Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 4/2013 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 74H 4 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 75H 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 76H 6 SAAPUNEET KIRJEET 77H 7 LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT 78H 1 8 TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT 79H TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN KESKI-SUOMEN SAIRAALA-HANKKEEN RAKENTAMISEN JA KIINTEISTÖJEN YLLÄPIDON TOIMINTAMALLIN JA RAHOITUKSEN SELVITTÄMISEKSI; TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI; TOIMINTAMALLI- JA RAHOITUSRYHMÄN LOPPURAPORTTI 80H 1 14 KALUSTON JA IRTAIMISTON LEASINGRAHOITUS 81H KESLAB-LIIKELAITOKSEN TOIMINTAA KOSKEVAN LIIKETOIMINTAKAUPAN JA OSAKASSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN 82H 1 25 SELVITYKSEN TEKEMINEN PESULAN TULEVASTA TOIMINTAMALLISTA; PESULASELVITYS 83H 1 27 HOITOPALVELUJEN HINTOJEN MUUTOS; PALVELUASUMISEN HINNAT 84H 1 28 RAKENNUSTEKNISTEN TÖIDEN TUNTIURAKOITSIJAN VALINTA 85H TOIMITTAJIEN VALITSEMINEN VERENSOKERIPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISEEN OMASEURANNASSA KÄYTETTÄVILLE TUOTTEILLE 86H HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013; RAKENNEMUUTOKSET; LAKKAUTETTAVAT VAKANSSIT 87H 1 36 PAIKALLISNEUVOTTELUTULOS KEUHKOSAIRAUKSIEN POLIKLINIKAN LISÄTYÖSTÄ; LÄÄKÄRIEN MÄÄRÄAIKAISET LISÄTYÖJÄRJESTELYT 88H 38 SEUTUTERVEYSKESKUSLIIKELAITOKSEN JOHTAJAN VAALI; VIRAN AUKIJULISTAMINEN JA HAASTATTELUTYÖRYHMÄN NIMEÄMINEN 89H 40 EDUSTAJAN NIMEÄMINEN SOVATEK- SÄÄTIÖN VALTUUSKUNTAAN JA HALLITUKSEN JÄSENEKSI; EHDOKKAAN NIMÄMINEN HALLITUKSEN VARAJÄSENEKSI; EDUSTAJAN NIMEÄMINEN SOVATEK-SÄÄTIÖN VALTUUSKUNTAAN

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 4/ H 1 42 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUSHANKKEESSA MUKANA OLEVIEN KUNTIEN PÄIHDEHUOLLON ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISVASTUUN SIIRTÄMINEN KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRILLE; SELVITYKSEN TEKEMINEN PÄIHDEHUOLLON ERITYISPALVELUIDEN HANKINNASTA SOVATEK-SÄÄTIÖLTÄ; SELVITYS SOVATEK-SÄÄTIÖN MAHDOLLISUUDESTA TOIMIA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN SIDOSYKSIKKÖNÄ 91H 52 PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN; KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEON TILANNE 92H 54 KESKI-SUOMEN SAIRAALAKAHVIOT OY:N YHTIÖ 93H SOPIMUKSET HANKINTAYHTEISTYÖSTÄ IS-HANKINTA OY:N KANSSA 94H 56 EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN KUMPPANUUSOHJELMAA VALMISTELEVAAN TYÖRYHMÄÄN 95H 1 57 LASTENPSYKIATRIAN ERIKOISLALAN TILANNEKATSAUS; LASTENPSYKIATRIAN ERIKOISALAA KOSKEVAT TOIMENPITEET; OIKAISUVAATIMUS 96H TOIMITTAJAN VALITSEMINEN VERENSOKERIPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISEEN AMMATTIKÄYTÖSSÄ KÄYTETTÄVILLE TUOTTEILLE 97H 66 LEIKKAUSOSASTOLLA 2 SIJAITSEVIEN KAHDEN LEIKKAUSSALIN MODERNISOINTI 98H 67 JOKILAAKSON TERVEYS OY; EDUSTAJAN VALINTA JOKILAAKSON TERVEYS OY:N YHTIÖKOKOUKSEEN 99H 76 PSYKIATRIAN TOIMIALUEEN PÄIVYSTYSJÄRJESTELYT VUONNA H 77 MUUT ASIAT; SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN VIRANHOIDON JÄRJESTELYT

3 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 4/2013 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Päätöksentekijät Läsnä = x x x x x x x Leila Lindell Vesa Valkonen Pekka Leppänen Sinikka Lindeman Tony Melville Pasi Pyykkinen Leena Laurila Ritva Katajisto Satu Koskinen Pentti Sukanen Santero Kujala Pekka Pajala Eva-Kaisa Niemistö Eila Sallinen Ulla Patronen Armi Kylmälä Raimo Sopo Pauliina Takala puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat x x x Leena Yksjärvi Leo Houhala Terhi Pulli valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja x x x x x Jouko Isolauri Markku Voutilainen Kaija Heikura Seija Saarelainen Matti Häyrynen Martti Pysäys sairaanhoitopiirin johtaja, esittelijä johtajaylilääkäri, esittelijä hallintoylihoitaja, esittelijä hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja vs. sairaanhoitopiirin johtaja, esittelijä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Käsitellyt asiat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus Todettiin. 74H - 100H Leila Lindell Puheenjohtaja Seija Saarelainen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Eva-Kaisa Niemistö Raimo Sopo Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello Pöytäkirjanpitäjä

4 4 Kh 74H LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Kokouksen alussa sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell ja Jyväskylän kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen ojensivat Suomen Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin hallituksen jäsen Raimo Sopolle. Kokouksen alussa pesulan johtaja Harri Lepoaho esitteli yhteistyömahdollisuuksia Sakupe Oy:n kanssa. Asia käsitellään alueellisessa muutosseminaarissa ja Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnassa Tämän jälkeen toimitusjohtaja Esa Soppi M.I.T. Consulting Oy:stä esitteli neurologian ja kuntoutuksen vastuualueiden toiminnasta laadittua selvitystä.

5 5 Kh 75H PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Satu Koskinen ja Santero Kujala. Tarkastusvuorossa ovat Eva-Kaisa Niemistö ja Ulla Patronen. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eva-Kaisa Niemistö ja Raimo Sopo.

