KUNTOUTUSKOMPASSI VARHAISKUNTOUTUSPALVELUT YLÖJÄRVELLÄ.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTOUTUSKOMPASSI VARHAISKUNTOUTUSPALVELUT YLÖJÄRVELLÄ. www.ylojarvi.fi"

Transkriptio

1 KUNTOUTUSKOMPASSI VARHAISKUNTOUTUSPALVELUT YLÖJÄRVELLÄ

2 Kuntoutuskompassin tarkoituksena on antaa tietoa päivähoitoikäisten lasten vanhemmille sekä kaupungin henkilöstölle varhaiskasvatuksen kuntoutustoiminnasta Ylöjärvellä. Esite on laadittu vuonna 2004 Ylöjärven kaupungissa. Esite on päivitetty 2012 yhteistyössä lastenneuvolan, perhekeskuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kansikuva: Anni Listenmaa

3 VARHAISKUNTOUTUS Huoli lapsen kehityksestä voi tulla joko vanhempien tai kasvatushenkilöstön havaintojen pohjalta. Silloin on tärkeää että yhdessä pohditaan tilannetta. Varhainen tuki estää lapsen vaikeuksien kasaantumista ja pitkittymistä. Siksi on tärkeää, että tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman pian kun tuen tarve on havaittu. Tuen tarve lapsilla vaihtelee. Lapsi voi tarvita tilapäistä tukea tai tuen tarve voi olla pitkäkestoisempaa. Tärkeää on saada lapsen arki toimivaksi ja siksi tukitoimet suunnitellaan arkeen. Tässä suunnittelussa yhteistyö vanhempien ja kasvatushenkilöstön välillä on erityisen tärkeää. Tärkeää on luoda lapsesta kokonaiskuva, hänen vahvuuksistaan ja häntä kiinnostavista ja innostavista asioista. Lasten tutkiminen, kuntouttaminen ja opettaminen tuloksellisesti edellyttävät kuntatasolla joustavaa yhteistyötä. Lasten kuntoutukseen tukiverkkona voivat osallistua vanhempien lisäksi kunnan terveydenhuolto, päivähoito, koulutoimi, sosiaalitoimi ja Perhekeskuksen työntekijät. TUEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle lapsen päiväkotiin. Tärkeää on että lapsi saa toimia ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Varhaiskasvatuksen tukitoimina lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Päivittäisessä kasvatustoiminnassa toteutetaan pienryhmätoimintaa, tuetaan lapsen omatoiminnan ohjausta ja vahvistetaan lapsen itsetuntoa tarjoamalla mahdollisimman paljon onnistumisen kokemuksia. Arjen kuntouttavia elementtejä ovat myös lämmin vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä sekä arkea ohjaava struktuuri.

