Puukerrostalo. 1 Runkojärjestelmä. 1.1 Kantavat seinät -järjestelmä
|
|
- Ari-Matti Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puukerrostalo Anna Heikinheimo, tekn. kand. (arkkitehtuuri) Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Uudistuneiden paloturvallisuusmääräysten myötä puukerrostaloja voi rakentaa paloturvallisesti kahdeksaan kerrokseen asti. Puuta on mahdollista käyttää rakennuksen rungon lisäksi ulko- ja sisäverhouksissa. Rakentamiseen on kehitetty erilaisia teolliseen puuelementtirakentamiseen perustuvia rakennejärjestelmiä. Puukerrostalon ratkaisut poikkeavat tietyiltä osin muusta rakentamisesta. Tärkeitä asioita puukerrostalon suunnittelussa ja toteutuksessa ovat: runkojärjestelmä paloturvallisuus ääneneristys kosteuden hallinta työmaalla. 1 Runkojärjestelmä Puukerrostalojen rakentamiseen ei ole yhtä vakiintunutta runkojärjestelmää: vaihtoehtoja puurunkoisen kerrostalon toteuttamiseen on monia. Tähän asti Suomessa rakennetuista puukerrostaloista suurimmassa osassa on kevytrunkoiset kantavat seinät. Rakentamismenetelmät ovat puukerrostalojen alkuajoilta, 1990-luvulta, kehittyneet teollisemmiksi: tarjolla on nyt erilaisia esivalmistettuihin puuelementteihin perustuvia puukerrostalojärjestelmiä. Seuraavaksi Suomessa on valmistumassa pilaripalkkirunkoisia ja hybridirakenteisia kohteita. Arkkitehtisuunnittelussa runkojärjestelmä vaikuttaa rakennusten tilojen, muodon ja aukotuksen suunnitteluun. Keskeisiä lähtökohtia suunnittelulle ovat valitun järjestelmän vaakarakenteilla saavutettavat jännemitat ja kantavien linjojen sijoittelu. 1.1 Kantavat seinät -järjestelmä Kantaviin seiniin perustuva kerroksittainen järjestelmä oli suomalaisissa puukerrostaloissa 1990-luvulla yleisimmin käytetty runkojärjestelmä. Kerroksittaisessa rakentamisessa (platform-järjestelmä) jokaisen kerroksen kantava seinärakenne rakennetaan edellisen kerroksen välipohjatason päälle. Kantavat seinät voidaan toteuttaa kevyellä rankarakenteella tai massiivipuisella levyrakenteella. Järjestelmä soveltuu lyhyen jännevälin rakennuksiin (4 6 m), kuten asuinrakennuksiin, joissa asunnon sisäisiä ja huoneistojen välisiä seiniä on tiheästi. Kerrostaloissa kantavia linjoja ovat tavallisesti rakennuksen ulkoseinät ja osa väliseinistä. Huoneis- tojen sisäiset seinät vaikuttavat asuntojen pohjaratkaisujen muuntojoustavuuteen ja voivat vähentää myytävää huoneistoalaa. Rungon jäykistys on otettava suunnittelussa huomioon: jäykistävät rakenteet voivat vaikuttaa asuntojen muunneltavuuteen. Kevytrakenteiset suurelementit Kantavat seinät voidaan toteuttaa kevyellä rankarakenteella esivalmistetuista elementeistä. Kevytrakenteisen seinäelementin runko koostuu vakiomittaisesta sahatavarasta: runkotolpista, ala- ja yläsidepuista sekä ikkuna- tai oviaukkojen kehäpuista. Kantavat ja ei-kantavat seinät ovat rakenneperiaatteeltaan samanlaisia. Massiivirakenne (CLT) Kantavat seinät voidaan totetuttaa CLT-massiivipuulevystä, jossa puukerrokset on liimattu ristiin (CLT: cross laminated timber). Levy toimii sekä kan- Kuva 1. Kerroksittaisella platform-menetelmällä rakennettu CLT-runko. 108
2 tavana että jäykistävänä rakenteena seinissä ja välipohjissa. Aukotukset ja liitokset tehdään levyihin mittatarkasti tehtaalla tietokoneohjatulla jyrsintätekniikalla. CLT-levyn maksimikoko on 3 x 16 metriä, ja sitä on saatavilla useina eri vahvuuksina. CLTlevyn käyttö mahdollistaa joustavan aukotuksen seinissä ja välipohjissa sekä ulokerakenteet. CLTelementit toimitetaan halutussa valmiusasteessa: esimerkiksi eristeet, pintamateriaalit ja ikkunat voidaan asentaa valmiiksi. CLT-tekniikka on yleinen rakennustekniikka esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa. Saksankielisissä maissa tekniikka tunnetaan nimellä KLH (kross laminate holz). 1.2 Pilari-palkkijärjestelmä Pilari-palkkijärjestelmässä rakennuksen runko muodostuu liima- tai viilupuisista pilareista ja palkeista, joiden varaan väli- ja yläpohjatasot sekä ulkoseinät asennetaan. Järjestelmän avulla voidaan saavuttaa jopa 7,5 metrin jänneväli. Kantava runko voi toimia myös jäykistävänä rakenteena. Pilari-palkkijärjestelmässä, jossa pystyrakenteet ovat yhdenmittaiset, vältytään rungon painumilta. Ulkoseinät voidaan asentaa keveinä suurelementteinä. Pilari-palkkijärjestelmä mahdollistaa vapaan, joustavan tilasuunnittelun ja suuret aukotukset seinissä. 1.3 Hybridirakenteet Kantavien seinien ja pilari-palkkijärjestelmän yhdistelmiä kutsutaan hybridirakenteiksi. Hybridirakenteisessa puukerrostalossa voi esimerkiksi olla rakennuksen keskilinjassa pilari-palkkirakenne ja kantavat ulkoseinät. Järjestelmän etuna on sen muunneltavuus ja kantavien rakenteiden pienet tilakustannukset. Rakennuksen sisäisiä kantavia rakenteita on harvassa ja siten suojaverhottavaa vähän. Järjestelmä mahdollistaa julkisivun toteuttamisen suurelementteinä. Kuva 2. Yläpohja ja vesikatto on asennettu heti pilaripalkkirungon pystytyksen jälkeen. 1.4 Tilaelementit Tilaelementtitekniikka on rakentamistapa, jossa rakennus kootaan erillisistä, tehtaalla täysin esivalmistetuista tilayksiköistä. Työmaavaihe on erittäin nopea. Tilaelementti muodostuu tavallisesti kantavasta rungosta ja rajaavista pinnoista: valmiista seinistä, lattiasta ja katosta. Elementtiin voidaan jo tehtaalla asentaa ikkunat ja kalusteet sekä tehdä LVIS-asennukset. Tilaelementin kantava rakenne voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, esimerkiksi pilari-palkkitekniikalla, kehärakenteella tai laattamaisilla suurelementeillä. Tilaelementtien tyypilliset enimmäismitat ovat 12 x 4,2 x 3,2 metriä. Tilaelementtitekniikka soveltuu erityisesti pienasuntokohteisiin ja asuntoloihin. Elementtien ja moduulijärjestelmän mitoituksen suunnittelussa on otettava huomioon elementtien kuljetuksen asettamat rajoitukset. Tilaelementtirakenteiselle kerrostalolle on ominaista hyvä ääneneristävyys, sillä tilayksiköiden väliset väliseinät ja välipohjat muodostuvat kaksoisrunkoisiksi. Rakennustavan etuna on myös se, että valmistus tapahtuu kokonaan sääsuojassa tehdasolosuhteissa. Tilaelementtitekniikka on Ruotsissa vakiintunut tapa rakentaa puukerrostaloja. Kuva 3. Tilaelementit nostetaan paikoilleen yksi kerrallaan. 109
3 2 Paloturvallisuus Puukerrostalot varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. Kantavat puurakenteet myös suojataan suojaverhouksella. Ulkopuolisen palon leviämistä torjutaan julkisivuverhouksen tuuletusrakoon tehtävällä palokatkolla. Palo-osastoihin jakaminen tehdään puukerrostalossa samalla periaatteella kuin betonirakenteisessa kerrostalossa. 2.1 Sammutusjärjestelmä Automaattinen sammutusjärjestelmä on henkilö- ja omaisuusturvan kannalta toimintavarma ja hyväksi koettu keino. Puukerrostaloissa on suositeltavaa käyttää sammutusjärjestelmänä korkeapainesuuttimilla varustettua sammutusjärjestelmää, jonka teho perustuu vesisumuun. Vesisumu viilentää palokaasut estäen palon lieskahduksen ja täyden palon kehittymisen palokunnan tuloon asti. Järjestelmällä saadaan aikaan tehokas vesisumu verrattain pienellä vesimäärällä, joka ei aiheuta vesivahinkoja. Vesisumu toimii kolmiulotteisesti siten, että se kykenee tukahduttamaan esimerkiksi pöydän alla olevaa paloa. Järjestelmän etuna on vesisammutusjärjestelmään verrattuna myös tarvittavien varavesisäiliöiden kohtuullinen koko sekä pienempi putkien koko. Luokkavaatimukset puukerrostalojen sammutusjärjestelmille on määritelty RakMK:n osassa E1: 3 4 krs asuinrakennus 3 4 krs työpaikkarakennus 5 8 krs asuin- tai työpaikkarakennus vähintään SFS standardin 2-luokan vaatimustason mukaan vähintään SFS-EN standardin OH-luokan vaatimustason mukaan. Sammutuslaitteisto tulee varustaa vähintään varmennetulla vesilähteellä. vähintään SFS-EN standardin OH-luokan vaatimustason mukaan. Sammutuslaitteisto tulee varustaa vähintään varmennetulla vesilähteellä. Automaattista sammutuslaitteistoa ei vaadita puurakenteisiin 3 4 kerroksisiin kaupunkipientaloihin, joissa kaikki kerrokset kuuluvat samaan asuinhuoneistoon. 2.2 Suojaverhous Puukerrostalojen kantavat rakenteet verhotaan A2- s1, d0 -luokan rakennustarvikkeella. Verhouksen tulee suojata rakennetta määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta. Suojaverhous voi olla esimerkiksi kipsilevyä. Periaatteena on, että suojaava A2-s1, d0 -luokan verhouskerros on kantavaa rakennetta vasten. Pin- noissa voi käyttää D2-s2, d2 -luokan verhousta: sisäverhous voi olla puuta. Kantavat puurakenteet eivät siis voi jäädä näkyviin, ellei paloturvallisuusvaatimusten täyttymistä todenneta tapauskohtaisella rakenteiden toiminnallisella palomitoituksella. 2.3 Puujulkisivun palotekninen suunnittelu Puukerrostalojen julkisivuissa voi alinta kerrosta lukuun ottamatta käyttää puuverhousta, joka täyttää pintaluokkavaatimuksen D-s2, d2. Esimerkiksi umpinainen laudoitus täyttää tämän vaatimuksen. Myös julkisivumateriaaliksi soveltuvien puulevyjen käyttö on mahdollista. Alimmassakin kerroksessa voidaan käyttää puuverhousta, kun se on palonsuojakäsitelty vastaamaan paloluokkaa B-s2, d0. Puujulkisivun suunnittelussa tulee huomioida mahdollisen palon leviäminen julkisivussa. Julkisivun palokatko Palo etenee puujulkisivussa nopeammin tuuletusraossa kuin ulkoverhouksen pinnalla, koska tuuletusraossa syntyy pystysuuntainen hormivaikutus. Tämän takia julkisivupalo voi levitä nopeasti räystäälle. Puujulkisivu on suunniteltava siten, että palon leviäminen julkisivun tuuletusraossa on rajoitettu vähintään kerroksittain (RakMK E1). Palon leviämistä ulkoverhouksen tuuletusraossa rajoitetaan palokatkottamalla tuuletusrako pystyja vaakasuunnassa. Tässä esitellyn palokatkotyypin (kuva 4) toiminta perustuu siihen, että se hidastaa Reikien osuus 5 % raon poikkipinta-alasta Palokatko (peltiprofiili) Tuuletusraosta suljetaan 95 %. Reiät eri kohtiin profiilin pituus- ja vaakasuunnassa Tuulensuojalevy 50 mm Kuva 4. Teräsprofiililla toteutettu ulkoverhouksen tuuletusraon palokatko. 110
4 Kuva 5. Palokatko asennettuna puuelementtiin. tuuletusrakoon muodostuvan savun poistumista, vähentää palon hapensaantia ja näin hidastaa palon etenemistä. Vaakasuuntainen palokatko asennetaan kerroksittain ja tehdään esimerkiksi rei itetystä teräsprofiilista, joka toimii kuristusrakenteena. Sivuttaissuuntaista palon leviämistä ehkäistään kaistoittamalla tuuletusrako myös pystysuuntaisin rakentein. Julkisivuverhouksen kiinnityskoolausta (noin k600) voidaan hyödyntää pystysuuntaiseen kaistoitukseen. Julkisivuverhouksen katkomista kerroksittain näkyvin palokatkoulokkein ei edellytetä, kun tuuletusrako on palokatkotettu. 2.4 Palo-osastoivien rakenteiden mitoitus Kantavat ja osastoivat rakenteet mitoitetaan palorasitukselle, joka vaikuttaa samanaikaisesti ainoastaan rakenteen toisella puolella. Kantavat rakenteet, joilla ei ole osastointivaatimusta, mitoitetaan molemmilta puolilta samanaikaisesti vaikuttavalle palorasitukselle (eurokoodi 5: Puurakenteiden suunnittelu). 3 Ääneneristys Puun ominaisuuksiin rakennusmateriaalina kuuluu, että se on kevyttä, tiivistä ja sileäpintaista. Puu ei siis yksin ole hyvä ääneneriste tai äänenvaimennin: puurakenne tarvitsee seurakseen muita rakennekerroksia toimiakseen asuinrakennuksessa ääniteknisesti riittävän hyvin. Myös tilasuunnittelulla voidaan vaikuttaa asuinrakennuksen äänioloihin. 3.1 Puukerrostalon äänimaailma Puukerrostalot ovat asukkaiden käyttökokemusten perusteella hiljaisia. Niiden äänimaailma on erilainen verrattuna betonirakenteiseen kerrostaloon. Betonirakenne esimerkiksi johtaa puurakennetta herkemmin korkean taajuuden ääniä, kuten puhetta, kun taas puukerrostalossa matalataajuinen askelten töminä voi kantautua vaimeana alempiin kerroksiin. 3.2 Puurakenteen äänitekniset ratkaisut Monikerroksisella, tiiviillä puurakenteella voidaan helposti saavuttaa jopa erinomainen ilmaääneneristävyys. Asuinrakennuksessa puurakenteiden suunnittelussa tuleekin kiinnittää huomiota erityisesti askelääneneristävyyteen ja äänen sivutiesiirtymiin rakenteissa. Ääneneristävyysvaatimukset voidaan täyttää puukerrostaloissa käyttämällä kaksinkertaista rakennetta huoneistojen välisissä seinissä ja välipohjissa sekä kasvattamalla välipohjan massaa. Äänen sivutiesiirtymiin rakenteissa voi vaikuttaa rakenteiden äänikatkoilla, mutta monikerroksisissa rakennuksissa rakenteiden katkottaminen voi olla ristiriidassa rakenteelliseen jäykkyyteen pyrkimisen kanssa. Välipohjarakenne Askeläänet ja kodin laitteet aiheuttavat matalataajuista värähtelyä ( Hz), joka johtuu hyvin kevyiden puurakenteiden läpi. Rakenteiden värähtelymitoitus on Suomessa erityisen kireää. Puurakenteisen välipohjan askelääneneristävyyttä voidaan parantaa lisäämällä sen massaa, jolloin rakenteen värähtely vähenee. Massaa voidaan lisätä esimerkiksi pintabetonivalun avulla. Toinen keino parantaa askelääneneristävyyttä on asentaa välipohjan yläpintaan kelluva pintalaatta joustavan ääneneristekerroksen päälle. Mitä joustavampi ääneneriste on, sitä parempi askelääneneristävyys saavutetaan. Alakatot asennetaan välipohjarakenteeseen akustisen jousirangan varaan. Akustinen jousiranka on peltiprofiilia, jonka avulla alapohjalevytyksestä saadaan joustava. Kaksoisrunkoseinä Puukerrostalossa asuinrakennuksen ääneneristysvaatimukset saadaan täytettyä vain käyttämällä huoneistojen välisissä seinissä kaksoisrunkoseinää. Seinän kahden runkopuoliskon välillä tulee olla vähintään 10 mm:n rako kautta koko rakenteen. 