136H 1 10 RAPORTTI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VUODEN 2012 TILINTARKASTUKSESTA

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 7/2013 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Keuruu, Hotelli Keurusselkä Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 131H 4 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 132H 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 133H 6 SAAPUNEET KIRJEET 134H 8 LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT 135H 1 9 SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 136H 1 10 RAPORTTI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VUODEN 2012 TILINTARKASTUKSESTA 137H 1 11 OSAVUOSIKATSAUS H 1 12 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 SEKÄ VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA; HALLITUKSEN OHJEET VALMISTELULLE 139H KESLAB -LIIKELAITOKSEN TOIMINTAA KOSKEVAN LIIKETOIMINTAKAUPAN JA OSAKASSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN; FIMLAB LABORATORIOT OY:N OSAKKEIDEN MERKITSEMINEN 140H SELVITYKSEN TEKEMINEN PESULAN TULEVASTA TOIMINTAMALLISTA; PESULA -LIIKELAITOKSEN TOIMINTAA KOSKEVAN LIIKETOIMINTAKAUPAN JA OSAKASSOPIMUKSEN VALMISTELU SAKUPE OY:N KANSSA 141H 1 31 OSASTOKUVAUSLAITTEEN DIGITOINTI 142H 1 33 APTEEKIN PUHDASTILAN MONITOROINTIJÄRJESTELMÄ 143H 35 JOKILAAKSON SAIRAALASSA TUOTETTAVIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUIDEN HANKINTA; SOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄ OPTIO 144H HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013; RAKENNEMUUTOKSET, LAUKKAUTETTAVAT VAKANSSIT 145H NEUVOTTELUTULOKSEN VAHVISTAMINEN MEDICAL EMERGENCY TEAM TOIMINNASTA TEHO-OSASTOLLA H 1 50 NEUVOTTELUTULOS YÖVUORON PITUUDESTA JAKSOTYÖSSÄ 147H 51 TAIDEHANKINTATOIMIKUNNAN JÄSENTEN NIMEÄMINEN 148H 52 TIEDETOIMIKUNNAN JÄSENTEN NIMEÄMINEN 149H 54 MUSEOTOIMIKUNNAN JÄSENTEN NIMEÄMINEN

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 7/ H 56 TYÖNANTAJAN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN KUNNALLISEN PÄÄSOPIMUKSEN MUKAISIIN NEUVOTTELUIHIN 151H 57 KESKUSSAIRAALAN TILANKÄYTÖN JA RAKENNUSHANKKEIDEN OHJAUSRYHMÄN JÄSENTEN NIMEÄMINEN 152H 59 TYÖNANTAJAN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTOON 153H 60 KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUKSEN JÄRJESTÄMISTOIMIKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN, HENKILÖKOHTAISTEN VARAJÄSENTEN, PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN NIMEÄMINEN 154H 63 EDUSTAJAN NIMEÄMINEN SOVATEK-SÄÄTIÖN VALTUUSKUNTAAN JA HALLITUKSEN JÄSENEKSI; EHDOKKAAN NIMEÄMINEN HALLITUKSEN VARAJÄSENEKSI; EDUSTAJAN NIMEÄMINEN SOVATEK-SÄÄTIÖN VALTUUSKUNTAAN; EHDOKKAAN NIMEÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENEKSI 155H 1 65 SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN JOHTAJASOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN 156H TOIMITTAJIEN VALITSEMINEN VERENSOKERIPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISEEN OMASEURANNASTA KÄYTETTÄVILLE TUOTTEILLE; HANKINTAOIKAISUN TEKEMINEN JA VASTINE MARKKINAOIKEUDELLE 157H 1 67 KESKI-SUOMEN AIKUISPSYKIATRIAN KEHITTÄMISOHJELMA ; PSYKIATRIAN AVOHOIDON KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMESSA HANKESUUNNITELMA 158H 69 KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE); VASTUUHENKILÖN NIMEÄMINEN KESKI-SUOMEN ARJEN MIELI -HANKKEELLE

3 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 7/2013 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Keuruu, Hotelli Keurusselkä Päätöksentekijät Läsnä = x x x x x x x x x x Leila Lindell Tuomo Silvast Tony Melville Petri Jussila Pekka Leppänen Tuula Nieminen Jari Colliander Veikko Haverinen Maarit Heikkinen Laura Kivinen Toimi Kankaanniemi Jari Rouhiainen Satu Koskinen Seija Talaskivi Leena Laurila Salla Pehkonen Pekka Pajala Marjo Pakka puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat x x x Leena Yksjärvi Santero Kujala Hellevi Sipponen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Käsitellyt asiat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus x x x x x x Martti Pysäys Markku Voutilainen Kaija Heikura Seija Saarelainen Matti Häyrynen Juha Kinnunen Todettiin. 131H - 158H Leila Lindell Puheenjohtaja vt. sairaanhoitopiirin johtaja, esittelijä johtajaylilääkäri, esittelijä hallintoylihoitaja, esittelijä hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja alkaen Seija Saarelainen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Satu Koskinen Leena Laurila Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello Pöytäkirjanpitäjä

4 4 Kh 131H LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 5 Kh 132H PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jari Colliander ja Toimi Kankaanniemi. Tarkastusvuorossa ovat Satu Koskinen ja Leena Laurila. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Satu Koskinen ja Leena Laurila.

6 6 Kh 133H SAAPUNEET KIRJEET Asian valmistelija hallintopäällikkö Seija Saarelainen, puh Koordinaatioryhmän linjaus kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteensovittamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain keskeisiksi periaatteiksi, muistio Pääministeri Jyrki Katainen asetti kunta- ja sote-koordinaatioryhmän, jonka puheenjohtajana toimi Kokoomuksen eduskuntaryhmän pj. Petteri Orpo ja varapuheenjohtajana SDP:n eduskuntaryhmän pj. Jouni Backman. Koordinaatioryhmä esittää yksimielisesti sosiaali- ja terveystoimien palvelurakennetta uudistuvassa kuntakentässä koskevan linjauksen. Ryhmä esittää, että kunta- ja sote-palvelurakenteen uudistus perustuu vahvoihin peruskuntiin, jotka muodostuvat luontaisista työssäkäynti- ja asiointialueista. Lähipalvelujen saatavuus turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa. Ryhmä linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan yhdenmukaisin periaattein koko maassa. Yksittäistapauksissa väestöpohjakriteereistä voidaan poiketa, jos siihen on erityiset perusteet, esim. jos siten turvataan kielelliset oikeudet. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja voivat järjestää kunnat ja sote-alueet. Kunta voi vastata perustason palveluista tai laajan perus- ja erityistason palveluista silloin, kun se on sote-alueen vastuukunta. Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluja. Palveluja voivat tuottaa nykyiseen tapaan kunnalliset ja yksityiset toimijat. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Poikkeuksena sotealueen hallintomalli voi olla myös kuntayhtymä. Kuntayhtymässä äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella asukkaan kunnalla on oikeus pääsääntöisesti järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalelut. Vähintään noin asukkaan kunta voi toimia perustason alueen vastuukuntana. Perustason sote-palveluja ovat lähinnä nykyiset terveyskeskusten ja sosiaalitoimen palvelut. Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Laajalla perus- ja erityistasolla tarkoitetaan kaikkia lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja mukaan lukien erikoissairaanhoitoa. Maakunnan keskuskaupunki ja vähintään noin asukkaan kunta voi järjestää laajan perustason sosiaali- ja terveyspalveluja. Päätettyjen kriteerien pohjalta on mahdollista syntyä sote-aluetta. Uudistuksen lähtökohta on, että sote-alue vastaa nykyisin sairaanhoitopiireille kuuluvista tehtävistä. Sairaanhoitopiirit lakkautetaan vuoden 2016 loppuun mennessä ja järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille. Jokainen sote-alue kuuluu erityisvastuualueeseen (Erva), joita on viisi. Erva hallinnoidaan kuntayhtymänä, jonka jäseninä ovat sote-alueet. Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa erikoissairaanhoidon palveluja väestölle antavina sairaaloina. Sairaalat siirtyvät sote-alueen omistukseen. Erva ja yliopistollinen sairaala ovat oikeudellisesti erillisiä yksiköitä.

7 7 Perustason alueet ja sote-alueet määritellään valtioneuvoston asetuksella. Alueiden muodostamisen kriteeristä kuullaan kuntia jo marraskuussa 2013 kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä. Varsinainen asetus annetaan vuoden 2015 aikana. Kuntien ehdotukset sote-alueiksi pyydetään siten, että ne ovat valtioneuvoston käytettävissä vuoden 2014 loppuun mennessä. Sote-alueet aloittavat toimintansa viimeistään Saapunut kirje on nähtävänä kokouksessa. päättää merkitä kirjeen tiedoksi ja tarvittavilta osin toimeenpantavaksi. Kh 133H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

8 8 Kh 134H LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Liikelaitosten johtokuntien kokoukset on pidetty seuraavasti: - Liikelaitos Pesulan johtokunnan kokous Liikelaitos Seututerveyskeskuksen johtokunnan kokous Liikelaitos Caterinan johtokunnan kokous Kokousten pöytäkirjat jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. merkitsee Pesulan johtokunnan , liikelaitos Seututerveyskeskuksen johtokunnan ja liikelaitos Caterinan johtokunnan kokousten pöytäkirjat tiedoksi sekä päättää, että hallitus ei ota kokouksissa päätettyjä otto-oikeuden piiriin kuuluvia asioita käsiteltäväkseen. Kh 134H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Ao. liikelaitosten johtajat

9 9 Kh 135H SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJA Pöytäkirja sairaanhoitopiirin neuvoston pidetystä kokouksesta on LIIT- TEENÄ 135H.1. Sairaanhoitopiirin neuvostossa käsiteltiin seuraavat asiat: - Happi-ohjelman tilannekatsaus - Selvityksen tekeminen pesulan tulevasta toimintamallista - eresepti - KESLAB-liikelaitoksen nykytilanne - Työnantajan korvaushakemus työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista vuodelta Sairaanhoitopiiri palkittiin Elämän ILON Viikot -ideastaan Keski- Suomi -palkinnolla. - Sairaanhoitopiirin 60-vuotisjuhlaa vietetään klo merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 135H.1 olevan pidetyn sairaanhoitopiirin neuvoston kokouksen pöytäkirjan. Kh 135H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

10 Tarkastuslautakunta Tl 23, Kh 136H RAPORTTI KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VUODEN 2012 TILINTARKASTUKSESTA Asian valmistelija hallintopäällikkö Seija Saarelainen, puh Tilintarkastaja Paula Hellén-Toivanen esittelee Yhteenvetoraportin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2012 tarkastuksesta sekä Yhteenvedon Keski- Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitosten Pesulan, Caterinan, MediKesin, KesLabin ja Seututerveyskeskuksen tilinpäätöksen tilintarkastuksesta. Yhteenvetoraportti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2012 tarkastuksesta on esityslistan LIITTEENÄ Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitosten Pesulan, Caterinan, MediKesin, KesLabin ja Seututerveyskeskuksen yhteenvetoraportti tilinpäätöksen tilintarkastuksesta on esityslistan LIITTEENÄ Raportit ovat JulkL momentin 15. kohdan perusteella salassa pidettävä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ehdotus: Tarkastuslautakunta 1. merkitsee tiedoksi Yhteenvetoraportin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2012 tarkastuksesta ja päättää saattaa sen hallitukselle tiedoksi. 2. merkitsee tiedoksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitosten Pesulan, Caterinan, MediKesin, KesLabin ja Seututerveyskeskuksen yhteenvetoraportin tilinpäätöksen tilintarkastuksesta. Tl 23, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 137H, Tilintarkastajan laatima Yhteenvetoraportti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2012 tarkastuksesta on esityslistan LIITTEENÄ 136H.1. Liite jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville. Raportti on JulkL momentin 15. kohdan perusteella salassa pidettävä. merkitsee tiedoksi tilintarkastajan laatiman Yhteenvetoraportin Keski- Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2012 tarkastuksesta. Kh 136H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

11 11 Kh 137H OSAVUOSIKATSAUS Asian valmistelija talousjohtaja Matti Häyrynen, puh Talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan hallitukselle on raportoitava osavuosikatsauksella toiminnan tavoitteiden toteutumisesta ja onnistumisesta kriittisissä menestystekijöissä, talousarvion tuloslaskelman ja investointiosan sekä rahoituslaskelman toteutumisesta ja tehtävä tilinpäätösennuste vähintään kolme kertaa vuodessa. Samassa yhteydessä on hallitukselle tarvittaessa tehtävä perusteltu talousarvion muutosesitys. Osavuosikatsauksen yhteydessä hallitukselle raportoidaan myös hoitopalvelujen myyntibudjetin toteutumisesta ja tehdään tarvittaessa esitys hintojen muutoksesta. Osavuosikatsaus sisältää tilinpäätösennusteen ja toimitetaan vuosittain tiedoksi valtuuston kesäkuun kokoukseen. Tilinpäätösennusteen mukaan sekä toiminnan tulot että toiminnan menot ovat ylittämässä talousarvion ja poistot jäämässä alle talousarvion. Yhteisvaikutus on, että tilikauden tulos ei oleellisesti poikkeaisi talousarviossa valtuuston asettamasta euron ylijäämätavoitteesta. Palvelujen myyntituloennuste jäsenkunnilta on 275,4 milj. euroa, joka ennusteen mukaan ylittänee talousarvion 4,8 %. Tilinpäätösennusteeseen liittyy epävarmuustekijöitä, joten sitä on pidettävä suuntaa-antavana. Osavuosikatsaus on käsitelty pidettävässä sairaanhoitopiirin johtoryhmän kokouksessa. Osavuosikatsaus jaetaan LIITTEENÄ 137H.1. merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi. Osavuosikatsaus toimitetaan tiedoksi valtuuston pidettävään kokoukseen. Kh 137H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Talousjohtaja Matti Häyrynen

12 12 Kh 138H TALOUSARVIO VUODELLE 2014 SEKÄ VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA; HALLITUKSEN OHJEET VALMISTELULLE Asian valmistelijat vt. sairaanhoitopiirin johtaja Martti Pysäys, puh ja talousjohtaja Matti Häyrynen, puh Sairaanhoitopiirin ja toimialueiden johdon suunnittelukeskustelut ja sairaanhoitopiirin johdon ja liikelaitosten johdon suunnittelukeskustelut käytiin maalishuhtikuun vaihteessa. Suunnittelukeskusteluista laaditut muistiot jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana. Maaliskuun 15. päivä pidetyn alueellisen ylilääkärikokouksen muistio jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana. Sopimusohjausmenettelyn mukainen alueellinen muutosseminaari järjestettiin Neuvottelusta laadittu tarkistamaton muistio jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville esityslistan mukana. Kaikkien em. kokousten keskeisintä antia esitellään talousarvioseminaarissa. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on käsitellyt vuoden 2014 talousarvion ja talousarvioseminaarissa käsiteltävien asioiden valmistelua kokouksessaan Sopimusohjaus-, suunnittelu- ja budjetointiprosessin kulkua esitellään tarkemmin talousarvioseminaarissa. Hallitukselle esitellään kokouksessa osavuosikatsaus ja siihen sisältyvä tilinpäätösennuste. Johtoryhmä on käsitellyt osavuosikatsausta ja tilinpäätösennustetta kokouksessaan ja todennut, että vuoden 2014 talousarvion valmistelussa on pohjana kuluvan vuoden tilinpäätösennuste, jonka mukaan toiminnan menot ovat ylittämässä talousarvion. Menoissa otetaan huomioon kohtuullinen kustannustason nousu henkilöstömenoissa ja palvelujen ja tarvikkeiden ostoissa. Lisäksi otetaan huomioon menoja vähentävät toiminnan muutokset ja niiden tehostamistoimenpiteet. Suunnitteluohjeessa menot ovat euromääräisesti lähes yhtä suuret kuin vuoden 2013 ennusteen mukaiset menot. Hoitopalvelujen tuotteistus on esityksen mukaan muutoin entinen, mutta erityisvelvoitteiden laskutus esitetään muutettavaksi siten, että vain potilasvakuutuksen menot jäävät asukaslukuperusteiseksi laskutukseksi. Omistajakunnille esitetään korvattavaksi peruspääoman korkoa, ja tämä otetaan huomioon rahoituksena palvelujen hinnoissa. DRG-tuotteiden laskutusperusteeksi esitetään otettavaksi sairaanhoitopiirin omiin kustannuksiin perustuvat tuotteiden hinnan laskennassa käytettävät painokertoimet. Hoitopalvelujen tuotannon oletetaan jatkuvan vuoden 2013 tasolla. Suunnitteluohjeen mukaan jäsenkuntien palvelujen käytön laskutus on vuoden 2013 talousarvioon verrattuna noin 9 % suurempi ja tilinpäätösennusteeseen verrattuna muutos on noin 4 %. Suunnitteluaikataulun mukaan tavoitteena on, että hallitus antaa talousarvioseminaarin päätteeksi pidettävässä hallituksen kokouksessa ohjeet vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelulle.

13 13 Em. valmisteluprosessista johtuen päätösehdotus suunnitteluohjeeksi tehdään hallituksen kokouksessa Sairaanhoitopiirin johtaja teki kokouksessa seuraavan päätösehdotuksen: päättää antaa LIITTEEN 138H.1 mukaiset ohjeet vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelulle. Kh 138H, Päätös: hyväksyi yksimielisesti sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa tekemän ehdotuksen. Tämä asiakohta käsiteltiin asiakohdan 158H käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. Päätöksen toimeenpano Ote Talousjohtaja Matti Häyrynen

14 Kh 7H, Kh 81H, Kh 139H KESLAB -LIIKELAITOKSEN TOIMINTAA KOSKEVAN LIIKETOIMINTAKAUPAN JA OSAKASSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN; FIMLAB LABORATORIOT OY:N OSAKKEIDEN MERKITSEMINEN Asian valmistelija vt. sairaanhoitopiirin johtaja Martti Pysäys, puh Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksymässään vuoteen 2013 ulottuvassa sairaanhoitopiirin strategiassa kirjannut erityiseksi tavoitteeksi toimintaympäristön muutoksiin varautumisen ja nostanut strategisiksi tavoitteiksi mm. organisaation toimintakyvyn ja tuottavuuden parantamisen. Strategiassa on ennakoitu mm. lainsäädännön muutoksia EU:n linjausten mukaisesti erityisesti kilpailuneutraliteettia koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Näiden linjausten mukaisesti kunnallisten liikelaitosten ei ole jatkossa mahdollista toimia kilpailuilla markkinoilla, vaan kunnallisten palveluntuottajien toiminta markkinoilla tultaneen säätämään osakeyhtiömuotoiseksi. Siksi strategiassa on päätetty arvioida sairaanhoitopiirin liikelaitosten asemaa käynnistämällä tarvittava selvitystyö yhteistyöstä muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Tähän liittyen sairaanhoitopiirin vuoden 2013 talousarviota koskevassa valmisteluohjeessa on päätetty jatkaa selvityksiä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa selvittämällä, mitä vaikutuksia käytännössä mahdollisella laboratorio-organisaatioiden fuusiolla olisi. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laboratorioliikelaitos KESLAB aloitti toimintansa vuonna Se huolehtii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintayksiköiden ja lisäksi noin 2/3:sta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien perusterveydenhuollon laboratoriopalveluista. KESLABin palveluksessa on noin 150 henkilöä ja se tuottaa laboratoriotutkimuksia noin 2,3 miljoonaa kappaletta vuodessa. KESLABin toiminta kattaa kliinisen kemian ja mikrobiologian erikoisalat. Näytteenoton toimipisteitä on 24. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien laboratoriopalvelut on organisoitu näiden sairaanhoitopiirien omistaman Fimlab Laboratoriot Oy:n toiminnaksi. Yhtiö, joka on sairaanhoitopiirien kuntayhtymien 100 %:sesti omistama, tuottaa terveydenhuollon laboratoriopalveluja näiden kahden sairaanhoitopiirin noin 0,7 miljoonan asukkaan tarpeisiin sekä lisäksi sidosyksikköaseman sallimissa rajoissa muille julkisille ja yksityisille terveydenhuoltoalan toimijoille sekä itse maksaville potilasasiakkaille. Sen toimialaan kuuluvat myös laboratorioalojen koulutus ja terveystieteellinen tutkimus, ja se on sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella oikeutettu valtion korvaukseen näiden yhteiskunnallisten tehtäviensä hoitamisesta. Fimlabin toimipisteverkosto käsittää noin 70 toimipistettä 35 kunnassa, joihin kuuluvat kaikki Pirkanmaan kunnat ja joista Virrat, Mänttä-Vilppula sekä Fimlabin sopimusasiakkaiksi siirtyvät Jämsä ja Kuhmoinen rajautuvat Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin. Fimlabin palveluksessa on noin 600 henkilöä ja se tuottaa laboratoriotutkimuksia noin 7,5 miljoonaa kappaletta vuodessa. Ennen yhtiömuotoa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä toimi maan ensimmäinen laboratorioliikelaitos jo vuodesta 1999 lähtien. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri yhtiöitti laboratoriotoimintansa syksyllä 2011 ennakoiden mm. edellä mainittuja lainsäädännön muutoksia. Syksyllä 2012 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri tuli yhtiön

15 osakkaaksi ja siirsi laboratoriotoimintansa yhtiön toiminnaksi. Hankintalain näkökulmasta Fimlab on omistajinaan olevien sairaanhoitopiirien ja niiden jäsenkuntien sidosyksikkö harjoittaen pääosaa toimintaansa niiden kanssa. Yhtiö toimii omistajiensa valvonnassa, eikä siinä yhtiöjärjestyksen mukaan voi olla yksityistä omistusta. Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien virkamiesjohdon kesken on käyty neuvotteluja laboratoriopalvelujen organisoinnista jo syksystä 2009 lähtien. Neuvottelujen taustana on ollut molempien sairaanhoitopiirien tarve kehittää laboratoriopalveluidensa tuottavuutta, kustannustehokkuutta ja kilpailukykyisyyttä. Lisäksi on haettu ratkaisua ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta koskevaan ongelmaan, joka koskee laboratorioalaa laajasti ja jota lähivuosien eläkepoistuma tulee edelleen pahentamaan. On yksimielisesti todettu, että palvelujen tuotantotapaa on tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista arvioida uudelleen, jotta edullinen tuottavuuskehitys sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten tarvitsemat laboratoriopalvelut voidaan turvata. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin osalta asian tekee erityisen ajankohtaiseksi uuden sairaalan suunnitteluhanke. Suomen keskussairaalat ja niiden laboratoriot on suunniteltu ja rakennettu 1950-luvun toimintatapoja, teknologiaa ja sairaalaorganisaatioita varten. Monissa sairaaloissa epätarkoituksenmukaiset toimitilat rajoittavat oleellisella tavalla nykymuotoisen, suuria maantieteellisiä alueita palvelevan laboratoriotoiminnan organisoitumista ja kehittämistä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilanne, jossa laboratoriotoiminnan mallia voidaan arvioida uudelleen sekä toimitilojen että organisoinnin osalta, tarjoaa ainutkertaisen mahdollisuuden laboratoriotoiminnan kokonaisvaltaiseen uudelleensuunnitteluun ja samalla merkityksellisten kustannussäästöjen tavoitteluun. Sairaanhoitopiirit ja Fimlab ovat edellä mainituista lähtökohdista teettäneet kaksi esiselvitystä kliinisten laboratoriotoimintojen yhteistyön hyödyistä. Ensimmäinen esiselvitys perustui vuosien 2008 ja 2009 tilinpäätöksiin ja toimintatilastoihin, ja sen tulosten valmistuttua loppuvuodesta 2010 päätettiin tehdä vielä vastaava selvitys vuoden 2010 luvuilla. Kustannusvertailuihin perustuvia selvityksiä, joita tekemään valittiin ulkopuolisina laskennan asiantuntijoina Inspira Oy ja Ernst & Young Oy, käsiteltiin sairaanhoitopiirin hallituksen seminaarissa viimeksi Esiselvitysten tulosten ja niistä käydyn keskustelun perusteella todettiin, että laboratoriotoimintojen yhteistyötä ja mahdollista yhdistämistä koskevan selvityksen jatkaminen on molempien sairaanhoitopiirien näkökulmasta selvästi perusteltua. Ulkopuolisten selvitystahojen tekemät selvitykset nostivat esille laboratoriotoiminnan eri osa-alueilla merkittäviä jopa yli 40 %:n kustannuseroja ja ennakoivat näin merkittävää vuotuista hyötypotentiaalia, mikäli toimintoja voitaisiin organisoida kustannustehokkaimmaksi tunnistetun toimintamallin mukaisesti. Koska aiempia tilinpäätös- ja tuotantolukuja vertaamalla ei voitu hahmottaa yhdistetyn organisaation mahdollisesti tuomia uusia mittakaavaetuja eikä liioin tunnistaa niitä käytännön toimenpiteitä, joita kustannussäästöjen aikaansaaminen voisi edellyttää, selvitystä on jatkettu laboratorio-organisaatioiden johdon toimesta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston päätettyä uuden sairaalan suunnittelun jatkamisesta joulukuussa 2012, laboratoriotoimintaa koskeviin selvityksiin on kytketty myös toiminnallisten vaihtoehtojen heijastusvaikutukset laboratorion uudistilojen rakentamiseen ja varusteluun.

16 Hankkeesta tehdyt selvitykset: tiivistelmä Valmistelun pohjana olevat kustannusvertailut on tehnyt Inspira Oy, joka on Kuntarahoitus Oyj:n tytäryhtiö ja julkisen sektorin rahoitus- ja omaisuusjärjestelyjen asiantuntija. Inspira on käyttänyt yhteistyötahonaan laboratoriotuotannon laskentaan perehtynyttä Ernst & Young Oy:tä. Lisäksi selvitysten valmistelutyöhön ja tietojen koontaan on aktiivisesti osallistunut laboratorioiden johto. Inspira Oy:n selvitykset on esitelty hallituksen kokouksissa väliraportteina ja selvitysten valmistuttua. Inspiran selvitys on esityslistan LIITTEENÄ 7H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Inspiran ja Ernst & Youngin selvitysten ja laskelmien keskeinen ja tiivistetty viesti on, että laboratorioiden välillä on niiden tuotannon eri osa-alueilla erittäin merkittäviä eroja tuottavuudessa ja yksikkökustannustasossa. Osa eroista selittyy puhtaasti mittakaavaeduilla, joiden vaikutus pitkälti automatisoitavan laboratoriotuotannon yksikkökustannustasoon on täysin kiistaton. Nyttemmin on valmistunut KESLABin ja Fimlabin toimitusjohtajien koordinoima selvitys kliinisten laboratoriotoimintojen yhteistyön kustannusvaikutuksista. Kun Inspiran ja Ernst & Youngin selvitykset perustuivat toteutuneisiin tilipäätöksiin, toimitusjohtajien laskelma perustuu puolestaan arvioon realistisista ja toteuttamiskelpoisista tuotannon muutoksista ja niiden vaikutuksista vuotuisiin käyttömenoihin ja investointitarpeisiin. Tämä selvitys on esitelty hallitukselle Toimitusjohtajien yhteisen näkemyksen mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnassa on tunnistettavissa noin 1,6-1,7 miljoonan euron vuotuinen hyötypotentiaali. Siitä noin 1-1,1 miljoonaa euroa/v koituu suoranaisina säästöinä nykyisen toimintamallin mukaisista toimintakuluista parhaita käytäntöjä hyödyntämällä. Hyötypotentiaalista noin 0,6 miljoonaa euroa/v koituu erilaisina välillisinä hyötyinä kuten Fimlabin käytössä olevien tietojärjestelmien yhteiskäytön tuomista kustannushyödyistä verrattuina vastaavien, tuotannon kannalta tarpeellisten tietojärjestelmien hankintaan KESLABin käyttöön. Toimitusjohtajien laskelmassa on arvioitu myös uuden sairaalan laboratoriopalveluiden organisointiin liittyviä investointitarpeita eri vaihtoehdoissa. Mikäli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminta organisoidaan osana Fimlabin toimintaa, syntyy mahdollisuus tuotannon järjestämiseen porrastetusti omana toimintana ilman nykyisen kaltaisen toiminnan edellyttämää tilatarvetta jokaisessa toimintayksikössä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tämä heijastuu uudisrakentamisen tilatarpeeseen. Kun laboratoriotoiminta organisoidaan porrastetusti ja uuden sairaalan laboratoriotoiminnan tilatarve optimoidaan sairaalan tarvetta vastaavaksi, vältytään noin 1,6 miljoonan euron uudistilainvestoinneilta. Toiminnan rahoituksen siirtyessä Fimlabin vastuulle Keski-Suomen sairaanhoitopiiri välttyy lisäksi laboratorion ensikertaisen varustelun investointitarpeelta, joka on arviolta noin kolme miljoonaa euroa.

