Valmistelija: Päivähoidon johtaja Kirsi Rytkönen, puh ,

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Valtuustoaloite / kotihoidon tuen kuntalisä / vaihtoehto päivähoidon järjestämiselle / Valtuustoaloite / kotihoidontuen kuntalisän ehtojen tarkistaminen / Kotihoidon tuen kuntalisän jatkaminen Perla Valmistelija: Päivähoidon johtaja Kirsi Rytkönen, puh , Kokoomuksen valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen työsuhde-eh dolla olevan tulosidonnaisen kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönotosta. Kaupunginvaltuusto lähetti val tuustoaloitteen kaupunginhallitukselle val misteltavaksi (Kv ). Kaupungin hal li tus on laittanut täytäntöön valtuuston päätökset kokouksessaan Valtuustoaloite, Liite 3 / Perla Kotihoidon tuen kuntalisän kokonaisuuden tarkastelu on aiemmin an net tu perusturvalautakunnan ni meämän työryhmän selvitettäväk si. Perusturva lautakunta päätti perustaa luottamushenki löistä ja viranhaltijois ta koostuvan työryhmän, jon ka tehtävänä oli kä sitellä yksityisen hoidon tuen kuntalisää, palveluseteliä ja lasten koti hoidon tuen kuntalisää (Perla ). Työryhmän työ kohdis tui päivähoidon kattavan palveluseteli jär jestelmän kehittämiseen, ei kä kotihoidon tuen kuntalisän kokonaisuutta kä sitelty työryhmässä. Päivähoidon johtaja: Esitän, että perusturvalautakunta nimeää työryhmän kotihoidon tuen kuntalisän kokonaisuuden selvittämiseksi Perusturvajohtaja Perusturvalautakunta päättää 1. perustaa luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan työryhmän ko tihoidon tuen kuntalisän kokonaisuuden selvittämiseksi 2. nimetä keskuudestaan luottamushenkilöedustajat ko. työryhmään se kä nimetä pu heenjohtajan ja varapuheenjohtajan 3. nimetä viranhaltijoista työryhmään jäseniksi perusturvajohta jan, päi vä hoi don johtajan ja talouspäällikön

2 Perusturvalautakunta: Hyväksyttiin. Perusturvalautakunta nimesi kes kuu des taan luottamushenkilöedustajiksi ko. työryhmään Ulla-Mai ja Saikkonen-Mahnen ja Matti Kankaan sekä nimesi työ ryhmän pu heenjohtajaksi Ulla-Maija Saik konen-mahnen ja va ra pu heenjoh ta jak si Matti Kankaan. Lisätietoja: Perusturvajohtaja Piia Aro, puh , ja päi vä hoi don johtaja Kirsi Rytkönen, puh , Perla Valmistelija: Päivähoidon johtaja Kirsi Rytkönen, puh , Perusturvalautakunta on nimennyt viranhaltijoista ja luot ta mus hen ki löis tä koostuvan työryhmän kotihoidon tuen kuntalisän kokonaisuuden selvittämiseksi. Työryhmään kuuluvat perusturvalautakunnasta Ulla-Maija Saikkonen-Mahne ja Matti Kangas. Viranhaltijoista työryhmään nimettiin perusturvajohtaja, päivähoidon joh ta ja ja talouspäällikkö. Työryhmän puheenjohtajana toimii Ulla-Maija Saikkonen-Mahne ja varapuheenjohtajana Matti Kangas. Kaupunginhallitus on todennut, että aloitteen nro 7. ko ti hoi don kuntalisästä valmisteluun tulee ottaa mukaan myös sivistyslautakunta. Näin ollen työryhmään nimettiin sivistysjohtaja. Työryhmä kokoontui tarkastelemaan kotihoidon tuen kuntalisän kokonaisuutta eri näkökulmista ja valtakunnallista tilannetta. Kotihoidon tuen kuntalisää voidaan tarkastella eri perustein; kuntatalouden-, päivähoidon vaihtoehdon-, perheiden arjen tukemisen- ja kun nan imagon näkökulmasta. Kotihoidon tuen kuntalisän tarkastelussa ja kehittämisessä on aluksi ratkaistava vaikutustavoitteet ja teh tä vä päätökset siitä, mikä näkökulma on kuntalisäratkaisujen pohja na. Näkökulmien tarkastelua Päivähoidon vaihtoehdon näkökulma: Tässä vaihtoehdossa kuntalisästä pyritään luomaan päivähoidolle todellinen vaihtoehto, jossa tavoitteena on hillitä päivähoidon kysyntää. Päivähoidolle vaihtoehtoinen kuntalisä tarvitsee tiettyjä ehtoja, joista tärkein on työsuhde-ehto. Tämä on kuntataloudelle suotuisin vaihtoehto. Ratkaisussa on odo tet ta vis sa kustannusvaikutusta ja kuntalisän menojen kattamista päi vä hoi don menoista, mikäli voidaan taata kuntalisän vaikuttavuus ja sitä kautta päivähoidon kysynnän hillitseminen.

