TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS YMPÄRISTÖOSASTO 2014

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS YMPÄRISTÖOSASTO 2014

2 YMPÄRISTÖOSASTO Osastopäällikkö, ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman n käyttökulujen talousseuranta ja tilinpäätös osoittavat, että tulot ylittivät budjetoidun tason eurolla ja että menot pysyivät samaan aikaan euroa budjetoitua pienempinä. Tämän myötä vuoden 2014 käyttötalousarvion toteutumisaste oli 83 % (säästöä euroa suhteessa talousarvioon). Osaston taloudelliset tavoitteet saavutettiin näin ollen reippaasti. n toiminta on pääpiirteissään jatkunut entiseen tapaan ja osasto on pystynyt tuottamaan suhteellisen hyviä palveluja. Yksi vesihuoltolaitoksen työntekijä on vuoden aikana lopettanut ja yksi on siirtynyt eläkkeelle, osaston hallinnossa osastosihteeri on vuoden aikana työskennellyt osa-aikaisena. Vesihuoltolaitoksella yhdelle vesimittarinlukijalle myönnettiin lisäksi työvapaata 1.4. alkaen ja ympäristönsuojelutoimistossa vakinaiselle ympäristönsuojelusihteerille myönnettiin opintovapaata 1.9. alkaen. Tämän seurauksena osaston työtehtäviä järjesteltiin jossain määrin uudelleen, mutta uusia työntekijöitä ei palkattu eikä päätöksiä edellä mainittujen henkilöiden korvaamisesta tehty vuonna Kaupunginjohtaja asetti viranhaltijapäätöksellä työryhmän selvittämään ympäristöosaston ja palvelutoimintojen henkilöstöresursseja, arvioimaan vaihtoehtoisia organisaatiomuotoja ja antamaan ehdotuksen mahdollisen organisaatio- ja henkilöstökysymyksiä koskevan ulkoisen selvityksen aikatauluksi. Työryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja luovutti loppuraportin kaupunginjohtajalle Työ saariston laajojen osayleiskaavojen parissa jatkui. Niitä koskenut tavoite saavutettiin osittain, kun kaksi laajaa osayleiskaavaa, Pohjois-Korppoon ja Ålön kaava, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa. Muita osayleiskaavoja on työstetty ja viety eteenpäin. Lautakunta myönsi vuoden aikana kaksi ympäristölupaa ja antoi paikallisen viranomaisen ominaisuudessa aluehallintovirastolle kolme ympäristölupalausuntoa. Maa-ainesten ottolupia myönnettiin kaksi, lisäksi tehtiin päätös oikeudesta poiketa aikaisemmista lupamääräyksistä, maa-ainesten ottoa koskeneesta valituksesta annettiin myös lausunto korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Ympäristölupavirastolle annettiin kaksi lausuntoa kalanviljelylaitosten ympäristölupahakemuksista. Ilmanlaadun mittaus, analysointi ja arviointi jatkuivat Paraisilla yhteistyöhankkeena paikkakunnan suurteollisuuden kanssa. Ympäristönsuojelutoimisto otti hoidettavakseen maa-aineslain valvontavastuun kaupungin rakennusvalvonnalta. Ojitus- ja roskaamisasiat, kuten myös jätehuoltoasiat ja lausunnot haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä aiheuttivat melko paljon työtä kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle. Puistojen ja yleisten viheralueiden pinta-ala kasvaa, ja tarve ja pyrkimys tietyn hoitotason ylläpitämiseen kaikilla alueilla luovat painetta yksikön henkilökunnalle ja käyttötaloudelle. Kun asukkaat samanaikaisesti asettavat yhä enemmän vaatimuksia mahdollisuuksille hyödyntää viheralueita erityisesti keskustassa, puistoyksikön on ollut pakko laskea hoitotasoa. Lisäksi muun muassa leikkipuistojen ja uimarantojen turvallisuus- ja varustustasolle asetetaan yhä tiukemmat vaatimukset, mikä johtaa kaikki tämä huomioon ottaen tilanteeseen, joka pitkällä aikavälillä ei toimi. Kaupungin vuokralaitureissa olevien venepaikkojen hyvä 95 %:n vuokrausaste yhdessä sen seikan kanssa, että kunnossapitokustannukset ovat laitureiden uusimisen myötä laskeneet, tuovat liikenneväylien yksikölle vakaan ja tervetulleen tulon. Tällä hetkellä myös oma ajoneuvokalusto on suhteellisen hyvässä kunnossa, mikä sekin näkyy alhaisina kunnossapitokustannuksina. Omissa investointi- ja korjaushankkeissa

3 on voitu melko pitkälti käyttää kaupungin omia ajoneuvoja ja henkilöstöä. Vakaana pysynyt sähkön hinta ja katuvalojen pitäminen sammutettuna öisin klo yhdessä energiatehokkaiden led-valaisimien hankkimiseen ja niiden käyttöön siirtymiseen myönnettyjen investointimäärärahojen kanssa ovat myötävaikuttaneet siihen, että katuvalaistuksen sähkömenot eivät ole nousseet. Vuonna 2013 yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa aloitettu Saaristotien liikenneturvallisuussuunnitelma tieosuudelle Sementtitie Kaarina valmistui. Tarkoituksena on kartoittaa ongelmakohdat ja laatia parannusehdotuksia. Tämä sekä valtiollisten että kunnallisten määrärahojen puuttuessa hitaasti etenevä työ jatkuu tulevina vuosina. Jätehuollon osalta, jossa konkreettisia toimenpiteitä tekee pääasiassa Turun Seudun Jätehuolto Oy, voidaan todeta, että kiinteistökohtaisen talousjätteen keräyksen käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu saariston kunnanosissa jatkui ja että uusi keräysjärjestelmä otettiin käyttöön pääsaarilla Tämän saaristossa toteutetun uudistuksen yhteydessä uusittiin samalla myös hyötyjätteen eli paperin, pienmetallin ja lasin keräyspisteet. Alueilla, joilla jätteiden nouto ei tapahdu kiinteistökohtaisesti (vailla kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla), uusittiin aluekohtaiset polttokelpoisen jätteen keräyspisteet. Kaikki nämä uudet jätepisteet ovat syväkeräysastiatyyppisiä. Vesihuoltolaitos on toimittanut laatuvaatimukset täyttävää talousvettä muutamaa jakeluhäiriötä lukuun ottamatta. Pitkähkö, yli 12 tuntia kestänyt katkos vedenjakelussa sattui lokakuuta Finbynlaaksossa Paraisten kunta-alueella vesijohdon vaurioiduttua kaupungin viemäriputken saneerauksen yhteydessä. Korppoossa vesihuoltolaitoksen jakelupulmat jatkuivat useaan otteeseen, muun muassa heinäkuussa, jolloin Rosklaxin kaivot jälleen ehtyivät, sekä joulunpyhinä Oksapellontiellä sattuneen putkirikon seurauksena. Vedenjakelukatkokset olivat kuitenkin lyhytaikaisia eikä lakisääteisiä korvauksia veden tilaajille tarvinnut maksaa. Korppoon Verkanin uusi siirrettävä osmoosilaitos oli koko vuoden ajan jatkuvassa käytössä Korppoon toiminta-alueen vedentuotannon turvaamiseksi. Merivedestä tuotettiin Verkanissa talousvettä syksyn aikana. Säiliöautoa on käytetty vuoden aikana muutamia kertoja Rosklaxin vesilaitoksen vesisäiliöiden täyttämiseksi. Vesihuoltolaitos teki euron poistojen jälkeen vain euron tappion vuonna 2014 ja vuoteen 2013 verrattuna toimintakate oli euroa parempi. Käyttötalouden tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä tässä haastavassa toimintatilanteessa. Rakennusvalvonnassa käsiteltiin yhteensä erilaista lupaa ja ilmoitusta vuonna 2014 (1 184 vuonna 2013). Toimitettujen katselmusten määrä oli kpl (2 718 kpl vuonna 2013). Yksikön tulot jäivät alle budjetoidun tason ja henkilöstö- ja muissa toimintamenoissa syntyneistä säästöistä huolimatta toimintakate muodostui noin euroa budjetoitua heikommaksi. Huolimatta siitä, että kahden keskeisen viranhaltijan ja toimistosihteerin työtehtävät on suuren osan aikaa vuodesta hoidettu sijaisjärjestelyin, rakennusvalvontatoimiston toiminta ja palvelut ovat toimineet. n investointimäärärahojen käyttöaste oli 93 %. Ottaen huomioon, että muuttamia määrärahasiirtoja tehtiin eräiden investointeja vaatineiden akuuttien ongelmien hoitamiseksi, varoja on käytetty järkevästi ja sen tavoitteen pohjalta, että saavutetaan myös pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja. Laajat vesi-, viemäri- ja hulevesiverkon saneeraustyöt ja niihin liittyvät katujen saneeraustyöt jatkuivat Tennbyn alueella. Paraisten viemäriverkon saneeraukseen myönnetyt määrärahat on käytetty, ja Tennbyssä tehdyt saneeraukset sekä muutamat kohdennetut pistesaneeraukset ovat tuottaneet tulosta. Saneeraustyötä on kuitenkin jatkettava, koska viemäriverkkoon vuotavien vesien osuus on edelleen korkea