4 MILLOIN LAPSET TARVITSEVAT TUKEA? Lapsi voi tarvita erityistä tukea puheen- ja kielen kehityksen ongelmien, liikkumiseen liittyvien vaikeuksien tai kokonaiskehityksen viiveen vuoksi. Lisäksi tukea voidaan tarvita tarkkaavaisuuden pulmien, vuorovaikutusongelmien, aistivammojen tai tunneelämän pulmien vuoksi. Lisäksi lapsella tai lapsen perheellä voi tilapäisesti olla erityisen tuen tarvetta muuttuvien perheolojen vuoksi (esim. sairaus, avioero, kuolemantapaus tai päihdeongelmat perheessä). Myös maahanmuuttajalapsilla saattaa olla joko pysyvää tai tilapäistä tuen tarvetta kieleen ja kulttuuriin sopeutumisessa. KIELEN KEHITYKSEEN LIITTYVÄT PULMAT voivat tulla esiin sekä puheen tuottamisessa että ymmärtämisessä. Lapsi, jonka kielen kehitys on viivästynyttä, ei opi puhumaan ikäistensä tavoin. Ensisanat voivat tulla myöhään tai lapsen puhe on vähäistä tai poikkeavaa. Lapsella voi olla myös vaikeutta ymmärtää hänelle suunnattua puhetta. Joskus kyseessä voi olla ensimmäinen havainto kielen kehityksen erityisvaikeudesta tai laajemmasta viiveestä lapsen kehityksessä. Kielellisten ongelmien vaikeusaste vaihtelee suuresti. Vaikeimmissa pulmissa puhutaan kielen kehityksen erityisvaikeudesta (dysfasiasta). Tällöin lapsella on usein sekä puheen tuotossa että ymmärtämisessä vaikeuksia. Vuorovaikutuksellisen kommunikoinnin tukena ja tarvittaessa puheen tilalla suositellaan käytettävän korvaavia kommunikaatiomenetelmiä, esim. viittomia tai kuvia. Näiden kommunikaatiomenetelmien käyttö myös tukee lapsen kielen kehittymistä. Lapsella, jolla on kielen kehityksen erityisvaikeus, voi olla myös vaikeuksia käyttää puhetta tarkoituksenmukaisesti. Hän voi puhua selkeästi, mutta esim. tilanteeseen kuulumattomia asioita tai vain toistella kuulemiaan lauseita. Lapsen kasvaessa kielelliset vaikeudet joko häviävät kokonaan, lieventyvät tai muuttavat muotoaan riippuen lapsen yksilöllisestä kehityksestä ja kielellisten vaikeuksien asteesta. Pienen lapsen puheen niukkuus ja epäselvyys saattaa esim. esikouluikäisenä jatkua äänteellisenä epäselvyytenä ja kertomisen tai luetun kuuntelemisen vaikeutena. Kouluikäisillä kielellinen erityisvaikeus ilmenee usein lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksina ja/tai luetun ymmärtämisen pulmina. Näillä lapsilla voi olla myös hankaluuksia toimia moniosaisten ohjeiden mukaan. Kielelliset vaikeudet ovat usein yhteydessä myös laajempiin oppimisvaikeuksiin tai muihin erityisvaikeuksiin kuten tarkkaavuuden tai motoriikan ongelmiin. Puheen ongelmana voi olla myös sujumattomuus (esim. änkytys) tai puheen laadun ongelmat (esim. äänen käheys). Lievimmissä pulmissa lapsella voi olla vain kapeaalainen vaikeus kuten yhden äänteen (esim. r-äänne) ääntämisvaikeus. MOTORISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVÄT PULMAT ilmenevät vaikeuksina liikkumisessa ja/tai käden taitojen hallinnassa. Lapsen motorinen kehitys on hidasta, lapsi oppii kävelemään myöhään tai hän kaatuilee ja törmäilee helposti. Kehonhallinnan vaikeudet saattavat aiheuttaa pulmia liikuntaleikeissä ja käden taitoja

5 vaativissa toiminnoissa. Liikkumisen hallinnan ongelmat voivat näkyä myös liiallisena voimankäyttönä ja liikkeiden rajuutena. Puheen tuoton ongelmissa on usein taustalla myös suunmotoriikan ongelmia. Myös erilaiset sairaudet ja vammat, kuten cp-vamma tai lihasdystrofia, aiheuttavat vaikeuksia motorisissa taidoissa. YLIVILKKAUS- JA TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖ (ADHD) ilmenee keskittymiskyvyttömyytenä (lyhytjänteisyys, häiriöherkkyys) ja impulsiivisuutena (vaikeus pysyä paikoillaan, kärsimättömyys). Tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen on vaikea ohjata ja säädellä omaa toimintaansa eri arjen tilanteissa. Lapsella voi olla myös tarkkaamattomuutta ilman ylivilkkautta, jolloin käytetään kirjainlyhennettä ADD. TUNNE-ELÄMÄÄN JA KÄYTTÄYTYMISEEN LIITTYVÄT PULMAT saattavat näkyä lapsella ongelmina ryhmä- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Tällöin lapsi saattaa käyttäytyä levottomasti, aggressiivisesti tai muuten poikkeavasti ja on vaikeasti ohjailtavissa. Lapsi voi myös vetäytyä tai olla passiivinen. Lapsella vaikeudet voivat tulla esille keskittymisvaikeuksina, psykosomaattisina oireina ja sairasteluna, masentuneisuutena, syömis- tai nukkumisvaikeutena tai tuhrimisena. Lapsen oireilun taustalla voi olla perheen vuorovaikutussuhteiden ongelmia tai lapsella voi lisäksi olla kehityksellistä vaikeutta säädellä omia tunteitaan ja käyttäytymistään. KOKONAISKEHITYKSEN VIIVEESTÄ puhutaan silloin kun lapsen kehitys on monella osa-alueella jäljessä ikätovereihin nähden. Laaja-alaisessa kokonaiskehityksen viiveessä voi olla kyse kehitysvammaisuudesta, jolloin lapsen kehitys on ennen syntymää tai kehitysiässä saadun sairauden, geneettisen poikkeavuuden tai vamman vuoksi estynyt tai häiriintynyt merkittävästi. Kehitysvammainen lapsi kehittyy useimmilla taitoalueilla ikäistään hitaammin ja taidot jäävät alle selvästi ikätason myös lapsen kasvaessa. AUTISMI on laaja-alainen neurobiologinen kehityshäiriö, joka ilmenee vaikeana sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen häiriönä sekä epätyypillisenä käyttäytymisenä. Autismiin liittyy tyypillisesti poikkeava aistiärsykkeisiin reagointi kuten erikoiset reagointitavat ääniin, valoon, kylmään, kuumaan, hajuihin ja makuihin sekä poikkeavat leikit ja toistavat toiminnot eri kehonosilla ja leikissä. Autismiin liittyy usein kehitysvammaisuutta. Aspergerin oireyhtymä on yksi autismin kirjon ilmenemismuoto. Keskeistä ovat vaikeudet vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa. Tyypillistä oireyhtymälle on mielenkiinnon kohteiden ja toimintojen rajoittuneisuus, kaavamainen toistaminen sekä rutiinit ja rituaalit. Tällainen lapsi saattaa olla liikkeissään kömpelö ja vuorovaikutteisen kielen käyttö on hankalaa. Poikkeava aistiärsykkeisiin reagointi kuuluu usein myös Aspergerin oireyhtymään. AISTIVAMMAT kuten näkövammat ja kuulovammat jaetaan aistivamman vaikeuden mukaan. Aistivammat saattavat vaikuttaa lapsen puheen- ja kielenkehitykseen, liikkumiseen, käyttäytymiseen tai tunne-elämään.