3 Perheiden arjen näkökulma: Kuntalisällä halutaan tukea perheitä taloudellisesti. Tällöin kuntalisä on kunnan erillinen tukimuoto lapsiperheille ja irrallaan päivähoidosta. Kuntatalouden näkökulma: Mikäli kuntalisän maksaminen ei perustu eri tyi siin ehtoihin ja kuntalisä maksetaan kaikille lapsensa kotona hoi ta vil le tasasuuruisena, olisi kuntalisä kuntatalouden näkökulmas ta tarkasteltuna raskain vaihtoehto ja kuntatalouden kustannusten hil litse mi nen olisi mahdotonta. Kuntalisän maksuperusteet voidaan useis sa eri vaihtoehdoissa sitoa kotihoidon tuen maksuperusteisiin, jol la osaltaan on tuloeroja tasaava vaikutus ja jolla haetaan sosiaalisesti oikeudenmukaista ratkaisua. Imago-kysymys: Lapua perhekoon kaupunkina tuo kuntalisän kokonaisuuden tarkasteluun oman näkemyksensä, jota voidaan peilata eri vaihtoehdoissa. Kuntaliiton selvityksen pohjalta ( ) lasten kotihoidon tuen kun ta li sää maksetaan 99 kunnassa (31 %) ja se on suunnitteilla 6 kun nas sa. Kuntalisän suuruus on keskimäärin 148 / lapsi. Neljäkymmentä (40) kuntaa ilmoitti, että kuntalisä on hillinnyt kunnallisen päi vä hoi don kysyntää. Lapuan kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen päättyi Kun ta li sä oli perheiden arjen näkökulmasta luotu kuntalisäjärjestelmä, jota maksettiin n. 140 lapselle. Kuntalisällä ei ollut merkittävää vai ku tus ta päivähoidon kysyntään. Kuntalisän päättyessä n. 20 lapselle haettiin päivähoitopaikkaa. Ei voida kuitenkaan varmasti sanoa oli si vat ko vanhemmat hakeneet lapsille päivähoitopaikkaa kuntalisästä riippumatta. Lapsen kotona hoitaminen on kunnan talouden kannalta suotuisampaa kuin lapsen hoitaminen kunnallisessa päivähoidossa. Euromääräiset erot kotihoidon ja päivähoidon välillä vaihtelevat 1-2 lapsen osal ta lapsen iästä, määrästä ja hoitopaikasta riippuen keskimäärin 600 / lapsi / kk, kotihoidon hyväksi Päivähoitopaikan hinta/lapsi on n. 800 /kk - n /kk hoitopaikasta ja lapsen iästä riippuen. Perheen kotihoidon tuki (hoitoraha ja hoi to li sä) ovat yhdestä alle 3-vuotiaasta n Kahdesta lapsesta (al le 3-v ja yli 3-v) tuet ovat 580 ja kahdesta alle 3-vuotiaasta lapsesta tuet ovat n Kotihoidon tuen kuntalisän vaikuttavuus ja kustannusvaikutusten laske mi nen luotettavasti on vaikeaa. Vaikuttavuutta pystytään arvioimaan tarkasti vasta jälkikäteen. Kuntalisäkokonaisuutta arvioitaessa huo mioi ta via tekijöitä ovat mm.

4 - perheiden arvovalintojen / valintojen tarkka ennakointi on mahdotonta. Kuntalisän saaminen ei kaikille perheille ole ratkai seva te ki jä alle 3-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi kotona. Työ elä män vaatimukset, perheen taloudellinen tilanne, varhaiskas vatuksen kasvatus ja virikkeellisyys sekä ympäristön ja yhteiskun nan asettamat paineet vaikuttavat perheen valintoihin. - kuntalisän valmistelu ja päätöksenteko vievät toimisto sihteerin työ ai kaa arvioitava kokonaiskustannuksissa - ehdot ja euromäärät Työryhmä totesi, että päivähoidon / varhaiskasvatuksen osalta on vireillä hallintokunnan muutos lukien ja siksi perusturvalautakunta ei ole oikea toimielin asian käsittelyyn. Näin ollen on perusteltua asian siirtäminen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi ja ratkaistavaksi. Vs. perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi yllä ole van työryhmän selvityksen. Koska päivähoito/varhaiskasvatus siirtyy vuoden 2014 alusta sivistyslautakunnan alaiseksi toiminnaksi, perusturvalautakunta siirtää asian si vis tys lau ta kun nan val mis tel ta vak si ja rat kais ta vak si. Perusturvalautakunta: Hyväksyttiin. Lisätietoja: Vs. perusturvajohtaja Sirkka Eväsoja, puh , ja päivähoidon johtaja Kirsi Rytkönen, puh , Sivla Valmistelija: varhaiskasvatuspäällikkö Kirsi Rytkönen puh , Perusturvalautakunta on siirtänyt kotihoidon tuen kuntalisää kos kevan valtuustoaloitteen valmistelun ja käsittelyn sivistyslautakunnalle. Lau ta kun nan on aiheellista perustaa ja nimetä luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuva työryhmä kotihoidon tuen kuntalisän koko nai suu den selvittämiseksi. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää: 1. perustaa luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan työryh män kotihoidon tuen kuntalisän kokonaisuuden sel vit tä misek si 2. nimetä keskuudestaan kolme luottamushenkilöedustajaa ko. työ ryh mään sekä nimetä työryhmälle puheenjohtajan ja va ra puheen joh ta jan 3. nimetä viranhaltijoista työryhmään sivistysjohtajan ja var hais-

