Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 1/2013 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1H 4 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2H 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3H 6 SAAPUNEET KIRJEET 4H 8 LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT 5H TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT 6H 1 10 SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 7H KESLAB -LIIKELAITOKSEN TOIMINTAA KOSKEVAN LIIKETOIMINTAKAUPAN JA OSAKASSOPIMUKSEN VALMISTELU PIRKANMAAN JA KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN SEKÄ FIMLAB LABORATORIOT OY:N KANSSA 8H 1 17 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUSHANKKEESSA MUKANA OLEVIEN KUNTIEN PÄIHDEHUOLLON ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISVASTUUN SIIRTÄMINEN KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRILLE; SELVITYKSEN TEKEMINEN PÄIHDEHUOLLON ERITYISPALVELUIDEN HANKINNASTA SOVATEK-SÄÄTIÖLTÄ 9H 25 LASTENPSYKIATRIAN ERIKOISALAN TILANNEKATSAUS; PYKÄLÄTEKSTIN TARKENTAMINEN JA TOIMENPIDEOHJELMA 10H 1 30 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013; RAKENNEMUUTOKSET 11H 34 KEUHKOSAIRAUKSIEN JA RADIOLOGIAN TILAPÄISET LISÄTYÖJÄRJESTELYT H 35 SAIRAANHOITOPIIRIN SÄHKÖISEN SAIRAUSKERTOMUKSEN JA UUDEN POTILASHALLINTOJÄRJESTELMÄN HANKINTA; TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄRIN VAKANSSIN TYÖAIKA H 50 KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE); VASTUUHENKILÖN NIMEÄMINEN KESKI-SUOMEN ARJEN MIELI -HANKKEELLE 14H 57 TOIMIALUEIDEN JOHTAJIEN NIMEÄMINEN TOIMIKAUDELLE , YLIHOITAJIEN SEKÄ VASTUUALUEIDEN JOHTAIEN NIMEÄMINEN TOIMIKAUDELLE ; PSYKIATRIAN TOIMIALUEEN JOHTAJAN JA TOIMIALUEIDEN JOHTAJIEN VARAHENKILÖIDEN NIMEÄMINEN 15H 62 SUOSTUMUS SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJA JOUKO ISOLAURIN SIVUTOIMEN PITÄMISEEN

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 1/ H KENTTÄJOHTAJAN VIRAN TÄYTÖSTÄ TEHTY OIKAISUVAATIMUS 17H KENTTÄJOHTAJAN VIRAN TÄYTÖSTÄ TEHTY OIKAISUVAATIMUS 18H KESKI-SUOMEN TYÖ-FYSIO OY:N TEKEMÄ HANKINTAOIKAISUVAATIMUS KOSKIEN LASTEN- JA NUORISOPSYKIATRIAN YKSIKÖIDEN TERAPIA- JA TYÖNOHJAUSPALVELUIDEN HANKINTAA; VASTINE KESKI-SUOMEN TYÖ-FYSIO OY:N TEKEMÄÄN VALITUKSEEN MARKKINAOIKEUDELLE 19H 68 ERON MYÖNTÄMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJA JOUKO ISOLAURILLE JA SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN VIRAN JULISTAMINEN HAETTAVAKSI

3 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 1/2013 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Päätöksentekijät Läsnä = x x x x x x x x x x Leila Lindell Vesa Valkonen Pekka Leppänen Sinikka Lindeman Tony Melville Pasi Pyykkinen Leena Laurila Ritva Katajisto Satu Koskinen Pentti Sukanen Santero Kujala Pekka Pajala Eva-Kaisa Niemistö Eila Sallinen Ulla Patronen Armi Kylmälä Raimo Sopo Pauliina Takala puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat x x x Leena Yksjärvi Leo Houhala Terhi Pulli valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja x x x x x Jouko Isolauri Markku Voutilainen Kaija Heikura Seija Saarelainen Matti Häyrynen sairaanhoitopiirin johtaja, esittelijä johtajaylilääkäri, esittelijä hallintoylihoitaja, esittelijä hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Käsitellyt asiat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus Todettiin. 1H - 19H Leila Lindell Puheenjohtaja Seija Saarelainen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Eva-Kaisa Niemistö Armi Kylmälä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello Pöytäkirjanpitäjä

4 4 Kh 1H LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Kokouksen alussa Liikelaitos Keslabin toimitusjohtaja Esa Leppänen ja Fimlab Laboratoriot Oy:n toimitusjohtaja Ari Miettinen esittelivät laboratorioyhteistyön valmistelua.

5 5 Kh 2H PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Satu Koskinen ja Santero Kujala. Tarkastusvuorossa ovat Eva-Kaisa Niemistö ja Ulla Patronen. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eva-Kaisa Niemistö ja Armi Kylmälä.

6 6 Kh 3H SAAPUNEET KIRJEET 1. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, otteet yhtymähallituksen ja yhtymävaltuuston pöytäkirjoista: Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Yhtymähallitus esitti yhtymävaltuustolle erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen hyväksymistä muutoin kuin siltä osin kuin se ottaa kantaa Savonlinnan keskussairaalan/itä-savon sairaanhoitopiirin päivystystasoon ja synnytyksiin. Näiltä osin yhtymähallitus esittää järjestämissopimuksen palauttamista uudelleen neuvoteltavaksi, koska päivystysasetuksen valmistelu on vielä kesken eikä Savonlinnan keskussairaalan uuden toimintamallin valmistelua ole vielä tehty. Valtuusto hyväksyi yhtymähallituksen esityksen. 2. Venäjän Hätätilaministeriön Pietarin yksikön (NRCERM) yhteistyötarjous Suomen kansalliselle hyvinvointiverkostolle (FNWN) Venäjän Hätätilaministeriön Pietarin yksikön yhteistyötarjous Suomen kansalliselle hyvinvointiverkostolle käsittää seuraavat yhteistyömahdollisuudet (ajankohdat suluissa): 1. lääkäreiden kouluttaminen klinikoilla Suomessa (touko-lokakuu 2013) endokrinologian, gastroenterologian, keuhkosairauksien, kardiologian ja kuntoutuksen erikoisaloilla 2. lyhyiden koulutusosioiden järjestäminen (esim. mestariluokat) kardiologian, keuhkosairauksien, gastroenterologian ja endokrinologian erikoisaloilla NRCERM:ssä työskenteleville lääkäreille (maalis-kesäkuu 2013) 3. koulutusseminaarien järjestäminen lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle, aiheina insuliininpumpun paikalleen asennus ja potilaiden hoito (kesäheinäkuu 2013) 4. hoitohenkilökunnan kouluttaminen (mestariluokat) NRCERM:ssä 5. tutkimus- ja harjoittelukonferenssien järjestäminen määrätyillä aihealueilla (syys-marraskuu 2013) 6. tieteellisten tutkimusten tekeminen yhteistyössä WHO:n ohjelmia ja tutkimusmäärärahoja hyödyntäen määrätyillä erikoisaloilla. Jyväskylän seutu on Suomen kansallisen hyvinvointiverkoston jäsenalue. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri suhtautuu yhteistyötarjoukseen periaatteellisella tasolla myönteisesti. Yhteistyö voisi olla mahdollista valituilla erikoisaloilla edellyttäen, että toiminnan kustannukset korvataan. Valmistelun vastuutahot ovat sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri ja johtajaylilääkäri Markku Voutilainen. Saapuneet kirjeet ovat nähtävinä kokouksessa.

7 7 Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee saapuneet kirjeet tiedoksi ja tarvittavilta osin toimeenpantaviksi. Kh 3H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri ja johtajaylilääkäri Markku Voutilainen

8 8 Kh 4H LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Liikelaitosten johtokuntien kokoukset on pidetty seuraavasti: - Liikelaitos Seututerveyskeskuksen johtokunnan kokoukset ja Liikelaitos KESLABin johtokunnan kokous Liikelaitos Caterinan johtokunnan kokous Liikelaitos Pesulan johtokunnan kokous Liikelaitos MediKesin johtokunnan kokous Kokousten pöytäkirjat jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee liikelaitos Seututerveyskeskuksen johtokunnan ja , liikelaitos KESLABin johtokunnan , liikelaitos Caterinan johtokunnan , liikelaitos Pesulan johtokunnan ja liikelaitos MediKesin johtokunnan kokousten pöytäkirjat tiedoksi sekä päättää, että hallitus ei ota kokouksissa päätettyjä otto-oikeuden piiriin kuuluvia asioita käsiteltäväkseen. Kh 4H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Ao. liikelaitosten johtajat

9 9 Kh 5H TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT Pöytäkirja taidehankintatoimikunnan pidetystä kokouksesta on LIIT- TEENÄ 5H.1. Pöytäkirja tiedetoimikunnan pidetystä kokouksesta on LIITTEENÄ 5H.2. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee taidehankintatoimikunnan ja tiedetoimikunnan pöytäkirjat tiedoksi ja päättää, että hallitus ei ota kokouksissa päätettyjä asioita käsiteltäväkseen. Kh 5H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Taidehankintatoimikunnan sihteeri Sari Ruuskanen ja tiedetoimikunnan sihteeri Kirsi Pylvänäinen

10 10 Kh 6H SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJA Pöytäkirja sairaanhoitopiirin neuvoston pidetystä kokouksesta on LIITTEENÄ 6H.1. Sairaanhoitopiirin neuvostossa käsiteltiin seuraavat asiat: - Uusi Sairaala ja rakentaminen - Vuoden 2013 talousarvion valmistelutilanne - Neuvottelut Äänekosken kaupungin terveyskeskuksen kuvantamistoiminnan yhdistämisestä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuvantamisen vastuualueen toimintaan - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Jämsän nuorisopsykiatrian poliklinikan toiminnan siirtäminen Jämsän kaupungille - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Wiitaunionin yhteistoiminta-alueelle tuottaman tehostetun kotihoidon toiminnan ja työntekijän siirtäminen Viitasaaren kaupungille - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Äänekosken kaupungille tuottaman tehostetun kotihoidon toiminnan ja työntekijöiden siirtäminen Äänekosken kaupungille - Jyväskylän kaupungin päihdehoitajatoiminnan ja työntekijöiden siirtäminen Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin - Liikelaitos MediKesin ja Medi-IT Oy:n toimintojen yhdistyminen - Sairaanhoitopiirin koulutusohjelma vuodeksi Rakennemuutokset ja henkilöstösuunnitelma vuodeksi Toimintaohje vuodenvaihteessa Sairauspoissaolojen hallinta - Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodeksi Kunto ry:n toiminta ja toiminta-avustukset henkilökunnan vapaaaikajärjestöille - Muut asiat. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 6H.1 olevan pidetyn sairaanhoitopiirin neuvoston kokouksen pöytäkirjan.

11 11 Kh 6H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

12 12 Kh 7H KESLAB -LIIKELAITOKSEN TOIMINTAA KOSKEVAN LIIKETOIMINTAKAUPAN JA OSAKASSOPIMUKSEN VALMISTELU PIRKANMAAN JA KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN SEKÄ FIMLAB LABORATORIOT OY:N KANSSA Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksymässään vuoteen 2013 ulottuvassa sairaanhoitopiirin strategiassa kirjannut erityiseksi tavoitteeksi toimintaympäristön muutoksiin varautumisen ja nostanut strategisiksi tavoitteiksi mm. organisaation toimintakyvyn ja tuottavuuden parantamisen. Strategiassa on ennakoitu mm. lainsäädännön muutoksia EU:n linjausten mukaisesti erityisesti kilpailuneutraliteettia koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Näiden linjausten mukaisesti kunnallisten liikelaitosten ei ole jatkossa mahdollista toimia kilpailuilla markkinoilla, vaan kunnallisten palveluntuottajien toiminta markkinoilla tultaneen säätämään osakeyhtiömuotoiseksi. Siksi strategiassa on päätetty arvioida sairaanhoitopiirin liikelaitosten asemaa käynnistämällä tarvittava selvitystyö yhteistyöstä muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Tähän liittyen sairaanhoitopiirin vuoden 2013 talousarviota koskevassa valmisteluohjeessa on päätetty jatkaa selvityksiä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa selvittämällä, mitä vaikutuksia käytännössä mahdollisella laboratorio-organisaatioiden fuusiolla olisi. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laboratorioliikelaitos KESLAB aloitti toimintansa vuonna Se huolehtii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintayksiköiden ja lisäksi noin 2/3:sta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien perusterveydenhuollon laboratoriopalveluista. KESLABin palveluksessa on noin 150 henkilöä ja se tuottaa laboratoriotutkimuksia noin 2,3 miljoonaa kappaletta vuodessa. KESLABin toiminta kattaa kliinisen kemian ja mikrobiologian erikoisalat. Näytteenoton toimipisteitä on 24. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien laboratoriopalvelut on organisoitu näiden sairaanhoitopiirien omistaman Fimlab Laboratoriot Oy:n toiminnaksi. Yhtiö, joka on sairaanhoitopiirien kuntayhtymien 100 %:sesti omistama, tuottaa terveydenhuollon laboratoriopalveluja näiden kahden sairaanhoitopiirin noin 0,7 miljoonan asukkaan tarpeisiin sekä lisäksi sidosyksikköaseman sallimissa rajoissa muille julkisille ja yksityisille terveydenhuoltoalan toimijoille sekä itse maksaville potilasasiakkaille. Sen toimialaan kuuluvat myös laboratorioalojen koulutus ja terveystieteellinen tutkimus, ja se on sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella oikeutettu valtion korvaukseen näiden yhteiskunnallisten tehtäviensä hoitamisesta. Fimlabin toimipisteverkosto käsittää noin 70 toimipistettä 35 kunnassa, joihin kuuluvat kaikki Pirkanmaan kunnat ja joista Virrat, Mänttä-Vilppula sekä Fimlabin sopimusasiakkaiksi siirtyvät Jämsä ja Kuhmoinen rajautuvat Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin. Fimlabin palveluksessa on noin 600 henkilöä ja se tuottaa laboratoriotutkimuksia noin 7,5 miljoonaa kappaletta vuodessa. Ennen yhtiömuotoa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä toimi maan ensimmäinen laboratorioliikelaitos jo vuodesta 1999 lähtien. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri yhtiöitti laboratoriotoimintansa syksyllä 2011 ennakoiden mm. edellä mainittuja lainsäädännön muutoksia. Syksyllä 2012 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri tuli yhtiön osakkaaksi ja siirsi laboratoriotoimintansa yhtiön toiminnaksi. Hankintalain näkökulmasta Fimlab on omistajinaan olevien sairaanhoitopiirien ja niiden jäsenkuntien sidosyksikkö harjoittaen pääosaa toimintaansa niiden kanssa. Yhtiö toimii omistajiensa valvonnassa, eikä siinä yhtiöjärjestyksen mukaan voi olla yksityistä omistusta.

13 13 Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien virkamiesjohdon kesken on käyty neuvotteluja laboratoriopalvelujen organisoinnista jo syksystä 2009 lähtien. Neuvottelujen taustana on ollut molempien sairaanhoitopiirien tarve kehittää laboratoriopalveluidensa tuottavuutta, kustannustehokkuutta ja kilpailukykyisyyttä. Lisäksi on haettu ratkaisua ammattitaitoisen henkilöstön saatavuutta koskevaan ongelmaan, joka koskee laboratorioalaa laajasti ja jota lähivuosien eläkepoistuma tulee edelleen pahentamaan. On yksimielisesti todettu, että palvelujen tuotantotapaa on tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista arvioida uudelleen, jotta edullinen tuottavuuskehitys sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten tarvitsemat laboratoriopalvelut voidaan turvata. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin osalta asian tekee erityisen ajankohtaiseksi uuden sairaalan suunnitteluhanke. Suomen keskussairaalat ja niiden laboratoriot on suunniteltu ja rakennettu 1950-luvun toimintatapoja, teknologiaa ja sairaalaorganisaatioita varten. Monissa sairaaloissa epätarkoituksenmukaiset toimitilat rajoittavat oleellisella tavalla nykymuotoisen, suuria maantieteellisiä alueita palvelevan laboratoriotoiminnan organisoitumista ja kehittämistä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilanne, jossa laboratoriotoiminnan mallia voidaan arvioida uudelleen sekä toimitilojen että organisoinnin osalta, tarjoaa ainutkertaisen mahdollisuuden laboratoriotoiminnan kokonaisvaltaiseen uudelleensuunnitteluun ja samalla merkityksellisten kustannussäästöjen tavoitteluun. Sairaanhoitopiirit ja Fimlab ovat edellä mainituista lähtökohdista teettäneet kaksi esiselvitystä kliinisten laboratoriotoimintojen yhteistyön hyödyistä. Ensimmäinen esiselvitys perustui vuosien 2008 ja 2009 tilinpäätöksiin ja toimintatilastoihin, ja sen tulosten valmistuttua loppuvuodesta 2010 päätettiin tehdä vielä vastaava selvitys vuoden 2010 luvuilla. Kustannusvertailuihin perustuvia selvityksiä, joita tekemään valittiin ulkopuolisina laskennan asiantuntijoina Inspira Oy ja Ernst & Young Oy, käsiteltiin sairaanhoitopiirin hallituksen seminaarissa viimeksi Esiselvitysten tulosten ja niistä käydyn keskustelun perusteella todettiin, että laboratoriotoimintojen yhteistyötä ja mahdollista yhdistämistä koskevan selvityksen jatkaminen on molempien sairaanhoitopiirien näkökulmasta selvästi perusteltua. Ulkopuolisten selvitystahojen tekemät selvitykset nostivat esille laboratoriotoiminnan eri osa-alueilla merkittäviä jopa yli 40 %:n kustannuseroja ja ennakoivat näin merkittävää vuotuista hyötypotentiaalia, mikäli toimintoja voitaisiin organisoida kustannustehokkaimmaksi tunnistetun toimintamallin mukaisesti. Koska aiempia tilinpäätös- ja tuotantolukuja vertaamalla ei voitu hahmottaa yhdistetyn organisaation mahdollisesti tuomia uusia mittakaavaetuja eikä liioin tunnistaa niitä käytännön toimenpiteitä, joita kustannussäästöjen aikaansaaminen voisi edellyttää, selvitystä on jatkettu laboratorio-organisaatioiden johdon toimesta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston päätettyä uuden sairaalan suunnittelun jatkamisesta joulukuussa 2012, laboratoriotoimintaa koskeviin selvityksiin on kytketty myös toiminnallisten vaihtoehtojen heijastusvaikutukset laboratorion uudistilojen rakentamiseen ja varusteluun.

14 14 Hankkeesta tehdyt selvitykset: tiivistelmä Valmistelun pohjana olevat kustannusvertailut on tehnyt Inspira Oy, joka on Kuntarahoitus Oyj:n tytäryhtiö ja julkisen sektorin rahoitus- ja omaisuusjärjestelyjen asiantuntija. Inspira on käyttänyt yhteistyötahonaan laboratoriotuotannon laskentaan perehtynyttä Ernst & Young Oy:tä. Lisäksi selvitysten valmistelutyöhön ja tietojen koontaan on aktiivisesti osallistunut laboratorioiden johto. Inspira Oy:n selvitykset on esitelty hallituksen kokouksissa väliraportteina ja selvitysten valmistuttua. Inspiran selvitys on esityslistan LIITTEENÄ 7H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Inspiran ja Ernst & Youngin selvitysten ja laskelmien keskeinen ja tiivistetty viesti on, että laboratorioiden välillä on niiden tuotannon eri osa-alueilla erittäin merkittäviä eroja tuottavuudessa ja yksikkökustannustasossa. Osa eroista selittyy puhtaasti mittakaavaeduilla, joiden vaikutus pitkälti automatisoitavan laboratoriotuotannon yksikkökustannustasoon on täysin kiistaton. Nyttemmin on valmistunut KESLABin ja Fimlabin toimitusjohtajien koordinoima selvitys kliinisten laboratoriotoimintojen yhteistyön kustannusvaikutuksista. Kun Inspiran ja Ernst & Youngin selvitykset perustuivat toteutuneisiin tilipäätöksiin, toimitusjohtajien laskelma perustuu puolestaan arvioon realistisista ja toteuttamiskelpoisista tuotannon muutoksista ja niiden vaikutuksista vuotuisiin käyttömenoihin ja investointitarpeisiin. Tämä selvitys on esitelty hallitukselle Toimitusjohtajien yhteisen näkemyksen mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnassa on tunnistettavissa noin 1,6-1,7 miljoonan euron vuotuinen hyötypotentiaali. Siitä noin 1-1,1 miljoonaa euroa/v koituu suoranaisina säästöinä nykyisen toimintamallin mukaisista toimintakuluista parhaita käytäntöjä hyödyntämällä. Hyötypotentiaalista noin 0,6 miljoonaa euroa/v koituu erilaisina välillisinä hyötyinä kuten Fimlabin käytössä olevien tietojärjestelmien yhteiskäytön tuomista kustannushyödyistä verrattuina vastaavien, tuotannon kannalta tarpeellisten tietojärjestelmien hankintaan KESLABin käyttöön. Toimitusjohtajien laskelmassa on arvioitu myös uuden sairaalan laboratoriopalveluiden organisointiin liittyviä investointitarpeita eri vaihtoehdoissa. Mikäli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminta organisoidaan osana Fimlabin toimintaa, syntyy mahdollisuus tuotannon järjestämiseen porrastetusti omana toimintana ilman nykyisen kaltaisen toiminnan edellyttämää tilatarvetta jokaisessa toimintayksikössä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tämä heijastuu uudisrakentamisen tilatarpeeseen. Kun laboratoriotoiminta organisoidaan porrastetusti ja uuden sairaalan laboratoriotoiminnan tilatarve optimoidaan sairaalan tarvetta vastaavaksi, vältytään noin 1,6 miljoonan euron uudistilainvestoinneilta. Toiminnan rahoituksen siirtyessä Fimlabin vastuulle Keski-Suomen sairaanhoitopiiri välttyy lisäksi laboratorion ensikertaisen varustelun investointitarpeelta, joka on arviolta noin kolme miljoonaa euroa. Toimitusjohtajien selvitys on esityslistan LIITTEENÄ 7H.2. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Edellä mainittujen toimintaan liittyvien kustannusvaikutusten ohella hallitukselle on esitelty alustavia arvioita yritysjärjestelyn taloudellisista vaikutuksista Keski- Suomen sairaanhoitopiirille. Nämä täsmentyvät sopimusneuvotteluissa.

15 15 Hallituksen saamissa selvityksissä on lisäksi tuotu esille, että laboratorioiden henkilöstön ikärakenne ennakoi merkittävää eläkepoistumaa lähimpien viiden vuoden aikana ja että tästä nimenomaisesta syystä ajankohta on erityisen otollinen laboratorioiden tuotantorakennetta koskeville muutoksille, koska integraatio ei johda henkilöstön irtisanomisiin. Johtopäätökset ja suunnitelma jatkon osalta Kustannusvertailuun perustuvien esiselvitysten tulokset ja niiden perusteella tehty toimitusjohtajien arvio kustannusvaikutuksista puoltavat suunnitelmaa KES- LABin ja Fimlabin laboratoriotoimintojen yhdistämisestä kolmen sairaanhoitopiirin yhteisesti omistamaksi laboratorioyhtiöksi. Sekä KESLAB että Fimlab ovat kansallisessa vertailussa tehokkaita ja kilpailukykyisiä yksiköitä. On perusteltua olettaa, että niiden yhdistymisestä, toiminnan optimoinnista, tarpeettomien päällekkäisyyksien purkamisesta ja resurssien nykyistä tehokkaammasta käytöstä seuraavat mittakaavaedut hyödyttävät kaikkia yhtiön omistajia toiminnan tehostumisena ja sitä kautta yksikkökustannusten alentumisena. Noin miljoonan asukkaan väestöpohjaa palvelevalla julkisomisteisella laboratorioyhtiöllä on kaikki edellytykset toimia maan johtavana kliinisenä laboratoriona tehokkaan ja kilpailukyisen palvelutoiminnan osalta sekä lisäksi edelläkävijänä alan tuotekehityksen, koulutuksen ja tutkimuksen osalta kaikkia osakkaita hyödyttävällä tavalla. Käytännössä kyse on siitä, että on aiheellista ryhtyä valmistelemaan liiketoimintakauppaa, jossa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri mahdollisuuksien mukaan loppuvuodesta 2013 lukien liittyisi kolmanneksi osakkaaksi Pirkanmaan ja Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirien omistamaan Fimlab Laboratoriot Oy:öön. Tavoiteaikataulu integraation osalta on Hanke vaatii vielä paljon yksityiskohtaista suunnittelua ja neuvotteluja koskien liiketoimintakauppaa, osakkuutta ja yhtiön hallinnon järjestämistä Fimlab Laboratoriot Oy:n ja sen muiden osakkaiden kanssa ennen lopullisia päätöksiä liiketoiminnan yhdistämisestä. Hankkeen toteuttamista varten tarvitaan lisäksi palvelusopimukset, joilla varmistetaan sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnan laajuus alueella ja varmistetaan laboratoriotoiminnan vastaavuus suhteessa potilashoitoon sekä sen kustannustaso Fimlabin toimintana. Samoin tarvitaan sopimus henkilöstön siirtymisen ehdoista. Kassavirtalaskelma on tarkoituksenmukaista tehdä siinä vaiheessa, kun neuvotellaan liiketoiminnan kaupasta. Asian valmistelussa pidetään keskeisenä lähtökohtana, että yhdistyminen ei aiheutua henkilöstön irtisanomisia. Lisäksi todetaan selvyydeksi, että patologian laboratoriotoiminta jäisi edelleen sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi. Koska kyseessä on laaja periaatteellinen asia, se tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Valmistelussa on lähdetty siitä, että hallitus esittäisi valtuustolle hankkeen toteuttamista edellyttäen, että liiketoimintakaupan ja osakassopimuksen sekä niihin liittyen yhtiön hallinnon järjestämisen osalta päästään sairaanhoitopiiriä tyydyttävään ratkaisuun. Edellyttäen, että valtuusto hyväksyy järjestelyn, yksityiskohtaiset sopimukset voitaisiin tehdä hallituksen toimesta syyskuussa 2013, jolloin sairaanhoitopiirin osakkuus Fimlab Laboratoriot Oy:ssä ja liiketoimintakauppa voisivat toteutua mahdollisuuksien mukaan

16 16 Hallituksen puheenjohtajan ehdotus: päättää 1. merkitä tiedoksi saamansa selonteot Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Fimlab Laboratoriot Oy:n yhteistyöhön ja mahdolliseen yhdistämiseen liittyvistä esiselvityksistä ja laskelmista. 2. päättää tilata Inspira Oy:ltä vuoden 2012 toteutuneeseen talousarvioon päivitetyn selvityksen mahdollisesti saavutettavista rationalisointihyödyistä. 3.,että Keslabin johtokunnan kokouksessaan esiintuomat selvitettävät asiat tutkitaan ja tulokset esitellään sairaanhoitopiirin hallitukselle ennen mahdollista fuusiopäätöstä. 4. valtuuttaa sairaanhoitopiirin johdon käynnistämään neuvottelut, jotka liittyvät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liittymiseen osakkaaksi Pirkanmaan ja Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirien omistamaan laboratoriopalveluja tuottavaan Fimlab Laboratoriot Oy:öön ja KESLAB liikelaitoksen toimintojen siirtämiseen yhtiön toiminnaksi. 5. valtuuttaa sairaanhoitopiirin johtajan tilaamaan Inspira Oy:ltä tai muulta vastaavalta asiantuntijataholta selvityksen KESLAB -liikelaitoksen liiketoiminnan arvosta. 6. käynnistää asian osalta lain mukaisen yhteistoimintamenettelyn. 7.,että neuvottelujen perusteella tarpeelliseksi osoittautuvat hallinnolliset ratkaisut valmistellaan hallituksen päätettäviksi huhtikuuhun 2013 mennessä Hallituksen puheenjohtaja muutti kokouksessa ehdotustaan siten, että kohta 6. käynnistää asian osalta lain mukaisen yhteistoimintamenettelyn poistetaan. Kh 7H, Päätös: Hallituksen puheenjohtajan kokouksessa muuttama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri poistui kokouksesta esteellisenä (yhteisöjäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Liikelaitos KESLABin johtaja Esa Leppänen, sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri, johtajaylilääkäri Markku Voutilainen, talousjohtaja Matti Häyrynen, henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio, pääluottamusmiehet ja Fimlab Laboratoriot Oy

17 Kh 78H, Kh 180H, Kh 209H, Kh 255H, Kh 8H JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUSHANKKEESSA MUKANA OLEVIEN KUNTIEN PÄIHDEHUOLLON ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISVASTUUN SIIRTÄMINEN KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRILLE; SELVITYKSEN TEKEMINEN PÄIHDEHUOLLON ERITYISPALVELUIDEN HANKINNASTA SOVATEK-SÄÄTIÖLTÄ Päihdehuoltolain mukaan kunnan tehtävä on järjestää päihdepotilaan ja hänen omaisensa riittävä ja asiallinen hoito kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti. Päihdepotilaita hoidetaan Suomessa terveydenhuollossa, päihdehuollon erityispalveluissa ja sosiaalitoimessa. Valtakunnallisen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman keskeinen linjaus on, että mielenterveys- ja päihdepalvelut tulee järjestää kokonaisuutena ja hoito integroidusti (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3). Vaikka palvelujen tuotanto on järjestetty erikseen, on tärkeää, että sekä mielenterveyspalvelujen että päihdepalvelujen järjestämisvastuu on samassa järjestelmässä. Keski-Suomen kuntien ja sairaanhoitopiirin (Sairaanhoitopiirin valtuusto ) hyväksymässä Keski-Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmassa on esitetty maakunnan mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisen keskeiset linjaukset ja toimenpiteet. Kokonaissuunnitelman mukaisesti perustason ja erikoistason päihdepalvelut tulee järjestää siten, että Keski-Suomen maakunnan asukkailla on tasavertaiset mahdollisuudet saada tarpeen mukaiset päihdepalvelut asuinkunnastaan riippumatta. Sairaanhoitopiiri huolehtii siitä, että erikoistason päihdepalvelujen palveluvalikoima on riittävän monipuolinen ja että sen turvin voidaan vastata päihdehuoltolain, hoitotakuun sekä käypähoitosuositusten mukaisiin velvoitteisiin ja suosituksiin. Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmä käsitteli kokouksessaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden järjestämistä ja päihdepalvelujen saatavuutta maakunnassa. Ohjausryhmä linjasi näkemyksenään, että mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuus toimii tarkoituksenmukaisella tavalla silloin, kun molempien palvelujen järjestämisvastuu on samassa organisaatiossa. Samoin potilaiden pääsy päihdepalveluihin tasavertaisella tavalla voidaan turvata parhaiten silloin, kun hoidon tarpeen arvioinnin asiantuntemus ja hoidon järjestämisvastuu ovat samassa organisaatiossa. Ohjausryhmän nimeämä työryhmä on valmistellut esityksen päihdehuollon erityispalveluiden järjestämisvasuun siirtämisestä Keski-Suomen kunnilta Keski- Suomen sairaanhoitopiirille. Ohjausryhmän esitys on LIITTEENÄ 78H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Työryhmän esitys sisältää seuraavat pääkohdat: - Järjestämisvastuun siirtämisen perustelut ja tavoitteet - Erikoistason päihdepalvelujen järjestämisen malli sairaanhoitopiirissä (Yksi esimerkki järjestämisen tavasta) - Tarvittavat resurssit - Uuden järjestelyn kustannukset.

18 Päihdehuollon erityispalveluiden järjestämisvastuun siirtämisellä Keski-Suomen kunnilta Keski-Suomen sairaanhoitopiirille pyritään siihen, että päihdehuollon erityispalvelut ja psykiatrinen sairaanhoito järjestetään maakunnassa saman palvelujen järjestäjän toimesta kokonaisuutena niin, että potilaan tutkimuksessa ja hoidossa huomioidaan sekä mielenterveysongelma että päihdeongelma yhtäaikaisesti. Järjestämisvastuun siirtäminen sairaanhoitopiirille edellyttää, että sairaanhoitopiirillä on järjestämisvastuun hoitamista varten tarvittavat resurssit. Ohjausryhmän nimeämän työryhmän esityksen mukaisesti tarvitaan - päihdesairaanhoidon ja -kuntoutuksen asiantuntija (sairaanhoitaja tai vastaava asiantuntija), - päihdelääketieteen asiantuntijan palvelut tai päihdelääketieteen asiantuntija (lääkäri). Ohjausryhmän kokouksessa Jyväskylän kaupungin edustajien taholta tuotiin esille, että Jyväskylässä päihdepalvelujen järjestämisen vastuu kuuluu tällä hetkellä Aikuispsykiatria ja päihdepalvelut palveluyksikölle. Jos aikuispsykiatrian avohoidon järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiirille vuonna 2011, on tarkoituksenmukaista, että myös päihdehuollon erityispalveluiden järjestämisvastuu siirtyy samassa yhteydessä sairaanhoitopiirille. Ohjausryhmä totesi kantanaan, että - päihdehuollon erityispalveluiden järjestämisvastuun siirtämiseen liittyviä selvitys- ja valmistelutöitä jatketaan työryhmän esityksen pohjalta sairaanhoitopiirin, terveyskeskusten ja kuntien kesken. - selvitetään mahdollisuudet siirtää Jyväskylän päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuu sairaanhoitopiirille vuonna 2011 samassa yhteydessä aikuispsykiatrian avohoidon järjestämisvastuun siirtämisen kanssa. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Reijo Räsänen esittää sairaanhoitopiirin hallitukselle, että Seututerveyskeskushankkeessa mukana olevien kuntien päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuu siirretään Keski-Suomen sairaanhoitopiirille samassa yhteydessä aikuispsykiatrian avohoidon järjestämisvastuun siirtämisen kanssa. Keuruun kaupungin päihdepalvelujen järjestämisvastuu siirretään kuitenkin seututerveyskeskukselle aivan kuten aikuispsykiatrian avohoidon järjestämisvastuu. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää, että 1. selvitetään mahdollisuudet siirtää Jyväskylän päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuu sairaanhoitopiirille vuonna 2011 samassa yhteydessä aikuispsykiatrian avohoidon järjestämisvastuun siirtämisen kanssa. 2. muilta osin ohjausryhmän esitykset merkitään tiedoksi. Valmistelua jatketaan esitetyn suunnitelman mukaisesti.

19 Kh 78H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 180H, Jyväskylän kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että Jyväskylän kaupungin aikuispsykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelujen toiminnat ja henkilöstö siirretään Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin alkaen. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen aikuispsykiatrian avohoidon palvelut sekä päihdehuollon erityispalvelut sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueen toimintana alkaen yhdistämishankkeen ohjausryhmän valmisteleman toimintamallin pohjalta. Jyväskylän kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen jälkeen Muuramen, Hankasalmen ja Uuraisten kunnat ovat ilmoittaneet, että ne eivät siirrä päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuuta Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. Keski-Suomen seututerveyskeskushankkeen yhteydessä tehdyn selvityksen perusteella seututerveyskeskushankkeessa mukana olevat kunnat (Keuruun kaupunkia lukuun ottamatta) ovat valmiit siirtämään päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuun huumeongelmaisten potilaiden hoidon ja kuntoutuksen osalta sairaanhoitopiirille Päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuun siirtämisellä Keski-Suomen sairaanhoitopiirille pyritään omalta osaltaan siihen, että mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestetään kokonaisuutena. Uudistus tarkoittaa sitä, että Keski-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa palvelujen järjestämisestä. Sairaanhoitopiiri hankkii päihdehuollon erityispalvelut pääosin ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Järjestämistehtävässään sairaanhoitopiiri toimii kiinteässä yhteistyössä kuntien ja terveyskeskusten kanssa. Päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuun siirtäminen sairaanhoitopiirille ei edellytä uusia investointeja eikä uusia henkilöstöresursseja. Järjestämistehtävissä tarvittava vakanssi siirtyy Jyväskylän aikuispsykiatrian vakanssien siirron yhteydessä sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: Sairaanhoitopiirin hallitus päättää, että 1. Jyväskylän kaupungin päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuu siirtyy Keski-Suomen sairaanhoitopiirille Keski-Suomen seututerveyskeskushankkeessa mukana olevien kuntien (Keuruun kaupunkia lukuun ottamatta) päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuu huumeongelmaisten potilaiden hoidon osalta siirtyy Keski-Suomen sairaanhoitopiirille

20 Kh 180H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 209H, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää sairaanhoitopiirin hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti Jyväskylän kaupungin päihdehuollon erityispalvelut ja Keski-Suomen seututerveyskeskuskuntien (tämä ei koske Keuruun kaupunkia) päihdehuollon erityispalvelut huumepotilaiden hoidon ja kuntoutuksen osalta alkaen. Sairaanhoitopiiri ei itse tuota päihdehuollon erityispalveluita. Sairaanhoitopiirin vuoden 2011 talousarvioesitykseen on varattu määräraha palvelujen järjestämistä ja ostamista varten. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, Keski-Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva ohjausryhmä on valmistellut yhteistyössä Sovateksäätiön edustajien kanssa sopimuksen Päihdehuollon erityispalvelujen ostamisesta Sovatek-säätiöltä alkaen. Sopimusluonnos on esityslistan LIITTEENÄ 209H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Sopimuksen liitteet ovat nähtävänä kokouksessa. Sopimuksen mukaan Sovatek-säätiö tuottaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirille seuraavat sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle kuuluvat päihdehuollon erityispalveluiden avohoidon ja osastohoidon palvelut: - Matalan kynnyksen palveluyksikkö Pointin palvelut - Kuntoutusyksikön palvelut (avokuntoutus) - Alkoholivieroitusosaston palvelut - Huumevieroitusosaston palvelut. Sopimuksen mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ostaa vuonna 2011 Sovatek-säätiöltä päihdehuollon erityispalveluita arviolta eurolla. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: Sairaanhoitopiirin hallitus päättää hyväksyä sopimuksen päihdehuollon erityispalvelujen ostamisesta Sovatek-säätiöltä LIITTEEN 209H.1 mukaisesti Raimo Sopo ja Satu Koskinen poistuivat kokouksesta esteellisinä (yhteisöjäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

21 Pöytäkirjan tarkastajiksi tämän pykälän ajaksi valittiin Eva-Kaisa Niemistö. Kh 209H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Kh 255H, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää Jyväskylän kaupungin päihdehuollon erityispalvelut ja Keski-Suomen seututerveyskeskuskuntien (tämä ei koske Keuruun kaupunkia) päihdehuollon erityispalvelut huumepotilaiden hoidon ja kuntoutuksen osalta. Sairaanhoitopiiri ei itse tuota päihdehuollon erityispalveluita, vaan ostaa nämä palvelut ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Sairaanhoitopiirin vuoden 2013 talousarvioon on varattu määräraha palvelujen ostoa varten. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Sovatek-säätiön edustajien kesken on valmisteltu sopimusehdotus päihdehuollon erityispalvelujen ostamisesta Sovateksäätiöltä alkaen. Sopimusluonnos on LIITTEENÄ 255H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen mukaan Sovatek-säätiö tuottaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirille seuraavat sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle kuuluvat päihdehuollon erityispalveluiden palvelut: - Matalan kynnyksen hoito - Kuntouttava avohoito - Alkoholivieroitusosaston hoito - Huumevieroitusosaston hoito. Sopimuksen mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ostaa vuonna 2013 Sovatek-säätiöltä päihdehuollon erityispalveluita arviolta eurolla. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää hyväksyä sopimuksen päihdehuollon erityispalvelujen ostamisesta Sovatek-säätiöltä LIITTEEN 255H.1 mukaisesti. Kh 255H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin

22 Kh 8H, Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmä on kokouksessaan käsitellyt sairaanhoitopiirin materiaalitoimen valmistelujen pohjalta päihdehuollon erityispalvelujen hankintamenettelyä Sovatek-säätiöltä. Keskeinen kysymys on ollut se, voidaanko palveluiden hankinnat tehdä hankintalain mukaisesti ilman tarjouskilpailun järjestämistä vai ei. Johtava konsultti Sirpa Korhonen (FCG Koulutus ja konsultointi Oy) on sairaanhoitopiirin materiaalitoimen toimeksiannosta valmistellut asiasta alustavan selvityksen. Sovatek-säätiö (alkuvaiheessa Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö) perustettiin vuonna 2001 nimenomaisesti tuottamaan päihdehuollon erityispalveluita Jyväskylän seudun kuntien ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin puolesta, koska kunnat ja sairaanhoitopiiri eivät nähneet tarkoituksenmukaiseksi tuottaa näitä palveluita omana toimintana. Tarkoituksena oli perustaa kunnille ja Keski- Suomen sairaanhoitopiirille In House yksikkö (sidosyksikkö) siten, että kunnat ja sairaanhoitopiiri olisivat palvelujen pääasialliset ostajat. Vuonna 2011 Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen alueen kuntien päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisvastuu siirrettiin Keski- Suomen sairaanhoitopiirille. Sairaanhoitopiiri ei itse tuota päihdehuollon erityispalveluita, vaan hankkii ne ulkopuolisilta palveluiden tuottajilta, pääasiassa Sovatek-säätiöltä Jyväskylästä. Vuonna 2012 sairaanhoitopiiri osti päihdehuollon erityispalveluita Sovatek-säätiöltä eurolla. Kun arvioidaan, voidaanko palvelut hankkia sidosyksiköltä ilman tarjouskilpailun järjestämistä, joudutaan hankintalain mukaan selvittämään seuraavat kaksi asiaa: - Toimiiko sidosyksikkö markkinoilla, vai myykö sidosyksikkö palvelut pääasiassa perustajayhteisöilleen (omistajilleen). Jos sidosyksikkö toimii markkinoilla, siltä ei voi ostaa hankintalain mukaan suoraan, vaan ostot tulee kilpailuttaa. - Onko omistajilla sidosyksikön päätöksenteossa samanlainen määräysvalta kuin omien yksiköiden päätöksenteossa. Mikäli omistajalla ei ole tällaista määräysvaltaa, omistajan tulee kilpailuttaa ostot. Sovatek-säätiön kohdalla johtopäätös on se, että yllä esitetyistä kahdesta edellytyksestä ylempi mahdollisesti toteutuu, mutta toisen edellytyksen toteutuminen ei ole selvää, koska Keski-Suomen sairaanhoitopiirillä ja muilla palveluita ostavilla kunnilla ei ole enemmistöä Sovatek-säätiön valtuuskunnassa eikä hallituksessa. Sovatek-säätiön In House asema ei ole selvä, ja mikäli Sovatek-säätiö jatkaisi nykymuodossaan, säätiöltä ostettavien palvelujen kilpailuttaminen olisi todennäköisesti oikeampi tapa kuin suoraan osto.

23 Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmä kuitenkin linjasi kokouksessaan yksimielisesti, että kilpailuttamisen sijasta etenemistapa tulee olla ensivaiheessa selvityksen tekeminen Sovatek-säätiön toiminnasta ja hallinnosta. Tavoitteena on selvittää yhteistyössä Sovatek-säätiön kanssa, miten säätiön toimintaa ja hallintoa tulee muuttaa, jotta se voi toimia sairaanhoitopiirin ja kuntien In House yksikkönä, kuten vuonna 2001 Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiötä perustettaessa oli tavoitteena. Konkreettisesti selvitettäväksi tulee seuraavat asiat: - Mitä Sovatek-säätiön hallinnossa tulee muuttaa (hallitus ja valtuuskunta), jotta palveluja hankkivalla tahoilla on säätiössä määräysvalta. - Mitä Sovatek-säätiön säännöissä tulee muuttaa, jotta ne luovat edellytykset mahdolliselle toiminnalle In House yksikkönä. - Onko säätiöllä sellaisia tulovirtoja, joita sairaanhoitopiiri ja kunnat eivät maksa. Jos näin on, voi muodostua tilanne, että hankintalain kohta Yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on ei toteudu. Tehtävän selvityksen pohjalta päätetään, lähdetäänkö yhteistyössä Sovateksäätiön kanssa valmistelemaan tarvittavia muutoksia vai jatketaanko nykyisellä toimintatavalla, jolloin ostettavat palvelut tullaan kilpailuttamaan. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmä linjasi omalta osaltaan, että on toimintojen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaista, että Sovatek-säätiö lähenee hallinnollisesti ja toiminnallisesti Keski-Suomen kuntia ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriä niin, että päihdehuollon erityispalvelujen hankkiminen Sovatek-säätiöltä suorahankintaperiaatteella on mahdollista. Tavoitteena tulee olla, että toteutetaan sellaiset toimet ja järjestelyt, että Sovatek-säätiö voi tuottaa päihdehuollon erityispalveluita Keski-Suomen kunnille ja sairaanhoitopiirille siten, kuin säätiön perustamisvaiheessa vuonna 2001 suunniteltiin ja hyväksi nähtiin. Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmä päätti yksimielisesti esittää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitukselle, että hallitus käynnistää yhteistyössä Sovatek-säätiön kanssa selvityksen tekemisen siitä, mitä muutoksia säätiön hallinnossa ja mahdollisesti toiminnassa tulee tehdä, jotta säätiö voisi toimia In House yksikkönä Keski-Suomen sairaanhoitopiirille ja palveluita ostaville kunnille. Selvityksen tekemisen valmisteluista huolehtii sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialue. FCG Koulutus ja konsultointi Oy on tehnyt tarjouksen selvityksen tekemisestä Sovatek-säätiön In House asemasta helmikuussa 2013 siten, että selvityksen tulokset voidaan esitellä Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmän seuraavassa kokouksessa maaliskuussa Tarjous on esityslistan LIITTEENÄ 8H.1. Liite toimitetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville.

24 Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää 1.,että selvitetään Sovatek-säätiön mahdollisuudet toimia Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sidosyksikkönä sekä se, mitä muutoksia Sovatek-säätiön toiminnassa ja hallinnossa tulee tehdä, jotta sidosyksikkö -asema toteutuu. 2. hyväksyä FCG Koulutus ja konsultointi Oy:n tarjouksen yllä mainitun selvityksen tekemisestä. Kh 8H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Erikoissuunnittelija Hannu Priha, vs. toimialueen johtaja Päivi Heikkilä-Kari, hankintalakimies Anne Harjunpää, Sovatek-säätiö ja FCG Koulutus ja konsultointi Oy

25 Kh 241H, Kh 9H LASTENPSYKIATRIAN ERIKOISALAN TILANNEKATSAUS; PYKÄLÄTEKSTIN TARKENTAMINEN JA TOIMENPIDEOHJELMA Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian yksikössä on viimeisen vuoden aikana toimeenpantu muutoksia, jotka ovat herättäneet kritiikkiä. Eräiden hoitomenetelmien vaikuttavuutta on arvioitu ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta. Nämä ulkopuoliset asiantuntijat ovat Tampereen ja Helsingin yliopistollisen sairaalan nykyisiä tai eläkkeelle jääneitä lastenpsykiatreja. Asiantuntijat ovat osastonylilääkäri Inkeri Suominen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta, lastenpsykiatri Matti Brummer sekä lastenpsykiatrian ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä HUS-yhtymästä. Asiantuntijat ovat käsityksenään ilmoittaneet, että eräät käytössä olleet hoitomuodot ovat sellaisia, että niiden vaikuttavuutta ei olla voitu osoittaa. Yksikössä on harjoitettu myös poikkeavia menettelyjä eräiden vuosiloma- ja ylityövapaakäytäntöjen suhteen. Lastenpsykiatrian edellinen ylilääkäri jäi eläkkeelle ja uusi ylilääkäri on työskennellyt sairaalassa noin vuoden. Yksikön henkilöstö on voimakkaasti kritisoinut ylilääkärin toimintatapaa ja hänen menettelytapojaan. Toisaalta yllä mainittu vaikuttavuusarvio sekä VALVIRAN selvityksessä olevat eräät sairauskertomus- ja muut potilaiden hoitoon liittyvät laatuarviot johtavat siihen johtopäätökseen, että yksikön toimintatapoja on väistämättä joiltakin osin muutettava. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki hoidot olisivat olleet vaikuttamattomia. Esiin on myöskin noussut psykoterapia- ja musiikkiterapiapalvelujen laatukriteerit. Tarjouskilpailu on käyty ja terapiapalvelujen tuottajat valittu. Musiikkiterapiapalveluihin ei ilmoittautunut yhtään kriteerit täyttävää tarjoajaa. Suomen Musiikkiterapeuttien yhdistys on kannellut asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Viimeisen syksyn aikana on toimialueen johdon toimesta järjestetty koko henkilöstölle keskustelutilaisuuksia, joissa ongelmia on pyritty selvittämään. Tilaisuuksia on toistaiseksi järjestetty yksi. Toinen on tulossa vielä tämän vuoden aikana ja kun lastenpsykiatria vaihtaa toimialuetta ensi vuoden alusta näitä keskusteluja tulee vetämään konservatiivisen toimialueen johtaja. Tämän lisäksi sairaalan johto on tavannut luottamusmiehiä, lastenpsykiatrian alan lääkäreitä, yksikössä on järjestetty useita keskustelutilaisuuksia, joissa yksikön johtoa on ollut paikalla ja sairaalan johdosta näihin tilaisuuksiin ovat osallistuneet johtajaylilääkäri ja hallintoylihoitaja. Sairaanhoitopiirin johtajan toimesta on järjestetty kaksi tilaisuutta, jonne on kutsuttu lastenpsykiatrian ylilääkäri, vastuualueen johtaja ja toimialueen johtaja sekä johtajaylilääkäri. Toisessa näistä tilaisuuksista oli paikalla myöskin sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja. Näissä tilaisuuksissa on käsitelty kunkin johtajan roolia lastenpsykiatrian kokonaisuudessa ja viimeisessä myöskin menettelytapakysymyksiä. Viime elokuussa järjestetyssä luottamushenkilötapaamisessa, jossa olivat paikalla myös sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri ja hallintoylihoitaja, sovittiin työyhteisöselvittäjän hankkimisesta ilmapiirin parantamiseksi. Ensimmäisenä tehtävään on pyydetty työterveyslääkäri Maire Laaksosta, joka eri syistä johtuen ei ollut käytettävissä. Sen jälkeen on pyydetty Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen psykiatrian professoria Jouko Lönnqvistiä. Hän on pääasiassa työkiireisiinsä vedoten kieltäytynyt tehtävästä. Seuraavaksi pyydettiin selvittäjäksi (ei työyhteisökonsultointiin) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin entistä hallintoylilääkäriä, Helsingin yliopiston eläkkeellä olevaa terveydenhuollon hallinnon professoria sekä alkuperäiseltä ammatiltaan Auroran sairaalan lastenkirurgian ylilääkäriä Martti Kekomäkeä. Martti Kekomäki teki selvitystyönsä joulukuun ensimmäisellä viikolla Hän tapasi eri työntekijäryhmien edustajia ja järjesti

26 kaksipäiväisen haastattelu- ja tapaamiskierroksensa päätteeksi tilaisuuden, jossa kertoi havainnoistaan ja esitti korjaamisehdotuksensa. Tilaisuudessa oli paikalla noin kolmekymmentä lastenpsykiatrian alan työntekijää. Lastenpsykiatrian ylilääkäri on ollut virkavapaalla sekä kuitenkin niin, että professori Kekomäen selvityspäivinä hän on ollut työpaikalla. Yksikössä on vakava lääkäripula. Kun ylilääkäri Tuliharju on jäänyt virkavapaalle myöskin ulkopuoliset konsultit ovat lopettaneet työskentelynsä sairaalassa toistaiseksi. Konsultoivat erikoislääkärit ovat kirjallisesti ilmoittaneet työskentelyn lopettamisen syyksi työsuojelun ja työn edellytysten puuttuminen ylilääkärin työltä. Konsultit ovat yliopistollisten sairaaloiden lastenpsykiatrian erikoislääkäreitä. Työskentelyolosuhteiden parantamiseksi, yksikön toiminnan kehittämiseksi niin, että käytettävät hoitomenetelmät ovat asianmukaisia ja vaikuttavia ja että mm. sairauskertomusten tilanne saatetaan sairauskertomusasetuksen edellyttämälle tasolle, tarvitaan jatkotoimia. Ulkopuolisen työyhteisöselvittäjän saaminen on eräs tällainen toimi. Työ ei voi kestää muutamia päiviä tai viikkoja vaan se tulee luultavasti kestämään useita kuukausia. Toimialueen vaihto tarkoittaa vaihdoksia yksikön johtamisjärjestelmään. Tämä vaihto toteutuu vuodenvaihteessa. Professori Kekomäen esiin tuomat havainnot ja hänen kehittämisehdotuksensa on niin ikään huomioida ja niitä tulee soveltaa käytäntöön. Hallituksen kokouksessa ylilääkäri Anna Tuliharju esitti katsauksen lastenpsykiatriaan sekä toimialueen johtaja Pekka Perämäki käytti puheenvuoron aiheesta Lastenpsykiatria, lastentauteja vai psykiatriaa vai molempia. Psykiatrian ylihoitaja on toimittanut hallituksen jäsenille sähköpostitse päivätyn toimintapyynnön, jonka aiheena on lastenpsykiatrian vakava, toimintakykyä merkittävästi haittaava kriisi. Pyyntö on nähtävänä kokouksessa. Lastenpsykiatrian yksikön tilanne on ollut hallituksen kokouksessa esillä seuraavasti: - toimialueen johtaja Pekka Perämäki ja ylilääkäri Anna Tuliharju olivat kuultavina hallituksen kokouksessa lastenpsykiatrian tilanteesta, - hallituksen kokouksessa johtajaylilääkäri Markku Voutilainen antoi tilannekatsauksen lasten- ja nuorisopsykiatrian vastuualueen ajankohtaisista asioista, - hallituksen talousarvioseminaarin yhteydessä sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri ja johtajaylilääkäri Markku Voutilainen raportoivat lastenpsykiatrian yksikön tilanteesta, - hallituksen kokouksessa sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri ja johtajaylilääkäri Markku Voutilainen antoivat selvityksen lastenpsykiatrian erikoisalalle laaditusta toimenpideohjelmasta. Toimenpideohjelma toimitetaan hallituksen jäsenille. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: Sairaanhoitopiirin hallitus keskustelee asiasta ja merkitsee edellä kuvatun selvityksen tiedoksi ja sopii mahdollisista jatkotoimista.