Työssäoppijan ohjaus työpaikalla. Opas yrityksille

Transkriptio

1 2000 Työssäoppijan ohjaus työpaikalla Opas yrityksille

2 ESIPUHE Tämä TT:n työssäoppimisen opas yrityksille on jatkoa aiemmin ilmestyneelle oppaalle, joka tehtiin yhdessä muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa. Uudella oppaalla pyritään edistämään uudenlaisen ammatillisen oppimisen kulttuuria työpaikoilla ja vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Mitä tarkoittaa, kun työpaikasta tulee osa opiskelijan ammattiin oppimisen ympäristöä? Mitä tarkoittaa, kun työssäoppiminen on tavoitteellinen ja ohjattu osa opetussuunnitelmaa? Mikä on arvioinnin merkitys? Tässä oppaassa lähestytään työssäoppimista lähinnä pedagogisesta näkökulmasta. Opas on tarkoitettu työpaikkakouluttajille, työssäoppimisesta vastaaville henkilöille ja esimiehille. Useimmissa yrityksissä päävastuu opiskelijan ohjaamisesta on työpaikkakouluttajalla. Työssäoppimisen tavoitteena on, että opiskelija tutustuu mahdollisimman todelliseen työhön. Tällöin työssäoppimisessa mukana ovat luonnollisesti esimiehet ja työkaverit. Yritys kokonaisuudessaan, tiloineen, laitteineen, asiakkaineen ja henkilöstöineen on opiskelijan ammatillisen oppimisen ympäristöä. Oppaan käsikirjoituksen tekemisestä vastaa metsänhoitaja Martti Majuri. Oppaan ulkoasun tekemisessä auttoi Taloudellinen Tiedotustoimisto. Kiitokset myös oppaan tekemiseen osallistuneille koulutusasiamiehille ja yritysten edustajille. Helsingissä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Koulutuspolitiikka Kari Purhonen Johtaja 3

3 SISÄLLYS Työssäoppiminen yrityksen näkökulmasta 6 Työpaikkakouluttajan tehtävät 6 Työssäoppimisjakson suunnittelu 7 Työssäoppimisjakson tavoitteet Opetussuunnitelman idea Työssäoppimisjakson suunnitelma Opiskelijat ovat nuoria ja erilaisia Työpaikkakouluttaja on keskeinen yhdyshenkilö 8 Työpaikkakouluttaja tuntee myös opiskelijan ja opetussuunnitelman Opiskelijan perehdyttäminen työhön 8 Usein ensimmäinen kosketus työelämään Perehdyttämisen apuvälineitä Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö opiskelijalle 9 Oppimisympäristö on muutakin kuin vain fyysinen tila Todellisia tehtäviä, välitöntä palautetta, monipuolista perehtymistä Opiskelijan ohjaaminen ja arviointi 11 Oppimisen olemus Taustatuki on tärkeä Arvioinnin tehtävä kannustaa opiskelijaa Arviointi ohjaa opiskelijaa kohti tavoitteita Ammattitaito arvioinnin kohteena Arviointitietoa kootaan monesta lähteestä Lisätietoa 14 5