5 kas va tus pääl li kön 4. että selvitys asiasta tulee toimittaa sivistyslautakunnalle syyskuus sa Sivistyslautakunta hyväksyi sivistysjohtajan esityksen ja nimesi työryh mään viranhaltijoiden lisäksi luottamushenkilöistä Ari Tuurinmäen (pu heen joh ta ja), Carita Liljamon (varapuheenjohtaja) ja Ibrahim Sahin da lin. Lisätietoja: sivistysjohtaja Mika Kamunen puh , Sivla Valmistelija: sivistysjohtaja Mika Kamunen puh , Työryhmään varapuheenjohtajaksi nimetylle Carita Liljamolle on myön net ty ero sivistyslautakunnan jäsenyydestä. Sivistysjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta nimeää Carita Lil jamon tilalle työryhmään uuden edustajan. Päätös: Sivistyslautakunta nimesi Carita Liljamon tilalle työryhmään San na Räsäsen. Lisätietoja: sivistysjohtaja Mika Kamunen puh , Sivla Valmistelija: sivistysjohtaja Mika Kamunen puh , varhaiskasvatuspäällikkö Kirsi Rytkönen puh , Sivistyslautakunta nimesi viranhaltijoista ja luot ta mushen ki löis tä koostuvan työryhmän kotihoidon tuen kuntalisän ko ko naisuu den selvittämiseksi. Työryhmään nimettiin si vis tys lau ta kun nas ta Ari Tuu rin mä ki (puheenjohtaja), Carita Liljamo ( saak ka) alkaen Sanna Räsänen ja Ibrahim Sahindal. Vi ran hal ti jois ta työ ryh mään nimettiin sivistysjohtaja ja var hais kas va tus pääl lik kö. Työryhmä on valmistellut kotihoidon tuen kuntalisän kokonaisuuden sel vi tyk sen perusteellisesti. Työryhmän työskentelyn lähtökohtana on ol lut pyrkiä kehittämään vaihtoehto pienten alle 3-v lasten hoi dol le,

6 kus tan nus te hok kaas ti palvelutarjontaa laajentamalla, joka tuo vastaa vas ti toiminnallista säästöä. Työryhmä huomioi myös kasvatukselliset näkökulmat. Tut ki mus tulok set tukevat pienten, alle 3-v lasten hoidon järjestämistä pienissä lap si ryh mis sä, pysyvillä aikuisilla, kuten perhepäivähoito ja kotihoito. Pien ten lasten keskittäminen yksinomaan perhepäivähoitoon ei kuiten kaan ole mahdollista, koska perhepäivähoitoryhmä ei voi koostua pel käs tään al le 3-v lapsista. Kustannuksiltaan alle 3-v lapsen hoitaminen kunnallisessa ja yk si tyises sä päivähoidossa on kallista (pois lukien perhepäivähoito). Edul lisin rat kai su alle 3-v lapsen hoitamiseen on kotihoito. Yhden alle 3-v lap sen päi vä ko ti pai kan hinnalla hoidetaan kaksi lasta kotona. Alle 3-v lapsi Päiväkotihoito Kotihoito Hoitopaikka Hoitoraha 343 Hoitolisä Yhteensä Kuntaliiton selvityksen (2014) mukaan kotihoidon tuen kuntalisää mak se taan 85 kunnassa (30 %). Alle 3-vuotiaasta lapsesta ko ti hoidon tuen kun ta li sää maksetaan keskimäärin 153 euroa. Lisän suuruu den vaih te lu vä li oli alle 3-vuotiaasta lapsesta euron vä lil lä. Sisaruskorotus vaih te li euron välillä. Kunnista, joissa kun ta lisää maksettiin, ar vioi kunnista kolmannes (34 %), että kuntalisän mak sa mi sel la on ollut vai ku tus ta varhaiskasvatuspalvelujen ky syntään. Vastaajat arvioivat, et tä kuntalisän maksaminen on vähentänyt var hais kas va tus pal ve lu jen ky syn tää, myöhentänyt lasten hoitoon tuloa ja vähentänyt erityisesti al le 3-vuotiaiden hoitotarvetta. Työryhmä selvitti Lapualaisten perheiden näkemyksiä kotihoidon tuen kun ta li sän maksamisesta. Kysely toteutettiin internet-kyselynä ja se koh den net tiin varhaiskasvatuksessa oleville perheille, joilla on al le 3-v lap si. Vastauksia saapui n. kolmannes eli 29:ltä perheeltä. Vastanneiden perheiden lapsista 34 % hoidettiin päiväkodissa, perhe päi vä hoi dos sa oli 21 % ja ryhmäperhepäivähoidossa 31 %. Vanhem mil ta kysyttiin, paljonko kunnan tulisi maksaa kotihoidon tuen laki sää teis ten osien lisäksi harkinnanvaraista kuntalisää, joka mah dollis tai si ja oli si realistinen vaihtoehto harkita pienen lapsen kotihoitoa päi vä hoi don si jaan. Vastaukset jakautuivat seuraavasti: 50 / lapsi 0 % 100 / lapsi 3 % 150 / lapsi 7 % 200 / lapsi 24 % 250 / lapsi 7 %