17 Toimitusjohtajien selvitys on esityslistan LIITTEENÄ 7H.2. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Edellä mainittujen toimintaan liittyvien kustannusvaikutusten ohella hallitukselle on esitelty alustavia arvioita yritysjärjestelyn taloudellisista vaikutuksista Keski- Suomen sairaanhoitopiirille. Nämä täsmentyvät sopimusneuvotteluissa. Hallituksen saamissa selvityksissä on lisäksi tuotu esille, että laboratorioiden henkilöstön ikärakenne ennakoi merkittävää eläkepoistumaa lähimpien viiden vuoden aikana ja että tästä nimenomaisesta syystä ajankohta on erityisen otollinen laboratorioiden tuotantorakennetta koskeville muutoksille, koska integraatio ei johda henkilöstön irtisanomisiin. Johtopäätökset ja suunnitelma jatkon osalta Kustannusvertailuun perustuvien esiselvitysten tulokset ja niiden perusteella tehty toimitusjohtajien arvio kustannusvaikutuksista puoltavat suunnitelmaa KES- LABin ja Fimlabin laboratoriotoimintojen yhdistämisestä kolmen sairaanhoitopiirin yhteisesti omistamaksi laboratorioyhtiöksi. Sekä KESLAB että Fimlab ovat kansallisessa vertailussa tehokkaita ja kilpailukykyisiä yksiköitä. On perusteltua olettaa, että niiden yhdistymisestä, toiminnan optimoinnista, tarpeettomien päällekkäisyyksien purkamisesta ja resurssien nykyistä tehokkaammasta käytöstä seuraavat mittakaavaedut hyödyttävät kaikkia yhtiön omistajia toiminnan tehostumisena ja sitä kautta yksikkökustannusten alentumisena. Noin miljoonan asukkaan väestöpohjaa palvelevalla julkisomisteisella laboratorioyhtiöllä on kaikki edellytykset toimia maan johtavana kliinisenä laboratoriona tehokkaan ja kilpailukyisen palvelutoiminnan osalta sekä lisäksi edelläkävijänä alan tuotekehityksen, koulutuksen ja tutkimuksen osalta kaikkia osakkaita hyödyttävällä tavalla. Käytännössä kyse on siitä, että on aiheellista ryhtyä valmistelemaan liiketoimintakauppaa, jossa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri mahdollisuuksien mukaan loppuvuodesta 2013 lukien liittyisi kolmanneksi osakkaaksi Pirkanmaan ja Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirien omistamaan Fimlab Laboratoriot Oy:öön. Tavoiteaikataulu integraation osalta on Hanke vaatii vielä paljon yksityiskohtaista suunnittelua ja neuvotteluja koskien liiketoimintakauppaa, osakkuutta ja yhtiön hallinnon järjestämistä Fimlab Laboratoriot Oy:n ja sen muiden osakkaiden kanssa ennen lopullisia päätöksiä liiketoiminnan yhdistämisestä. Hankkeen toteuttamista varten tarvitaan lisäksi palvelusopimukset, joilla varmistetaan sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnan laajuus alueella ja varmistetaan laboratoriotoiminnan vastaavuus suhteessa potilashoitoon sekä sen kustannustaso Fimlabin toimintana. Samoin tarvitaan sopimus henkilöstön siirtymisen ehdoista. Kassavirtalaskelma on tarkoituksenmukaista tehdä siinä vaiheessa, kun neuvotellaan liiketoiminnan kaupasta. Asian valmistelussa pidetään keskeisenä lähtökohtana, että yhdistyminen ei aiheutua henkilöstön irtisanomisia. Lisäksi todetaan selvyydeksi, että patologian laboratoriotoiminta jäisi edelleen sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi.

18 Koska kyseessä on laaja periaatteellinen asia, se tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Valmistelussa on lähdetty siitä, että hallitus esittäisi valtuustolle hankkeen toteuttamista edellyttäen, että liiketoimintakaupan ja osakassopimuksen sekä niihin liittyen yhtiön hallinnon järjestämisen osalta päästään sairaanhoitopiiriä tyydyttävään ratkaisuun. Edellyttäen, että valtuusto hyväksyy järjestelyn, yksityiskohtaiset sopimukset voitaisiin tehdä hallituksen toimesta syyskuussa 2013, jolloin sairaanhoitopiirin osakkuus Fimlab Laboratoriot Oy:ssä ja liiketoimintakauppa voisivat toteutua mahdollisuuksien mukaan Hallituksen puheenjohtajan ehdotus: päättää 1. merkitä tiedoksi saamansa selonteot Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Fimlab Laboratoriot Oy:n yhteistyöhön ja mahdolliseen yhdistämiseen liittyvistä esiselvityksistä ja laskelmista. 2. päättää tilata Inspira Oy:ltä vuoden 2012 toteutuneeseen talousarvioon päivitetyn selvityksen mahdollisesti saavutettavista rationalisointihyödyistä. 3. että Keslabin johtokunnan kokouksessaan esiintuomat selvitettävät asiat tutkitaan ja tulokset esitellään sairaanhoitopiirin hallitukselle ennen mahdollista fuusiopäätöstä. 4. valtuuttaa sairaanhoitopiirin johdon käynnistämään neuvottelut, jotka liittyvät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liittymiseen osakkaaksi Pirkanmaan ja Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirien omistamaan laboratoriopalveluja tuottavaan Fimlab Laboratoriot Oy:öön ja KESLAB liikelaitoksen toimintojen siirtämiseen yhtiön toiminnaksi. 5. valtuuttaa sairaanhoitopiirin johtajan tilaamaan Inspira Oy:ltä tai muulta vastaavalta asiantuntijataholta selvityksen KESLAB -liikelaitoksen liiketoiminnan arvosta. 6. käynnistää asian osalta lain mukaisen yhteistoimintamenettelyn. 7. että neuvottelujen perusteella tarpeelliseksi osoittautuvat hallinnolliset ratkaisut valmistellaan hallituksen päätettäviksi huhtikuuhun 2013 mennessä Hallituksen puheenjohtaja muutti kokouksessa ehdotustaan siten, että kohta 6. käynnistää asian osalta lain mukaisen yhteistoimintamenettelyn poistetaan. Kh 7H, Päätös: Hallituksen puheenjohtajan kokouksessa muuttama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri poistui kokouksesta esteellisenä (yhteisöjäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi

19 Kh 81H, on antanut toimeksiannon tietohallintojohtaja Martti Pysäykselle sairaanhoitopiirin johtajan varahenkilönä fuusioselvitysten jatkamisesta ja yhdistymisvalmistelujen eteenpäin viemisestä. Fuusioon liittyvän taloudellisen selvityksen on tehnyt Inspira Oy ja selvityksen ohjausryhmänä on ollut Martti Pysäys puheenjohtajana, toimitusjohtaja Esa Leppänen, talousjohtaja Matti Häyrynen sekä Fimlab Laboratoriot Oy:stä toimitusjohtaja Ari Miettinen ja talousjohtaja Minna Nikkola. Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Hallituksen ja Keslabin johtokunnan edellyttämät selvitykset Valmisteltaessa vastauksia Keslabin johtokunnan edellyttämiin selvityksiin on käyty keskustelua Nordic Healthcare Groupin edustajan kanssa mahdollisen laboratoriofuusion vaikutuksista uuden sairaalan diagnostiikkapalvelujen osaamiskeskuksen suunnitelmiin. Keslabin johtokunnan edellyttämät selvitykset ovat LIITTEENÄ 81H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Inspira Oy, joka on julkisen sektorin rahoitus- ja omaisuusjärjestelyjen asiantuntija ja Kuntarahoitus Oy:n tytäryhtiö, teki hallituksen edellyttämän, vuoden 2012 toteutuneeseen talousarvioon perustuvan päivitetyn selvityksen laboratoriointegraation kustannushyödyistä. Selvitys rajattiin koskemaan keskussairaaloiden yhteydessä tapahtuvaa laboratoriotoimintaa, joka on vertailukelpoinen osa Keslabin ja Fimlabin toimintaa ja jota rationalisointihyödyt pääosin koskevat. Selvitykseen tarvittavien lähtötietojen keräämiseen ovat osallistuneet molemmat laboratorio-organisaatiot sekä sairaanhoitopiirin talousosasto ja tietohallinto. Inspira Oy:n raportti on LIITTEENÄ 81H.2. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Johtopäätökset tuotantoyhteistyöselvityksestä Arvioitaessa työn tuottavuutta suoritetta/työpanos mittarilla Fimlab vaikuttaa toimivan noin 20 % Keslabia tehokkaammin ja yksikkökustannuksella tarkasteltuna FIMLAB on noin % Keslabia edullisempi. Ero on jokseenkin sama kemiassa ja mikrobiologiassa. Yksiköiden kustannustehokkuutta verrattiin laskemalla keskitetyn toiminnan keskimääräinen yksikkökustannus. Tunnusluku laskettiin koko toiminnalle, kemialle sekä mikrobiologialle. Kemian suoritteita Fimlab toteuttaa noin 16 % tehokkaammin ja mikrobiologiassa Fimlab on noin 19 % edullisempi. Huomionarvoista on ero yksiköiden tutkimustuotannon profiilissa; Keslabissa tuotantokustannukseltaan kalliimpien mikrobiologian tutkimusten osuus kokonaisvolyymistä on huomattavan alhainen (4,3 % %) verrattuna Fimlabiin (8,2 %), mikä saa KESLABin yhteenlasketun kokonaiskustannuksen vaikuttamaan alhaisemmalta kuin se todellisuudessa on. Inspira Oy:n tulkinnan mukaan kliinisten laboratoriotoimintojen yhteistyössä on nähtävissä aitoja kassavirtaperusteisia hyötyjä. Volyymituotannon keskittämisen ja yksikkökustannuksen alentamisen hyöty välittyy sairaanhoitopiireille pääasiallisesti kahta kautta: toisaalta yksikkökustannusten aleneminen antaa mahdollisuuden hillitä hoitotyön kustannuskehitystä, toisaalta piirit voivat kohdistaa konsernin palvelutuotannon resursseja muuhun palvelutuotantoon ja esim. vastata siten eläköitymisen haasteisiin.

20 Inspira Oy esittää arvionaan, että yhteistyöllä voidaan saavuttaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirille asteittain noin 0,9-2,6 MEUR / vuosi kassavirtaperusteiset hyödyt. Hyötyjen realisoituminen tapahtuisi vuoteen 2018 mennessä seuraavasti: ,89 M 1,28 M 1,6 M 1,92 M 2,58 M Hyötyarviot ovat linjassa tehtyjen selvitysten sekä 2012 laadittujen arvioiden kanssa. Hyötyjen realisoitumiseen Inspiran arvioimassa aikataulussa vaikuttaa oleellisesti se, millä aikataululla hintoja pystytään harmonisoimaan tuotantoprosesseja yhdenmukaistamalla ja tuotantomuutoksia tekemällä. Vuodelle 2014 arvioidut hyödyt eivät vielä toteudu kokonaisuudessaan, koska tietojärjestelmistä tulee siirtymäaikana päällekkäisiä kustannuksia. Investointitarve uuden sairaalan tiloihin vähenisi Inspiran arvion mukaan 1,6 miljoonaa euroa. Tilatarpeen pienentyessä myös laite- ja kalustoinvestoinnit pienenevät noin 1,5 miljoonalla eurolla. Osakkuuteen liittyvät järjestelyt ja liiketoimintakauppa Osakkuusneuvottelu Fimlab Laboratoriot Oy:n nykyisten omistajien Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien sekä Fimlabin edustajien kanssa käytiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin edustajina neuvottelussa olivat valtuuston puheenjohtaja Leena Yksjärvi, hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell ja tietohallintojohtaja Martti Pysäys. Fimlab Laboratoriot Oy:n nykyinen omistus jakaantuu tällä hetkellä siten, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri omistaa noin 85 % ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri noin 15 % yhtiön osakkeista. Omistussuhde vastaa sairaanhoitopiirien osuutta yhtiön palvelujen käytöstä. Osakkuusneuvottelussa päädyttiin esittämään, että Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tulisi Fimlab Laboratoriot Oy:n osakkaaksi liiketoiminnan volyymiin suhteutetulla noin 25 %:n omistusosuudella. Järjestelyä ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin osakkuutta varten Fimlabissa toteutetaan maksullinen suunnattu osakeanti, jolla Fimlab laskee liikkeelle ja tarjoaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin merkittäväksi yhteensä 1170 uutta osaketta osakekohtaisella merkintähinnalla euroa, yhteensä euroa, jolla Keski-Suomen sairaanhoitopiiri saa 24,9 prosentin omistusosuuden Fimlab Laboratoriot Oy:stä. Järjestelyn jälkeen Fimlab Laboratoriot Oy:n omistus jakaantuu seuraavasti: Osakkeiden lukumäärä Omistusosuus % Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ,86 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ,90 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ,24 Yhteensä ,00

21 Fimlab Laboratoriot Oy:n hallituksessa Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on neljä jäsentä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirillä kaksi jäsentä ja Tampereen yliopistolla yksi jäsen. Osakkuusneuvottelussa päädyttiin siihen, että Keski-Suomen sairaanhoitopiiri nimeäisi hallitukseen kaksi jäsentä. Keslabin laboratorioliiketoiminta myydään ja luovutetaan Fimlab Laboratoriot Oy:lle liiketoiminnan luovutusta koskevalla kauppakirjalla. Neuvotteluissa on päädytty 3,0 miljoonan euron kokonaiskauppahintaan (sisältäen arvonlisäveron 24 %), johon sisältyy liikearvon lisäksi kaupantekopäivänä jäljellä oleva käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden arvo. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä käyttöomaisuus oli ,08 euroa ja vaihto-omaisuus ,53 euroa. Liikearvoksi kaupantekopäivänä on arvioitu Keslabin laboratoriotuotannon laajuuden ja määrän sekä Inspira Oy:n arvonmäärityksen perusteella 2,3 miljoonaa euroa. Arvonmääritysraportti on LIITTEENÄ 81H.3. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Sopimukset Osakkuuteen ja liiketoimintakauppaan liittyvistä järjestelyistä tehdään seuraavat sopimukset: - Liiketoiminnan luovutusta koskeva kauppakirja - Osakassopimus - Puitesopimus palveluista Osakassopimuksella varmistetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille riittävä vaikutusmahdollisuus yhtiön toimintaan sopimalla mm., että sairaanhoitopiirin vastuulla olevaan terveydenhuollon palvelutoimintaan oleellisesti vaikuttavat laboratoriopalveluiden muutokset kuten kaikki laboratoriopalveluiden saatavuuteen oleellisesti vaikuttavat tuotantomuutokset edellyttävät sairaanhoitopiirin kirjallista suostumusta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liittyessä yhtiön toimintaan jokaisen alueen terveydenhuollon toimintayksikön kanssa tehdään lisäksi palvelusopimukset yhtiöltä hankittavien palveluiden sisällöstä ja laadusta. Ennen kuin tilaaja-asiakkaan kanssa mahdollisesti toisin sovitaan, yhtiö ei omalla yksipuolisella päätöksellään muuta KSshp:n vakiintuneita toimintakäytäntöjä asiakaspalvelun sisällön tai tutkimusten vasteaikojen osalta. Fimlab sitoutuu liiketoimintakaupassa siihen, etteivät laboratoriopalveluista sairaanhoitopiirille ja sen jäsenkunnille aiheutuvat kustannukset siirtymähetkellä ainakaan nouse, ilman että siihen on syynä palveluiden käytön suurentuminen tai sisällön muuttuminen. Laboratorioiden integroitumiseen liittyvät tuotantomuutokset suunnitellaan ja toteutetaan vasta kun niiden tavoitteista ja sisällöstä on neuvoteltu ja sovittu sairaanhoitopiirin kanssa. Suunnitellut tuotantomuutokset liittyvät oleellisesti uuden sairaalan hankkeeseen ja niitä toteutetaan hallittuna pitkäkestoisena muutoshankkeena.

22 Liiketoimintakaupan osapuolet sitoutuvat siihen yhteiseen tavoitteiseen, että tuotantoprosesseja yhdenmukaistamalla ja tehostamalla Inspiran selvityksessä arvioidut kustannushyödyt toteutuvat asteittain siten, että ne ovat täysimääräiset vuodesta 2018 alkaen. Tuotantomuutoksiin sovellettavat periaatteet sekä palvelusopimusten ja kustannushyötyjen toteutumisen seuranta käytettävine mittareineen sovitaan puitesopimuksessa. Liiketoiminnan luovutusta koskeva kauppakirja, osakassopimus ja puitesopimus palveluista laaditaan ja tuodaan hallituksen hyväksyttäväksi viimeistään syyskuussa 2013, joten liiketoimintakauppa ja laboratorioiden yhdistyminen voi toteutua Henkilöstön asema Keslabin henkilöstölle on järjestetty valmisteltavaa yritysjärjestelyä koskien infotilaisuudet , ja Välitön yhteistoimintaneuvottelu järjestettiin , jossa käsiteltiin erilliseen siirtymäpöytäkirjaan kirjattavat henkilöstön siirtymisessä noudatettavat periaatteet. Yhteistoimintaneuvottelu henkilöstöjärjestöjen kanssa pidettiin Keslabin palveluksessa työ- ja virkasuhteessa olevat työntekijät siirtyvät siirtymähetkellä ostajan palvelukseen työsopimussuhteisiksi työntekijöiksi. Määräaikaisten työntekijöiden työsuhteet jatkuvat vähintäänkin nykyisten työsopimusten päättymiseen saakka. Toteutettava yritysjärjestely ei aiheuta henkilöstön irtisanomisia. päättää 1. merkitä tiedoksi Keslabin johtokunnan edellyttämät selvitykset ja Inspira Oy:n laatiman tuotantoyhteistyöselvityksen ja arvonmääritysraportin ja esittää valtuustolle, että 2. valtuusto merkitsee tiedoksi Inspira Oy:n laatiman tuotantoyhteistyöselvityksen yhteistyön hyödyistä, 3. valtuusto päättää muuttaa investointisuunnitelman kohdan Muut investoinnit määrärahaa siten, että uusi määräraha on euroa ja, että Keski- Suomen sairaanhoitopiiri merkitsee suunnatussa osakeannissa Fimlab Laboratoriot Oy:n osakkeita kappaletta merkintähintaan euroa, 4. valtuusto päättää myydä ja luovuttaa Keslabin laboratorioliiketoiminnan Fimlab Laboratoriot Oy:lle kokonaiskauppahinnalla 3,0 miljoonaa euroa (sisältäen arvonlisäveron 24 %), johon sisältyy liikearvon lisäksi kaupantekopäivänä jäljellä oleva käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden arvo, 5. valtuusto valtuuttaa hallituksen hyväksymään liikkeenluovutuksesta ja yhteistyöstä laadittavat sopimukset ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet Keslabin laboratoriopalvelutoiminnan siirtämiseksi Fimlab Laboratoriot Oy:lle mahdollisuuksien mukaan ,

23 valtuusto muuttaa liikelaitos Keslabin vuoden 2013 investointien kokonaismääräksi 0 euroa, 7. valtuusto päättää lakkauttaa liikelaitos Keslabin toiminnan sen jälkeen, kun Keslabin laboratoriotoiminta on siirtynyt Fimlab Laboratoriot Oy:lle Vs. sairaanhoitopiirin johtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan siten, että kohdat käsitellään talousarvioseminaarin yhteydessä pidettävässä hallituksen kokouksessa ja järjestettävässä muutosseminaarissa. Kh 81H, Päätös: 1. Ehdotus hyväksyttiin Hallituksen jäsen Raimo Sopo esitti, että vs. sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa muuttama päätösehdotus hylätään ja että päätös tehdään tässä kokouksessa. Raimo Sopon esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Kh 139H, hyväksyi vs. sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa muuttaman päätösehdotuksen. Hallituksen jäsen Raimo Sopo ilmoitti jättävänsä päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide on pöytäkirjan LIITTEENÄ 81H Laboratorioyhteistyö on tärkeä osa kokonaisjärjestelyä, joka liittyy uuden sairaalan suunnitteluun. Uuteen sairaalaan etsitään uusia toimintamalleja ja uusia tapoja järjestää palveluja. Potilaiden hoidon kannalta laboratoriotoiminta on kriittinen tukipalvelu, mutta se ei ole sairaalan ydintoimintaa. Keslab liikelaitoksen ja Fimlab laboratoriot Oy:n laboratorioyhteistyöllä laboratoriotoimintaa pystytään tehostamaan ja sairaalan voimavaroja voidaan ohjata enemmän sairaalan varsinaiseen ydintehtävään eli potilaan hoitoon. Kustannussäästöt ovat oleellinen, mutta eivät ainoa tavoiteltava hyöty. Laboratorioyhteistyön tavoitteena on turvata riittävät asiantuntijaresurssit. Nykyisellään Keslabin toiminnassa on olemassa merkittävä haavoittuvuusriski avainhenkilöiden ja asiantuntijaresurssien suhteen. Yhdistymisellä voidaan hallita tämä riski ja parantaa näin entisestään toimintavarmuutta, palvelun laatua ja potilasturvallisuutta. Jos laboratoriofuusio toteutuu, sopimusasiakirjoihin tullaan kirjaamaan Jyväskylässä tapahtuvan laboratoriotoiminnan määrä ja laatu niin, että kaikki päivystys- ja kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden laboratoriotutkimukset tullaan tekemään Keski-Suomen keskussairaalan laboratoriossa. Kiireetöntä hoitoa tarvitsevien potilaiden laboratoriotutkimukset järjestetään niin, ettei tutkimusten suorittaminen aiheuta viiveitä potilaan hoidossa. Laboratoriotoiminnan uudelleen järjestelyissä potilasturvallisuus on keskeisin kriteeri.

24 Keslab liikelaitoksen ja Fimlab laboratoriot Oy:n välisten laboratoriotoimintojen yhdistämisessä ei ole kysymys toiminnan ulkoistamisesta vaan sairaanhoitopiirien välisestä yhteistyöstä laboratoriopalvelujen tuottamisessa. Laboratoriotoiminnot yhdistämällä palveluprosessit pystytään optimoimaan ja tarpeettomat päällekkäisyydet voidaan purkaa. Tämä mahdollistaa sen, että käytettävät resurssit pystytään käyttämään nykyistä tehokkaammin ja yksikkökustannukset saadaan alemmaksi. Tämä tulee hyödyttämään yhtiön kaikkia omistajia. Noin miljoonan asukkaan väestöpohjaa palvelevalla julkisomisteisella laboratorioyhtiöllä on kaikki edellytykset toimia maan johtavana kliinisenä laboratoriona tehokkaan ja kilpailukyisen palvelutoiminnan osalta sekä edelläkävijänä alan tuotekehityksessä, koulutuksessa ja tutkimuksessa. Järjestelyssä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tulee Fimlab Laboratoriot Oy:n merkittäväksi omistajaksi koko sen toimintaa koskien ja voi myös jatkossa vaikuttaa yhtiön toiminnan kehittymiseen sairaanhoitopiirin edut varmistaen. Laboratorioyhteistyötä on käsitelty sairaanhoitopiirin ylilääkärikokouksessa sekä alueellisessa muutosseminaarissa Keslabin johtokunnan edellyttämät selvitykset ovat LIITTEENÄ 139H.1, Inspira Oy:n tuotantoyhteistyöraportti LIITTEENÄ 139H.2 sekä arvonmääritysraportti LIITTEENÄ 139H.3. Liitteet jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. päättää esittää valtuustolle, että 1. valtuusto merkitsee tiedoksi Inspira Oy:n laatiman tuotantoyhteistyöselvityksen yhteistyön hyödyistä, 2. valtuusto päättää muuttaa investointisuunnitelman kohdan Muut investoinnit määrärahaa siten, että uusi määräraha on euroa ja, että Keski- Suomen sairaanhoitopiiri merkitsee suunnatussa osakeannissa Fimlab Laboratoriot Oy:n osakkeita kappaletta merkintähintaan euroa, 3. valtuusto päättää myydä ja luovuttaa Keslabin laboratorioliiketoiminnan Fimlab Laboratoriot Oy:lle kokonaiskauppahinnalla 3,0 miljoonaa euroa (sisältäen arvonlisäveron 24 %), johon sisältyy liikearvon lisäksi kaupantekopäivänä jäljellä oleva käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden arvo, 4. valtuusto valtuuttaa hallituksen hyväksymään liikkeenluovutuksesta ja yhteistyöstä laadittavat sopimukset ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet Keslabin laboratoriopalvelutoiminnan siirtämiseksi Fimlab Laboratoriot Oy:lle mahdollisuuksien mukaan , 5. valtuusto muuttaa liikelaitos Keslabin vuoden 2013 investointien kokonaismääräksi 0 euroa, 6. valtuusto päättää lakkauttaa liikelaitos Keslabin toiminnan sen jälkeen, kun Keslabin laboratoriotoiminta on siirtynyt Fimlab Laboratoriot Oy:lle.

25 Hallituksen kokouksessa olivat nähtävinä Keslabin toimitusjohtaja Esa Leppäsen, tietohallintojohtaja Martti Pysäyksen sekä Tehyn ammattiosasto 508 ry:n hallitukselle osoitetut kirjeet. Kh 139H, Päätös: päätti yksimielisesti, että lokakuussa pidettävään valtuuston kokoukseen valmistellaan mahdollinen liikelaitos Keslabin toiminnan lakkauttaminen ja yhdistäminen Fimlab Laboratoriot Oy:n kanssa. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, tietohallintojohtaja Martti Pysäys, liikelaitos KESLAbin johtaja Esa Leppänen, talousjohtaja Matti Häyrynen ja Fimlab Laboratoriot Oy:n toimitusjohtaja Ari Miettinen

26 KH 268H, Kh 82H, Kh 140H SELVITYKSEN TEKEMINEN PESULAN TULEVASTA TOIMINTAMALLISTA; PESULA - LIIKELAITOKSEN TOIMINTAA KOSKEVAN LIIKETOIMINTAKAUPAN JA OSAKASSOPIMUKSEN VALMISTELU SAKUPE OY:N KANSSA Asian valmistelijat pesulan johtaja Harri Lepoaho, puh ja vt. sairaanhoitopiirin johtaja Martti Pysäys, puh Sairaanhoitopiirin pesulan tulevaa toimintamallia on valmisteltu kuluvan syksyn aikana. ta on informoitu pesulaselvityksen tekemisestä pidetyssä kokouksessa. Uuden sairaalan suunnittelussa on lähdetty siitä, että pesularakennus tullaan purkamaan. Jos uuden sairaalan rakentaminen alkaa vuoden 2015 alussa, tulisi pesulan purkaminen ajoittua vuoden 2014 jälkipuoliskolle. Pesulaselvityksen tulokset ja pesulan tulevan toiminnan linjaukset vaikuttavat merkittävästi vuosien 2014 ja 2015 talousarvioihin. päättää valtuuttaa pesulan liikelaitoksen johtajan yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa tekemään selvityksen pesulan tulevasta toimintamallista. Selvityksessä tulee esittää yhtiöittämisvaihtoehdon ja palvelujen ostovaihtoehdon vertailu päätöksenteon pohjaksi. Selvitys tulee laatia mennessä. Kh 268H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 82H, antoi kokouksessaan tehtäväksi pesulan johtajalle selvittää pesulapalveluiden tuottamismalli tulevaisuudessa. Pesulan johtokunta linjasi tilinpäätöskokouksessaan kantaansa selvitykseen siten, että pesulapalvelut kannattaa tuottaa itse ja että pesulan tulee sijaita Jyväskylässä. Selvityksessä on arvioitu markkinatilannetta, palveluiden saatavuutta, kilpailutilannetta ja sairaaloiden pyykinpesua yleensä. Selvityksessä on huomioitu hygienian ja toimintojen ohjauksen ja kehittämisen näkökulma pesulapalveluiden tuottamisessa. Selvitys on esityslistan LIITTEENÄ 82H.1. Liite toimitetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Selvityksessä on arvioitu, että tarjonta ja sairaaloiden pyykinpesu ja sen tarpeet huomioiden, ei ole kannattavaa hakea ulkopuolista palveluntuottajaa markkinoilta. Ulkopuolisia mahdollisia palveluntuottajia on hyvin rajallinen määrä. Tästä syystä on taloudellisesti ja toiminnallisesti liian suuri riski hankkia palveluita ulkopuoliselta palveluntuottajalta.