4 ja se on pitkällä aikavälillä saatava alle 30 %:n tasolle. Voimakkaimmin suuriin vuotomääriin vaikuttavat syyt ovat vuotavat viemärikaivot ja -putket (pintavedet kulkeutuvat viemäriverkkoon) sekä se, että pintavedet viemäriverkon vanhimmissa osissa sijaitsevilta kiinteistöiltä johdetaan suoraan viemäriverkkoon (rakennettu tarkoituksellisesti tällä tavalla 1970-luvulla), mikä varsinkin sateella ja lumien sulaessa ylikuormittaa jätevedenpuhdistamoja ja vaikeuttaa puhdistusprosessia. Osa Vepon uuden asuntoalueen kaduista päällystettiin asfaltilla. Koulumestarinkujalle Paraisten Urheilu- ja Nuorisotalon viereen rakennettiin erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Katuvalojen uusiminen ledvalaisimilla jatkui Norrgårdin- ja Pjukalantiellä sekä yhteistyössä Partelin kanssa Marjastajantiellä. Snäckvikenin venelaitureiden parannustöitä jatkettiin korvaamalla peräpaalut kiinnityspuomeilla. Raakamaan ostoa koskeva tavoite ylittyi yli odotusten, koska Paraisten Muddaisista ja Korppoon kirkonkylältä saatiin hankittua yhteensä yli 30 hehtaaria raakamaata.

5 2014 YHDYSKUNTASUUNNITTELU Ympäristölautakunta Carl-Sture Österman, ympäristönsuojelupäällikkö Susanna Lönnberg, kaupungingeodeetti YHDYSKUNTASUUNNITTELU Talousarvio Muutokset Muutettu Toteutuma Käyttöaste talousarvio % 2013 TOIMINTATULOT Myyntitulot % Maksutulot % Avustukset ja tuet #DIVISION/0! Muut toimintatulot % YHTEENSÄ % TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % -500 Muut toimintamenot % YHTEENSÄ % TOIMINTAKATE % Toiminta Lautakunnan ja osaston hallinto, IT- ja kiinteistökustannukset. Kunnallistekninen suunnittelu. Yhdyskunnan kehittäminen kaavoituksen ja suunnittelun avulla. Asemakaavat, osayleiskaavat, ranta-asemakaavat, ympäristösuunnitelmat, rekisterityö. Neuvonta, ohjaus ja asiakaspalvelu kaavoitukseen, elinympäristöön ja rakennussuojeluun liittyvissä asioissa. Kartoitus- ja mittaustyöt, kiinteistönmuodostus, kaupungin rakentamattomien kiinteistöjen hallinnointi, maapolitiikka, rekisterityö, osoitetiedot, rakennusvalvontaan liittyvät tehtävät. Talouden arviointi Menot noudattavat pääpiirteittäin talousarviota, kun taas tulot ylittävät budjetoidun tason. Tämä johtuu etupäässä kahdesta erillisestä syystä, joita ei ollut otettu huomioon. TSJ on halunnut nopeuttaa Rauhalan kaatopaikan jälkihoitomaksun maksua. Edellisvuosina maksu on ollut euroa, mutta vuonna 2014 TSJ maksoi yhteensä euroa. Kyseinen summa näkyy vastaavasti kuluna (palvelujen ostot), minkä vuoksi sillä ei ole vaikutusta nettotulokseen. Summat kirjataan ympäristöhallinnon kohdalle. Mittaustoimisto sai ennakoimattoman euron tulon sopimussakkona Kirkkosalmenrannassa rakentamatta jätetystä tontista. Vallitseva laskusuhdanne on kuitenkin muutoin vaikuttanut maksutuloihin, jotka jäivät arvioitua pienemmiksi. Ympäristöhallinnon osalta talousarvio on muilta osin pääpiirteittäin toteutunut. Henkilöstökuluissa on tehty pieni säästö osittaisen hoitovapaan johdosta. Mittaustoimistossa on tehty suurempi säästö, kun avoinna ollut mittamiehen työsuhde rahoitettiin suureksi osaksi työllistämisvaroin. Metsän myynnistä saadut tulot jäivät budjetoitua pienemmiksi, koska talven laajat myrskytuhot vaikuttivat suunniteltujen hankkeiden aikatauluun. Kunnallisteknisen suunnittelun (7005) käyttöaste on 84,5 %, mikä tarkoittaa noin euron säästöä suhteessa talousarvioon. Asiantuntijapalveluja ostettiin noin euroa budjetoitua vähemmän. Myös henkilöstökuluissa on tehty pieni säästö, kun tekninen

6 2014 suunnittelija oli osittaisella hoitovapaalla ja työskenteli maaliskuusta toukokuuhun 80 %:n työajalla. Kaavoitusyksikön välittömät tulot, jotka muodostuvat poikkeamisluvista ja lausunnoista saatavista maksutuloista, olivat vain 64 % budjetoidusta tasosta. Kaksi investointeihin saatua yhteensä euron avustusta merkitsee kuitenkin sitä, että yhteenlasketut tulot ylittävät budjetoidun tason. Henkilöstökuluissa tehtiin pieni säästö, kun kaksi henkilöä oli jonkin aikaa osittaisella hoitovapaalla. Myös palvelujen ja materiaalien ostot alittivat talousarvion. Vuoden 2014 tavoitteiden toteutuminen Seuraavien laajojen osayleiskaavojen saaminen hyväksytyiksi valtuustossa: Pohjois- Korppoo, Houtskari, Ålö, Utö, Etelä-Nauvo. Tavoitteet oli kaavoituksen osalta asetettu epärealistisen korkeiksi. Tavoite on realistisempi asettaa kahdeksi-kolmeksi vuodeksi. Kaksi laajaa osayleiskaavaa (Pohjois- Korppoo ja Ålö) hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa. Muita osayleiskaavoja on työstetty ja viety eteenpäin. Seuraavien pienempien osayleiskaavojen saaminen hyväksytyiksi valtuustossa: Nilsby-Lielahti, Stormälö-Lillmälö. Nilsby-Lielahden osayleiskaavaa ei ole enää tarpeen muuttaa ja työ päättyi jo vuonna Stormälö-Lillmälön osayleiskaavan muutoksen lisäksi tehtiin neljä muuta osayleiskaavamuutosta. Seuraavien asemakaavojen saaminen hyväksytyiksi valtuustossa: Korppoon keskusta, Nauvossa sijaitseva tila Kyrkbacken 2:65 (kioski). Asemakaavoja on työstetty ja työ jatkuu. Kaavaselvitysten laatiminen Norrbynrannan kaava-alueelle. Vastuu Paraisten Etelä-Keskustan ideasuunnittelusta ja aktiivinen osallistuminen suunnitteluun. Selvityksiä ja luonnossuunnitelmia on laadittu Norrbynrannan alueen kaavoituksen edistämiseksi mm. luontoselvitys ja luonnos n asukkaan asuinalueeksi. Kaavoitusyksikkö on osallistunut Paraisten keskustan kehittämiseen ja Etelä-Keskustan korttelin 1 asemakaavan muutos on käynnistetty. Kyläkaavojen laatimistarpeen selvittäminen ja niiden vaihtoehtoisten rahoitusmenetelmien selvittäminen. Ei ole merkittävästi edistetty, selvityksen tarve tiedostetaan ja työtä jatketaan. Kaavoittamattomalle maalle rakentamista koskevien strategisten linjausten laatiminen. Arviointi: Prosenttiosuus hankkeista. Tavoitetaso: 100 % Kaavoitusyksikkö on onnistunut tavoitteessaan erittäin hyvin. Oikeaan tavoitetasoon suhteutettuna yli 90 %. Rakennettujen kiinteistöjen ja tonttien myynti sekä raakamaan osto Arviointi: Myytyjen kiinteistöjen määrä, ostetun raakamaan pinta-ala. Tavoitetaso: Talousarvion mukaisesti, 5 10 ha. Maa-alueiden oston osalta tavoite ylittyi yli odotusten. Yhteensä raakamaata ostettiin runsaat 30 hehtaaria Paraisilta ja Korppoosta (käytetty etuosto-oikeus). Kaupungille oli tuntuvaa hyötyä yksityishenkilöiden tilapäisestä myyntivoittoverosta vapauttamisesta heidän myydessään kunnille. Omakotitonttien myynti sujui sitä vastoin hitaasti.

7 2014 Määräalojen (M-alueiden) määrän huomattava väheneminen omalla rekisterialueella. Arviointi: Lukumäärä. Tavoitetaso: Huomattava väheneminen, yli 30 kpl. Tavoitetasosta saavutettiin 2/3. Omana työnä toteutettava pohjakartta Korppoon ja Houtskarin keskustoista. Kirjalan saaren osalta päivitys ei enää täytä pohjakartalle asetettuja vaatimuksia, vaan taso laskee. Paraisten kuntaosan pohjakartta käsittää kaikki asemakaavoitetut alueet sekä keskustan lähialueet (kuten koko Kyrklandetin alueen). Arviointi: Pinta-ala. Tavoitetaso: Valmistuu kolmen vuoden kuluessa. Työ eteni Korppoossa. YHDYSKUNTASUUNNITTELU HENKILÖTYÖVUODET Talousarvio 2015 Henkilötyövuodet, toist. Kaupungingeodeetti Mittausinsinööri GIS-insinööri Kiinteistösihteeri Kartanpiirtäjä Tekninen avustaja 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Kartoittaja Mittamies Osastosihteeri 1 1 0,5 0,5 0,5 Sopimussihteeri Lautakuntasihteeri Talousassistentti 0,67 0,67 0,67 0,67 0,67 Tekninen palvelusihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Kanslisti 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Tekninen suunnittelija Suunnitteluavustaja 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Kaavoituspäällikkö Kaavoitusarkkitehti Kaavoitussihteeri Kaavoitusavustaja Suunnittelija Yhteensä 22,02 21,02 18,52 19,52 19,52 Henkilötyövuodet, määräaik. Mittamies Paikkatietokäsittelijä 1 Kaavoitusarkkitehti - 0,6 0,6 0,8 0,8 Suunnittelija Yhteensä - 1,6 2,6 2,8 2,8 Henkilötyövuodet yhteensä 22,02 22,62 21,12 22,32 22,32

8 2014 SUORITTEET/MITTARIT Talousarvio 2015 Asemakaavat Ranta-asemakaavat Osayleiskaavat/muutokset/täydennykset 6/ Ympäristö-/rakennussuojelusuunn./- lausunnot Luvat, lausunnot ja ratkaisut (92) Lohkomiset Tonttijaot Rakennuspaikan merkitsemiset + sijaintikatselmukset Pohjakartta Myydyt tontit

9 2014 LIIKENNEVÄYLÄT Ympäristölautakunta Carl-Sture Österman, ympäristönsuojelupäällikkö Matias Jensén, tekninen suunnittelija LIIKENNEVÄYLÄT Talousarvio Muutokset Muutettu Toteutuma Käyttöaste talousarvio % 2013 TOIMINTATULOT Myyntitulot % Maksutulot Avustukset ja tuet Muut toimintatulot YHTEENSÄ % TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintamenot % YHTEENSÄ % TOIMINTAKATE % Toiminta Liikennealueiden, vesiväylien ja kaupungin venelaitureiden kunnossapito. Visio Yksikön tavoitteena on nollavisio koskien henkilövahinkoihin johtavien liikenneonnettomuuksien määrää. Tavoite on kova, mutta tavoittelemisen arvoinen. Katujen ja yleisten alueiden kunnossapidossa pyritään minimoimaan häiriöt liikenteessä ja lisäämään turvallisuutta ja toimivuutta oikea-aikaisilla toimenpiteillä ja samalla pitämään kustannukset mahdollisimman alhaisina ja tehokkaina. Kaupungin vuokralaitureiden kunto tulee pitää tasolla, joka vastaa nykyisiä laitureille ja perusvarustukselle asetettavia vaatimuksia. Maksujen on katettava kokonaisuudessaan vuokralaitureiden kunnossa- ja ylläpidon kustannukset. Vanhat elohopeavalaisimet (noin kpl) tulee vaihtaa viiden vuoden ajanjakson aikana tehokkaampiin ja energiatehokkaampiin EU:n ekosuunnitteludirektiivin täyttäviin valaisimiin. Uusien elohopealamppujen myynti lopetetaan vuonna Talouden arviointi Toimintatulojen toteutumisaste oli 150 %, eli tuloja kertyi noin euroa budjetoitua enemmän. Toteutuneet tulot olivat euroa, mutta niihin tulee lisäksi Kårkullan kuntayhtymän Saaristotien ja Kårkullantien liittymän muutostöistä maksama euron osuus. Vastaava summa on myös menona menopuolella (muut toimintamenot). Syynä siihen, ettei vastuualue kunnolla saavuttanut budjetoituja tuloja on se, että teiden kunnossapitopalvelujen myynti tiekunnille oli arvioitua vähäisempää. Samaan aikaan kustannuksia onnistuttiin vähentämään ja toimintamenot pitämään pienempinä, mikä menopuolella merkitsee 93 %:n käyttöastetta. Toimintakate ennen poistoja on noin 1,307 miljoonaa euroa ja kustannussäästö talousarvioon verrattuna on noin euroa. Vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna toimintamenot ovat noin euroa pienemmät ja toimintakate noin euroa pienempi, mikä osoittaa, että resurssien käyttö liikenneväylien vastuualueella on tehostunut.

10 2014 Noin 86 % vastuualueen tuloista tulee venepaikkojen vuokrauksesta ja loppuosa teiden kunnossapitopalvelujen myynnistä. Venepaikkamaksuja on viime vuosina korotettu vuosittain sellaiselle tasolle pääsemiseksi, että toiminta on itsensä kannattavaa ja luo edellytykset laitureiden kunnossapidolle ja saneeraukselle siten, että ne ovat kysyntää vastaavalla tasolla. Vuokrausaste on noin 95 %, mitä on pidettävä erittäin hyvänä vuokrausasteena ja merkkinä siitä, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Kunnossapitokustannukset ovat laskeneet ja tulopuoli on vakaa, kun taas poistoista muodostuvat menot lisääntyvät investointien seurauksena. Tästä huolimatta nettotulos ennen poistoja on positiivinen, jos huomioon otetaan pelkästään vuokralaitureihin kohdistuvat poistot. Teknisen yksikön teiden kunnossapitopalveluja on markkinoitu ja tarjottu tiekunnille aikaisempaa aktiivisemmin. Näitä palveluja pyritään koordinoimaan tiettyihin määräaikoihin, jotta ne eivät osu päällekkäin ja vaikeuta yksikön omia töitä, jotka ovat ensisijaisia. Menopuolella onnistuttiin vähentämään ostopalvelujen ja aineiden ja tarvikkeiden kustannuksia sekä henkilöstökuluja. Kunnossapitokulut saatiin pidettyä arvioitua pienempinä johtuen osin siitä, että katuverkko on suhteellisen hyvässä kunnossa ja sitä pidetään kunnossa jatkuvasti, mikä puolestaan heijastuu korkeisiin poistokuluihin. Muina osasyinä siihen, että ostopalvelujen ja aineiden ja tarvikkeiden kustannukset olivat budjetoitua pienemmät, on se, että ajoneuvokalusto on suhteellisen uusi ja hyvin huollettu, minkä ansiosta korjauskustannukset pysyvät pienempinä. Leuto ja vähäluminen talvi myötävaikutti siihen, että katujen ylläpitokustannukset olivat budjetoitua pienemmät. Tuloksena oli noin euron säästö ostopalveluna hoidettavien alueiden osalta. Tämän lisäksi polttoaineen hinta pysyi vakaana ja jopa laski jonkin verran vuoden loppuun tultaessa, mistä seurasi noin euron kustannussäästö. Vuoden 2013 talousarvion laatimisen yhteydessä päätettiin, että katuvalot kaupungin kaikilla alueilla pidetään sammutettuina klo 01 05, mikä yhdessä vakaana pysyneen sähkön hinnan ja uusien energiatehokkaiden led-valaisimien kanssa johti noin euroa pienempiin sähkökuluihin. Vanhoja elohopeavalaisimia on vaihdettu uusiin ledvalaisimiin. Yhteensä on vaihdettu noin 150 uutta valaisinta ja näiden saneerausten myötä kokonaisenergiatarpeen arvioidaan vähenevän %, yksittäisissä tapauksissa jopa 70 %. Kaupungin itse toteuttamissa investointihankkeissa on lähes yksinomaan käytetty kaupungin omaa ajoneuvokalustoa ja omia kuljettajia. Koska näitä kustannuksia ei voida kirjata investointihankkeisiin, vaan ne ovat käyttötalousarviossa käyttökuluina, tulos ei näy suorana säästönä, jollainen se itse asiassa on. Vuoden 2014 tavoitteiden toteutuminen Turvallisuuden ja vaarallisimpien liikennealueiden kartoittaminen ja parantaminen korjausrakentamisen ja tarkoituksenmukaisen kunnossapidon avulla. Tavoitetaso: Ei yhtään kadun kunnosta tai kunnossapidosta aiheutunutta, henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Tiukkaa tavoitetta siitä, ettei yhtään henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta tapahtuisi, ei ole saavutettu. Kaupungin liikennealueilla sattui vuoden aikana kaksi henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Toinen onnettomuus oli liukastumisonnettomuus ja toinen aiheutui siitä, että henkilö kompastui maassa olleeseen osaan katkenneesta liikennemerkistä. Onnettomuuksista tehdään vahinkoilmoitus kaupungin vakuutusyhtiölle, joka ottaa kantaa asiaan ja korvausvaatimukseen. Vaikka tavoitetasoa ei saavutettu ja tasoa voidaan pitää tiukkana, se on kuitenkin tavoittelemisen arvoinen ja kunnossapitotyötä tehdään tämän tavoitetason pohjalta. Vuonna 2013 yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa aloitettu Saaristotien liikenneturvallisuussuunnitelman kartoitus ja laatiminen tieosuudelle Sementtitie Kaarina valmistui. Tarkoituksena oli kartoittaa ongelmakohdat ja laatia parannusehdotuksia. Osana maakuntakaavan päivitystä päivitettiin ns. Parainen Karunantie-selvitys Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Kemiönsaaren kunnan, Sauvon kunnan, Paraisten suurteollisuuden ja Paraisten kaupungin välisenä yhteistyönä.

11 2014 Työ Saaristotien, Kårkullantien ja Trollgärdantien risteysalueen turvallisuuden parantamiseksi ja lisäämiseksi aloitettiin syksyllä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Kårkullan kuntayhtymän ja Paraisten kaupungin välisenä yhteistyönä. Hanke toteutetaan ns. MAL-hankkeena. LIIKENNEVÄYLÄT HENKILÖTYÖVUODET Talousarvio 2015 Henkilötyövuodet, toist. Kaupungininsinööri 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Kaupunginrakennusmestari Rakennusmestari 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Kuljettaja Seppä Asentaja Kanslisti 0,5 0,5 0,5 0,5 0,25 Talonmies 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 7,65 7,65 7,65 7,65 7,4 Henkilötyövuodet, määräaik Henkilötyövuodet yhteensä 7,65 7,65 7,65 7,65 7,4 SUORITTEET Talousarvio 2015 Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä Liikenteessä tapahtuneiden häiriöiden määrä

12 2014 PALO- JA PELASTUSTOIMI Ympäristölautakunta Carl-Sture Österman, ympäristönsuojelupäällikkö PALO- JA PELASTUSTOIMI Talousarvio Muutokset Muutettu Toteutuma Käyttöaste talousarvio % 2013 TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Avustukset ja tuet Muut toimintatulot % YHTEENSÄ % TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot % YHTEENSÄ % TOIMINTAKATE % Toiminta Palo- ja pelastuspalvelut hoidetaan alueellisesti ostopalveluna Turun kaupungin pelastuslaitokselta. Henkilöstökulut koostuvat pelastuslaitoksen entisen henkilökunnan eläkekustannuksista, jotka lankeavat Paraisten kaupungille entisen työnantajan ominaisuudessa. Muiden toimintakulujen määräraha muodostuu väestönsuojan johtokeskuksen sisäisestä vuokrasta. Visio (Varsinais-Suomen pelastuslautakunta) Laadukkaat pelastus-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti, tasapuolisesti ja nopeasti kaikkina vuorokauden aikoina. Talouden arviointi Maksuosuudet Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle on vuoden aikana laskutettu talousarvion mukaisesti, niin ikään myös pelastuslaitoksen entisen henkilökunnan eläkekustannuksista muodostuvat henkilöstökulut oli budjetoitu oikein. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on vuoden 2014 lopullisten toimintamenojen laskennan jälkeen maksanut takaisin euroa, minkä myötä talousarvion toteutumisaste on 98 %. Tavoitteet 2014 (Varsinais-Suomen pelastuslautakunnan mukaan) Arviointikriteeri: Toimintavalmius kiireellisten tehtävien hoidossa. Tavoitetaso: Toimintavalmius koko kauden aikana yli 90 %. Toimintavalmius on vuoden aikana ollut hyvä. Arviointikriteeri: Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kustannukset, /asukas. Tavoitetaso: Kustannusten pitäminen vertailuryhmän keskiarvon alapuolella (suhteessa kaikkiin palo- ja pelastustoimijoihin). Toiminta on vuonna 2014 pystytty toteuttamaan siten, että kustannukset alittavat vahvistetun talousarvion.

13 2014 Keskeiset palveluille asetettavat tavoitteet Arviointi: Tukipalvelut ja talouden toteutuminen. Tavoitetaso: Kustannukset asukasta kohden 72 euroa vuonna 2014 (vertailuluku 77,60 euroa). Arviointi: Pelastuspalvelut ja toimintavalmius kiireellisten tehtävien toteutuksessa. Tavoitetaso: Toteutumisprosentti 90. Arviointi: Turvallisuuspalveluille ja tarkastuksille asetetun tavoitetason täyttyminen prosentteina. Tavoitetaso: Toteutumisprosentti yli 90. Lopullista vertailua ja arviointia vuodesta 2014 ei vielä ole saatu, mutta myöskään mitään sellaista ei ole raportoitu, joka viittaisi siihen, etteivät keskeiset tavoitteet olisi toteutuneet.

14 2014 JÄTEHUOLTO Ympäristölautakunta Carl-Sture Österman, ympäristönsuojelupäällikkö Matias Jensén, tekninen suunnittelija JÄTEHUOLTO Talousarvio Muutokset Muutettu Toteutuma Käyttöaste talousarvio % 2013 TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Avustukset ja tuet Muut toimintatulot YHTEENSÄ TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % -783 Avustukset Muut toimintamenot YHTEENSÄ % TOIMINTAKATE % Toiminta Kunnan jätehuollon lakisääteisestä järjestämisestä vastaaminen yhdessä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kanssa, joka on saanut tehtäväksi kunnan jätehuollon hoitamisen sopimuksen nojalla alkaen viranomaisvastuu lakisääteisestä kunnallisesta jätehuollosta on Turun kaupunkiseudun yhteisellä alueellisella jätehuoltolautakunnalla, jossa Paraisten kaupungilla on oma hallituspaikka. Visio Palvelutuotannon tulee olla korkealuokkaista. Palveluja tulee kehittää ja niiden tulee olla mahdollisimman yhteneväiset koko kunnan alueella. Jätehuoltopalvelujen tulee olla kaikkien käyttäjien saatavilla ja ne tulee sopeuttaa tarpeiden ja alueen mukaan. Jätemaksujen ja palvelujen tulee olla tasolla, joka kannustaa jätemäärän vähentämiseen ja edistää kierrätystä. Talouden arviointi Jätehuollon vastuualueen talouden toteutumisaste on 44 %. Kaupungin vastuulle kuuluu tehdä tarvittaessa sopimuksia yleisten jätepisteiden sijoittamisesta, hakea tarvittavia lupia sekä hoitaa pisteiden talvikunnossapito (lumenauraus). Muilta osin jätehuollon hoitaa Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ), jonka osakas Paraisten kaupunki on. Koska kaupungin välittömät kustannukset tämän vastuualueen osalta ovat vähäiset ja päävastuu jätehuollon hoidosta ja kustannuksista on TSJ:llä, tämä vastuualue on päätetty lakkauttaa ja se sisältyy vuodesta 2015 lukien liikenneväylien vastuualueeseen. Vuoden 2014 tavoitteiden toteutuminen Arviointi: Laatu, palvelujen tehokkuus. Tavoitetaso: Palvelujen säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla. Hyvät palvelut. Arviointi: Kustannustehokkuus. Tavoitetaso: Kustannustehokas ja organisoitu toiminta. Arviointi: Kustannusten arviointi, palvelujen tehokkuus.

15 2014 Tavoitetaso: Lajittelumahdollisuuksien tarjoaminen poltettavan jätteen ja kaatopaikkajätteen määrien vähentämiseksi. Saaristoksi luokitelluissa kunnanosissa jätekuljetukset hoidetaan kunnan järjestäminä TSJ:n toimesta, palvelutaso oli vuonna 2014 entisellä tasolla. Paraisten kunnanosassa jätekuljetukset ovat ns. sopimusperusteisia, eli kiinteistökohtaisessa keräyksessä kiinteistönomistaja sopii jätekuljetuksista kuljetusyrityksen kanssa. Palvelutason nostamiseksi, lajittelemattoman ja väärin jätetyn jätteen vähentämiseksi ja kustannustehokkaan jätepalvelun ylläpitämiseksi sekä hinnoittelun parantamiseksi ja selkeyttämiseksi TSJ jatkoi kiinteistökohtaisen talousjätteen keräyksen käyttöönoton suunnittelua ja valmistelua saaristossa. Tämä uusi keräysjärjestelmä otettiin käyttöön pääsaarilla Tämän saaristossa toteutetun uudistuksen yhteydessä uusittiin samalla myös hyötyjätteen eli paperin, pienmetallin ja lasin keräyspisteet. Alueilla, joilla jätteiden nouto ei tapahdu kiinteistökohtaisesti (vailla kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla), uusittiin aluekohtaiset polttokelpoisen jätteen keräyspisteet. Kaikki nämä uudet jätepisteet ovat syväkeräysastiatyyppisiä. Paraisilla hyötyjätepisteet uusittiin jo vuonna Paraisten kunnanosassa kiinteistönomistajia palvelee myös Rauhalan jätekeskus ja Korppoossa, Houtskarissa ja Utössä kiinteistönomistajia palvelevat lajitteluasemat. Nauvossa kiinteistönomistajia palvelee liikkuva lajitteluasema. Jätehuollon voidaan katsoa yltävän tavoitteisiin sekä palvelutason, kustannustehokkuuden että palvelujen tehokkuuden osalta. Palveluja päivitetään ja kehitetään jatkuvasti tarpeiden, taloudellisten edellytysten ja lainsäädännön pohjalta.

16 2014 YMPÄRISTÖNSUOJELU Ympäristölautakunta Carl-Sture Österman, ympäristönsuojelupäällikkö YMPÄRISTÖNSUOJELU Talousarvio Muutokset Muutettu Toteutuma Käyttöaste talousarvio % 2013 TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot % Avustukset ja tuet Muut toimintatulot YHTEENSÄ % TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % -735 Avustukset % -300 Muut toimintamenot YHTEENSÄ % TOIMINTAKATE % Toiminta Ympäristönsuojelu Visio Hyvän ympäristönsuojelun ja palvelutarpeita vastaavan viranomaistoiminnan tarjoaminen. Mahdollisuuksien luominen aikaisempaa kattavampaan ehkäisevään toimintaan. Talouden arviointi Vuoden 2014 talousarvion toteutumisaste oli 82 %. Odotetut tulot ylittyivät eurolla. Johtuen lähinnä siitä, että vakinainen ympäristönsuojelutarkastaja oli opintovapaalla 1.9. lukien eikä hänen tilalleen otettu sijaista, henkilöstömenoissa saavutettiin säästöä vuonna Vuoden 2014 tavoitteiden toteutuminen Tarkoituksenmukaisten palvelujen, neuvonnan ja viranomaistoiminnan tarjoaminen ympäristönsuojeluhallinnon niukoista resursseista huolimatta Arviointi: Kustannustehokkuus, käsittelyajat, laatu. Tavoitetaso: Oikein mitoitetut palvelut, jotka vastaavat tarvetta ja jotka voidaan suorittaa kohtuullisessa ajassa. Yksikön palveluja on tarvittu ja vuoden aikana on pystytty tarjoamaan suhteellisen hyviä palveluja, vaikka vakinainen ympäristönsuojelutarkastaja oli opintovapaalla 1.9. lähtien ja ympäristönsuojelupäällikkö toimi myös osastopäällikkönä. Lautakunta myönsi vuoden aikana kaksi ympäristölupaa ja antoi paikallisen viranomaisen ominaisuudessa aluehallintovirastolle kolme ympäristölupalausuntoa. Maa-ainesten ottolupia myönnettiin kaksi, lisäksi tehtiin päätös oikeudesta poiketa aikaisemmista lupamääräyksistä, maa-ainesten ottoa koskeneesta valituksesta annettiin myös lausunto korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tukesille annettiin kaksi kaivoslupaa koskenutta lausuntoa ja ympäristölupavirastolle kaksi lausuntoa kalanviljelylaitosten ympäristölupahakemuksista. Rakennusvalvonnalle annettiin lausunto Korppooseen

17 2014 kaavaillusta tuulivoimalasta. Yhden lämmöntuotantolaitoksen ja jakeluaseman osalta tehtiin vuonna 2014 rekisteröintimenettely ympäristölupamenettelyn sijaan. Ympäristönsuojelutoimisto otti hoidettavakseen maa-aineslain valvontavastuun kaupungin rakennusvalvonnalta. Ojitus- ja roskaamisasiat, kuten myös jätehuoltoasiat ja lausunnot haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä aiheuttivat melko paljon työtä kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle. Työskentely puhtaamman Saaristomeren puolesta mm. kartoittamalla ja seuraamalla valuma-alueita, painopisteenä ennalta ehkäisevät toimenpiteet asutuksen sekä maaja metsätalouden osalta. Saaristomeren vesinäytteiden ottoon ja vedenlaadun monitorointiin sekä Saaristomeren öljyvahinkojen ehkäisemistä koskevaan hankkeeseen osallistuminen. Arviointi: Seuranta, paikallinen arviointi. Tavoitetaso: Vedenlaadun paraneminen, puhtaampi Saaristomeri. Työ puhtaamman Saaristomeren puolesta jatkui yhteistyössä muun muassa Valonian kanssa. Kevään aikana suunniteltiin ympäristömessut, jotka toteutettiin Sattmarkissa ja Nauvon eteläsatamassa. Messuille osallistui suuri määrä yrittäjiä, jotka esittelivät kuivakäymälöitä ja jätevesien puhdistusjärjestelmiä sekä informoivat erilaisista energiaratkaisuista. Molempina päivinä paljon kävijöitä keränneillä messuilla annettiin tietoa myös muun muassa jätehuollosta. Vaikka viranomaiset ja organisaatiot ovat edelleen jatkaneet tiedottamista, kiinteistönomistajat eivät ole erityisesti aktiivisesti ryhtyneet uusimaan ja parantamaan olemassa olevia jätevesijärjestelmiään haja-asutusalueiden kiinteistöillä. Paraisilla ympäristönsuojeluviranomainen on vuonna 2014 antanut hieman alle 200 lausuntoa kyseisistä järjestelmistä. ProAgria Finska Hushållningssällskapet Suomen Talousseuran vetämä hanke Balans i naturen Tasapainoa luontoon saatiin päätökseen vuonna Hanke antaa arvokasta perustietoa potentiaalisista suojavyöhyke- ja kosteikkopaikoista sekä muista toimenpiteistä valumien ja hajakuormituksen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Ilmanlaadun mittaamisen ja seurannan jatkaminen Paraisilla velvoitteen mukaisesti yhteistyössä Paraisilla toimivien yritysten ja toiminnanharjoittajien kanssa Arviointi: Suoritetut mittaukset, alueellisen ELY-keskuksen vahvistamien vaatimusten mukaiset tiedot. Tavoitetaso: Parempi ilmanlaatu ja voimassa olevan ympäristölainsäädännön mukaan kunnalle määrättyjen vaatimusten ja tavoitteiden täyttäminen. Ilmanlaadun mittaus, analysointi ja arviointi jatkuivat Paraisilla yhteistyöhankkeena paikkakunnan suurteollisuuden kanssa. Kalkkisataman mittausasemalla mitatut hiukkaspitoisuudet olivat kaiken kaikkiaan matalat ja Paraisten ilmanlaatu voidaan pääosin luokitella hyväksi tai tyydyttäväksi. Osallistuminen uusien jätehuoltomääräysten laatimiseen kaupunkiin ja jäteyhtiön toiminta-alueelle Arviointi: Neuvonnan parantaminen, valvontavälineet, kuntalaisten vaikuttamismahdollisuus. Tavoitetaso: Uudet määräykset voimaan alkaen. Uudet määräykset on laadittu ja hyväksytty ja ne tulevat voimaan vuonna 2015.

18 2014 YMPÄRISTÖNSUOJELU HENKILÖTYÖVUODET Talousarvio 2015 Henkilötyövuodet, toist. Ympäristönsuojelupäällikkö Ympäristönsuojelutarkastaja 1 0,8 0,8-1 Rakennustarkastaja 0,2 0,2 0,12 0,12 0,12 Yhteensä 2,2 2 1,92 1,12 2,12 Henkilötyövuodet, määräaik. Ympäristönsuojelutarkastaja Yhteensä Henkilötyövuodet yhteensä 3,2 3 2,92 2,12 3,12 SUORITTEET/MITTARIT Talousarvio 2015 Kunnallistekniikan ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesihuoltoa koskevien käsiteltyjen päätösten määrä Parainen Saaristo Ympäristölupa- ja maa-aineslupahakemuksia koskevien päätösten tai lausuntojen määrä

19 2014 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ympäristölautakunta Carl-Sture Österman, ympäristönsuojelupäällikkö YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Talousarvio Muutokset Muutettu Toteutuma Käyttöaste talousarvio % 2013 TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Avustukset ja tuet Muut toimintatulot % YHTEENSÄ % TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot YHTEENSÄ % TOIMINTAKATE % Toiminta Ympäristöterveydenhuolto, elintarvikehygienia ja eläinlääkintähuolto. Visio Hyvän ympäristöterveydenhuollon ja hyvän eläinlääkintähuollon tarjoaminen kuntalaisille ja yrittäjille palvelutarpeita vastaavasti. Talouden arviointi Budjetoidut toimintatulot eli isäntäkuntana toimivan Liedon Paraisten toimitilojen vuokrasta ja ylläpidosta (siivous) maksaman korvauksen on laskuttanut Paraisten kaupungin palvelutoiminnot, jolle korvaus on myös suoraan maksettu. Henkilöstömenot, jotka muodostuvat niiden entisten työntekijöiden eläkekuluista, joiden viimeinen työnantaja Paraisten kaupunki on ollut, oli budjetoitu oikein. Korvaukset isäntäkunnalta Liedolta ostetuista ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palveluista olivat ennakkoon arvioitua ja budjetoitua pienemmät. Suoraan asiakkailta perittävien tarkastusmaksujen ja valtion maksamien korvausten osuus on kasvanut, minkä seurauksena kuntien asukaslukuun ja toimenpiteisiin/suoritteisiin perustuvat maksuosuudet ovat pienentyneet. Henkilöstömenoissa saavutettiin vuoden aikana jonkin verran säästöjä (täyttämättä olevien virkojen ja tilapäisten virkajärjestelyjen seurauksena). Vuoden 2014 talousarvion toteutumisaste on tämän vuoksi vain 82 %. Vuoden 2014 tavoitteiden toteutuminen Ympäristöterveydenhuollon, elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon seuranta ja valvonta toiminnan siirryttyä sopimuksen nojalla seudulliseen yksikköön, jonka isäntäkuntana toimii Lieto. Arviointi: Seuranta, vertailu aiemmin omana toimintana tuotettuihin palveluihin. Tavoitetaso: Oikein mitoitetut palvelut, jotka vastaavat tarpeita ja kysyntää. Ympäristöterveydenhuollon toiminta ja kunnallinen eläinlääkintähuolto on ollut kustannustehokasta. Tiettyjä tarkastuksia ei vahvistettujen valvontaohjelmien muutosten ja päivitysten seurauksena tehty vuonna 2014.

20 2014 PUISTOT JA YLEISET ALUEET Ympäristölautakunta Carl-Sture Österman, ympäristönsuojelupäällikkö Heidi Suominen, kaupunginpuutarhuri PUISTOT JA YLEISET ALUEET Talousarvio Muutokset Muutettu Toteutuma Käyttöaste talousarvio % 2013 TOIMINTATULOT Myyntitulot % Maksutulot Avustukset ja tuet Muut toimintatulot YHTEENSÄ % TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset Muut toimintamenot % YHTEENSÄ % TOIMINTAKATE % Toiminta Viheralueiden, uimarantojen, puistometsien ja leikkipuistojen kunnossapito. Visio Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö kaupungin asukkaille ja vapaa-ajanasukkaille. Kaupungin viheralueet, puistot ja uimarannat tarjoavat kaupungin asukkaille ja satunnaisille kävijöille miellyttävän kokemuksen. Talouden arviointi Talousarviossa pysyttiin myönteisen tulojen kehityksen seurauksena. Yksikkö joutui kuitenkin laskemaan hoitotasoa selviytyäkseen kaikkien viheralueiden hoidosta edes tyydyttävästi. Leikkipuistojen ja uimarantojen kunnossapito siten, että ne täyttävät kaikki turvallisuusvaatimukset, vaikeutuu entisestään ja näillä alueilla voidaankin todeta tiettyjä puutteita turvallisuustasossa. Vuoden 2014 tavoitteiden toteutuminen Yhteistyön jatkaminen aktiivisen kolmannen sektorin kanssa Arviointi: Kolmannen sektorin kanssa solmittujen sopimusten määrä. Tavoitetaso: Kolmea aluetta hoidetaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kahta aluetta hoidettiin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kaupungin leikkipuistot ja viralliset uimarannat täyttävät asetetut vaatimukset ja ainakin yksi Paraisten keskustan uimaranta on varustettu liikuntarajoitteisille soveltuvaksi Arviointi: Valvontaviranomaisten antamien huomautusten määrä. Tavoitetaso: Ei huomautuksia.

21 2014 Valvontaviranomaiset eivät tänä vuonna tehneet lainkaan tarkastuksia, mutta turvallisuustasossa on todettavissa tiettyjä pieniä puutteita. Yksikään uimaranta ei varsinaisesti ole varustettu liikuntarajoitteisille soveltuvaksi. Oikein mitoitetut palvelut suhteessa talouden kantokykyyn Arviointi: Viheralueiden kunnossapitokustannukset, /m². Tavoitetaso: Enintään 0,90 /m². Viheralueet 0,50 /m², puistometsät 45 /ha. HENKILÖTYÖVUODET Talousarvio 2015 Henkilötyövuodet, toist. Kaupunginpuutarhuri Puistotyönjohtaja Puistotyöntekijä 3, Yhteensä 5, Henkilötyövuodet, määräaik. Puistotyöntekijä Yhteensä Henkilötyövuodet yhteensä 5,

22 2014 VESIHUOLTOLAITOS Ympäristölautakunta Carl-Sture Österman, ympäristönsuojelupäällikkö Manne Carla, kaupungininsinööri VESIHUOLTOLAITOS Talousarvio Muutokset Muutettu Toteutuma Käyttöaste TOIMINTATULOT talousarvio % 2013 Myyntitulot % Maksutulot % 585 Avustukset ja tuet Muut toimintatulot % YHTEENSÄ % TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset Muut toimintamenot % YHTEENSÄ % TOIMINTAKATE % Huom! euron poistoja ei ole vähennetty toimintakatteesta. Toiminta Vesihuoltolaitos toimittaa kuluttajille talousvettä sekä vastaanottaa ja puhdistaa jätevettä asiakkailta. Visio Vesihuoltolaitoksen tavoitteena on toimittaa kuluttajille hyvälaatuista talousvettä häiriöittä sekä vastaanottaa jätevettä ja puhdistaa se lupaehtojen mukaisesti. Käyttövarmuuden ylläpitäminen edellyttää, että vesihuoltolaitos vähentää putkiverkkojensa ja laitostensa saneerausvelkaa vuosittain. Talouden arviointi saavutettu erittäin hyvä tulos haastavassa toimintatilanteessa Vesihuollon vastuualueen talouden toteutumisaste on 76 %, eli toimintakate on euroa vuodelle 2014 budjetoitua parempi ja taloudelliset tavoitteet ovat siten täyttyneet. Tulot ovat kokonaisuutena euroa alle budjetoidun tason, kun taas talousarvion menopuoli alittui eurolla. Menot vähenivät yhteensä euroa vuoteen 2013 verrattuna. Tulopuolella poikkeama johtuu lähinnä alhaisiksi jääneistä liittymismaksutuloista, jotka eivät yltäneet budjetoidulle tasolle. Syynä tähän on vaatimattomaksi jäänyt tonttimyynti. Menopuolella taas on saavutettu suuri säästö, euroa, palvelujen ostoissa, kun oma toiminta on ollut tehokkaampaa ja omaa henkilökuntaa on pystytty hyödyntämään tehokkaammin. Henkilöstömenoissa syntyi vuonna 2014 säästöä euroa budjetoituun nähden (muun muassa kahden vesimittarinlukijan työsuhteen lakkautus ja yksi eläköityminen). Aineita ja tarvikkeita hankittiin euroa budjetoitua pienemmällä summalla. Turun Seudun Vesi Oy:n (TSV) pääomakustannukset nousivat vuoden aikana budjetoidulle 0,4 miljoonan euron tasolle. Vesihuoltolaitos teki euron poistojen jälkeen vain euron tappion ja vuoteen 2013 verrattuna toimintakate oli euroa parempi. Tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä tässä haastavassa toimintatilanteessa (vrt. vuoteen 2013, jolloin tappio poistojen jälkeen oli euroa).

23 2014 Vuoden 2014 tavoitteiden toteutuminen Jäteveden puhdistaminen ympäristölupaviraston asettamien ehtojen mukaisesti Jätevedenpuhdistamojen lähtevästä/puhdistetusta jätevedestä on otettu vesinäytteitä tarkkailuohjelmien mukaisiin analyyseihin ja arviointeihin. Jätevesien käsittely ja puhdistus on toiminut hyvin Norrbyn puhdistamolla Paraisten kunnanosassa (typen puhdistusprosentti oli 75 %, mikä jo täyttää tiukennetunkin puhdistusvaatimuksen, kun taas fosforin puhdistusprosentti 94 % täytti nykyiset vaatimukset). Puhdistustulokset kaupungin saaristo-osissa sijaitsevissa puhdistamoissa olivat vuoden aikana tyydyttäviä asti voimassa olleisiin Paraisten jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräyksiin on haettu lykkäystä fosforin tiukennetuista 0,3 mg/litran puhdistusvaatimuksista investointivarojen keskittämiseksi Norrbyn puhdistamon sijaan Paraisten kaupunginosan jätevesi- ja pintavesiverkon saneeraukseen. Tällä on haluttu vähentää radikaalisti viemäriverkkoon vuotavia pinta- ja sadevesiä. Näillä toimenpiteillä vesihuoltolaitoksen tavoitteena on välttää Norrbyn puhdistamon 4,5 miljoonan euron arvoinen laajennus. Seuraavien kolmen vuoden kuluessa puhdistamossa on kuitenkin suoritettava tekninen saneeraus. Kustannusarvio on noin euroa. Paraisten kaupunginosan viemäriverkon saneeraus aloitettiin vuonna 2013 ja se jatkui suuremmin panostuksin ja resurssein vuonna Saneeraukset jatkuvat vuonna Kohdennettuja saneeraustoimia tullaan suorittamaan myös Korppoon ja Nauvon viemäriverkossa. Voimassa olevien direktiivien mukaisen talousveden tarjoaminen vesihuollon toiminta-alueen asukkaille Vesihuoltolaitos on toimittanut talousvedelle asetetut laatuvaatimukset täyttävää talousvettä muutamia jakeluhäiriöitä lukuun ottamatta. Pitkähkö, yli 12 tuntia kestänyt katkos vedenjakelussa sattui lokakuuta Finbynlaaksossa Paraisten kunta-alueella vesijohdon vaurioiduttua viemäriputken saneerauksen yhteydessä. Vedentoimituksen keskeytymisestä maksettiin asiakkaille uuden vesilain mukaiset korvaukset. Korppoossa vesihuoltolaitoksen jakelupulmat jatkuivat useaan otteeseen, muun muassa heinäkuussa, jolloin Rosklaxin kaivot jälleen ehtyivät, sekä joulunpyhinä Oksapellontiellä sattuneet putkirikon seurauksena. Vedenjakelukatkokset olivat kuitenkin lyhytaikaisia eikä lakisääteisiä korvauksia veden tilaajille tarvinnut maksaa. Korppoon Verkanin osmoosilaitos oli koko vuoden ajan jatkuvassa käytössä Korppoon toiminta-alueen vedentuotannon turvaamiseksi. Merivedestä tuotettiin Verkanissa talousvettä syksyn aikana. Säiliöautoa on käytetty vuoden aikana muutamia kertoja Rosklaxin vesilaitoksen vesisäiliöiden täyttämiseksi. Nauvossa ja Houtskarissa vedenjakelu on toiminut koko vuoden ajan normaalisti, lukuun ottamatta juhannusaattona Nauvossa hälytinjärjestelmään tulleen teknisen vian seurauksena syntynyttä lyhyttä katkosta. Näsbyn vesilaitoksen osmoosiosio saneerattiin syksyllä Viemäriverkostoon tapahtuvien vuotojen ja vesijohtojärjestelmästä tapahtuvien vuotojen kokonaismäärien selvittäminen ja vähentäminen Viemäriverkkoon vuotavan veden osuutta vuonna 2014 ei pystytty mittaamaan luotettavasti, koska Paraisten kunnanosassa siirryttiin etäluettaviin vesimittareihin, mutta osuuden arvioitiin korrelaatiokertoimella laskettuna ja vuotta 2013 suurempi

24 2014 sademäärä huomioon ottaen olevan noin 35 % (2013: 37 % ja 2012: 43,5 %). Norrbyn puhdistamolle tulevan veden kokonaismäärä oli kuitenkin lisääntynyt jonkin verran, m 3 :iin, mikä johtuu etupäässä vuoden 2014 vuotta 2013 suuremmasta sademäärästä. Vaikka viemäriverkosta on korjattu tai uusittu suuri määrä vuotavia viemärikaivoja, ei välittömien vuotojen väheneminen riittänyt kompensoimaan sademäärän kasvua. Vuotuiset sademäärät vaikuttavat erittäin voimakkaasti veden volyymeihin eikä mittareita voida sen vuoksi vertailla suoraan vuodesta toiseen ottamatta huomioon sademäärää. Vuotojen kehityssuunnat voidaan nähdä ja tulkita oikeastaan vasta pidemmän, yli 5 vuotta kestävän ajanjakson jälkeen ja silloinkin käyttäen korrelaatiokertoimena vuotuista sademäärää. Nauvossa ja Houtskarissa verkkoon vuotavan veden osuus oli 29 %. Vuotovesien prosenttiosuus on edelleen liian korkealla tasolla ja se on pidemmällä aikavälillä saatava alle 30 %:n tasolle. Voimakkaimmin suuriin vuotomääriin vaikuttavat syyt ovat vuotavat viemärikaivot ja -putket (pintavedet kulkeutuvat viemäriverkkoon) sekä se, että pintavedet viemäriverkon vanhimmissa osissa sijaitsevilta kiinteistöiltä johdetaan suoraan viemäriverkkoon (rakennettu tarkoituksellisesti tällä tavalla luvulla), mikä varsinkin sateella ja lumien sulaessa ylikuormittaa jätevedenpuhdistamoja ja vaikeuttaa puhdistusprosessia. Talousvesiverkosta vuotavan veden osuutta Paraisten kaupunginosassa saatiin vähennettyä noin 500 m 3 :lla vuorokaudessa loppuvuodesta, vuositasolla vuotavan veden osuudeksi on arvioitu 35 % (vuotojen osuus 2013: 38 % ja 2012: 43 %). Vuodot on paikannettu viemärikaivojen saneerauksen yhteydessä. Suurimmat vuodot löydettiin Parsbynmäeltä. Kokonaisvedenkulutus Paraisten kunnanosassa on vuoden 2014 aikana vähentynyt noin m 3 :stä m 3 :iin vuorokaudessa. Vesihuoltolaitos painottaa edelleen vesijohtoverkon saneerausten tarvetta vuotomäärän vähentämiseksi noin 20 %:iin ja käyttö- ja toimintavarmuuden lisäämiseksi. Saneeraukset on suunniteltu suoritettavan vuosina , koska myös vuonna 2015 etusijalle on asetettu viemäriverkon saneeraus. Saariston osalta vuotavan ja laskuttamattoman veden prosenttiosuus on 9 % Nauvossa ja 2 % Houtskarissa (keskiarvo oli 11 % vuonna 2013), kun taas Korppoosta tiedot puuttuvat sekä Rosklaxin ja Verkanin lähtevän veden mittareiden vaihtamisesta johtuen. Vedenkulutuksen kasvaminen kesäkaudella asettaa edelleen suuria vaatimuksia saariston kaikkien kolmen vesilaitoksen käyttövarmuudelle käyttöasteen ollessa 100 % tai sen yli. Vuonna 2014 valmistunut uusi, siirrettävä vesilaitos tuo tarvittavan lisäturvan koko alueelle, akuutin tarpeen vaatiessa myös Paraisten kaupunginosaan. Yleiset johtopäätökset Vesi- ja viemäriverkon käyttö- ja toimintakunto on edelleen heikolla tasolla. Vuoden 2014 aikana jatketut kartoitukset ja vuototutkimukset osoittavat, että johtoverkko on tulevina vuosina akuutissa järjestelmällisen saneerauksen tarpeessa. Saneerausten jatkaminen on ehdoton edellytys sille, että vesihuolto voi taata veden tilaajille hyvät palvelut, käyttövarmuuden, toimintakunnon sekä luotettavat palvelut ilman, että käyttökustannukset kohoavat pilviin. Putkiverkon korjausvelka Paraisten kunnanosassa on arviolta noin 8 miljoonaa euroa. Putkiverkon tehokas saneeraus vähentää painetta laajentaa Norrbyn jätevedenpuhdistamoa, mikä laskelmien mukaan maksaisi 4,5 miljoonaa euroa. Putkiverkon tehokkailla saneerauksilla tarkoitetaan noin 6 8 vuoden saneerausjaksoa, jona aikana tehdään vuosittain kaivojen pistesaneerauksia ja täydennetään ja uusitaan putkiverkkoa noin 2 kilometrin matkalta vuodessa. Kustannusten osalta tällaisista saneerauksista koituu noin 1,5 miljoonan euron investointitarve vuodessa (jakautuen veden, jäteveden ja pintaveden kesken). Vesihuoltolaitos on vuosien vuototutkimusten ja kenttäkartoitusten perusteella laatinut viemäri-, talousvesi- ja pintavesiverkoille saneeraussuunnitelmat.