7 300 / lapsi 24 % Muu summa, mikä; 10 % 1.000, 700 En olisi harkinnut ko ti hoi toa lain kaan 24 % Vastaajista n. 65 % (20 perhettä) olisi harkinnut alle 3-v lapsensa koto na hoitamista kunnan maksaessa harkinnanvaraista kun ta li sää. Vastaajat kokivat tärkeänä, että kotihoidon rinnalla on saa ta vis sa avoin ta varhaiskasvatuspalvelua, joka on Lapualla läh tenyt hyvin toi mi maan. Perheet, jotka eivät olisi harkinneet lapsensa kotona hoitamista lainkaan, kertoivat syyksi työn, varhaiskasvatuksen virikkeellisyyden ja ka ve rit lapselle sekä oman jaksamisen. Kotihoidon tuen kuntalisän työryhmä ehdottaa pienten alle 3-v lasten hoi don kehittämiseksi kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen rin nal le vaihtoehtoista hoitomuotoa alkaen, jossa ko ti hoidon tuen kuntalisällä pyritään tukemaan pienten lasten kotihoitoa ja hil lit se mään varhaiskasvatuksen kysyntää. Varhaiskasvatukselle vaihtoehtoinen kuntalisä tulee rajata kunnan aset ta min ehdoin, joilla siitä muodostuu työn tai opiskelun vuoksi var hais kas va tus ta tarvitseville perheille vaihtoehtoinen pienten las ten hoi to muo to sekä kuntataloudelle edullinen palvelu. Kuntalisästä on odotettavissa myönteisiä kustannusvaikutuksia, mikä li per heet valitsevat lapselleen kotihoidon. Kotihoidon tuen kun ta lisän me not voidaan kattaa varhaiskasvatuksen menoista, mikäli kunta li sän eh dot päätetään työryhmän esittämällä tavalla. Odotettavat kustannusvaikutukset (alle 3- vuotias lapsi) Alle 3-v lapsi Päiväkotihoito Kotihoito Hoitopaikka Hoitoraha 343 Hoitolisä Kuntalisä 300 Yhteensä / kk / kk 826 /kk Yhteensä / vuosi / vuosi / vuosi Alle 3-v lasten hoi ta- Säästö / vuosi

8 mi nen kotona 1 lapsi lasta lasta lasta lasta Odotettavat kustannusvaikutukset alle 3-v lapsi + sisarus Alle 3-v lapsi + si sarus Päiväkotihoito Kotihoito Hoitopaikka (alle 3-v) Hoitopaikka (yli 3-v) 850 Hoitoraha 343 Hoitolisä Sisarusosuus 66 Kuntalisä 1. lapsi 300 Sisarusosuus 2. lap si 100 Yhteensä / kk / kk 992 / kk Yhteensä / vuosi / vuosi / vuosi Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä yhteensä 149 alle 3-v lasta, jois ta 44 on päiväkodissa, 64 perhepäivähoidossa ja 41 ryh mä per hepäi vä hoi dos sa. Pääsääntöisesti alle 3-v lapset ovat var hais kas va tukses sa vanhempien työn tai opiskelun johdosta, 149:stä alle 3-v lapses ta ainoastaan 9 lapsen toinen tai molemmat vanhemmat ovat koto na työt tö mä nä. Kotihoidon tuen kuntalisän saamisen ehdot: kuntalisä maksetaan Lapualla tosiasiallisesti asuville perheille, jos sa lapsen vanhempi tai muu huoltaja hoitaa perheen lapsen / lap set kotona ja on jäänyt vakinaisesta työstä hoitovapaalle ja on oikeutettu pala maan työhön hoitovapaan päätyttyä tai on jäänyt äitiyslomalle tai hoitovapaalle määräaikaisesta työtai vir ka suh tees ta ja hänellä on työttömyyspäivärahaan oi keutta va työ his to ria tai on päätoimisesta opiskelusta hoitovapaalla

9 kuntalisää maksetaan 300 / kk perheen yhdestä alle 3-v lapses ta perheen muista lapsista sisarusosuus on 100 / kk (si sa rus li sä mak se taan sen vuoden heinäkuun loppuun, kun lapsi aloit taa esi kou lun) kuntalisää ei makseta takautuvasti eikä 3 kk lyhyemmältä ajal ta kuntalisää ei makseta, jos kotiin jäävä vanhempi on kotona jonkun muun syyn vuoksi (esim. työttömänä saaden työt tö myyskor vaus ta, äitiys- tai vanhempainvapaalla, sai raus päi vä ra hal la, eläk keel lä tai opintovapaalla) avoimen varhaiskasvatuspalvelun kerhotoimintaan osal lis tu minen ei ole esteenä kuntalisän myöntämiselle Kuntalisän saaja ei voi toimia pää- tai sivutoimisena yrittäjänä kuntali sän maksamisen aikana. Lautakunta ja valtuusto voivat muuttaa kuntalisän euromääriä ja tuen myön tä mi sen ehtoja kesken maksatusajan, jolloin huoltajalle myönnet ty tuki voi muuttua päätöksessä määritellystä päi vä mää räs tä alkaen. Liitteenä kustannusvertailu eri vaihtoehdoista. Sivistysjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta pitää työryhmän ehdo tus ta hyvänä ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuus tol le hyväksyttäväksi yhden vuoden kokeiluna ajalla Sivistyslautakunnan päätös: Sivistyslautakunta kuuli var hais kasva tus pääl lik kö Kirsi Rytköstä asiassa ja hyväksyi si vis tys joh ta jan ehdo tuk sen siten täydennettynä, että työryhmän ehdotusta täy den netään kah del la uudella kuntalisän saamisen ehdolla: kaikki perheen lapset hoidetaan kotona (poislukien esioppilaat ja asian tun ti ja lau sun nol la varhaiskasvatusta tukitoimena tar vitse vat lap set) perheelle on myönnetty tulosidonnainen hoitolisä. Pöytäkirjamerkintä: Sivistyslautakunnan jäsen Ibrahim Sahindal pois tui ko kouk ses ta tämän asian käsittelyn aikana kello 18:03. Lisätietoja: sivistysjohtaja Mika Kamunen puh , varhaiskasvatuspäällikkö Kirsi Rytkönen puh , Kh Valmistelija: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh ,

