KUNTOUTUSKOMPASSI VARHAISKUNTOUTUSPALVELUT YLÖJÄRVELLÄ.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTOUTUSKOMPASSI VARHAISKUNTOUTUSPALVELUT YLÖJÄRVELLÄ. www.ylojarvi.fi"

Transkriptio

1 KUNTOUTUSKOMPASSI VARHAISKUNTOUTUSPALVELUT YLÖJÄRVELLÄ

2 Kuntoutuskompassin tarkoituksena on antaa tietoa päivähoitoikäisten lasten vanhemmille sekä kaupungin henkilöstölle varhaiskasvatuksen kuntoutustoiminnasta Ylöjärvellä. Esite on laadittu vuonna 2004 Ylöjärven kaupungissa. Esite on päivitetty 2012 yhteistyössä lastenneuvolan, perhekeskuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kansikuva: Anni Listenmaa

3 VARHAISKUNTOUTUS Huoli lapsen kehityksestä voi tulla joko vanhempien tai kasvatushenkilöstön havaintojen pohjalta. Silloin on tärkeää että yhdessä pohditaan tilannetta. Varhainen tuki estää lapsen vaikeuksien kasaantumista ja pitkittymistä. Siksi on tärkeää, että tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman pian kun tuen tarve on havaittu. Tuen tarve lapsilla vaihtelee. Lapsi voi tarvita tilapäistä tukea tai tuen tarve voi olla pitkäkestoisempaa. Tärkeää on saada lapsen arki toimivaksi ja siksi tukitoimet suunnitellaan arkeen. Tässä suunnittelussa yhteistyö vanhempien ja kasvatushenkilöstön välillä on erityisen tärkeää. Tärkeää on luoda lapsesta kokonaiskuva, hänen vahvuuksistaan ja häntä kiinnostavista ja innostavista asioista. Lasten tutkiminen, kuntouttaminen ja opettaminen tuloksellisesti edellyttävät kuntatasolla joustavaa yhteistyötä. Lasten kuntoutukseen tukiverkkona voivat osallistua vanhempien lisäksi kunnan terveydenhuolto, päivähoito, koulutoimi, sosiaalitoimi ja Perhekeskuksen työntekijät. TUEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle lapsen päiväkotiin. Tärkeää on että lapsi saa toimia ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Varhaiskasvatuksen tukitoimina lapsen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista ympäristöä mukautetaan lapselle sopivaksi. Päivittäisessä kasvatustoiminnassa toteutetaan pienryhmätoimintaa, tuetaan lapsen omatoiminnan ohjausta ja vahvistetaan lapsen itsetuntoa tarjoamalla mahdollisimman paljon onnistumisen kokemuksia. Arjen kuntouttavia elementtejä ovat myös lämmin vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä sekä arkea ohjaava struktuuri.

