Valtuustoaloite / Kotihoidon tuen kuntalisä / Vaihtoehto päivähoidon järjestämiselle

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Valtuustoaloite / Kotihoidon tuen kuntalisä / Vaihtoehto päivähoidon järjestämiselle 368/ /2009 Perla Valmistelija: Päivähoidon johtaja Kirsi Rytkönen, puh , Kokoomuksen valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen työsuhde-eh dolla olevan tulosidonnaisen kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönotosta. Kaupunginvaltuusto lähetti val tuustoaloitteen kaupunginhallitukselle val misteltavaksi (Kv ). Kaupungin hal li tus on laittanut täytäntöön valtuuston päätökset kokouksessaan Valtuustoaloite, Liite 3 / Perla Kotihoidon tuen kuntalisän kokonaisuuden tarkastelu on aiemmin annettu perusturvalautakunnan ni meämän työryhmän selvitettäväk si. Perusturva lautakunta päätti perustaa luottamushenki löistä ja viranhaltijois ta koostuvan työryhmän, jon ka tehtävänä oli kä sitellä yksityisen hoidon tuen kuntalisää, palveluseteliä ja lasten koti hoidon tuen kuntalisää (Perla ). Työryhmän työ kohdis tui päivähoidon kattavan palveluseteli jär jestelmän kehittämiseen, ei kä kotihoidon tuen kuntalisän kokonaisuutta kä sitelty työryhmässä. Päivähoidon johtaja: Esitän, että perusturvalautakunta nimeää työryhmän kotihoidon tuen kuntalisän kokonaisuuden selvittämiseksi Perusturvajohtaja Perusturvalautakunta päättää 1. perustaa luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan työryhmän ko tihoidon tuen kuntalisän kokonaisuuden selvittämiseksi 2. nimetä keskuudestaan luottamushenkilöedustajat ko. työryhmään se kä nimetä pu heenjohtajan ja varapuheenjohtajan 3. nimetä viranhaltijoista työryhmään jäseniksi perusturvajohta jan, päivähoidon johtajan ja talouspäällikön

2 Perusturvalautakunta: Hyväksyttiin. Perusturvalautakunta nimesi keskuudestaan luottamushenkilöedustajksi ko. työryhmään Ulla-Maija Saikkonen-Mahnen ja Matti Kankaan sekä nimesi työryhmän puheenjohtajaksi Ulla-Maija Saik konen-mahnen ja varapuheenjohtajaksi Matti Kankaan. Lisätietoja: Perusturvajohtaja Piia Aro, puh , ja päivähoidon johtaja Kirsi Rytkönen, puh , Perla Valmistelija: Päivähoidon johtaja Kirsi Rytkönen, puh , Perusturvalautakunta on nimennyt viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä koostuvan työryhmän kotihoidon tuen kuntalisän kokonaisuuden selvittämiseksi. Työryhmään kuuluvat perusturvalautakunnasta Ulla-Maija Saikkonen-Mahne ja Matti Kangas. Viranhaltijoista työryhmään nimettiin perusturvajohtaja, päivähoidon johtaja ja talouspäällikkö. Työryhmän puheenjohtajana toimii Ulla-Maija Saikkonen-Mahne ja varapuheenjohtajana Matti Kangas. Kaupunginhallitus on todennut, että aloitteen nro 7. kotihoidon kuntalisästä valmisteluun tulee ottaa mukaan myös sivistyslautakunta. Näin ollen työryhmään nimettiin sivistysjohtaja. Työryhmä kokoontui tarkastelemaan kotihoidon tuen kuntalisän kokonaisuutta eri näkökulmista ja valtakunnallista tilannetta. Kotihoidon tuen kuntalisää voidaan tarkastella eri perustein; kuntatalouden-, päivähoidon vaihtoehdon-, perheiden arjen tukemisen- ja kunnan imagon näkökulmasta. Kotihoidon tuen kuntalisän tarkastelussa ja kehittämisessä on aluksi ratkaistava vaikutustavoitteet ja tehtävä päätökset siitä, mikä näkökulma on kuntalisäratkaisujen pohjana. Näkökulmien tarkastelua Päivähoidon vaihtoehdon näkökulma: Tässä vaihtoehdossa kuntalisästä pyritään luomaan päivähoidolle todellinen vaihtoehto, jossa tavoitteena on hillitä päivähoidon kysyntää. Päivähoidolle vaihtoehtoinen kuntalisä tarvitsee tiettyjä ehtoja, joista tärkein on työsuhde-ehto. Tämä on kuntataloudelle suotuisin vaihtoehto. Ratkaisussa on odotettavissa kustannusvaikutusta ja kuntalisän menojen kattamista päivähoidon menoista, mikäli voidaan taata kuntalisän vaikuttavuus ja sitä kautta päivähoidon kysynnän hillitseminen.