10 Kotihoidon tuen kuntalisän saamisen ehdot sivistyslautakunnan ehdo tuk sen mukaan: kuntalisä maksetaan Lapualla tosiasiallisesti asuville perheille, jos sa lapsen vanhempi tai muu huoltaja hoitaa perheen lapsen / lap set kotona ja on jäänyt vakinaisesta työstä hoitovapaalle ja on oikeutettu pala maan työhön hoitovapaan päätyttyä tai on jäänyt äitiyslomalle tai hoitovapaalle määräaikaisesta työtai vir ka suh tees ta ja hänellä on työttömyyspäivärahaan oi keutta va työ his to ria tai on päätoimisesta opiskelusta hoitovapaalla kuntalisää maksetaan 300 / kk perheen yhdestä alle 3-v lapses ta perheen muista lapsista sisarusosuus on 100 / kk (si sa rus li sä mak se taan sen vuoden heinäkuun loppuun, kun lapsi aloit taa esi kou lun) kuntalisää ei makseta takautuvasti eikä 3 kk lyhyemmältä ajal ta kuntalisää ei makseta, jos kotiin jäävä vanhempi on kotona jonkun muun syyn vuoksi (esim. työttömänä saaden työt tö myyskor vaus ta, äitiys- tai vanhempainvapaalla, sai raus päi vä ra hal la, eläk keel lä tai opintovapaalla) avoimen varhaiskasvatuspalvelun kerhotoimintaan osal lis tu minen ei ole esteenä kuntalisän myöntämiselle kaikki perheen lapset hoidetaan kotona (poislukien esioppilaat ja asian tun ti ja lau sun nol la varhaiskasvatusta tukitoimena tar vitse vat lap set) perheelle on myönnetty tulosidonnainen hoitolisä. Kuntalisän saaja ei voi toimia pää- tai sivutoimisena yrittäjänä kuntali sän maksamisen aikana. Lautakunta ja valtuusto voivat muuttaa kuntalisän euromääriä ja tuen myön tä mi sen ehtoja kesken maksatusajan, jolloin huoltajalle myönnet ty tuki voi muuttua päätöksessä määritellystä päi vä mää räs tä alkaen. Liitteenä kustannusvertailu eri vaihtoehdoista. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle sivistyslautakunnan esityksen hy väk sy mis tä siten täydennettynä, että kysymys on vuoden ko kei lusta ajal la Kaupunginhallitus esittää lisäksi valtuustolle, että se toteaa annetun

11 sel vi tyk sen ja vastauksen riittäväksi ja katsoo valtuustoaloitteen loppuun kä si tel lyk si. Päätös: Asiasta käydyn keskustelun kuluessa Helena Lahtinen esitti, että ehdo tuk ses ta poistetaan seuraavat kohdat: - on jäänyt vakinaisesta työstä hoitovapaalle ja on oikeutettu pa la maan työhön hoitovapaan päätyttyä tai - on jäänyt äitiyslomalle tai hoitovapaalle määräaikaisesta työtai vir ka suh tees ta ja hänellä on työttömyyspäivärahaan oikeut ta va työ his to ria. Esitystä kannatti Veli-Martti Lahdensuo. Helena Lahtinen poistui kokouksesta kello Kaupunginjohtaja muutti ehdotuksensa kuulumaan seuraavasti: "Kaupunginhallitus esittää valtuustolle sivistyslautakunnan esi tyk sen hy väk sy mis tä siten täydennettynä, että kysymys on vuoden ko kei lusta ajal la Kokeilun tuloksia tar kas tel laan syys kuus sa Kaupunginhallitus esittää lisäksi valtuustolle, että se toteaa annetun sel vi tyk sen ja vastauksen riittäväksi ja katsoo valtuustoaloitteen loppuun kä si tel lyk si." Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli asiassa tehty kau pun gin joh ta jan muutetusta ehdotuksesta poikkeava esitys, jonka vuok si puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kan nat ta vat kaupunginjohtajan muutettua ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jot ka kannattavat Helena Lahtisen esitystä, äänestävät "ei". Äänestys määrättiin pidettäväksi nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä sai kaupunginjohtajan eh dotus 9 ääntä ja Helena Lahtisen esitys 1 äänen. Äänestysluettelo liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen päätökseksi tuli kau-

12 pun gin joh ta jan muutettu ehdotus. Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , Kv Kotihoidontuen kuntalisän vertailulaskelma eri vaihtoehdoista liit tee nä. Valtuusto: Kaupunginjohtajan kaupunginhallituksessa tekemää muutosesitystä kor jat tiin seuraavasti: "Kaupunginhallitus esittää valtuustolle sivistyslautakunnan esityksen hy väk sy mis tä siten täydennettynä, että kysymys on ko kei lus ta ajalla Kokeilun tuloksia tarkastellaan syys kuus sa Kaupunginhallitus esittää lisäksi valtuustolle, että se toteaa annetun sel vi tyk sen ja vastauksen riittäväksi ja katsoo valtuustoaloitteen loppuun kä si tel lyk si." Kaupunginvaltuusto hyväksyi korjatun esityksen keskustelun jäl keen. Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , Sivla Valmistelija: sivistysjohtaja Mika Kamunen puh , varhaiskasvatuspäällikkö vs. Sisko Nyrhilä, puh , Kotihoidontuen kuntalisä on valtuuston päätöksen mukaisesti otettu käyt töön kokeiluna ajalle Kokeilun tuloksia tarkas tel laan syyskuussa Tarkastelun tueksi tehtiin sähköinen Webropol-ky se ly perheille, jotka ovat olleet tai ovat parhaillaan ko ti hoi dontuen kuntalisän piirissä. Kysely toteutettiin sähköpostin välityksellä lä he te tyn linkin kautta. Kyselyyn vastanneiden määrä oli kattava, 71:stä kyselyn saaneista vastasi 42 perhettä. Kyselyn vas taa ja mää rä ottaen huomioon ajan ja toteutustavan oli suuri (59,2 %). Yleensä säh kö pos ti ky se lyi hin vastaa n % osoi te tuis ta vastaanottajista. Suu rin osa vastaajista vastasi ennen jou lu päi vää ja sen jälkeen vastauk sia tuli muutamia tasavälein. Kuntalisän taso tyydytti kaikkia vastaajia (100 %). Halu jäädä kotiin

13 las ten kanssa, oli tärkeysjärjestyksessä toisena (95,35 %). Kuntalisän taso koettiin tärkeäksi alle 3 vuotiaan lapsen hoidossa. Ne ga tii vis ta palautetta oli todella vähän, mikä osoittaa kokeilun ja orga ni soin nin vahvuutta ja toimivuutta. Vapaata palautetta tuli 24 vastaa jal ta. Vapaassa palautteessa kuntalisän ehdoista tuli palautetta, et tä kuntalisän ehdot ovat kovat ja niitä voisi laskea. Myös työ his torian puuttuminen erityisesti naisilla oli arvostelun kohteena kun ta lisän ehtoja hakiessa, jolloin lisän saanti vaikeutui. Kaiken kaikkiaan, ky se ly oli onnistunut ja otannasta tulleet vastaukset antoivat laajan, yk si tyis koh tai sen ja pohdinnallisen kuvan nykytilanteesta ja ke hi tyseh do tuk sis ta. Kyselyn tulokset koskien alle 3-vuotiaan lapsen päivähoidon jär jes tämi ses tä liitteenä. Kyselyn tulokset kotihoidontuen kuntalisän kokeilun va ki nais ta mi sesta liitteenä. Sivistysjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta keskustelee ko ti hoidon tuen kuntalisää koskevasta kyselyn tuloksista ja merkitsee asian tie dok seen. Kyselyn tulokset viedään kaupunginhallitukselle tie dok si. Sivistyslautakunnan päätös: Sivistyslautakunta kuuli var hais kasva tus pääl lik kö vs. Sisko Nyrhilää asiassa ja hyväksyi sivistysjohtajan eh do tuk sen. Lisätietoja: sivistysjohtaja Mika Kamunen puh , varhaiskasvatuspäällikkö vs. Sisko Nyrhilä puh , Kh Valmistelija: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , Kyselyn tulokset koskien alle 3-vuotiaan lapsen päivähoidon jär jes tämis tä liitteenä Kyselyn tulokset kotihoidontuen kuntalisän kokeilun va ki nais ta mi sesta liitteenä. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee kyselyn tulokset tiedokseen. Päätös:

14 Vs. kaupunginjohtaja muutti ehdotuksensa kuulumaan seuraavasti kes kus te lun jälkeen: "Kaupunginhallitus merkitsee kyselyn tulokset tiedokseen sekä an taa asian tiedoksi valtuustolle." Kaupunginhallitus hyväksyi muutetun ehdotuksen. Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , Kv Kyselyn tulokset koskien alle 3-vuotiaan lapsen päivähoidon jär jes tämis tä liitteenä Kyselyn tulokset kotihoidontuen kuntalisän kokeilun va ki nais ta mi sesta liitteenä. Valtuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen keskustelun jälkeen. Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , Sivla Valmistelija: varhaiskasvatuspäällikkö Kirsi Rytkönen puh , Lapuan kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti Lapuan kau pun gin kotihoidontuen kuntalisäkokeilusta ajalle Kuntalisän valmistelu oli pitkällinen prosessi, jos sa huomioi tiin erilaisia näkökulmia ja vaihtoehtoja. Valmistelutyö teh tiin perus teel li ses ti ja tarkasti yhteistyössä päättäjien, vi ran hal ti joi den ja var hais kas va tuk ses sa olevien alle 3-vuotiaiden lasten perheiden (kyse ly) kanssa. Kuntalisäjärjestelmä on saanut paljon kiitosta ja huomio ta myös laajemmin ja se sopii luontevasti perhekoon kaupungin ima goon. Kuntalisällä ja sen maksamiselle asetetuilla erityisillä ehdoilla on pyrit ty tukemaan pienten lasten kotihoitoa ja hillitsemään var hais kas vatuk sen kysyntää. Tilastotietojen mukaan kuntalisällä voidaan ar vioi da olleen varhaiskasvatuspalvelujen käyttöä hillitsevä vaikutus. Vuo desta 2015 vuoteen 2017 alle 3-vuotiaiden osuus var hais kas va tus pal veluis sa on laskenut yhteensä 37 % eli n. 60 lasta. Vas taa val ta ajalta

15 yli 3-vuotiaiden lasten osuus varhaiskasvatuspalveluissa on las ke nut n. 5 % eli hieman alle 30 lasta. Varhaiskasvatuksen toi min ta ku lut ovat pysyneet maltillisina ja hallittavina osittain kuntalisän ja mui den alkuun saatettujen rakenteellisten muutosten vuoksi. Ti lin pää tös tie tojen mukaan vuodesta 2015 vuoteen 2016 var hais kas va tuk sen toimintamenot ovat kasvaneet vain 0,11 % kun vastaavalta ajal ta lasten määrä varhaiskasvatuksen tuottamissa palveluissa (kun nal linen ja yksityinen varhaiskasvatus, avoin varhaiskasvatus se kä kotihoidontuen kuntalisä) on kasvanut 9,9 % eli n. 90 lasta. Perheiden palaute kotihoidon tuen kuntalisäjärjestelmästä on ollut myön teis tä. Avoimen varhaiskasvatuksen palvelut, jotka ovat pe dago gi sel ta sisällöltään laadukasta varhaiskasvatustoimintaa, ovat tuke neet kotihoidossa olevien lasten oppimista, kasvua ja kehitystä yhteis työs sä lasten vanhempien kanssa. Kuntaliiton raportin 2016 mukaan kuntalisää maksetaan 60 kun nassa (23 %) kyselyyn vastanneista kunnista ja sen käyttöönottoa suunni tel laan 2 kunnassa. Niistä kunnista, joissa kuntalisää maksettiin, ar vioi kolmannes, että kuntalisän maksamisella on ollut vaikutusta var hais kas va tus pal ve lu jen kysyntään. Kuntalisän maksaminen on vas taa jien mukaan vähentänyt varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää eri tyi ses ti niin, että se on myöhentänyt lasten hoitoon tuloa ja vä hentä nyt erityisesti alle 3-vuotiaiden hoitotarvetta. Vuorohoitoa tar vit sevil le kuntalisä on tarjonnut hoitomahdollisuuden kotona. Kuntalisää maksavista kunnista 90 prosenttia on asettanut erityisiä eh to ja lisän maksamiselle. Kuntalisää maksavista kunnista selvä enem mis tö on edellyttänyt, että perheen kaikki lapset hoidetaan koto na tai että vanhempi hoitaa lastaan itse. Muita kuntalisän saa misen ehtoja olivat mm: tulosidonnaisuus, erityisen tuen tarve, vuo rohoi to tar ve, vanhempi työssä tai opiskelemassa, lapsen ikä, hoi to li sä. Kotihoidon tuen kuntalisän suuruus oli vuonna 2016 keskimäärin 152 euroa/lapsi. Keskimäärin kuntalisää maksettiin vuoden 2016 ky se lyn perusteella alle 3-vuotiaasta lapsesta 160 euroa. Lisän suu ruu den vaihteluväli oli alle 3-vuotiaasta lapsesta euron vä lil lä kunnasta riippuen. Yli 3-vuotiaasta maksettiin keskimäärin 84 eu roa kuntalisää ja lisän vaihteluväli oli euroa. Sisaruskorotus vaihte li euron välillä. Lapualla alle 3-vuotiaasta maksetaan 300 ja sisaruskorotus on 100. Kuntaliiton raportti kokonaisuudessaan sekä kuntakohtaiset tiedot 2016 löytyvät osoitteesta: yisen-hoidon-tuen-kuntalisat-ja-palveluseteli Ryhmä 11 on tehnyt valtuustoaloitteen kotihoidon tuen kuntalisän

16 eh to jen tarkistamiseksi niin, että perheet ovat samanarvoisessa asemas sa ilman, että äidin tai isän työtilanne tai työn puute rajaa tuen saan tia. Aloitteessa todetaan, että nykymuodossaan kuntalisä koh telee lapsiperheitä eriarvoisesti ja rajaa mm. työpaikkaa vailla olevat äi dit ja yrittäjät saajien ulkopuolelle. Työssäoloehto on kuntalisäehdoissa keskeinen kriteeri, joka säi lyt tää kotihoidon tuen kuntalisän vaihtoehtona kunnalliselle tai yk si tyi sel le varhaiskasvatukselle (pois lukien avoin varhaiskasvatus). Kun ta li sällä pyritään tukemaan perheitä taloudellisesti, jotta heille syn tyi si todellinen mahdollisuus valita lapsen hoito tarjolla olevista vaih to ehdois ta. Perheet tuovat lapsensa varhaiskasvatukseen pää sään töises ti työn tai opiskelun vuoksi siitä huolimatta, että valtakunnallinen var hais kas va tus po li tii kan linjanmuutos edustaa lapsen oikeutta varhais kas va tuk seen. Kotohoidon tuen kuntalisä on selvästi vähentänyt var hais kas va tuksen lisääntyvää kysyntää joten sillä on päästy osittain siihen kun ta talou del li seen tavoitteeseen johon on pyritty. Kuntalisän hakijana voi ol la äiti tai isä eikä se näin aseta vanhempia keskenään eriarvoiseen ase maan työhistoriansa perusteella. On perheen sisäinen asia päättää kumpi vanhemmista mahdollisuutta käyttää. Myös yrittäjällä on mah dol li suus hakea kuntalisää, mikäli hän tosiasiallisesti jää hoi tamaan lastaan kotiin ja esimerkiksi palkkaa yritykseensä itselle si jaisen. Kustannusvaikutuslaskelma, mikäli työllisyysehto poistetaan (las kelmas ta johdettu arvio 5/2017 tilaston mukaan) kpl /kk /kk /vuosi Hoitoraha Hoitolisä Kuntalisä /kk /vuosi muutos /vuo si Kuntalisän menot nyk. ehdoilla Kuntalisän menot ilman työl lisyys eh toa (arvio laskettu hoito li sän saajista) Laskelma osoittaa, että kuntatalouden menot kasvaisivat mer kit täväs ti (n ) mikäli, kotihoidon tuen kuntalisästä poistettaisiin työs sä olo eh to. Työssäoloehto on kuntalisäsäädöksissä oleellinen var hais kas va tus po liit ti nen kriteeri, joka säilyttää kotihoidon tuen kunta li sän varhaiskasvatuksen vaihtoehtona. Mikäli kotihoidon tuen kunta li sän kehittämistä halutaan suunnata valtuustoaloitteen mukaisesti

17 ja ehdoista poistetaan työllisyysehto, ei kuntalisä ole tuolloin enää var hais kas va tus po liit ti nen linjanveto vaan kunnan laajempi per he poliit ti nen valinta. Ilman työllisyysehtoa maksettava kuntalisä ei kuulu var hais kas va tuk sen toimialueelle eikä kustannuksia tulisi kattaa varhais kas va tuk sen talousarviosta. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että kuntalisä on osoit tautu nut tavoitteiden mukaisesti yhdeksi merkittäväksi vaihtoehdoksi var hais kas va tus pal ve lu jen kokonaisuudessa. Tämän hetkisen ti lanteen mukaan kuntalisän ehtojen muutoksille tai sen lakkauttamiselle ei ole perusteita. Kuntalisän maksaminen voi jatkua ny ky muo dossaan toistaiseksi. Mikäli kuitenkin varhaiskasvatukseen tai ko ti hoi don tuen järjestelmään liittyvissä laissa, säädöksissä ja velvoitteissa tai kuntataloudessa ja kunnan tarpeissa tulee muutoksia, joilla on vai kutus ta harkinnanvaraisen kotihoidon tuen kuntalisän mak sa mi seen, on kunnalla mahdollisuus tehdä välittömästi muutoksia kun ta li sän myöntämiseen. Kuntalisän vaikuttavuutta on seurattava sään nöl lises ti, vähintään tilinpäätöksen yhteydessä. Sivistysjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta 1. toteaa, että kotihoidontuen kuntalisä on osoit tau tu nut tavoitteiden mu kai ses ti yhdeksi merkittäväksi vaihtoehdoksi var hais kas va tuspal ve lu jen kokonaisuudessa. 2. toteaa, että kotihoidontuen kuntalisän ehtojen muutoksille tai kunta li sän lakkauttamiselle ei ole perusteita. 3. esittää kaupunginhallitukselle /-valtuustolle, että kotihoidontuen kuntalisän kriteereihin ja maksujen suuruuteen ei tehdä muu toksia, vaan kotihoidon kuntalisän maksaminen voi jatkua ny ky muodos saan toistaiseksi alkaen. Sivistyslautakunnan päätös: Sivistyslautakunta kuuli var hais kasva tus pääl lik kö Kirsi Rytköstä asiassa ja hyväksyi sivistysjohtajan ehdo tuk sen. Pöytäkirjamerkintä: Varhaiskasvatuspäällikkö Kirsi Rytkönen poistui ko kouk ses ta tämän asian päätöksenteon ajaksi. Kau pun gin hal li tuksen puheenjohtaja Lasse Rajala poistui kokouksesta tämän asian kä sit te lyn aikana kello Lisätietoja: varhaiskasvatuspäällikkö vs. Sisko Nyrhilä puh , sivistysjohtaja Mika Kamunen puh , Kh 11

18 Valmistelija: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , Valtuustoaloite / kotihoidon kuntalisän ehtojen tarkistaminen oheisma te ri aa li na. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: 1. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle si vis tys lau takun nan selvityksen perusteella, että kotihoidontuen kuntalisän kri tee rei hin ja maksujen suuruuteen ei tehdä muutoksia, vaan ko ti hoi don kuntalisän maksaminen voi jatkua nykymuodossaan tois tai sek si alkaen. 2. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Ryhmä 11:n tekemä val tuus to aloi te todetaan loppuun käsitellyksi. Päätös: Asiassa käydyn keskustelun kuluessa Riitta Kangasluoma teki seuraa van esityksen: "Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kotihoidon kuntalisää mak se taan nykyisen suuruisena toistaiseksi alkaen. Kuntalisän myöntämisen ehdoista poistetaan työssäoloehto." Riitta Kangasluoman esitystä kannattivat Arvi Välkkilä ja Marja-Liisa Rii hi mä ki. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että keskustelun ku luessa on tullut yksi kannatettu esitys, jonka vuoksi puheenjohtaja teki seu raa van äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat vs. kau pun ginjoh ta jan ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Riitta Kan gas luoman esitystä, äänestävät "ei". Äänestys määrättiin pi det täväk si nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä sai vs. kaupunginjohtajan ehdotus 8 ääntä ja Riitta Kangasluoman esitys 3 ääntä. Äänestysluettelo liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että vs. kaupunginjohtajan ehdotus tuli kau pungin hal li tuk sen esitykseksi kaupunginvaltuustolle. Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh ,

19