4 MILLOIN LAPSET TARVITSEVAT TUKEA? Lapsi voi tarvita erityistä tukea puheen- ja kielen kehityksen ongelmien, liikkumiseen liittyvien vaikeuksien tai kokonaiskehityksen viiveen vuoksi. Lisäksi tukea voidaan tarvita tarkkaavaisuuden pulmien, vuorovaikutusongelmien, aistivammojen tai tunneelämän pulmien vuoksi. Lisäksi lapsella tai lapsen perheellä voi tilapäisesti olla erityisen tuen tarvetta muuttuvien perheolojen vuoksi (esim. sairaus, avioero, kuolemantapaus tai päihdeongelmat perheessä). Myös maahanmuuttajalapsilla saattaa olla joko pysyvää tai tilapäistä tuen tarvetta kieleen ja kulttuuriin sopeutumisessa. KIELEN KEHITYKSEEN LIITTYVÄT PULMAT voivat tulla esiin sekä puheen tuottamisessa että ymmärtämisessä. Lapsi, jonka kielen kehitys on viivästynyttä, ei opi puhumaan ikäistensä tavoin. Ensisanat voivat tulla myöhään tai lapsen puhe on vähäistä tai poikkeavaa. Lapsella voi olla myös vaikeutta ymmärtää hänelle suunnattua puhetta. Joskus kyseessä voi olla ensimmäinen havainto kielen kehityksen erityisvaikeudesta tai laajemmasta viiveestä lapsen kehityksessä. Kielellisten ongelmien vaikeusaste vaihtelee suuresti. Vaikeimmissa pulmissa puhutaan kielen kehityksen erityisvaikeudesta (dysfasiasta). Tällöin lapsella on usein sekä puheen tuotossa että ymmärtämisessä vaikeuksia. Vuorovaikutuksellisen kommunikoinnin tukena ja tarvittaessa puheen tilalla suositellaan käytettävän korvaavia kommunikaatiomenetelmiä, esim. viittomia tai kuvia. Näiden kommunikaatiomenetelmien käyttö myös tukee lapsen kielen kehittymistä. Lapsella, jolla on kielen kehityksen erityisvaikeus, voi olla myös vaikeuksia käyttää puhetta tarkoituksenmukaisesti. Hän voi puhua selkeästi, mutta esim. tilanteeseen kuulumattomia asioita tai vain toistella kuulemiaan lauseita. Lapsen kasvaessa kielelliset vaikeudet joko häviävät kokonaan, lieventyvät tai muuttavat muotoaan riippuen lapsen yksilöllisestä kehityksestä ja kielellisten vaikeuksien asteesta. Pienen lapsen puheen niukkuus ja epäselvyys saattaa esim. esikouluikäisenä jatkua äänteellisenä epäselvyytenä ja kertomisen tai luetun kuuntelemisen vaikeutena. Kouluikäisillä kielellinen erityisvaikeus ilmenee usein lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksina ja/tai luetun ymmärtämisen pulmina. Näillä lapsilla voi olla myös hankaluuksia toimia moniosaisten ohjeiden mukaan. Kielelliset vaikeudet ovat usein yhteydessä myös laajempiin oppimisvaikeuksiin tai muihin erityisvaikeuksiin kuten tarkkaavuuden tai motoriikan ongelmiin. Puheen ongelmana voi olla myös sujumattomuus (esim. änkytys) tai puheen laadun ongelmat (esim. äänen käheys). Lievimmissä pulmissa lapsella voi olla vain kapeaalainen vaikeus kuten yhden äänteen (esim. r-äänne) ääntämisvaikeus. MOTORISEEN KEHITYKSEEN LIITTYVÄT PULMAT ilmenevät vaikeuksina liikkumisessa ja/tai käden taitojen hallinnassa. Lapsen motorinen kehitys on hidasta, lapsi oppii kävelemään myöhään tai hän kaatuilee ja törmäilee helposti. Kehonhallinnan vaikeudet saattavat aiheuttaa pulmia liikuntaleikeissä ja käden taitoja