3 Perheiden arjen näkökulma: Kuntalisällä halutaan tukea perheitä taloudellisesti. Tällöin kuntalisä on kunnan erillinen tukimuoto lapsiperheille ja irrallaan päivähoidosta. Kuntatalouden näkökulma: Mikäli kuntalisän maksaminen ei perustu erityisiin ehtoihin ja kuntalisä maksetaan kaikille lapsensa kotona hoitaville tasasuuruisena, olisi kuntalisä kuntatalouden näkökulmas ta tarkasteltuna raskain vaihtoehto ja kuntatalouden kustannusten hillitseminen olisi mahdotonta. Kuntalisän maksuperusteet voidaan useissa eri vaihtoehdoissa sitoa kotihoidon tuen maksuperusteisiin, jolla osaltaan on tuloeroja tasaava vaikutus ja jolla haetaan sosiaalisesti oikeudenmukaista ratkaisua. Imago-kysymys: Lapua perhekoon kaupunkina tuo kuntalisän kokonaisuuden tarkasteluun oman näkemyksensä, jota voidaan peilata eri vaihtoehdoissa. Kuntaliiton selvityksen pohjalta ( ) lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan 99 kunnassa (31 %) ja se on suunnitteilla 6 kunnassa. Kuntalisän suuruus on keskimäärin 148 / lapsi. Neljäkymmentä (40) kuntaa ilmoitti, että kuntalisä on hillinnyt kunnallisen päivähoidon kysyntää. Lapuan kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen päättyi Kuntalisä oli perheiden arjen näkökulmasta luotu kuntalisäjärjestelmä, jota maksettiin n. 140 lapselle. Kuntalisällä ei ollut merkittävää vaikutusta päivähoidon kysyntään. Kuntalisän päättyessä n. 20 lapselle haettiin päivähoitopaikkaa. Ei voida kuitenkaan varmasti sanoa olisivatko vanhemmat hakeneet lapsille päivähoitopaikkaa kuntalisästä riippumatta. Lapsen kotona hoitaminen on kunnan talouden kannalta suotuisampaa kuin lapsen hoitaminen kunnallisessa päivähoidossa. Euromääräiset erot kotihoidon ja päivähoidon välillä vaihtelevat 1-2 lapsen osalta lapsen iästä, määrästä ja hoitopaikasta riippuen keskimäärin 600 / lapsi / kk, kotihoidon hyväksi Päivähoitopaikan hinta/lapsi on n. 800 /kk - n /kk hoitopaikasta ja lapsen iästä riippuen. Perheen kotihoidon tuki (hoitoraha ja hoitolisä) ovat yhdestä alle 3-vuotiaasta n Kahdesta lapsesta (alle 3-v ja yli 3-v) tuet ovat 580 ja kahdesta alle 3-vuotiaasta lapsesta tuet ovat n Kotihoidon tuen kuntalisän vaikuttavuus ja kustannusvaikutusten laskeminen luotettavasti on vaikeaa. Vaikuttavuutta pystytään arvioimaan tarkasti vasta jälkikäteen. Kuntalisäkokonaisuutta arvioitaessa huomioitavia tekijöitä ovat mm. - perheiden arvovalintojen / valintojen tarkka ennakointi on mah-

4 dotonta. Kuntalisän saaminen ei kaikille perheille ole ratkai seva tekijä alle 3-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi kotona. Työelämän vaatimukset, perheen taloudellinen tilanne, varhaiskas vatuksen kasvatus ja virikkeellisyys sekä ympäristön ja yhteiskun nan asettamat paineet vaikuttavat perheen valintoihin. - kuntalisän valmistelu ja päätöksenteko vievät toimisto sihteerin työaikaa arvioitava kokonaiskustannuksissa - ehdot ja euromäärät Työryhmä totesi, että päivähoidon / varhaiskasvatuksen osalta on vireillä hallintokunnan muutos lukien ja siksi perusturvalautakunta ei ole oikea toimielin asian käsittelyyn. Näin ollen on perusteltua asian siirtäminen sivistyslautakunnan valmisteltavaksi ja ratkaistavaksi. Vs. perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi yllä olevan työryhmän selvityksen. Koska päivähoito/varhaiskasvatus siirtyy vuoden 2014 alusta sivistyslautakunnan alaiseksi toiminnaksi, perusturvalautakunta siirtää asian si vis tys lau ta kun nan val mis tel ta vak si ja ratkaistavaksi. Perusturvalautakunta: Hyväksyttiin. Lisätietoja: Vs. perusturvajohtaja Sirkka Eväsoja, puh , ja päivähoidon johtaja Kirsi Rytkönen, puh , Sivla Valmistelija: varhaiskasvatuspäällikkö Kirsi Rytkönen puh , Perusturvalautakunta on siirtänyt kotihoidon tuen kuntalisää kos kevan valtuustoaloitteen valmistelun ja käsittelyn sivistyslautakunnalle. Lau ta kun nan on aiheellista perustaa ja nimetä luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuva työryhmä kotihoidon tuen kuntalisän koko nai suu den selvittämiseksi. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää: 1. perustaa luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan työryh män kotihoidon tuen kuntalisän kokonaisuuden sel vit tä misek si 2. nimetä keskuudestaan kolme luottamushenkilöedustajaa ko. työ ryh mään sekä nimetä työryhmälle puheenjohtajan ja va ra puheen joh ta jan

5 3. nimetä viranhaltijoista työryhmään sivistysjohtajan ja var haiskas va tus pääl li kön 4. että selvitys asiasta tulee toimittaa sivistyslautakunnalle syyskuus sa Sivistyslautakunta hyväksyi sivistysjohtajan esityksen ja nimesi työryh mään viranhaltijoiden lisäksi luottamushenkilöistä Ari Tuurinmäen (puheenjohtaja), Carita Liljamon (varapuheenjohtaja) ja Ibrahim Sahin da lin. Lisätietoja: sivistysjohtaja Mika Kamunen puh , / Vaih to eh to päivähoidon järjestämisellesivla Valmistelija: sivistysjohtaja Mika Kamunen puh , varhaiskasvatuspäällikkö Kirsi Rytkönen puh , Sivistyslautakunta nimesi viranhaltijoista ja luot ta mushen ki löis tä koostuvan työryhmän kotihoidon tuen kuntalisän ko ko naisuu den selvittämiseksi. Työryhmään nimettiin si vis tys lau ta kun nas ta Ari Tuurinmäki (puheenjohtaja), Carita Liljamo ( saak ka) alkaen Sanna Räsänen ja Ibrahim Sahindal. Vi ran hal ti jois ta työryhmään nimettiin sivistysjohtaja ja var hais kas va tus pääl lik kö. Työryhmä on valmistellut kotihoidon tuen kuntalisän kokonaisuuden sel vi tyk sen perusteellisesti. Työryhmän työskentelyn lähtökohtana on ollut pyrkiä kehittämään vaihtoehto pienten alle 3-v lasten hoi dol le, kustannustehokkaasti palvelutarjontaa laajentamalla, joka tuo vastaa vas ti toiminnallista säästöä. Työryhmä huomioi myös kasvatukselliset näkökulmat. Tut ki mus tulok set tukevat pienten, alle 3-v lasten hoidon järjestämistä pienissä lap si ryh mis sä, pysyvillä aikuisilla, kuten perhepäivähoito ja kotihoito. Pien ten lasten keskittäminen yksinomaan perhepäivähoitoon ei kuiten kaan ole mahdollista, koska perhepäivähoitoryhmä ei voi koostua pel käs tään alle 3-v lapsista. Kustannuksiltaan alle 3-v lapsen hoitaminen kunnallisessa ja yk si tyises sä päivähoidossa on kallista (pois lukien perhepäivähoito). Edul lisin ratkaisu alle 3-v lapsen hoitamiseen on kotihoito. Yhden alle 3-v lap sen päiväkotipaikan hinnalla hoidetaan kaksi lasta kotona. Alle 3-v lapsi Päiväkotihoito Kotihoito Hoitopaikka Hoitoraha 343

6 Hoitolisä Yhteensä Kuntaliiton selvityksen (2014) mukaan kotihoidon tuen kuntalisää mak se taan 85 kunnassa (30 %). Alle 3-vuotiaasta lapsesta ko ti hoidon tuen kuntalisää maksetaan keskimäärin 153 euroa. Lisän suuruu den vaihteluväli oli alle 3-vuotiaasta lapsesta euron vä lil lä. Sisaruskorotus vaihteli euron välillä. Kunnista, joissa kun ta lisää maksettiin, arvioi kunnista kolmannes (34 %), että kuntalisän mak sa mi sel la on ollut vaikutusta varhaiskasvatuspalvelujen ky syntään. Vastaajat arvioivat, että kuntalisän maksaminen on vähentänyt var hais kas va tus pal ve lu jen kysyntää, myöhentänyt lasten hoitoon tuloa ja vähentänyt erityisesti alle 3-vuotiaiden hoitotarvetta. Työryhmä selvitti Lapualaisten perheiden näkemyksiä kotihoidon tuen kuntalisän maksamisesta. Kysely toteutettiin internet-kyselynä ja se kohdennettiin varhaiskasvatuksessa oleville perheille, joilla on al le 3-v lapsi. Vastauksia saapui n. kolmannes eli 29:ltä perheeltä. Vastanneiden perheiden lapsista 34 % hoidettiin päiväkodissa, perhe päi vä hoi dos sa oli 21 % ja ryhmäperhepäivähoidossa 31 %. Vanhem mil ta kysyttiin, paljonko kunnan tulisi maksaa kotihoidon tuen laki sää teis ten osien lisäksi harkinnanvaraista kuntalisää, joka mah dollis tai si ja olisi realistinen vaihtoehto harkita pienen lapsen kotihoitoa päi vä hoi don sijaan. Vastaukset jakautuivat seuraavasti: 50 / lapsi 0 % 100 / lapsi 3 % 150 / lapsi 7 % 200 / lapsi 24 % 250 / lapsi 7 % 300 / lapsi 24 % Muu summa, mikä; 1.000, 700 En olisi harkinnut ko ti hoi toa lain kaan 10 % 24 % Vastaajista n. 65 % (20 perhettä) olisi harkinnut alle 3-v lapsensa koto na hoitamista kunnan maksaessa harkinnanvaraista kun ta li sää. Vastaajat kokivat tärkeänä, että kotihoidon rinnalla on saa ta vis sa avointa varhaiskasvatuspalvelua, joka on Lapualla läh tenyt hyvin toimimaan. Perheet, jotka eivät olisi harkinneet lapsensa kotona hoitamista lainkaan, kertoivat syyksi työn, varhaiskasvatuksen virikkeellisyyden ja ka ve rit lapselle sekä oman jaksamisen. Kotihoidon tuen kuntalisän työryhmä ehdottaa pienten alle 3-v lasten hoi don kehittämiseksi kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen

7 rin nal le vaihtoehtoista hoitomuotoa alkaen, jossa ko ti hoidon tuen kuntalisällä pyritään tukemaan pienten lasten kotihoitoa ja hil lit se mään varhaiskasvatuksen kysyntää. Varhaiskasvatukselle vaihtoehtoinen kuntalisä tulee rajata kunnan aset ta min ehdoin, joilla siitä muodostuu työn tai opiskelun vuoksi var hais kas va tus ta tarvitseville perheille vaihtoehtoinen pienten las ten hoitomuoto sekä kuntataloudelle edullinen palvelu. Kuntalisästä on odotettavissa myönteisiä kustannusvaikutuksia, mikä li perheet valitsevat lapselleen kotihoidon. Kotihoidon tuen kun ta lisän menot voidaan kattaa varhaiskasvatuksen menoista, mikäli kunta li sän ehdot päätetään työryhmän esittämällä tavalla. Odotettavat kustannusvaikutukset (alle 3- vuotias lapsi) Alle 3-v lapsi Päiväkotihoito Kotihoito Hoitopaikka Hoitoraha 343 Hoitolisä Kuntalisä 300 Yhteensä / kk / kk 826 /kk Yhteensä / vuosi / vuosi / vuosi Alle 3-v lasten hoi tami nen kotona Säästö / vuosi 1 lapsi lasta lasta lasta lasta Odotettavat kustannusvaikutukset alle 3-v lapsi + sisarus Alle 3-v lapsi + si sarus Päiväkotihoito Kotihoito Hoitopaikka (alle 3-v) Hoitopaikka (yli 3-v) 850 Hoitoraha 343