6 6 Kh 76H SAAPUNEET KIRJEET 1. Suomen Kuntaliitto, yleiskirje , 8/80/2013: Perintälainsäädäntö muuttuu Perintälakiin säädettiin useita muutoksia, joilla täsmennettiin hyvän perintätavan sisältöä ja pyrittiin tehostamaan sen noudattamista. Kuluttajasaatavan perintäkuluille säädettyjä enimmäismääriä muutettiin. Lakiin otettiin uusi säännös velallisen oikeudesta pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Lisäksi lakiin otettiin uusi säännös, jonka mukaan kuluttajasaatavan perinnästä kertyneet varat on kohdennettava ensisijaisesti perittävälle saatavalle ja vasta sen jälkeen perintäkuluille. Lisäksi säädettiin laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista. Se sisältää säännöksen mm. maksuajan enimmäiskestosta sekä tietynalisten viivästyskoron ja perintäkulujen maksuvelvollisuutta rajoittavien sopimusehtojen tehottomuudesta. Lisäksi perintälakiin lisättiin säännös velkojan oikeudesta saada 40 euron suuruinen vakiokorvaus perintäkuluista määrätyissä tilanteissa. 2. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, pöytäkirjanote , 47: Toisen ERVA-lakimiehen viran perustaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymään Kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt toisen ERVA-lakimiehen viran perustamiseen kaavailut järjestelyt ja kustannusjaon. ERVA-alueen yhteistyöelimessä on sovittu, että lakimiehen virka perustetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymään ja sen virantoimituspaikaksi määrätään Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylässä. Samalla on sovittu, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vastaa ao. lakimiehen viran kustannuksista 4/5 ja 1/5 jää muille sairaanhoitopiireille ensimmäistä ERVA-lakimiestä koskevan sopimuksen mukaisin kustannusjaoin. 3. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira: Määräys terveydenhuollon yksikön toiminnan tarkastuksesta, , Dnro 365/ /2013 Valvira määrää suoritettavaksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Keski-Suomen keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikön tarkastuksen. Valvira on antamassaan päätöksessä todennut, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksikön toiminta ei ole ollut kaikilta osin säädösten mukaista ja asianmukaista. Valvira suoritti tarkastuksen Tarkastuksen suunniteltu ohjelma ja kulku on lähetetty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärille. Kirjeet ovat nähtävinä kokouksessa. päättää merkitä saapuneet kirjeet tiedoksi ja tarvittavilta osin toimeenpantaviksi. Kh 76H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

7 7 Kh 77H LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Seututerveyskeskuksen liikelaitoksen johtokunnan kokous on pidetty Kokouksen pöytäkirja jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. merkitsee Seututerveyskeskuksen liikelaitoksen johtokunnan kokouksen pöytäkirjan tiedoksi sekä päättää, että hallitus ei ota kokouksessa päätettyjä otto-oikeuden piiriin kuuluvia asioita käsiteltäväkseen. Kh 77H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Ao. liikelaitoksen johtaja

8 8 Kh 78H TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT Pöytäkirja taidehankintatoimikunnan pidetystä kokouksesta on LIIT- TEENÄ 78H.1. merkitsee taidehankintatoimikunnan pöytäkirjan tiedoksi ja päättää, että hallitus ei ota kokouksessa päätettyjä asioita käsiteltäväkseen. Kh 78H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Taidehankintatoimikunnan sihteeri Sari Ruuskanen

9 Valtuusto Kh 32H, Kh 216H, Kv 10, Kh 79H TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN KESKI-SUOMEN SAIRAALA-HANKKEEN RAKENTAMISEN JA KIINTEISTÖJEN YLLÄPIDON TOIMINTAMALLIN JA RAHOITUKSEN SELVITTÄMISEKSI; TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI; TOIMINTAMALLI- JA RAHOITUSRYHMÄN LOPPURAPORTTI Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti kokouksessaan aloittaa sairaalarakentamisen suunnittelun ns. siltavaihtoehdon pohjalta. Samalla valtuusto asetti kaksi työryhmää pohtimaan alueen terveydenhuollon käyttöön jäävien rakennusten käyttötarkoituksia sekä sitä, olisiko joitain nykyisessä sairaalakäytössä olevia tiloja saneerattavissa sairaalakäyttöön edelleen. Samalla valtuusto edellytti, että hallitus tuo valtuustolle esityksen uudisrakentamisen toiminta- ja rahoitusmallista vuoden 2013 loppuun mennessä. Sairaalarakentamisen ja rakennusten teknisen elinkaaren toimintamalleja ja rahoitusmalleja on käyty läpi kahden riippumattoman toimijan kanssa vuonna 2011 (Inspira, KPMG). Perusvaihtoehdot ovat taserahoitusmalli, elinkaarimalli (kumppanuusmalli), näiden yhdistelmät sekä elinkaarimallin eri variaatiot. Sairaalarakentaminen on Suomessa toteutettu perinteisesti taserahoitusmallilla ja rakennusten tekninen elinkaarivastuu on ollut omalla organisaatiolla. Elinkaarimallista, jossa vastuu rakentamisesta ja kiinteistöjen ylläpidosta on kumppanilla, on kansainvälisiä kokemuksia myös sairaaloiden toimintamallina. Suomessa ei ole tätä mallia sovellettu sairaalarakentamiseen. Elinkaarimalliin sisällytetään tavallisesti kiinteistön rakentaminen ja kiinteistön tekninen ylläpito kiinteistölle arvioidun elinkaaren aikana. Elinkaari- / kumppanuusmalliin on liitettävissä myös muita palveluita, kuten esimerkiksi aulapalvelut, siivous, kuljetus jne. Näiden palveluiden toteuttaminen omana toimintana, ostopalveluna tai osana elinkaarimallisopimusta on tarkoituksenmukaista ratkaista sen jälkeen, kun periaatepäätös elinkaarimallin käyttämisestä kiinteistön rakentamisessa ja teknisessä ylläpidossa on tehty. Elinkaarimallin käyttäminen kiinteistön rakentamiseen ja ylläpitoon Keski- Suomen sairaalahankkeessa edellyttää mallin soveltuvuuden ja taloudellisuuden selvittämistä. Tätä varten on tarpeen asettaa työryhmä, joka - tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja, - tekee ehdotuksen siitä kannattako sairaanhoitopiirin toteuttaa sairaalarakentaminen ja rakennuksen tekninen elinkaarivastuu kumppanuusmallilla. Tämä perustuu hankesuunnitelmassa kuvattuun kiinteistön teknisen ratkaisun palvelutarpeeseen. Selvittää alustavasti onko hanke markkinoiden mielestä toteutuskelpoinen, jotta hankkeen mahdollisessa hankintamenettelyssä saadaan aikaan tehokas kilpailu. - tekee ehdotuksen hankkeen rahoitusmallista, - valmistelee hankkeen kilpailuttamiskriteerit, jos päätöksenteossa päädytään elinkaarimallin kilpailuttamiseen.

10 Valtuusto Valmistelun aikataulutavoite on mahdollistaa elinkaarimallin hankintamenettelyn käynnistämisen vuoden 2013 keväällä. Tämä edellyttää keskussairaalan hankesuunnitelman valmistelua ja valmistumista työryhmän valmistelutyön aikana. Työryhmän toimiaika on päättää 1. nimetä Keski-Suomen sairaalahankkeelle työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus hankkeen rakentamisen ja kiinteistöjen teknisen ylläpidon toimintamallista. 2. nimetä työryhmän jäseniksi seuraavat henkilöt: Kh 32H, Päätös: - kaksi hallituksen jäsentä - kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sari Järvinen, Joutsa - kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, Saarijärvi - talousjohtaja Ari Hirvensalo, Jyväskylä - projektijohtaja Jorma Teittinen, K-S shp - tekninen johtaja Raimo Koskela, K-S shp - talousjohtaja Matti Häyrynen, K-S shp, puheenjohtaja - projektipäällikkö (rekrytoitava rakentamisen asiantuntija), sihteeri. Työryhmä voi kuulla asiantuntijoita ja ottaa työryhmän jäseniksi pysyviä asiantuntijoita. Ryhmä voi käyttää neuvonantajapalveluita sekä teknisen ratkaisun näkökulmasta että rahoituksen näkökulmasta. 1. Ehdotus hyväksyttiin. 2. Ehdotus hyväksyttiin. nimesi yksimielisesti työryhmään valtuuston puheenjohtaja Leena Yksjärven ja hallituksen jäsen Raimo Sopon Kh 216H, Työryhmä on selvittänyt tehtävänsä mukaisesti elinkaarisopimusmallin soveltumista Uusi sairaala -hankkeen toteuttamisessa. Työryhmä on kuullut asiantuntijoita sekä tutustunut toteutettuihin ja toteutusvaiheessa olevin elinkaarisopimusmalleihin. Elinkaarisopimusmalleista ei sairaalarakentamisessa ole kokemuksia Pohjoismaissa muita kuin meneillään oleva mittava Karolinska-sairaalan rakennushanke Tukholmassa. Elinkaarisopimusmalleja on käytetty maanteiden ja pienenpien kohteiden toteutuksessa, kuten esimerkiksi päiväkodit. Tutustuttuaan elinkaarisopimusmalleihin ja ottaen huomioon Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Uusi sairaala -hankkeen erityispiirteet, työryhmän johtopäätös on, että elinkaarisopimusmalli ei sovellu tähän hankkeeseen. Hankkeen toteuttaminen ja sairaalakiinteistön ylläpito olisi työryhmän näkemyksen mukaan parempi toteuttaa sairaanhoitopiirin omalla tilaaja-tuottaja-mallilla.