3.3 Tilasuunnittelun keinot Rakenteiden ääneneristävyyden lisäksi asuinrakennuksen hyviin äänioloihin voidaan vaikuttaa arkkitehtisuunnittelulla. Periaatteena on, että makuu- ja oleskelutilat pyritään rauhoittamaan melulta. Melulta rauhoitettavia tiloja ei tule sijoittaa liikennemelun tai muun ulkoa kantautuvan melun puolelle. Porrashuoneesta ja viereisistä huoneistoista kantautuvaa rakennuksen sisäistä melua voidaan pus- 111
5 Kuva 6. Kaksinkertaisen puuvälipohjan periaate. kuroida järjestämällä asunnon muita tiloja makuuja oleskelutilojen ympärille. Ääntä aiheuttavat tilat, kuten peseytymistilat ja keittiö, kootaan usein yhteen ja sijoitetaan huoneistojen välillä vastakkain ja päällekkäin. 4 Kosteuden hallinta työmaalla Puukerrostalon työmaavaiheen toteutus suunnitellaan siten, että rakenteiden kastumisen mahdollisuus on minimoitu kaikissa rakentamisen vaiheissa. Hyvä kosteudenhallinta työmaalla varmistetaan muun muassa dokumentoinnilla ja mittauksilla. 4.1 Rakennusosien suojaus Rakennusosien kastumisen riski työmaalla minimoidaan, kun niiden toimitukset aikataulutetaan siten, että osat voidaan asentaa mahdollisimman nopeasti paikoilleen. Jos rakennusosia on tarve välivarastoida työmaalla, ne tulee sijoittaa kuivalle paikalle suurelle alustalle irti maasta ja peittää sadesuojalla. Suojaan paketoitujen rakennusosien tuuletuksesta on huolehdittava varastoinnin aikana. 4.2 Asennusvaihe Puukerrostalon asennustyössä on pyrittävä ripeyteen ja huolehdittava tarvittaessa sääsuojauksesta rakenteiden kastumisen ehkäisemiseksi. Nykyisillä teolliseen esivalmistukseen perustuvilla rakennusmenetelmillä työmaavaiheen kosteusoloja voidaan hallita hyvin: elementeistä koottavan puukerrostalon asennus on nopeaa ja voidaan tehdä säältä suojassa esimerkiksi teltassa. Vaihtoehtoisesti eri rakennusosat voidaan suojata paketoimalla siten, että suoja poistetaan vasta kun koko rakennus on mahdolliselta sateelta suojassa. Mikäli rakenteisiin pääsee kosteutta asennusvaiheessa, ne tulee kuivata ennen eristeiden ja pinta- Kuva 7. Kaksoisrunkoseinän periaate (vaakaleikkaus). Kuva 8. Kaksoisrunkoseinän tolppien asennusperiaate. 112
6 kerrosten asentamista. Rakenteiden hyväksyttävä kosteusprosentti on aina varmistettava mittaamalla. Telttasuojaus Telttamenetelmällä suojaamalla rakennustyö tapahtuu kokonaan säältä suojassa. Perustustöiden jälkeen työmaan ylle pystytetään pylonien varaan teltta, jota voidaan nostaa sitä mukaa kuin rakennustyö etenee. Rakennusosat voidaan nostaa suoraan kuljetusautosta paikoilleen siltanosturilla, joka toimii yhdessä telttarakenteen kanssa. Trä8 ripustettava sääsuoja Trä8-puukerrostalojärjestelmässä rakennukselle saadaan sääsuoja muutamassa päivässä. Puukerrostalon pilari-palkkirungon pystyttämisen jälkeen asennetaan välittömästi yläpohja ja vesikatto. Seinien sääsuojat ripustetaan räystäästä rakennuksen kaikille sivuille. 4.3 Laadunvarmistus Työmaavaiheen hyvä kosteudenhallinta varmistetaan seuraavin keinoin: Asennustyö suunnitellaan siten, että rakenteiden kastumisen mahdollisuus on minimoitu. Varmistetaan työntekijöiden riittävä osaaminen. Asennustyön kriittiset kohdat ja tarvittavat toimenpiteet merkitään suunnitelmiin ja käydään läpi asentajien kanssa ennen työvaiheiden aloitusta. Työmaapäiväkirjaan dokumentoidaan asennustyön vaiheet, ajankohdat ja sääolot asentajan laatujärjestelmän mukaisesti. Rakenteiden hyväksyttävä kosteusprosentti varmistetaan mittaamalla ja merkitään työmaapäiväkirjaan. Lähde: Lämmin puutalo Ohjeet ilmanpitävään ja energiaa säästävään rakentamiseen Ilkka Romppainen Rakennuksen vaipan hyvä ilmanpitävyys on laaturakentamisen keskeinen osa. Kirja tarjoaa yksityiskohtaiset ohjeet ilmanpitävien rakenteiden toteuttamiseksi. Teoksessa on runsaasti 3D-kuvitettuja ohjeita tuulensuojaukseen, eristämiseen sekä ilmansulkujen asennukseen rankarakenteisiin puutaloihin ja hirsitaloihin. Myös korjausrakentamiseen liittyvään lisälämmöneristämiseen annetaan ohjeita. Rakennustieto Oy, s., 33 Tilaukset verkkokaupasta Puh
TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PUUJULKISIVUN PALOKATKO
TEKNINEN TIEDOTE PUUJULKISIVUN PALOKATKO 31.3.016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ....0 JULKISIVUPALO... 3.0 TUTKIMUKSET...3 4.0 REI ITETTY PALOKATKOPROFIILI...3 5.0 ONTELOVENTTIILIT...6 6.0 PALOKATKOJEN SIJOITTELU...7
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo
2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)
.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-
LisätiedotPaloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela
Paloturvallinen puutalo RoadShow 2018 Palo-opas Tero Lahtela Asetus Perustelumuistio Asetuksen lukeminen Yleinen vaatimus Palon leviämistä lasitetuilla parvekkeilla tulee rajoittaa Yli 2-krs. rak. lisävaatimus
Lisätiedot7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt
LisätiedotPALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA
PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset
LisätiedotPUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot. Tero Lahtela
PUUKERROSTALO - PALOMÄÄRÄYKSET - - Suojaverhoukset, pintaluokat, palokatkot Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN
LisätiedotR a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O
S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen 1 JOHDANTO
LisätiedotPuu pintamateriaalina_halli
1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää
LisätiedotSALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS
SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Puupäivä 10.11.2016 RAKENNUKSEN PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Estää syttymistä, palon leviämistä sekä varmistaa rakenteiden kantavuuden palotilanteessa osana rakenteita.
LisätiedotYM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas
YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta Paloseminaari 2018 6.2.2018 Tuuli Kunnas Kaksi vaihtoehtoa paloturvallisuusvaatimusten täyttämiseen Asetuksessa esitettyjen luokkien ja
LisätiedotMITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ
MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri
LisätiedotRunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela
RunkoPES - Rungon puuelementtistandardi LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet RoadShow 2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E
LisätiedotPalkkivälipohjan äänitekniikka
1.0 KEVYEN VÄLIPOHJAN ÄÄNITEKNINEN TOIMINTA Kevyen välipohjan (esim. puuvälipohja) äänitekninen toiminta poikkeaa merkittävästi massiivisen välipohjan (esim. betonivälipohja) ääniteknisestä toiminnasta.
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)
4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan
LisätiedotUudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä
Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten
Lisätiedot5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA
5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET Suojaverhouksella tarkoitetaan rakennusosan pinnan muodostamaa osaa, joka suojaa alustaansa määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta.
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)
4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.
LisätiedotPUUKERROSTALOT KIINNOSTAVAT
PUUKERROSTALO 1 PUUKERROSTALOT KIINNOSTAVAT Kunnat ja valtiovalta ovat kaavoituksella ja palomääräysten uudistamisella luoneet mahdollisuuden rakentaa Suomeen lähivuosina huomattava määrä puukerrostaloasuntoja.
LisätiedotOlennainen rakenneosa palossa
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen hallirakennuksen yläpohjan rakenteita palotilanteen näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää se, miten kantavat rakenteet tulee
LisätiedotSPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen
LisätiedotPuukerrostalokoulutus
Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt
LisätiedotLainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011
1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja
LisätiedotSuomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen
J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen TEKIJÄT: Janne Tolppanen, arkkitehti Markku Karjalainen,
LisätiedotPuukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit
Puukerrostalon palomääräykset ja palosuojamaalit PUUIDEA 2016 17.3.2016 Tero Lahtela Kuvat: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 3 4 krs. talon määräykset Kuva: Puuinfo P2 paloluokan puukerrostalo 5 8 krs.
LisätiedotSuojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS
1.0 SUOJAVERHOUS Suojaverhouksella tarkoitetaan verhousta, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevaa rakennetta syttymiseltä, hiiltymiseltä muulta vaurioitumiselta. Suojaverhouksen mitoitukseen ei ole
Lisätiedot11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET
11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11.1 LVIS-HORMIT Perinteisesti kerrostalossa huoneistoa palvelevat LVI-hormit ovat kylpyhuoneessa ja keittiössä. Tällöin hormi lävistää huoneistojen välisen välipohjan,
LisätiedotULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS
ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS - Määräykset ja ohjeet - Paint from Finland -tapahtuma Teknos 9.9.2014 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta
LisätiedotC A S E S A T A M A K A T U
C A S E S A T A M A K A T U Kaksi lisäkerrosta 8-kerroksisen rakennuksen katolle PUUPÄIVÄ 26.11.2015 - Riina Savikko Mikä A-Insinöörit? Kuka Riina? WWW.AINS.FI CASE SATAMAKATU As Oy Tampereen Puolari 24
LisätiedotPuu pintamateriaalina_talo
1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla D-s2, d2- ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja B-s2, d0-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan
LisätiedotUudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa
Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa PUUPÄIVÄ 27.10.2011 Esityksen sisältö Palomääräysuudistuksen taustaa Puun käyttö sisä- ja ulkopinnoissa Suurimmat erot aikaisempiin
LisätiedotRakennuslupa Rakennuskohteen nimi ja osoite. Havainnekuva. Osoite Suomi 10000 Suunnittelutoimiston tiedot Toimisto HAVAINNEKUVA MALLIKERROSTALOSTA
Malli 1 PUUKERROSTAOMAI Havainnekuva Suomi 000 HAVAINNEKUVA MAIKERROSTAOSTA Piirtäjä Suunnittelija Työnumero Etunini Sukunimi Suunnittelija 1 0 Tiedoston sijainti: /Volumes/Puusto1/TEPUTU 1/MAI/Teputu_Mallitalo
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo
2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...
LisätiedotSisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto
Sisältö Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen Yleistä, Kantavuus, jäykkyys, akustiikka, palonkestävyys, liitosdetaljit Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30
LisätiedotRT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET
RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 PIENTALON PUURAKENTEET JJ/1/huhtikuu 2004/6000/Vla/Rakennustieto Oy 3 ohjetiedosto RT 82-10820 3 RAKENNUSTARVIKKEET Yläsidepuut Levyjäykiste
LisätiedotFinnforest Kerrostalojärjestelmä. Mika Kallio 11.11.2010
Mika Kallio 11.11.2010 1 2 Pitkät perinteet Euroopan vanhoissa kulttuurimaissa Pilari-palkkityyppiset ristikkorakenteet näkyvinä rakenteina hyvin tyypillisiä niin Saksassa, Ranskassa kuin Englannissakin
LisätiedotPUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN
PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto
LisätiedotPuukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla
Puukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla Eurokoodiseminaari 2012 Hanasaaren Kulttuurikeskus 31.10.2012 1 kuuluu Metsä Groupiin Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, joka keskittyy viiteen
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki Esityksen sisältö Puukerrostalojen käyttötarkoitukset Puun käyttömahdollisuudet puukerrostalojen sisäpintana,
LisätiedotLujatalo Oy Puurakentaminen
Lujatalo Oy Puurakentaminen Tuija Schmidt 30.11.2017 Suomen suurimpia rakennusalan konserneja Emoyhtiö Liikevaihto 365 M - Uudis- ja korjausrakentaminen - Asunnot ja toimitilat - Hanke- ja kiinteistökehitys
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet
Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet 2011 6.4.2011 Puurakentamista on pyritty edistämään kauan Puun rakennuskäytön lisäämiselle vahva tahtotila Hallitusohjelmissa Lipponen I:stä lähtien Puurakentamista
LisätiedotTulevaisuuden puukerrostalo
Tulevaisuuden puukerrostalo Mika Airaksela 14.3.2013 www.rklreponen.com www.merainfo.fi Mera historia Rakennusliike Reponen Oy otti kokonaisvastuun kehittämisestä 2001 MeraReponen perustuu VTT:n tutkimuksiin
Lisätiedota s k e l ä ä n i e r i s t e
askeläänieriste AKTIIVISEN ELÄMÄN ÄÄNIÄ Kävely, tanssi, korkokengät, koneet... Ilman kunnollista askeläänieristystä äänet kantautuvat helposti kerroksesta toiseen. Sen sijaan, että rajoittaisimme äänien
Lisätiedot1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27
9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS
LisätiedotEPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki
EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä
1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde
LisätiedotTutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe
Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotMahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy
Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Suomessa puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat ammattimaisessa rakennuttamisessa 100 90 80 70 60 50 40 30 20
LisätiedotPuurakentamisen RoadShow 2012
Puurakentamisen RoadShow 2012 Puujulkisivujen pitkäaikaiskestävyys ja paloturvallisuus Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F
LisätiedotRT 82-10804 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ. Runkorakenteet SISÄLLYSLUETTELO
RT 82-10804 ohjetiedosto lokakuu 2003 korvaa RT 82-10678 1 (8) AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ Runkorakenteet puukerrostalo, pientalo, puurunko, avoin puurakennusjärjestelmä flervåningshus av trä, småhus,
LisätiedotO y C ro s s l a m Ku h m o Ltd. K i v i ka t u 4, Ku h m o F i n l a n d
www.crosslam.fi K u v a M a r t t i H u u s k o OY CROSSLAM KUHMO LTD Suomen ensimmäinen CLT-tehdas Sijaitsee Kuhmossa Kantolan teollisuusalueella, joka on puutuotealan yrityskeskittymä Sahan läheisyys
LisätiedotCLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA
CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA MITÄ ON CLT? Cross-laminated timber Massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista Ristiinlaminointi takaa
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo
2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...
LisätiedotTOIMITUSERITTELY SUUNNITELMAT ULKOSEINÄT TALOMALLI: Lapponia 88 MATERIAALIT JA PALVELUT X = KUULUU TOIMITUKSEEN
TOIMITUSERITTELY TALOMALLI: ULKOSEINÄT Lapponia 88 MATERIAALIT JA PALVELUT SUUNNITELMAT ARKKITEHTISUUNNITTELU Pre cut Runkoasennus Puuelementti ARKKITEHTISUUNNITTELU Pääpiirustukset ARKKITEHTISUUNNITTELU
LisätiedotElementtien asennustyö
Elementtien asennustyö Aikataulu Betonirakentaminen Perinteinen rakentaminen 11 14 kuukautta Suunnittelu Osien valmistus Perustukset 1. krs 2. krs 3. krs 4. krs 5.krs 6. krs Katto LVIS Sisustus, kalustus
LisätiedotÄäni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo
Ääni- ja kosteusteknisesti hyvä sekä käyttökustannuksiltaan edullinen betonikerrostalo Yli 30 vuoden asuntorakennuttamisen kokemus. 1 RATKAISU Ulkoseinät eps-eristeisiä, ohutrapattuja betonielementtejä
LisätiedotRAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI
RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI PUUPÄIVÄ 29.11.2012 Essi Käppi, arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy SUUNNITTELUALUE MODERNI PUUKAUPUNKI HANKE KOLME ARKKITEHTIDIPLOMITYÖTÄ ALUEESTA
LisätiedotRakennuslupa Piirustuksen sisältö Pohjapiirustus 1:100. Pääsuunnittelija A A EI60 EI60 EI60. 2H+KT+S 47,5 m2. 1H+KT 29 m2. 1H+KT 29 m2 PSH EI60
Porrashuoneen US 32 8 14 644 AS 01 1+ 3+K+S 64,5 m2 O K VS002 V S suihkuseinät hormivaraus: keskitetty ilmanvaihto aukko välipohjassa 1+ AK V O 1+ 32 8 2+ 58 m2 1+ V S AS 02 AS 03 AS 04 AS 05 Pystysuuntainen
LisätiedotOlosuhdehallinta, erityiskysymykset Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu
Olosuhdehallinta, erityiskysymykset Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu Kosteudenhallinta Koskee kaikkea rakentamista Materiaalin vedensietokyky ei oikeuta rakenteen kasteluun Home kasvaa kaikkien
LisätiedotTTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction
TTY:n Palolaboratorio esittäytyy Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY 18.1.2017 Sustainable steel construction Paloturvallisuuden olennainen vaatimus 1.2.1 / RakMK E1 Rakennuksen
LisätiedotRakennusvaipan paloturvallisuus
Opas suunnittelijalle Rakennusvaipan paloturvallisuus Tämä opas on kirjoitettu auttamaan rakennesuunnittelijoita heidän työssään energiatehokkaiden ja ennen kaikkea paloturvallisten rakennusten suunnittelussa.
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT
HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT 19.12.2014 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään tyypillisiä hallirakennusten katto- ja seinäelementtien rakennetyyppejä. Katto- ja seinäelementit toimivat tavallisesti
LisätiedotRAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS
RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013
Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden
LisätiedotAkustinen jousiranka AP 25
Akustinen jousiranka AP 25 Gyproc akustinen jousiranka AP 25 AP 25 ääneneristyksen parantamisessa Akustiseen jousirankaan perustuvalla ääneneristysratkaisulla saadaan parannettua huoneistojen välista ääneneristystä
LisätiedotMiksi puukerrostalo? jouni.liimatainen@jwood.fi
Miksi puukerrostalo? jouni.liimatainen@jwood.fi 1 Suunnitteluttaminen ja kilpailuttaminen Seinäjoelle 6 kerrosta, 35 asuntoa, valmistunut 2013 Jyväskylään 8- kerrosta, 58 asuntoa, valmistuu 11/14 Rakenteilla
LisätiedotTutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista
LisätiedotJätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on
LisätiedotLainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011
1.0 ULLAKON JA YLÄPOHJAN ONTELON MÄÄRITELMÄ Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 Ullakko Rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välinen tila, jossa on mahdollista
LisätiedotOntelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1
Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012
LisätiedotEläinrakennuksen palo-osastointi
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman
LisätiedotRethink Construction. Urbaania kerrosrakentamista
Rethink Construction Urbaania kerrosrakentamista Stora Enso Building and Living Building Solutions Tuotteita rakentamiseen ja rakennusteollisuuden tarpeisiin Industrial components Komponentteja ikkunaovi-
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö
Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo
LisätiedotJOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011
JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.
LisätiedotCase: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu
Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu Opinnäytetyö: Betonikerrostalon julkisivun uusiminen ja lisäkerroksien rakentaminen puuelementeistä Juuso Suhonen, Syyskuu 2015, Ohjaajat: Timo Pakarinen
LisätiedotAkustinen jousiranka AP 25
Akustinen jousiranka AP 25 Gyproc akustinen jousiranka AP 25 AP 25 ääneneristyksen parantamisessa Akustiseen jousirankaan perustuvalla ääneneristysratkaisulla saadaan parannettua huoneistojen välista ääneneristystä
LisätiedotElementtien asennustyö Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu
Elementtien asennustyö Kuvat: Puuinfo Oy ellei toisin mainittu Aikataulu Perinteinen rakentaminen 11 14 kuukautta ONGELMIA Suunnitelmia ei tehdä valmiiksi ajoissa Suunnittelu Osien valmistus Perustukset
LisätiedotUrbaania kerrosrakentamista
Rethink Construction Urbaania kerrosrakentamista Stora Enso Building and Living Building Solutions Industrial components Sawn goods Tuotteita rakentamiseen ja rakennusteollisuuden Komponentteja ikkunaovi-
LisätiedotÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE.