8 Hoitolisä Sisarusosuus 66 Kuntalisä 1. lapsi 300 Sisarusosuus 2. lap si 100 Yhteensä / kk / kk 992 / kk Yhteensä / vuosi / vuosi / vuosi Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä yhteensä 149 alle 3-v lasta, jois ta 44 on päiväkodissa, 64 perhepäivähoidossa ja 41 ryh mä per hepäi vä hoi dos sa. Pääsääntöisesti alle 3-v lapset ovat var hais kas va tukses sa vanhempien työn tai opiskelun johdosta, 149:stä alle 3-v lapses ta ainoastaan 9 lapsen toinen tai molemmat vanhemmat ovat koto na työttömänä. Kotihoidon tuen kuntalisän saamisen ehdot: kuntalisä maksetaan Lapualla tosiasiallisesti asuville perheille, jos sa lapsen vanhempi tai muu huoltaja hoitaa perheen lapsen / lapset kotona ja on jäänyt vakinaisesta työstä hoitovapaalle ja on oikeutettu pala maan työhön hoitovapaan päätyttyä tai on jäänyt äitiyslomalle tai hoitovapaalle määräaikaisesta työtai virkasuhteesta ja hänellä on työttömyyspäivärahaan oi keutta va työhistoria tai on päätoimisesta opiskelusta hoitovapaalla kuntalisää maksetaan 300 / kk perheen yhdestä alle 3-v lapses ta perheen muista lapsista sisarusosuus on 100 / kk (si sa rus li sä maksetaan sen vuoden heinäkuun loppuun, kun lapsi aloit taa esikoulun) kuntalisää ei makseta takautuvasti eikä 3 kk lyhyemmältä ajal ta kuntalisää ei makseta, jos kotiin jäävä vanhempi on kotona jonkun muun syyn vuoksi (esim. työttömänä saaden työt tö myyskor vaus ta, äitiys- tai vanhempainvapaalla, sai raus päi vä ra hal la, eläkkeellä tai opintovapaalla) avoimen varhaiskasvatuspalvelun kerhotoimintaan osal lis tu minen ei ole esteenä kuntalisän myöntämiselle Kuntalisän saaja ei voi toimia pää- tai sivutoimisena yrittäjänä kuntali sän maksamisen aikana. Lautakunta ja valtuusto voivat muuttaa kuntalisän euromääriä ja tuen myöntämisen ehtoja kesken maksatusajan, jolloin huoltajalle myönnet ty tuki voi muuttua päätöksessä määritellystä päi vä mää räs tä alkaen.

9 Liitteenä kustannusvertailu eri vaihtoehdoista. Sivistysjohtajan ehdotus: Sivistyslautakunta pitää työryhmän ehdo tus ta hyvänä ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuus tol le hyväksyttäväksi yhden vuoden kokeiluna ajalla Sivistyslautakunnan päätös: Sivistyslautakunta kuuli var hais kasva tus pääl lik kö Kirsi Rytköstä asiassa ja hyväksyi si vis tys joh ta jan ehdo tuk sen siten täydennettynä, että työryhmän ehdotusta täy den netään kahdella uudella kuntalisän saamisen ehdolla: kaikki perheen lapset hoidetaan kotona (poislukien esioppilaat ja asiantuntijalausunnolla varhaiskasvatusta tukitoimena tar vitse vat lapset) perheelle on myönnetty tulosidonnainen hoitolisä. Pöytäkirjamerkintä: Sivistyslautakunnan jäsen Ibrahim Sahindal pois tui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana kello 18:03. Lisätietoja: sivistysjohtaja Mika Kamunen puh , varhaiskasvatuspäällikkö Kirsi Rytkönen puh , Kh Valmistelija: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , Kotihoidon tuen kuntalisän saamisen ehdot sivistyslautakunnan ehdo tuk sen mukaan: kuntalisä maksetaan Lapualla tosiasiallisesti asuville perheille, jos sa lapsen vanhempi tai muu huoltaja hoitaa perheen lapsen / lapset kotona ja on jäänyt vakinaisesta työstä hoitovapaalle ja on oikeutettu pala maan työhön hoitovapaan päätyttyä tai on jäänyt äitiyslomalle tai hoitovapaalle määräaikaisesta työtai virkasuhteesta ja hänellä on työttömyyspäivärahaan oi keutta va työhistoria tai on päätoimisesta opiskelusta hoitovapaalla kuntalisää maksetaan 300 / kk perheen yhdestä alle 3-v lapses ta perheen muista lapsista sisarusosuus on 100 / kk (si sa rus li sä maksetaan sen vuoden heinäkuun loppuun, kun lapsi aloit taa esikoulun) kuntalisää ei makseta takautuvasti eikä 3 kk lyhyemmältä ajal ta kuntalisää ei makseta, jos kotiin jäävä vanhempi on kotona jon-