5 vaativissa toiminnoissa. Liikkumisen hallinnan ongelmat voivat näkyä myös liiallisena voimankäyttönä ja liikkeiden rajuutena. Puheen tuoton ongelmissa on usein taustalla myös suunmotoriikan ongelmia. Myös erilaiset sairaudet ja vammat, kuten cp-vamma tai lihasdystrofia, aiheuttavat vaikeuksia motorisissa taidoissa. YLIVILKKAUS- JA TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖ (ADHD) ilmenee keskittymiskyvyttömyytenä (lyhytjänteisyys, häiriöherkkyys) ja impulsiivisuutena (vaikeus pysyä paikoillaan, kärsimättömyys). Tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen on vaikea ohjata ja säädellä omaa toimintaansa eri arjen tilanteissa. Lapsella voi olla myös tarkkaamattomuutta ilman ylivilkkautta, jolloin käytetään kirjainlyhennettä ADD. TUNNE-ELÄMÄÄN JA KÄYTTÄYTYMISEEN LIITTYVÄT PULMAT saattavat näkyä lapsella ongelmina ryhmä- ja muissa vuorovaikutustilanteissa. Tällöin lapsi saattaa käyttäytyä levottomasti, aggressiivisesti tai muuten poikkeavasti ja on vaikeasti ohjailtavissa. Lapsi voi myös vetäytyä tai olla passiivinen. Lapsella vaikeudet voivat tulla esille keskittymisvaikeuksina, psykosomaattisina oireina ja sairasteluna, masentuneisuutena, syömis- tai nukkumisvaikeutena tai tuhrimisena. Lapsen oireilun taustalla voi olla perheen vuorovaikutussuhteiden ongelmia tai lapsella voi lisäksi olla kehityksellistä vaikeutta säädellä omia tunteitaan ja käyttäytymistään. KOKONAISKEHITYKSEN VIIVEESTÄ puhutaan silloin kun lapsen kehitys on monella osa-alueella jäljessä ikätovereihin nähden. Laaja-alaisessa kokonaiskehityksen viiveessä voi olla kyse kehitysvammaisuudesta, jolloin lapsen kehitys on ennen syntymää tai kehitysiässä saadun sairauden, geneettisen poikkeavuuden tai vamman vuoksi estynyt tai häiriintynyt merkittävästi. Kehitysvammainen lapsi kehittyy useimmilla taitoalueilla ikäistään hitaammin ja taidot jäävät alle selvästi ikätason myös lapsen kasvaessa. AUTISMI on laaja-alainen neurobiologinen kehityshäiriö, joka ilmenee vaikeana sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen häiriönä sekä epätyypillisenä käyttäytymisenä. Autismiin liittyy tyypillisesti poikkeava aistiärsykkeisiin reagointi kuten erikoiset reagointitavat ääniin, valoon, kylmään, kuumaan, hajuihin ja makuihin sekä poikkeavat leikit ja toistavat toiminnot eri kehonosilla ja leikissä. Autismiin liittyy usein kehitysvammaisuutta. Aspergerin oireyhtymä on yksi autismin kirjon ilmenemismuoto. Keskeistä ovat vaikeudet vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa. Tyypillistä oireyhtymälle on mielenkiinnon kohteiden ja toimintojen rajoittuneisuus, kaavamainen toistaminen sekä rutiinit ja rituaalit. Tällainen lapsi saattaa olla liikkeissään kömpelö ja vuorovaikutteisen kielen käyttö on hankalaa. Poikkeava aistiärsykkeisiin reagointi kuuluu usein myös Aspergerin oireyhtymään. AISTIVAMMAT kuten näkövammat ja kuulovammat jaetaan aistivamman vaikeuden mukaan. Aistivammat saattavat vaikuttaa lapsen puheen- ja kielenkehitykseen, liikkumiseen, käyttäytymiseen tai tunne-elämään.

6 VARHAINEN TUKI JA KUNTOUTUSMUODOT Kuntoutus on kokonaisvaltaista lapsen kehityksen tukemista, joka sisältää lapsen arkielämän puitteet ja tarvittavat kuntoutusmuodot. Arjen rutiinit ja selkeästi jäsennelty päivä ovat tärkeitä tukea tarvitsevalle lapselle sekä kotona että päivähoidossa. VARHAISKASVATUS on usein ensimmäinen kuntouttava tukimuoto lapselle ja hänen perheelleen. Päivähoidon päivärytmi on jo luonnostaan säännöllinen ja jäsennelty. Kuntoutuksellisia tavoitteita tukee se, että päivä aloitetaan aina samaan aikaan ja hoitopäivät ovat viikon aikana peräkkäin. PUHETERAPIA on lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvaa terapeuttista kielen, puheen, äänen ja kommunikaation sekä nielemisen häiriöiden tutkimista, hoitoa ja kuntoutusta. Sen tarkoituksena on poistaa, lieventää ja ehkäistä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmia sekä suun alueen lihaksiston motorisia toimintahäiriöitä. Puheterapia suunnitellaan asiakaskohtaisesti ja terapian sisältöihin vaikuttavat mm. asiakkaan ikä, häiriön laatu ja vaikeusaste. Puheterapia toteutetaan yksilö- ja/tai ryhmäterapiana. Puheterapian tavoitteena on luoda edellytykset toimivalle kommunikaatiolle ja näin ollen keskeinen osa puheterapiakuntoutusta on perheen ohjaus sekä yhteistyö esim. päivähoidon ja koulutoimen kanssa. TOIMINTATERAPIA on lapsen toimintakykyyn kohdistuvaa kuntoutusta. Terapiassa ohjataan ja rohkaistaan lapsen kehitystä karkeamotoriikan, hienomotoriikan, tarkkaavuuden, omantoiminnan ohjaamisen ja sosiaalisten valmiuksien osalta. Toimintaterapia toteutetaan erilaisina tavoitteellisina leikkitilanteina, jotka suunnitellaan lapsen mielenkiinnon kohteita mukaillen joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. FYSIOTERAPIA on lapsen liikunnallista kehitystä tukevaa terapiaa. Fysioterapiassa arvioidaan lapsen fyysistä toimivuutta ja oikeita liikeratoja sekä lapsen rakenteellisia tekijöitä. Fysioterapeutti arvioi myös liikkumisen apuvälineiden tarvetta. NEUROPSYKOLOGINEN KUNTOUTUS on neuropsykologin antamaa henkisen toimintakyvyn parantamiseen tähtäävää kuntoutusta, joka perustuu tietoon aivoston ja käyttäytymisen välisistä suhteista. Kognitiivisten toimintojen ja tai/ käyttäytymisen neuropsykologinen kuntoutus toteutetaan joko yksilö- tai ryhmämuotoisena.