4 TYÖSSÄOPPIMINEN YRITYKSEN NÄKÖKULMASTA Yrityksen näkökulmaa työssäoppimiseen voidaan avata seuraavan jaottelun avulla. Työssäoppiminen on: Ammattialan ja yrityksen markkinointia Yrityksen on mahdollista hankkia itselleen työssäoppimisen avulla hyviä työntekijöitä. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija muodostaa kuvan yrityksestä. Henkilöstön kehittämistä Kun opiskelija jää töihin yritykseen, työssäoppiminen on tärkeä välivaihe, jonka tavoitteena on oppimishaluinen ja motivoitunut ammatti-, erikoisammatti- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilöstö. Osa oppivaa organisaatiota Työssäoppijoiden ohjaaminen on kehitystoimintaa, jossa työpaikkakouluttajat ja muu henkilökunta oppivat itsekin. Joudutaan pohtimaan oman toiminnan perusteita, ja nuoret tuovat työhön usein uusia näkökulmia. Yrityksessä kannattaa pohtia, kuinka laajasti työssäoppimisesta olisi tiedotettava, ja keiden kaikkien olisi hyvä tuntea työssäoppimisen periaatteita tarkemmin. Miten työssäoppiminen saadaan luontevaksi osaksi yrityksen kehittämistä? Tiedottaminen on erittäin tärkeää!!! TYÖPAIKKAKOULUTTAJAN TEHTÄVÄT Työpaikkakouluttajan tai laajemmin myös koko yrityksen tehtävät työssäoppimisjaksolla voidaan kuvata seuraavien viiden kohdan mukaan. 1. Työssäoppimisjakson suunnittelu yhteistyössä oppilaitoksen kanssa, huomioon ottaen opiskelijan ominaisuudet ja tavoitteetopetussuunnitelman pohjalta 2. Yhdyshenkilö työpaikan, opiskelijan ja oppilaitoksen välillä 3. Yritykseen perehdyttäminen 4. Huolehtiminen opiskelijalle hyvän ja turvallisen oppimisympäristön luomisesta yhteistyössä yrityksen muun henkilöstön kanssa 5. Opiskelijan ohjaaminen ja arviointi 6

5 TYÖSSÄOPPIMISJAKSON SUUNNITTELU Työssäoppimisjakson tavoitteet Työssäoppimisjakson tavoitteet muodostuvat kaavion esittämällä tavalla. Opetussuunnitelma Opintokokonaisuuden suunnitelma Työpaikan mahdollisuudet ja tavoitteet Opiskelijan henkilökohtaiset ominaisuudet ja tavoitteet Opetussuunnitelman idea TYÖSSÄOPPIMIS- JAKSON TAVOITTEET Opetussuunnitelmat on laadittu koulukohtaisesti valtakunnallisten opetussuunnitelmien pohjalta. Valtakunnallisten opetussuunnitelmien laadintaan ovat osallistuneet myös työelämän edustajat. Monissa oppilaitoksissa yritykset ovat päässet mukaan käytännön opetussuunnitelmatyöhön ja voineet vaikuttaa siihen, millaisiksi opintokokonaisuudet käytännössä muodostuvat. Opetussuunnitelmissa opintokokonaisuudet on pyritty muodostamaan työelämän tehtäväkokonaisuuksia vastaaviksi. Huom! Opintokokonaisuuksiin kuuluu sekä tiedollisia että taidollisia asioita erillisiä ammatillisia aineita ei enää ole. On tärkeää, että opettaja ja työpaikkakouluttaja tekevät yhteistyötä ja pyrkivät hahmottamaan opintokokonaisuudet siten, että oppilaitoksessa ja työssä opitut asiat täydentävät toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Opintokokonaisuuksien ja opetussuunnitelmien tavoitteet on hyvä tuntea myös työpaikalla. Mitä asioita opiskellaan oppilaitoksessa ja mitä yrityksessä, mitä molemmissa ja millä tavalla? Opetussuunnitelman mukaankin työtehtäviä voi suunnata tutkinnon sisällä hieman eri tavoin. Työssäoppimisjakson suurena haasteena on saada jaksolle oppimistehtäviä ja töitä, jotka kehittävät paitsi opiskelijaa myös työtä, työssäoppimista ja opetusta toimijoineen. Työssäoppimisjakson suunnitelma Työssäoppimisjakson suunnitelmassa on oppimisen näkökulmasta hyvä ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat: työssäoppimisjakson tavoitteet opintokokonaisuuksittain tiedotussuunnitelma opiskelijan työtehtävät ja toiminta opetussuunnitelman pohjalta opiskelijan ominaisuuksien mukaan opiskelijan perehdytys työhön ja yritykseen organisaationa, tutustuminen tärkeimpiin työtovereihin ja esimiehiin sekä tilanteesta riippuen myös yrityksen asiakkaisiin ja verkostoihin TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT ja TYÖTURVALLI- SUUSASIAT opetus- ja arviointikeskusteluajat ja käytännöt, pelisäännöt ohjaukseen aikataulutus huom! alussa opiskelija tarvitsee enemmän aikaa arviointisuunnitelma: kuka, milloin, miten (kts. tarkemmin arviointia käsittelevä osuus) Opiskelijat ovat nuoria ja erilaisia Nuoret opiskelijat ovat keskenään hyvin erilaisia. Osa innostuu herkästi ja tarttuu toimeen hyvinkin, joskus jopa liiankin, ripeästi. Osa on hyvin arkoja, mikä osittain johtunee ikään liittyvistä syistä. Erilaisuutta joutuu sietämään, mutta se on myös rikkaus. Joka tapauksessa on hyvä koettaa hankkia etukäteen mahdollisimman paljon tietoa opiskelijasta, jotta välttyisi ikäviltä yllätyksiltä esimerkiksi työturvallisuus- ja talousasioissa. Työtehtäviä voi tavoitteiden sallimissa rajoissa suunnata jonkin verran myös opiskelijan taipumusten ja mielenkiinnon mukaan. Alusta pitäen voidaan säädellä tehtävien vaikeusastetta ja edistymisnopeutta. Opiskelijan motivaatio säilyy tällöin korkeana, ja tämä edesauttaa oppimista. Jo työssäoppimisjaksoa suunniteltaessa on syytä muistaa, että opiskelijat todella tarvitsevat ohjausta. Luovuttaa ei saa liian pian eikä opiskelijaa saa koskaan jättää oman onnensa nojaan. 7

6 TYÖPAIKKAKOULUTTAJA ON KESKEINEN YHDYSHENKILÖ Työpaikkakouluttaja tuntee myös opiskelijan ja opetussuunnitelman Työpaikkakouluttaja toimii yhdyshenkilönä oppilaitoksen, opiskelijan ja yrityksen välillä. Työpaikkakouluttaja on henkilö, joka tuntee yrityksen lisäksi opiskelijan ominaisuuksineen, tavoitteineen ja henkilökohtaisine opiskelusuunnitelmineen oppilaitoksen opetussuunnitelman, ainakin työssäoppimista koskevin osin oppilaitoksen yhdyshenkilön Eri osapuolten on hyvä sopia tehtävistä etukäteen, samoin siitä miten ja minkälaisissa ongelmissa tai asioissa työssäoppimisjakson aikana otetaan yhteyttä. OPISKELIJAN PEREHDYTTÄMINEN TYÖHÖN Usein ensimmäinen kosketus työelämään Opiskelijalle työssäoppimisjakso saattaa olla ensimmäinen kosketus työelämään. Kannattaakin pohtia, mitä kaikkea nuori ei vielä voi tietää. Monet itsestäänselvyydet eivät välttämättä ole itsestäänselvyyksiä opiskelijalle. Kiinnitä huomiota mm. seuraaviin asioihin: työturvallisuus työajat ja muut työsäännöt yrityksen tavat Työssäoppimisen tavoitteiden kannalta on tärkeää, että opiskelija ymmärtää oman asemansa ja paikkansa yrityksessä. Hänen olisi hyvä hahmottaa yrityksen toimintaa myös omia työtehtäviään laajemmin. Opiskelijan motivaationkin kannalta on jo hyvä, että opiskelija tietää, mikä on hänen osuutensa yrityksen toiminnasta, ja miksi hän tekee sitä mitä tekee. Perehdyttämisen apuvälineitä Perehdyttämisessä voi käyttää apuna mm. yritysesitteitä vuosikertomuksia henkilökunta- ja asiakaslehtiä tiedotteita yrityksen verkkosivuja työsääntöjä ja turvallisuusohjeita manuaaleja Opiskelijalla voi aineistojen pohjalta teettää tehtäviä myös etukäteen tai käyttää aineistoja opastuksen apuna. 8

7 HYVÄ JA TURVALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ OPISKELIJALLE Oppimisympäristö on muutakin kuin vain fyysinen tila Opettajan tärkein tehtävä on luoda oppimisympäristö, jossa oppimaan oppiminen on tehokasta Näin toteaa suomalainen kasvatusalan guru Rauste-von Wright. Mitä sanonta voisi tarkoittaa silloin, kun toimitaan yrityksessä? Ammattiin opiskelevan oppimisympäristö OPISKELUKAVERIT, OPETTAJAT TYÖPAIKAN ORGANISAATIO, TYÖKAVERIT, ESIMIEHET, TYÖPAIKKAKOULUTTAJA OPPITUNNIT, LUOKAT, KOULUN TYÖSALIT, LUKUJÄRJESTYKSET JA OPISKELUTEHTÄVÄT AMMATTIIN OPISKELEVA TYÖTILAT, LAITTEET, TYÖTEHTÄVÄT, TYÖSKENTELYTAVAT, MENETELMÄT OPETUSSUUNNITELMA, TYÖSSÄOPPIMIS- JAKSON SUUNNITELMA, OPPIMISTEHTÄVÄT TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLE YRITYKSEN ASIAKKAAT JA SIDOSRYHMÄT Aina ei ole itsestään selvää, että työpaikka toimii tehokkaana oppimisympäristönä. Oppimisympäristö voidaan jakaa fyysiseen, sosiaaliseen, tekniseen ja didaktiseen oppimisympäristöön. Fyysisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan tiloja ja laitteita, työpaikalla tähän kuuluvat esimerkiksi tilojen valaistus, turvallisuus, koneet. Teknisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan niitä työtapoja ja menetelmiä, joita työpaikoilla käytetään. Sosiaalisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan esimerkiksi työnjohdon ja alaisten välisiä suhteita, tiimikulttuuria, työntekijöiden välistä keskustelukulttuuria ja mahdollisen työpaikkakouluttajan roolia. Mutt se on tärkeetä ett ne työtoverit tietää mitä varten nää opiskelijat on, se on se on ensiarvoisen tärkeetä. Ja toisaalta nimenomaan briiffata se työporukka siihen, että ne kohtelee tätä opiskelijaporukkaa kuin vertaistaan eli tukee, neuvoo, opastaa ja ottavat niinkuin työyhteisön jäseneksi, myös kahvitauoilla mennään istumaan samoihin pöytiin. (lainaus yrityksille tehdystä haastattelusta, kevät 2000) Didaktisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan kaikkia niitä opetuksellisia ratkaisuja, joita oppimisympäristöön on tehty. Arviointi ja ohjaustilanteet, koulu- ja työpaikkakohtainen sekä henkilökohtainen opetussuunnitelma kuuluvat tähän, samoin opiskelijan koulusta työpaikalle tuomat oppimistehtävät. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan siis muutakin kuin pelkkää fyysistä tilaa. Työssäoppijan kannalta on tärkeää, minkälaiseksi hänen oppimisympäristönsä kokonaisuudessaan muodostuu. Keskeistä on, miten yhteistyö oppilaitoksen, työpaikan ja mahdollisesti muun toimintaympäristön välillä pelaa: mitä opiskelijalla teetetään koulussa ja työpaikalla, minkälaisen kokonaisuuden eri työt ja tehtävät muodostavat sekä miten niistä annetaan palautetta, ja miten kokemuksia hyödynnetään oppilaitoksessa. 9