11 Valtuusto Tässä mallissa tulisi kehittää uusi innovatiivinen toimintatapa, jolla varmistetaan konserniohjaus ja, jolla kiinteistön kunnossapito ja kiinteistön palvelukyky sairaanhoitotoiminnalle kiinteistön elinkaaren aikana saadaan parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan sairaalan ydintoimintaa kiinteistön elinkaaren ajan. Hankkeen rahoituksessa on työryhmän näkemyksen mukaan merkittävästi kannattavampaa hyödyntää julkisen sektorin mahdollisuuksia saada lainaa yksityistä sektoria edullisemmin. Työryhmän väliraportti on LIITTEENÄ 216H.1. Mikäli työryhmän väliraportissaan esittämä periaate hyväksytään, niin työryhmä esittää, että se jatkotyössään mennessä selvittäisi - mitä toimenpiteitä tilaaja-tuottajamalliin siirtyminen edellyttää, - toteutetaanko tilaaja-tuottajamalli perustamalla suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa varten oma liikelaitos vai osakeyhtiö, - rahoitetaanko Uusi sairaala -hanke taserahoituksella vai kiinteistöleasing-rahoituksella. päättää 1. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 216H.1 olevan väliraportin. 2. antaa ohjeet työryhmälle loppuraportin laatimiseen sekä edellyttää, että loppuraportti tuodaan hallituksen käsiteltäväksi huhtikuussa esittää valtuustolle, että Uusi sairaala -hanketta ei valmistella ulkopuolisen toimijan kanssa toteutettavalla elinkaarisopimusmallilla, vaan hankkeen valmistelua jatketaan oman tilaaja-tuottaja-mallin perusteella, josta esitys tuodaan valtuustolle vuoden 2013 aikana. Kh 216H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kv 10, Hallituksen ehdotus: Työryhmän väliraportti on LIITTEENÄ Valtuusto päättää, että Uusi sairaala -hanketta ei valmistella ulkopuolisen toimijan kanssa toteutettavalla elinkaarisopimusmallilla, vaan hankkeen valmistelua jatketaan oman tilaaja-tuottaja-mallin perusteella, josta esitys tuodaan valtuustolle vuoden 2013 aikana.

12 Valtuusto Kv 10, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 79H, Työryhmä on jatkotyössään selvittänyt tarkemmin mitä toimenpiteitä tilaajatuottajamalliin siirtyminen edellyttää. Tähän liittyen on selvitetty mm varaissiirtoveroseuraamuksia ja rakennussuunnittelun sekä rakentamisen kilpailuttamisaikataulua ja millä aikataululla tuottajaorganisaatio on syytä perustaa. Siihen toteutetaanko tilaaja-tuottajamalli perustamalla suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa varten oma liikelaitos vai osakeyhtiö, työryhmä ei ole tehnyt esitystä, koska työryhmän käsityksen mukaan ratkaisu riippuu muista strategisista päätöksistä niin paljon, että tässä vaiheessa organisointimuotoa ei ole tarve lukita. Työryhmä suosittaa, että Uusi sairaala -hankkeen investoinnin rahoitus järjestetään sairaanhoitopiirin toimesta lainarahoituksella, mutta kuitenkin siten, että rahoitus kilpailutetaan uudelleen rakennuksen valmistuttua, jolloin voidaan arvioida leasing-rahoituksen edullisuus. Työryhmä on selvittänyt millaisia urakkamuotoja hankkeeseen on käytettävissä ja mitä tehtäviä tuottajaorganisaatio hoitaa tilaaja-tuottajamallissa Poiketen väliraportissa esittämästään periaatteesta, työryhmä esittää, että vanhan sairaala-alueen ja rakennusten jalostaminen (kehittämissuunnitelma, vaikuttaminen kaavoituksen sisältöön ja myynti) tulisi toteuttaa omalla projektiorganisaatiolla, joten väliraportissa esitetty tuottajaorganisaation rooli muuttuisi tältä osin. Työryhmän loppuraportti on LIITTEENÄ 79H.1. Loppuraportti on valmisteltu yhdessä Inspira Oy:n kanssa, joka on avustanut työryhmätyöskentelyssä, toiminut neuvonantajana. Työryhmä on valmistellut taloustarkastelun, jossa tarkastellaan tuottajaorganisaation ja sairaanhoitotoiminnan taloudellista kokonaisuutta vuodesta 2013 vuoteen Tarkastelussa on karkeasti arvioitu sairaanhoitopiirin toiminnan, normaali-investointien, uusi sairaala -investoinnin ja vanhan sairaalakiinteistön myynnin taloudellista kokonaisuutta. Taloudellista laskentaa esitellään hallituksen kokouksessa. Taloudellisen laskennan periaatteet on käyty läpi Inspira Oy:n asiantuntijoiden kanssa. Inspira Oy järjesti yhdessä sairaanhoitopiirin edustajien kanssa keskustelutilaisuudet rakennusliikkeiden ja pääomasijoittajien kanssa. Keskusteluissa käsiteltiin vanhan kiinteistön kiinteistökehittämisen ja myynnin mahdollisuuksia. Neuvotteluista on laadittu muistio, joka on esityslistan LIITTEENÄ 79H.2. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville.

13 Valtuusto päättää 1. merkitä tiedoksi LIITTEENÄ 79H.1 olevan työryhmän loppuraportin ja päättää, että työryhmän raportissa tekemiä esityksiä noudatetaan jatkovalmistelussa. 2. päättää, että hallitus tekee esityksen valtuustolle tilaaja-tuottaja -malliin liittyvän Tuottajayksikön perustamisesta samassa yhteydessä uusi sairaala -investointipäätösesityksen kanssa. 3. merkitä tiedoksi LIITTENÄ 79H.2 olevan muistion kiinteistöyritysten kanssa käydyistä neuvotteluista ja päättää, että vanhan sairaala-alueen kehittämisestä laaditaan yleisen tason suunnitelma, jossa arvioidaan alueen ja rakennusten tulevaa käyttöä sekä tarkennetaan arvioita alueen ja rakennusten myyntitulosta sekä kehittämisen aikataulua. Suunnitelma laaditaan vuoden 2013 loppuun mennessä. 4. merkitä tiedoksi sairaanhoitopiirin talouden kokonaistarkastelun sekä päättää, että hallitukselle raportoidaan, kun laskelman tiedot oleellisesti tarkentuvat. Kh 79H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Talousjohtaja Matti Häyrynen, tekninen johtaja Raimo Koskela ja kiinteistöpäällikkö Jari Ilves

14 14 Kh 80H KALUSTON JA IRTAIMISTON LEASINGRAHOITUS Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on järjestänyt tarjouskilpailun kaluston ja irtaimiston rahoituspalvelusta sekä rahoitusleasing että jäännösarvollinen leasing -ratkaisuna. Leasing-limiitiksi tarjouspyynnössä määriteltiin 4 milj. euroa ja leasingajaksi laiteryhmästä riippuen 36, 48 tai 60 kuukautta. Tarjoukseen tuli sisältyä seuraavat palvelut: - leasingrahoitus - laitteiden vakuuttaminen - laitteiden raportointipalvelu - käytettyjen laitteiden vuokrakauden jälkeiset pakkaus-. nouto-, tietoturva-, kierrätys ja hävityspalvelut. Hankinnan kokonaisarvon arvioitiin hankintaa valmisteltaessa ylittävän hankintalaissa määritellyn kansallisen kynnysarvon. Tarjouskilpailun aloittamisesta ilmoitettiin HILMA -ilmoituskanavalla. Tarjouskilpailu toteutettiin avointa menettelyä käyttäen. Tarjousten jättöaika päättyi Tarjouksen jätti määräaikaan mennessä kolme (3) tarjoajaa. Ennen tarjousten vertailua tarkistettiin tarjoajan ja tarjouksen kelpoisuus. Tarjousten vertailuun hyväksyttiin kaksi tarjoajaa: 3Step IT ja Siemens Financial Services AB. Tarjousten vertailuperusteeksi oli määritelty vertailuhinnaltaan edullisin tarjous. Vertailuhinta laskettiin ottaen huomioon 0,5 %:n kiinteä pohjakorko, 4 milj. euron rahoitettava määrä sekä jäännösarvollisen leasingin ja rahoitusleasingin painokertoimet. Tarjousvertailu on LIITTEENÄ 80H.1. Liite toimitetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Hankinta-asiakirjat ovat nähtävinä kokouksessa. päättää 1. valita kaluston ja irtaimiston leasing -rahoituspalvelun tuottajaksi Siemens Financial Services AB:n. 2. oikeuttaa allekirjoittamaan 4 miljoonan euron leasing-limiitistä kahden vuoden mittaisen sopimuksen ja sille mahdollisen yhden vuoden mittaisen jatkon. Kh 80H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Hankintalakimies Anne Harjunpää ja sairaanhoitopiirin toimisto Talousjohtaja Matti Häyrynen, hankintapäällikkö Ritva Jylhä ja tarjouksen tehneet

15 Kh 7H, Kh 81H KESLAB-LIIKELAITOKSEN TOIMINTAA KOSKEVAN LIIKETOIMINTAKAUPAN JA OSAKASSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksymässään vuoteen 2013 ulottuvassa sairaanhoitopiirin strategiassa kirjannut erityiseksi tavoitteeksi toimintaympäristön muutoksiin varautumisen ja nostanut strategisiksi tavoitteiksi mm. organisaation toimintakyvyn ja tuottavuuden parantamisen. Strategiassa on ennakoitu mm. lainsäädännön muutoksia EU:n linjausten mukaisesti erityisesti kilpailuneutraliteettia koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Näiden linjausten mukaisesti kunnallisten liikelaitosten ei ole jatkossa mahdollista toimia kilpailuilla markkinoilla, vaan kunnallisten palveluntuottajien toiminta markkinoilla tultaneen säätämään osakeyhtiömuotoiseksi. Siksi strategiassa on päätetty arvioida sairaanhoitopiirin liikelaitosten asemaa käynnistämällä tarvittava selvitystyö yhteistyöstä muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Tähän liittyen sairaanhoitopiirin vuoden 2013 talousarviota koskevassa valmisteluohjeessa on päätetty jatkaa selvityksiä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa selvittämällä, mitä vaikutuksia käytännössä mahdollisella laboratorio-organisaatioiden fuusiolla olisi. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laboratorioliikelaitos KESLAB aloitti toimintansa vuonna Se huolehtii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintayksiköiden ja lisäksi noin 2/3:sta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien perusterveydenhuollon laboratoriopalveluista. KESLABin palveluksessa on noin 150 henkilöä ja se tuottaa laboratoriotutkimuksia noin 2,3 miljoonaa kappaletta vuodessa. KESLABin toiminta kattaa kliinisen kemian ja mikrobiologian erikoisalat. Näytteenoton toimipisteitä on 24. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien laboratoriopalvelut on organisoitu näiden sairaanhoitopiirien omistaman Fimlab Laboratoriot Oy:n toiminnaksi. Yhtiö, joka on sairaanhoitopiirien kuntayhtymien 100 %:sesti omistama, tuottaa terveydenhuollon laboratoriopalveluja näiden kahden sairaanhoitopiirin noin 0,7 miljoonan asukkaan tarpeisiin sekä lisäksi sidosyksikköaseman sallimissa rajoissa muille julkisille ja yksityisille terveydenhuoltoalan toimijoille sekä itse maksaville potilasasiakkaille. Sen toimialaan kuuluvat myös laboratorioalojen koulutus ja terveystieteellinen tutkimus, ja se on sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella oikeutettu valtion korvaukseen näiden yhteiskunnallisten tehtäviensä hoitamisesta. Fimlabin toimipisteverkosto käsittää noin 70 toimipistettä 35 kunnassa, joihin kuuluvat kaikki Pirkanmaan kunnat ja joista Virrat, Mänttä-Vilppula sekä Fimlabin sopimusasiakkaiksi siirtyvät Jämsä ja Kuhmoinen rajautuvat Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin. Fimlabin palveluksessa on noin 600 henkilöä ja se tuottaa laboratoriotutkimuksia noin 7,5 miljoonaa kappaletta vuodessa. Ennen yhtiömuotoa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä toimi maan ensimmäinen laboratorioliikelaitos jo vuodesta 1999 lähtien. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri yhtiöitti laboratoriotoimintansa syksyllä 2011 ennakoiden mm. edellä mainittuja lainsäädännön muutoksia. Syksyllä 2012 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri tuli yhtiön osakkaaksi ja siirsi laboratoriotoimintansa yhtiön toiminnaksi. Hankintalain näkökulmasta Fimlab on omistajinaan olevien sairaanhoitopiirien ja niiden jäsenkuntien sidosyksikkö harjoittaen pääosaa toimintaansa niiden kanssa. Yhtiö toimii omistajiensa valvonnassa, eikä siinä yhtiöjärjestyksen mukaan voi olla yksityistä omistusta.

16 Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien virkamiesjohdon kesken on käyty neuvotteluja laboratoriopalvelujen organisoinnista jo syksystä 2009 lähtien. Neuvottelujen taustana on ollut molempien sairaanhoitopiirien tarve kehittää laboratoriopalveluidensa tuottavuutta, kustannustehokkuutta ja kilpailukykyisyyttä. Lisäksi on haettu ratkaisua ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta koskevaan ongelmaan, joka koskee laboratorioalaa laajasti ja jota lähivuosien eläkepoistuma tulee edelleen pahentamaan. On yksimielisesti todettu, että palvelujen tuotantotapaa on tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista arvioida uudelleen, jotta edullinen tuottavuuskehitys sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten tarvitsemat laboratoriopalvelut voidaan turvata. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin osalta asian tekee erityisen ajankohtaiseksi uuden sairaalan suunnitteluhanke. Suomen keskussairaalat ja niiden laboratoriot on suunniteltu ja rakennettu 1950-luvun toimintatapoja, teknologiaa ja sairaalaorganisaatioita varten. Monissa sairaaloissa epätarkoituksenmukaiset toimitilat rajoittavat oleellisella tavalla nykymuotoisen, suuria maantieteellisiä alueita palvelevan laboratoriotoiminnan organisoitumista ja kehittämistä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilanne, jossa laboratoriotoiminnan mallia voidaan arvioida uudelleen sekä toimitilojen että organisoinnin osalta, tarjoaa ainutkertaisen mahdollisuuden laboratoriotoiminnan kokonaisvaltaiseen uudelleensuunnitteluun ja samalla merkityksellisten kustannussäästöjen tavoitteluun. Sairaanhoitopiirit ja Fimlab ovat edellä mainituista lähtökohdista teettäneet kaksi esiselvitystä kliinisten laboratoriotoimintojen yhteistyön hyödyistä. Ensimmäinen esiselvitys perustui vuosien 2008 ja 2009 tilinpäätöksiin ja toimintatilastoihin, ja sen tulosten valmistuttua loppuvuodesta 2010 päätettiin tehdä vielä vastaava selvitys vuoden 2010 luvuilla. Kustannusvertailuihin perustuvia selvityksiä, joita tekemään valittiin ulkopuolisina laskennan asiantuntijoina Inspira Oy ja Ernst & Young Oy, käsiteltiin sairaanhoitopiirin hallituksen seminaarissa viimeksi Esiselvitysten tulosten ja niistä käydyn keskustelun perusteella todettiin, että laboratoriotoimintojen yhteistyötä ja mahdollista yhdistämistä koskevan selvityksen jatkaminen on molempien sairaanhoitopiirien näkökulmasta selvästi perusteltua. Ulkopuolisten selvitystahojen tekemät selvitykset nostivat esille laboratoriotoiminnan eri osa-alueilla merkittäviä jopa yli 40 %:n kustannuseroja ja ennakoivat näin merkittävää vuotuista hyötypotentiaalia, mikäli toimintoja voitaisiin organisoida kustannustehokkaimmaksi tunnistetun toimintamallin mukaisesti. Koska aiempia tilinpäätös- ja tuotantolukuja vertaamalla ei voitu hahmottaa yhdistetyn organisaation mahdollisesti tuomia uusia mittakaavaetuja eikä liioin tunnistaa niitä käytännön toimenpiteitä, joita kustannussäästöjen aikaansaaminen voisi edellyttää, selvitystä on jatkettu laboratorio-organisaatioiden johdon toimesta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston päätettyä uuden sairaalan suunnittelun jatkamisesta joulukuussa 2012, laboratoriotoimintaa koskeviin selvityksiin on kytketty myös toiminnallisten vaihtoehtojen heijastusvaikutukset laboratorion uudistilojen rakentamiseen ja varusteluun.

17 Hankkeesta tehdyt selvitykset: tiivistelmä Valmistelun pohjana olevat kustannusvertailut on tehnyt Inspira Oy, joka on Kuntarahoitus Oyj:n tytäryhtiö ja julkisen sektorin rahoitus- ja omaisuusjärjestelyjen asiantuntija. Inspira on käyttänyt yhteistyötahonaan laboratoriotuotannon laskentaan perehtynyttä Ernst & Young Oy:tä. Lisäksi selvitysten valmistelutyöhön ja tietojen koontaan on aktiivisesti osallistunut laboratorioiden johto. Inspira Oy:n selvitykset on esitelty hallituksen kokouksissa väliraportteina ja selvitysten valmistuttua. Inspiran selvitys on esityslistan LIITTEENÄ 7H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Inspiran ja Ernst & Youngin selvitysten ja laskelmien keskeinen ja tiivistetty viesti on, että laboratorioiden välillä on niiden tuotannon eri osa-alueilla erittäin merkittäviä eroja tuottavuudessa ja yksikkökustannustasossa. Osa eroista selittyy puhtaasti mittakaavaeduilla, joiden vaikutus pitkälti automatisoitavan laboratoriotuotannon yksikkökustannustasoon on täysin kiistaton. Nyttemmin on valmistunut KESLABin ja Fimlabin toimitusjohtajien koordinoima selvitys kliinisten laboratoriotoimintojen yhteistyön kustannusvaikutuksista. Kun Inspiran ja Ernst & Youngin selvitykset perustuivat toteutuneisiin tilipäätöksiin, toimitusjohtajien laskelma perustuu puolestaan arvioon realistisista ja toteuttamiskelpoisista tuotannon muutoksista ja niiden vaikutuksista vuotuisiin käyttömenoihin ja investointitarpeisiin. Tämä selvitys on esitelty hallitukselle Toimitusjohtajien yhteisen näkemyksen mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnassa on tunnistettavissa noin 1,6-1,7 miljoonan euron vuotuinen hyötypotentiaali. Siitä noin 1-1,1 miljoonaa euroa/v koituu suoranaisina säästöinä nykyisen toimintamallin mukaisista toimintakuluista parhaita käytäntöjä hyödyntämällä. Hyötypotentiaalista noin 0,6 miljoonaa euroa/v koituu erilaisina välillisinä hyötyinä kuten Fimlabin käytössä olevien tietojärjestelmien yhteiskäytön tuomista kustannushyödyistä verrattuina vastaavien, tuotannon kannalta tarpeellisten tietojärjestelmien hankintaan KESLABin käyttöön. Toimitusjohtajien laskelmassa on arvioitu myös uuden sairaalan laboratoriopalveluiden organisointiin liittyviä investointitarpeita eri vaihtoehdoissa. Mikäli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminta organisoidaan osana Fimlabin toimintaa, syntyy mahdollisuus tuotannon järjestämiseen porrastetusti omana toimintana ilman nykyisen kaltaisen toiminnan edellyttämää tilatarvetta jokaisessa toimintayksikössä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tämä heijastuu uudisrakentamisen tilatarpeeseen. Kun laboratoriotoiminta organisoidaan porrastetusti ja uuden sairaalan laboratoriotoiminnan tilatarve optimoidaan sairaalan tarvetta vastaavaksi, vältytään noin 1,6 miljoonan euron uudistilainvestoinneilta. Toiminnan rahoituksen siirtyessä Fimlabin vastuulle Keski-Suomen sairaanhoitopiiri välttyy lisäksi laboratorion ensikertaisen varustelun investointitarpeelta, joka on arviolta noin kolme miljoonaa euroa. Toimitusjohtajien selvitys on esityslistan LIITTEENÄ 7H.2. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Edellä mainittujen toimintaan liittyvien kustannusvaikutusten ohella hallitukselle on esitelty alustavia arvioita yritysjärjestelyn taloudellisista vaikutuksista Keski- Suomen sairaanhoitopiirille. Nämä täsmentyvät sopimusneuvotteluissa.

18 Hallituksen saamissa selvityksissä on lisäksi tuotu esille, että laboratorioiden henkilöstön ikärakenne ennakoi merkittävää eläkepoistumaa lähimpien viiden vuoden aikana ja että tästä nimenomaisesta syystä ajankohta on erityisen otollinen laboratorioiden tuotantorakennetta koskeville muutoksille, koska integraatio ei johda henkilöstön irtisanomisiin. Johtopäätökset ja suunnitelma jatkon osalta Kustannusvertailuun perustuvien esiselvitysten tulokset ja niiden perusteella tehty toimitusjohtajien arvio kustannusvaikutuksista puoltavat suunnitelmaa KES- LABin ja Fimlabin laboratoriotoimintojen yhdistämisestä kolmen sairaanhoitopiirin yhteisesti omistamaksi laboratorioyhtiöksi. Sekä KESLAB että Fimlab ovat kansallisessa vertailussa tehokkaita ja kilpailukykyisiä yksiköitä. On perusteltua olettaa, että niiden yhdistymisestä, toiminnan optimoinnista, tarpeettomien päällekkäisyyksien purkamisesta ja resurssien nykyistä tehokkaammasta käytöstä seuraavat mittakaavaedut hyödyttävät kaikkia yhtiön omistajia toiminnan tehostumisena ja sitä kautta yksikkökustannusten alentumisena. Noin miljoonan asukkaan väestöpohjaa palvelevalla julkisomisteisella laboratorioyhtiöllä on kaikki edellytykset toimia maan johtavana kliinisenä laboratoriona tehokkaan ja kilpailukyisen palvelutoiminnan osalta sekä lisäksi edelläkävijänä alan tuotekehityksen, koulutuksen ja tutkimuksen osalta kaikkia osakkaita hyödyttävällä tavalla. Käytännössä kyse on siitä, että on aiheellista ryhtyä valmistelemaan liiketoimintakauppaa, jossa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri mahdollisuuksien mukaan loppuvuodesta 2013 lukien liittyisi kolmanneksi osakkaaksi Pirkanmaan ja Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirien omistamaan Fimlab Laboratoriot Oy:öön. Tavoiteaikataulu integraation osalta on Hanke vaatii vielä paljon yksityiskohtaista suunnittelua ja neuvotteluja koskien liiketoimintakauppaa, osakkuutta ja yhtiön hallinnon järjestämistä Fimlab Laboratoriot Oy:n ja sen muiden osakkaiden kanssa ennen lopullisia päätöksiä liiketoiminnan yhdistämisestä. Hankkeen toteuttamista varten tarvitaan lisäksi palvelusopimukset, joilla varmistetaan sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnan laajuus alueella ja varmistetaan laboratoriotoiminnan vastaavuus suhteessa potilashoitoon sekä sen kustannustaso Fimlabin toimintana. Samoin tarvitaan sopimus henkilöstön siirtymisen ehdoista. Kassavirtalaskelma on tarkoituksenmukaista tehdä siinä vaiheessa, kun neuvotellaan liiketoiminnan kaupasta. Asian valmistelussa pidetään keskeisenä lähtökohtana, että yhdistyminen ei aiheutua henkilöstön irtisanomisia. Lisäksi todetaan selvyydeksi, että patologian laboratoriotoiminta jäisi edelleen sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi. Koska kyseessä on laaja periaatteellinen asia, se tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Valmistelussa on lähdetty siitä, että hallitus esittäisi valtuustolle hankkeen toteuttamista edellyttäen, että liiketoimintakaupan ja osakassopimuksen sekä niihin liittyen yhtiön hallinnon järjestämisen osalta päästään sairaanhoitopiiriä tyydyttävään ratkaisuun. Edellyttäen, että valtuusto hyväksyy järjestelyn, yksityiskohtaiset sopimukset voitaisiin tehdä hallituksen toimesta syyskuussa 2013, jolloin sairaanhoitopiirin osakkuus Fimlab Laboratoriot Oy:ssä ja liiketoimintakauppa voisivat toteutua mahdollisuuksien mukaan

19 Hallituksen puheenjohtajan ehdotus: päättää 1. merkitä tiedoksi saamansa selonteot Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Fimlab Laboratoriot Oy:n yhteistyöhön ja mahdolliseen yhdistämiseen liittyvistä esiselvityksistä ja laskelmista. 2. päättää tilata Inspira Oy:ltä vuoden 2012 toteutuneeseen talousarvioon päivitetyn selvityksen mahdollisesti saavutettavista rationalisointihyödyistä. 3. että Keslabin johtokunnan kokouksessaan esiintuomat selvitettävät asiat tutkitaan ja tulokset esitellään sairaanhoitopiirin hallitukselle ennen mahdollista fuusiopäätöstä. 4. valtuuttaa sairaanhoitopiirin johdon käynnistämään neuvottelut, jotka liittyvät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liittymiseen osakkaaksi Pirkanmaan ja Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirien omistamaan laboratoriopalveluja tuottavaan Fimlab Laboratoriot Oy:öön ja KESLAB liikelaitoksen toimintojen siirtämiseen yhtiön toiminnaksi. 5. valtuuttaa sairaanhoitopiirin johtajan tilaamaan Inspira Oy:ltä tai muulta vastaavalta asiantuntijataholta selvityksen KESLAB -liikelaitoksen liiketoiminnan arvosta. 6. käynnistää asian osalta lain mukaisen yhteistoimintamenettelyn. 7. että neuvottelujen perusteella tarpeelliseksi osoittautuvat hallinnolliset ratkaisut valmistellaan hallituksen päätettäviksi huhtikuuhun 2013 mennessä Hallituksen puheenjohtaja muutti kokouksessa ehdotustaan siten, että kohta 6. käynnistää asian osalta lain mukaisen yhteistoimintamenettelyn poistetaan. Kh 7H, Päätös: Hallituksen puheenjohtajan kokouksessa muuttama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 81H, Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri poistui kokouksesta esteellisenä (yhteisöjäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi on antanut toimeksiannon tietohallintojohtaja Martti Pysäykselle sairaanhoitopiirin johtajan varahenkilönä fuusioselvitysten jatkamisesta ja yhdistymisvalmistelujen eteenpäin viemisestä. Fuusioon liittyvän taloudellisen selvityksen on tehnyt Inspira Oy ja selvityksen ohjausryhmänä on ollut Martti Pysäys puheenjohtajana, toimitusjohtaja Esa Leppänen, talousjohtaja Matti Häyrynen sekä Fimlab Laboratoriot Oy:stä toimitusjohtaja Ari Miettinen ja talousjohtaja Minna Nikkola. Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa.

20 Hallituksen ja Keslabin johtokunnan edellyttämät selvitykset Valmisteltaessa vastauksia Keslabin johtokunnan edellyttämiin selvityksiin on käyty keskustelua Nordic Healthcare Groupin edustajan kanssa mahdollisen laboratoriofuusion vaikutuksista uuden sairaalan diagnostiikkapalvelujen osaamiskeskuksen suunnitelmiin. Keslabin johtokunnan edellyttämät selvitykset ovat LIITTEENÄ 81H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Inspira Oy, joka on julkisen sektorin rahoitus- ja omaisuusjärjestelyjen asiantuntija ja Kuntarahoitus Oy:n tytäryhtiö, teki hallituksen edellyttämän, vuoden 2012 toteutuneeseen talousarvioon perustuvan päivitetyn selvityksen laboratoriointegraation kustannushyödyistä. Selvitys rajattiin koskemaan keskussairaaloiden yhteydessä tapahtuvaa laboratoriotoimintaa, joka on vertailukelpoinen osa Keslabin ja Fimlabin toimintaa ja jota rationalisointihyödyt pääosin koskevat. Selvitykseen tarvittavien lähtötietojen keräämiseen ovat osallistuneet molemmat laboratorio-organisaatiot sekä sairaanhoitopiirin talousosasto ja tietohallinto. Inspira Oy:n raportti on LIITTEENÄ 81H.2. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Johtopäätökset tuotantoyhteistyöselvityksestä Arvioitaessa työn tuottavuutta suoritetta/työpanos mittarilla Fimlab vaikuttaa toimivan noin 20 % Keslabia tehokkaammin ja yksikkökustannuksella tarkasteltuna FIMLAB on noin % Keslabia edullisempi. Ero on jokseenkin sama kemiassa ja mikrobiologiassa. Yksiköiden kustannustehokkuutta verrattiin laskemalla keskitetyn toiminnan keskimääräinen yksikkökustannus. Tunnusluku laskettiin koko toiminnalle, kemialle sekä mikrobiologialle. Kemian suoritteita Fimlab toteuttaa noin 16 % tehokkaammin ja mikrobiologiassa Fimlab on noin 19 % edullisempi. Huomionarvoista on ero yksiköiden tutkimustuotannon profiilissa; Keslabissa tuotantokustannukseltaan kalliimpien mikrobiologian tutkimusten osuus kokonaisvolyymistä on huomattavan alhainen (4,3 % %) verrattuna Fimlabiin (8,2 %), mikä saa KESLABin yhteenlasketun kokonaiskustannuksen vaikuttamaan alhaisemmalta kuin se todellisuudessa on. Inspira Oy:n tulkinnan mukaan kliinisten laboratoriotoimintojen yhteistyössä on nähtävissä aitoja kassavirtaperusteisia hyötyjä. Volyymituotannon keskittämisen ja yksikkökustannuksen alentamisen hyöty välittyy sairaanhoitopiireille pääasiallisesti kahta kautta: toisaalta yksikkökustannusten aleneminen antaa mahdollisuuden hillitä hoitotyön kustannuskehitystä, toisaalta piirit voivat kohdistaa konsernin palvelutuotannon resursseja muuhun palvelutuotantoon ja esim. vastata siten eläköitymisen haasteisiin. Inspira Oy esittää arvionaan, että yhteistyöllä voidaan saavuttaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirille asteittain noin 0,9-2,6 MEUR / vuosi kassavirtaperusteiset hyödyt. Hyötyjen realisoituminen tapahtuisi vuoteen 2018 mennessä seuraavasti: ,89 M 1,28 M 1,6 M 1,92 M 2,58 M

21 Hyötyarviot ovat linjassa tehtyjen selvitysten sekä 2012 laadittujen arvioiden kanssa. Hyötyjen realisoitumiseen Inspiran arvioimassa aikataulussa vaikuttaa oleellisesti se, millä aikataululla hintoja pystytään harmonisoimaan tuotantoprosesseja yhdenmukaistamalla ja tuotantomuutoksia tekemällä. Vuodelle 2014 arvioidut hyödyt eivät vielä toteudu kokonaisuudessaan, koska tietojärjestelmistä tulee siirtymäaikana päällekkäisiä kustannuksia. Investointitarve uuden sairaalan tiloihin vähenisi Inspiran arvion mukaan 1,6 miljoonaa euroa. Tilatarpeen pienentyessä myös laite- ja kalustoinvestoinnit pienenevät noin 1,5 miljoonalla eurolla. Osakkuuteen liittyvät järjestelyt ja liiketoimintakauppa Osakkuusneuvottelu Fimlab Laboratoriot Oy:n nykyisten omistajien Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien sekä Fimlabin edustajien kanssa käytiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin edustajina neuvottelussa olivat valtuuston puheenjohtaja Leena Yksjärvi, hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell ja tietohallintojohtaja Martti Pysäys. Fimlab Laboratoriot Oy:n nykyinen omistus jakaantuu tällä hetkellä siten, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri omistaa noin 85 % ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri noin 15 % yhtiön osakkeista. Omistussuhde vastaa sairaanhoitopiirien osuutta yhtiön palvelujen käytöstä. Osakkuusneuvottelussa päädyttiin esittämään, että Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tulisi Fimlab Laboratoriot Oy:n osakkaaksi liiketoiminnan volyymiin suhteutetulla noin 25 %:n omistusosuudella. Järjestelyä ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin osakkuutta varten Fimlabissa toteutetaan maksullinen suunnattu osakeanti, jolla Fimlab laskee liikkeelle ja tarjoaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin merkittäväksi yhteensä 1170 uutta osaketta osakekohtaisella merkintähinnalla euroa, yhteensä euroa, jolla Keski-Suomen sairaanhoitopiiri saa 24,9 prosentin omistusosuuden Fimlab Laboratoriot Oy:stä. Järjestelyn jälkeen Fimlab Laboratoriot Oy:n omistus jakaantuu seuraavasti: Osakkeiden lukumäärä Omistusosuus % Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ,86 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ,90 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ,24 Yhteensä ,00 Fimlab Laboratoriot Oy:n hallituksessa Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on neljä jäsentä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirillä kaksi jäsentä ja Tampereen yliopistolla yksi jäsen. Osakkuusneuvottelussa päädyttiin siihen, että Keski-Suomen sairaanhoitopiiri nimeäisi hallitukseen kaksi jäsentä. Keslabin laboratorioliiketoiminta myydään ja luovutetaan Fimlab Laboratoriot Oy:lle liiketoiminnan luovutusta koskevalla kauppakirjalla. Neuvotteluissa on päädytty 3,0 miljoonan euron kokonaiskauppahintaan (sisältäen arvonlisäveron 24 %), johon sisältyy liikearvon lisäksi kaupantekopäivänä jäljellä oleva käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden arvo. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä käyttöomaisuus oli ,08 euroa ja vaihto-omaisuus ,53 euroa. Liikearvoksi kaupantekopäivänä on arvioitu Keslabin laboratoriotuotannon laajuuden ja määrän sekä Inspira Oy:n arvonmäärityksen perusteella 2,3 miljoonaa euroa.

22 Arvonmääritysraportti on LIITTEENÄ 81H.3. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Sopimukset Osakkuuteen ja liiketoimintakauppaan liittyvistä järjestelyistä tehdään seuraavat sopimukset: - Liiketoiminnan luovutusta koskeva kauppakirja - Osakassopimus - Puitesopimus palveluista Osakassopimuksella varmistetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille riittävä vaikutusmahdollisuus yhtiön toimintaan sopimalla mm., että sairaanhoitopiirin vastuulla olevaan terveydenhuollon palvelutoimintaan oleellisesti vaikuttavat laboratoriopalveluiden muutokset kuten kaikki laboratoriopalveluiden saatavuuteen oleellisesti vaikuttavat tuotantomuutokset edellyttävät sairaanhoitopiirin kirjallista suostumusta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liittyessä yhtiön toimintaan jokaisen alueen terveydenhuollon toimintayksikön kanssa tehdään lisäksi palvelusopimukset yhtiöltä hankittavien palveluiden sisällöstä ja laadusta. Ennen kuin tilaaja-asiakkaan kanssa mahdollisesti toisin sovitaan, yhtiö ei omalla yksipuolisella päätöksellään muuta KSshp:n vakiintuneita toimintakäytäntöjä asiakaspalvelun sisällön tai tutkimusten vasteaikojen osalta. Fimlab sitoutuu liiketoimintakaupassa siihen, etteivät laboratoriopalveluista sairaanhoitopiirille ja sen jäsenkunnille aiheutuvat kustannukset siirtymähetkellä ainakaan nouse, ilman että siihen on syynä palveluiden käytön suurentuminen tai sisällön muuttuminen. Laboratorioiden integroitumiseen liittyvät tuotantomuutokset suunnitellaan ja toteutetaan vasta kun niiden tavoitteista ja sisällöstä on neuvoteltu ja sovittu sairaanhoitopiirin kanssa. Suunnitellut tuotantomuutokset liittyvät oleellisesti uuden sairaalan hankkeeseen ja niitä toteutetaan hallittuna pitkäkestoisena muutoshankkeena. Liiketoimintakaupan osapuolet sitoutuvat siihen yhteiseen tavoitteiseen, että tuotantoprosesseja yhdenmukaistamalla ja tehostamalla Inspiran selvityksessä arvioidut kustannushyödyt toteutuvat asteittain siten, että ne ovat täysimääräiset vuodesta 2018 alkaen. Tuotantomuutoksiin sovellettavat periaatteet sekä palvelusopimusten ja kustannushyötyjen toteutumisen seuranta käytettävine mittareineen sovitaan puitesopimuksessa. Liiketoiminnan luovutusta koskeva kauppakirja, osakassopimus ja puitesopimus palveluista laaditaan ja tuodaan hallituksen hyväksyttäväksi viimeistään syyskuussa 2013, joten liiketoimintakauppa ja laboratorioiden yhdistyminen voi toteutua

23 Henkilöstön asema Keslabin henkilöstölle on järjestetty valmisteltavaa yritysjärjestelyä koskien infotilaisuudet , ja Välitön yhteistoimintaneuvottelu järjestettiin , jossa käsiteltiin erilliseen siirtymäpöytäkirjaan kirjattavat henkilöstön siirtymisessä noudatettavat periaatteet. Yhteistoimintaneuvottelu henkilöstöjärjestöjen kanssa pidettiin Keslabin palveluksessa työ- ja virkasuhteessa olevat työntekijät siirtyvät siirtymähetkellä ostajan palvelukseen työsopimussuhteisiksi työntekijöiksi. Määräaikaisten työntekijöiden työsuhteet jatkuvat vähintäänkin nykyisten työsopimusten päättymiseen saakka. Toteutettava yritysjärjestely ei aiheuta henkilöstön irtisanomisia. päättää 1. merkitä tiedoksi Keslabin johtokunnan edellyttämät selvitykset ja Inspira Oy:n laatiman tuotantoyhteistyöselvityksen ja arvonmääritysraportin ja esittää valtuustolle, että 2. valtuusto merkitsee tiedoksi Inspira Oy:n laatiman tuotantoyhteistyöselvityksen yhteistyön hyödyistä, 3. valtuusto päättää muuttaa investointisuunnitelman kohdan Muut investoinnit määrärahaa siten, että uusi määräraha on euroa ja, että Keski- Suomen sairaanhoitopiiri merkitsee suunnatussa osakeannissa Fimlab Laboratoriot Oy:n osakkeita kappaletta merkintähintaan euroa, 4. valtuusto päättää myydä ja luovuttaa Keslabin laboratorioliiketoiminnan Fimlab Laboratoriot Oy:lle kokonaiskauppahinnalla 3,0 miljoonaa euroa (sisältäen arvonlisäveron 24 %), johon sisältyy liikearvon lisäksi kaupantekopäivänä jäljellä oleva käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden arvo, 5. valtuusto valtuuttaa hallituksen hyväksymään liikkeenluovutuksesta ja yhteistyöstä laadittavat sopimukset ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet Keslabin laboratoriopalvelutoiminnan siirtämiseksi Fimlab Laboratoriot Oy:lle mahdollisuuksien mukaan , 6. valtuusto muuttaa liikelaitos Keslabin vuoden 2013 investointien kokonaismääräksi 0 euroa, 7. valtuusto päättää lakkauttaa liikelaitos Keslabin toiminnan sen jälkeen, kun Keslabin laboratoriotoiminta on siirtynyt Fimlab Laboratoriot Oy:lle Vs. sairaanhoitopiirin johtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan siten, että kohdat käsitellään talousarvioseminaarin yhteydessä pidettävässä hallituksen kokouksessa ja järjestettävässä muutosseminaarissa.

24 Kh 81H, Päätös: 1. Ehdotus hyväksyttiin Hallituksen jäsen Raimo Sopo esitti, että vs. sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa muuttama päätösehdotus hylätään ja että päätös tehdään tässä kokouksessa. Raimo Sopon esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. hyväksyi vs. sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa muuttaman päätösehdotuksen. Hallituksen jäsen Raimo Sopo ilmoitti jättävänsä päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide on pöytäkirjan LIITTEENÄ 81H.4. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Vs. sairaanhoitopiirin johtaja Martti Pysäys, liikelaitos KESLABin johtaja Esa Leppänen, talousjohtaja Matti Häyrynen ja Fimlab Laboratoriot Oy:n toimitusjohtaja Ari Miettinen

25 Kh 268H, Kh 82H SELVITYKSEN TEKEMINEN PESULAN TULEVASTA TOIMINTAMALLISTA; PESULASELVITYS Sairaanhoitopiirin pesulan tulevaa toimintamallia on valmisteltu kuluvan syksyn aikana. ta on informoitu pesulaselvityksen tekemisestä pidetyssä kokouksessa. Uuden sairaalan suunnittelussa on lähdetty siitä, että pesularakennus tullaan purkamaan. Jos uuden sairaalan rakentaminen alkaa vuoden 2015 alussa, tulisi pesulan purkaminen ajoittua vuoden 2014 jälkipuoliskolle. Pesulaselvityksen tulokset ja pesulan tulevan toiminnan linjaukset vaikuttavat merkittävästi vuosien 2014 ja 2015 talousarvioihin. päättää valtuuttaa pesulan liikelaitoksen johtajan yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa tekemään selvityksen pesulan tulevasta toimintamallista. Selvityksessä tulee esittää yhtiöittämisvaihtoehdon ja palvelujen ostovaihtoehdon vertailu päätöksenteon pohjaksi. Selvitys tulee laatia mennessä. Kh 268H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 82H, antoi kokouksessaan tehtäväksi pesulan johtajalle selvittää pesulapalveluiden tuottamismalli tulevaisuudessa. Pesulan johtokunta linjasi tilinpäätöskokouksessaan kantaansa selvitykseen siten, että pesulapalvelut kannattaa tuottaa itse ja että pesulan tulee sijaita Jyväskylässä. Selvityksessä on arvioitu markkinatilannetta, palveluiden saatavuutta, kilpailutilannetta ja sairaaloiden pyykinpesua yleensä. Selvityksessä on huomioitu hygienian ja toimintojen ohjauksen ja kehittämisen näkökulma pesulapalveluiden tuottamisessa. Selvitys on esityslistan LIITTEENÄ 82H.1. Liite toimitetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Selvityksessä on arvioitu, että tarjonta ja sairaaloiden pyykinpesu ja sen tarpeet huomioiden, ei ole kannattavaa hakea ulkopuolista palveluntuottajaa markkinoilta. Ulkopuolisia mahdollisia palveluntuottajia on hyvin rajallinen määrä. Tästä syystä on taloudellisesti ja toiminnallisesti liian suuri riski hankkia palveluita ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Tulevan toimintamallin suunnittelussa selvitetään alueellista yhteistoiminnan mahdollisuutta Sakupe Oy:n kanssa. Pesuloilla on tälläkin hetkellä yhteistyösopimus osana riskienhallintaa. Sakupe tuottaa pesulapalveluita KYS:lle (pääomistaja) sekä muille Pohjois-Savon asiakkailleen. Asiakkaana/osakkaana on myös Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Lisäksi Sakupe tuottaa palveluita myös alueemme yrityksille kuten Metso, Valio Jkl ja Terveystalo Jkl.