Vietin lausunto Reformiryhmän raportista

Transkriptio

1 Vietti LAUSUNTO Jakelu Thomas Wilhelmsson Ulla-Maija Forsberg Jussi Karvinen Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Humanistisen tiedekunnan dekaani, kanslia ja tiedekuntaneuvosto Maailman kulttuurien laitos Vietti Rupla ry Historicus rf Humanisticum ry Vietin lausunto Reformiryhmän raportista Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen ainejärjestö Vietti on tyytyväinen voidessaan jättää kommenttinsa yliopiston Reformiryhmän raporttiin ja sen ehdotuksiin (julkaistu 10.4.). Yhdistys osallistuu keskusteluun paitsi kirjallisella lausunnollaan, myös opiskelijaedustamisen kautta. Kommenteissaan yhdistys on ottanut huomioon Reformiryhmän statuksen aivoriihenä, korkeakoulujen uudistuvan rahoitusmallin, UNIFI Humanistisen koulutusalan valtakunnallisen työryhmän raportin lokakuulta 2011 sekä ajankohtaisen koulutuspoliittisen keskustelun niin valtakunnassa kuin yliopistossa. Vietti yhtyy valtaosaltaan myös ylioppilaskunnan näkemyksiin. Näiden tarkastelujen pohjalta Vietti lausuu seuraavaa ehdotusten relevanttiuden mukaisesti järjestettynä: Toiminnallinen näkökulma Koulutus 10: Otetaan käyttöön sisällöllisesti nykyistä yleisemmät ja laaja-alaisemmat kandidaatintutkinnot, joiden sisältö on lähtökohtaisesti kaikille saman tiedekunnan (tai useimpien koulutusalojen tiedekunnissa koulutusalan, jos tutkintonimikkeet poikkeavat) opiskelijoille sama, ja oppiaineittain eriytyminen tapahtuu vasta ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävässä vaiheessa Vietti ei näe tarvetta lisätä kandidaatintutkinnon generalismia, sillä humanistisen alan tutkinto edellyttää jo nykyisellään laaja-alaista opiskelua. Yleisluontoisempi tutkinto pikemminkin häivyttäisi humanistien

2 mahdollisuuden syventyä perusteellisesti omaan erikoisalaansa. Oman rajoituksensa oppiaineiden eriytymiselle vasta ylemmässä korkeakoulututkinnossa asettavat samoin aineenopettajan pätevyysvaatimukset. Edelleen yhdistys muistuttaa, että humanistisessa tiedekunnassa juuri toteutetun opiskelukokonaisuusuudistuksenkaan vaikutusta opiskelun sujuvuuteen ei vielä kyetä arvioimaan. Kehitys suurempiin opetusryhmiin ei myöskään automaattisesti vähennä opetuskuormitusta, vaan massaluennon pitäminen ja hallinnointi voi olla jopa työläämpää. Suuremmat opetusryhmät tekevät myös tyhjäksi aikeet alan huippujen kohtaamisesta jo opiskelun alkuvaiheessa sekä vuorovaikutteisista oppimisympäristöistä (HY Strategia , Toimenpide 15). Mekaanista tutkintojen laaja-alaistamista kätevämpi ratkaisu on hyväksiluvun kehittäminen sekä sivuaineoikeuksien joustavampi myöntäminen. Tutkintojen monitieteisyyttä voisi edistää myös esimerkiksi opettajavierailuilla (HY Strategia , Toimenpide 19). 11: pääperiaatteena pidetään, että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin on mahdollista osallistua vasta kandidaatintutkinnon suorittamisen jälkeen Sujuvan opiskelun ja selkeiden opintopolkujen kannalta tämä periaate on ristiriitainen. Yhdistys katsoo, että siirtymää kandidaattivaiheesta maisteriopintoihin tulisi päinvastoin muokata nykyistä joustavammaksi. Rakenteellisten rajoituksien sijaan tulee keskittyä opetuksen kehittämiseen ja ohjauksen parantamiseen. 8: kaikki opetus kandidaattitasolla järjestetään vakinaisen tutkimus- ja opetushenkilöstön voimin, käyttäen hyväksi myös tutkimukseen painottuvien erillisten laitosten tutkijoita On erittäin huolestuttavaa, että vakihenkilöstön opetustaakkaa ehdotetaan entisestään lisättävän, kun vakinainen henkilökunta jo kantaa päävastuun opetuksesta. Olisi myös selvitettävä, miten muutos korreloi maisterivaiheen opetuksen järjestämisen kanssa. Vietti muistuttaa, että on paradoksaalista pyrkiä profiloitumaan tutkimusyliopistona, jos samaan aikaan henkilöstölle ideoidaan muiden tehtävien kuin tutkimus lisäämistä. Mikäli henkilökunnalle todella

3 sälytetään lisävelvoitteita, tulee tämän näkyä myös uusina resursseina tahi työaikajärjestelyinä. 9: tuntiopetusta saavat yliopistossa antaa vain dosentit, eläkkeellä olevat professorit ja päätoimisesti opiskelevat tohtorikoulutettavat. Erityisissä tapauksissa voidaan tilata yliopiston ulkopuolisilta asiantuntijoilta yksittäisiä luentoja Tuntiopetuksen antamisoikeuden rajaamisen vain mainittuihin ryhmiin Vietti torjuu jyrkästi. Ratkaisu sulkisi maisterit sekä osa-aikaiset tohtorikoulutettavat opetustoiminnan ulkopuolelle. Järjestö peräänkuuluttaa samoin erityisten tapausten selkeämpää määrittelyä, sillä monille humanistisille aineille on elinehto saada ulkopuolisten tarjoamaa asiantuntijuutta. Tutkinnon laatu ja työelämärelevanssi saattaisivat jopa kärsiä, mikäli yliopiston ulkopuolista opetusta saisi hakea vain erityistapauksissa. 13: avoimen yliopiston opetusta hyödynnetään järjestelmällisesti kandidaattikoulutuksessa Tätä vaihtoehtoa on hyvä selvittää, mutta tavoitteena on oltava opetuksen kehittäminen, ei perustoiminnan ulkoistaminen. Avoimesta yliopistosta ei myöskään voi muodostua suoraa sivuväylää kandidaatintutkintoon. 16: muodostetaan joko kampuskohtaisia tutkijakouluja tai kansainvälistä tieteenalojen kolmijakoa noudattavia tutkijakouluja Laajempi tutkijakoulu on yhdistyksen mielestä tervetullut, sikäli kuin se todella järjestää keskustakampuksen hajanaista tutkijakoulutusta eikä johda uuteen raskaaseen byrokraattiseen rakenteeseen. Niin ikään on tarkkaan harkittava, miten paikat ja kulut tutkijakoulussa jakaantuvat kullekin tiedekunnalle. Tutkimus 2: mahdollisissa leikkauksissa käytetään mittarina kansallista kilpailtua tutkimusrahoituksen määrää suhteutettuna tieteenalan Suomen Akatemialla ja Tekesillä tarjolla olevaan kokonaisrahoitukseen

4 Yhdistys peräänkuuluttaa ensin selvitystä siitä, kuinka esitetty mittari vaikuttaisi humanistisen tutkimuksen rahoitukseen. Mikäli malli leikkaustapauksessa muodostuisi kohtuuttomaksi, tulee ehdotettua mittaria tarkastella kriittisesti. Tutkimuksen infrastruktuurit ja keskuspalveluyksiköt (core facilityt) 3: infrastruktuurien rahoitus koordinoidaan keskitetysti yliopistossa 5: julkisilla varoilla tuotettujen tutkimusten tietoaineistojen saatavuutta ja käyttöä tehostetaan 6: muodostetaan kampuskohtaiset laitekeskukset, yhteiskäyttölaitteille nimetään vastuuhenkilöt ja laitteilla tuotettujen palveluiden saatavuutta edelleen parannetaan ja niitä koskevat käyttösäännöt tehdään avoimiksi Yhdistys kannustaa rationalisointiin, mikäli se todella edistää tutkimusinfrastruktuurin käytettävyyttä. Samalla on kuitenkin varottava, ettei uusista toiminnoista muodostu raskaita (hallinnollisia) rakenteita keventämisen sijasta Keskustakampus 24: historia- ja filosofia-aineiden kandidaattikoulutus järjestetään humanistisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan yhteisohjelmina siten, että erikoistuminen humanistisiin tai yhteiskuntatieteellisiin pääaineisiin valitaan vasta maisteritasolla Opetusyhteistyön kehittäminen sekä laajemman, moni- ja poikkitieteisen näkökulman tarjoaminen on tervetullut elementti opintoihin. Vietti kuitenkin katsoo, että tämä tulisi ensisijassa toteuttaa joustavimmilla rakenteilla sen sijaan, että pyrittäisiin kerralla häivyttämään oppialat. Niin historia- kuin filosofia-aineiden yhteistyö on nykyisinkin tiivistä yli tiedekuntarajojen, joten ei ole varmaa, toisiko yhteisohjelma merkittävää lisäetua. Olennaista olisi samoin pohtia sitä, miten maisteritasolla jakauduttaisiin eri erikoistumisvaihtoehtoihin siten, että alojen elinvoimaisuus säilyy. Erikseen tulisi selvittää filosofia-aineissa jo tapahtuneen perusopintojen yhdistämisen vaikutus opintoihin. Yhdistys ilmaisee myös syvimmän huolensa ruotsin kielen asemasta ehdotetuissa yhteisohjelmissa. Kaksikielisyyttä ei vahvisteta (HY Strategia , Toimenpide 6) muodostamalla massiivisia kokonaisuuksia, joissa ruotsinkielisten mahdollisuus saada riittävästi

5 äidinkielistä opetusta on epävarmaa. 28: Aleksanteri-instituutti liitetään osaksi valtiotieteellistä tiedekuntaa Vietin kannalta Aleksanteri-instituutin asema ei ole relevantti kysymys eikä yhdistys näe päällekkäisyyttä nykyjärjestelyissä. Kaikki instituutin antama opetus on nykyiselläänkin hyväksytettävä tiedekunnissa, joten muutos pikemminkin selkeyttäisi prosesseja. Mikäli liittäminen johtaa instituutin hallintokulujen pienenemiseen, esittää Vietti vapautuvia resursseja käytettäväksi opetukseen. Yhdistys kuitenkin epäilee, vähentäisikö liitos todella menoja vai muodostuisiko tästä vain lisärasite valtiotieteelliselle tiedekunnalle. 48: yliopisto aloittaa neuvottelut opetus- ja kulttuuriministeriön -- kanssa kansalliskirjaston -- irrottamiseksi yliopistosta ministeriön alaisiksi erillisiksi tilivirastoiksi niin, että yliopistolle tarpeellisten palvelujen saaminen turvataan Kansalliskirjastosta luopumista kannattaa selvittää, mutta yliopistolle tarpeellisten palvelujen turvaaminen tulee neuvotteluissa olla prioriteetti. Vietti muistuttaa, että kokoelmayhteistyö Helsingin yliopiston kirjaston kanssa palvelee erityisesti humanistis-yhteiskunnallisia aloja. Sekä ulkomaisille että kotimaisille Venäjän-tutkijoille etenkin Slavica-kokoelman saatavuus ja käytettävyys on elintärkeää. tiedekuntiin 54: siirretään nykyinen elinikäisen oppimisen perustutkimustyyppinen toiminta asianomaisiin Toiminnan suoraviivaistaminen on kannatettava toimenpide, mutta on harkittava huolellisesti, miten integraatio tiedekuntiin järjestetään. Mikäli tiedekuntien tehtävät lisääntyvät, tulee keskustella myös resurssien jakamisesta. Yksi kysymys on samoin se, miten elinikäisen oppimisen perustutkimus suhteutuu tiedekuntien ja laitosten ydintoimintoihin Hallinnollinen näkökulma 19: laitoksille tai laitoksettomille tiedekunnille muodostetaan taloustiimit nykyisistä kvestuurin taloussihteereistä ja laitosten/tiedekuntien taloushenkilöistä

6 tiedekunnasta 20: tiimien asiaohjaus ja ammattitaidon varmistaminen tulevat kvestuurista ja henkilöstöjohtaminen Vaikka talousosaamisen lisääminen laitoksilla/tiedekunnissa on perusteltua, Vietti suhtautuu varauksella siihen, että asianomainen ratkaisu todella selkeyttäisi toimintaa. Yhdistys korostaa, ettei talouspalvelujen uudelleenjärjestelyn tule johtaa vain uusien foorumien luomiseen. Kaksinkertainen johtaminen ei myöskään poista liiallista kontrollointia. Helsingissä 22 pnä toukokuuta 2012 Nico Lamminparras (pj) Jussi Rainamaa (siht) Lisätietoja: Pj Nico Lamminparras,