10 kun muun syyn vuoksi (esim. työttömänä saaden työt tö myyskor vaus ta, äitiys- tai vanhempainvapaalla, sai raus päi vä ra hal la, eläkkeellä tai opintovapaalla) avoimen varhaiskasvatuspalvelun kerhotoimintaan osal lis tu minen ei ole esteenä kuntalisän myöntämiselle kaikki perheen lapset hoidetaan kotona (poislukien esioppilaat ja asiantuntijalausunnolla varhaiskasvatusta tukitoimena tar vitse vat lapset) perheelle on myönnetty tulosidonnainen hoitolisä. Kuntalisän saaja ei voi toimia pää- tai sivutoimisena yrittäjänä kuntali sän maksamisen aikana. Lautakunta ja valtuusto voivat muuttaa kuntalisän euromääriä ja tuen myöntämisen ehtoja kesken maksatusajan, jolloin huoltajalle myönnet ty tuki voi muuttua päätöksessä määritellystä päi vä mää räs tä alkaen. Liitteenä kustannusvertailu eri vaihtoehdoista. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle sivistyslautakunnan esityksen hy väk sy mis tä siten täydennettynä, että kysymys on vuoden ko kei lusta ajalla Kaupunginhallitus esittää lisäksi valtuustolle, että se toteaa annetun sel vi tyk sen ja vastauksen riittäväksi ja katsoo valtuustoaloitteen loppuun kä si tel lyk si. Päätös: Asiasta käydyn keskustelun kuluessa Helena Lahtinen esitti, että ehdo tuk ses ta poistetaan seuraavat kohdat: - on jäänyt vakinaisesta työstä hoitovapaalle ja on oikeutettu pa la maan työhön hoitovapaan päätyttyä tai - on jäänyt äitiyslomalle tai hoitovapaalle määräaikaisesta työtai vir ka suh tees ta ja hänellä on työttömyyspäivärahaan oikeuttava työ his to ria. Esitystä kannatti Veli-Martti Lahdensuo. Helena Lahtinen poistui kokouksesta kello Kaupunginjohtaja muutti ehdotuksensa kuulumaan seuraavasti:

11 "Kaupunginhallitus esittää valtuustolle sivistyslautakunnan esi tyk sen hyväksymistä siten täydennettynä, että kysymys on vuoden ko kei lusta ajalla Kokeilun tuloksia tar kas tel laan syyskuussa Kaupunginhallitus esittää lisäksi valtuustolle, että se toteaa annetun sel vi tyk sen ja vastauksen riittäväksi ja katsoo valtuustoaloitteen loppuun kä si tel lyk si." Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli asiassa tehty kau pun gin joh ta jan muutetusta ehdotuksesta poikkeava esitys, jonka vuok si puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kan nat ta vat kaupunginjohtajan muutettua ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Helena Lahtisen esitystä, äänestävät "ei". Äänestys määrättiin pidettäväksi nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä sai kaupunginjohtajan eh dotus 9 ääntä ja Helena Lahtisen esitys 1 äänen. Äänestysluettelo liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen päätökseksi tuli kaupun gin joh ta jan muutettu ehdotus. Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh ,