KUNTOUTUSKOMPASSI VARHAISKUNTOUTUSPALVELUT YLÖJÄRVELLÄ.

Transkriptio

1 KUNTOUTUSKOMPASSI VARHAISKUNTOUTUSPALVELUT YLÖJÄRVELLÄ

2 Kuntoutuskompassin tarkoituksena on antaa tietoa päivähoitoikäisten lasten vanhemmille sekä kaupungin henkilöstölle varhaiskasvatuksen kuntoutustoiminnasta Ylöjärvellä. Esite on laadittu vuonna 2004 Ylöjärven kaupungissa. Esite on päivitetty 2012 yhteistyössä lastenneuvolan, perhekeskuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kansikuva: Anni Listenmaa

3 VARHAISKUNTOUTUS Huoli lapsen kehityksestä voi tulla joko vanhempien tai kasvatushenkilöstön havaintojen pohjalta. Silloin on tärkeää että yhdessä pohditaan tilannetta. Varhainen tuki estää lapsen vaikeuksien kasaantumista ja pitkittymistä. Siksi on tärkeää, että tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman pian kun tuen tarve on havaittu. Tuen tarve lapsilla vaihtelee. Lapsi voi tarvita tilapäistä tukea tai tuen tarve voi olla pitkäkestoisempaa. Tärkeää on saada lapsen arki toimivaksi ja siksi tukitoimet suunnitellaan arkeen. Tässä suunnittelussa yhteistyö vanhempien ja kasvatushenkilöstön välillä on erityisen tärkeää. Tärkeää on luoda lapsesta kokonaiskuva, hänen vahvuuksistaan ja häntä kiinnostavista ja innostavista asioista. Lasten tutkiminen, kuntouttaminen ja opettaminen tuloksellisesti edellyttävät kuntatasolla joustavaa yhteistyötä. Lasten kuntoutukseen tukiverkkona voivat osallistua vanhempien lisäksi kunnan terveydenhuolto, päivähoito, koulutoimi, sosiaalitoimi ja Perhekeskuksen työntekijät. TUEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle lapsen päiväkotiin. Tärkeää on että lapsi saa toimia ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Varhaiskasvatuksen tukitoimina lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Päivittäisessä kasvatustoiminnassa toteutetaan pienryhmätoimintaa, tuetaan lapsen omatoiminnan ohjausta ja vahvistetaan lapsen itsetuntoa tarjoamalla mahdollisimman paljon onnistumisen kokemuksia. Arjen kuntouttavia elementtejä ovat myös lämmin vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä sekä arkea ohjaava struktuuri.

4 MILLOIN LAPSET TARVITSEVAT TUKEA? Lapsi voi tarvita erityistä tukea puheen- ja kielen kehityksen ongelmien, liikkumiseen liittyvien vaikeuksien tai kokonaiskehityksen viiveen vuoksi. Lisäksi tukea voidaan tarvita tarkkaavaisuuden pulmien, vuorovaikutusongelmien, aistivammojen tai tunneelämän pulmien vuoksi. Lisäksi lapsella tai lapsen perheellä voi tilapäisesti olla erityisen tuen tarvetta muuttuvien perheolojen vuoksi (esim. sairaus, avioero, kuolemantapaus tai päihdeongelmat perheessä). Myös maahanmuuttajalapsilla saattaa olla joko pysyvää tai tilapäistä tuen tarvetta kieleen ja kulttuuriin sopeutumisessa. KIELEN KEHITYKSEEN LIITTYVÄT PULMAT voivat tulla esiin sekä puheen tuottamisessa että ymmärtämisessä. Lapsi, jonka kielen kehitys on viivästynyttä, ei opi puhumaan ikäistensä tavoin. Ensisanat voivat tulla myöhään tai lapsen puhe on vähäistä tai poikkeavaa. Lapsella voi olla myös vaikeutta ymmärtää hänelle suunnattua puhetta. Joskus kyseessä voi olla ensimmäinen havainto kielen kehityksen erityisvaikeudesta tai laajemmasta viiveestä lapsen kehityksessä. Kielellisten ongelmien vaikeusaste vaihtelee suuresti. Vaikeimmissa pulmissa puhutaan kielen kehityksen erityisvaikeudesta (dysfasiasta). Tällöin lapsella on usein sekä puheen tuotossa että ymmärtämisessä vaikeuksia. Vuorovaikutuksellisen kommunikoinnin tukena ja tarvittaessa puheen tilalla suositellaan käytettävän korvaavia kommunikaatiomenetelmiä, esim. viittomia tai kuvia. Näiden kommunikaatiomenetelmien käyttö myös tukee lapsen kielen kehittymistä. Lapsella, jolla on kielen kehityksen erityisvaikeus, voi olla myös vaikeuksia käyttää puhetta tarkoituksenmukaisesti. Hän voi puhua selkeästi, mutta esim. tilanteeseen kuulumattomia asioita tai vain toistella kuulemiaan lauseita. Lapsen kasvaessa kielelliset vaikeudet joko häviävät kokonaan, lieventyvät tai muuttavat muotoaan riippuen lapsen yksilöllisestä kehityksestä ja kielellisten vaikeuksien asteesta. Pienen lapsen puheen niukkuus ja epäselvyys saattaa esim. esikouluikäisenä jatkua äänteellisenä epäselvyytenä ja kertomisen tai luetun kuuntelemisen vaikeutena. Kouluikäisillä kielellinen erityisvaikeus ilmenee usein lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksina ja/tai luetun ymmärtämisen pulmina. Näillä lapsilla voi olla myös hankaluuksia toimia moniosaisten ohjeiden mukaan. Kielelliset vaikeudet ovat usein yhteydessä myös laajempiin oppimisvaikeuksiin tai muihin erityisvaikeuksiin kuten tarkkaavuuden tai motoriikan ongelmiin. Puheen ongelmana voi olla myös sujumattomuus (esim. änkytys) tai puheen laadun ongelmat (esim. äänen käheys). Lievimmissä pulmissa lapsella voi olla vain kapeaalainen vaikeus kuten yhden äänteen (esim. r-äänne) ääntämisvaikeus. MOTORISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVÄT PULMAT ilmenevät vaikeuksina liikkumisessa ja/tai käden taitojen hallinnassa. Lapsen motorinen kehitys on hidasta, lapsi oppii kävelemään myöhään tai hän kaatuilee ja törmäilee helposti. Kehonhallinnan vaikeudet saattavat aiheuttaa pulmia liikuntaleikeissä ja käden taitoja

5 vaativissa toiminnoissa. Liikkumisen hallinnan ongelmat voivat näkyä myös liiallisena voimankäyttönä ja liikkeiden rajuutena. Puheen tuoton ongelmissa on usein taustalla myös suunmotoriikan ongelmia. Myös erilaiset sairaudet ja vammat, kuten cp-vamma tai lihasdystrofia, aiheuttavat vaikeuksia motorisissa taidoissa. YLIVILKKAUS- JA TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖ (ADHD) ilmenee keskittymiskyvyttömyytenä (lyhytjänteisyys, häiriöherkkyys) ja impulsiivisuutena (vaikeus pysyä paikoillaan, kärsimättömyys). Tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen on vaikea ohjata ja säädellä omaa toimintaansa eri arjen tilanteissa. Lapsella voi olla myös tarkkaamattomuutta ilman ylivilkkautta, jolloin käytetään kirjainlyhennettä ADD. TUNNE-ELÄMÄÄN JA KÄYTTÄYTYMISEEN LIITTYVÄT PULMAT saattavat näkyä lapsella ongelmina ryhmä- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Tällöin lapsi saattaa käyttäytyä levottomasti, aggressiivisesti tai muuten poikkeavasti ja on vaikeasti ohjailtavissa. Lapsi voi myös vetäytyä tai olla passiivinen. Lapsella vaikeudet voivat tulla esille keskittymisvaikeuksina, psykosomaattisina oireina ja sairasteluna, masentuneisuutena, syömis- tai nukkumisvaikeutena tai tuhrimisena. Lapsen oireilun taustalla voi olla perheen vuorovaikutussuhteiden ongelmia tai lapsella voi lisäksi olla kehityksellistä vaikeutta säädellä omia tunteitaan ja käyttäytymistään. KOKONAISKEHITYKSEN VIIVEESTÄ puhutaan silloin kun lapsen kehitys on monella osa-alueella jäljessä ikätovereihin nähden. Laaja-alaisessa kokonaiskehityksen viiveessä voi olla kyse kehitysvammaisuudesta, jolloin lapsen kehitys on ennen syntymää tai kehitysiässä saadun sairauden, geneettisen poikkeavuuden tai vamman vuoksi estynyt tai häiriintynyt merkittävästi. Kehitysvammainen lapsi kehittyy useimmilla taitoalueilla ikäistään hitaammin ja taidot jäävät alle selvästi ikätason myös lapsen kasvaessa. AUTISMI on laaja-alainen neurobiologinen kehityshäiriö, joka ilmenee vaikeana sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen häiriönä sekä epätyypillisenä käyttäytymisenä. Autismiin liittyy tyypillisesti poikkeava aistiärsykkeisiin reagointi kuten erikoiset reagointitavat ääniin, valoon, kylmään, kuumaan, hajuihin ja makuihin sekä poikkeavat leikit ja toistavat toiminnot eri kehonosilla ja leikissä. Autismiin liittyy usein kehitysvammaisuutta. Aspergerin oireyhtymä on yksi autismin kirjon ilmenemismuoto. Keskeistä ovat vaikeudet vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa. Tyypillistä oireyhtymälle on mielenkiinnon kohteiden ja toimintojen rajoittuneisuus, kaavamainen toistaminen sekä rutiinit ja rituaalit. Tällainen lapsi saattaa olla liikkeissään kömpelö ja vuorovaikutteisen kielen käyttö on hankalaa. Poikkeava aistiärsykkeisiin reagointi kuuluu usein myös Aspergerin oireyhtymään. AISTIVAMMAT kuten näkövammat ja kuulovammat jaetaan aistivamman vaikeuden mukaan. Aistivammat saattavat vaikuttaa lapsen puheen- ja kielenkehitykseen, liikkumiseen, käyttäytymiseen tai tunne-elämään.

6 VARHAINEN TUKI JA KUNTOUTUSMUODOT Kuntoutus on kokonaisvaltaista lapsen kehityksen tukemista, joka sisältää lapsen arkielämän puitteet ja tarvittavat kuntoutusmuodot. Arjen rutiinit ja selkeästi jäsennelty päivä ovat tärkeitä tukea tarvitsevalle lapselle sekä kotona että päivähoidossa. VARHAISKASVATUS on usein ensimmäinen kuntouttava tukimuoto lapselle ja hänen perheelleen. Päivähoidon päivärytmi on jo luonnostaan säännöllinen ja jäsennelty. Kuntoutuksellisia tavoitteita tukee se, että päivä aloitetaan aina samaan aikaan ja hoitopäivät ovat viikon aikana peräkkäin. PUHETERAPIA on lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvaa terapeuttista kielen, puheen, äänen ja kommunikaation sekä nielemisen häiriöiden tutkimista, hoitoa ja kuntoutusta. Sen tarkoituksena on poistaa, lieventää ja ehkäistä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmia sekä suun alueen lihaksiston motorisia toimintahäiriöitä. Puheterapia suunnitellaan asiakaskohtaisesti ja terapian sisältöihin vaikuttavat mm. asiakkaan ikä, häiriön laatu ja vaikeusaste. Puheterapia toteutetaan yksilö- ja/tai ryhmäterapiana. Puheterapian tavoitteena on luoda edellytykset toimivalle kommunikaatiolle ja näin ollen keskeinen osa puheterapiakuntoutusta on perheen ohjaus sekä yhteistyö esim. päivähoidon ja koulutoimen kanssa. TOIMINTATERAPIA on lapsen toimintakykyyn kohdistuvaa kuntoutusta. Terapiassa ohjataan ja rohkaistaan lapsen kehitystä karkeamotoriikan, hienomotoriikan, tarkkaavuuden, omantoiminnan ohjaamisen ja sosiaalisten valmiuksien osalta. Toimintaterapia toteutetaan erilaisina tavoitteellisina leikkitilanteina, jotka suunnitellaan lapsen mielenkiinnon kohteita mukaillen joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. FYSIOTERAPIA on lapsen liikunnallista kehitystä tukevaa terapiaa. Fysioterapiassa arvioidaan lapsen fyysistä toimivuutta ja oikeita liikeratoja sekä lapsen rakenteellisia tekijöitä. Fysioterapeutti arvioi myös liikkumisen apuvälineiden tarvetta. NEUROPSYKOLOGINEN KUNTOUTUS on neuropsykologin antamaa henkisen toimintakyvyn parantamiseen tähtäävää kuntoutusta, joka perustuu tietoon aivoston ja käyttäytymisen välisistä suhteista. Kognitiivisten toimintojen ja tai/ käyttäytymisen neuropsykologinen kuntoutus toteutetaan joko yksilö- tai ryhmämuotoisena.

7 PERUSTURVAN PALVELUT YLÖJÄRVELÄISILLE LAPSIPERHEILLE LASTENNEUVOLA seuraa lapsen kehitystä, kasvua ja terveyttä sekä tukee perhettä osana kaupungin järjestämää perusterveydenhoitoa. Seuranta ja tuki alkavat äitiysneuvolassa jatkuen lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Toiminnan piirissä ovat kaikki kaupungissa asuvat lapset. Lapset käyvät pääsääntöisesti oman alueensa lastenneuvolan terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla. Terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen sekä muiden perusturvan työntekijöiden kanssa. Lastenneuvolatyötä tukevat myös fysioterapeutti, psykologi, puheterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Kun lapsen kehityksessä havaitaan jollain osa-alueella viivettä, poikkeavuutta tai erityistuen tarvetta, vanhempien kanssa sovitaan jatkotutkimuksista ja/tai seurannasta. Jatkotutkimukset määräytyvät lapsen ja perheen tilanteen mukaan. Lapsen siirtyessä neuvolasta kouluun yhteistyötä tehdään lasta jo hoitavien tahojen sekä kouluterveydenhuollon, koulun ja vanhempien kanssa, jotta siirtymävaihe sujuisi ongelmitta. VARHAISKASVATUS on osa lapsen kuntoutustoiminnan kokonaisuutta. Varhaiskasvatus ennaltaehkäisee, havainnoi ja kuntouttaa erilaisia lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyviä häiriöitä. Lisäksi päivähoito on yksi lastensuojelun tukitoimenpiteistä. Ylöjärvellä varhaiskasvatusta tarjotaan päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa (leikkitoiminta). Maksuton esiopetus järjestetään Ylöjärvellä päiväkodeissa tai koulujen yhteydessä. Ylöjärven kaupunki järjestää myös avointa toimintaa kotona oleville lapsille. Päivähoitomuodon valinnassa tärkeimpänä tekijänä ovat lapsen yksilölliset tarpeet. Lapsen ja perheen kannalta yleensä luontevin vaihtoehto on lähipäiväkoti tai perhepäivähoito, mikäli tarvittava kuntoutus voidaan järjestää siellä. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsen tuki voi olla kaikille lapsille tarjolla olevaa yleistä tukea tilapäisiin tuen tarpeisiin. Jos lapsi tarvitsee säännöllistä tukea, tehdään lapselle tehostetun tuen suunnitelma. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen erityistä tukea tarjotaan lapselle, jolla tuen tarve on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista. Tällöin lasten lukumäärää ryhmässä on pienennetty tai lapsiryhmässä on avustaja. Myös maahanmuuttajalapsille tarjotaan tehostettua varhaiskasvatuksen tukea suomen kielen oppimiseen Suomi toisena kielenä -suunnitelman mukaisesti.

8 Jos perusopetukselle asetettuja tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Tällöin oppivelvollisuus alkaa jo 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva lapsi kuuluu aina myös esiopetuksessa erityisen tuen piiriin. Mikäli tavallinen päivähoitoryhmä ei pysty tarjoamaan riittävästi lapsen tarvitsemaa erityistukea, vaihtoehtoina ovat integroitu erityisryhmä tai pienryhmä. Ryhmien kokonaisvahvuus on lasta, joista erityistä tukea tarvitsevia lapsia on 3-6. Ryhmissä toimii moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat erityislastentarhanopettaja ja/tai lastentarhanopettaja, lähihoitaja ja avustaja. Integroituja pienryhmiä muodostetaan tarpeen mukaan päiväkoteihin tai esiopetukseen eri kaupunginosiin. Vaikeasti allergiset lapset hoidetaan allergiaryhmässä Rinteen päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Ostopalveluna Tampereella hoidetaan mm. vaikeimmin kuulovammaiset lapset. Varhaiskasvatuksessa lapselle tarjottava tuki kirjataan yleisessä tuessa lapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetuksessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Tehostettu tuki kirjataan tehostetun tuen suunnitelmaan ja erityinen tuki erityisen tuen suunnitelmaan tai esiopetuksessa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. Säännöllisesti arvioitavissa suunnitelmissa sovitaan yhteistyössä tavoitteet ja toimintatavat lapsen tuelle.

9 PERHEKESKUS tukee ja edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia auttamalla heitä tarvittaessa erilaisissa kasvuun, kehitykseen, oppimiseen, kasvatukseen, kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen liittyvissä kysymyksissä. Perhekeskuksessa tutkitaan ja hoidetaan myös perheen ja parisuhteen vaikeuksia, mielenterveyden häiriöitä sekä selvitellään sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviä asioita. Perhekeskuksen erityistyöntekijät ja perheneuvola toimivat päivähoitoikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointiin liittyvissä asioissa yhdessä varhaiskasvatushenkilöstön ja neuvolan kanssa. Palvelumuotoina ovat mm. neuvonta, konsultaatio, tutkimukset ja erilaiset terapiat. Perhekeskuksen erityistyöntekijöitä ovat neuvolapsykologi, puheterapeutit ja sosiaalityöntekijä. He palvelevat lapsen perhettä ja lähipiiriä alle kouluikäisten lasten kasvuun, kehitykseen, kommunikaatioon, oppimiseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Erityistyöntekijöiden vastaanotolle tullaan pääsääntöisesti päivähoidon tai neuvolan lähetteellä. Perheneuvolassa toimii kaksi psykologi-sosiaalityöntekijätyöparia sekä konsultoiva lastenpsykiatri. Perheneuvolan työntekijät ovat erikoistuneet palvelemaan lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään monimuotoisissa lapsen kehitykseen, kasvatukseen, käyttäytymiseen ja tunne-elämään liittyvissä kysymyksissä. Perheneuvolasta saa apua, jos perheessä on ristiriitoja, ero- tai muu kriisitilanne. Perheneuvolaan voi hakeutua perusturvahenkilöstön suosittelemana tai omatoimisesti varaamalla ajan suoraan Perheneuvolan ajanvarauksesta. PERHEKESKUS Erityistyöntekijät Perheneuvola Koulutiimi Mielenterveystoimisto Nuorisotiimi

10 SOSIAALIPALVELUJEN tehtävänä on edistää lasten ja perheiden hyvinvointia, sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Näitä sosiaalipalveluja ovat mm. toimeentulotuki, lastensuojelu, isyyden selvitykset, olosuhdeselvitykset, päihdepalvelut, vammaispalvelut ja pakolaistyö. Työmuotoina käytetään ohjausta ja neuvontaa. Tämän lisäksi voidaan tehdä kotikäyntejä ja näiden lisäksi tarjota muita erilaisia tukitoimia. Työtä tehdään moniammatillisesti, työparityöskentelynä ja erilaisten yhteistyöverkostojen kanssa. Taloudellista tukea annetaan myös lastensuojelullisin perustein. Kotihoito järjestää tarvittaessa lasten- ja kodinhoidon apua perheille. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä huolehtii vammaisille tarkoitettujen palveluiden ja tukitoimien järjestämisestä. Näitä palveluja ovat mm. kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, asunnon muutostyöt sekä palveluasuminen. Kuntoutusohjaaja ohjaa, neuvoo ja tukee pitkäaikaissairaita ja vammaisia sekä heidän läheisiään tavoitteena lisätä kuntoutujan itsenäisen elämän taitoja sekä toimintamahdollisuuksia palvelujärjestelmässä. Aloitteen kuntoutusohjaukseen voivat tehdä terveydenhuollon, sosiaalitoimen tai jonkin muun kuntoutustahon työntekijät tai asiakas itse. Lähetettä ei tarvita. Kuntoutusohjaus on asiakkaalle ja hänen perheelleen maksutonta Perhetyöntekijä toimii lapsiperheissä tukien, neuvoen ja ohjaten perheitä itsenäiseen jaksamiseen ja arjen sujumiseen. Perhetyöntekijöitä on sekä sosiaalipalveluissa että varhaiskasvatuksessa. Perhe voi ottaa itse yhteyden perhetyöntekijään (kotihoito ja varhaiskasvatus) tai sitä voidaan tarjota lastensuojelullisin perustein. Koululaisperheet voivat ottaa yhteyden suoraan Nopsan perhetyöntekijään.

11 MUUT PALVELUT TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA (TAYS) on yleisin jatkotutkimuspaikka lasten kehityksellisissä häiriöissä. Kokonaiskehityksen ongelmissa lapset lähetetään yleensä lastenneurologian poliklinikalle, puheen ja kielen ongelmissa foniatrian poliklinikalle ja käyttäytymisen sekä psyykkisten pulmien takia lastenpsykiatriselle tai lasten neuropsykiatriselle poliklinikalle. Kehitysvammaiset lapset käyvät yleensä kehitysvammapoliklinikalla. Ylöjärvellä tehtyjä perustutkimuksia laajennetaan mahdollisen diagnoosin varmistamiseksi Taysin poliklinikoilla. Siellä tehdään myös tarvittavat kuntoutussuositukset, joita toteutetaan joko kaupungin omina palveluina tai yksityisillä palveluntuottajilla. KANSANELÄKELAITOS (KELA) tukee erityistä tukea tarvitsevaa lasta ja hänen perhettään monin tavoin. Perheen on mahdollista hakea lapsen hoitotukea perheelle aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista ja erityisjärjestelyistä. Kela voi maksaa erityishoitorahaa silloin kun vanhempi on estynyt työnteosta lapsen hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen takia. Kela korvaa vaikeavammaisten lasten kuntoutuksena järjestettävät terapiat sillä edellytyksellä, että lapsi saa vammaistukea. Kela korvaa myös muuta kuntoutusta esim. sopeutumisvalmennuskursseja. ( SEURAKUNTA järjestää monipuolista toimintaa lapsille ja heidän perheilleen. ( ) MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO (MLL) järjestää maksullista lastenhoitoapua sekä vuorovaikutusta tukevaa toimintaa vauvaperheille. ( )

12 VARHAINEN TUKI YLÖJÄRVELLÄ Lapsen perhe Huoli lapsen kehityksestä havaitaan Lastenneuvola Lapsen iänmukaiset tarkastukset Varhaiskasvatus Havainnointi Tarvittava tuki Perhekeskus Tutkimukset Terapia Yksityinen terapia ja kuntoutus TAYS Tutkimukset