Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö. Puupäivät 2012, Helsinki. Hyvät puupäivien 2012 osanottajat!

Transkriptio

1 Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö Puupäivät 2012, Helsinki Hyvät puupäivien 2012 osanottajat! Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, ja meillä on runsaasti hyvälaatuista rakennuspuuta saatavissa, kiitos mittavien puuvarojemme. Meillä on siten kaikki edellytykset olla kärkimaa puurakentamisessa. Maahamme on rakennettu viime vuosikymmeninä vuosittain noin uutta asuntoa. Rakentamisen määrä on pudonnut taloudellisten laskujen aikana kuten 1990-luvun alussa, mutta sitten se on taas kääntynyt nousuun. Pientaloasuminen, asumisen ihannemuotona on Suomessa säilyttänyt suosionsa. Uudistuotannosta noin puolet on pientaloja ja pientalot meillä perinteisesti on valtaosaltaan tehty puusta, Samoin vapaa-ajan asunnot. Tilastojen valossa puun käyttöä Suomessa ei merkittävästi voi lisätä pientalojen tai vapaa-ajan asuntojen rakentamisessa, kun se on jo niin suurta. Tämä markkinaosuus on puun käytön kannalta tietenkin hyvä säilyttää. Suomalaiset kannattavat vahvasti sitä, että puun käyttöä rakentamisessa tulisi monipuolistaa nykyisestä. Erityisen vilkkaasti on puhuttu puukerrostalorakentamisen aseman vahvistamisesta Suomessa ja vientimarkkinoilla. Suunnitelmia ja rakennushankkeitakin on vireillä eri puolilla Suomea. Myös julkinen rakentaminen sekä hallirakentaminen ovat ne, joihin viime aikoina virinnyt puurakentamisinnostus voimakkaimmin kohdistuu.

2 2 Kerrostalojen, liiketilarakennusten ja julkisen rakentamisen alueella Suomi on valitettavasti Espanjan ohella yhä Länsi-Euroopan betonivaltaisin maa. Juuri näillä toimialueilla puurakentamisella on merkittävät kasvun edellytykset. Maan hallituksilta ei ole tahtoa puuttunut. Puurakentamisen edistämisestä on puhuttu isosti hallitusten ohjelmissa viimeiset kaksikymmentä vuotta. Tahtoa on sen sijaan puuttunut alan toimijoilta, rakentajilta ja rakennuttajilta. Muissa Pohjoismaissa ja myös Keski-Euroopassa puurakentamisen vetureina ovat toimineet rakennuttajat ja rakennusliikkeet. Meillä näin ei ole ollut. Rakennuttajien ja rakennusliikkeiden osalta toivon lisää ryhdistäytymistä, sillä esimerkiksi samat kansainväliset suuret rakennusliikkeet, jotka ovat meillä markkinajohtajia, rakentavat naapurimaassamme Ruotsissa runsaasti puukerrostaloja. Eri rakennusaineilla on erilaisia vahvuuksia. Puu on luonnon muovaava, ekologinen ja monissa käyttötarkoituksissa erinomainen ja kestävä rakennusaine. Puu on osa luonnon kiertokulkua, mistä syystä puun käyttö rakentamisessa vaatii vahvaa osaamista ja ammattitaitoa. Puun rakennuskäytön lisäämisen kannalta on olennaista, että puu on kilpailukykyinen rakennusaine ja että suunnittelijoilla ja toteuttajilla on korkea ammattitaito. Puurakentaminen menestyy, kun se on aidosti kilpailukykyistä. Vastuu tästä on puun jalostusketjulla ja mukana olevilla toimijoilla. Puutuotteiden jalostusarvon kohottamiseksi teollista puurakentamista ja sen standardisoimista on tarpeen edelleen kehittää. Puuteollisuudelta, rakentajilta ja rakennuttajilta tarvittaisiin lisää aktiivista yhteistyötä erityisesti työn tuottavuuden kehittämisessä. Mikäli puun käyttöä rakentamisessa aidosti halutaan lisätä, tarvitaan jatkuvaa tuotekehittelyä kansainvälisesti kilpailukykyisten puuhun perustuvien rakennustuotteiden aikaansaamiseksi.

3 3 Hyvä seminaariväki! Rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on avainasia energiansäästön ja myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta. Rakennusten osuus energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on Euroopan Unionissa ja Suomessa arvioitu olevan suuruusluokkaa 40 prosenttia. Euroopan parlamentti hyväksyi toukokuussa 2010 uudistetun rakennusten energiatehokkuutta parantavan direktiivin. Direktiivin mukaan energiatehokkuutta on edistettävä sekä uudisrakentamisessa että jo olemassa olevassa rakennuskannassa. Uusien rakennusten vaatimukset tarkoittavat, että rakennusten tulee olla vuoden 2020 loppuun mennessä lähes nollaenergiarakennuksia. Julkisia rakennuksia tämä nollaenergiavaatimus koskisi jo vuoden 2019 alusta. Uusilla toimilla arvioidaan saavutettavan 5-6 prosentin vähennys EU:n loppuenergian kulutuksessa ja 4-5 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2020 mennessä. Direktiiviä sovelletaan kansallisella tasolla ottamalla huomioon maan ilmasto-olosuhteet, paikalliset olosuhteet, sisäilmastolle asetetut vaatimukset ja kustannustehokkuus. Ympäristöministeriön antamat uudet uudisrakentamisen energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset tulivat voimaan tämän vuoden heinäkuussa. Uudistettujen määräysten tuoma keskeinen muutos aiempiin menettelyihin oli siirtyminen niin sanottuun kokonaisenergiatarkasteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, jonka laskennassa otetaan huomioon myös rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Eri energiamuodoille on annettu kertoimet, jotka kuvaavat luonnonvarojen käyttöä. Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat käyttämään esimerkiksi kaukolämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä rakennusten lämmittämiseen.

4 4 Muutos lisäsi merkittävästi suunnittelun vapautta ja ratkaisujen joustavuutta. Kokonaisenergiatarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, valaistus ja lämmin vesi. Tavoitteisiin on mahdollista päästä useilla erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi suorassa sähkölämmityksessä oleva matalaenergiatasoinen, takalla varustettu pientalo täyttää yleensä asetetut vaatimukset. Rakennuskanta uudistuu hitaasti ja tätä kautta uudisrakennuksia koskevien säädösmuutosten vaikutus ei näy kovin nopeasti. Tästä syystä tarvitaan myös olemassa olevaan rakennuskantaan kohdentuvia toimia, kun koko rakennuskannan energiatehokkuutta halutaan parantaa. Lainsäädännön kehittäminen tähän suuntaan on hyvässä vauhdissa. Hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi siten, että jatkossa voitaisiin antaa myös korjausrakentamista koskevia rakentamismääräyksiä, on eduskunnassa parasta aikaa käsiteltävänä. Ehdotusten mukaan luvanvarainen korjausrakentaminen edellyttäisi jatkossa energiatehokkuuden huomioon ottamista. Korjausrakentamiseen ryhtymisestä ja sen ajankohdasta päättää edelleen kiinteistönomistaja. Hän päättää, milloin hän korjaa taloaan ja miten hän sen tekee. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ei tarvitse toteuttaa, mikäli ne eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdollisia. Hyvät seminaarinosanottajat! Mitä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen sitten tarkoittaa puurakennusten ja puurakentamisen kannalta? Mitä perinteisten hirsirakennusten, mitä pientalojen? Entäpä kerrostalojen kannalta? Hirsiseiniin tehdään hyvin harvoin sen laajuisia korjaustoimenpiteitä, että niiden yhteydessä korjattavalle alueelle tehtävä muutos olisi merkittävä. Toisaalta voimassaoleviin uudisrakennusten energiatehokkuutta koskeviin

5 5 määräyksiin on jo tehty poikkeama hirsirakenteen ja hirsirakennusten osalta. Massiivihirsiseinä täyttää uudisrakentamiselle asetetun vaatimuksen lämmönläpäisevyyden osalta. Hirsirakennusten seiniin kohdentuvien muutosten osalta energiataloudellinen korjausvelvoite näin ollen harvoin realisoituu. Suomen pientalokannasta pääosa on puurunkoisia ja myös pääosaltaan julkisivut ovat puuta. Jos julkisivut ja ikkunat uusitaan, kun niiden tekninen käyttöikä on tullut loppuun, ulkoseinien lämmöneristystä tulisi parantaa, mikäli se on kustannustehokkaasti toteutettavissa. Pääosa Suomen kerrostalokannasta on rakennettu 1970 luvulla ja näiden rakennusten julkisivut alkavat olla huollon tarpeessa. Näille markkinoille on kehitteillä puurunkoisia ja -pintaisia järjestelmiä, josta varmaan näillä päivillä kuullaan lisää. Järjestelmien kehittämiselle on luonut pohjaa palomääräysten muutos keväällä 2011, mikä helpottaa puun käyttöä muun muassa kerrostalojen julkisivuissa. Jälkiasennettavia ulkoseinäjärjestelmiä käytettäessä lämmöneristykseen ja sen parantamiseen liittyvät vaatimukset on helposti saavutettavissa. Tosin tässä yhteydessä on syytä lausua muutama varoittava sana. Puurakentamisella ei ole varaa menettää sen saavuttamaa hyvää laatuimagoa. Korkeissa julkisivuissa säärasitukseen ja säilyvyyteen liittyvät seikat tuovat rakentamiselle omat haasteensa. Ratkaisuja onkin mielestäni kehitettävä suunnitelmallinen ja helppo huollettavuus mielessä pitäen. Lopuksi haluan vain sanoa, että mielikuvissa puurakentamiseen voi liittyä pehmeitä arvoja ja asioita, mutta puurakentaminen vaatii vahvaa osaamista ja erittäin kovaa ammattitaitoa. Hyvä seminaariväki, Toivotan antoisaa puupäivien 2012 iltapäivää!