7 PERUSTURVAN PALVELUT YLÖJÄRVELÄISILLE LAPSIPERHEILLE LASTENNEUVOLA seuraa lapsen kehitystä, kasvua ja terveyttä sekä tukee perhettä osana kaupungin järjestämää perusterveydenhoitoa. Seuranta ja tuki alkavat äitiysneuvolassa jatkuen lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Toiminnan piirissä ovat kaikki kaupungissa asuvat lapset. Lapset käyvät pääsääntöisesti oman alueensa lastenneuvolan terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla. Terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen sekä muiden perusturvan työntekijöiden kanssa. Lastenneuvolatyötä tukevat myös fysioterapeutti, psykologi, puheterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Kun lapsen kehityksessä havaitaan jollain osa-alueella viivettä, poikkeavuutta tai erityistuen tarvetta, vanhempien kanssa sovitaan jatkotutkimuksista ja/tai seurannasta. Jatkotutkimukset määräytyvät lapsen ja perheen tilanteen mukaan. Lapsen siirtyessä neuvolasta kouluun yhteistyötä tehdään lasta jo hoitavien tahojen sekä kouluterveydenhuollon, koulun ja vanhempien kanssa, jotta siirtymävaihe sujuisi ongelmitta. VARHAISKASVATUS on osa lapsen kuntoutustoiminnan kokonaisuutta. Varhaiskasvatus ennaltaehkäisee, havainnoi ja kuntouttaa erilaisia lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyviä häiriöitä. Lisäksi päivähoito on yksi lastensuojelun tukitoimenpiteistä. Ylöjärvellä varhaiskasvatusta tarjotaan päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa (leikkitoiminta). Maksuton esiopetus järjestetään Ylöjärvellä päiväkodeissa tai koulujen yhteydessä. Ylöjärven kaupunki järjestää myös avointa toimintaa kotona oleville lapsille. Päivähoitomuodon valinnassa tärkeimpänä tekijänä ovat lapsen yksilölliset tarpeet. Lapsen ja perheen kannalta yleensä luontevin vaihtoehto on lähipäiväkoti tai perhepäivähoito, mikäli tarvittava kuntoutus voidaan järjestää siellä. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsen tuki voi olla kaikille lapsille tarjolla olevaa yleistä tukea tilapäisiin tuen tarpeisiin. Jos lapsi tarvitsee säännöllistä tukea, tehdään lapselle tehostetun tuen suunnitelma. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen erityistä tukea tarjotaan lapselle, jolla tuen tarve on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista. Tällöin lasten lukumäärää ryhmässä on pienennetty tai lapsiryhmässä on avustaja. Myös maahanmuuttajalapsille tarjotaan tehostettua varhaiskasvatuksen tukea suomen kielen oppimiseen Suomi toisena kielenä -suunnitelman mukaisesti.