6 VARHAINEN TUKI JA KUNTOUTUSMUODOT Kuntoutus on kokonaisvaltaista lapsen kehityksen tukemista, joka sisältää lapsen arkielämän puitteet ja tarvittavat kuntoutusmuodot. Arjen rutiinit ja selkeästi jäsennelty päivä ovat tärkeitä tukea tarvitsevalle lapselle sekä kotona että päivähoidossa. VARHAISKASVATUS on usein ensimmäinen kuntouttava tukimuoto lapselle ja hänen perheelleen. Päivähoidon päivärytmi on jo luonnostaan säännöllinen ja jäsennelty. Kuntoutuksellisia tavoitteita tukee se, että päivä aloitetaan aina samaan aikaan ja hoitopäivät ovat viikon aikana peräkkäin. PUHETERAPIA on lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvaa terapeuttista kielen, puheen, äänen ja kommunikaation sekä nielemisen häiriöiden tutkimista, hoitoa ja kuntoutusta. Sen tarkoituksena on poistaa, lieventää ja ehkäistä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmia sekä suun alueen lihaksiston motorisia toimintahäiriöitä. Puheterapia suunnitellaan asiakaskohtaisesti ja terapian sisältöihin vaikuttavat mm. asiakkaan ikä, häiriön laatu ja vaikeusaste. Puheterapia toteutetaan yksilö- ja/tai ryhmäterapiana. Puheterapian tavoitteena on luoda edellytykset toimivalle kommunikaatiolle ja näin ollen keskeinen osa puheterapiakuntoutusta on perheen ohjaus sekä yhteistyö esim. päivähoidon ja koulutoimen kanssa. TOIMINTATERAPIA on lapsen toimintakykyyn kohdistuvaa kuntoutusta. Terapiassa ohjataan ja rohkaistaan lapsen kehitystä karkeamotoriikan, hienomotoriikan, tarkkaavuuden, omantoiminnan ohjaamisen ja sosiaalisten valmiuksien osalta. Toimintaterapia toteutetaan erilaisina tavoitteellisina leikkitilanteina, jotka suunnitellaan lapsen mielenkiinnon kohteita mukaillen joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. FYSIOTERAPIA on lapsen liikunnallista kehitystä tukevaa terapiaa. Fysioterapiassa arvioidaan lapsen fyysistä toimivuutta ja oikeita liikeratoja sekä lapsen rakenteellisia tekijöitä. Fysioterapeutti arvioi myös liikkumisen apuvälineiden tarvetta. NEUROPSYKOLOGINEN KUNTOUTUS on neuropsykologin antamaa henkisen toimintakyvyn parantamiseen tähtäävää kuntoutusta, joka perustuu tietoon aivoston ja käyttäytymisen välisistä suhteista. Kognitiivisten toimintojen ja tai/ käyttäytymisen neuropsykologinen kuntoutus toteutetaan joko yksilö- tai ryhmämuotoisena.

7 PERUSTURVAN PALVELUT YLÖJÄRVELÄISILLE LAPSIPERHEILLE LASTENNEUVOLA seuraa lapsen kehitystä, kasvua ja terveyttä sekä tukee perhettä osana kaupungin järjestämää perusterveydenhoitoa. Seuranta ja tuki alkavat äitiysneuvolassa jatkuen lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Toiminnan piirissä ovat kaikki kaupungissa asuvat lapset. Lapset käyvät pääsääntöisesti oman alueensa lastenneuvolan terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla. Terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen sekä muiden perusturvan työntekijöiden kanssa. Lastenneuvolatyötä tukevat myös fysioterapeutti, psykologi, puheterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Kun lapsen kehityksessä havaitaan jollain osa-alueella viivettä, poikkeavuutta tai erityistuen tarvetta, vanhempien kanssa sovitaan jatkotutkimuksista ja/tai seurannasta. Jatkotutkimukset määräytyvät lapsen ja perheen tilanteen mukaan. Lapsen siirtyessä neuvolasta kouluun yhteistyötä tehdään lasta jo hoitavien tahojen sekä kouluterveydenhuollon, koulun ja vanhempien kanssa, jotta siirtymävaihe sujuisi ongelmitta. VARHAISKASVATUS on osa lapsen kuntoutustoiminnan kokonaisuutta. Varhaiskasvatus ennaltaehkäisee, havainnoi ja kuntouttaa erilaisia lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyviä häiriöitä. Lisäksi päivähoito on yksi lastensuojelun tukitoimenpiteistä. Ylöjärvellä varhaiskasvatusta tarjotaan päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa (leikkitoiminta). Maksuton esiopetus järjestetään Ylöjärvellä päiväkodeissa tai koulujen yhteydessä. Ylöjärven kaupunki järjestää myös avointa toimintaa kotona oleville lapsille. Päivähoitomuodon valinnassa tärkeimpänä tekijänä ovat lapsen yksilölliset tarpeet. Lapsen ja perheen kannalta yleensä luontevin vaihtoehto on lähipäiväkoti tai perhepäivähoito, mikäli tarvittava kuntoutus voidaan järjestää siellä. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsen tuki voi olla kaikille lapsille tarjolla olevaa yleistä tukea tilapäisiin tuen tarpeisiin. Jos lapsi tarvitsee säännöllistä tukea, tehdään lapselle tehostetun tuen suunnitelma. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen erityistä tukea tarjotaan lapselle, jolla tuen tarve on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista. Tällöin lasten lukumäärää ryhmässä on pienennetty tai lapsiryhmässä on avustaja. Myös maahanmuuttajalapsille tarjotaan tehostettua varhaiskasvatuksen tukea suomen kielen oppimiseen Suomi toisena kielenä -suunnitelman mukaisesti.

8 Jos perusopetukselle asetettuja tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Tällöin oppivelvollisuus alkaa jo 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva lapsi kuuluu aina myös esiopetuksessa erityisen tuen piiriin. Mikäli tavallinen päivähoitoryhmä ei pysty tarjoamaan riittävästi lapsen tarvitsemaa erityistukea, vaihtoehtoina ovat integroitu erityisryhmä tai pienryhmä. Ryhmien kokonaisvahvuus on lasta, joista erityistä tukea tarvitsevia lapsia on 3-6. Ryhmissä toimii moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat erityislastentarhanopettaja ja/tai lastentarhanopettaja, lähihoitaja ja avustaja. Integroituja pienryhmiä muodostetaan tarpeen mukaan päiväkoteihin tai esiopetukseen eri kaupunginosiin. Vaikeasti allergiset lapset hoidetaan allergiaryhmässä Rinteen päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Ostopalveluna Tampereella hoidetaan mm. vaikeimmin kuulovammaiset lapset. Varhaiskasvatuksessa lapselle tarjottava tuki kirjataan yleisessä tuessa lapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetuksessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Tehostettu tuki kirjataan tehostetun tuen suunnitelmaan ja erityinen tuki erityisen tuen suunnitelmaan tai esiopetuksessa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. Säännöllisesti arvioitavissa suunnitelmissa sovitaan yhteistyössä tavoitteet ja toimintatavat lapsen tuelle.

9 PERHEKESKUS tukee ja edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia auttamalla heitä tarvittaessa erilaisissa kasvuun, kehitykseen, oppimiseen, kasvatukseen, kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen liittyvissä kysymyksissä. Perhekeskuksessa tutkitaan ja hoidetaan myös perheen ja parisuhteen vaikeuksia, mielenterveyden häiriöitä sekä selvitellään sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviä asioita. Perhekeskuksen erityistyöntekijät ja perheneuvola toimivat päivähoitoikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointiin liittyvissä asioissa yhdessä varhaiskasvatushenkilöstön ja neuvolan kanssa. Palvelumuotoina ovat mm. neuvonta, konsultaatio, tutkimukset ja erilaiset terapiat. Perhekeskuksen erityistyöntekijöitä ovat neuvolapsykologi, puheterapeutit ja sosiaalityöntekijä. He palvelevat lapsen perhettä ja lähipiiriä alle kouluikäisten lasten kasvuun, kehitykseen, kommunikaatioon, oppimiseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Erityistyöntekijöiden vastaanotolle tullaan pääsääntöisesti päivähoidon tai neuvolan lähetteellä. Perheneuvolassa toimii kaksi psykologi-sosiaalityöntekijätyöparia sekä konsultoiva lastenpsykiatri. Perheneuvolan työntekijät ovat erikoistuneet palvelemaan lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään monimuotoisissa lapsen kehitykseen, kasvatukseen, käyttäytymiseen ja tunne-elämään liittyvissä kysymyksissä. Perheneuvolasta saa apua, jos perheessä on ristiriitoja, ero- tai muu kriisitilanne. Perheneuvolaan voi hakeutua perusturvahenkilöstön suosittelemana tai omatoimisesti varaamalla ajan suoraan Perheneuvolan ajanvarauksesta. PERHEKESKUS Erityistyöntekijät Perheneuvola Koulutiimi Mielenterveystoimisto Nuorisotiimi

10 SOSIAALIPALVELUJEN tehtävänä on edistää lasten ja perheiden hyvinvointia, sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Näitä sosiaalipalveluja ovat mm. toimeentulotuki, lastensuojelu, isyyden selvitykset, olosuhdeselvitykset, päihdepalvelut, vammaispalvelut ja pakolaistyö. Työmuotoina käytetään ohjausta ja neuvontaa. Tämän lisäksi voidaan tehdä kotikäyntejä ja näiden lisäksi tarjota muita erilaisia tukitoimia. Työtä tehdään moniammatillisesti, työparityöskentelynä ja erilaisten yhteistyöverkostojen kanssa. Taloudellista tukea annetaan myös lastensuojelullisin perustein. Kotihoito järjestää tarvittaessa lasten- ja kodinhoidon apua perheille. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä huolehtii vammaisille tarkoitettujen palveluiden ja tukitoimien järjestämisestä. Näitä palveluja ovat mm. kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, asunnon muutostyöt sekä palveluasuminen. Kuntoutusohjaaja ohjaa, neuvoo ja tukee pitkäaikaissairaita ja vammaisia sekä heidän läheisiään tavoitteena lisätä kuntoutujan itsenäisen elämän taitoja sekä toimintamahdollisuuksia palvelujärjestelmässä. Aloitteen kuntoutusohjaukseen voivat tehdä terveydenhuollon, sosiaalitoimen tai jonkin muun kuntoutustahon työntekijät tai asiakas itse. Lähetettä ei tarvita. Kuntoutusohjaus on asiakkaalle ja hänen perheelleen maksutonta Perhetyöntekijä toimii lapsiperheissä tukien, neuvoen ja ohjaten perheitä itsenäiseen jaksamiseen ja arjen sujumiseen. Perhetyöntekijöitä on sekä sosiaalipalveluissa että varhaiskasvatuksessa. Perhe voi ottaa itse yhteyden perhetyöntekijään (kotihoito ja varhaiskasvatus) tai sitä voidaan tarjota lastensuojelullisin perustein. Koululaisperheet voivat ottaa yhteyden suoraan Nopsan perhetyöntekijään.

11 MUUT PALVELUT TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA (TAYS) on yleisin jatkotutkimuspaikka lasten kehityksellisissä häiriöissä. Kokonaiskehityksen ongelmissa lapset lähetetään yleensä lastenneurologian poliklinikalle, puheen ja kielen ongelmissa foniatrian poliklinikalle ja käyttäytymisen sekä psyykkisten pulmien takia lastenpsykiatriselle tai lasten neuropsykiatriselle poliklinikalle. Kehitysvammaiset lapset käyvät yleensä kehitysvammapoliklinikalla. Ylöjärvellä tehtyjä perustutkimuksia laajennetaan mahdollisen diagnoosin varmistamiseksi Taysin poliklinikoilla. Siellä tehdään myös tarvittavat kuntoutussuositukset, joita toteutetaan joko kaupungin omina palveluina tai yksityisillä palveluntuottajilla. KANSANELÄKELAITOS (KELA) tukee erityistä tukea tarvitsevaa lasta ja hänen perhettään monin tavoin. Perheen on mahdollista hakea lapsen hoitotukea perheelle aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista ja erityisjärjestelyistä. Kela voi maksaa erityishoitorahaa silloin kun vanhempi on estynyt työnteosta lapsen hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen takia. Kela korvaa vaikeavammaisten lasten kuntoutuksena järjestettävät terapiat sillä edellytyksellä, että lapsi saa vammaistukea. Kela korvaa myös muuta kuntoutusta esim. sopeutumisvalmennuskursseja. (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/alias/lapsiperhe) SEURAKUNTA järjestää monipuolista toimintaa lapsille ja heidän perheilleen. (http://www.ylojarvenseurakunta.fi/toiminta/lapset ) MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO (MLL) järjestää maksullista lastenhoitoapua sekä vuorovaikutusta tukevaa toimintaa vauvaperheille. (http://www.mll.fi/# )

12 VARHAINEN TUKI YLÖJÄRVELLÄ Lapsen perhe Huoli lapsen kehityksestä havaitaan Lastenneuvola Lapsen iänmukaiset tarkastukset Varhaiskasvatus Havainnointi Tarvittava tuki Perhekeskus Tutkimukset Terapia Yksityinen terapia ja kuntoutus TAYS Tutkimukset

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pappilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Yksilönä yhdessä Pappilan päiväkodin toiminta ajatus Pappilan päiväkoti Päiväkodin puh. Takahuhdinkatu 77 040 824 4601 33560 Tampere Johtajan

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

alle kouluikäisille ja alakouluikäisille lapsille sekä heidän perheilleen tarjottavat palvelut Lapualla

alle kouluikäisille ja alakouluikäisille lapsille sekä heidän perheilleen tarjottavat palvelut Lapualla alle kouluikäisille ja alakouluikäisille lapsille sekä heidän perheilleen tarjottavat palvelut Lapualla SISÄLTÖ 1. KAUPUNGIN PALVELUT - avoterveydenhuolto (neuvolat ja kouluterveydenhuolto) - varhaiskasvatus

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelut osana yleisiä palveluita Katriina Turku

Erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelut osana yleisiä palveluita Katriina Turku Erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelut osana yleisiä palveluita 11.9.2016 Katriina Turku Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO Erityistä

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

1. JOHDANTO... 3 5. VARHAISERITYISKASVATUKSEN JOHTAMISRAKENNE JA PÄÄTÖKSENTEKO... 21 6. PORVOON VARHAISERITYISKASVATUKSEN KEHITTÄMISKOHTEITA...

1. JOHDANTO... 3 5. VARHAISERITYISKASVATUKSEN JOHTAMISRAKENNE JA PÄÄTÖKSENTEKO... 21 6. PORVOON VARHAISERITYISKASVATUKSEN KEHITTÄMISKOHTEITA... VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 1.8.2012 alkaen Sivistyslautakunta 6.6.2012 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. VARHAISERITYISKASVATUKSEN NYKYTILANNE PORVOOSSA... 4 2.1 Erityistä tukea tarvitsevat lapset

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Sivistysvirasto Varhaiskasvatus VARHAISERITYISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

Naantalin kaupunki Sivistysvirasto Varhaiskasvatus VARHAISERITYISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Naantalin kaupunki Sivistysvirasto VARHAISERITYISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2014 2018 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 1 Sisällysluettelo Sivu JOHDANTO 2 VARHAISERITYISKASVATUKSEN

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA 2016-2017 VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Jakomäki-Puistola-Suutarila varhaiskasvatusalue Varhaiskasvatusvirasto HELSINGIN KAUPUNKI 1 26.5.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 ARVOT... 2 3 TOIMINTA-AJATUS...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa Saila Nevanen Socca Socca 6.5.2014 1 Katse lapseen -hanke Kaste rahotteinen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Päivähoidon Kuusikko-vertailu 2011 Päivähoitoikäiset (10kk 6v) ikäryhmittäin 31.12.2011 Kuusikon kunnissa sekä muutos

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus

KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 11.6.2015 Kasvun ja oppimisen palvelut Varhaiskasvatuspalvelut KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus Esiopetuksessa lapsen kasvun ja oppimisen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot