbaania kerrosrakentamista Stora Enso Building and Living Building Solutions Industrial components Sawn goods Tuotteita rakentamiseen ja rakennusteollisuuden Komponentteja ikkunaovi-

Lisätiedot

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025 Puurakentamisen tutkimustarpeita Jouni Hakkarainen, T&K johtaja Metsä Wood, Rakentamisen ja teollisuuden tuotteet 9.12.2015 Puurakentamisen tutkimustarpeita Järjestelmäkehitys:

Lisätiedot

Lujatalo Oy Puurakentaminen

Lujatalo Oy Puurakentaminen Lujatalo Oy Puurakentaminen Tuija Schmidt 30.11.2017 Suomen suurimpia rakennusalan konserneja Emoyhtiö Liikevaihto 365 M - Uudis- ja korjausrakentaminen - Asunnot ja toimitilat - Hanke- ja kiinteistökehitys

Lisätiedot

RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI

RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI PUUPÄIVÄ 29.11.2012 Essi Käppi, arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy SUUNNITTELUALUE MODERNI PUUKAUPUNKI HANKE KOLME ARKKITEHTIDIPLOMITYÖTÄ ALUEESTA

Lisätiedot

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU KUNINGASPALKKI LIIMAPUU Yksilölliset puuratkaisut KUNINGASPALKKI LIIMAPUU YKSILÖLLISET PUURATKAISUT Kuningaspalkki liimapuu valmistetaan lujuuslajitellusta kuusi- ja mäntysahatavarasta. Lamellit sahataan

Lisätiedot

Kehittyvä puukerrostalon

Kehittyvä puukerrostalon Kehittyvä puukerrostalon toteutusprosessiurakoitsijan näkökulma Puun loppukäyttö ja puurakentaminen, T&K-päivä 25.1.2017 Projektipäällikkö Antti Aaltonen Antti Aaltonen: Kiinan kautta puurakentajaksi Rakennustekniikan

Lisätiedot

CLT SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA CASE JOENSUUN ELLI

CLT SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA CASE JOENSUUN ELLI CLT SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA CASE JOENSUUN ELLI ARCADIA OY ARKKITEHTITOIMISTO Yritys on peruste?u 1970 Joensuuhun ArkkitehFtoimisto Helasvuo & co. 1989 osakeyhföksi ja samalla nimi Arcadia Oy ArkkitehFtoimisto:ksi.

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo

Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Yli 30 vuoden asuntorakennuttamisen kokemus. 1 RATKAISU Ulkoseinät eps-eristeisiä, ohutrapattuja betonielementtejä

Lisätiedot

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino

Puurakentamisen osaaminen. Kehitysasiantuntija Petri Heino Puurakentamisen osaaminen Kehitysasiantuntija Petri Heino Osaamiskartoitushanke Hankkeessa kartoitetaan: puurakentamisen kansallinen osaaminen sekä osaajat rakentamisen koulutuksen nykytila puurakentamisen

Lisätiedot

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa

Lisätiedot

Teolliset puurakenteiset tilaelementit - ratkaisu rakentamisen kosteusongelmiin

Teolliset puurakenteiset tilaelementit - ratkaisu rakentamisen kosteusongelmiin Teolliset puurakenteiset tilaelementit - ratkaisu rakentamisen kosteusongelmiin Keijo Ullakko toimitusjohtaja Sisältö: Lakea Oy Esimerkkikohde PUUKUOKKA Keijo Ullakko 15.03.2012 Lakea Oy 1975 perustettu

Lisätiedot

Nopeasti, laadukkaasti ja terveellisesti puun tarjoamat mahdollisuudet julkisissa rakennushankkeissa

Nopeasti, laadukkaasti ja terveellisesti puun tarjoamat mahdollisuudet julkisissa rakennushankkeissa Nopeasti, laadukkaasti ja terveellisesti puun tarjoamat mahdollisuudet julkisissa rakennushankkeissa Mikko Viljakainen Toimitusjohtaja, Puuinfo Puurakentaminen on kasvussa Puun aseman ja markkinoiden muutos

Lisätiedot

TIEDOTE, MUURAMETALOT OY, 19.5.2011. Puurakentamisella voi ehkäistä ilmastonmuutosta

TIEDOTE, MUURAMETALOT OY, 19.5.2011. Puurakentamisella voi ehkäistä ilmastonmuutosta TIEDOTE, MUURAMETALOT OY, 19.5.2011 Puurakentamisella voi ehkäistä ilmastonmuutosta Tiedote, Muurametalot Oy, 19.5.2011 Puurakentamisella voi ehkäistä ilmastonmuutosta Yksittäinen kuluttaja voi valinnoillaan

Lisätiedot