28.10.2004 HUONEISTOJEN VÄLISEN ACO-SEINÄN ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. YHTEISTYÖSSÄ: Rakennusbetoni- ja Elementti Oy VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka KATMI Consulting Oy 28.10.2004 ESIPUHE Huoneistojen
LisätiedotMiksi puukerrostalo?
Miksi puukerrostalo? Miksi puurakenne? Ekologinen Oleellisesti pienempi hiilijalanjälki korostuu mentäessä kohti nollaenergiataloja Energiatehokas Terveellinen Asuinkerrostalojen kehitys on jumittunut
LisätiedotMETSÄ WOOD KERROSTALO- JÄRJESTELMÄ
METSÄ WOOD KERROSTALO- JÄRJESTELMÄ Tehokkaaseen kerrostalotuotantoon ja viihtyisään asumiseen Kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten ja ilmastonmuutoksen aikana on tärkeää kiinnittää huomiota oikean rakennusmateriaalin
LisätiedotPuurakentamisen koulutusroadshow 2013 Lappeenranta. Timo Lehtoviita, Saimaan amk
Puurakentamisen koulutusroadshow 2013 Lappeenranta Timo Lehtoviita, Saimaan amk Puurakentamisen koulutusroadshow 2013 7.45 Kahvi 8.00 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan ammattikorkeakoulu
LisätiedotTEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA
TEKNINEN TIEDOTE PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA 1.8.2016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ...2 2.0 PALOSSA KANTAVA ALAPAARRE...3 2.1 Alapuolinen palo...3 2.2 Yläpuolinen palo...5 2.3 Alapaarteen stabiliteetti...5 3.0 PALORISTIKKO...7
LisätiedotPAROC GROUP
PAROC GROUP 1 25.4.2018 PAROC-KIVIVILLA ON KOTIMAISTA 5.2.2018 alkaen Paroc Group osa Owens Corningia Rakennuseristeiden tuotteet valmistetaan Suomessa Paraisten tehtaalla. Paroc työllistää Suomessa n.
LisätiedotRunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013
RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013 1.0 JOHDANTO Tämän liittymädetaljikirjaston tarkoituksena on ohjeistaa rakennusliikkeitä ja rakennuttajia sekä päärakennesuunnittelijaa seuraavalla
LisätiedotASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL
ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-
LisätiedotPALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL
LUENNON SISÄLTÖ PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL 117) UUSI ASETUS PALOTURVALLISUUDESTA (VOIMAAN 1.1.2018) SAVUNPOISTON PERIAATTEET TIMO O SALMI DIPL.INS, FISE PV 1 117 b (Maankäyttö- ja rakennuslaki,
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus
1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN
LisätiedotUrban MultiStorey -konsepti
1. Rakennetyypit 1.1 Kantava ulkoseinä 420 1 2 3 4 5 6 Tekniset tiedot U-arvo 0,16 W/m 2 K Paloluokka REI 60* *) osoitetaan hiiltymämitoituksen perusteella Nro. Tarkoitus Tuote Paksuus 1 Julkisivuverhous
LisätiedotKingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin
TUTKIMUSRAPORTTI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01280-13 Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen
Lisätiedot2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)
2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet
LisätiedotCLT-rakentamisen yleisperiaatteet
2.1 Ulkoseinä - Mineraalivillaeristys Koolaus (välirakenne eristystasossa) CLT-välipohjalevy Saumanauhat - eriste (mineraalivilla) - CLT-seinälevy - vaakalaudoitus - rimoitus - tuulensuojalevy CLT-seinälevy
LisätiedotPuutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025
Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025 Puurakentamisen tutkimustarpeita Jouni Hakkarainen, T&K johtaja Metsä Wood, Rakentamisen ja teollisuuden tuotteet 9.12.2015 Puurakentamisen tutkimustarpeita Järjestelmäkehitys:
LisätiedotVIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS
VIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS Viemäriputkien palotekninen suojaus kerrosten välisissä läpivienneissä 1. SUOMALAISET MÄÄRÄYKSET Rakennusmääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus Kohta 1.2. Olennainen
LisätiedotRunkoPES 2.0 OSA 11: RAKENNETYYPPIKIRJASTO
RunkoPES 2.0 OSA 11: RAKENNETYYPPIKIRJASTO 31.12.2013 1.0 JOHDANTO Tämän rakennetyyppikirjaston tarkoituksena on ohjeistaa suunnittelijoita, rakennusliikkeitä ja rakennuttajia puukerrostalojen suunnittelussa
LisätiedotRAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet
SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
LisätiedotT-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007
T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
LisätiedotRAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet
SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
LisätiedotPuun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä
Puun paloturvallinen käyttö parvekkeissa ja räystäissä Palotutkimuksen päivät 2013 Esko Mikkola 2 Parvekkeiden ja luhtikäytävien palovaatimuksia muualla Määräyksissä olevia vaatimuksia kysyttiin seuraavista
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö
Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö https://prontonet.fi/ 7000 Rakennuspalot, -palovaarat ja rakennuskanta 1550000 6000 5000 4485 6234 6267 6013 5906 5727 5958 5211 5519 5290
Lisätiedot