8 Todellisia tehtäviä, välitöntä palautetta, monipuolista perehtymistä Opiskelijalle pitäisi antaa aikaa ajatella ja tehdä itse mahdollisimman oikeita tehtäviä eli töitä. Todelliset ja haastavat tehtävät ovat useimpien mielestä myös motivoivia. Opiskelijalla voi olla myös ongelmia, joiden ratkaiseminen on monesti oppimista parhaimmillaan. Opiskelijaa ei voi jättää yksin, vaikka onkin tärkeää, että opiskelija oppii itsenäiseen työhön itse tekemällä. Varsinkin alkuvaiheessa opiskelija saattaa tarvita tukea ja opastusta yllättävissäkin asioissa. Välitön palaute silloin, kun sitä tarvitaan, on usein kaikkein vaikuttavinta. Positiivisen palautteen voi antaa julkisestikin, negatiivinen kannattaa ajatella kehityskeskusteluna ja kääntää sekin positiiviseksi. Mitä pidemmälle taidot ja ymmärrys työssä kehittyvät, sitä enemmän opiskelijan itsensä kannattaa antaa ratkoa eteen tulevia haasteita. Opiskelijan tulevaisuuden kannalta on olennaista, että hän pääsee tutustumaan mahdollisimman uuteen tekniikkaan ja työtapoihin. Toisaalta on tärkeää, että opitaan myös perustaidot ja -tiedot. Näiden oppimisessa opiskelijat saattavat erota paljonkin toisistaan. Osalle opiskelijoista perustehtävät saattavat olla riittävän haasteellisia ja motivoivia, osa opiskelijoista voi jo varhaisessa vaiheessa hioa osaamistaan huipputasolle ja tuoda uusia ideoita. Monipuolinen perehtyminen erilaisiin tehtäviin yrityksissä antaa opiskelijalle paremman kokonaiskuvan yrityksen toiminnasta kuin saman tehtävän yksipuolinen tekeminen. Mikään työ ei ole yksistään teknistä osaamista. Tärkeä osa ammattitaitoa ovat mm. sosiaaliset taidot, luovuus, kehittämisvalmiudet jne. Työssäoppijan motivaation ja oppimisen kannalta on etua, jos opiskelija pääsee tutustumaan todelliseen, ammattimiesten keskenään käymään keskusteluun. Itse asiassa keskusteluun osallistuminen voi olla yksi parhaimmista oppimistilanteista. Tällöin on etua siitä, jos myös muut kuin työpaikkakouluttajat ovat tietoisia työssäoppimisen tarkoituksesta työpaikalla. Oman työn merkityksen ymmärtäminen ja suhteuttaminen muuhun työympäristöön sekä tutustuminen asiakkaisiin ja sidosryhmiin tehostaa varmasti työssäoppimisjaksosta saatavaa hyötyä. 10

9 OPISKELIJAN OHJAAMINEN JA ARVIOINTI Oppimisen olemus Oppimista kuvaavat mm. seuraavat piirteet, jotka työssäoppijan ohjaajan on hyvä tiedostaa. Oppiminen on aina oppijan oman aktiivisen toiminnan tulosta. Aiemmin opittu ohjaa uuden oppimista. Väärin omaksutut ajattelu- tai työtavat hidastavat tai estävät uuden oppimista, oikein opitut taas edistävät. Oppiminen on sosiaalinen tapahtuma. Monia käsitteitä ja uusia asioita ymmärrämme vasta, kun keskustelemme niistä muiden kanssa. Pelkkä kokemus ja tekeminen eivät riitä. Tarvitaan myös ajattelua ja arviointia siitä, mitä tehtiin ja miten sen voisi tehdä vielä paremmin. Oppiminen on tavoitesuuntautunutta. Oppimista helpottaa, jos opiskelija pääsee itse asettamaan tavoitteita, ja tavoitteet ovat selvät. Oppiminen on itseohjautuvaa. Oppimista helpottaa, jos opiskelija tiedostaa oman tapansa oppia ja työskennellä. Taustatuki on tärkeä Opiskelijalle luo turvallisuutta tieto siitä, kuka on se henkilö, johon hän voi ottaa yhteyttä ongelmien sattuessa, tai kun joku asia ei onnistu. Opiskelijalle tunne siitä, että hänellä on taustatuki, ja ettei hän ole yksin, on tärkeä. Työpaikkakouluttaja on tällainen henkilö, mutta miten opiskelija menettelee hänen poissa ollessaan? Minkälaisia ominaisuuksia työpaikkakouluttajalta vaaditaan? Auta opiskelijaa kysymään ja esittämään näkemyksiään; tyhmiä kysymyksiä ei ole. Kysy opiskelijalta ja kuuntele häntä; kannusta häntä esittämään omia ideoita. Keskustele opiskelijan kanssa ja auta häntä keskustelemaan muiden työyhteisön jäsenten kanssa. Auta opiskelijaa yhdistämään aiemmin opittuja asioita uusiin. Ota huomioon opiskelijoiden erilaisuus. Anna opiskelijan tehdä työkokonaisuuksia ja opeta niiden avulla. Huom: turvallisuusnäkökohdat ja vastuukysymykset! Ohjauksen ja oppimisen välineitä ovat: kehittävät työtehtävät palaute opiskelusuunnitelmat (henkilökohtainen oppimissuunnitelma HOPS, opetussuunnitelma OPS, työssäoppimisen opetussuunnitelma TOPS) oppimispäiväkirja oppimistehtävät arviointi- ja kehityskeskustelut Opiskelijan on annettava tehdä töitä yhtä itsenäisesti kuin niitä todellisuudessakin tehdään. Alkuvaiheessa on kuitenkin otettava huomioon erilaiset oppijat ja heidän ohjaustarpeensa. Tavoitteet eivät voi kaikilla olla yhtä vaativat. Töiden edetessä on hyvä tarkistaa tavoitteita ja tehdä väliarviointia siitä, mihin on päästy. Joskus voidaan myös muuttaa alkuperäisiä suunnitelmia opetussuunnitelman tavoitteiden sallimissa puitteissa. 11

10 Arvioinnin tehtävä kannustaa opiskelijaa Opiskelija tarvitsee arviointia ennen kaikkea omaan kehittymiseensä. Arvioinnin tehtävänä on kannustaa opiskelijaa sekä löytää hänen vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan. Arviointi on yksi keskeinen oppimisen ohjaamisen väline. Vaikka arviointitietoa tarvitaan myös muodolliseen todistukseen, selvästi tärkeämpää on se, että opiskelija pystyy arvioinnin avulla suuntaamaan toimintaansa ja tavoitteitaan. Opiskelija-arvioinnin tehtävät: tukea opiskelijan oppimista: ohjata kannustaa ja motivoida kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja lisätä itsetuntemusta tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta opiskelijalle itselleen, työnantajalle ja oppilaitokselle antaa tietoa työssäoppimisen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta antaa työnantajalle myös laajempi kuva koulutuksesta valmistuvien osaamisesta Useimmissa tapauksissa työpaikkakouluttajalla on vastuu työssäoppijan kokonaisvaltaisesta kehittymisestä työssäoppimisjakson aikana suhteessa sekä opetussuunnitelman että opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Arviointi voi olla väline, jonka avulla opiskelijaa ohjataan jo alkuvaiheessa kohti tavoitteita. Arviointi on osa ammattitaitoa. Opiskelijan itsensä pitäisi oppia arvioimaan omaa työskentelyään, vuorovaikutustaan ja kehittymistään. Ulkopuolisten arvioinnin pitäisi ohjata myös tätä, eli antaa opiskelijalle mahdollisuus kertoa työnsä sujumisesta. Lopullisessa arvioinnissa on hyvä olla mukana ainakin opiskelija, opettaja ja työpaikkakouluttaja. Ammattitaito arvioinnin kohteena Arvioinnin kohteena on ennen kaikkea ammattitaito. Ammattitaidon osa-alueita ovat mm. tekninen ja taloudellinen osaaminen sosiaaliset taidot kehittymishalu asenne Arviointi ohjaa opiskelijaa kohti tavoitteita Jos arviointi ajatellaan yhtenä ohjauksen välineenä, arviointi ei ole loppuarvostelun numeron antamista. Opiskelijan pitäisi saada arviointitietoa mahdollisimman välittömästi, eli silloin kun sitä tarvitaan. Tiimitoverit tai muut työkaverit osallistuvat tarvittaessa arviointiin. Varsinkin tiiminä tehtävissä töissä tiimitoverit voivat luontevasti osallistua arviointiin silloin, kun siihen on aihetta. Tällöin voidaan puhua myös palautteesta, jota voidaan käyttää hyväksi väli- ja loppuarvioinnissa. On tärkeää, että opiskelija saa palautetta myös silloin, kun hän on onnistunut. Kuitenkin myös kehittämiskohteita olisi löydettävä kannustavassa mielessä. Oppilaitoksissa on laadittu alakohtaisesti arviointia helpottavia, opetussuunnitelman tavoitteista johdettuja arviointikriteerejä. Joillain aloilla näitä on laadittu myös valtakunnallisesti. Arviointikriteereihin kannattaa perehtyä opettajan kanssa etukäteen. Tämä auttaa arvioinnin ja arviointitiedon keräämisen suunnittelussa. 12

11 Arviointitietoa kootaan monesta lähteestä Arviointi parhaimmillaan on luontevaa opetuskeskustelua. Tällöin arviointi on ohjaustilanne, jossa opiskelijalla on mahdollisuus kertoa omat kokemuksensa, ja työpaikkakouluttaja tai opettaja voi samalla esittää luontevasti kysymyksiä. Saattaa olla, että opiskelija on itsekin huomannut kehittämiskohteensa ja pystyy myös perustelemaan toimintaansa. Todellinen ammattitaito osoitetaan parhaiten oikeissa tilanteissa. Osa arvioinnista voi perustua opiskelijan työn havainnointiin: tarkkaillaan työtapoja, työn joutuisuutta ja yhteistyötaitoja silloin, kun ne luontevasti tulevat esille. Osa arvioinnista perustuu työn tuloksiin: minkälainen on tuotteen laatu, rahallinen tulos tai asiakastyytyväisyys. Arviointitietoa voi kerätä monesta eri lähteestä. Arvioinnin toteutus onkin hyvä suunnitella jo työssäoppimisjaksoa suunniteltaessa. Mistä arviointieto kerätään? Ketkä osallistuvat väliarviointiin ja lopulliseen arviointiin? Milloin arviointikeskustelut käydään? Mitkä ovat opettajan ja työpaikkakouluttajan roolit lopullisessa arvioinnissa? Arvioinnin välineinä ja arviointitiedon lähteinä voidaan käyttää: työnäytteitä asiakaspalautteita esimiesten ja työtovereiden haastatteluja työtehtäviä ja niiden havainnointia raportteja selvityksiä oppimispäiväkirjaa arviointikeskusteluja ja opiskelijan itsearviointia arviointikriteereitä Näitä kaikkia voidaan käyttää hyväksi työssäoppimisjakson kokonaisarvioinnissa. On tärkeää, että työssäoppimisjakson päättyessä opiskelijan kanssa keskustellaan vielä siitä, mihin ollaan päästy. Samalla tuodaan esiin opiskelijan vahvuudet ja kehittävässä mielessä myös ne asiat, jotka tulevaisuudessa vaativat lisää harjoittelua. Koska työssäoppiminen saattaa ratkaisevalla tavalla suunnata opiskelijan myöhempiä valintoja, myönteisyys ja kannustavuus ovat arvioinnissa tärkeitä. 13

12 LISÄTIETOA Internetistä Opetushallituksen TONET työssäoppimisen tietopalvelu ruotsiksi TONET informationstjänst för inlärning i arbetet Oppaita Perustietoa työssäoppimisen periaatteista ja sopimuksista: Työssäoppimisen opas työpaikoille, 10 mk/kpl Tilaukset: Taloudellinen Tiedotustoimisto puh. (09) Opas työyhteisön itsearvioinnin kehittämiseen Arviointi -harjoituskirja, 700 mk Tilaukset: Taloudellinen Tiedotustoimisto Puh. (09) Myös mm. paikalliset oppilaitokset ja TT:n eri jäsenliitot ovat tehneet omia oppaitaan, esimerkiksi Oppimassa rakennuksilla, Työssäoppiminen pähkinänkuoressa julkaisija Rakennusteollisuuden Keskusliitto RTK Työssäoppiminen Uusi mahdollisuus metalli- ja elektroniikka-alan yrityksille julkaisija Metalliteollisuuden Keskusliitto MET 14

13 KOULUTUS Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Industrins och Arbetsgivarnas Centralförbund PL 30 (Eteläranta 10), HELSINKI. Puh. (09)