8 Jos perusopetukselle asetettuja tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Tällöin oppivelvollisuus alkaa jo 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva lapsi kuuluu aina myös esiopetuksessa erityisen tuen piiriin. Mikäli tavallinen päivähoitoryhmä ei pysty tarjoamaan riittävästi lapsen tarvitsemaa erityistukea, vaihtoehtoina ovat integroitu erityisryhmä tai pienryhmä. Ryhmien kokonaisvahvuus on lasta, joista erityistä tukea tarvitsevia lapsia on 3-6. Ryhmissä toimii moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat erityislastentarhanopettaja ja/tai lastentarhanopettaja, lähihoitaja ja avustaja. Integroituja pienryhmiä muodostetaan tarpeen mukaan päiväkoteihin tai esiopetukseen eri kaupunginosiin. Vaikeasti allergiset lapset hoidetaan allergiaryhmässä Rinteen päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Ostopalveluna Tampereella hoidetaan mm. vaikeimmin kuulovammaiset lapset. Varhaiskasvatuksessa lapselle tarjottava tuki kirjataan yleisessä tuessa lapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetuksessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Tehostettu tuki kirjataan tehostetun tuen suunnitelmaan ja erityinen tuki erityisen tuen suunnitelmaan tai esiopetuksessa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. Säännöllisesti arvioitavissa suunnitelmissa sovitaan yhteistyössä tavoitteet ja toimintatavat lapsen tuelle.

9 PERHEKESKUS tukee ja edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia auttamalla heitä tarvittaessa erilaisissa kasvuun, kehitykseen, oppimiseen, kasvatukseen, kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen liittyvissä kysymyksissä. Perhekeskuksessa tutkitaan ja hoidetaan myös perheen ja parisuhteen vaikeuksia, mielenterveyden häiriöitä sekä selvitellään sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviä asioita. Perhekeskuksen erityistyöntekijät ja perheneuvola toimivat päivähoitoikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointiin liittyvissä asioissa yhdessä varhaiskasvatushenkilöstön ja neuvolan kanssa. Palvelumuotoina ovat mm. neuvonta, konsultaatio, tutkimukset ja erilaiset terapiat. Perhekeskuksen erityistyöntekijöitä ovat neuvolapsykologi, puheterapeutit ja sosiaalityöntekijä. He palvelevat lapsen perhettä ja lähipiiriä alle kouluikäisten lasten kasvuun, kehitykseen, kommunikaatioon, oppimiseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Erityistyöntekijöiden vastaanotolle tullaan pääsääntöisesti päivähoidon tai neuvolan lähetteellä. Perheneuvolassa toimii kaksi psykologi-sosiaalityöntekijätyöparia sekä konsultoiva lastenpsykiatri. Perheneuvolan työntekijät ovat erikoistuneet palvelemaan lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään monimuotoisissa lapsen kehitykseen, kasvatukseen, käyttäytymiseen ja tunne-elämään liittyvissä kysymyksissä. Perheneuvolasta saa apua, jos perheessä on ristiriitoja, ero- tai muu kriisitilanne. Perheneuvolaan voi hakeutua perusturvahenkilöstön suosittelemana tai omatoimisesti varaamalla ajan suoraan Perheneuvolan ajanvarauksesta. PERHEKESKUS Erityistyöntekijät Perheneuvola Koulutiimi Mielenterveystoimisto Nuorisotiimi

10 SOSIAALIPALVELUJEN tehtävänä on edistää lasten ja perheiden hyvinvointia, sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Näitä sosiaalipalveluja ovat mm. toimeentulotuki, lastensuojelu, isyyden selvitykset, olosuhdeselvitykset, päihdepalvelut, vammaispalvelut ja pakolaistyö. Työmuotoina käytetään ohjausta ja neuvontaa. Tämän lisäksi voidaan tehdä kotikäyntejä ja näiden lisäksi tarjota muita erilaisia tukitoimia. Työtä tehdään moniammatillisesti, työparityöskentelynä ja erilaisten yhteistyöverkostojen kanssa. Taloudellista tukea annetaan myös lastensuojelullisin perustein. Kotihoito järjestää tarvittaessa lasten- ja kodinhoidon apua perheille. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä huolehtii vammaisille tarkoitettujen palveluiden ja tukitoimien järjestämisestä. Näitä palveluja ovat mm. kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, asunnon muutostyöt sekä palveluasuminen. Kuntoutusohjaaja ohjaa, neuvoo ja tukee pitkäaikaissairaita ja vammaisia sekä heidän läheisiään tavoitteena lisätä kuntoutujan itsenäisen elämän taitoja sekä toimintamahdollisuuksia palvelujärjestelmässä. Aloitteen kuntoutusohjaukseen voivat tehdä terveydenhuollon, sosiaalitoimen tai jonkin muun kuntoutustahon työntekijät tai asiakas itse. Lähetettä ei tarvita. Kuntoutusohjaus on asiakkaalle ja hänen perheelleen maksutonta Perhetyöntekijä toimii lapsiperheissä tukien, neuvoen ja ohjaten perheitä itsenäiseen jaksamiseen ja arjen sujumiseen. Perhetyöntekijöitä on sekä sosiaalipalveluissa että varhaiskasvatuksessa. Perhe voi ottaa itse yhteyden perhetyöntekijään (kotihoito ja varhaiskasvatus) tai sitä voidaan tarjota lastensuojelullisin perustein. Koululaisperheet voivat ottaa yhteyden suoraan Nopsan perhetyöntekijään.

11 MUUT PALVELUT TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA (TAYS) on yleisin jatkotutkimuspaikka lasten kehityksellisissä häiriöissä. Kokonaiskehityksen ongelmissa lapset lähetetään yleensä lastenneurologian poliklinikalle, puheen ja kielen ongelmissa foniatrian poliklinikalle ja käyttäytymisen sekä psyykkisten pulmien takia lastenpsykiatriselle tai lasten neuropsykiatriselle poliklinikalle. Kehitysvammaiset lapset käyvät yleensä kehitysvammapoliklinikalla. Ylöjärvellä tehtyjä perustutkimuksia laajennetaan mahdollisen diagnoosin varmistamiseksi Taysin poliklinikoilla. Siellä tehdään myös tarvittavat kuntoutussuositukset, joita toteutetaan joko kaupungin omina palveluina tai yksityisillä palveluntuottajilla. KANSANELÄKELAITOS (KELA) tukee erityistä tukea tarvitsevaa lasta ja hänen perhettään monin tavoin. Perheen on mahdollista hakea lapsen hoitotukea perheelle aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista ja erityisjärjestelyistä. Kela voi maksaa erityishoitorahaa silloin kun vanhempi on estynyt työnteosta lapsen hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen takia. Kela korvaa vaikeavammaisten lasten kuntoutuksena järjestettävät terapiat sillä edellytyksellä, että lapsi saa vammaistukea. Kela korvaa myös muuta kuntoutusta esim. sopeutumisvalmennuskursseja. (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/alias/lapsiperhe) SEURAKUNTA järjestää monipuolista toimintaa lapsille ja heidän perheilleen. (http://www.ylojarvenseurakunta.fi/toiminta/lapset ) MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO (MLL) järjestää maksullista lastenhoitoapua sekä vuorovaikutusta tukevaa toimintaa vauvaperheille. (http://www.mll.fi/# )

12 VARHAINEN TUKI YLÖJÄRVELLÄ Lapsen perhe Huoli lapsen kehityksestä havaitaan Lastenneuvola Lapsen iänmukaiset tarkastukset Varhaiskasvatus Havainnointi Tarvittava tuki Perhekeskus Tutkimukset Terapia Yksityinen terapia ja kuntoutus TAYS Tutkimukset

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Kannen valokuvat Tuuli Voitk

Kannen valokuvat Tuuli Voitk Kannen valokuvat Tuuli Voitk 2 3 Sisällysluettelo LINJAUKSET JA PERUSTA... 4 1. VARHAISERITYISKASVATUKSEN PERUSTA... 4 Lapsen tuen tarve ja sen arviointi... 4 Tuen tarpeen järjestämisen periaatteet...

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Puheen kehityksen ongelmat

Puheen kehityksen ongelmat Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 MEIDÄN PÄIVÄKOTI SALORINTEEN PÄIVÄKOTI sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä Siivikkalan kaupunginosassa. Pihaa ympäröi luonnonmetsä ja lähellä on

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

Varhaista tukea lapselle: tuen tarve ja tukemisen tavat lapsiryhmässä

Varhaista tukea lapselle: tuen tarve ja tukemisen tavat lapsiryhmässä Varhaista tukea lapselle: tuen tarve ja tukemisen tavat lapsiryhmässä Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski - Uudellamaalla Lapsen tuen tarve

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 Seinäjoen kaupunki/ Varhaiskasvatus Hyvä varhaiskasvatus Seinäjoella 3. Varhaiserityiskasvatuksen osio 2012 2 SISÄLLYS 1. VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUSTEN

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Hippoksen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Hippoksen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Hippoksen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Hippoksen päiväkoti on erikoistunut neurologisen kehityksen erityisvaikeuksissa tukea tarvitsevien lasten hoitoon ja kuntoutukseen. Lapset

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

alle kouluikäisille ja alakouluikäisille lapsille sekä heidän perheilleen tarjottavat palvelut Lapualla

alle kouluikäisille ja alakouluikäisille lapsille sekä heidän perheilleen tarjottavat palvelut Lapualla alle kouluikäisille ja alakouluikäisille lapsille sekä heidän perheilleen tarjottavat palvelut Lapualla SISÄLTÖ 1. KAUPUNGIN PALVELUT - avoterveydenhuolto (neuvolat ja kouluterveydenhuolto) - varhaiskasvatus

Lisätiedot

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty: Sivistyslautakunta 4.6.2009 31 2 SAATTEEKSI... 3 PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSPALVELUT:... 4 PERHETYÖ:... 4 LASTENNEUVOLA:... 4 SEURAKUNTA:... 5 MUUT TOIMIJAT:...

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015)

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina 2010 2014, kun vuosi 2010=1 1,140 1,120

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi

PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi Vanhemmille Tämä opas on tarkoitettu avuksi Teille hakiessanne lapsellenne päivähoitopaikkaa. Oppaassa kerrotaan

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Sivistysvirasto Varhaiskasvatus VARHAISERITYISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

Naantalin kaupunki Sivistysvirasto Varhaiskasvatus VARHAISERITYISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Naantalin kaupunki Sivistysvirasto VARHAISERITYISKASVATUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2014 2018 Naantalin kaupunki Varhaiserityiskasvatuksen toiminta- 1 Sisällysluettelo Sivu JOHDANTO 2 VARHAISERITYISKASVATUKSEN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

RESURSSIKERTOIMET 29.5.2012

RESURSSIKERTOIMET 29.5.2012 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jaoston liitteet 22.8.2012 RESURSSIKERTOIMET 29.5.2012 Kertoimien tavoitteena on kohdentaa rakenteelliset tukitoimet (pienryhmäpaikat, avustajat) oikein

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Opas vanhemmille

Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Opas vanhemmille Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Opas vanhemmille SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1. VARHAISKASVATUS... 4 KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA... 4 OHJAUTUMINEN

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

819/014/2013 Siv.ltk 29.9.2009 Siv.ltk 26.11.2013, päivitys VARHAISEN TUEN KÄSIKIRJA

819/014/2013 Siv.ltk 29.9.2009 Siv.ltk 26.11.2013, päivitys VARHAISEN TUEN KÄSIKIRJA 819/014/2013 Siv.ltk 29.9.2009 Siv.ltk 26.11.2013, päivitys VARHAISEN TUEN KÄSIKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. Varhaisen tuen määrittelyä 1.1 Varhaisen tuen tarpeessa oleva lapsi 1.2 Erityistä hoitoa ja kasvatusta

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

1. JOHDANTO... 3 5. VARHAISERITYISKASVATUKSEN JOHTAMISRAKENNE JA PÄÄTÖKSENTEKO... 21 6. PORVOON VARHAISERITYISKASVATUKSEN KEHITTÄMISKOHTEITA...

1. JOHDANTO... 3 5. VARHAISERITYISKASVATUKSEN JOHTAMISRAKENNE JA PÄÄTÖKSENTEKO... 21 6. PORVOON VARHAISERITYISKASVATUKSEN KEHITTÄMISKOHTEITA... VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 1.8.2012 alkaen Sivistyslautakunta 6.6.2012 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. VARHAISERITYISKASVATUKSEN NYKYTILANNE PORVOOSSA... 4 2.1 Erityistä tukea tarvitsevat lapset

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot