VALTION MAATALOUSKOETOIMINNAN JULKAISUJA N:o 4 TUTKIMUKSIA

Transkriptio

1 VALTION MAATALOUSKOETOIMINNAN JULKAISUJA N:o 4 TUTKIMUKSIA KOTIMAISTEN SONNIEN VAIKUTUKSESTA JÄLKELÄISTENSÄ MAIDONTUOTANTOON JA MAIDON RASVAPITOISUUTEEN I L.S.K. 82 OUNAAN, L.S.K. 74 MATIN JA I.S.K. 25 POMIN SUVUT T. TERHO MAATALOUSKOELAITOKSEN KOTIELÄINJALOSTUSOSASTON V.A. JOHTAJA 4. HELSINKI 926

2 VALTION MAATALOUSKOETOIMINNAN JULKAISUJA N:o 4 TUTKIMUKSIA KOTIMAISTEN SONNIEN VAIKUTUKSESTA JÄLKELÄISTENSÄ MAIDONTUOTANTOON JA MAIDON RASVAPITOISUUTEEN L.S.K. 82 OUNAAN, L.S.K. 74 MATIN JA I.S.K. 25 POMIN SUVUT T. TERHO MAATALOUSKOELAITOKSEN KOTI ELÄINJALOSTUSOSASTON V.A. JOHTAJA HELSINKI 926 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

3 ALKULAUSE. Seuraavassa julkaistaan ensimmäinen osa Maatalouskoelaitoksella alotetusta tutkimussarjasta, jolla pyritään selvittämään tähän asti siitokseen käytettyjen kotimaisten sonnien vaikutus jälkeläistensä tuotanto-ominaisuuksiin sekä siten osottamaan tässä suhteessa arvokkaimmat yksilöt ja linjat. Tutkimuksesta toivotaan myöskin saatavan lisäohjeita siihen, miten siitoseläinten valinta olisi käytännössä järjestettävä, jotta mahdollisimman suuri osa tnotannollisesti arvokkaista yksilöistä tulisi asianmukaisesti arvostelluksi ja tarkotuksenmukaisesti käytetyksi siitokseen. Tutkitun aineiston keruun ja Matemaattisen käsittelyn ovat ohjeitteni mukaan suorittaneet filosofianmaisteri ERIK BRUUN ja filosofiankanditaatti WILJO WMNIKAINEN, joista ensinmainittu on käsitellyt itäsuomalaisen ja jälkimmäinen länsisuomalaisen aineiston. Käsikirjotuksen on lukenut professori HARRY FEDERLEY, josta hyväntahtoisuudesta ja saamistani ohjeista täten saan esittää vilpittömät kiitokseni. Myöskin käytän tilaisuutta kiittääkseni karjan.jalostusyhdistysten toimihenkilöitä sekä: karjanomistajia siitä auliudesta, millä he aina sekä suullisesti että kirjallisesti ovat antaneet tutkimusta varten tarvittuja moninaisia tietoja. Tekijä.

4 SISÄLTÖ Sivu Johdanto 5 Aikaisemmat tutkimukset 9 Omat tutkimukset 22 Tulokset 39 Johtopäätelmiä 86 Käytetty kirjallisuus 89 Taululiitteet : Liite I. L. S. K. 82 Ounaan sukuun kuuluvien sormien tytärten keskituotannot niiden emien tuloksiin verrattuina 92 Liite II. L. S. K. 74 Matin sukuun kuuluvien sonnien tytärten keskituotannot niiden emien tuloksiin verrattuina 96 Liite III. I. S. K. 25 Pomin sukuun kuuluvien sonnien tytärten keskituotannot niiden emien tuloksiin verrattuina Liite IV. L. S. K. 82 Ounaan sukuun kuuluvien lehmien ja niiden emien tuotannot 8 Liite V. L. S. K. 74 Matin sukuun kuuluvien lehmien ja niiden emien tuotannot 5 Liite VI. I. S. K. 25 Pomin sukuun_ kuuluvien lelunien ja niiden emien tuotannot 2

5 Johdanto, Koska kotieläinten jalostuksessa tulos kokonaan riippuu siitä, minkälaisia yksilöitä onnistutaan siitokseen valitsemaan, on jalostajan tärkeimpänä, mutta samalla vaikeimpana tehtävänä yksilöiden perinnöllisen. laadun, n. s. siitosarvon määrääminen. Tämä tehtävä on erikoisen vaikea ensiksikin senvuoksi, että eläinten taloudellisesti tärkeimpien oininaisunksien kehitys on riippuvainen ulkonaisten olosuhteiden, varsinkin ruokinnan ja hoidon vaikutuksesta, jotka eri karjoissa suuresti vaihtelevat. Eläimen ilmiasun (fenotyypin) perusteella on siitä syystä vaikea päätellä sen perintöasun (genotyypin) laatua. Jos verrattavina olisi yksinomaan sellaisia eläimiä, jotka olisivat kehittyneet ja täysikasvuisinakin eläneet aivan saniallaisissa olosuhteissa, kävisi tosin eri yksilöiden ominaisuuksista, es.im. niiden tuotantomääristä, likimain selville niiden perityt taipumukset, genien yhteisvaikutus. Tällöinkään ei kuitenkaan voitasi tietää, missä määrin homo- tai heterotsygotisia niitä aiheuttavat perintöyksiköt ovat olleet. Eläinten perinnöllistä laatua ei senvuoksi yleensä voida; edes osapuilleenkaan määrätä muuten kuin niiden vanhempia ja esivanhempia y. m. sukulaisia sekä varsinkin jälkeläisiä tutkimalla. Kyseessäolevia tutkimuksia vaikeuttaa suuresti se seikka, että nautakarjan. meidän oloissamme tärkeimmät tuotanto-ominaisuudet, Maidontuotanto ja maidon rasvapitoisuus ilmenevät vain naaras-. puolisilla eläimillä, vaikka ne ilmeisesti periytyvät kummankin sukupuolen välityksellä. Tämä seikka on erikoisen tuntuva suuremmilla kotieläimillämme, joilla lisäksi on kovin pienet jälkeläismäärät. Aikaisemmin on koetettu sonnien samoinkuin lehmienkin tuotantoarvoa määritellä niiden erinäisten muiden ominaisuuksien, n. k. lypsytyylin ja maitomerkkien perusteella.. M. m. GATIDEN (6), KRONACIIR'ill () ja PETERs'in (7) tutkimukset ovat kuitenkin johtaneet siihen tulokseen, etteivät tällaiset merkit yksityistapauksissa läheskään aina pidä paikkaansa. PETERS'ill tutkimuksen mukaan olivat kyllä lypsytyyliset ja hyvämerkkiset lehmät yleensä eet parempia lypsäjiä kuin huonomerkkiset, mutta tästäkin säännöstä oli poikkeuksia. J. WILSON (ref. 2, siv. 86) väittää, että kaikilla hyvillä lypsylehmillä

6 6 on yhteisenä tuntomerkkinä hyvin kehittynyt, lypsyn jälkeen kutistuva utare ja hyvä ruokahalu, minkä ohella niiden ruumiissa ei hänen mukaansa ole rasvakerrostumia. Mitä ensiksikin ruokahaluun ja rehun edulliseen hyväksikäyttöön tulee, ovat ne ominaisia kaikille terveille ja elinvoimaisille eläimille, lainkaan riippumatta tuotantosuunnasta. Ne ovat myöskin nähtävästi lypsykyvystä riippumattomia ominaisuuksia, koska yhtä paljon lypsävät eläimet samallaisellakin ruokinnalla hyvin erilailla pysyvät kunnossa runsaimman tuotantonsa aikana. Rasvan keräytymiseen nähden pitänee WinsoN'in käsitys paikkansa vain runsaassa lypsyssä olevilla lehmillä. Ehtymisaikan aan sitävastoin voivat tuottavimmatkin lehmät nopeasti lihoa, kuten hän toisessa yhteydessä on huomauttanutkin (25, siv. 43). Tämä on lisäksi taloudellisesti varsin' arvokas ominaisuus, koska sellaiset eläimet ehtyneinä ollessaan tällöin saamistaan halvemmista rehuista siten keräävät varastoon rasvaa seuraavaa lypsykautta varten. Esiin. amerikkalaisen H. C: EcKLEs'inl) kokeet osottavat myöskin, että lehmät hyvässä lihassa poijittuaan antavat lypsykauden alussa tuntuvastikin rasvaisempaa maitoa kuin huonosti»tunnutettuina>>. Mitä taas tulee utareen laatuun, voidaan sen perusteella päätellä tuotannosta varsinaisesti vasta lehmän- lypsäessä, jolloin sen tuotanto jo on paljoa varmemmin määrättävissä suoranaisilla mittauksilla tai punnituksilla. Maitomerkkien arvo käykin varsin havainnollisesti ilmi esim, eräästä amerikkalaisen J. W. Go wen'in järjestämästä kokeesta (8). Hän antoi 9 kokeneen karjamiehen arvostella lehmien tuotantoa niiden ulkomuodon perusteella, jolloin kävi selville, että heistä vain 6 kykeni siten tyydystävästi erottamaan hyvät lypsylehmät huonommista 2). Son- Ref.: NILS FIANSSON: har kornas hull någon verkan på den lämnade mjölkens fetthalt? Landtmann en 93, s. 7. Ulkomuodon mukaan arvostellun ja todellisen tuotannon välinen korrelatio oli 6 arvostelijalla.476, 6 arvostelijalla.239 ja muilla seitsemällä peräkkäisenä päivänä toimitettu maitomäärän mittaus osottautui noin 2 kertaa täsmällisemmäksi tuotannon määräämistavaksi kuin ulkomuodon mukaan arvostelu. Samansuuntaisen tutkimuksen ovat tehneet norjalaiset P. TT= ja CHR. WRIEDT (24), joiden aineisto käsitti 22 yli 6 vuoden vanhaa, 7 eri karjaan kuuluvaa lehmää. Arvostelun, joka useissa karjoissa toimitettiin 2-3 kertaan, suorittivat lautakunnat, joille ei etukäteen oltu ilmotettu lehmien tuotantoja. Tulokseksi saatiin, että varsinkin lehmien yleisleima ja jossain määrin muidenkin maitomerkkien sekä maitomäärien välillä oli jonkinlainen vuorosuhde, joka kuitenkin vaihteli suuresti eri karjoissa, niin että se eräissä tapauksissa oli suorastaan negatiivinen. Myöskin todettiin, että mainittu vuorosuhde ilmeni selvimmin vanhemmilla ja äskenpoikineilla lehmillä, jolloin siis niiden tuotantokyky on helpoin määrätä suoranaisilla mittauksillakin. Tämän perusteella pitävätkin mainitut tutkijat muutamia rupsaimman lypsyn aikana toimitettuja maitomäärän mittauksia paljon varmempana lehmän tuotantokyvyn määräämistapana kuin maitomerkkien mukaan arvostelua.

7 nien maitomerkkien suhdetta niiden jälkeläisten tuotantoon ei ole sanottavasti tutkittu. Allekirj ottaneen suorittama tutkimus (23) sonnien vedinten pituuden merkityksestä tässä suhteessa johti kielteiseen tulokseen. Ottaen kuitenkin huomioon, mitä edellä on esitetty lehmien maitomerkkeihin nähden, sekä se, että useat näistä merkeistä esiintyvät vain lehmillä, tullaan siihen tulokseen, ettei sonnin ulkomuodon perusteella voida päätellä mitään sen maidontuotannon periyttämismahdollisuuksista. Mitä taas tulee maidon rasvapitoisuuteen, on se kaikkien suoritettujen tutkimusten mukaan täysin riippumaton eläinten ulkonaisista -merkeistä. Lukuisten tutkimusten mukaan periytyvät maidon- ja rasvantuotantokyky sekä emän että isän puolelta, ja vallitsee näiden ominaisuuksien välillä heikko negatiivinen vuorosuhde (korrelatio), kuten esim. PEARSON (ref.. 2, siv. 86) ja PEIGE (5) ovat osottaneet. Viimemainitulla seikalla ei kuitenkaan jalostuksen kannalta ole muuta merkitystä, kuin että se jonkin verran vaikeuttaa jalostusvalintaa runsaslypsyiseen ja rasvamaitoiseen karjakantaan pyrittäessä. Sellaisia yksilöitä, joissa nämä kummatkin ominaisuudet ovat yhtynein,ä; esiintyy tietenkin mainitusta vuorosuhteesta johtuen jonkin verran harvemmin, kuin asianlaita olisi vastaavien perintöyksiköiden ollessa toisistaan riippumattomia. Jalostussuuntaa määrättäessä ei tällä seikalla kuitenkaan ole samaa merkitystä kuin täydellisellä korrelatiolla, jonka jalostajat aikaisemmin ovat otaksuneet yleiseksi. Sellaisilla - paikkakunnilla, joilla rasva on maidon suhteellisesti kallein aines, kuten meillä yleensä on asianlaita, on tietenkin vaikeuksista huolimatta pyrittävä rasvamaitoisiin eläimiin, koska ne ovat edullisimpia. HA:NssoN'in toimittamien, J. HANSEN'ili y. m. suorittamiin määräyksiin perustavien tutkimusten (9, siv. 6) ja monien ruokintafysiologisten kokeiden mukaan tuottavat runsasrasvaiset lehmät nimittäin rasvaa keskimäärin tuntuvasti pienemmällä rehunkulutuksella rasvakiloa kohti, siis halvemmalla, kuin laihamaitoiset lehmät. Maitomäärän ja maidon rasvapitoisuuden verraten itsenäisestä periytymisestä johtuen on siitosvalin.n.assa siis myöskin kiinnitettävä huomio näihin kumpaankin ominaisuuteen erikseen. Eläinten siitosarvon määräämiseksi on karjanjalostuksessa näihin asti käytetty varsin epätarkkoja menetelmiä. Useimmiten on nuorten eläinten perinnöllistä laatua arvosteltu yksinomaan niiden suorassa linjassa olevien vanhempien ja esivanhempien ilmiasun mukaan. Tämän arvostelutavan puutteellisuudet ovat ilmeiset. Siinähän ei lainkaan oteta huomioon kysymyksessä olevien esivanhempien muita jälkeläisiä, jolloinka siis ensinmainittujen homo- tai heterotsgoottisuus tarkastettaviin ominaisuuksiin nähden jää täysin selvittämättä. Mil- 7

8 loin taas on toimitettu jälkeläisarvosteluja, ovat ne tapahtuneet muu- tamien parhaitten jälkeläisten mukaan, joko siten, että arvosteluun on otettu määräluku parhaita yksilöitä, tai ottamalla huomioon kaikki mäårätyn minimin, esim. kantakirjavaatimuksen täyttävät jälkeläiset.. Muiden jälkeläisten tuotannosta eivät esim. jalostusyhdistykset yleensä ole edes keränneet tietoja. Seuraavilla tutkimuksilla on tekijä tuotanto-ominaisuuksiin nähden koettanut mahdollisimman täsmällisesti määrätä sellaisten koti-, maisten. sonnien perinnöllisen laadun, joita on huomattavammassa, määrin käytetty siitokseen. Tutkimusaineistona on käytetty jalostustyön yhteydessä tehtyjä merkintöjä, jotka. edellämainituista syistä ovat suurelta, osalta olleet kerättävät suoraan karjanomistajien tarkastuskirj oista ja kotikantakirjoista. Riippuen lypsylehmien tuotantoominaisuuksiin vaikuttavien perintöyksiköiden ilmeisen suuresta lukumäärästä, johonka kysymykseen palaamme myöhemmin, sekä näiden, ominaisuuksien suuresta mukautuvaisuudesta (Modifikabilität), on kyseessäolevien yksiköiden yksityiskohtainen analysointi vaikea ellei mahdoton tehtävä. Likiarvojenkin saamiseksi tässä suhteessa tarvitaan sitä varten erityisesti järjestettyjä kokeita. Seuraavassa ei senvuoksi. ole pyrittykään mainitunlaiseen analysointiin, vaan on. tärkeimpänä päämääränä pidetty tutkittujen sonnien luokittamista hyviin, keskinkertaisiin ja huonoihin: Toiselta puolen ovat jo tällai- setkin tulokset käytänn.ölliselle jalostustyölle perin tärkeitä, koska niiden perusteella voidaan entistään paljoa suuremmalla, varmuudella valita siitokseen eläimiä, jotka kehittävät karjakantaa haluttuun suuntaan. Jalostuksessa voidaan siten päästä entistä varmemmin 'ja. nopeammin tuloksiin.,

9 Aikaisemmat tutkimukset. Eri rotuihin kuuluvilla eläimillä suoritetut tutkimukset ovat osottaneet, että eri sonnien vaikutus jälkeläistensä maidon- ja rasvantuotantoon vaihtelee samaan tapaan kuin yksityisten lehmien tuotantokykykin. Niinpä l'isiu'in (ref. 9. siv. 43) mukaan Kolle-Kollen tilalla Själland'illa ollut, punaiseen tanskalaiseen rotuun kuuluva sonni Dan on perinnöllisiin tuotantotaipumuksiinsa nähden ollut tuntuvasti karj ansa yläpuolella. Sen 67 tyttären keskituotanto nimittäin oli kg maitoa ja 3.9 % rasvaa, joka tulos ylitti 22 kilolla maitoa ja.52 % rasvaa niiden emien tuotannon. Vielä paremman tuloksen - rasvamäärään nähden antoi mainitun sonnin poika Hermod, jonka jälkeläisten rasvaprosentti vaihteli 3.8 ja 4.7 välillä. Sen tytärten. keskirasvaprosentti 4.2 ylitti.4 prosentilla niiden emien keskituloksen..omistajan onnistui myöhemminkin saada karjaansa hyviä sonneja; niin että Kolle-Kollen karjan, noin 6 lehmää, keskitulos - vuotiskautena kohosi 3.3 prosentista 4.o o. prosenttiin rasvaa, samalla kun keskimaitomäärä.tänä aikan lisääntyi 4 88 kg:sta kiloon. Maitomäärän lisääntyminen tosin voi, ainakin osaksi,. johtua parannetusta ruokinnasta, mutta tulos viittaa joka tapauk- sessa siihen, ettei maidontuotantokaan ole ainakaan huonontunut. NiLs HANSSON (9. siv. 45) on toimittanut vertailuja Malmön siitoskarjahuutokaupassa 93 myytäviksi tarjottujen 8 alankomaalaisrotuisen sonnin jälkeläisistä. Hän totesi tällöin, että eri sonnien jälkeläisten keskitulokset, varsinkin maitomäärät, olivat suuresti vaihdelleet. Niinikään vaihteli tytärten keskitulosten suhde niiden emien 'keskituloksiin eri tapauksissa huomattavasti. Suurin erotus tässä suhteessa oli Brage-nimisellä sormilla, jonka tytärten keskitulos oli 86 kg suurempi kuin emien., ja sonnilla Prins Adolf, jonka tytärten keskirasvaprosentti oli 7 % emien tulosta parempi. Tuotannon suurin lasku oli 464 kg maitoa (Quintus Gallus) ja.5 % rasvaa (Kaiser Wilhelm). Puheenaoleva tuotannon nousu tai lasku ei kuitenkaan, kuten HANSSON onkin huomauttanut, vielä sinällään ole ratkaiseva sonnien siitosarvoa määrättäessä. Eri 'sonnithan joutuvat käytetyiksi siitokseen erilaisten emien kanssa, joiden erilainen

10 vaikutus jälkeläisiinsä myöskin on otettava huomioon. Jos senvuoksi yllämainitun tytärten ja emien välisen erotuksen lisäksi otetaan huomioon kumpaistenkiri absoluuttiset tuotantomäärät, tulee parhaaksi sonniksi Zar, jonka 3 tyttären keskitulos oli 5 56 kg maitoa å 3.37 % rasvaa sekä lisäys emien keskituotantoon verraten 92 kg maitoa ja.,/, rasvaa. Huonoimman tuloksen oli antanut Caesar "-niminen sonni, jonka 6 tyttären keskituotanto oli 3 3 kg maitoa å 3.5 % rasvaa, jotka tulokset ovat jotenkin samat kuin emienkiu.. Ennen - mainitun Prins Adolf-nimisen sonnin poika Prins Reuss jätti jälkeläisilleen yllämainittuihin tuloksiin verraten erinomaisen rasvatuotantokyvyn. Sen 7 tyttären keskirasvaprosentti oli 3.6 eli.54 % parempi kuin emien. Samassa tutkimuksessa on HANSSON tarkastellut Albergan ayrshirekarjassa olleiden 5 sonnin vaikutusta jälkeläistensä tuotantoon, varsinkin niiden maidon rasvapitoisuuteen. Tutkimuksessa on vain 2 sonnin tyttäriä voitu verrata emiin samojen poikimakertojen tulosten perusteella. Toisen sonnin jälkeläiset olivat lisäksi niin nuoria, että sen 5 tyttärestä vain 6 oli ollut yli 2 vuoden tarkastettavana. Toisten 3 son.nin tytärten ja niiden emien välisessä vertailussa taas käytettiin perusteena kunkin eläimen kaikkien tarkastettujen vuosien keskitulosta, vaikkei emien tuotantotuloksia varhaisemmilta vuosilta ollutkaan saatavissa. Verratuista sonneista oli King V jättänyt jälkeläisilleen parhaan rasvantuotantokyvyn. Sen 5 tyttären keskirasvaprosentti oli 4.3, joka ylitti emien keskitulosta.4 prosentilla. King V:n tytärten maidontuotantoakin (keskitulos kg, emien 2 94 kg maitoa) on pidettävä hyvänä, kun otetaan huomioon niiden nuoruus. Parhaan maidontuotantokyvyn oli periyttänyt Rex-niminen sonni, jonka tytärten keskitulos oli 3 47 kg maitoa ja ylitys emiin verraten 689 kg. Sama sonni oli myöskin parantanut tytärtensä maidon rasvapitoisuutta, joka oli 3.9 % eli. s % emien keskitulosta parempi. Myöskin muiden kolmen sonnin tyttärien keskimääräinen maidontuotanto oli 2-3 kg emien tulosta parempi, mutta tämä erotus on todennäköisesti johtunut Flanssonin mainitsemasta karjassa tapahtuneesta ruokinnan voimaperäistymisestä. Vaikkei tutkimuksessa olekaan suoritettu keskivirhelaskelmaa eikä mitenkään eliminoitu emien ja tytärten erilaisesta ruokin.nasta aiheutuvaa virhettä, täytynee sitävastoin pitää varmana, että sonnin Rex tyttäret ovat eet lypsytaipumuksiinsa nähden emiään parempia. Tätä todistaa jo sekin, että Rex'in tytärten keskituotanto ylittää jonkin verran Albergan karjan parasta vuositulosta tutkimuksen käsittämältä ajalta. HANSSON on myöskin käsittelemällään aineistolla todennut yksityisten sonnien vaikutuksen jälkeläisiinsä olevan riippuvaisen niiden

11 emien laadusta. Jakaessaan 3 sonnin jälkeläisten emät luokkiin maidon rasvapitoisuuden mukaan hän huomasi, että tytärten rasvaprosentit suurin piirtein vaihtelivat samansuuntaisesti emien rasvamäärien kanssa. Samoin osottautui, että sonnien jälkeläistensä tuotantoa parantava vaikutus tuli selvimmin näkyviin sellaisissa tyttärissä, joiden emillä oli huonoin maidon rasvapitoisuus. Tämä vaikutus loppui kokonaan silloin, kun emien rasvaprosentti vastasi sonnin perinnöllistä»rasvantuotantotasoa», s. o. sitä maidon rasvapitoisuutta, jota se jälkeläisilleen keskimäärin periytti.) Toiselta puolen tuli huonojen sonnien jälkeläistensä rasvaprosenttia alentava vaikutus sitä selvemmin näkyviin, mitä parempia emät olivat olleet mainittuihin sonneihin verrattuina. Tutkimuksessa on samalla koetettu osottaa, että sonnien emillä olisi yhtä selvä vaikutus myöskin ensinmainittujen tyttäriin. Aineistoa on kuitenkin pidettävä riittämättömänä tämän kysymyksen selvittämiseen. Edelläesitetty tutkimus on siis osottanut, että eri sonnit ja lehmät jättävät jälkeläisilleen hyvin erilaiset keskimääräiset tuotantotaipumukset. Myöskin kävi selville, että eri yksilöiden jälkeläiset vaihtelevat keskenään erilaisissa määrin. Tätä seikkaa ei tutkimusta suoritettaessa kuitenkaan ole otettu huomioon. Tutkimuksen tekijä on siihen nähden vain esittänyt sen käsityksen, että plus- ja minusmuuntelijain lukumäärän pitäisi vähentyä sitä mukaa kuin valintaa johdonmukaisesti jatketaan määrättyyn suuntaan. Tämä pitänee kuitenkin paikkansa vain siinä tapauksessa, jos jalostusvalinnalla jo lähennytään jalostusaineistossa olevien kaikkien perintöyksikköjen äärimmäistä yhdistelmää, siis suurinta (tai myöskin pienintä) tuotantoa, mihin käytettävissä olevaa aineistoa valitsemalla yleensä voidaan päästä. Muuten on tasaisiin jälkeläisryhmiin pääsy kokonaan sattuman varassa, ellei valinnassa nimenomaan kiinnitetä siitoseläinten homotsygoottisuuteen huomiota. Pääasiassa ylläesitettyyn tapaan suunniteltuja tutkimuksia on Suomen ayrshirekarjasta suorittanut HIIITGO NIINIVAARA (4). Näissäkään tutkimuksissa ei ole varsinaisesti yritetty poistaa erilaisen hoidon ja ruokinnan vaikutuksia verrattavien eläinten tuotantoon. -Myöskään ei ole järjestelmällisesti tarkastettu jälkeläisryhmien tasaisuutta eikä ole laskettu keskivirhettä sonnien tyttäriä ja niiden emiä tuotantojensa perusteella keskenään verrattaessa. Vaikka tulokset senvuoksi jäävätkin epätarkoiksi, voitaneen niiden perusteella päätellä, että valtavan suuri osa Suomen ayrshirekarjoissa käytetyistä son- ) Tämän laskee HANSSON kaavasta F = D (D M), jossa F = sonnin perinnöllinen rasvantuotantotaso sekä D = tytärten ja M = emien keskirasvaprosentdi. II.

12 2 neista joko eivät ole parantaneet tytärtensä tuotantoa niiden emiin verraten tai ovat sitä suorastaan huonontaneet. Sellaisia sonneja, joilla on ollut selvästi todettava edullinen vaikutus, on ollut vain harvoja. Saksassa on PETERS (8, 9 ja 2) useilla Itä-Preussin hollantilaista karjaa koskevilla tutkimuksillaan selvitellyt maidon- ja rasvan-' tuotannon periytymistä. Poistaakseen sen virhelähteen, joka aiheutuu ruokinnan vaihteluista eri karjoissa ja eri vuosina, on hän tutkimuksissaan verrannut kunkin sonnin jälkeläisten tuotantoja vastaaviin koko karjojen. tuloksiin. Sitävastoin ei hän sormien siitosarvoa tutkiessaan ole verrannut tyttäriä niiden emiin. PETERs'inkin tutkimassa. aineistossa on ollut muutamia sonneja, jotka ilmeisesti ovat jättäneet jälkeläisilleen hyvät lypsytaipumukset. Niinpä Winter-nimisen sonnin. (I.-Preussin kkirja n:ro 3 439, sen mukaan nimitetyn tunnetun sonnisuvun kantaisä) 55 tyttären keskitulos oli 3 93 kg maitoa, joka tulos ylittää 555 kilolla muiden samanikäisten, samoissa karjoissa olleiden lehmien keskituotannon. Samoin oli sonnin Hannoveraner (I. -Pr. kk.. n:ro 2 77, Hannoveraner-suvun kantaisä) kaikkiaan 74 tyttären keskituotanto, 4 87 kg maitoa, ylittänyt 479 kilolla vastaavien karjojen samanikäisten toisten lehmien tulosta. Kummankin sonnin tyttärien rasvaprosentti sitävastoin ou. hyvin lähellä karjoj en keskitulosta. Sonnin Poseidon 2 sellaista tytärtä, jotka olivat olleet ainakin. 3 vuotta tarkastuksen alaisina, lypsivät keskimäärin kg maitoa eli 252 kg yli karjan keskituloksen, minkä ohella niillä oli karjan keskitulosta hiukan parempi maidon rasvapitoisuus 3. s s. %. PETERS ei ollut tavannut sonnia, jonka jälkeläisinä olisi ollut huomattavammin karjan keskimäärää ylittävät rasvantuotantotaipumukset. Edelleen kävi mainitusta tutkimuksesta selville emien vaikutus tyttäriensä tuotantoon siten, että hyvätuottoisten emien tytärten keskiarvo oli vähän korkeampi kuin huonompien emien tytärten. Jotenkin kaikkiin tuotantoluokkiin kuuluvien emien tyttärillä oli tosin tuotanto vaihdellut yhtä suuressa määrin, mutta hyirätuottoisilla emillä oli suhteellisesti enemmän hyvin lypsäviä jälkeläisiä. Sen ohella on PETERS todennut, että puheenaoleva vaihtelu toisissa perheissä on suurempi kuin toisissa. Tämän perusteella hän, kuten HANSSON'kill, korostaa perheiden merkitystä jalostustyössä, jossa kuitenkin samalla on harj otettava yksilövalintaa. Tämän johdosta on huomautettava, kuten m. m. HANSEN onkin tehnyt, että jalostusta ei harj'oteta perheitten keskiarvoilla, vaan yksilöillä. Koska ei jalostajan käytettävissä, ainakaan toistaiseksi, ole homotsygoottisia kantoja, on tärkeintä mahdollisimman oikein määrätä kunkin siitokseen käytettävän yksilön perinnöllinen laatu.

13 Samaan tapaan on myöskin A. RINECKER (2) suorittanut tutkimuksia Itä-Preussin alankomaalaisten sonnisukujen arvon selvittämiseksi. Näissä n. karjaa koskevissa tutkimuksissa ovat sotaajan ja rauhanajan tuotannot käsitellyt erikseen. Koska arvostelu on toimitettu karj oj en keskitulosten perusteella, käyvät tulokset kummassakin tapauksessa jotenkin yhteen. Kun keskivirhelaskelmia ei ole suoritettu, ei käy selville, kuinka monessa yksityistapauksessa näillä eri tavoilla saadut tulokset varmasti ovat erilaiset. Tutkimuksen mukaan olivat parhaitten sormien, tytärten keskituotannot n. kg vastaavien karjojen muiden lehmien keskitulosta parempia, samalla kun muutamien son,nien antama tulos oli suunnilleen yhtä paljon mainittua tulosta huonompi. Sonnien perinnöllistä laatua määrätessään ei hänkään verrannut tytärten tuotantoja niiden emien tuloksiin. RINECKER samoinkuin PETERs'kin, ovat koettaneet määrätä koko- naisten sukujen arvon. Tällöin kävi kuitenkin selville, että erikoisen arvokkaittenkin yksilöiden jälkeläiset sangen nopeasti palautuvat karjöjen keskiarvoa kohti. Siten tasottuu etevänkin kantaisän tuotantoa kohottava vaikutus usein jo toisessa tai ainakin kolmannessa sukupolvessa. Tämän katsoo RINEcKER johtuvan kantaisän epäedullisesta perinn.öllisestä laadusta. Sen vuoksi hän ei snosita huonoon sukuun kuuluvia eläimiä siitokseen käytettäviksi, vaikka niillä yksilöllisesti olisikin hyvät perinnölliset taipumukset. Sama käsitys näyttää olevan useilla muillakin tutkijoilla, joiden mielestä yksilöllä voi olla varma periyttämiskyky vain silloin, kun se kuuluu sellaiseen kantaan, jonka yhteisenä perinnöllisenä ominaisuutena nämä mainitun yksilön jälkeläisilleen jättämät ominaisuudet ovat. Niinpä B. SCHMIDT (22) varottaa valitsemasta siitoseläimiksi yksilöitä, joiden tuotanto on paljon karjansa keskitulosta parempi, koska»molempien vanhempien perinnöllinen kohottava voima ei riitä vastoin kannan ehkäisevää vaikutusta nostamaan jälkeläisiä vanhempien tuotantotasolle (Milehwert)». Senvuoksi hän sanookin mieluummin ostavansa jälkeläisen sellaisesta 4 2 kg lypsäneestä lehmästä, joka kuuluu vuosikymmeniä voimaperäisen tuotantojalostuksen alaisena olleeseen karjaan, jonka keskitulos on 4 5 kg maitoa, kuin yhtä tuottavasta lehmästä, joka on ollut keskimäärin 2 5 kg maitoa antaneessa karjassa. Tämän johdosta on kuitenkin huomautettava, että edellä selostettujen tutkimusten mukaan siitoseläimet yleensä ovat melko suuressȧ määrin heterotsygoottisia, mikä käy ilmi niiden jälkeläisten epätasaisuudesta. Pisimmällekään kehitettyjen karjojen yksilöt eivät poikkea tästä säännöstä niin usein, että siitoseläinten yksilöllinen tutkiminen senvuoksi kävisi tarpeettomaksi. Ellei taas tällaista tutkimusta' voida aineiston puutteessa toimittaa, on siitoseläimen käyttö onnenkauppaa, 3

14 4 r kunnes sen jälkeläiset ovat arvosteltavissa. Joka tapauksessa voidaan yksilön perinnöllisestä laadusta nykyaikaisen perinnöllisyysopin mukaan päätellä vain sen lähimpien sukulaisten perusteella. Koko sonnisuvun tai kannankin keskiarvon mukaan yksilöjä arvosteltaessa voidaan johtua ja on käytännössä kovin usein johduttukin virheellisiin päätelmiin. Ellei jalostuksessa nimenomaan haeta poikkeuksellisen eteviä, yläpuolella keskitason olevia yksilöitä, ei jatkuvaa kehitystä voida ajatellakaan. Toiselta puolen syntyy mainitunlaisia yksilöitä, jotka edustavat keskityypistä poikkeavaa geeniyhdistelmää, siksi harvoin, että on mitä tärkeintä osata ne kaikki käyttää hyväkseen. Huonoihin.karjoihin ilmestyneitä hyviä yksilöitä on sitäkin vähemmän syytä; vieroa, koska niiden säännönmukaisesti on huonojen ruokintaolojen vuoksi vaikea tulla huomatuiksi. Mitä taas tulee siihen kokonaisissa sonnisuvuissa huomattuun seikkaan, että myöhempien polvien jälkeläiset jotenkin säännöllisesti palautuvat määrättyä keskiarvoa kohti, vaikka kantaisän suoranaiset- jälkeläiset ovat huomattavastikin siitä poikenneet, ei se ainakaan tavallisesti riipu kan.tasonnin perinnöllisestä laadusta, vaan myöhemmin tapahtuneesta siitosvalinnasta, kuten PETERS onkin huomauttanut. Näin olisi asianlaita vain silloin, jos kantasonnin tyttäret olisivat ruokitut muusta karjasta poikkeavana tavalla, ja sen tytärten keskimäärästä poikkeamin.en aiheutuisi yksinomaan tästä seikasta eikä niiden poikkeuksellisen hyvistä tai huonoista perinnöllisistä tuotantotaipumuksista Mikäli siitokseen osataan myöhemmissäkin sukupolvissa valita etevillä perinnöllisillä tuotantomahdollisuuksilla varustettuja yksilöitä, voidaan päinvastoin loitota yhä kauvemmas suvun alkuperäisestä keskiarvosta. Jalostuksen tarkotuksenhan tulee juuri olla parantaa karjojen ja sukujen perinnöllisiä tuotan.totaipumuksia niin, että niihin kuuluvat eläimet kykenevät antamaan sellaisen tuotannon, joka vallitsevissa oloissa on kannattavin. Edelläesitettyyn tapaan suoritetuista tutkimuksista mainittakoon vielä F. VON Lomm w'n (3) tuotantojalostusta ja hänen omaan karjạ ansa kuuluneiden yksilöiden tuotannon periyttämistä koskeva tutkimus. Hänkin on verrannut kunkin lehmän keskitulosta koko karjan keskituotantoon. Kutakin jälkeläistä on verrattu emäänsä todellisen tuotantonsa ja tämän sekä koko karjan keskituotannon välistä erotusta osottavan luvun perusteella. Vaikkei eri vanhempien jälkeläisten keskituloksia olekaan esitetty, käy tutkimuksesta selville, että siitokseen käytetyt sekä lehmät että sonnit ovat sekä jälkeläistensä keskituotantoon että niiden yhdenmukaisuuteen nähden olleet erilaisia. Sangen huomattavan tutkimuksen sonnien maidon- ja rasvan-

15 tuotannon periyttämisestä on suorittanut amerikkalainen R. PEARL yhdessä J. W. Go werfin ja J. R. Mr/v-Ert'in kanssa (6). 'Tutkimuksessa on. tarkastettu 224 amerikkalaisen jerseysonnin jälkeläisten maidontuotanto ja 225 sonnin tytärten maidon rasvapitoisuus. Kaikkien tutkittujen lehmien maidontuotanto korjattiin 8 ikävuoden ja maidon rasvapitoisuus 2 ikävuoden tuotantoa vastaavaksi, jota laskelmaa varten oli kehitetty kaava rodun keskitulosten perusteella. Tutkimuksessa oli otettu huomioon kaikki sonnit, joilla oli vähintäin 2 tuotantonsa puolesta tarkastettua jälkeläistä. Useimmilla tutkituilla sonneilla oli kovin pienet jälkeläismääräti. Niinpä 58 sormilla oli vain 2-4 tytärtä, samalla kun jälkeläistä tai siitä yli oli vain 8 sonnilla. Tutkittujen sonnien arvo määrättiin siten, että laskettiin kunkin sonnin tytärten keskituotannon ja niiden emien keskituloksen välinen erotus. Tällöin ei kiinnitetty huomiota karjojen keskituloksiin. Sen ohella laskettiin mainitun erotuksen keskivirhe. Tätä varten tarvittava standardipoikkeama laskettiin koko tutkitun eläinmäärän mukaan, joten yksityisten jälkeläisryhmien vaihtelun erilainen määrä tällöin kokonaan jäi huomiotta. Tulokseksi saatiin, että kaikkiaan 5 sormia oli kohottanut tytärtensä maidontuotantoa emiin verraten. Rasvaprosenttia paransi kaikkiaan sonnia ja sekä maidon määrää että rasvapitoisuutta 28 sormia. Useiden son,nien tulosta täytynee kuitenkin pienten jälkeläismäärien vuoksi pitää epävarmana Mainittavimmat sonnit olivat Hood Farm Torono 6 326, jonka 34 tyttären keskituotanto ylitti naulalla maitoa niiden ernien tulosta, ja Irene's King Pogis 73 82, jonka 7 tyttären maidon keskirasvåpitoisuus oli.65 % emien tulosta parempi. Paras tulos, joka tosin oli saatu vain 2 tyttäreltä, oli.34 % yli emien. tuotannon. Sekä maitomäärää että maidon rasvapitoisuutta parantaneista son.neista on mainittava Golden Fern's Son 78687, jonka 9 tyttären keskitulos ylitti 56.5 naulalla maitoa sekä.46 %:a ja 9.3 naulalla rasvaa emien tulosta, sekä sonni Sign.al's Successor 72758, jonka 3 tyttären keskituotanto ylitti emien tuotantoa naulalla maitoa sekä.2 c7' ja 77.7 naulalla rasvaa. Samalla tavalla tutkittiin 59 sonnin poikien perinnöllisyyttä. Tällöinkin saatiin vaihtelevia tuloksia, jotka lisäksi eivät läheskään aina käyneet samaan suuntaan, kuin jälkeläissonnien. sisarten tuloksista olisi otaksunut. Samankin sonnin eri poikien antamat tulokset saattoivat olla erilaisia. Tämä on tietenkin johtunut isäsonnien heterotsygoottisuudesta ja erilaisten emien vaikutuksesta. Toiselta puolen oli myöskin tasaisia jälkeläisryhmiä, vaikka ne käytettävissä olleessa aineistossa olivat pieniä. Saatujen tulosten perusteella tekijät korostavat sitä seikkaa, että sormien perinnöllinen laatu on yksilöllinen ominaisuus, jonka vuoksi 5

16 6 sitä koskevat tutkimukset ovat suoritettavat yksilöittäin eikä joukkotutkimuksina. Käytetystä aineistosta oli edelleen laskettu, mitkä sonnit ja lehmät olivat useimmin esiintynnet hyvien ja mitkä taas huonojen sormien suvuissa sekä niiden isän että emän puolella, kussakin sukupolvessa erikseen. Tällöin osottautui, että samat esivan.hemmat esiintyivät keskimäärin yhtä usein huonojen kuin hyvienkin sonnien sukutauluissa. Tämän johdosta ovat tekijät vetäneet sen johtopäätöksen, että pulheenaolevissa arvosteluissa päähuomio on kiinnitettävä jälkeläisiin, ja etteivät jotkut arvosteltavan sonnin sukutaulussa olevat kuuluisat eläimet mitenkään takaa tämän sonnin arvoa. Samallaisen tutkimuksen 449 amerikkalaisella itäfriisiläisellä sormilla on tehnyt J. W. Co wen (7). Tässäkin tutkimuksessa todettiin hyvin huomattavia eroavaisuuksia eri sonnien kesken. Samalla kävi tästäkin aineistosta selville, että samat esivanhemmat esiintyvät sekä hyvien että huonojen sormien. sukutauluissa. Samaan rotuun kuuluvia amerikkalaisia sonneja on tutkinyt myöskin R. C. HUNT (). Lehmien tuotannot muunnettiin. tällöin 5 Ikäviiotta vastaaviksi. Sormien perinnöllisen laadun arvostelua varten jaettiin niiden tyttäret 3 tuotantoluokkaan, joista ensimmäiseen kuuluivat vähintäin 6 naulaa voirasvaa tuottaneet jälkeläiset, toiseen ainakin 8 naulaa ja kolmanteen luokkaan naulaa tai enemmän voirasvaa vuodessa tuottaneet lehmät. Isäsonnien arvostelu tapahtui sen perusteella' kuinka monta näihin eri luokkiin, varsinkin ylimpään luokkaan kuuluvaa tytärtä kullakin oli ollut. Muut tyttäret jätettiin tutkimuksessa huomioon ottamatta. Tulokseksi.saatiin, että kaikkiaan 4 sonnilla oli ainakin korkeimpaan luökkaan kuuluva jälkeläinen, 58 sormilla vähintäin 2.ähinnä korkeimpaan luokkaan kuuluvaa tytärtä ja 52 sormilla oli vähintäin 5 tytärtä, joiden täysiikäiseksi muunnettu tuotanto oli ollut 6 naulaa rasvaa tai sen 'yli. Kyseessäolevat tulokset olivat saavutetut 4-6 sukupolven aikana harjotetun jälkiperäisen valinnan avulla. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ole kiinnitetty huomiota siihen,, missä määrin aikaisempiin sukupolviin kuuluvien lehmien alhaisemmat tuotantomäärät olivat johtuneet heikommasta ruokinn.asta: Tässä yhteydessä on mainittava, että parhaiksi todetut sonnit olivat verraten läheisen sukusiitoksen tuloksia. Merkille pantava on, myöskin, että suurimman rasvåmäärän tuottaneilla lehmillä keskimäärin oli korkein rasvaprosentti, siten että 6-7 naulaa tuottåneiden lehmien keskirasvaprosentti oli 3.44, jotavastoin yli rasvanatilaa tuottaneiden lehmien maidon keskirasvapitoisuus oli 4.32 A,", jota itäfriesiläisellä karj alla jo on pidettävä sangen korkeana. Koska

17 (n. 5 kg) naulan rasvamäärä vastaa n. 5 kg % maitoa, osottaa tämä, että runsas maitomäärä ja hyvä rasvaprosentti ovat oikein johdetulla valinnalla sangen pitkälle yhdistettävissä. I Mitä käytet'tyyn tutkimustapaan tulee, voitaneen sitä ehkä pitää tarkotuksenmukaisena kyseessäolevaa aineistoa tutkittaessa, koska parhaat yksilöt siinä nähtävästi jo ovat olleet verraten lähellä fysiologisten mahdollisuuksien rajaa. Tätä arvosteluta. paa ei kuitenkaan voitane pitää onnistuneena silloin, kun on keskenään verrattava alemmalla tuotantotasolla olevia eläimiä. Sen mukaan joudutaan nimittäin suosimaan paljon siitokseen käytettyjä sonneja sellaisiin verraten, joilla on vähemmän jälkeläisiä, koska etäällä keskiarvosta olevien perintöyksikköyhdistelmien ja siis plusmuuntelijainkin ilmestyminen on todennäköisempi suurissa jälkeläisryhmissä. Lisäksi olisi puheenaolevissa tutkimuksissa myöskin emien laatu otettava huomioon, koska muuten johdutaan suosimaan hyvien lehmien kanssa siitokseen käytettyjä sonneja sellaisiin verraten, joiden jälkeläisten, emillä on huonommat perinnölliset tuotantotaipumukset. ARENANDER (2) on selostanut tapauksen, jolloin Ruotsin tunturirotuun (Fjällrasen.) kuuluvaan karjaan ilmestyi poikkeuksellisen laihamaitoinen Örsvart-niminen lehmä. Tämä yksilö, jonka maidon keskirasvapitoisuus tarkastusvuonna 9-2 oli 2.44 %, rodun keskiarvon ollessa. lähes 4 %, periytti mainitun ominaismitensa myöskin jälkeläisilleen. Sen tytärten maidon rasvapitoisuus nimittäin oli useimmissa tapauksissa huomattavasti alle 3 %, kaikilla kuitenkin emän rasvaprosenttia jonkinverran korkeampi. Sen erään tyttärenpojan tyttären 2 tarkastusvuoden keskitulos oli.8 % rasvaa. Tapausta ei kuitenkaan välttämättä tarvitse otaksua muuttumaksi (rautatie), kuten ÄRENANDER on tehnyt, koska se varsin hyvin voi olla harvinainen minusmuunnos Tätä käsitystä tukee sekin, että Örsvartin myöhemmissä jälkeläispolvissa on jakautunut esille vieläkin tuntuvasti huonommalla rasvaprosentilla varustettu yksilö: Mainitunlaisten tapausten harvinaisuus osoittaisi vain, että maidon rasvapitoisuus on riippuvainen varsin monista perintöyksiköistä. Se seikka taas, että Örsvartin tytärten rasvaprosentti oli korkeampi kuin emän, tukee sitä käsitystä, että maidon rasvapitoisuus periytyy intermediärisesti, jolloin tytärten paremmuus aiheutuisi isäsonnien vaikutuksesta. Tuotanto-ominaisuuksien periytymistavan. selvittämiseksi Ön tehnyt tutkimuksia J. WILSON (25. siv: 39) Tanskasta saamansa aineistein perusteella. Siellä nimittäin oli kreivi Ahlefeldt'in omistämalla Tranekjaer-nimisellä tilalla LangelandiSsa risteytetty tanskalaisia leh

18 8 miä jerseysonnilla ja siten syntyneitä tyttäriä edelleen toisella jerseysonnilla. Siten viimemainitusta risteytyksestä saatujen 5'.jälkeläisen sekä niiden emien ja punaisten tanskalaisten emänemien maidon rasva-. pitoisuudet olivat seuraavat. Punaiset tanska- Pun. tanskal. x (Pun. tanskal. x Jersey) Jerseysonnit, otaksutlaiset Jersey " x Jersey tavasti 3.33 % 4 8 % 4.8 % n. 5 cy, Tämän vaihtelun otaksui WILSON kahden perintöyksikön aiheuttamaksi siten, että jerseyrodun korkea rasvapitoisuus olisi erityisen geenin aiheuttama, ja tanskalaisten lehmien alhaisempi maidon rasva- - pitoisuus riippuisi niinikään erityisestä periritöyksiköstä, minkä ohella hän otaksui olevan pienempiä vaihteluja aiheuttavia geenejä. AineistoSta käy samalla selvästi, ilmi, että tässä on kysymys intermediärisestä periytymisestä. Samansuuntaisia tuloksia oli saatu Irlannissa. Sen johdosta, että edellämainittujen ryhmien yksilöt kuitenkin vaihtelivat keskenään sangen huomattavasti, sekä ottaen huomioon aikaisemmin selostetut, tanskalaisella sormilla Dan sekä sen esivanhemmilla ja jälkeläisillä saavutetut tulokset on WILSON myöhemmin tullut siihen käsitykseen, että maidon rasvapitoisuus riippuu useammista perintöyksiköistä. Viimemainittua käsitystä tukee sekin seikka, että yllämainitut, risteytyksestä F x jersey. syntyneet lehmät muodostivat maidon rasvaprosenttiin nähden verraten säännöllisen -kärkisen käyrän, jonka kärki oli suunnilleen risteytettyjen muotojen keskivälillä. Jos olisi ollut kysymyksessä momohybriditapaus, olisi mainittujen jälkeläisten. täytynyt jakautua siten, että noin puolella niistä olisi -ollut jerseyrodun rasvaprosentti ja toisella puolella F-eläinten rasvapitoisuus. Hän on myöskin esittänyt sen otaksuman, että osa mainituista yksiköistä olisi vallitsevia. Tähän väitteeseen ei käyte"tty aineisto kuitenkaan näytä antavan aihetta, koska kaikkien puheenaolevien sormien tyttäret rasvaprosenttiin nähden muodostavat.niin säännöllisesti plus- ja minussuuntaan pienenevän sarjan kuin aineiston pienuus huomioon ottaen voidaan odottaakin.. Edelleen on WILSON tutkinut maidontuotannon periytymistapaa (26. siv. 44). Hänen mukaansa voitiin tanskalaiset punaiset lehmät jakaa tuotantonsa mukaan kolmeen luokkaan, joissa tuotantomäärät olivat pyörerssä luvuissa 5, 75 ja gallonaa '(gallona n. 4.5.). Ennen vertailua oli huolellisilla laskelmilla koetettu eliminoida erilaisen ruokinnan ja hoidon, lehmien iän ja eri poikima-aikojen y. m. sivutekijäin vaikutukset. 'Hän:totesi tällöin, että parhaat lypsylehmät

19 olivat parhaaseen tai keskimmäiseen luokkaan kuuluvien emien tyttäriä, jotavastoin alimman luokan emillä ei ollut parhaaseen luokkaan kuuluvia tyttäriä. Tämän perusteella hän otaksui, että maidontuotanto periytyy intermediärisesti ja on yhden perintöyksikköparin aiheuttama. Edelleen on WILSON, tutkinut 5 lyhytsarvirotuun kunluvan sonnin tytärten suurinta päivän tuotantoa ensimmäisen poikimisen jälestä. Jälkeläiset jaettiin päivittäisten lypsymääriensä mukaan 3 luokkaan, jotka suunnilleen vastasivat edellä selostettuja vuosituotantoluokkia. Tällöin kävi selville, että yhden sonnin kaikki jälkeläiset kuuluivat keskimmäiseen tai korkeimpaa.n luokkaan, toisen sonnin keskimmäiseen tai alimpaan luokkaan, jotavastoin kolmen muun sonnin jälkeläisiä kuului kaikkiin luokkiin, eniten kuitenkin keskimmäiseen. Tämän hän katsoi tukevan sitä käsitystään, että 'maidontuotanto pääasiassa on riippuvainen yhdestä perintöyksikköparista. Tämän ohella hän kuitenkin otaksui olevan. genejä, joista pienemmät vaihtelut kussakin luokassa johtuvat. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ole kiinnitetty huomiota tutkittujen tytärten emien vaikutukseen. Esitetyistä taulukoista ei myöskään voi päätellä ovatko eri solmion jälkeläiset muodostaneet yksikärkisen käyrän vai onko käyrissä todellakin suunnilleen kunkin luokan keskiarvoa vastaavat kärjet. Kysymys puheenaolevien genien eriarvoisuudesta kaipaa senvuoksi lisäselvitystä, kuten Wilson itsekin myöntää. Edellä käsiteltyä kysymystä on myöskin tutkinut W. E. CASTLE (3). Hätien käyttämänsä aineisto oli saatu risteyttämällä keskenään itäfriisiläisiä eläimiä guernseyrotuisten kanssa. Varsinaisen risteytyksen oli järjestänyt T. J. BOWLKER maatilallaan,.tarkotuksella kehittää sellaisen karjakannan, jossa ensinmainitun rodun runsas, maidontuotanto ja guernseyrodun hyvä maidon rasvapitoisuus olisivat yhtyneinä. Koe suoritettiin siten, että risteyttäminen toimitettiin kahdella tavalla, nimittäin parittamalla guernseylehmiä itä-. friisiläisillä son,neilla ja päinvastoin itäfriisiläisiä lehmiä guernseysonnilla. Sekä puhdasrotuiset että risteytyseläimet olivat samallaisella ruokinnalla ja hoidolla, ja lypsy toimitettiin kahdesti päivässä. - Kunkin lehmän maito punnittiin jokaisella lypsykerralla. Sitävastoin tutkittiin maidon rasvapitoisuus CASTLEN mukaan»harvemmin kuin olisi ollut toivottavaa». Ensimmäisen ja toisen poikimakerran jälkeisinä lypsykausina, joitten pituus yksilöllisesti vaihteli 7 ja,.2 kuukauden välillä, olivat Bowlkerin tilalla olleiden puhdasrotuisten ja F-eläinten keskituotannot seuraavat. 9

20 2 Taulu.. Itäfriisiläisten ja guernseylehmien ja näiden rotujen risteytyksestä syntyneiden Ff eläinten tuotannot. I poikimakerta II poikimakerta Rotu Lehmä luku Keski-ikä vuotta Maitoa naulaa Rasvaa Rasvaa Maitoa naulaa % naulaa % naulaa Lehmä luku Keski-ikä vuotta ItärriisiläiFet lehmät F-ehtnät Guernseylehmät '28 Edellä on guernseylehmien maidontuotanto mainittujen 8 lehmän todellinen keskitulos. Rasvaprosentti sitävastoin on muualta saatu rodun keskiarvo,- jonka perusteella myöskin rasvamäärä on laskettu. Toisen poikimakerran rasvamääriä laskettaessa on kaikilla lehmillä käytetty I poikimakerran rasvaprosentteja. Taulun mukaan ovat F-polven sekä maitomäärä että maidon rasvapitoisuus suurin piirtein vastanneet risteytettyjen rotujen keskiarvoja. Kuitenkin ovat maitomäärät olleet jonkinverran tämän keskiarvon yläpuolella. Tämän selittää CASTLE johtuvaksi heterosista. eli heterotsygoottisten eliöiden yleisesti todetusta suuremmasta elinvoimasta, jota osottaisi sekin, että ' -eläimet keskimäärin poikivat aikaisemmin ensi kerran kuin kysessäolevat puhdasrotuiset. Kumpikin risteytys, itäfriisiläinen x guernsey ja guernsey x itäfriisiläinen, antoivat hyvin. samallaisen tuloksen. '2-jälkeläiset 'olivat vielä niin nuoria, ettei niistä ollut saatavissa tuotantotietoja. Maidontuotannon periytymistapaa on myöskin tutkinut C. v. PATO w ( 5), joka käytti aineistonaan pääasiassa erään saksalaisen suurtilan mustanldrjavasta alankomaalaisesta karjasta 5 vuoden aikana tehtyjä muistiinpanoja. Aineistosta hyljättiin, paitsi sairaat, luoneet j. n. e., sellaiset eläimet, joilla oli vain 2 ensimmäistä poikimakertaa. Lisäksi otettiin huomioon vain sellaiset lypsykaudet, jolloin peräkkäisten poikimisten väliaika oli ollut 33 ja 4 päivän välillä ja ehtyneenä oloaika 3- päivää.. Aineistoon jäi vertailtavaksi kaikkiaan n. 4 eläintä. Edelläesitetyistä tutkimuksista poiketen käytettiin tällöin lehmien tuotannon niittana lypsykauden keskimääräistä päiväntuotantoa, jolloin lypsykausi laskettiin poikimisesta toiseen. Kunkin yksityiseft lehmän tuotantoa verrattiin lisäksi kaikkien karjassa koko vuoden olleiden lehmien keskitulokseen vastaavalta ajalta. Lopullisena eri eläinten välisenä vertailuperusteena käytettiin lukua, joka saatiin kaavasta:

21 lehmän tuotanto X 8 x lehmän tuotanto 8 eli X karjan keskituotanto karjan keskituotanto. Kaavassa oleva luku (8) vastaa likipitäen kaikkien tutkittujen eläinten ylläselostetulla 'tavalla laskettua keskitulosta. Tekijän mukaan osottaa kaavan antama tulos sitä keskimääräistä päiväntuotantoa, jonka lehmä olisi antanut, jos ulkonaiset olosuhteet olisivat olleet niin tasaiset, että karjan säännölliston:lehmien keskitulos olisi koko ajan ollut 8 kg päivässä. Tutkimuksen perusteella vetää V. PATow sen johtopäätöksen, että maidontuotanto on useampien perintöyksikköjen oikeuttama ominaisuus ja että siihen vaikuttavia geenipareja todennäköisesti on 3. 'Hän, myöntää kuitenkin itsekin, ettei näin pieni geeniluku timnu todennäköiseltä. Viimemainittua käsitystä tukee m. m. se seikka, että aineistosta saatu käyrä (siv. 273) on huomattavasti jyrkempi kuin lausekkeesta (a b)6 kehitetty binomialikäyrä. Mitä aineiston valinistavaan käsittelyyn tulee, on sellaisten lehmien karsimista., jotka ovat ummessa vähemmän kuin 3 päivää, pidettävä aiheettomana, koska tämä saattaa riippua yksilöllisistä taipumuksista. Onhan melko paljon täysin terveitä ja muissa suhteissa normaalisia jotka ilman påkkoehdytystä lypsävät seuraavaan poikimiseen, vieläpä huomattavan runsaasti. Toiselta puolen on niin ikään täysin säännöllisiä lehmiä, jotka muusta karjasta poiketen järjestään joka vuosi ovat ummessa huomattavastikin yli.päivää. Esitetyt tutkimukset johtavat niinollen siihen käsitykseen, että maidon- ja rasva,ntuotanto, ainakin kyseessäolevilla roduilla, pääasiassa tai kokonaan periytyvät intermediärisesti..se seikka, että varsinkin maidontuotanto ön tulos monien elimien 'yhteistoiminnasta, joiden jokaisen, niiden monimutkaisesta rakenteesta johtuen, lisäksi täytynee otaksua riippuvan useammista perintöyksiköistä, johtaa siihen käsitykseen., että mainittuihin ominaisuuksiin vaikuttavat varsin monet perintöyksiköt. - Tätä käsitystä näyttävät myöskin tukevan edelläesitetyt tutkimukset. 2

22 Omat tutkimukset. Kuten aikaisemmin on mainittu, on seuraavassa tutkimuksessa käytetty aineistolla karjantarkastustuloksia, jotka ovat huomattavalta osalta kerätyt suoraan eri karjojen tarkastuskirjoista. Kuten tunnettua, määrätään tarkastusyhdistyksissämme karjojen tuotanto siten, että yhdistyksen palkkaama tarkastuskarjakko kerran kuussa punnitsee kunkin lehmän maidon vuorokauden aikana. Tällöin 'suoritetaan samalla rasvamääräys, jota varten otetaan maitonäyte kultakin lypsykerralta. Sen lisäksi suoritetaan tilan puolesta samalla tavalla, maidon punnitus kahdesti kuussa. Vuosituotanto määrätään siten kolmasti kuussa toimitettujen maidon punnitusten ja kerran kuussa suoritettujen rasvamääräysten mukaan. Täten saatuja tuloksia ei tietenkään voida pitää aivan tarkkoina, koska koelypsyjen ja rasvamääräysten suhteellisen pitkinä väliaikoina tapahtuneet tuotannon tilapäiset vaihtelut eivät siten tule vaikuttamaan lopputulokseen. Tällaisten tilapäisten häiriöiden, kuten esim.. epätasaisen ruokinnan ja sairauden aiheuttamat vaihtelut voivat olla melko suuret; samalla kun itse tarkastuksessa etenkin rasvamäärään nähden voi sattua virheellisyyksiä. Joka päivä toimitettujen tarkastusten perusteella ei senvuoksi saada säännöllisiä käyriä, vaan useimmiten verraten epäsäännöllinen murtoviiva, joka. esimerkiksi rasvapitoisuuteen nähden saattaa meidän oloissamme kahtena peräkkäisenä päivänä osottaa yli. vaihtelua.' Tarkastustulosten varmuutta arvosteltaessa on kuitenkin huomattava, etteivät tarkastuspäivät yleensä voi sattua useampia kertoja peräkkäin samaan suuntaan tapahtuneen huippupoikkeuksen kohdalle, vaan täytyy eri koekerroilla saatujen virheiden huomattavasti tasottaa toistensa vaikutusta. Siten syntyvät virheet olivatkin eräällä itäsuomalaisella karj alla toimitetun tutkimuksen mukaan sangen pienet.') Tutkimus käsitti kaikkiaan 2 tuotantovuotta (vv aikana). Sen mukaan poikkesi joka :s päivä suoritetun,tarkastuksen perusteella laskettu vuosimaitomäärä päivittäisten punnitusten mukaan saadusta tuloksesta kaikissa ta- ) Tutkimuksen toimitti ylioppilas KAISIT HIRVENSALO.

23 pauksissa vähemmän kuin viimemainitun vuosituloksen 2-kertaisen keskivirheen osottaman määrän. Lisäksi Oli vuositulos laskettu 5 ja 3 päivän väliajoilla suoritetun tarkastuksen perusteella. Tutkimuksen lopputulos on esitetty seuraavassa taulussa. Taulu 2. Tarkastusten väliaikojen pituuden vaikutus tarkastustulokseen. 23 Tarkastusten väliaika. -6 kg Saadun vuos'tuloksen poikkeama päivittäin tarkastetusta 6-2 kg 2-8, kg -2 % 2-4 % 4-6 % Saadun keskim. pv.-tuot. poikkeama päivitt. tarkast. - I -2 I 2-3 kertaa kesidvirlie Saaduista tuloksista kuului eri poikkeamaluokkiin kpl. % kpl. % kpl. % kpl.,,, kpl. % kpl. % kpl. % kpl. % kpl. % päivää.. 5».. 3» S Tarkastetut eläimet olivat puheenaolevina vuosina olleet koko ajan terveitä, samalla kun niitä oli ruokittu säännöllisesti. Tutkimuksen mukaan siis vaihtelut olivat alle 8 kg eli vähemmän kuin 6 % todellisesta vuosituotannosta, eikä poikkeama ainoassakaan tapauksessa. ylittänyt keskivirheen 3-kertaista määrää. Erotuksia ei siis voida pitää matemaattisesti varmoina. Samaa kysymystä on tutkinut myöskin W. VÖLTZ (27) eräällä koetilalla Königsbergin lähellä. Tutkimuksessa, joka käsittää 27 lehmän yhden vuoden tuotannot, on verrattu keskenään kerran viikossa, joka toinen ja joka kolmas viikko tarkastettaessa saatuja tuloksia..tällöin saadut, poikkeamat olivat jonkin verran. suuremmat kuin edelläesitetyt. Joka 2 viikon päästä tarkastettaessa saadun tuloksen poikkeama kerran viikossa toimitetun tarkastuksen perusteella lasketusta oli enintään 58 kg eli 4 % maitoa ja joka kolmas viikko tarkastetun tuloksen poikkeama enintään 242 kg eli 5.7,/ maitoa. Suurin poikkeama rasvantuotann.ossa oli edellisessä tapauksessa 5.38 kg eli 4.9 % ja jälkinimäisessä kg eli 4 %. Keskimääräiset poikkeamat olivat aivan pienet. Tämän mukaan voimme siis tarkastustuloksia suurin piirtein pitää oikeina. Jonkinverran tietysti esiintyy myöskin suoranaisia tahallisia väärentämisiä, mutta koskenevat ne pääasiassa rehun.kulutusnumemita, joihin.seuraavassa ei ole kiinnitetty huomiota. Lypsykarjan tuotannon tarkastuksessa syntyvät virheellisyydet ovat kuitenkin merkityksettömän pieniit. niihin eroavaisuuksiin verraten, jotka varsinkin maidontuotantoon nähden aiheutuvat eläimille

24 24 eri karjoissa, ja eri aikoina annetusta erilaisesta ruokinnasta. Onhan. tunnettua, miten sotavuonna 98 maassamme kaikkien tarkastuyhdistyksiin,kuuluneiden karjojen keskituota,nto laski noin 25 prosentilla. Yksityisissä karjoissa oli tuotannon vähennys vielä paljoa tuntuvampi. Toiselta puolen on esimerkkejä siitä, että jo täysikasvuiset lehmät parempiin oloihin siirryttyään ovat lisänneet tuotantonsa aina 2-kertaiseksi. Eläinten perinnöllisiä tuotantotaipumuksia arvosteltaessa on senvuoksi välttämätöntä saada edes osapuilleen eliminoiduksi eri karjoissa, käytetyn erilaisen ruokinnan ja hoidon vaikutukset. Tässä suhteessa tuottaa kuitenkin vaikeuksia sellaisen ruokinnan voimaperäisyyttä osottavan mitan.löytäminen, jonka perusteella tarvittavat korjausluvut voitaisiin laskea. Sellaiseksi mitaksi ei sovellu esim., eri lehmien ' kuluttamiksi ilmotetut rehuyksikkömäärät, koska ensiksikin rehuyksikön arvo ruokinnassa suuresti riippuu käytettyjen rehujen ja rehusekotusten. laadusta. ' Toisekseen ovat tarkastusyhdistysten rehukulutusta osottavat luvut varsin epätarkkoja, koska monillakaan tiloilla ei näihin asti ole kaikkia syötettyjä rehuja punnittu. Kunkin lehmän rehujen punnitusta erikseen, tuskin lainkaan käytetään. Suuria virheellisyyksiä syntyy myöskin kulutetun laidunrehun arvioimisessa. Siitä johtuukin, että tarkastustulosten mukaan saman rehuyksikkömäärän kuluttaneilla karjoilla saattaa olla varsin erilainen ruokinta ja siitä johtuen myöskin tuntuvasti erilaiset tuotantotulokset. Ainoaksi mitaksi, joka edes suunnilleen osottaa eläimille annetun ruokinnan voimakkuuden ja tarkotuksenmukaisuuden, jääkin senvuoksi karj oj en. keskituotanto, jota aikaisemmin mainitut saksalaiset tutkijat ovat käyttäneet vertailuperusteena eri karjoissa olleita eläimiä arvostellessaan. Heidän tutkimuksistaan ei käy selville, onko vertailu tällöin tapahtunut säännöllisten vaiko kaikkien lehmien keskituloksen. perusteella,. Seuraavassa on vertailuperusteena käytetty ensinmainittua, siis tuotannollista tulosta, josta paremmin käy selville ruokinnan laatu. Taloudellinen tuloshan riippuu suuressa määrin siitä, miten paljon karjassa on ollut sairaita ja epäsäännölliṣiä lehmiä, samalla kun siihen vaikuttaa nuoren karjan. suhteellinen lukumäärä, joka eri vuosina ja eri karjoissa vaihtelee. Tämäkin mitta tulee tietysti käyttökelvottomaksi silloin, jos karjan kokonaan tai suurimmaksi osaksi muodostavat tutkittavan sonnin jälkeläiset tai silloin, kun eri karjat kokonaisuudessaan ovat tuotantotaipumuksiltaan ja varsinkin rehun hyväksikäyttöön nähden hyvin eriarvoisia. Näillä virhelähteillä lienee tähän asti kuitenkin harvoin ollut tuntuvampaa merkitystä. Ilmeistä sensijaan on, että puheenaolevan mitan sijaan on myöhemmin saatava uusi. Sellaisena yoi tuskin tulla kysymykseen muu kuin suoranainen ruokintakoe,

25 25 vaikkapa aluksi lybytailtaisempikin, esim. 5:---3 päivää kestävä. Lähiaikojen tärkeimpiä tehtäviä tuleekin epäilemättä olemaan rehun kulutuksen tämänsuuntaisen tarkastuksen järjestäminen ainakin korkeampiin, siitosarvoluokkiin hyväksyttävillä lehmillä Mitä edelleen tulee yksityisten lehmien suhteellisen maidontuötannon laskemiseen, on se seuraavassa toimitettu siten, että kustakin lehmästä on laskettu, montako prosenttia sen antamat maitomäärät ovat olleet karjan vastaavien vuosien tuotannollisen tuloksen ylä- tai alapuolella. R. WALTER') on tosin huomauttanut siitä, että tämä luku huonosti sopii mitaksi silloin, kun halutaan tytärten. Mukaan määrätä 'vanhempien perinnöllinen laatu tuotanto-ominaisuuksiin nähden, koska huonotuottoisissa karjoissa olleet eläimet siten tulevat arvostelluiksi paremmiksi kuin samallaiset runsastuottoisissa karjoissa olleet lehmät. Tämä virheellisyys on seuraavassa kuitenkin koetettu välttää siten, että arvosteluperusteina on käytetty sekä mainittua %-lukua että lehmien todellisia vuosituotantoja. Lisäksi on huomattava, että ainakin meikäläisissä oloissa karjojen keskitulokset vielä riippuvat suuremmassa määrin ruokinnasta kuin eläinten perinnöllisestä laadusta. Ruokinnan niukkuus nimittäin estää - kovin monilla tiloilla eläinten hyvätkin lypsytaipumukset pääsemästä kehittymään, samalla kun toisilla tiloilla ruokinta on hyvinkin runsasta. Esim. rodun keskiarvoon vertaaminen johtaisi senvuoksi aivan vääriin johtopäätöksiin. Jos kohta onkin pidettävä hyvänä sellaista lehmää, joka hyvätuottoisessa karjassa on yläpuolella keskiarvon, ovat epäilemättä arvokkaita sellaisetkin eläimet, jotka karj ansa muita lehmiä paremmin muuttavat maidoksi ja rasvaksi niukan ruokinnan. Viimemainittujen joukossa voi tietenkin olla sellaisiakin, jotka eivät kykene yhtä edullisesti käyttämään hyväkseen runsaampaa ruokintaa, mutta lienevät tällaiset tapaukset kuitenkin harvinaisia. Ovathan meillä yleensä alkuperäisissä oloissa hyviksi osottautuneet ja myöhemmin paremmin hoidettuihin karjoihin joutuneet lehmät kunnostautuneet niissäkin oloissa. Seuraavassa on eläinten arvosteluperusteena yleensä käytetty niiden todellisia tuotantotuloksia, joihin nähden on tehty korjauksia vain sotavuosina. Tällöin on menetelty siten, että on laskettu keskiarvo karj oj en tuotannollisista maitomääristä 2-3 vuodelta ennen ja jälkeen sota-ajan olleista säännöllisistä vuosista. Täten saatuun keski- 'arvoon on verrattu kunkin epänormäalisen vuoden keskitulosta. Senjälkeen on kunkin lehmän,sota-ajan tuotannot kerrottu edellämaini- i) Zeitsehrift fiir induktive Abstammungs- und Vererbungslehre. Bd. 24. S

26 26 tulla tavalla kutakin vuotta varten saadulla kertoimella. Jos karjan keskitulos kuitenkin on poikennut vähemmän kuin 3 kg maitoa rauhanaikaisesta tuloksesta, ei - mainittua korjairsta ole toimitettu. Lisäksi on tutkimuksissa mikäli mahdollista nojauduttu rauhanajan tuloksiin. Koska maidon rasvapitoisuus yleensä on paljoa vähemmän riippuvainen ruokinnan laadusta kuin maidontuotanto, on kaikissa arvosteluissa käytetty perusteena tarkastuskirjoista saatuja %-lukuja sellaisinaan. Eri tutkijat ovat esittäneet eriäviä mielipiteitä siitä, minkä tuotantovuosien perusteella eri eläinten keskituotanto olisi määrättävä. Varsin yleisesti menetellään siten, että keskitulos lasketaan lehmän kaikkien säännöllisten vuosien tuotan.tojen perusteella. Tyttäriä ja. erniä keskenään verrattaessa lasketaan tavallisimmin kumpaistenkin tuotantomäärät vastaavilta poikimakerroilta saatujen tulosten perusteella. PEARL ja eräät muut amerikkalaiset tutkijat taas ovat määränneet eläinten tuotantoarvon muunnetuilla; luvuilla, joiden tarkotuksena on osottaa kunkin eläimen tuotanto sen täysikasvuisen.a ollessa. Näiden lukujen laskemista varten on kullekin rodulle verraten suurten aineistojen perusteella määrätty kaava, jonka mukaan eläinten, eri ikäisinä antamat tuotannot muunnetaan määrättyä ikää vastaaviksi. Sopivana lypsylehmän maidontuotannon mittana On WILSON myöskin pitänyt korkeinta päivätuotantoa, jonka ohella lehmän ikä kuitenkin olisi otettava huomioon. Puheenaolevien menetelmien moninaisuudesta jo näkyy, että kysymyksen tyydyttävä ratkaisu on vaikea. Mitä tapaa käytetäänkin syntyy eläinten lypsykykyä arvosteltaessa huomattavia. virheellisyyksiä, elleivät keskenään verrattavat lehmät ole olleet aivan terveitä, yhtä -vanhoja ja samanikäisinä poikineita sekä saaneeet kasvuaikanaari samallaista hoitoa ja täysikasvuisina tuotantokykyään täysin vastaavaa ja tarkotuksenmukaista ruo: kintaa. Jos eläimen tuotantokykyä.arvostellaan sen kaikkien säännöllisten tuotantovuosien keskituloksen mukaan, joutuvat vanhoiksi pidetyt lehmät suhteellisesti epäedullisempaan asemaan. kuin nuorempina karjasta poistetut; koska ensinmainittujen keskimääräistä vuosituotantoa pienentävät loppuiän useinkin alenevat tuotannot. Vastaavien poikimakertojen perusteella tyttäriä emiin verrattaessa taas voi syntyä virheellisyyksiä sen vuoksi, koska emän ja tyttären parhaat tuotantovuodet useinkin sattuvat eri poikimakerroille, jolloin vertailuvuosia valittaessa helposti tullaan harjottaneeksi mielivaltaa jommankumman hyväksi. Tuotannon muuntamisella täysi-ikää vastaavaksi olisi kieltämättä se etu, että siten voitaisiin määrätä eläinten tuotantokyky jo niiden nuorina ollessa. Tähän nähden on kuitenkin

27 27 huomattava, että samaankin rotuun kuuluvien eläinten kehitys tapahtuu hyvin vaihtelevalla nopeudella riippuen niiden yksilöllisistä taipumuksista, ruokinnasta ja hoidosta sekä terveydestä kasvukautena sekä siitä, kuinka nuorina ne poikivat ensi kerran. Suurella osalla kotimaisia lehmiämine kohoaa tuotanto täyteen määräänsä jo 3-4 poikimakerralla, mutta useilla huomattavastikin myöhemmin. Mitä taas' tulee suurimman päivätuotanuon käyttämiseen arvosteluperusteena, on se hyvin epätarkka mitta, koska sitä käytettäessä jätetään kokonaan huomiotta eri lehmien. erilainen lypsykauden ja ehdyksissä oloajan pituus. Koelaitoksella suoritetun valmistavan tutkimuksen mukaan näyttää lypsykauden pituus- olevan perinnöllinen ominaisuus, joskin se ruokinnasta ja varsinkin uudelleen astutuksen ajasta riippuen on huomattavien vaihtelujen alainen. Edelläesitetyistä syistä ja varsinkin senvuoksi, että lehmien tuotannot taka-aikoina ovat olleet verraten epäsäännöllisiä, on seuraavissa tutkimuksissa täysikasvuisiin jälkeläisiin nähden käytetty toisenlaista mittaa niiden tuotantokykyä määrättäessä. Ensiksikin on tällöin lähdetty siitä käsityskannasta, että lehmän tuotantokyvystä saa oikeimma.n kuvan sen antaman suurimman tuotannon mukaan, koska huonompiin tuotantovuosiin nähden on vaikea päätellä, mitkä kaikki tekijät silloin ovat olleet vaikuttamassa. 'Jotta kuitenkin, tilapäiset vaikuttimet voitaisiin mahdollisimman tarkoin karsia pois, on lehmien- tuotanto laskettu sellaisten kolmen perättäisen säännöllisen tarkastusvuoden perusteella, joiden keskiarvo on paras kunkin lehmän säännöllisistä 3 vuoden tuloksista. Tuotantovuodet ovat lasketut säärmöllisiksi tarkastusyhdistyksissä käytettyyn tapaan, kuitenkin sillä poikkeuksella, että tuotantomääriä laskettaessa on otettu huomioon myöskin eläinten nuoruuden vuoksi epäsäännöllishiä, pidetyt vuodet, jos tuotanto tällöin on tullut korkeammaksi kuin myöhempien tarkastusvuosien perusteella laskien. Muutamissa tapauksissa on myöskin käytetty 2 vuoden keskitulosta, kun lehmästä ei ole ollut saatavissa tietoja useammalta.perättäiseltä säännölliseltä vuodelta. Sellaisia nuoria jälkeläisiä, joiden tuotanto vielä on näyttänyt olevan kohoamassa, taas on verrattu emiinsä vastaavan iän tnotantojen perusteella. Täten saatujen»todellisten» tuotantotulosten ohella on, kuten aikaisemmin on mainittu, käytetty arvosteluperusteena sitä prosenttilukua, joka osottaa erotusta kullekin lehmälle.täten saadun absoluuttisen tuotannon ja koko karjan vastaavien vuosien - tuotannollisen-tuloksen Välillä. 'Tutkimusten mukaan voi lehmien tuotanto, joskus huomattavastikin, vaihdella poikimiskuukaudesta riippuen.. Niinpä Tanskassa on todettu, että syyspoikivat lehmät keskimäärin lypsävät huomatta-

28 28 vasti enemmän kuin keväällä ja alkukesällä -poikivat. Keskimääräinen erotus parhaan ja epäedullisimmankuukauden välillä:on eräillä seuduilla ollut lähes 4 kg, eli n. /3 parhaana 'kautena poikineiden lehmien keskituloksesta (, siv. 78). WiLsoN'in aikaisemmin mainitun tutkimuksen mukaan lypsävät talvella poikivat lehmät -:-2. %,enemmän maitoa kuin kesällä poikivat. C. ELMER WYLIE'. ri tutkimuksen, (28) mukaan;.joka käsittää tiedot n. 2 '9. amerikkalaisesta jerseylehmästä, ovat hiihti-kesäkuussa sekä elo- ja syyskuussa poi- -kineet lehmät lypsäneet vähimmän, vaikka erotukset tässä tapauksessa :olivatkin pienet. Edellämainittujen tutkimusten mukaan ovat edullisin poiki ma-aika samoinkuin poikimakuukauden vaikutuksen suuruuskin eri tapauksissa vaihdelleet. Puheenaolevan vaihtelun on selitetty pääasiassa riippuvan siitä, sattuuko lehmän runsaimman lypsyn aika suhteellisen edulliselle tai huonolle ruokintakaudelle. Esim. meidän oloissamme, saattoivat varhaisempina aikoina varsinaisesti vain kevätpoikivat lehmät antaa jonkinkaan verran tyydyttävän tuotannon, koska hoitamattomatkin laidunmaat tarjosivat tuntuvasti paremman ravinnon kuin lehmillä yleensä oli talvikautena saatavissa. Senjälkeen kehittyi talviruokinta suuressa osassa maata kesäruokintaa paremmaksi ja tänä aikana onkin tullut yleiseksi käsitykseksi, että syyspoikivat lehmät keskimäärin lypsävät enemmän kuin keväällä poikivat. Kun viimeaikoina on alettu kiinnittää suurempaa huomiota kesälaitumien hoitoon, tulevat kyseessäolevat eroavaisuudet nähtävästi tasaantumaan. Toistaiseksi näyttävät olosuhteet eri osissa maata huomattavasti vaihtelevan, kuten seuraavalla sivulla olevista tauluista näkyy. Taulun 3 mukaan, joka käsittää 2 28 L. S. K. lehmää, ovat eri kuukausina poikineiden lehmien tulokset verraten samallaiset. Esiintyyät vaihtelut käyvät lisäksi eri maanviljelysseurojen alueilla osittain eri suuntiin. Suurin piirtein näyttää kesäkautena poikineiden lehmien tuotanto olleen jonkinverran pienempi. Siten on kaikkien touko-elokuussa poikineiden lehmien keskitulos 2 78 kg maitoa. ja muina kuukausina poikineiden keskituotanto kg, joten erotus on 65 kg. Sellaisten kantakirjalehmien. vastaavat keskitulokset, jotka ovat kuuluneet korkeintaan 2 kg keskimäärin tuottaneihin karjoihin, olivat 9.7 kg ja 2 23 kg, joten siis puheenao'leva erotus niillä oli 233 kg. Itä-Suomessa näyttää asianlaita olevan hiukan toisin, kuten käy selville taulusta 4, joka käsittää maidontuotantoa koskevat tiedot kaikkiaan 2 5 itäsuomalaisesta, I. S. K. 25 Pomin ja.. S. K. 8 Oivan.sukuilyin -kuuluvasta lehmästä. Eläimet :kuuluvat seuraavissa tutkimuksissa käytettyyn aineistoon ja on niiden joukossa huomattava.osa 'kantakirjaan. kuulumattorniakin lehmiä..

29 25, - p-i k )--] k k k I-i - Tuotanto. Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku Lehmäluku JA Tuotanto Tuotanto Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku Tuotanto. Lehmäluku ' Tuotanto i- P Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku Tuotanto' Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku Maanviljelysseura CO C- C) uc) C- Yr) '.-- co co r- co CO CO 'GO )- )r) CO -dl co -,-.[ c YO c. Cr).- CO )--.,- r- O- CO CM CO GO CO CO CM CO cc cc co uo -,--t CO,--I CC CM -- Cr) C--.--.,-4 CO GO CO CO CM CO C) Cc- CO C) co co co cr, CO r- CO dl r) cti -3, GO co r- t- Ga co CM GO Cr) CM,CC en Cs CC CO CO CO CO. Cf:) C.C) CO -- CO UO CM CM r)..cm :H co cm co o co,-- o ).CC CO I-- CO CO (X) r- -4 o r- co CM CM CO yr) C-.,-+ co cm t- uo,,i( co,./) to ' cc o o r- r- CO GO CO CtC. C- c) CM CM CM -i co cm C) CM (X) CM GO CO -C) o:) -,ti t- co r- C I CM OC) --,-- CO - GO y-i C- C. CM CM yr) CO -7 )r) Ce CO ).C) cc,-i co -d+,-( - c) co CM )r) GO Yr) C- - r- GO t-,, t- C I CO 4 CO 4 CM CO,--, )- "-- CO CO 4 c.9 y-i cr,,-. o GO r- CO CM CM r- dl Yr) cli CM -,--4 cti y-,-- GO 4 )r) ' GO )C Cr) CM CO r- CO CM CM CM co co ) 4 c- cr, o CM CM - 4 y C./2 CO.- r- r- L-- )r).-,} YCC Cr) "3 L-- -,.- --I Yr) c y-- - CM,-(,-i cm 4 r- C- r- -- t- )7I y- CO GO CM CO co,-, Yr) 4 oc CM y-..- Cr) CM GO CO y-i,- yr) WC cc Keskim. 73 I.- co,- Cr),p CM o.,--e Cr) r- co,--, i ,-.,--, oc,-- -,,--( ct) cm co.,- CO o,--4 C. CO CM (X),-- Cr) ).CD y-- YCD y-- GO p-i GO tr) cm. Keskim. a) - c s :ct.c,3 t). "d ca E-I Poikimakk. Tuotanto Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku Tuotanto. Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku Tuotanto.. Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku Tuotanto Lehmäluku :.rd GO CM ) C- CM y- csp GO r- 4 GO GO. GO CD ) cc,r) -- '- YO g Cq C. -P )--I 5 M r- C- Yr) GO,-GO o Go CC CO CO CC [2,z pfi ell

30 3 Taulun 4 mukaan ovat itäsuomalaisista lehmistä eniten lypsäneet kesällä ja syksyllä poikineet. Ryhmässä A on touko- ja joulukuun välisenä aikana poikineiden lehmien keskitulos ollut 2 4 kg maito a sekä talvi- ja kevätkuukausina (XII V) poikineiden kg, joten erotus on 225 kg. B-ryhmässä ovat vastaavat tuotann.ot 925 ja 635 kg sekä erotus 29 kg. Yksityisten eläinten vaihtelut kussakin kuukausiryhmässä ovat kuitenkin olleet hyvin suuret. Esitettyjen lukujen mukaan näyttää siis lypsykarjan. ruokinta Itä-Suomessa yleensä kesällä olevan talviruokintaa tyydyttävämpi, mikä saanee selityksensä siitä, että siellä yleensä on hyvät laidunmaat, samalla kun peltoviljelys vielä suurelta osalta ei kykene riittävästi tyydyttämään karjan talvista rehuntarvetta. On luonnollista, että viimemainittu heikkous on alkuperäisemmin hoidetuilla tiloilla tullut selvemmin näkyviin. Länsi-Suomessa taas on vähemmän luonnonlaitumia ja lehmiä senvuoksi on tavallisesti pidetty vanhoilla tai viimeisen vuoden heinänurmilla, joita yleisesti ei ole lannotettu. Tällaisten laidunten kasvukyky on tavallisimmin ollut riittämätön ja varsinkin tietysti sellaisilla tiloilla, joilla jo kierron alussa annettu lannotus on ollut heikko. Talviruokinta näyttää Länsi-Suomessa sittenkin olleen suhteellisesti jonkinverran tyydyttävämmällä kannalla. Puheenaolevat vaihtelut ovat siis kuitenkin olleet varsin epäsäännöllisiä ja keskimsäärienkin mukaan pieniä. Tekijä ei senvuoksi ole katsonut niiden perusteella voivansa ryhtyä minkäänlaisiin tuotantotulosten korjailulaskelmiin, varsinkin kun tätä eroa vielä tasottaa se seikka, että tutkittujen sonnien jälkeläiset tavallisimmin ovat poikineet eri aikoina vuodesta. Vain itäsuomalaisessa aineistossa, koska siinä erotukset olivat huomattavammat, on eräiden sonnien jälkeläisistä laskettu myöskin edullisinta poikimakautta vastaaviksi korjatut luvut. Ne ovat kuitenkin säännöllisesti johtaneet samaan loppu, tulokseen kuin todellisetkin tuotantonumerot. Mitä sitten tulee sonnien arvosteluun jälkeläisten tuotantotulosten perusteella, on siinä menetelty seuraavalla tavalla. Kunkin sonnin tyttäristä on laskettu aritmeettinen keskiarvo ja sen keskivirhe yleisesti tällaisissa laskelmissa käytetyn standardipoikkeaman perusteella. Senjälkeen kun vastaavat luvut ovat lasketut tytärten emistä, on laskettu tytärten ja emien keskiarvojen erotus ja erotuksen keskivirhe kaavasta: 2 m diff = m + m2 2 Nämä laskelmat ovat suoritetut todellisten maidontuotantojen, karjojen keskituloksiin Verrattujen lypsytulosten ja maidon rasva-

31 pitoisuuden perusteella. Erotus tytär-emä on tietenkin voitu laskea vain niihin tyttäriin nähden, joiden emien tuotantotiedot.övat olleet saatavissa. Koska useilla sonneilla kuitenkin on ollut sellaisiakin jälkeläisiä, joiden emien tuotantoa ei ole tunnettu, on lisäksi laskettu erikseen.kaikkien tytärten keskiarvot ja niiden keskivirheet. Kuten aikaisemmin on mainittu, ei nuorten eläinten tuotantoa ole muunnettu täysi-ikää vastaavaksi. Jotta kuitenkin sellaistenkin ty tärten tulokset, joista on tietoja vain eläimen nuoruuden vuoksi epäsäännöllisiksi laskettavilta vuosilta, tulisivat otetuiksi huomioon, - ovat sellaiset jälkeläiset esitetyt erikseen, milloin niiden tulosten käyttäminen on näyttänyt tarpeelliselta. Lehmien täysi-ikäisinä antaman tuotannon ja varhaisimpien tuotantovuosien tuloksen välinen suhde riippuu nimittäin suuressa määrin eläimen iästä sen ensi kertaa poikiessa sekä sen kasvukautenaan saamasta ruokinnasta ja hoidosta, jonka viimemainitun vaikutus kuitenkin on sopivalla ruokinnalla ja. hoidolla myöhemmin jonkinverran tasotettavissa. Eläinten tuotantokyvyn arvostelu ensimmäisten poikimakertojen tulosten perusteella on senvuoksi vaikeaa; varsinkin kun eläimet ovat kasvaneet siksi erilaisissa olosuhteissa., kuin tutkittuun aineistoon nähden on laita. Tästä johtuen olisikin tärkeää voida vastaisuudessa julkaista täydentävät tiedot niistä huomattavimmista sonneista, joiden kaikista j älkeläisistä ei vielä ole voitu esittää säännöllisiä tuotantotuloksia. Seuraavassa tutkimuksessa on myöskin vertailtu eri sormien jälkeläisiä niiden lypsykauden pituuden perusteella, joka tunnetusti vaihtelee huomattavasti. Mainittu ominaisuus nimittäin vaikuttaa lypsylehmän kannattavaisuuteen, koska pitkälypsyisellä lehmällä samaa vuosituotantoa kohti tarvitaan pienempi päiväntuotanto. Ne voivat sen vuoksi määrätynlaisella ruokinnalla antaa suuremman vuosituotannon kuin nopeasti ehtyvät eli n. k. lyhytmaitoiset lehmät. Lypsykauden pituuden vaihtelu voi olla n. %. Tätä vertailua vaikeuttaa tosin se seikka, että samankin lehmän tuotantokäyrän muoto vaihtelee suuresti riippuen varsinkin poikimisväliaikojen pituudesta sekä ruokinnasta. Tuotantokäyrän Muodon. määräämiseksi on ehdotettu erilaisia menetelmiä. Useat ehdotetut tavat vaativat kuitenkin siksi suuritöisiä laskelmia, että ne huonosti soveltuvat suurten aineistojen käsittelyyn. Varsinkin on näin laita puheenaolevassa tutkimuksessa, jonka tarkotuksena ei varsinaisesti ole tuotantokäyrän muodon yksityiskohtainen selvittely, vaan eläinten jakaminen tämän tuntomerkin mukaan taloudellisia näkökohtia silmällä pitäen 2-3 luokkaan Tämänlaisia tarkotuksia varten on lypsykäyrän kaltevuutta aikaisemmin määrätty luvulla, joka osottaa lypsykauden toisen ja ensimmäisen 3.

32 32' 'viikon tuotantoj en välistä suhdetta (4). Tätä tapaa ei tekijä, ainakaan puheenaolevaan aineistoon nähden pidä' onnistuneena. Joskin 'on ilmeistä, että seuraavan astutuksen aika ja siitä johtuva sikiön erilainen kehitysaste voi suuresti muunnella myöhempien viikköjen tuotantomääriä, on toiselta puolen huomattava, että satunnaisten vaihtelujen vaikutus tulee kovin tuntuvaksi, jos arvostelu perustuu niin lyhyen ajan tuotantoon. Seuraavassa tutkimuksessa on senvuoksi otettu arvosteluperusteeksi 5 ensimmäisen lypsykanden tulos, jota on verrattu koko lypsykauden tuotantomäärään. Jotta sivuvaikutteet saataisiin mahdollisuuden mukaan poistetuiksi, on mainittu suhdeluku laskettu 2-3 peräkkäiseltä säännölliseltä vuodelta. Tällöin ovat kuukausituotannot otetut karj oj en tarkastuskirjoista, ja niiden perusteella on myöskin laskettu vastaavien lypsykausien.tulokset. Koska poikiinakuukausi säännöllisesti on vaillin.ainen, on se laskettu ensimmäiseksi vain silloin, jos sen tuotanto on ollut runsaampi kuin kuudennen kuukauden tulos. Puheenaoleva tuotanto on siten laskettu viiden parhaimman kuukauden tuloksen mukaan. Koska, kuten aikaisemmin mainittiin, ruokinta näyttää keskimäärin olevan suhteellisesti jonkin verran parempi talvikautena Länsi- Suomessa sekä taas kesällä ja syksyllä Itä-Suomessa, voitaisiin otaksua, että tästä johtuen poikimakuukausi ja tuotantokäyrän muoto olisivat vuorosuhteessa toisiinsa. Tämän kysymyksen.sevittämiseksi on taulussa 5 esitetty eri Vuodenaikoina poikineiden lehmien jakautuminen luokkiin lypsykauden 5 parhaan kuukauden suhteellisen tuotantomäärän mukaan. Yksityiset eläimet ovat poikima-aikojen mukaan ryhmitetyt kesä- ja talvikuukausina poildneisiin samalla tavalla kuin tauluissa 3 ja 4. Aineisto käsittää L. S. K: 74 Matin ja L. S. K.. Ounaan sukuihin sekä I. S. K. 25 Pomin sukuun kuuluvien lehmien tulokset. Taulu 5." Poikima-ajan vaikutus lehmien lypsykauden pituuteen. Suku Poikimakuukausi Kesäkautena poikine et lehmät, Keskimäärin Lehmä-I 5 kk:n 'tuotanto % lypsykauden tuloksesta luku ' 8 85,% L.S.K. 74 Matin ja L.S.K. 82 Ounaan V: VIII I.S.K. 25 Pomin.,.. VI XI Talyikautena poikineet lehmät L.S.K. 74 Matin ja L.S.K. 82 Ounaan IX IV C i 64.4, I.S.K. 25 Pomin.-.. ' XII V '

33 Kuten taulusta.näkyy, ön 5 parhaan kuukauden ja koko lypsykauden tuloksen välinen suhde ollut jotenkin sama sekä kesä- että talvikautena poikineilla lehmillä Erotus on ollut vain n. 2 % kummassakin tapauksessa.' Senvuoksi ei tuotantokäyristä ole poikimakuukauden perusteella - tehty korjauslaskelmaa. Seuraavissa tauluissa on koetettu tarkastaa, missä määrin maidontuotantokäyrän muoto on vuorosuhteessa tuotannon runsauteen. Sitä varten on verrattu toisiinsa edelläselostetuilla tavoilla laskettuja 5 kuukauden tuotantoja sekä absoluuttisia ja asianomaisten karjojen keskituloksiin verrattuja vuosituotantoja. Vertailu on toimitettu erikseen länsisnomalaisilla ja itäsuomalaisilla lehmillä. Tauluis-, puuttuu muutamia äärimmäisiä yksiköitä.. Koska joka lehmälle lisäksi ei ole voitu laskea karjojen keskituloksiin verrattua' suhteel.- lista tuotantoa, eivät lehmäluvut tauluissa a. ja b. täysin vastaa toisiaan: T aulu kuukauden lypsytuloksen suhde vuosituotantoon L. S..K. 74 Matin ja L. S. K. 82 Ounaan suvun lehmillä. a. 5 kk:n tulos % lypsykauden tuloksesta P ' _ , ä "2 8" '> o ' p Lehmien vuosituotanto % koko karjantuotann. keskituloksesta H - I ke o o b kk:n tulos % lypsykauden tuotannosta P 2, , ' r = r = '

34 34 Taulu 7. 5 kuukauden lypsytuloksen suhde vuosituotantoon I. S. K. 25 Pomin sukuun kuuluvilla lehmillä. a. 5 kk:n tuotanto % lypsykauden tuloksesta p g 2 25 to ,, 2 5,> g 2 75 o o p r= Lehmien vuosituotanto % karjan keskituloksesta H- I o b. 5 kk:n tuotanto % lypsykauden tuloksesta ) ' p r =.23 ±.4 Sekä itä- että länsisuomalaisista lehmistä kumpaakin vertail u- tapaa käyttäen saadut tulokset ovat siis hyvin yhdenmukaiset. Niiden mukaan on runsastuottoisemmilla lehmillä 5 kuukauden lypsytulos keskimäärin muodostanut jonkin.verran pienemmän osan koko lypsy-. kauden tuloksesta kuin alhaistuottoisemmilla lehmillä Ensinmainitut toisin sanoen ovat keskimäärin olleet pitkälypsyisempiä, hitaammin ehtyviä. Tämä vuorosuhde on kuitenkin siksi heikko, että tuotannon runsautta ja lypsykauden pituutta täytyy pitää erikseen periytyvinä. Koska pitkälypsyisiä lehmiä aikaisemmin esitetyistä syistä on pidettävä edullisempin.a kuin nopeasti ehtyviä lehmiä, olisi jalostuksessa täysi syy kiinnittää huomio tähänkin ominaisuuteen. Vaikka taulujen mukaan runsaslypsyisillä lehmillä onkin keskimäärin ollut pitempi lypsykausi, ja vaikka tietynlaisissa ruokintaoloissa suurimman mahdollisen tuotannon raja tietenkin»lyhytmaitoisilla» lehmillä on alempana kuin pitkälypsyisillä, koska ensinmainittujen päivättotannon samaa vuosituotantoa kohti täytyy olla suuremman, ei pitkälypsyisyys kuitenkaan ilman erityistä valintaa tule riittävän yleiseksi. Kaikkein runsastuettoisimmat lehmät tulevat esitetyistä syistä tosin

35 ilman tähän ominaisuuteen kohdistettua valintaakin olemaan pitkälypsyisiä, mutta asianlaita on toinen alemmalla tuotantotasolla oleviin eläimiin nähden. Taulujen mukaan ovat meikäläisissäkin ruokintaoloissa varsin nopeasti ehtyvät lehmät päässeet aina kilon vuosituotantoihin. Ruokinnan voimaperäistyessä tämä raja tietysti siirtyy yhä ylemmäksi. Esitetyistä syistä ori seuraavassa tutkimuksessa eri sonn.ien jälkeläisiä keskenään verrattaessa otettu huomioon myöskin lypsykauden pituus. Vertailu on tosin jäänyt vaillinaiseksi senvuoksi, että tutkittujen sonnien tyttärien emiltä ei huomattavalta osalta ole ollut saatavissa tietoja kuukausituloksista. Tutkimus on tältä osaltaan senvuoksi toimitettu yksinomaan tytärten omien tulosten perustella. Kuten edellisestä esityksestä käy selville, jäävät mainitulla tavalla saadut tulokset verraten epätarkoiksi, koska ne vielä ovat useista virhelähteistä riippuvia. Kun tässä kuitenkin on kysymys taloudellisesti merkityksellisestä ominaisuudesta, johon eivät jalostajat tähän asti meillä enempää kuin muuallakaan ole kiinnittäneet huomiota, on sitä koskevilla viittauksillakin jo arvonsa. Oåastolla on lisäksi tekeillä yksityiskohtaisempi tutkimus puheenaolevan ominaisuuden periytymisestä. Koska maidon rasvapitoisuus on suhteellisen riippumaton ruokinnan vaikutuksista, on tarkastusyhdistysten rasvaprosentteja yleensä käytetty sellaisinaan vertailuperusteena. Sen ohella on myöskmn. kunkin lehmän maidon rasvapitoisuus verrattu karjan säännöllisten lehmien keskirasvaprosenttiin,, jotta on voitu tarkastaa, onko jälkeläisryhmien ja emien välinen suhde käynyt samaan suuntaan absoluuttisten ja mainitulla tavalla saatujen suhteellisten tulosten mukaan. Ellei oteta huomioon poikkeuksellisen mineraali- ja valkuaisköyhän ruokinnan vaikutuksia rasvaprosenttiin, näyttää siinä ainakin meidän oloissamme aiheuttavan huomattavimpia muutoksia eläinten siirtyminen talviruokinnastakesä ruokintaan. Eläinten laitumelle päästessähän maidon rasvapitoisuus lisääntyy, usein.5 prosentilla. Tämä vaikutus ilmenee myöskin eri vuodenaikoina poikineiden lehmien rasvaprosentin vaihtelua lypsykauden kuluessa tarkastettaessa. Kuten tunnettua, kohoaa maidon rasvapitoisuus yleensä lypsykauden lopulla, usein tuntuvastikin. Käsitellyssä aineistossa ei tämä kohoaminen kuitenkaan ole kaikkialla ollut yhtä suuri, vaan on sen suuruus huomattavasti vaihdellut. Onpa esiintynyt sellaisiakin tapauksia, joissa tätä nousua ei ole lainkaan ilmennyt. Kysymyksen yksityiskohtainen selvittely veisi tässä yhtydessä liian pitkälle. Mainittakoon 35

36 36 vain, että puheenaoleva ilmiö on verraten yksilöllinen; ja että se näyttää olevan verraten riippumaton vuotuisesta kesldrasvaprosentista sekä maidon.tuotantokäyrästä. Jos rasvaprosentin kohoamista ilmaistaan lypsykauden kahden ensimmäisen ja 2 viimeisen kuukauden keskirasvaprosenttien erotuksella, ei käsitellyn aineiston perusteella voida osottaa tämän luvun ja 5 kuukauden suhteellisen maidontuotannon välillä olevan varmaa vuorosuhdetta. Mainitun luvun ja vuotuisen keskirasvaprosentin välinen korrelatio taas on noin +.6. Kuten edellä viitattiin, riippuu puheenaoleva rasvapitoisuuden lisääntyminen jonkin verran poikimakuukaudösta. Tätä osottaa seuraa.- valla sivulla oleva taulu 8. Taulun otsikossa tarkottaa L. länsisuomalaisia, L. S. K. 74 Matin ja L. S. K. 82 Ounaan sukuihin kuuluvia lehmiä sekä I. itäsuomalaisia, I. S. K. 25 Pomin sukuun kuuluvia lehmiä. Taulusta on jätetty pois muutamia kumpaankin suuntaan poikenneita äärimmäisiä yksilöitä, mikä ei kuitenkaan vaikuta lopputulokseen. Sekä itä- että länsisuomalaisista lehmistä saatu tulos on hyvin yhdenmukainen. Kumpaisessakin ryhmässä on rasvaprosentin kohoaminen kesäkuukausina poikineilla, lehmillä keskimäärin ollut pienempi kuin talvikuukausina poikineilla. Eri kuukausien välinen suurin erotus on ollut n..5 %, ellei oteta huomioon länsisuornalaisten lehmien V ja VI kuukauden tulosta, jotka kumpikin ovat vain 2 lehmän keskiarvoja ja siis aivan satunnaisia. Taulun mukaan ovat kuitenkin vaihtelut samoina kuukausina poikineiden eri lehmien kesken olleet hyvin huomattavat. Edellä selostettu poikimakuukauden vaikutus saanee pääasiassa selityksensä laidunrehun talviruokintaan verraten edullisesta vaikutuksesta maidon rasvapitoisuuteen. Tämän johdosta kohoaa keväällä ja kesällä poikineiden lehmien rasvaprosentti lypsykauden alussa, mikä siten vähentää lypsykauden alun ja lopun välistä erotusta. Sitävastoin ei ole todennäköistä, että se riippuisi lehmien lihottamisesta ennen poikimista. Rasvaprosentin kohoaminen on pieni esim. toukokuussa poikineilla lehmillä, joiden»tunnuttaminen» sattuu viimeisille sisäruokintakuukausille, jolloin ruokinnassa juuri melko yleisesti esiintyy tavallista suurempia puutteellisuuksia. Kysymyksessä olevaa poikimakuukauden vaikutusta ei kuitenkaan tarvitse ottaa huomioon eläinten vuotuista keskirasvaprosenttia määrättäessä". Edellä jo mainittiin, ettei keskirasvaprosentti sanottavasti riipu lypsykauden aikana tapahtuvan rasvaprosentin nousun määrästä eikä siis myöskään siinä esiintyvistä vaihteluista. Tämä johtuu tietenkin siitä; että lehmien lypsykausi on niin pitkä, että kesä:

37 37. i..,) -,d,,- t ,,, LCD, I I k!- cc>,,.., CO I I i-i co.,-:,-- c, - k V I-- "ItC CO,,-i I k I.- I,- GO. I..,- -, GO c, 4 C,p, -3 I, I,-t,t -,- q.,-g,-, I I I cd,.bl, t-w c2 5..,s4 o - --t - til -:,,=--- --;.. CO C- Itc C- I,- GO I \ cc, --J cr) krd ct. C ' C -4 c.. Cs,-( 7-f Csi I co --- -, - - i I,-i --( I i I I,,--.-.,. GO.,- IlI I Il c:n CS oo Co,-,,. I GO,-i C;, - > i-- i--i t-i -; I -,--,-- GO.,;:il GNI GO GO GO I I )4 i.. i ce cr,, csi...i 74 i.,. i ,.,,_-,. i,_,..,-, <.,., N..;:_i _, c, I.GD.,--,,-I.,-7 - Go. CO,--. I.,- I.. GO C u G,, GO GO I GO \ co,,-7 u-d,-4,-i,--i -,n,t+ r-; I,,-4, I-- 74 CO C- C-. GO,-7 I.,..,r.,,-4 CO - ri C,,--t G',..4, I. t-t,-,- I..,-..,2( C GO,--t cn -,-i,-, Rasva % nousu d C7;,-I.T-I r - -- G i CV C, Cq CV.,-, :,...., ; :,:e - c) 5 '' c.., c.)..4

38 38 ja talvikauden vaikutukset sinä aikana jo ennättävät suurelta osalta tasottaa: toisensa. Senvuoksi onkin eri kuukausina poikineiden lehmien keskimääräinen maidon rasvapitoisuus jotenkin yhtä suuri, kuten taulu 9 osottaa. Taulu 9. Poikimakuukausi ja vuotuinen keskirasvaprosentti L. S. K:n kantakirjalehmien tulosten mukaan v:lta 923. Rasva % Poikimakuukausi I,II III IV V VI VII VIII IX X XI XII ' o Yhteensä Keskiarvo % 4.o o o 4.o 4.o 4. Taulussa on käytetty aineistolla länsisuomalaisia lehmiä, koska niillä taulun 8 mukaan näytti rasvaprösentin vaihtelu olevan suuremmassa määrässä riippuvainen poikimakuukaudesta kuin itäsuomalaisilla lehmillä. Ensinmainituilla olisi siis tästä aiheutuvan vuotuisen keskirasvaprosen.tinkin vaihtelun pitänyt tulla selvimmin näkyviin.

39 Tulokset. Tutkimukseen liitetyissä yhteenvetotauluissa ovat tulokset esitetyt siksi yksityiskohtaisesti, että niistä on tutkimustapaan perehdyttyä verraten helppo saada yleiskäsitys. Seuraavassa on sitäpaitsi kustakin sonnista lyhyt selostus, jossa samalla ovat mainittuina tekijän tiedossa olleet arvosteluun vaikuttavat lisäseikat. Myöskin on tekstiosaan suuremmista tai muuten huomattavimmista jälkeläisryhmistä liitetty ristikkotaulut, joista näkyy kunkin tyttären ja sen emän tuotannot toisiinsa verrattuina. Aineiston suhteen on vielä mainittava, että I. S. K. 25 Pomin ja L. S. K. 74 Matin sukuja koskevat tiedot ovat kerätyt v. 923 sekä L. S. K, 82 Ounaan sukua koskevat tiedot vuonna 924. Niitä lehmistä, joista tällöin on tehty muistiinpanot, on kerätty myöhemmin tuotantotiedot vuosilta 923 ja 9,24. L. S. K. 82 Ounaan suku. Suvun kantaisän L. S. K. 82 Ounaan 44 tyttären tulokset nähdään seuraavista tauluista, joissa on verrattu kutakin tytärtä emäänsä todellisen ja karjan keskitulokseen verratun maidontuotan.tomäärän sekä maidon rasvapitoisuuden perusteella.' Taulukkoa laadittaessa on kukin jälkeläin.en merkitty siihen pystysuoraan sarekkeeseen, johon se oman tuotantonsa perusteella kuuluu, sekä siihen vaakasuoraan sarekkeeseen, joka vastaa sen emän tuotantoluokkaa. Niitä ruutuja, joihin merkityt jälkeläiset kuuluvat emien.sä tuotantoluokkaan, ympäröivät paksummat rajaviivat. Näiden ruutujen yläpuolelle merkityt jälkeläiset ovat siis tuotannoltaan olleet emiään parempia ja mainittujen ruutujen alapuolelle merkityt emiään. huonompia.

40 4 Maidontuotanto kiloissa : Maidontuotanto % karjan keskituotannosta Erotus -tyttäret emät: +5 ± 96 kg maitoa. 8. o % karjan kt:sta. Maidon rasvapitoisuus Taulujen mukaan on L. 8. K. 82 prosenttia. Ounas jättänyt jälkeläisilleen keskinkertaiset tuotantotaipumukset. Sen tytärten keskimääräinen maidontuotanto, 2 3 ± kg, on tosin ollut 5 ± 96 kg niiden emien keskitulosta parempi, mutta tämä erotus on kuitenkin, keskivirhe huomioon ottaen, merkityksettömän. pieni. Lisäksi on tyttärillä ilmeisestikin ollut parempi 4.6 ruokinta, koska niiden tulos asianomaisten, 4.8 karjojen tuotannollisiin, keskituloksiin ver- rattaessa on 8. ± 3.5 % ennen tulosta huonompi. Tämä erotus vastaa keskivirheen 2.3-kertaista määrää, joten erotusta todennäköisesti voidaan pitää var-. +.4% rasvaa. mana. Tytärten keskirasvaprosentti on % alempi kuin omien,.mikä vastaa 2.5-kertaista keskivirhettä; joten tämäkin erotus on todennäköinen. Puheenaoleva erotus on kuitenkin sinällään merkityksettömän pieni. Koska emien ja tyttärien rasvaprosentit lisäksi karjojen keskituloksiin verraten ovat olleet samallaiset, voidaan sanoa, että sonni tässäkin suhteessa on perinnöllisiltä taipumuksiltaan suunnilleen vastannut emien keskiarvoa,

41 joka on n. 4. %. Myöskin lypsykauden pituuteen nähden ovat Ounaan tyttäret olleet keskinkertaisia, sillä 5 kuukauden tulos on keskimäärin ollut 65 % koko lypsykauden tuloksesta, L. S. K. 82.Ounaan pojan L. 2. K. 338 Ounaan-Lounaan, 4 tyttären keskimääräinen maidontuotanto,' 2 64 ± 233 kg, on sekä sinällään että vastaavien karjojen keskituloksiin verrattuna jonkin verran parempi kuin sen isän tyttärien Ensinmainittujen maidontuotanto on myöskin ollut emien keskitulokseen verrattuna 57 ± 286 kg ja karjojen keskituotannon mukaan 6.3 ± 4.7 % parempi. Pienestä jälkeläismäärästä johtuen ovat keskivirheet kuitenkin niin suuret, että näitä erotuksia voidaan pitää vain todennäköisinä. Myöskin jälkeläisten lypsykauden pituus on keskimäärin ollut jokseenkin hyvä. Voidaan siissanoa, että Ounaan-Lounaalla todennäköisesti on ollut edellytykset hyvien maidontuotantotaipumusten periyttämiseen jäl-. keläisilleen. Sitävastoin sen tytärten rasvaprosentti 4. on.3 ±.4 % emien tulosta alempi, joten sonnin vaikutus jälkeläisten rasvaprosenttiin on jotenkin varmasti ollut epäedullinen. Jälkeläiset ovat olleet melko pitkälypsyisiä; sillä 5 kuukauden tulos on, ollut keskimäärin 6.7 % lypsykauden tuloksesta. L. S. K. 82 Ounaan toisen pojan L. 2. K. 36 Jukan 29 tyttären tulokset nähdään seuraavista tauluista Maidontuotanto. kiloissa Maidontuotanto % karjan kt:sta. 2 ± ± Erotus tyttäret emät.: +33 ± 62 kg maitoa. ± % karjan kt:sta. 75-2G 6

42 42 Rasvaa %. Jukan tytärten keskituotanto on ollut ± 32 kg maitoa, mikä todennäköisesti on asianomaisten karjojen keski , tulosta jonkin verran parempi, erotus on ± 3.3 9/o. Tytärten absoluuttinen tuotanto on nähtävästi hiukan emien tuo- 4. tantoa parempi, mutta johtunee tämä pää- 4.2 asiassa paran,netusta ruokinnasta, koska emät karj oj en keskituloksiin verraten ovat olleet jotenkin tyttäriensä veroisia. Keskirasvaprosentti 4. ±.3, on tyttärillä ollut % rasvaa. jokseenkin sama kuin emilläkin. Lopputuloksena voidaan varmuudella sanoa, ettei Jukka ole alentanut jälkeläistensä tuotantoa niiden emiin verraten, joiden tuotankykyä on pidettävä varsin tyydyttävänä. Tyttärien lypsykauden pituus on ollut kohtalainen. L. S. K. 82 Ounaan pojan L. S. K. 46 Eskiön vaikutus jälkeläistensä tuotantoon näyttää olleen epäedullinen. Sen 4 tyttären keskimääräinen maidontuotanto on ollut 2 ± 3 kg eli 2.2 ± 7.2 % alapuolella karjan keskituloksen. Erotus emiin verraten on 48 ± 29 kg maitoa eli 7. ± 7.5 / karjan keskituotannosta. Jälkeläisten maidon rasvapitoisuus, 4.o ±. %, on ollut kokonaista. 4i ±. % emien tulosta huonompi. Tämä erotus vastaa likimain 3- kertaista keskivirhettä, joten erotusta sinällään on pidettävä varmana. Tyttärien huonommuus ei kuitenkaan ilmeisesti ole johtunut yksinomaan perinnöllisistä syistä, sillä karjan keskitulok:seen verraten On tytärten rasvaprosentti ollut vain. % alempi kuin emien. Ensinmainittujen tuotanncrt nimittäin ovat vv:lta 92-24, jolloin karjan. keskitulos ei vielä ollut palannut normaalitasolle, vaan maidon rasvapitoisuus oli.2.4 % alempana kuin ennen sotaa. Tuotannon alhaisuuden puheenaolevina vuosina taas täytyy johtua ruokinnasta, koska karjan sekä maitomäärä että rasvaprosentti v. 924 ovat uudelleen kohonneet jotenkin rauhanaikaiselle tasolle. Tätä osottaa sekin, että kulutettuja rehuyksikkömääriä osottavat luvut vaihtelevat yhdenmukaisesti tuotannon kanssa. Lopputuloksena voimme siis sanoa, että Eskiön tyttäret todennäköisesti ovat perinn,öllisiltä tuotantotaipumuksiltaan sekä maidon määrään että rasvapitoisuuteen nähden olleet jonkin verran emiään huonompia. Tällöin on kuitenkin huomattava, että emien rasvaprosentti on ollut melko hyvä. Eskiön tytärten lypsykausi on ollut erikoisen lyhyt. 5 kuukauden tulos on nimittäin niillä keskimäärin ollut 7. % koko lypsykauden tuloksesta. Tämä huono tulos ei voine ainakaan pääasiassa riippua heikosta

43 43 ruoldnnasa, koska puheenaolevat tyttär' et ovat tuotann.oltaan olleet karjansa keskiarvon alapuolella. L. S. K. 82 Ounaan poikia on myöskin L. S. K: 47 Elkiö, jonka 6 tyttären maidontuotanto, 3 62 ± 36 kg, on ollut verraten hyvä ja ylittänyt karjan keskituotantoa 7.6 ±.8 prosentilla. Kun emien tuotanto kuitenkin on ollut 27.3 ± 2.9 % karjan keskituloksen yläpuolella, ovat tyttäret siis, absoluuttisesti hiukan suuremmasta maitomäärä stään huolimatta, todennäköisesti olleet emiään vähän huonompia. Sonnin perinnöllinen»tuotantoarvo» on nähtävästi suunnilleen vastannut karjan keskimääräistä tuotantokykyä. Mitä Elkiön jälkeläisten rasvaprosenttiin tulee, on se ollut verraten alhainen, %, mikä likimain vastaa sekä emien että koko karjan keskiarvoja. Sonni ei siis ole kyennyt korottamaan jälkeläisiään tältä tasolta. Elldön tytärten lypsykauden pituutta ei voida pitää hyvänä, kun ottaa huomioon niiden saaman verraten runsaan ruokinnan. L. 8. K. 466 Kunnon isä on L. S. K. 82 Ounaan poika 36 Jukka. Sen 6 jälkeläisen keskimääräinen maidontuotanto, ± 227 kg, vastaa suunnilleen karjan keskitulosta, mutta on todennäköisesti ollut emien tulosta huonompi. Tytärten keskirasvaprosentti, 4. ±.2 /,,, on luultavasti, ,4, parempi kuin emien.. Tämä erotus ei voine ainakaan kokonaan johtua tyttärien tarkotuksenmukaisemmasta ruokinnasta,. Sen karjan, jossa Kunnon tyttäret ovat olleet, keskirasvaprosentti on nimittäin kyllä viime vuosina noussut.2.3. %, minkä voisi ajatella ainakin osaksi riippuvan entistä tarkotuksenmukaisemmasta ruokinnasta. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että karjassa on ollut toinenkin sonni, L. S. K. 622 Jyry, jonka 9 tyttären rasvaprosentti on tuntuvasti (.4 %) emien tulosta parempi. Kun nyt karjan säännöllisten lehmien lukumäärä on viime vuosina ollut n: 3, olisi karjan keskitulos näiden 2 sonnin tytärten vaikutuksesta kohonnut n..2 %. Tämä siis suurelta osalta selittäisi sen, että Kunnon tytärten rasvaprosentti on pysynyt karjan keskituloksen tasalla, kuten emienkin tulos on ollut, vaikka tytärten tulos todellisuudessa on.3 % emien tulosta parempi. Senvuoksi on todennäköistä, että sonni on jättänyt tyttärineen, hyvät rasvantuotantotaipumukset. Kunnon tytärten 5 kuukauden suhteellinen tulos 6.4 % on verraten hyvä. L. 8. K. 467 Kreivi on myöskin L. S. K. 36 Jukan poika. Sen 9 jälkeläisten tuotantotulokset ovat esitetyt seuraavissa tauluissa.

44 ± i ± Maidontuotanto kiloissa Maitomäärä % karjan kt:sta Erotus tyttäret emät: s E Rasvaa %, ± 49 kg maitoa. 3.7 ± 9.6% karjan +.4% rasvaa. kt:sta. Kreivin tytärten maidontuotanto, ± 74 kg, vastaa likimain asianomaisten karj oj en keskituotantoa ja on karj oj en keskituotantoon verraten todennäköisesti emien tuotantoa jonkin verran huonompi. Tämä tulos johtuu kuitenkin pääasiassa siitä, että kahden tyttären emä on tunnettu rekordilehmä L. S. K Lemmike, jonka poikkeuksellisen hyviä tuotan.totaipumuksia sonni ei ole perinnöllisiltä taipumuksiltaan. vastannut. Lisäksi lienee ilmeistä, että Leminiken.- laista lehmää on ruokittu muusta karjasta poikkeavalla tavalla. Kreivi on siis jättänyt jälkeläisilleen kohtalaiset taipumukset maidontuotantoon. Tytärten keskirasvaprosentti on ollut sama kuin karjan keskitulos, 4.o ±. %, siis tasainen ja kohtalaisen hyvä. Koska se on sama kuin emien keskitulos, vastaa se niin ollen sonnin perinnöllistä tuotantoarvoa. Kreivin tyttäret ovat olleet melko pitkälypsyisiä, 5 kuukauden tulos on 6.o %. Sonnista L. 8. K.57 Harras, joka myöskin on L. S. K. 82 Ounaan poika, on ollut tuotantotiedot saatavissa vain 3 tyttäreltä, joiden keskituotannot, ± 296 kg maitoa ja 3.7 ±.2 % rasvaa, suunnilleen vastaavat karjan ja omien. keskituloksia. Oun.aan pojan L. S. K. 68 Murskun 6 tyttären keskitulos ± 5 kg maitoa on 6.s ± 5.2 / karjan keskitason yläpuolella ja niitten keskirasvaprosentti 3.9 ±. on sama kuin karjan keskitulos vastaavillta vuosilta. Emiin verraten on tytärten keskimaitomäärä

45 45 sinällään hiukan korkeampi, mutta karjan keskituotantoon verrattuna hiukan alempi. Molemmat erotukset ovat kuitenkin -kertaisen keskivirheen rajojen sisäpuolella. Vaikka osa tyttäristä onkin ollut niin nuoria, että niiden tuotanto myöhemmin kohoaa, ei tämä kuitenkaan, koska vertailu on toimitettu jotenkin vastaavien poikimakertojen perusteella, voine muuttaa sitä käsitystä, että Mursk-un perinnöllinen laatu vastaa karjan ja emien keskituotantoja. Tytärten rasvaprosentti on ollut sekä sinällään että karjan keskitulokseen verrattuna. % huonompi» Koska tämäkin erotus on virherajojen sisällä; voidaan Varmuudella sanoa vain, ettei sonni ole tässä suhteessa voinut kohottaa tyttäriään emien keskitason. (4.o /,) yläpuolelle. Murskun tyttäret ovat olleet nopeasti ehtyviä., Vaikka niitten on täytynyt olla kohtalaisella ruokinnalla, on 5 kuukauden tulos ollut 67.9 %. L. S. K. 82 Ounaan pojan L. S. K. 632 Jyryn 8 tyttären tuotannot emien tuloksiin verrattuina ovat esitetyt alla olevissa tauluissa cd 3 33 Maidontuotanto kiloissa ii 3 4 3, ± ± + :cd E Maitomäärä % karjan keskituotannosta. 2 I I I 4 I I 2 I Erotus tyttäret emät +25 ± 26 kg maitoa. 6.3 ± 6. 4 % karjan kt:sta. Rasvaa %., 3.7 3, Jyryn tytärten keskituotanto, 2 77 ± 66 kg maitoa, vastaa suunnilleen karjan tuotannollista keskitulosta, mutta se On 3.5 i 3 viimemainittuun tulokseen verrattaessa 3.7 : ± 6.4 % emien keskittilosta huonompi Koska tämä erotus on n. 2.5 kertaa keskivirhe, eikä karjassa ole ollut sellaisia son neja, jotka mainittavasti olisivat parantaneet +. ±. % rasvaa. sen keskimääräisiä lypsytaipumuk- sia, on jotenkin varmaa, että Jyryn tyttäret ovat keskimäärin olleet emiään 'huonompia, lypsäjiä. Mitä taas tulee jälkeläisten maidon rasvapitoisuuteen, on se (yo emien keskituloksen. yläpuolella. Tämä erotus on n. 3 kertaa keskivirhe, joten sitä on pidettävä varmana. Se seikka, että tytärten rasvaprosentti karjan keskitulokseen verraten ylittää emien keskiprosentin vain. %:a, johtunee pääasiassa, kuten aikaisemmin on esitetty,

46 46 siitä, että karjan keskitulos on viime vuosina onnistuneen siitosvalinnan kautta parantunut n..2 prosentilla. Jyryn tyttäret ovat olleet verraten pitkälypsyisiä, sillä 5 kuukauden tulos on ollut 6.8 %. L. S. K. 82 Ounaan pojan L. S. K. 843 Hemmon 4 tyttären tulos kg maitoa, joka on % karjan keskituotannon yläpuolella, on hyvä, varsinkin kun, se on verraten aikaisilta poikimakerroilta. Tämä tulos ylittää emien. keskituotantoa 869 ± 345 kilolla, siis määrällä, joka vastaa n. 2.5-kertaista keskivirhettä. Koska emien tulosta ei ole voitu verrata karjan keskitulokseen, ei voida päättää, kuinka suuri osa tyttärien ja omien välisestä erotuksesta on aiheutunut ensinmain.ittujen saamasta voimakkaammasta ruokinnasta. 'lemmon tytärten tuotanto on kuitenkin sinällään siksi runsas, että sonnin pe, rinnöllinen tuotantoarvo nähtävästi on verraten korkea. Sen 'jälkeläisten keskirasvaprosen.tti 3:8 sitävastoin on keskinkertainen ja vastaa likimain, emien keskiarvoa. Tytärten lypsykausi on ollut verraten pitkä, sillä 3 tyttären 5 kuukauden, tulos on ollut 6.7 %. L. S. 82 Ounaan pojalta Hurjalta on saatu tiedot 4 tyttärestä. Niiden keskituotan.to, ± 23 kg maitoa, joka on 5.2 ± 3.3 % karjan keskitulosta huonompi, ylittää 886 ± 74 kilolla ja karjan tuotannolliseen tulokseen Verrattuna 3.7 ± 7.5 prosentilla emien tuloksen. Erotus on siis täysin varma, koska se vastaa 4-5-kertaista keskivirhettä. Ellei emien kovin heikko tulos riipu poikkeuksellisista syistä, joita ei enää ole voitti todeta, on sonnin vaikutus jälkeläis-iinsä ollut varsin edullinen Sensijaan on sonni jotenkin varmasti,.3 ±.4 %, alentanut tytärtensä rasvaprosenttia (3.9) omiin verraten. L. S K. 886 Tommi, kuten isänsäkin, L. S. K. 466 Kunto, näyttää periyttäneen jälkeläisilleen keskinkertaisen lypsykyvyn, mutta hyvänlaisen maidon rasvapitoisuuden. Sen tytärten keskitulokset emien tuotantoihin verrattuina ovat esitetyt seuraavissa tauluissa. Maidontuotanto kiloissa. Maidontuotanto % karjan kt:sta ± ' Erotus tyttäret emät: Rasvaa % o 4.2, ±8 kg maitoa ± 5. 5 % karj an kt:sta. +.i+.4 % r asvaa.

47 47 T,ommin tytärten keskituotanto on ollut ± 4 kg maitoa, joka on 4.4 ± 4.7 % karjan keskituotannon alapuolella. Viimemainittu seikka johtuu kuitenkin suureksi osaksi siitä, että tyttäret ovat vielä olleet nuoria. Tytärten keskimaitomäärä on todennäköisesti emien tulosta korkeampi, mutta tämä johtuu parann.etusta ruokinnasta, koska tyttäret karjan keskituotantoon verraten ovat olleet jonkin verran huonompia. Tommin jälkeläisten keskirasvaprosentti on verraten hyvä, 4.3 ±. %, ja vastaa se likimain emien ja karjan keskituloksia. Sonnin perinnöllineri tuotantoarvo on siis ollut näin korkea. Lisäksi on huomattava, että tsttäret ovat olleet pitkälypsyisiä, sillä niiden 5 kuukauden tuotanto on keskimäärin ollut 6.7 % lypsykauden tuloksesta. Vaikka otetaankin huomioon, että kyseessäolevassa karjassa on ollut hyvä ja tasainen ruokinta, on tätä tulosta pidettävä melko hyvänä. L. S. K. 467 Kreivin pojan L. 46 Nikun jälkeläiset ovat olleet nuoria, vain kahdelta on ollut saatavissa säännöllisten vuosien tulokset. Niiden keskituotan.to on ollut 3 6 ± 5 kg maitoa, joka suunnilleen vastaa karjan keskituotantoa ja ylittää emien tuloksen 487 ± 368 kilolla. Emien tuotantoa ei ole voitu verrata karjan keskimäärään. Se seikka, että mainittujen, vielä nuorien jälkeläisten maitomäärä on kohonnut karjan tuotannollisen tuloksen tasalle ja siksi huomattavasti ylittää emien tuotantoa, johtaa kuitenkin siihen käsitykseen, että sonni on melko hyvä maidontuotannon periyttäjä. Tätä käsitystä tukee myöskin viiden nuoruutensa vuoksi epäsäännöllisen tyttären tulos, joka sinällään on melko hyvä ja joka osottaa merkkejä emien tuloksen ylittämiseen. Tytärten lypsykauden pituus näyttää muodostuvan keskinkertaiseksi. Jälkeläistensä maidon rasvapitoisuuteen näyttää Niku vaikuttaneen epäedullisesti. Sen sekä vanhempien että nuorien tytärten rasvaprosentti on sinällään verraten alhainen sekä samalla emien rasvaprosenttia huonompi. Koska erotus inoleminissa tapauksissa vastaa likimain 2-kertaista keskivirhettä, on sitä pidettävä jotenkin varmana. Kreivin tbiselta pojalta L. S. K. 6 Pennalta on vertailuun voitu käyttää vain. 4 tyttären tuotantoja. Niiden keskimaitoi-näärä on ollut 338 ± g2 kg maitoa, joka on 42 ± 245 kg emien tuotannon yläpuolella. Suhteellinen tuotanto, 8-.2 ± 5.4,/o, on % emien tulosta huonompi. Koska tyttäret ovat verratut einiinsä suunnilleen vastaavien poikimakertojen tulosten perusteella, voidaan tytärten nuoruudesta huolimatta pitää varmana, etteivät ne lypsytaipumuksiltaan ole ainakaan emiään. parempia. Tytärten lypsykauden pituus on ollut hyvä, sillä 5 kuukauden suhteellinen tulos on vain 59.2 %

48 48 Pennan tyttärien keskirasvaprosentti, 4, +.2, ylittää %:a emien. tuloksen." Koska karjan. keskitulokseen verrattu erotus viittaa samaan suuntaan, on todennäköistä, että sonni on korottanut tytärtensä rasvaprosenttia emiin verraten. L. S: K. 82 Ounaan. pojanpojan L. S. K. 359 Nurskon tyttäristä ovat useat suuresti kärsineet karjassa raivonneesta luomataudista. Vain 5 jälkeläisestä on saatu siinä määrin säännöllisiä tuotantoja, että niiden perusteella voi tehdä vertailuja. Nämäkin tyttäret ovat vielä nuoria. Niiden tuotanto on tosin alhainen, mutta se johtuu heikosta ruokinnasta, mikä käy ilmi siitäkin, että tämä tuotanto vastaa karjan keskitulosta. Koska tytärten tulos myöskin likimain vastaa emien keskituotantoa, on sonni nähtävästi periyttänyt kohtalaisen hyvät lypsytaipumukset. Tytärten. rasvaprosentti, 4.2 ±., on melko hyvä, etenkin kun otetaan huomioon, että se on.2 % karjan keskiarvon yläpuolella ja ylittää jonkin verran emien keskituloksen, sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Nurskon jälkeläisten. 5 kuukauden suhteellinen tulos on keskinkertainen, 64.3 %. L. S. K. 47 Matin suku. Suvun kantaisältä L. S. K. 74 Matilla on ollut käytettävissä tiedot 8 tyttärestä. Sormilla on ilmeisesti ollut tyttäriä paljoakin enemmän, mutta niiden polveutumistiedot ovat olleet siksi epävarmoja, että on näyttänyt varmimmalta jättää ne tutkimuksessa huamiotta. Myöskään käsiteltyjen 8 tyttären emistä ei ole saatu tietoja, joten sonnin perin.nöllisen laadun arvostelu tässä suhteessa jää vaillinaiseksi. Matin tytärten maidontuotanto, 2 58 ± kg, on prosenttia karjan vastaavien vuosien tuotantotulosten yläpuolella, joten sonni nähtävästi on periyttän,yt hyvänpuoleisia lypsytaipumuksia. Jälkeläisten maidon rasvapitoisuus on keskinkertainen, 3.9 ±. %, ja vastaa suunnilleen karjan keskitulosta. Tytärten keskirasvaprosentti vaihtelee tuntuvasti, niin että tässä suhteessa huonoimman tyttären prosentti on 3.5 ja parhaan 4.4 %. L. S. K. 74 Matilla on ollut seuraavat 6 poikaa, joiden jälkeläisistä on saatu tuotantotietoja. L. S. K. 68 Kaapon 5 tyttären keskilypsymäärä on ollut 3 76 ± 6 kg maitoa, mikä on ehkä, 7.8 ± 8.2 eivo, karjan keskituotannon. yläpuolella. Jälkeläisten keskirasvaprosentti on 3.9 ±.. Vain 4 tyttären tuloksia on voitu verrata emien keskitulokseen ja vastaavat kumpienkin sekä maitomäärät että keskirasvaprosentit suunnilleen toisiaan. Loppuarvosteluna voidaan sanoa, että Kaapo on jättänyt jälkeläisilleen kohtalaisen maidontuotannon ja maidon rasvapitoisuuden.

49 49 L. S. K. 74 Matin toiselta pojalta L. S. K. 366 Matilta on tuo-: tantotiedot 7 tyttärestä, joiden keskitulos ± 38 kg maitoa on todennäköisesti, 2.7 ±.3 %, karj ansa keskituotan.toa parempi. Niiden keskirasvaprosentti 4. ±.4 on kohtalainen ja vaihtelee eri tyttärillä vain 3.o ja 4. % välillä Emiinsä on voitu verrata 3 tytärtä, joiden maidontuotanto sekä 'sinällään että karjan keskituloksen mukaan vastaa emien maitomäärää. Tytärten ja emien keskirasvapro- : sentit ovat aivan samat. Sonni on siis ilmeisesti jättänyt jälkeläisilleen hyvänpuoleiset lypsytaipumukset ja maidon rasvapitoisuuden, johon viimemainittuun ominaisuuteen nähden se lisäksi on ollut verraten homotsygoottinen.»vanhan» Matin pojan L. S. K. 46 Korvenpojan 4 tyttären keskimääräinen maidontuotanto on ollut 'kg maitoa, joka on 9.9 ± 4.2 % karjan vastaavien vuosien tuotannollista tulosta parempi. Tätä tulosta on pidettävä melko hyvänä, koska tyttäret vielä ovat olleet suhteellisen nuoria. Tytärten maitomäärä on myöskin todennäköisesti vähän parempi kuin emien tulos, sillä niiden välinen erotus on 2 ± 3 kg eli karjan tuotannolliseen tulokseen verraten 4.7 ±.4 %. Myöskin jälkeläisten keskirasvaprosentti on ollut verraten hyvä, 4. ±., joka sinällään on.2 +. % emien keskituloksen yläpuolella. Koska emät ja tyttäret kuitenkin ovat karjan keskitulosten mukaan olleet samallaisia, eikä voida osottaa, että karjan keskiarvon nousu olisi aiheutunut perinnöllisistä syistä, jää tytärten paremmuus tässä suhteessa epävarmaksi. Loppuarvosteluna voidaan joka tapauksessa sanoa, että sonni on jättänyt jälkeläisilleen hyvänpuoleiset maidon- ja rasvantuotantotaipumukset. L. S. K. 479 Onnilta, joka myöskin on 74 Matin poika, on saatu tuotantotiedot kaikkiaan 7 tyttäreltä. Taulukossa ovat esitettyin.ä ne 3 tytärtä, joita on voitu verrata emiinsä. Maidontuotanto Maidontuotanto Rasvaa %. kiloissa. % karjan kt:sta. Tyttäset ± : ' 2 g ra J Erotus tyttäret emät: ±254± 54 kg maitoa,. 5.5 ± 5.7% karjan ktrsta % rasvaa

50 5 Sonnin kaikkien tytärten. keskitulos, 3 87 ± 33 kg maitoa, on todennäköisesti hiukan karjojen keskitulosta huonompi ja vastannee suunnilleen omien tuotantoa. Emiin verrattujen tytärten maitomäärä on kyllä sinällään todennäköisesti ensin.mainittujen tulosta parempi, mutta suhteellinen tulos, joka tosin on voitu laskea vain 8 jälkeläisestä, viittaa päinvastaiseen suuntaan. 'Sonni on siis nähtävästi periyttänyt kohtalaiset lypsylaipmtukset. Sitävastoin on Onni ilmeisesti jättänyt jälkeläisilleen hyvät rasvantuotantotaipumukset. Sen 7 tyttären keskitulos on 4.2 ±. %, joka on.2 % karjan keskituloksen yläpuolella. Emiinsä verrattujen 3 tyttären keskirasvaprosentti on.4 ±.2 % parempi kuin ensinmainittujen. Erotus on siis jotenkin varma keskivirheeseen. verrattuna. Siihen seikkaan, että suhteellinen erotus 'on vain.2 % ei ole kiinnitettävä mainittavaa huomiota, koska karjojen keskiarvo on viime vuosina ilmeisesti kohonnut. Onni on puheenaolevaan ominaisuuteen nähden ollut varsin heterotsygoottinen, mikä on ilmennyt siinä, että tästä sonnista varsin laihamaitoisten jälkeläisten ohella on saatu 2 tytärtä, joiden rasvaprosentti on ollut kokonaista 4.9 eli kummallakin.8 emän tuloksen yläpuolella. Lypsykauden pituus on Onnin jälkeläisinä ollut kohtalaisen hyvä. L. S. K. 74 Matin pojan 726 Urlion 5 jälkeläisen keskimääräinen maidontuotanto, ± 7 kg, vastaa likimain karjan keskitulosta ja on todennäköisesti vähän emien tulosta huonompi. Koska tyttäret ovat olleet verraten nuoria, eikä niitä ole voitu verrata emiinsä vastaavien poikimakertojen mukaan, ovat tyttäret todennäköisesti olleet lypsytaipumuksiltaan emiensä veroisia. Huomattava myöskin on, että tyttärien Mansan ja Mansiken. v. 923 tuotanto ei ole tarkka, koska tarkastusvuoden 2 viimeisen kuukauden tuotanto on arvioimalla saatu. Urhon tytärten maidon keskirasvapitoisuus on ollut 4. % ±. %, mikä suunnilleen vastaa omien tulosta. Ensinmainittuen 5 kuukauden tuotanto on keskimäärin ollut vain 59.6 % koko lypsykauden tuloksesta, joten ne ovat olleet pitkälypsyisiä. Suvun kantaisän ehkä paras poika on ollut L. 8. K. 632 Heikki, jonka 7 tyttären keskimääräinen maidontuotanto 3 8 ± 67 kg on kokonaista % karjan tuotannollisen tuloksen yläpuolella. Erotus on siis matemaattisestikin pidettävä varmana. Absoluuttinen omien ja tytärten välinen erotus on ± 74 kg, sffl myöskin jotenkin varma. Tätä tulosta arvosteltaessa on kuitenkin huomattava, että karjan ruokintaa on viime aikoina ilmeisesti paljon parannettu, koska karjan keskitulos on siinä määrin kohonnut, että kysessäoleva erotus sen mukaan arvosteltuna on vain %,

51 5 siis täysin virherajojen sisällä. Kuitenkin jää loppuarvosteluksi, että Heikki on jättänyt jälkeläisilleen lypsytaipumukset, jotka vähintäin vastaavat emien tuotantoa ja ovat tuntuvasti yli karjan keskiarvon. Heikin tytärten keskirasvaprosentti taas on 4.3 ±., mikä on.5 +. % parempi kuin emien tulos. Karjan keskitulokseen verraten on korotus vain.3 %. Jos kuitenkin otetaan huomioon Heikin tytärten aiheuttama karjan keskiarvon nousu, n..%, olisi emien ja tytärten suhteellinen erotus +.4 %. Niin ollen on Heikin tytärtei tulos varmasti ollut.4.5 % emien tulosta parempi, joten sonnin oman tuotantoarvon on täytynyt olla 4.8 / paikkeilla. Jälkeläisten lypsykauden pituus on ollut kohtalainen. L. S. K. 632 Heikin tytärten ja niiden emien tulokset ovat esitetyt seuraavissa tauluissa. Maidontuotanto kiloissa o Maidontuotanto Ve, karjan kt:sta. 2 ± ± :cd Erotus tyttäret :emät: Rasvaa Vo = pa kg maitoa. ±4.± 8. 5 Vo karjan +.5 ±.% rasvaa. k. -tuloksesta. Edellämainittujen jälkeläisten. lisäksi on Heikillä lupaavia nuoria tyttäriä; joilta ei vielä ole ollut saatavissa säännöllisiä tuloksia. Sonnin pojista on toistaiseksi lypsäviä jälkeläisiä vasta Äijä-nimisellä sonnilla. Senkin tyttäristä näyttää tulevan hyviä maidon ja rasvan tuottajia. L. S. K. 68 Kaapon pojalla L. S. K. 354.Aapolla on ollut 8 tytärtä, joista on saatu tuotantotiedot. Näistä on voitu verrata emiinsä 6 tytärtä, joiden tulokset nähdään seuraavista tauluista.

52 52 Maidontuotanto kiloissa : : s Rasvaa % Erotus tyttäret emät: +264 ± 3 kg maitoa..2 ±. % rasvaa. Aapon jälkeläisten keskimääräinen maidontuotanto on ollut 3 5 ± 97 kg maitoa, mikä suunnilleen vastaa asianomaisten karjojen tuotannollisia keskituloksia. Tytärten maitomäärä on emiin verraten hiukan runsaampi. Koska vertailua ei kuitenkaan ole voitu samalla toimittaa karjojen keskitulosteri perusteella, joita ei enään ole ollut saatavissa, jää mainittu erotus kysymyksenalaiseksi. Täytyy nimittäin otaksua, että tytärten ruokinta on ollut ainakin tätä erotusta vastaavassa määrin parempi. Tytärten keskirasvaprosentti on ollut 3.2, mikä suunnilleen vastaa karjojen keskiarvoa, mutta on.2 ±. % emien tulosta huonompi. Sonni on siis perinnölliseltä laadultaan nähtävästi ollut maidontuotantoon nähden kohtalainen, mutta maidon rasvapitoisuuden suhteen epätyydyttävä. Tytärten lypsykausi on keskimäärin ollut verraten pitkä. L. S. K. 68 Kaapon toisen pojan 794 Aatun 6 tyttären tuotantoja esittävät seuraavat taulut. Maidontuotanto kiloissa. Maidontuotanto % karjan kt:sta ± : : E :33 Rasvaa % Erotus tyttäret emät: 28 ± 78 kg maitoa % karjan. ±. s % rasvaa. k.-tuloksesta.

53 53 Aatun tytärten keskimaitomäärä, ± 49 kg, vastaa suunnilleen karjan vastaavien vuosien tuotannollista tulosta ja on todennäköisesti sekä sellaisenaan että suhteellisesti huonompi kuin emien keskitulos. Sonni on puheenaolevaan maitomäärään nähden ilmeisesti hyvin homotsygoottinen, sillä tytärten suurin keskinäinen eroavaisuus on vain 3 kg ja 4.5 % karjan keskituotannosta. Mitä taas tulee tytärten maidon keskirasvapitoisuuteen, on se sinällään alhainen, 3.8 ±. %, sekä osottaa alenemisen oireita emien rasvapitoisuuteen Verraten. Sonni näyttää siis perinnöllisiltä taipumuksiltaan olleen kumpaakin tuotantosuuntaan nähden heikonlainen. L. S. K. 68 Kaapon pojanpojalta L. S. K. 8 Eskolta on ollut saatavissa tiedot 7 tyttären tuotannoista, joista 6 jälkeläistä on voitu verrata emiin.sä. Tytärten maidontuotanto on jotenkin varmasti ollut karjan ja emien keskitulosta heikompi. Tämä johtuu osaksi siitä, että ensinmainitut ovat vielä olleet jonkinverran nuoria, samalla kun niitä ei ole voitu verrata emiinsä täysin vastaavien poikimakertojen perusteella. Otaksuttavaa kuitenkin on, ettei sonnin perinnöllinen arvo maidonthotantoon nähden ole keskinkertaista parempi. Tätä käsitystä tukee sekin, että tytärten lypsykausi on keskimäärin ollut melko lyhyt. Mitä tulee maidon rasvapitoisuuteen, on se Eskon jälkeläisillä ollut kohtalainen, 4. ±. %, mikä ehkä on hiukan karjan ja emien. keskiarvon Yläpuolella. L. S. K. 6 Oku on 354 Aapon poika. Sen 7 täysikasvuisen tyttären tuotan.not ovat seuraavat. 4.; 25 :c.5 Maidontuotanto kiloissa g s Rasvaa % Erotus tyttäret emät: 2 ± 43 kg maitoa % rasvaa. Okun tytärten keskituotanto, 2 64 ± 33 kg, maitoa on. ± 3. % karjan keskituotantoa huonompi sekä 2 ± 43 kg emien tuloksen alapuolella. Koko karjan tuotantotietoja ei ole ollut saatavissa niiltä vuosilta, joilta emien tulokset ovat otetut, joten niitten

54 54 suhteellisia tuloksia ei ole voitu laskea. Vaikka viimemainittu erotus sinällään on merkityksettömän pieni, voidaan sen perusteella kuitenkin päätellä, että tyttäret eivät ole olleet emiensä veroisia, koska karjan ruokintaa on myöhempinä vuosina voimaperäistytetty. Tytärten maidon. rasvapitoisuus, 4.. %, on sinällään tyydyttävä ja todennäköisesti emien keskirasvaprosenttia parempi. Toisen Aapon pojan Uusmallin 8 tyttären keskimääräinen maidontuotanto, 2 57 ± 5 kg, vastaa jotenkin asianomaisten karjojen keskituloksia. Vain 5 tytärtä on voitu verrata emiin.sä, joiden kanssa ne abseluuttisten tuloksien mukaan ovat jotenkin saman arvoisia. Koska karjan ruokinta yleensä on maassa parantunut, lienee niin laita kyseellisissäkin karjoissa, minkä perusteella, vaikkei emiä olekaan voitu verrata karjojen keskituloksiin, on otaksuttavaa, että tyttäret ovat olleet emiään huonompia. Sitävastoin on tytärten. rasvaprosentti 4.o +. emien tulosta.4 ±.,/, parempi. Sonni ei siis varmastikaan ole parantanut tytärten maidontuotantoa, mutta kohottanut huomattavasti niiden rasvaproserittia emiiri verraten. L. S. K. 354 Aapon pojalta L. S. K. 743 Luikurilta on tuotantotiedot 5 tyttäreltä, joista vain 2 on ollut täysikasvuisia. Niiden perusteella ei voida päätellä mitään sonnin maidontuotannon periyttämiskyvystä. Sitävastoin näyttää todenmukaiselta, että tytärten, maidon rasvapitoisuus tulee olemaan verraten alhainen. L. S. K. 64 Manulta, joka on 479 Onnin poika ja siis 74 Matin pojanpoika, on saatu 5 täysi-ikäisen tyttären tuotantotiedot, jotka ovat esitetyt seuraavissa tauluissa = 33 4 :cd Maidontuotanto kiloissa :cd PT Rasvaa % o , Erotus tyttäret emät: +9 ± 4 kg maitoa. ±:6.2 % rasvaa.

55 55 Tytärten tuotanto, ± 2 kg maitoa, on ehkä hiukan karjan tuotannollisen tuloksen alapuolella ja- vastaa emien. tuotantoa. Koska karjan ruokintaa kuitenkin on taka-aikoina tuntuvasti parannettu, lienee varmaa, etteivät tyttäret lypsytaipumuksiltaan ole olleet täysin emiensä veroisia. Sitävastoin on sonni jättänyt jälkeläisilleen erittäin hyvät rasvantuotantotaipumukset.. 'Niiden keskiarvo, 4.6 ±.2 /, on kokonaista.6 ±.2 % emien tuloksen yläpuolella. Kun arvostellaan sitä seikkaa, että Manun tyttäret ylittävät karjan keskituloksen vain.2 %:a, on otettava huomioon, että niiden tuotanto on karjan pienuuden vuoksi kohottanut sen keskitulosta n..2 prosentilla. Sen ohella on pidettävä muistissa sonnin sisarukset, L. S. K. 479 Onnin tyttäret, jotk'a ovat ylittäneet emiensä tuotannon.4 %:a kuten aikaisemmin mainittiin. Manun tytärten 5 kuukauden tuotanto on keskimäärin ollut vain 58.5 % lypsykauden, tuloksesta. Vaikka otetaankin huomioon järkiperäisen ruokinnan edullinen vaikutus tässä suhteessa, täytynee otaksua, että jälkeläiset ovat olleet pitkälypsyisiä. L. S. K. 479 On.nin pojilta 735 Esalta ja 884 Monnilta on kum- Maltakin vasta ollut saatavissa tiedot 2 tyttären tuotannoista. Sikäli kuin näin pienien jälkeläismäärien mukaan voi päätellä, näyttävät molemmat, varsinkin Esa, periyttäneen hyvät lypsytaipumukset. Sitävastoin näyttäisi Monni jättäneen. jälkeläisilleen, verraten hyvän maidon rasvapitoisuuden, kun taas Esah tytärten tulos on varsin alhainen. L. S. K. 64 Manun pojalla 878 Maunulla näyttää olleen hyvät perinn.ölliset rasvantuotantotaipumukset, vaikkei se ilmeisesti olekaan ollut tässä suhteessa isänsä veroinen.. Maunu on melko ahtaan sukusiitoksen tulos, kuten seuraava sukutaulu osott,. Mansike L. S. K. 74 Matti 479 Onni (4:6 / ) 68 Sitru (4. %) Mampsa (4.o / ) 3357 Sitru II (4.9 %) 64 Manu (5.2 /) 878 Maunu (4.4 %) Tauluun on sonnien kohdalle merkitty HANssoN'in kaavan mukaan niille saadut perinnölliset maidon rasvapitoisuus-arvot. Maunun 4 tyttären keskirasvaprosentti on 4.4 ±.2, joka on sama kuin emienkin keskiarvo. Parhaan tyttären rasvaprosentti on 4.7. Sonnin tytärten keskimääräistä maidontuotantoa 3 58 ± 7 kg, joka vastaa karjan keskituotantoa, mutta todennäköisesti on emien tulosta hiukan alempi, on pidettävä tyydyttävänä, koska ensinmainitut ovat olleet suhteellisen nuoria. Maunun tytärten 5 kuu-

56 56 kauden tuotanto on ollut vain 57.4 % koko lypsykauden tuloksesta. Tyttäriä täytyy siis pitää pitkälypsyisinä, vaikka otetaankin huomioon niiden verraten hyvä ruokinta. Edellä on käsitelty tapaus, jolloinka on onnistuttu 3 polvessa peräkkäin valitsemaan siitokseen sonnit, L. S. K. 479 Onni, sen poika 64 Manu ja pojanpoika 878 Maunu, jotka kohtalaisen maidontuotannon ohella ovat jättäneet jälkeläisilleen poikkeuksellisen hyvän maidon rasvapitoisuuden. Kahden viimemainitun sonnin jälkeläiset ovat melkein kaikki olleet samassa karjassa, jonka ne myöhempinä vuosina ovat melkein kokonaan muodostaneet. Kun sen vuoksi karjan keskirasvaprosentti on kohonnut jokseenkin samassa määrässä kuin mainittujen sormien tyttäret ovat ylittäneet emiensä tulosta, voisi herätä kysymys, eikö tämä rasvaprosentin paraneminen ehkä olekin parannetun ruokinnan aiheuttama, jolloin siis sormien vaikutus olisi vain näennäinen. Tätä otaksumaa vastustavat kuitenkin' useat tosiseikat. Ensiksikin viljellään kysymyksessä olevalla tilalla rehut kivennäismailla, joten karjan ei aikaisemminkaan olisi pitänyt joutua kärsimään mineraaliaineiden puutetta, mikä tunnetusti voi suuresti alentaa maidon rasvapitoisuutta. Myöskään 6i ruokinta muissa suhteissa ole ollut kysymykseen tulevana aikana niin puutteellinen, että voitaisiin ajatella maidon rasvapitoisuuden kohonneen.6 prosentilla parannetun ruokinnan vaikutuksesta. Sitäpaitsi on huomattava, että eri lehmien vuodesta toiseen tapahtuneet rasvaprosentin vaihtelut käyvät eri suuntiin. Kuten edelläesitetystä sukutaulusta näkyy, ei valinta enää L. S. K. 878 Maunuun nähden ole onnistunut yhtä hyvin kuin kahdessa edellisessä sukupolvessa. L. S. K. 74 Matin pojanpojalta 66 Ernalta on tietoja 4 tyttärestä, joiden keskittilokset, ± 9 kg maitoa ja 3.6 ±. % rasvaa, ovat hiukan karjojen keskituloksien alapuolella, mutta ovat erotukset kuitenkin virherajojen sisäpuolella. Emiinsä on voitu verrata vain 6 tytärtä, joiden tulokset ovat seuraavat Ii Maidontuotanto Maidontuotanto Rasvaa %. kiloissa. % karjan kt:sta. 2 ' o Erotus tyttäret emät: 72 ± 237 kg maitoa.. 5 ± 8.c % ka,rjojen k.-tuotannosta..3 ±.2 % rasvaa.

57 57 Ernan tyttäret ovat siis lypsytaipumuksiltaan, olleet suunnilleen emiensä kaltaisia sekä maidon rasvapitoisuuteen nähden todennäköisesti emiään huonompia. Tytärten 5 kuukauden tulos on keskimäärin 66. % koko tuotantokauden tuloksesta. Kun otetaan huomioon eläinten verraten heikko ruokinta, ei tämä kuitenkaan todista niiden perinnöllisesti olleen erikoisen nopeasti ehtyviä.. S. K. 25 Pomin suku. Tämä suku polveutuu pääasiassa suvun kantaisän pojasta 'I. S. K. 98 Ponti II :sta, joka, paitsi verraten lukuisia tyttäriä, on jättänyt useita kantakirjaan hyväksyttyjä poikia. Pomi II on nähtävästi jättänyt jälkeläisilleen kohtalaisen hyvän sekä maidon- että rasvantuotannon. Sen 7 tyttären keskimaitomäärä, ± 27 kg, on 4.5 ± 3.2 % karjan keskituloksen yläpuolella, samalla kun niiden keskirasvaprosentti, 4.3 ±., on hiukan karjan keskitason yläpuolella. Emiinsä on voitu verrata vain 5 tytärtä, joitten tulokset ovat seuraavat. Maidontuotanto Maidontuotanto kiloissa. % karjan kt:sta ± ; 25 4; +. 3: Erotus tyttäret emät: Rasvaa % :3 I 4.3 Ii kg maitoa. ±2.8 ± 5.5 % karjan +. ±. % rasvaa. keskituloksesta. Yllämainittujen 5 tyttären keskitulos, I- 273 kg maitoa, on sinällään melko hyvä ja ylittää 6.9 ± 4.9 %:lla, siis varmasti karjan keskituloksen. Koska tytärten tulos taulujen mukaan on ainakin emien, tuotannon tasalla, on siis tämänkin mukaan sonnin perinnöllinen tuotantoarvo ollut karjan keskiarvon yläpuolella. Myöskin mainittujen tytärten keskirasvaprosentti, , on karjan keskitulosta ja ehkä samalla einienkin tulosta hiukan parempi. Tytärten lypsykausi on nähtävästi ollut jonkinverran lyhyt, sillä 5 kuukauden tuotanto on keskimäärin ollut 68.4 % koko lypsykauden tuloksesta

58 58 Pomi II:n pojista on varsinkin I. S. K. 497 Pomin-Ohua käytetty paljon siitokseen, niin että siitä on ollut saatavissa; tiedot kaikkiaan 32 tyttärestä. Niiden keskitulos, ± 75 kg maitoa, on todennäköisesti hiukan karjojen keskitulosten alapuolella. Tytärten. keskirasvaprosentti, 4.3 ±., on ehkä hiukan huonompi karjojen keskitulosta ja on se vaihdellut 3.97 ja 4.7 % välillä Einiinsä on voitu verrata kaikkiaan 8 tytärtä, joiden tulokset ovat esitetyt seuraavissa tauluissa. Maidontuotanto kiloissa, Maidontuotanto % karjan kt:sta. 3-2 ± ,c Erotus- tyttäret emät: Rasvaa % :3 4' 4.o ± 5 kg maitoa % karjan +.2 ±.% k.-tuloksesta. rasvaa. Tämäkin vertailu vahvistaa edellä saatua käsitystä sonnin perinnöllisistä taipumuksista. Puheenaolevien tytärten keskitulos, I- 84 kg maitoa, on sellaisenaan 625 kg emien tulosta huonompi, joten erotusta on pidettävä varmana, koska se ylittää 3-kertaista keskivirhettä. Tytärten ruokinta on kuitenkin ilmeisesti ollut huonompi kuin emien., sillä emien ja tytärten erotus on karjojen..keskituloksen mukaan 9.3 ± 4.3 %, siis vain todennäköinen ja sinällään pienempi.' Jälkeläisten tulos paranee vielä.7 %:a, jos lasketaan niiden ja emien, erilaisista poikima-ajoista aiheutuva korjaus. Tytärten rasvaprosentti taas on , joka sinällään on tyydyttävä ja ylittää emien tuloksen.2 ±. prosentilla. Vaikka otetaan huomioon jälkeläisten heikko ruokintakin, näyttää Pomin-Okun tytärten lypsykausi lyhyenpuoleiselta. Pomi pojalta /. S. K. 783 Jurkalta on tuotantotiedot 2 tytärestä, joista 8 on voitu verrata emiinsä. Kaikkien tytärten.

59 59 tuotanto on ollut ± 87 kg maitoa sekä % rasvaa, jotka määrät suunnilleen vastaavat karjan. keskituloksia. Seuraavissa tauluissa on esitetty Jurkan 8 tyttären ja niiden emien. tulokset :ca Maidontuotanto kiloissa , :c2 Maidontuotanto. % karjan kt:sta ± 3' ± 4 kg maitoa. Erotus tyttäret emät: 3.o ± 4.5 % karjan k. -tuotannosta. Rasvaa %. Tämänkin mukaan on Jurkka jättänyt jälkeläisilleen kohtalaiset tuotantotaipumuk set, rasvapitoisuuteen nähden ehkä vähän paremmat kuin maitomäärän Pomi II:n kolmannelta pojalta. 8. K Markulta on saatu tiedot 32 tyttärestä, :3 3 tz, 4.2 joitten keskimääräinen maidontuotanto on r= ollut 2 38 ± 88 kg. Tämä tulos on ± 2. %, siis todennäköisesti karjojen tuotannollisten tulosten alapuolella. Tytärten keskirasvaprosentti on ollut 4. ±.o, mikä +. ±.. % rasvaa. vastaa karj oj en keskitulosta. Emiinsä on voitti verrata 7 tytärtä, joitten tuloksia esittävät sivulla 6 olevat taulut. Niistä käy selville, että Markku on alentan.ut tytärtensä maidontuotantoa niiden emien tuotantoihin verraten prösentilla karjojen. keskituloksesta. Tämä erotus vähenee tosin lähes 6 %:a, jos toimitetaan tytärten keskimäärin epäedullisemman poikima-ajan aiheuttama korjaus, mutta erotus jää sittenkin toden, näköiseksi. Sitävastoin näyttää sonni kohottaneen tytärtensä maidon rasvapitoisuutta, sillä ne ylittävät emiään tässä suhteessa prosentilla.

60 6 Maidontuotanto kiloissa :ce E ' :ce Maidontuotanto % karjan kt:sta ± Erotus tyttäret emät ± 72 kg maitoa. 5.8 ± 5.6 % karjojen k. -tuloksesta. :ce Rasvaa % s 4.o ±. % rasvaa. Markun tytärten lypsykausi on ollut kohtalainen.. S. K. 59 Luotto, joka myöskin on Pomi I:n poika, näyttää periyttäneen jälkeläisilleen. kohtalaiset lypsytaipumukset ja maidon rasvapitoisuuden. Sen tylärten, ja niiden emien tuotantotnloksia esittävät seuraavalla sivulla olevat taulut.

61 Maidontuotanto kiloissa ± 243 kg maitoa. Maidontuotanto % karjan kt:sta. 2 ± ± Erotu å tyttäret emät: Rasvaa %. 4 o I , % karjan +. ±.% k.-tuloksesta. rasvaa. Emiinsä verrattujen 7 tyttären keski,tulos, ± 47 kg maitoa, on 2.4 ± 4.3 % karjan keskituloksen yläpuolella. Koska emien keskituotanto kuitenkin on ylittänyt karjan keskituloksen. 5.2 ± 3.2 %:a, ovat tyttäret olleet 2.8 ± 5.4 % emiänsä huonompia. Sonnin siitosarvo ei siis ole vastannut emien. taipumuksia, vaan se on palauttanut tyttärensä karjan keskitasolle. Jälkeläisten keskirasvaprosentti on kohtalainen. Luoton tyttäret näyttävät olleen verraten pitkälypsyisiä. Pomi :n poika /. S. K. 377 Mestari on ilmeisesti periyttänyt jälkeläisilleen verraten hyvät tuotantotaipumukset varsinkin maidon rasvapitoisuuteen nähden. Sen 8 tyttären tulokset ovat seuraavat. Maidontuotanto Maidontuotanto Rasvaa %. kiloissa. % karjan kt:sta.., ± : ± c :3 W Erotus tyttåret emät: +24 ± 68 kg maitoa o ± 7. 3 % karjan +. ±. % k.-tuloksesta. rasvaa.

62 62 Tytärten keskimääräinen maidontuotanto, ± 48 kg, on 3. ± 5.8 % karjojen keskituloksen yläpuolella sekä ylittää emien tuloksen 24 ± 68 kilolla ja 5.8 ± 7.3 %:lla karjan keskituloksesta. Jälkeläiset ovat siis jotenkin varmasti olleet karjan keskitason yläpuolella, eivätkä ainakaan emiään huonompia lypsytaipumuksiltaan. Mitä taas tulee maidon rasvapitoisuuteen, on se tyttärillä keskimäärin ollut 4.6 ±.%, mikä myöskin on karjan keskitason yläpuolella sekä sinällään korkea ja todennäköisesti ylittää hiukan emien tulosta. Sonni on maidon rasvapitoisuuteen nähden ollut verraten homotsygoottin.en, sillä tytärten vaihtelu on ollut vain.3 %. Mestarin tytärten lypsykauden pituus näyttää olleen kohtalainen.. S. K. 36 Ito, joka niinikään on Pomi II:n poika, on hyvin ahtaan sukuslitoksen tulos, kuten seuraava sukutaulu osottaa. I. S. K. 25 Pomi I. S. K. 98 Pomi II I. S. K. 36 Ito Kyiter Lehikki I. S. K. 284 Ito on siis ollut täysisisarusten poika. Sen 9 tyttären keskituo'- tanto on ollut 2 63 ± 6 kg maitoa, mikä määrä on 4.2 ± 4.7 % karjojen keskituloksen alapuolella. Tämä erotus on sinällään keskivirheeseen verrattuna merkityksettömän pieni, mutta se on kuitenkin huomattava siksi, että se viittaa samaan suuntaan kuin emiin verrattaessakin saatu tulos. Iton kaikkien tytärten. keskirasvaprosentti taas on karjojen keskitulosten yläpuolella. Vertailu emiin on voitu toimittaa vain 5 tyttärellä, joiden tulokset ovat seuraavat. Maidontuotanto kiloissa I 3 I 2 6 :cd Maidontuotanto % karjan kt:sta ± 3.s :63 E Rasvaa %. Tyttäre- t Erotus tyttäret ernät: 33 ± 274 kg maitoa ± 7. 4 % karj ojen +.8 ±. % k.-tuloksesta. rasvaa.

63 Emiinsä verrattujen. tytärten keskitulos, 798 ± 29 kg maitoa, on % karjojen keskitulosta huonompi sekä, 29.3 ± 7.4 % alapuolella emien keskituloksen. Nämä erotukset ovat kumpikin varmat, sillä ne,ylittävät 3-kertaisen. keskivirheensä. Iton 5 tyttären keskirasvapitoisuus, %, taas on sinällään melko hyvä sekä ylittää varmasti emien tuloksen. Loppuarvosteluksi tulee siten, että Ito on emiin verraten vaikuttanut epäedullisesti jälkeläistensä lypsytaipumuksiin, mutta parantanut niiden maidon rasvapitoisuutta. Tytärten lypsykausi on keskimäärin ollut melko lyhyt, mutta johtunee tämä ruokinnasta. Sen on nimittäin, karjojen keskituloksista päättäen, täytynyt olla heikon. Pomi II:n pojalta I. S.' K. 563 Hilalta on saatu tiedot vain 2 tyttären tuotann.oista, jotka viittaavat siihen, että sonni olisi periyttänyt jälkeläisilleen heikot lypsytaipumukset ja kohtalaisen maidon rasvapitoisuuden. Muutamilla edellämainituista Pomi II:n pojista on vuorostaan huomattava määrä kantakirj aan hyväksyttyjä poikia; varsinkin I. S. K. 497 Pomin-Okulla. ja I. S. K. 36 Itolla. Niiden tutkiminen on kuitenkin tuottanut vaikeuksia, koska mainittujen sormien tyttäristä on yleensä saatavissa perin vähän tuotantotietoja. Nämä sonnit ovat usein jo aivan nuorina siirtyneet sellaisille seuduille, joissa ei ole ollut tarkastustoimintaa. I. S. K. 497 Pomin-Okun pojalta I. S. K. 83 Harjun-Pokulta on saatu tiedot kaikkiaan 4 tyttären tuotannoista. Niiden keskimääräinen maidontuotanto on ollut 2 45 ± 96 kg, mikä vastaa karjan keskituotantoa. Ne 2 tytärtä, joita on voitu verrata emiinsä, ovat olleet huomattavasti viimemainittuja ja varsinkin karjan keskiarvoa parempia. Viimemainittujen tytärten pienen lukumäärän vuoksi ei tästä kuitenkaan voi vetää sen täsmällisempää johtopäätöstä, kuin että sonni on perinnölliseltä laadultaan vastannut karjan keskiarvoa tai ehkä ollut jonkin verran sen yläpuolella. Tytärten keskirasvaprosentti on 4.2 ±.o %, mikä on hiukan karjan keskitulosta parempi. Jälkeläisten lypsykausi on sellaisenaan ollut lyhyt, sillä 5 kuukauden tulos on niillä ollut 7.5 % koko lypsykauden tuloksesta. Koska ruokinta kuitenkin on ollut heikko, olisi tytärten lypsykausi normaalisella ruokinnalla todennäköisesti ollut jonkin verran pitempi. Pomin.-Okun. pojan.. S. K. 74 Myrskyn 4 tyttären keskimääräinen maidontuotanto on ollut 97 ± 47 kg, mikä on 9Å % karjan keskitaloksen alapuolella. Erotus on siis jotenkin varma. Jälkeläisten keskirasvaprosentti 4.4 ±. on sinällään. melko hyvä 63

64 sekä vastaa karjan keskitulosta ja niiden 2 emän tulosta, joihin tyttäriä on voitu verrata. Vaikka otetaankin, huomioon, että 2 tyttären tulos on verraten nuorella iällä saavutettu, saa sonnista sen käsityksen, että sen tuotantoarvo On maitomäärän suhteen ollut heikonlainen, jotavastoin. se rasvapitoisuuteen nähden on ollut hyvänpuoleinen.. Tytärten lypsykausi on nähtävästi keskimäärin ollut kohtalainen. Myrskyn pojalta Pasulta on saatu tiedot 5 tyttärestä, joiden maidontuotanto näyttää olleen heikonlainen. Sitävastoin on niiden keskirasvaprosentti varsin korkea, 4.6 ±., ja se vastaa emiinsä verratuilla 3 tyttärellä suunnilleen ensinmainittujen tulosta. Tytärten lypsykausi on ollut keskimäärin verraten lyhyt. I. S. K. 525 Okun-Tähkältä, (isä Pomin-Oku) on offut saatavissa tuotantotiedot vain 3 tyttäreltä, joista lisäksi vain kahta on voitu verrata emiinsä. Sonnilla on lisäksi toistakymmentä tytärtä, jotka nuoruutensa tähden on täytynyt toistaiseksi jättää huomioonottamatta. Sikäli kuin näin pienen aineiston perusteella voi päätellä, näyttäisi sonnilta periytyneen kohtalainen lypsykyky ja heikonlainen maidon rasvapitoisuus. I. S. K. 8 Okun-Tarinolta, joka myöskin on Pomin.-Okun poika, on tiedot 6 tyttärestä. Niiden keskimääräinen tuotanto,,63 ± 92 kg maitoa, osottaa siksi heikkoa ruokintaa, ettei tämän tuloksen perusteella voida päätellä, minkälaiset edellytykset eläimillä olisi ollut voimaperäisemmän ruokinnan hyväksikäyttämiseen. Tytärten maidon rasvapitoisuus näyttää heikonlaiselta. Tälläkin sonnilla on huomattava määrä nuoria jälkeläisiä, joitten perusteella ehkä myöhemmin saadaan lisäselvitystä sonnin siitosarvosta. Pomin-Okun pojan I. S. K. 723 Papan 4 tyttären keskitulos, ± 3 kg maitoa, on 3.2 ± 3.'7 % karjan keskituotannon yläpuolella. Vaikkei vertailua emiin olekaan voitu toimittaa, on todennäköistä, että sonni on perin.nölliseltä laadultaan tässä suhteessa ollut ' karjan keskituloksen yläpuolella. Myöskin jälkeläisten maidon rasvapitoisuus on ollut kohtalainen, 4.3 ±. %. Myöskin viimemainitun sonnin jälkeläinen Poika on jättänyt tyttärilleen melko hyvät lypsytaipumukset. Sen 5 tyttären keskimääräinen maidontuotanto, ±36 kg, on kokonaista 27.2 ± 8.9 % karjan keskituloksen. yläpuolella. Emiin verrattujen 4 tyttären tulos on 6.6 ±.3 % ensinmainittujen tulosta parempi. Vaikka viimemainittu erotus onkin keski-virheen rajojen sisäpuolella, osottaa se ainakin, että tyttäret ovat pysyneet emien tuotantotasolla, joka ruokintaan nähden on korkea.»pojan» sekä sen isän tytärten. lypsy-

65 65 kauden pituus näyttää ulkonaisiin olosuhteisiin katsoen een melko hyvä.»pojan» vaikutus tytärtensä maidon rasvapitoisuuteen on jotenkin varmasti ollut epäedullinen. I. S. K. 723 Papan toiselta pojalta I. S..K. 42 Kainolta on tiedot 4 tyttärestä, joiden keskimaitomäärä on sinällään perin alhainen ja tuntuvasti karjan keskituloksen alapuolella. Emiin verrattujen 3 tyttären tulos on myöskin tuntuvasti ensinmainittujen tuloksen alapuolella. Koska karjan.ruokinta kuitenkin on ollut huono, ei tämä tulos osottane, minkälaisia kohtalaisen ruokinnan hyväksi käyttäjiä tyttäret olisivat olleet. Tytärten keskirasvaprosentti on ollut hyvä ja todennäköisesti paljon emien tulosta parempi. Pomin-Okun pojalta I. K. S. 846 Pomin-Osmolta on toistaiseksi ollut saatavissa tiedot 8 tyttärestä, joiden keskitulos _± 22 kg maitoa suunnilleen vastaa karjan tuotannollista keskitulosta. Emiinsä on voitu verrata 7 jälkeläistä. Koska emien keskituotanto on ollut % karjan keskiarvon yläpuolella, ovat tyttäret todennäköisesti olleet emiään. huonompia. Sonnin tuotantoarvo on siis ollut korkeintaan kohtalainen. Jälkeläisten keskirasvaprosentti on hyvän.puolein,en 4.4 ±., ja vastaavat toisiinsa verrattujen tytärten ja emien keskirasvaprosentit suunnilleen toisiaan. Niiden tulokset ovat esitetyt havainnollisesti seuraavassa. Maidontuotanto. kiloissa :cd 2 3 fi " ± 64 kg maitoa. Maidontuotanto % karjan kt:sta. 9 2 ± + +2 I ± + I Erotus tyttäret emät 8.7 ± 6.s % karjan k.-tuloksesta. Rasvaa % ±. % rasvaa. Tytärten lypsykauden pituus on ollut kohtalainen

66 66. S. K. 949 Sakun (isä Pomin-Oku) emiinsä verrattujen 3 tyttären tulokset nähdään seuraavista tauluista. 2 94, Rasvaa % Maidontuotanto ldloissa , ±.% rasvaa 3 Maidontuotanto % karjan kt:sta ±4 + ; 2 +3o Erotus tyttäret emät ± 28 kg maitoa.. 6.s 4.s % karjan k.-tuloksesta.. Tytärten keskimääräinen maidontuotanto, kg, on todennäköisesti -karjan tuotannollisen tuloksen alapuolella ja sen mukaan verrattaessa varmasti emien keskituotantoa huonompi. Jälkeläisten lypsykausi näyttää olleen pituudeltaan keskinkertainen. Mitä tulee tytärten keskimääräiseen maidon rasvapitoisuuteen, on se ollut 4.3 ±. % ja ylittää ehkä hiukan emien -tulosta. I. 5. K. 497 Pomin-Okun pojalta I. S. K. 72 Tuovilta on saatu 'tiedot 6 tyttärestä, joiden keskimääräinen maidontuotanto on ollut.2 87 ± 2 kg Tämä Vastaa suunnilleen karjojen keskitulosta.. Myöskin, 3 tyttären vertailu emiin osottaa, että sonni on palauttanut 7.4 ± 5.2. % karjojen keskitason yläpuolella olleiden emien tyttäret 'keskitasoon, päin. Viimemainittujen tulos nimittäin ylittää vain 5.5 ±.4 prosentilla karjojen keskituloksen. Tytärten keskirasvaprosentti 4:3 +. on kohtalainen. Kolmen tyttären ja niiden emien välinen- erotus, vaikka se sinällään onkin, huomattava, on merkityksetön, sillä se jää kokonaan virherajojen sisäpuolelle. Tytärten 5 kuukauden tulosta lienee pidettävä keskinkertaisena, kun otetaan huomioon niiden saama suhteellisen hyvä ruokinta. Saman sonnin poika I. S. K. 724 Urpo näyttää jättäneen tyttärilleen keskinkertaiset lypsytaipumukset ja maidon rasvapitoisuuden.

67 67 Edellisen poika I. S. K. 64 Arvo on ilmeisesti periyttänyt tyttärilleen 'heikot lypsytaipumukset sekä kohtalaisen maidon rasvapitoisuuden, kuten seuraavista sen 8 tyttären ja niiden emien tuotantoja esittävistä 'tauluista käy ilmi Maidontuotanto kiloissa J. 2 2 : p;å" r Maidontuotanto % karjan kt:sta ± Erotus tyttäret emät: Rasvaa % s 4 o :cd 2 2, 6 d ' ± 236 kg maitoa ±. 7 % karjan +. ±. % rasvaa. k.-tuloksesta. Tytärten keskimaitomäärä, 72 -I- 32 kg, on ,/,, karjojen keskituloksen alapuolella. Samalla on tämä tulos sekä sinällään että suhteellisesti paljon emien keskituotantoa huonompi. Jos otetaankin huomioon, että muutamien vielä nuorien tyttärien tuo- 'tannot voivat vastaisuudessa parantaa sonnin antamaa tulosta, voi tämä tuskin ainakaan mainittavasti muuttaa esitettyä johtopäätöstä, koska vertailu emiin on tapahtunut pääasiassa vastaavien poikimakertojen tulosten perusteella. Myöskin 5 kuukauden tulosta, 74.9 % koko tuotantokauden tuloksesta, lienee pidettävä melko epäedulli- Sena, vaikka otetaankin huomioon suhteellisen heikko ruokinta.. Arvon tytärten keskirasvaprosentti on todennäköisesti hiukan parempi kuin emien.. S. K. 724 Urpon toiselta pojalta, /. S. K. 76 -Jolletta on vain 2 tyttärestä puutteelliset tuotantotiedot, joten niiden perusteella ei voi päätellä mitään isäsonnin perinnöllisestä laadusta.

68 68. S. K. 497 Pomin.-Okun pojalta I. S. K. 553 Vilkiltä on saatu tiedot 3 tyttärestä, joiden keskitulos, ± 6 kg maitoa, on todennäköisesti jonkin verran karjan keskituotannon alapuolella. Tytärten rasvaprosentti näyttää olevan kohtalainen. Samansuuntaiseen käsitykseen tullaan myöskin verrattaessa tyttäriä emiiṅ, mikä on ollut mahdollista 8 jälkeläiseen nähden. Maidontuotanto kiloissa, , Erotus tyttäret emät: Rasvaa % ± 64 kg maitoa. +. ±.% rasvaa. Vaikkei tytärten ja emien vertailua olekaan, voitu toimittaa suhteellisten tulosten mukaan, voitaneen sonnin maitomäärää alentavaa vaikutusta pitää jotenkin varmana, sillä ei tunnu uskottavalta että kyseellisellä tilalla olisi ruokintaa takavuosina huononnettu. Sitäpaitsi ovat tyttäret, kuten mainittu, tuotannoltaan olleet karjan keskituloksen alapuolella. Pomin.-Okun pojalta I. S. K. 78 Vilppaalta on ollut tiedot 7 tyttären tuotannoista, joista 4 on voitu,verrata emiinsä. Tytärten maidontuotanto on ollut karjan ja emien keskitulosten tasalla, ehkä hiukan niitten yläpuolella. Kaikkien tytärten keskirasvaprosentti vastaa karjan keskitulosta. Samoin vastaa emiinsä verrattujen tytärten keskirasvaprosentti suunnilleen ensinmainittujen tulosta. Tytärten lypsykausi näyttää keskimäärin olleen lyhyen- lainen. Edellisen sonnin pojan I. S. _K. 26 Hessun 8 tyttären keskituotanto, 965 -I- 96 kg maitoa, on 3.3 ± 4.3 % karjan keskituloksen alapuolella. Tässä on kuitenkin huomattava, että melkoinen osa tyttäristä on siksi nuoria, että tämä erotus ainakin osaksi tasottuu myöhemmin. Koska 5 tyttären tulos kuitenkin huomattavasti alittaa myöskin emierr suunnilleen vastaavien poikimakertojen tulosta, kuten seuraavat taulut osottavat, täytyy pitää varmana, että ensinmainitut ovat olleet lypsytaipumuksiltaan emiään huonompia.

69 69: Maidontuotanto kiloissa ± + "9 ± 2 I ; + 3 :cd ± 76 kg maitoa. Maidontuotanto % karj an kt:sta. Erotus tyttäret-emät: ± 7. (Y, karjan k.-tuloksesta Rasvaa % ±. +.i% 'rasvaa. Sitävastoin ovat tytärten maidon rasvapitoisuus ja 5 kuukauden maidontuotanto kohtalaiset.. S.' K. 78 Vilppaan pojan. S. K. 8 Lahjan 2 tyttären keskituotanto on ollut 875 ± 23 kg maitoa, joka vastaa karjan keskiarvoa. Tytärten keskirasvaprosentti on ollut 4.2 ±. %. Emiin on voitu verrata 5 tytärtä ja on niiden keskimaitomäärien välinen erotus ollut -8.o + 7.,/, karjan tuotannollisesta tuloksesta.. Vaikka ruokinta onkin ollut heikko, on kuitenkin todennäköistä, että sonni on alentanut tytärtensä tulosta emiin verraten. Tytärten rasva-. prosentti on sitävastoin ollut kohtalainen ja ehkä hiukan parempi emien. tulosta. Emiin verrattujen tytärten tulokset ovat esitetyt allaolevissa tauluissa. Maidontuotanto kiloissa, ± 35 kg maitoa. Maidontuotanto % karjan kt:sta ± ± Et. ' otus tyttäret-emät :cd Rasvaa % o ± 7.i % karjan +. ±.% k.-tuloksesta. rasvaa.

70 7 Myöskään ei Vilppaan pojan I. S. K. 947 Pomin-Osmon, vaikutus ole ollut edullinen jälkeläistensä lypsytaipumuksiin. Sen 9 tyttären keskimääräinen maidontuotanto, kg, on nimittäin todennäköisesti, %, ollut karjan keskituloksen alapuolella. Myöskin ovat emiin verratut 7 tytärtä olleet huomattavasti ensin: mainittuja huonompia, kuten seuraavat taulut osottavat. Maidontuotanto kiloissa Q ± Maidontuotanto % karjan kt:sta :66 Erotus tyttäret emät:,-434 ± 283 kg maitoa. 2.8 ± 7. 3 % karjan k.-tuloksesta. Rasvaa % I % rasvaa. Tytärten lypsykausi on keskimäärin ollut Iyhyenlairien. Sekä kaikkien että omiin verrattujen tytärten keskimääräinen maidon rasvapitoisuus, 4.4 ±. %, on sitävastoin melko hyvä, samalla kun se vastaa omien keskitulosta. I. S..K. 82 Toivolta, joka niinikään on 78 Vilppaan poika, on ollut ttiotantotiedot 4 tyttärestä. Niiden keskimääräinen maidontuotanto on sinällään melko alhainen, mikä ilmeisesti johtuu karjan huonosta ruokinnasta, mutta se on samalla keskimäärin.8 ±.3 % karjan keskituloksen alapuolella. Tytärten keskirasva kohtalainen, Jälkeläisiä ei ole Voitu prosentti on ollut verrata emiin niiden tuotantotietojen puuttuessa..5. K. 36 Iton pojilla ilo :Ila,. S.K. 84 Iton-Ilolla,. S. K. 842 Esalla ja. S. K. 928 Iton-Okulkt on ollut niin vähän tyttäriä, ettei niiden perusteella voi päätellä muuta kuin ehkä sen, että viimemainittu sonni luultavasti on maidon rasvapitoisuuden periyttä,jänä kohtalainen.

71 7f Saman sonnin pojalla I. S. K.548 Leijalkc on ollut 6 tytärtä,. joiden tuloksia on voitu verrata emiin :c3 - E Maidontuotanto kiloissa , 2 6 Maidontuotanto % karjan kt:sta ± r4 :c3 2 ± Erotus tyttäret-----emät: kg maitoa % karjan k. -tuotannosta, Rasvaa %. Tyttäret Taulujen mukaan on tytärten keski o 5.2 maitomäärä, ± 97 kg, todennäköi- 3.s sesti ollut emien tulosta huonompi. Tytärten tulos onmyöskin % 4. karjan 4.2 :ct E keskiarvon alapuolella, mutta tähän on osaltaan vaikuttanut.tytärten verraten, 4.6 nuori ikä. Koska vertailu emiin on tapah- 4. tunut jotenkin vastaavien poikimakertojen ±.2 % rasvaa. tuloksien perusteella, voidaan päätellä, että sonnin vaikutus puheenaolevassa suhteessa 'on ollut epäedullinen. Sitävaatoin on tytärten keskirasvaprosenttia 4.6 ±. sinällään pidettävä hyvänä, samalla kun se todennäköisesti ylittää emien keskitulosta. I. 5. K. -36 iton Pojan S. K. 525 Lennon 2 tyttären keskimääräinen maidontuotanto, ± 28 kg, on jotenkin varmasti, 9.9 -± 4.9 9/, karjan keskituloksen yläpuolella. Samalla on niitten keskirasvaprosentti 43 ±. kohtalainen. Emiinsä on voitu verrata 6 tytärtä, joitten tulokset ovat seuraavat.

72 ', 3 33 Maidontuotanto kiloissa Erotus tyttäret-emät Maidontuotanto % karjan kt:sta ± ± ± 229 kg maitoa ± 7. 7 % karjan k.-tuloksesta. Rasvaa %. Näittenkin tytärten tulos on karjan keskiarvon yläpuolella ja vastaa samalla emien niinikään karjan keskituloksen 3.8 yläpuolella olevaa keskituotantoa. Kaik- 4. kien tytärten keskirasvaprosentti on , mikä nähtävästi vastaa emien. fr tulosta. Jälkeläisten lypsykauden pituus on ollut kohtalainen. Sonni on siis jälke- 3 6 läisilleen keskimäärili periyttänyt verraten.hyvät lypsytipumuks'et ja kohtalai- +. o ±. 2 % rasvaa. sen maidon rasvapitoisuuden. Edellisen sonnin pojalta I. S. K. 228 Pollelta on ollut tietoja 5 jälkeläis'estä, joiden keskituotanto, 2 9 ± 82 kg maitoa, on jotenkin varmasti, 5. s ± 2. yo, karjan keskituloksen alapuolella. Myöskin emiinsä verraten ovat tyttäret todennäköisesti olleet tässä suhteessa huonompia, kuten allaolevista tauluista näkyy. Maidontuotanto kiloissa : ± 53 kg maitoa. Maidontuotanto % karjan kt:sta o !5 5. Erotus tyttäret-emät: 7 ± 5. 7 % karjan k.-tuloksesta. Rasvaa % s , 4.4 : PT % rasvaa.

73 73 Joskaan ei siis sonni ole karjassaan kyennyt jatkamaan isän alottamaa suuntaa maidontuotantoon nähden, on se sitä paremmin kunnostautunut rasvantuotan.non periyttäjän.ä. Sen kaikkien -V-ttärien maidon rasvapitoisuus on nimittäin ollut keskimäärin %, samalla kun emiin verratut tyttäret ylittävät en,sinmainittujen tuloksen Q.3 +. /:lla. I. 5. K: 228 Pollella on ollut poika Vesa, jonka tytärten ja niiden emien tulokset ovat esitetyt seuraavissa tauluissa. Maidontuotanto kiloissa Maidontuotanto % karjan kt:sta ± Rasvaa % Erotus tyttäret emät: kg 6. 7 ± 8. % karjan +.2 ±.i% maitoa. k.-tuloksesta. rasvaa. Vesa muistuttaa jälkeläistensä mukaan suuresti isäänsä. Se on jotenkin varmasti alentanut jälkeläistensä lypsykykyä huomattavasti omiin verraten. Sitävastoin on tämänkin sonnin tytärten keskirasvaprosentti hyvä, , mikä todennäköisesti on emien tulosta parempi. Tytärten lypsykausi näyttää olleen suhteellisen lyhyt. I. S. K. 36 Iton pojalta I. S. K. 556 Mällipäältä on ollut saatavissa tiedot 9 tyttärestä. Niiden keskituotanto 865 ± 3 kg maitoa on 9.3 ± 6.2 %, siis varmasti karjojen keskituloksen alapuolella. Myöskin emiinsä verraten ovat tyttäret todennäköisesti olleet huonompia, sillä erotus, joka tosin on voitu laskea vain 4 tyttärestä, on ollut 4.5 ± 6.9 % karjojen tuotannollisesta tuloksesta. Jälkeläisten lypsykauden pituus näyttää sitävastoin olleen tyydyttävä. Samoin on tytärten maidon rasvapitoisuus ollut kohtalainen, 4.3 ±. /, jotapaitsi se ylittää.3 +. prosentilla emien. tuloksen. Don pojalta Pyryltä on ollut saatavissa tiedot vain 3 tyttärestä, joitten perusteella, varsinkin kun niiden tuotanto on ollut keskinkertainen, on vaikea päätellä mitään sonnin lypsykyvyn periyttämisestä. Sitävastoin voitaneen tytärten hyvästä keskirasvaprosen

74 74 tista , joka samalla näyttäisi olevan hiukan emien tuloksen yläpuolella, päättää sonnin olevan ainakin jonkin verran keskitason yläpuolella tässä seuhteessa. Pomi II:n pojalla I. S. K. 434 Markulla on 3 kan,takirjaan hyväksyttyä poikaa, joilla on ollut lypsäviä jälkeläisiä. Näistä on /. S. K. 22 illurolla ollut vain tytär, jolta on saatu säännölliset. tuotantotiedot. Tässä lienee mainittava, että tämän tyttären rasvaprosentti on ollut 4.6, mikä on. % emän tulosta parempi. Saman sonnin. pojalta I. S. K. 84 Nerolta on tiedot 3 tyttären tuotannoista, joiden keskiarvo, 9 _± 79 kg maitoa ja 4. ±. % rasvaa, vastaa karjan ja myöskin tutkittujen emien keskituloksia. Emiinsä on voitu verrata vain 4 tytärtä. Jälkeläisten 5 kuukauden keskituotantoa 7. 2 % on sinällään pidettävä huonona. Tähän tulokseen on kuitenkin osaltaan vaikuttanut myöskin karjan. melko heikko ruokinta. Niinikään I. S. K. 434 Markunpojalta I. S. K. 495 Sampo-Pomilaiselta on saatu tiedot 3 tyttärestä, joiden tulokset ovat esitetyt seuraavissa tauluissa. Maidontuotanto kiloissa " :c PLI ± 7 kg maitoa. Maidontuotanto % karjan kt:sta.. 2 ± I 2 5 ± -, :ce +lo ; Erotus tyttäret emät: 9.i ± 5. % karjan k. -tuloksesta. Rasvaa %. 3:6 3 s 4 o o 4 5 :: % rasvaa. Tytärten keskitulos,"2 362 ± 7 kg maitoa, on karjan keskituloksen tasalla ja alittaa todennäköisesti jonkin verran emien keskituotantoa. Sonnin jälkeläisten keskirasvaprosentti vastaa emien tulosta. Sampo-Pomilaisen. pojalla I. S. K. 484 Killellä on ollut vain 2 täysikasvuista iälkeläistä, joista mainittakoon, että niillä on ollut hyvä maidon rasvapitoisuus 4.5 %. Suvun kantaisän I. S. K. 25 Pomi En pojista on edelleen mainittava I. S. K. 99 Lautalan-Jaakko, jönka 2 tyttären tulos, 83 ± 6 kg maitoa, on sinällään alhainen, ilmeisesti johtuen yuokinnasta, mutta on todennäköisesti vähän, %, karjan keskituloksen.

75 75 yläpuolella. Tytärten keskimääräinen maidonrasvapitoisuus on ollut hyvä, 4.5 ±. %. - Tytärten emistä ei ole ollut saatavissa tuotantotietoja. Jälkeläisten.lypsykausi on ollut- melko lyhyt, mutta johtunee se suureksi osaksi niukasta ruokinnasta... Lautalan-Jaakolla on ollut poika I. S. K. 32 Veitikka, jonka 9 tyttären keskimääräinen maidontuotanto,.98 ± 53 kg, on todennäköisesti hiukan karjan keskituloksen. alapuolella. Emiinsä on voitu verrata vain 3 tytärtä, joiden keskiarvo on kokonaista 4.5 ±.8 % edellisten tuloksen alapuolella. Vaikka otetaankin huomioon vertailuaineiston pienuus ja emien poikkeuksellisen hyvä tuotanto, vahvistaa tämä kuitenkin sitä käsitystä, että sonni on tuotantoarvoltaan ollut karjan keskiarvon alapuolella. Sitävastoin on tytärten. rasvaprosentti 4.4 ±. sinällään melko hyvä, samalla kun se nähtävästi vastaa omien keskitulosta, päättäen omiin verratuista tyttäristä ja siitä, että kaikkien tytärten keskirasvaprosentti ylittää.2 % karjan keskiarvon. Veitikan pojista on kolmella ollut lypsäviä jälkeläisiä. Näistä on Eskolla kuitenkin ollut vain 2 tytärtä. Niitten perusteella tuskin voi päätellä muuta, kuin että sonnin rasvantuotannon periyttämiskyvyn on täytynyt olla vähintään kohtalainen. Veitikan.pojalla Taito I. S. K. 7 on ollut. 4 tytärtä, joista 3 on voitu verrata emiinsä Koska asianomaisessa karjassa on tarkastustoiminta ollut epäsäännöllistä, on täydelliset tarkastustulokset tyttärien säännöllisistä tuo.tannoista ollut saatavissa vain vuodelta, minkä ohella jälkeläisten. maidontuotantoa määrättäessä 'on otettu huomioon myöskin seuraavan vuoden maitomäärät, jotka on saatu yksityisesti punnitsemalla. Tulosten mukaan on sonni periyttänyt jälkeläisilleen kohtalaiset lypsytaipumukset -ja kohtalaisen maidon rasvapitoisuuden. Veitikan kolmannelta pojalta I. S. K. 532 Tanulta on tiedot 5 tyttärestä, joista 8 on voitu verrata emiinsä.. Niiden tulokset ovat esitetyt seuraavissa tauluissa. Maidontuotanto kiloissa = 9 g Maidontuotanto % karjan kt:sta ± ± , Erotus tyttäret emät: 254 ± 52 kg maitoa. 9.8 ± 6.o % karjan k. -tuloksesta.

76 76 Rasvaa %. Tanun kaikkien sekä emiin, verrattujen tytärten keskimaitomäärät ovat ehkä s 5. hiukan karjan keskimäärää paremmat. :cd Emiin verraten ne sitävastoin ovat olleet 2 huonompia. Koska osa tyttäristä kuitenkin on ollut jonkin verran nuoria, eikä ver tailu emiin ole tapahtunut vastaavien poi- +.3 ±. % rasvaa. kimakertojen perusteella, voi tulos myöhemmin vähän parantua. Joka tapauksessa lienee sonni lypsytaipumusten periyttäjänä tuskin ollut keskitason yläpuolella. Emiin verrattujen 8 tyttären keskirasvaprosentti 4.-4 ±. on.3 ±. % parempi kuin ensinmainittujen. Tytärten lypsykausi näyttää, heikko ruokintakin huomioon ottaen, olleen lyhyenlain.en. Tanu näyttää rasvantuotantoon nähden vaikuttaneen edullisesti myöskin sonnijälkeläistensä perinnölliseen laatuun. Sen pojalta. S. K. 764 Kaimalta on ollut saatavissa tuotantotiedot 5 tyttärestä, joiden keskirasvaprosentti on ollut %. Tämä vastannee sonnin perinnöllistä arvoa, koska emiin verratuilla tyttärillä on ollut sama keskiarvo. Maidontuotantoon nähden on sonni perinnöllisiltä taipumuksiltaan todennäköisesti vastanut karjan keskiarvoa. Tan.un pojalta /. S. K. 48 Mainiolta on säännölliset tuotantotiedot vain 3 tyttäreltä, joista lisäksi vain 2 on voitu verrata emiinsä. Niitten Mukaan näyttäisi sonni periyttäneen hyvänpuoleisen maidon rasvapitoisuuden ja keskinkertaiset lypsytaipumukset. Saman sonnin pojalla I. S. K. 37 Tanun-Ossilla on ollut 7 täysikasvuista tytärtä, joiden tuotanto on tutkittu. Niiden keskimaitomäärä, kg, on karjan keskituloksen tasalla. Samoin vastaa,emiin verrattujen 4 tyttären keskituotanto suunnilleen ensinmainittujen. tulosta Kaikkien tytärten keskirasvaprosentti on.ollut 4.3 ±. ja emiin. verrattujen 4 jälkeläisen , mikä viimemainittu ylittää emien tuloksen.4 ±. %:lla. Sonni on siis ollut hyvä maidon rasvapit,oisuuden periyttäjä. Tanun-Ossilla on ollut poika Tassukka, jolla nähtävästi on ollut hyvät perinnölliset rasvantuotantotaipumukset. Sen ainoalla tyttärellä, josta on tuotantotiedot, on nimittäin keskirasvaprosentti 4.6, mikä ylittää emän. tulbsta.5 %dia.. S. K. 532 Tanusta olisi siis voinut lähteä arvokas rasvantuotantosuku, jos sitä ja sen jälkeläisiä olisi enemmän käytetty siitokseen. Lautalan.-Jaakon pojanpojan. S. K. 74 Toivon tytärten tuotannot nähdään seuraavista tauluista.

77 77 Maidontuotanto Maidontuotanto. Rasvaa %. kiloissa. % karjan kt:sta ± ± 23 Ii 3.o 26--.,.; , 2 3 :c :c6 E Pz Erotus tyttäret-emät: ± 59 kg maitoa ± 4.' % karjan % k.-tuloksesta. rasvaa. Sonnin sekä kaikkien että emiin verrattujen tytärten tulos on todennäköisesti karjan keskituloksen yläpuolella (8.5 ± 3.3 % ja 6.2 ± 3.2 %). Koska emät. kuitenkin taas ovat olleet jotenkin saman verran tyttäriä parempia, on todennäköistä, että sonnin perinnöllinen laatu on vastannut karjan keskitasoa ja tytärten tuotannon kohoaminen tämän tason yläpuolelle on ollut omien aiheuttama. Sitävastoin on sonni todennäköisesti kohottanut tytärtensä rasvaprosenttia, johon ominaisuuteen nähden sonni on ilmeisesti ollut hyvin homotsygoottinen. Tytärten lypsykausi on ut varsin pitkä.. S. K. 72 Antilla, joka Maidontuotanto kiloissa. on I. S. K. 32 Veitikan pojanpoika, on ollut.9 täysi kasvuista tarkastettua j älke läistä, joista 8 on voitu ver rata emiinsä. Niitten tulokset ovat seuraavat. F. Erotus tyttäret-emät: Rasvaa %. +5 ± 288 kg maitoa o Maidontuotanto % karjan kt:sta ± I 3 :Ce 4.4 ± I 2 P:" % karjan k.-tuloskesta. -.3 ±. % rasvaa.

78 78 Tytärten keskimääräinen maidontuotanto, ± 28 kg, vastaa sekä karjan että emien keskitulosta. Sitävastoin on tytärten, keskirasvaprosentti 4. ±. varmasti emien tulosta huonompi, sillä erotus on.,3 ±. %. Jälkeläisten lypsykausi on ollut verraten pitkä. I. S. K. 72 Antin pojista on mainittava I. S. K. 473 Janibolan Antti ja 474 Rusilan-Antti. Edellisellä on ollut 4 tarkastettua täysikasvuista tytärtä, joiden keskilypsymäärä, ± 48 kg, luultavasti on )onkinverran karjan keskiarvon yläpuolella. Koska omiin Verrattujen 3 tyttären tulos kuitenkin on yhtä paljon ensinmainittujeii tuloksen alapuolella, on sonni nähtävästi perinn,ölliseen laatuunsa nähden ollut karjan keskiarvon tasalla. Jälkeläisten keskirasvaprosentti 4.3 ±. on sinällään tyydyttävä sekä vastaa omien ja karjan keskiarvoj a. I. S. K. 474 Rusilan-Antilta on tiedot vain 2 täysikasvuisen tyttären tuotann.oista, joita ei lisäksi ole voitu verrata emiin. Mainittujen tytärten, keskituotanto on ollut kg maitoa ja 4../ rasvaa. Ensilan-Antin pojalla Eskolla on ollut vain 2 täysikasvuista tytärtä, joiden tuotanto on maitomäärään nähden ollut heikko ja maidon rasvapitoisuuteen nähden kohtalainen. I. S. K. 25 Pomi En pojista on -\:rielä mainittava I. S. K. 79 Niilo, jonka 4 tyttären keskitulos, 2 34 ± 9 kg maitoa, on. huomattavasti, 2.5 ± 5.2 %, karjan keskittiloksen yläpuolella. Sitä.vastoin on niiden lypsykausi keskimäärin ollnt melko lyhyt, mikä nähtävästi kuitenkin on osaksi riippunut heiksta,ruokin.nasta. Tytärten rasvaprosentti on ollut tyydyttävä. Vaikka tyttäriä ei olekaan voitu verrata emiin, voitaneen esitetyn perusteella päätellä, että sonnin perinnölliset taipumukset ovat maidontuotantoon ;nähden olleet keskinkertaista paremmat sekä maidon rasvapitoisuuteen nähden kohtalaiset. Niilo I:n pojalta Niilo //:lta on ollut saatavissa tiedot vain 3 tyttärestä, joista 2 on voitu verrata emiirisä. Tytärten tulokset viittaavat siihen suuntaan, että sonni olisi periyttänyt heikonlaiset lypsytaipumukset ja kohtalaisen maidon rasvapitoisuuden. Saman verran -jälkeläisiä on ollut Niilo I:n toisella pojalla Tiituksella, jonka tytärten, tulokset viittaavat samaan suuntaan kuin edelliselläkin sormilla. Tiituksen pojalta /. S. K. 626 Innolta on tiedot kaikkiaan 6 jälkeläisestä, joista 3 on voitu verrata emiinsä. Niiden tulokset ovat esitetyt seuraavissa tauluissa.

79 79 Maidontuotanto kiloissa. Maidontuotanto % karjan kt:sta. Rasvaa %. : ± +±2 3 2 ± = o ± 33 kg maitoa. Erotus tyttäret emät:.6 ± 5.9% karjan k. -tuotannosta.. +. % rasvaa. Sonnin 3 tyttären keskituotanto on 2 26 ± 77 kg maitoa, mikä vastaa karjan keskitulosta ja todennäköisesti on omien tulosta huonompi. Tytärten maidon rasvapitoisuus on sinällään ollut kohtalainen, 4. ±.,,, mutta omien tulosta ehkä hiukan heikompi. Innon jälkeläisten Jypsykauden pituutta on, ruokintaolöt huomioon ottaen, pidettävä keskinkertaisena.. : Innon pojan I. S. K. 33 Askon 4 tyttären keskimääräinen lypsytulos On 2 34 ± 72 kg maitoa, mikä luultavasti on vähän huonompi kuin karjan ja emien keskitulokset. Myöskin jälkeläisten keskimääräinen maidon rasvapitoisuus, 3.8. %, on sinällään heikonpuoleinen ja todennäköisesti,.3 ±.2 %, emin, tuloksen alapuolella. Tytärten lyspykauden pituus on:keskinkertainen. Pomi En pojalta I. S: K Pietu Lltä on ollut käytettävissä tiedot 4 tyttären tuotannoista, joita ei kuitenkaan olo voitu verrata emien. tuloksiin. Koska tytärten lypsytulos, kg maitoa, on ollut.2 ± 4.4 %, siis hyvin todennäköisesti karjan keskiarvon yläpuolella, on sonni nähtävästi periyttänyt ainakin kohtalaista tuotantoa. Myöskin tytärten rasvaprosentti on ollut kohtalainen. Edellisen sonnin pojan I. S. K. 75 Pietu, II:n tyttären keskitulos kg maitoa vastaa karjan keskiarvoa. Emiin verrattujen 5 tyttären tulos, 2 46 ± 274 kg maitoa, on luultavasti emien tulosta huonompi. Vertailua vaikeuttaa kuitenkin se seikka, ettei emien suhteellisia tuloksia ole voitu laskea. Tytärten. keskirasva-

80 8 prosentti 4.4 ±. on sinällään melko hyvä ja ylittää ehkä hiukan emien tulosta. Jälkeläisten lypsykausi on ollut verraten lyhyt. Pietu II:n pojalta I. S. K. 29 Veitikalta on tiedot vain 2 tyttärestä, joiden perusteella voitaneen päätellä mainitun sonnin periyttäneen, kohtalaisia rasvantuotantotaipumuksia. Edellämainittujen lisäksi on suvun kantaisällä Pomi I:llä ollut sellaisia poikia, joista ei ole jäänyt eloon tarkastettuja lehmäjälkeläisia, mutta sensijaan poikia, joilla on ollut lypsäviä tyttäriä. Niinpä Ananialla, joka on Pomi En pojan I. S. K. Kuustilan-Panun poika, on ollut 3 tytärtä. Niiden keskituotanto on ollut ± 334 kg maitoa, mikä todennäköisesti on paljon karjan keskituloksen. yläpuolella. Tytärten rasvaprosentti on ollut kohtalainen. Koska vertailua emiin ei ole voitu toimittaa, voitaneen sonnin perinnöllisestä laadusta vetää vain se johtopäätös, että se on ollut ainakin keskinkertainen kumpaankin tuotantosuun.taan nähden.. Kuustilan-Panun toiselta pojalta I. S. K. 57 Panu-Pominheimolta on tiedot 4 tyttärestä, joista vain on voitu verrata emäänsä. Tytärten maitomäärä vastaa karjan keskitulosta ja keskirasvaprosentti on kohtalainen. Saman sonnin pojan I. S. K; 545 Mikon 5 tyttären keskitulos on ± kg maitoa ja 4.2 ±. % rasvaa. Emiin on voitu verrata 3 tytärtä, niistäkin vain 2 suhteellisten tulosten perusteella. Tämänkin perusteella voitaneen kuitenkin päätellä, että Mikko on periyttänyt kohtalaiset lypsytaipumukset ja hyvänlaisen maidon rasvapitoisuuden. Tytärten lypsykausi on keskimäärin ollut lyhyenlainen. Mikon poika Jopi näyttää olleen heikonlainen rasvantuotannon periyttäj ä. Saman sonnin pojalta Jyskyltä on tiedot 5 täysikasvuisen tyttären tuotannoista, joiden keskiarvo, 2 4 ± 44 kg' maitoa ja 4. ±. % rasvaa, vastaa karjan> keskitulosta. Emiin, verratut 4 tytärtä ovat myöskin maidontuotannoltaan olleet ensin.mainittuj en tasalla, mutta maidon rasvapitoisuuteen nähden tyttäret luultavasti ovat olleet parempia. Jälkeläiset ovat ilmeisesti olleet melko nopeasti ehtyviä. Kuustilan,-Panusta polveutuu myöskin son.ni I. 8. K. 767 Jörö, jonka isä I. S. K. 524 Tikka on Kuustilan-Panun pojanpoika. Pienen. jälkeläismäärän vuoksi ei Jörön perinnöllisestä laadilsta voida päätellä muuta, kuin että se maidon rasvapitoisuuteen nähden luultavasti on ollut hyvänpuo-leinen.. Tikan toisen pojan I. S. K. 93 Kivun tyttärillä näyttää olevan kohtalaiset maidon- ja rasvantuotantotaipumukset. Pomi En pojista on edelleen mainittava I. S. K. 236 Jaakko-Pomi, jolla on ollut poika I. S. K. 969 Joppi. "Jopilta on ollut saatavissa

81 8 tiedot 2 tyttärestä, joista on mainittava hyvä maidon rasvapitoisuus; 4.2 ja 4.7 %. Sonnilta Elonen, jonka isä on edellämainittu Joppi, on ollut saatavissa tuotantotiedot vain 2 nuoresta tyttärestä, joitten perusteella ei voitane päätellä mitään sonnin perinnöllisestä laadusta. Sonnilta. S. K. 38 Pollelta, joka on Pomi I:n pojan I. S. K. 328 Nallen poika, on tuotantotiedot kaikkiaan' 2 tyttärestä, joiden keskitulos, 88 ± 69 kg maitoa, vastaa karjan keskitulosta. Jälkeläisten keskirasvaprosentti on ollut 4.4 ±.. Tyttäristä on 9 voitu verrata emiins. ä ja ovat niiden tulokset esitetyt seuraavissa tauluissa. Maidontuotanto kiloissa se3 2 2 rr ± + +2 ± ; +2,a3 E Maidontuotanto % karjan kt:sta ' :3 E Rasvaa %. _ Erotus tyttäret emät: kg 3.8 ± 2.2 % karjan % rasvaa. maitoa. k.-tuloksesta. Taulujen mukaan olisivat tyttäret jotenkin varmasti olleet huomattavasti emiään. huonompia. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että tyttäristä on 5/6 ollut talvi- ja kevätkuukausina poikineita, jotavastoin emät enimmäkseen ovat olleet kesällä ja syksyllä poikin.eita. Kuten aikaisemmin on. osotettu, ovat viimemainittuna. aikana poikineet lehmät Itä-Suomessa keskimäärin lypsän.eet n. 24 kg enemmän vuodessa. Jos tämän mukaan korjataan kaikkien emien ja tytärten tuotannot kesä syyspoikimakautta vastaaviksi, saadaan erotukseksi tyttäret emät 86 kg, joka vastaa 24.7 % karjan keskituloksesta. Tämänkin mukaan olisi sonni hyvin todennäköisesti alentanut tytärtensä lypsytaipumuksia. Viimemainittukaan arvostelu ei kuitenkaan liene oikeuden mukainen, koska tilalla on ollut erikoisen

82 82 heikko talviruokinta, jonka vuoksi poikima-ajan vaikutus lienee arvosteltava keskimääräistä suuremmaksi. Kun lisäksi otetaan huomioon, että emät ovat olleet paljon karjan keskiarvon yläpuplellar lienee oikeinta päätellä, että sonnin perinnöllinen tuotantoarvo on melko lähellä karjan keskiarvoa. Tytärten 'maidon rasvapitoisuus on ollut verraten hyvä, 4.4 ±../o, mikä vastaa emien tulosta ja osottaa siis sonnin perinnöllistä tasoa. Jälkeläisten lypsykautta on, ruokinnan laatu huomioon ottaen, piedettävä melko hyvänä. I. S. K. 328 Nallen toisella pojalla I. S. K. 95 Visalia on 2 tytärtä, joista 9 on voitu verrata emiinsä. Niiden tulokset ovat seuraavat. Maidontuotanto kiloissa. 8 2 :3 g 24, Maidontuotanto % karjan kt:sta. 2 ± ' 2 ± Rasvaa % o :cc ii kg maitoa. Erotus tyttäretemät % karjan k.-tuloksesta ±. % rasvaa. Tytärten keskiarvo, 2 95 ± 99 kg maitoa, on todennäköisesti karjan keskitulosta huonompi ja jotenkin varmasti emien keskiarvon alapuolella. Kaikkien tytärten keskilypsymäärä vastaa lähimain karjan keskitulosta. Sonni on siis todennäköisesti periyttänyt hei, konlaiset lypsytaipumukset. Myöskin tytärten lypsykausi on ollut verraten lyhyt. Emiinsä verrattujen tytärten. keskimääräinen maidon rasvapitoisuus, 3.9 ±.,/,, mikä suunnilleen vastaa kaikkienkin tytärten keskitulosta, on todennäköisesti omien tulosta parempi, joten sonni nähtävästi on periyttän.yt kohtalaisen maidon rasvapitoisuuden. Nallen pojanpojalta Nasulta, jonka isä on I. S. K. 6 Nasu, on tiedot vain tyttären tuotannosta. Siitä on syytä mainita maidon rasvapitoisuus, joka on ollut 4.6 %.

83 . Aikaisemmin mainittujen lisäksi on I. S. K. 98 Pomi II:lla ollut" sellaisia poikia, joilla ei ole ollut tarkastettuja tyttäriä, mutta sensijaan siitokseen käytettyjä sonnij älkeläisiä. Niinpä.Pomi II:n pojalla I. S. K. 75 Kessulla on ollut poika Meeti, jolla on ollut 3 tarkastettua, täysikasvuista tytärtä. Niitten keskimääräinen maidontuotanto on 2 7 ± 47 kg, mikä likimain vastaa emien tuotantoa ja on luultavasti karjan keskituloksen yläpuolella. Meeti on luultavasti ollut huononpuoleinen maidon rasvapitoisuuden periyttäjä. Pomi II: pojista on myöskin mainittava I. S. K. 38 Reippo, joka on jättänyt kantakirjaan otettuja sonnijälkeläisiä. Sen pojalla I. S. R. 97 Pellellä on,ollut vain. 2 tytärtä, jotka ovat mainittavat korkean maidon.rasvapitoisuutensa vuoksi. Tytärten keskirasvaprosentti nimittäin on ollut 4.5, mikä ylittää omien tulosta.9 %:a. Vaikka näin pienestä aineistosta saatu tulos On suuresti sattumista riippuva, voitaneen kuitenkin olettaa, että sonnilla on ollut keskinkertaista paremmat perinnölliset rasvantuotantotaipumukset. Reipon toiselta pojalta I. S. K. 53 Ripalta on saatu tiedot kaikkiaan 24 tyttären tuotann.oista. Niiden keskimaitomäärä, kg, on todennäköisesti hiukan karjan keskiarvon yläpuolella, samalla kun niiden keskimääräinen Maidon rasvapitoisuus, /, on melko hyvä. Tytärten lypsykauden pituus sensijaan on ollut verraten lyhyt. Emiinsä on voitu verrata tytärtä, joiden tulokset ovat esitetyt allaolevissa tauluissa. 83 Maidontuotanto kiloissa T kg maitoa. Maidontuotanto % karjan kt:sta. 3 2 ± +Q, Erotus tyttäret emät: % karjan k.-tuloksesta. Rasvaa % s 5.o s % rasvaa. Näidenkin tytärten keskimääräinen lypsytulos on ehkä hiukan karjan keskituloksen yläpuolella, mutta emien vieläkin runsaammasta tuotannosta johtuen on tytärten ja viimemainittujen välinen erotus

84 84 todennäköisesti negatiivinen. Sonnin perinnöllinen. 'laatu lienee niin ollen vastannut suunnilleen karjan keskiarvoa. Tauluissa esitettyjen tytärten keskirasvaprosentti on ehkä hiukan emien tulosta parempi. Saman sonnin pojalla Tapiolla, on ollut 5 tarkastettua tytärtä, joiden keskimaitomäärä, kg, vastaa karjan keskitulosta. Tytärten keskirasvaprosentti on harvinaisen korkea 4.8 ±.. Emiinsä verrattujen 2 tyttären keskimäärä on 4.9 %, mikä on.4 % emien tulosta parempi. Tapio on siis nähtävästi kohtalainen maidontuotannon periyttäjä ja erikoisen hyvät perinnölliset rasvantuotantotaipumukset omaava sonrxi. Tytärten lypsykausi on ollut lyhyenlainen. I. S. K. 753 Urholla, joka myöskin on Reipon poika, on ollut vain 2 tarkastettua tytärtä, joiden perusteella ei voida päätellä mitään sonnin perinnöllisestä laadusta. I. S. K. 497 Pomin-Okun pojista on edelleen mainittava /. S. K. 75 Pomin-Oiva, jolla on ollut Manu-niminen poika. Manulta on kuitenkin ollut saatavissa vain 2 nuoren tyttären tulokset. PominOkun pojalla I. S. K. 82 Serkku-Jussilla on ollut poika I. 8. K. 98 Veitikka-Jussi, jonka 4 tyttären keskitulos; ± 87 kg maitoa, vastaa karjan keskitulosta. Jälkeläisten keskimääräinen maidon rasvapitoisuus on ollut 4.3 ±.2 %. Sonnilla näyttäisi siis kumpaankin tuotantosuuntaan nähden olleen kohtalaiset perinnölliset taipumukset. Johtopäätösten tekoa vaikeuttaa kuitenkin pienen jälkeläismäärän ohella se seikka, ettei tyttäriä ole voitu verrata emiinsä. Pomi I:stä polveutimeista sonneista on vielä mainitsematta Leivo, joka on ollut samassa kårjassa kuin esim. I. S. K. 525 Lento ja 228 Polle. Leivon polveutumista ei tunneta tarkemmin. Leivolla on ollut 9 täysikasvuista, tarkastettua tytärtä, joiden keskimaitomäärä 2 62 ± 25 kg on jotenkin' varmasti, 5. ± 2.4 %, karjan keskiarvon yläpuolella. Myöskin tytärten keskirasvaprosentti I--. on melko hyvä. Vaikkei emien tuotantotietoja olekaan ollut käytettävissä, voitaneen päätellä, että sonni on perinnöllisen laatunsa puolesta ollut ainakin keskinkertainen kumpaankin tuotantosuuntaan _nähden. Samassa karjassa on ollut myöskin toinen pomilainen sonni Veikko, jonka yksityiskohtaisia polveutumistietoja niinikään ei enään ole ollut saatavissa. Veikon 7 tyttären -Oulos, ± 92 kg maitoa, on 5.2 ±.9 %, siis jotenkin varmasti karjan keskitulosta parempi. Tytärten lypsykauden pituus on ollut kohtalainen. Veikon jälke-

85 läisten, keskirasvaprosentti on ollut 4. ±.. Vaikka emien tuotantoja ei ole tunnettu, voitaneen päätellä, että sonni on ollut ainakin keskinkertainen lypsytaipumusten periyttäjä. Sonnin perinnöllisestä laadusta maidon rasvapitoisuuteen nähden on vaikea vetää johtopäätöksiä, koska tytärten keskirasvaprosentti vastaa karjan keskitasoa, eikä emien vaikutusta tiedetä. Veikon pojalta Vikulta on tiedot vain.2 tyttären tuotannoista, jotka ovat olleet kohtalaiset. Sonnin tuotantoarvoa ei senvuoksi voida edes likimain määrätä. 85

86 Johtopäätelmiä. Kuten edellisestä on käynyt selville, ovat iälkeläisten keskitulokset useimmilla sonneilla joko vastanneet karj oj en keskiarvoa tai ainakin vaihdelleet 3-kertaisen keskivirheen rajojen. sisäpuolella. Vaihtelut ovat yleensä käyneet samaan suuntaan kuin emilläkin. Myöskin eri jälkeläisryhmissä ovat tytärten tulokset seuranneet emien tulosten vaihteluja siten, että runsaampituottoisten emien tyttäret yleensä ovat olleet parempia kuin huonompien. Tämä siis vahvistaa sitä aikaisemmista tutkimuksista saatua käsitystä, että maidontuotanto ja maidon rasvapitoisuus periytyvät emien kautta. Mitä tulee sonneihin, ovat niistä siksi monet varmasti korottaneet tai alentaneet tytärtensä keskimääräistä maidon rasvapitoisuutta niiden emien tulokseen verraten, että isäsonnin vaikutusta tytärtensä perinnöllisiin rasvantuotantomahdollisuuksiin. on pidettävä varmana. Myöskin on ollut muutamia sellaisia sonneja, joitten tytärten keskimaitomäärä sekä absoluuttisesti että kai.j ojen keskituloksiin verraten on poikennut niin paljon emien tuloksesta, että erotuksen on katsottava varmasti ylittävän keskivirherajoja. Tutkimus on siis varmentanut myöskin sen aikaisemman käsityksen, että lypsytaipumukset ja maidon rasvapitoisuus samalla periytyvät sonnien välityksellä niiden tyttärille. Näitä tuloksia tukee lisäksi se seikka, että sonnit ilmeisesti ovat olleet erilaisissa määrin heierotsygoottisia puheenaolevassa suhteessa. Tätä osottaa eri sisarusryhmien eri. suuri vaiht-elu kumpaankin. tuotantosuuntaan nähden, mikä samalla on ollut suhteellisen riippumaton emien keskinäisen vaihtelun määrästä, kuten käy ilmi tekstiosaan liitetystä tauluista sekä tytärten ja emien stan.dartipoikkeamia keskenään verrattaessa. Käsitellyn aineiston perusteella ei voida varmasti päättää, periytyvätkö kysymyksessä olevat tuotantotaipu: mukset myöskin isäsonnilta pojille. Useat tapaukset, kuten esim.. S. K. 78 Vilpas, I. S. K. 723 Pappa ja I. S. K. 532 Tanu sekä L. S. K. 479 Onni ja L. S. K. 632 Heikki, viittaavat kuitenkin siihen, suuntaan. Tuloksista saa sen yleisvaikutelman, että siitossonnien -valinnassa on yleensä onnistuttu paremmin maidon rasvapitoisuuteen kuin sen

87 määrään,nähden. Ain,eistossa nimittäin on ollut huomattava määrä sonneja, joiden tyttäret ensin mainitussa suhteessa ovat varmasti, joskus tuntuvastikin, ylittäneet emiensä tulosta. Tytärtensä maidon rasvapitoisuuteen selvästi epäedullisesti vaikuttaneita sonneja sensijaan on ollut paljoa vähemmän. Maitoniäärään nähden taas on asianlaita ollut päinvastainen. Ilmeisesti keskimääräistä parempia lypsytaipumuksia, ovat periyttäneet vain sonnit L. S. K. 632 Heikki sekä itäsuomalaiset sonnit I. S. K. 98 Pomi II ja Poika, jotavastoin jälkeläistensä maidontuotantoon epäedullisesti vaikuttaneita sonneja on ollut useita: Tätä tulosta onkin pidettävä varsin luonnollisena, kun otetaan huomioon, miten erilaisissa määrin lypsytulos ja maidon rasvapitoisuus ovat riippuvaisia ulkonaisista olosuhteista, varsinkin ruokinnasta. Kun arvostelu yleensä, on tapahtunut suoranaisten lypsymäärien mukaan, ovat tyttäret paremmasta ruokinnasta aiheutuneiden runsaampien maitomääriensä vuoksi yleisesti näyttäneet emiänsä paremmilta silloinkin, kun ne todellisuudessa ovat olleet saman arvoisia tai emiään huon.ompiakin. Tämä seikka on varmaankin melko usein johtanut jalostajat harhaan. Toisilla seuduilla, varsinkin Itä- Suomessa, on puheenaolevaa valintaa taas vaikeuttanut niukka ruokinta, josta johtuen jälkeläisissä ehkä piilleet hyvät lypsytaipumukset eivät ole voineet ainakaan mainittavasti kehittyä. Kaikkiaankin lienee taka-aikoina ollut harvassa sellaisia karj oja, joissa ruokinta olisi ollut niin tarkotuksenmukaista, että huomattavammin keskitasosta poikkeavat lypsytaipumukset olisivat voineet asianmukaisesti kehittyä. Siitossonnien oikeaa valintaa on edelleen vaikeuttanut se seikka, että jälkeläisarvostelut ovat yleensä tapahtuneet muutamien valittujen tyttärien perusteella. Tällöin jää tietysti huomioon ottamatta, kuinka paljon muut tyttäret alentaisivat keskitulosta. Jo siinäkin tapauksessa, että arvostelu toimitetaan kaikkien kantakirj aan otettujen tytärten perusteella, voidaan saada keskiarvo, joka käsitellyn 4ineiston mukaan voi olla yli 4 kg eli karjojen keskituloksen mukaan toistakymmentä prosenttia liian suuri. Jalestusvalintaa häiritsevistä syistä on vielä mainittava siitokseen käytettyjen sonnien aikainen karjasta poistaminen. Melko tavallistahan on, varsinkin Itä-Suomessa, että sonnia ei pidetä niin kauvan, että sen tytärten lypsytaipumuksista olisi ennätetty saada edes likimääräistä käsitystä. Näin menetellenhän koko karjansiitos on täysin summittaista, samalla kun sen todennäköisin tulos on keskinkertaisilla. lypsytaipumuksilla varustettu karja. Mikäli esitetyt tulokset muita sonnisukuja, tutkittaessa osottautuvat paikkansa pitäviksi, voidaan katsoa, että tähänastisessa jalostustoiminnassa on ollut menestystä juuri siihen tuotanto-ominaisuuteen 87

88 88 nähden, joka vallitsevissa oloissa oli tärkeämpi. Suurimmassa osassa karjojammehan on ruokinta jotenkin näihin asti ollut siksi heikkoa, etteivät karjan runsaammat lypsytaipumukset niissä oloissa olisi mitään hyödyttäneet. Parempi taloudellinen tulos oli suurin piirtein.saatavissa vain maidon rasvapitoisuutta parantamalla. Koska nykyään kuitenkin jo on tapahtumassa koko maatalouden melko nopea voimaperäistyminen, on lähitulevaisuuden tärkeänä tehtävänä kohottaa myöskin karj oj en lypsytaipumuksia, niin että ne normien mukaisella ruokinnalla pystyvät tuottamaan vaaditut, yhä suuremmat maitomäärät. Senvuoksi olisi jalostus vastaisuudessa.saatava tehokkaaksi myöskin maidontuotantoon nähden. Tähän tähtäävä menestyksellinen jalostus on tietysti vastakin mahdollista vain siellä, missä karjaa voidaan ruokkia runsaampia tuotantoja vastaavalla tavalla. Tehokkaimmaksi voitaisiin tämä työ tietenkin saada suuremmissa karjoissa, joissa voidaan kasvattaa suuremmat jälkeläismäärät. Pienempien karjojen omistajat voivat kuitenkin päästä tähän päämäärään perustamalla sonniyhdistyksiä. Vaikka viimemainituissa tapauksissa tuottaakin vaikeuksia eri karjoissa vallitsevat erilaiset olosuhteet, voidaan yhdistysten sonneista, mikäli ei niitä liian usein vaihdeta, saada likimääräinen käsitys. Itse jalostusmenetelmissä olisi vastaisuudessa kiinnitettävä entistä suurempi huomio jälkeläisiin, jotka arvosteluissa olisivat kaikki otettavat huomioon. Senvuoksi on esim. jalostusyhdistysten nykyistä aineiston keräystapaa pidettävä riittämättömänä, koska se ei koske kantakirjaeläinten kaikkia tarkastettuja jälkeläisiä. Jalostus on myöskin entistä määrätietoisemmin kehitettävä yksilövalinnaksi. Edelläesitetystäkin aineistosta käy riittävästi selville, miten erilaisia saman suvun ja sisarusryhmänkin eri yksilöt yleensä ovat. Yhdenmukaisesti entisten tutkimusten kanssa tämä siis osottaa, 'etteivät aikaisemmissa sukupolvissa olleet yksityiset hyvät esivanhemmat mitenkään takaa yksityisen eläimen arvoa. Tutkimuksesta, saadut tulokset vahvistavat osaltaan lisäksi sitä tosiasiaa, että jålostusvalinta on vaikea tehtävä, jossa ei läheskään aina osuta oikeaan. Sen-. vuoksi on valinta kohdistettavakin vain kaikkein välttämättömimpiin ominaisuuksiin, mikäli siitä halutaan tyydyttäviä tuloksia.

89 Käytetty kirjallisuus. APPEL, AXEL,. fl.: Kvaegavl og kvaegopdraet. Odense 924. ARENANDER, E..: Ett egendomligt f all av låg fetthalt i mj ölken hos Fjällras. Meddelande från Ultuna Landtbruksinstitut. N:o 3. Uppsala 98. CASTLE, W. E.: Inheritance of Quantity and quality of milk production in dairy cattle. Proc. of the National Academy of Sciences, vol , nro, s ELLINGER, T.: The variation and inheritance of milk characters. Proc. of National Academy of Sciences, 923, IX,. FEIGE, ERNST: Variationsstatistische Untersuchungen an Haustieren. IV. Föhlings landw. Zeitung, 923. s. 38. GAUDE, W.: Beziehungen zwischen Körperform und Leistung in der Rindviehzucht und die Merkmale guten Milchviehes. Arbeiten der Deutschen Gesellsch. fiir Ziichtungskunde, Heft 7, 9. GOWEN, Joarr, W.: Progeny performances of Holstein-Friesian. sires. Ann. Report of the Maine Agr. Exp. Station for 92, s. 7. -»- Studies on conformation in relation to milk producing capacity in cattle. III. Conformation and milk yield in the light of the personal equation of the dairy cattle judge. Ann. Rept. Maine agr. EXp. Sta. for : HANSSON, Nns: Kan man med ekonomisk f ördel höja medelfetthalten i den av våra nötkreatursstammar och raser lämnade mjölken? Meddelande N:o 78 från Centralanstalten för försöksväsendet på jordbruksområdet, 93. HuNT, R. E.: Selecting Holstein-Friesian sires for high yearly production. The Journal of Heredity, 92, vol. 2, s KRONACHER, C:: Köperbau und.milchleistung. Arbeiten der Deutschen Gesellsch. för Ziichtungskunde, Heft 2, 99. LANG, ARNOLD: Die experimentelle Vererbungslehre in der Zoologie seit 9. Jena, Veri. von G. Fischer, 94. LOCHOW-PETXUS, F. v.: Beiträge tiber Leistungsprtifung und Zucht auf Leistung beim Milchvieh. Arbeiten der Deutschen Landw. - Gesellschaft, Heft 39, 92. NIINIVAARA,.: Suomen ayrshirekarjan sonnisukututkielmia. Nide I, Hover-a-Blink-suku, 92, nide II, Skarhult-suku, 922, nide III, Geordie-suku, 923, nide IV, Craigs of Kyle-suku, 924 ja Prince Charliesuku., 925. Sarjassa: Suomen Ayrshireyhdistyksen julkaisuja. PATow, C. v.: Studien iiber die Vererbung der Milchergiebigkeit an Hand von fiinfzigjährigen Probemelkaufzeichnungen. Zeitsclirift fiir Tierztichtung und Ztichtungsbiologie, Bd. IV, 925, s

90 9 PEARL, R., GOWEN, JOHN W. ja MINER, Join R.: Studies in milk secretion. VII. Transmitting qualities of Jersey sires for milk yield, butterfat percentage and butter-fat. Ann. Report of the Maine Agr. Exp. Station for 99. PETERS, J.: Haben die Milchzeichen einen Wert fiir die Beurteilung der Milchleistungen der Jahrbuch fiir wissensch. und praktische Tierzucht, Jg. 9, 94 s. 23. Zwei neue Blutlinien des ostpreussischen holländer Rindes. Jahrb. fiir wissensch. und prakt. Tierzucht Jg., 97, s, 39. Vererbunsgstuclien auf dem Gebiete der Rinderzucht. 52. Flugschrift der Deutschen Gesellsch. fiir Ziichtungskunde, 92. Neue Untersuchungen iiber die Vererbung der Milehleistungen. Mitteilungen der Deutschen Landw.-Gesellsch. 924, s RINECKER, A.: Wert der Blutlinien fiir die Leistungsfähigkeit in Bezug auf Milch- und Fettvererbung. 59. Flugschrift der Deutschen Gesellsch. fiir Ziichtungskunde, 922. SCHMIDT, B.: Steigerung und Vererbung der Milchleistung und des Fettgehalts der Milch. Deutsche landw. Tierzucht, Jg. 28, 924, s TERHO, T.: Sonnien veclinten pituus sekä jälkeläisten vetimet ja maidontuotanto. Suomen maanv.-taloud. koelaitoksen tieteellisiä julkaisuja N:o. P. TUFF ja CHR. WRIEDT : Bidrag til undersokelse over milkemerkenes forhold til melkeydelsen hos storfeet. Norsk Landmandsblad 925, s. 279, 296, 3. WILSON, J.: A manual of Mendelism, A. & C. Black, London, 96. Avlsprincipper, Kjobenhavn, 96. VÖLTZ, W.: Zur Kritik der Leistungspriifungen. Mitteilungen der Deutschen Landw.-Gesellschaft, 925, s WHYLIE,. ELMER: The effect of season on the milk and fat production in Jersey cows. Journal of dairy Science 925, vol. VIII, s. 27.

91 TAULULIITTEET.

92 92 Liite I. L. S. K. 82 Ounaan sukuun kuuluvien sonnien tytärten Tythrten emät Isäsonni g Tuotanto maitoa Tuotan«t,k kg b % kt:sta ') % keskituotannot niiden emien tuloksiin verrattuina. rasvaa Erotus kt:sta 9!: kg Tuotanto maitoa Tyttäret Tuotanto rasvaa + tai - /Irotne kt:sta ktita 93 L. S. K. 82 Ounas ± L. S. K. 338 Ounaan-Lounas 4 297± ± ±. 3 L. S. K. 36 Jukka ± L. S. K. 46 Eskiö ± ±. 5 L. S. K. 47 Elkiö ± : L. S. K. 466 Kunto ±83 ± ± ±. 7 L. S. K. 467 Kreivi L. S. K. 57 Harras ±245 ± ± ± 9 L. S. K. 68 Mursku ± ± L. S. K. 886 Tommi ± L. S. K. 46 Niku ±365 ± , 2 L. S. K. 6 Panna 4 268±38 ± L. S. K. 359 Nursko ±. 4 L. S. K. 622 Jyrv ±22 ± ' 5 L. S. K. 843 Heinmo ± Hurja 4 568± Nuoret jälkeläiset. 7 L. S. K. 82 Ounas ±223 ± L. S. K. 886 Tommi 2 236± ± L. S. K. 46 Niku ±35 ± ') kt. karjojen säännöllisten lehmien keskituotanto, ± ± ± ± 2 ± ± ± ± 5.3 ± ± ± ± ± 7 ± ± ± o ± 9 ± ± ± ± ± ±.3 ± 4 338± ±.3, ± ± ± ± ± : ± ± ± 5 ± ±. 4. ± ± ± ±

93 94 95 Liite I. (Jatk.) 7, a E I 9' m. Erotus tyttäret-emilt Maitoa Rasvaa g kg + tai- kt:sta c. Tuotantc Sonnien kaikki tyttäret maitoa Tuotanto rasvaa t., m + tai - cy % i Erotus g % t kt:s a ukt: ta E ;,,,, 5:n kk:n tuotanto %:ssa koko iypsykauden maitomäärästä m ± m 6 I Tokstlasti eivu I ± 96-8.± ± ± ± ±233 ± ± ± ± ±3 ± ± ±79 ± ± ± ± ±42-3.7± 9.6 ± ± ± ±296 ± ± ± ± ± ± ± ± ± ±22 ± ± ± ± ± ± ±23 ± ± ±43 ± ±. ±.3 ± ± ± ±4.9 4 s -2.2± ± ±. ± ±. ± ± o ±. ± ± ±..3 ± ± 4.7 ± ± ±.2 ± ± ± ± ± ±2.4 ± ± ±. ± ± ±.2 ± ± ± 62 ± ± ±6, ± ± ± 3.6 ± ± ± ± 3 ±. 4.± ± ± ± ± ±.3 ±

94 96 97 Liite II. L. S. K. 74 Matin sukuun kuuluvien sonnien tyfårten keskituotannot niiden omien tuloksiin verrattuina. Tytärten eniät Tyttäret Isitsonni kg Tuotanto maitoa + tai kt:sta Tuotanto rasvaa d' Irt?': (,) r "d ;,: Tuotanto maitoa kg b + tai - 8 % t kt:sta Tuotanto rasvaa A Erotus % u k :sta % L. S. K. 74 Matti 2 L. S. K. 68 Kaapo L. S. K. 354 Aapo ± 89 ± L. S. K. 366 Matti ±4 ± ± L. S. K. 46 Korvenpoika 4 24± 7 ± ± L. S. K. 479 Onni ±4 ± s L. S. K. 66 Erna ± s L. S. K. 6 Oku ± L. S. K. 64 Manu ± L. S. K. 726 Urho ii L. S. K. 735 Esa ± L. S. K. 743 Luikuri 2 27± L. S. K. 8 Esko ± L. S. K. 878 Maunu ± ± L. S. K. 884 Monni 2 366± L, S. K. 632 Heikki 7 257± L. S. K. 794 Aatu ± Uusinalli ± 27 ± Nuoret jälkeläiset. 9 L. S. K. 6 Oku 2 L. S. K. 743 Luikuri 2 347± ± ± , ± ± ±.3 ± ±386 - ' - 3.9±.i ±.2 ± ± ± ± ± ±43-2.4± 6.7 ± ± , s ±47-5.9± ± ± ± ± ± ±.7 ± ±234 -.± 2.6 ± ± ± ± ± ± ± ± 9 ± ± ± ±

95 98 99 Liite II. (Jatk.),,- : Erotus tyttäret -einät Maitoa ' Rasvaa Luktunäärå Tuotanto kt:sta kg + tai - % kg b % kt:sta % maitoa Sonnien kaikki tyttäret + tai - % kt:sta b / Tuotanto rasvaa b t.( 5:n kk:n tuotanto %:ssa koko lypsykauden maito- Erotus [ i määrästä kt:sta %, m + m b E.'',., ± ± ±6 ± ± ± ± ±38 ± ± ± 4 262± ± ±9 ±446 s ± ±2 ± ± ± ± ±7 ± ± ± ±.3 ± ±67 ± ± ± ± ±6 so ± ± : ± ±2. ± ± ±. +.2 ± ± ± ±.2 ± ± s ± ± ± o ± ±.8 ± ± ± ± ±2.6 ± ± ± ± ± ±

96 Liite. I. S. K. 25 Pomin sukuun kuuluvien sonnnien tytärten keskituotannot niiden emien tuloksiin verrattuina. Isäsonni., :. c x. 5 ;.. E, kg Tuotanto maitoa b + tai - % kt:sta ) Tytärten emät Tuotantc Anania Antti Arvo ± Asko ± Elonen Esa Esko s Esko Harjun Poku Into Ito ± Ito II Iton-ilo o Iton-Oku Janholan Antti ± Jolle Jopi Joppi Jurkka ± ±. 2 Jysky 4 235± Jörö Kanna ± ±. 23 Kaino Kiva Lahja Lautalan Jaakko Leija ± Leivo Lento o Mainio Markku Meeti 3 28± Luotto Manu o 35 Mestari ± Mikko ±8. 24.s Muro Myrsky Mällipää ± Nasu s Nero Niilo ± Niilo II Okun-Tithkä Okun-Tarmo Panu-Poninheimo Pappa Pasu 3 244± s Pelle & % /Kivaa g r Tuotanto maitoa Tyttäret Tuotanto rasvaa, Erotus La. + tai -, Erotus " kt:sta.,: kg Ö,, s. `i'e kt:sta b % kt:sta ± : ± ± ± s ± ± ' ±..2 ± s ±. 3 32± J) ± s ± ± ± s ± ± Bo s ± ±.o ± ± E ± ± i ±

97 2 3 Liite III. (Jatk.) : cx 8) kg Erotus tyttäret -etnitt Maitoa + tai- % kt:sta Rasvaa kt:sta, i 5 Tuotanto b maitoa Sonnien kaikki tyttäret Tuotanto rasvaa ± tai - % ktmta b % b Erotus kt:sta 5m kk:n tuotanto :ssa koko lypsy- kauden maitomäärästä % M ± m b ',v 4 I: :.. : ± ± ± 9.s -.3±. +.± ± ± ±.7 +.±. ± ±6.g ± ± 7.o -.3± ± s ± o ±33.o -.6± ± ± ± ± ± s 2 436± ± ± 8.9 ±.± ± r ± , ) ± ± ± ) 2496± ± ±.8 +.3±.3 ±.o ± ± ± ± 2.3 ±.±. ± ± ± ± ± ± ± 62.3 s ± ± 7. +.±. ±. 2 2 i - 875± ' 83± ± ± ± ± ±228.s +.2± 7.7 ±.± ± o ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± s ± ± ± ± ±39.6 ±. +.4± ± ± ± ± ± ± ± l82± ± 93 -.± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ±6,3 +.± ± ± ±. 63.5± ± ± ± ± s ±. o ± ± ± 3.o.9 4.±..2 ±. 67.3± ± ± ± s ± ± ±. 65.± ± 7.o ±..2 ± ± ± ±.5 3.o 4.6±.4.s ± ± ± ± ± ± ± ± ± ±..2 ± ± ± 3.s.9 4.3± ± ± 5.s ± F ± ± ±..3 ± ± o ± ± ± ± ± ± ± = , ± ± ± ±3,

98 4 5 Liite III. (Jatk.) Isäsonnl Tuotanto maitoa Tytärten emät Tuotanto Tyttäret rasvaa :. Tuotanto maitoa Tuotanto rasvaa - kg + tai - % kt:sta b kt:sta t % [ kg b, tai - kt:sta % b s kt:sta % /8 5 Pietu I Pietu II ± Poika 4 229± s Polle ± , 4.3±.2 54 Polle ± Pomi II Porain-Oku ± Pomin-Osmo Pomin-Osmo PYrY 3 Reipas Rusilan-Antti Ri pa '53 267± ± ±. 63 Sakii ± ± Taito ±.2 65 Tann ± ±. 66 Tanun-Ossi Tapio Tassukka T"tus Toivo ±45.a ±. 7 Tuovi ± ±.2 72 Toivo Urpo Veikko 75 Veitikka ± o Veitikka Veitikka Jussi Viku Vesa ±.7 36.o so Viikki ± Vilpas ± Visa ± ± s Hessu Hila Urho Sampo-Pomilainen ± Kille Kaiku ± ± ± ± ± ± ± ±. 267± ± ± ± ± ±.i o ± s o ± ± ± ± ± ± s ± ± ± ± ± ± ± o : ± ±

99 6 7 Liite I I I. (Jatk.) MM... i.: m: Erotus tyttäret- emät Ma'toa Rasvaa Tuotanto + tai - % kt:sta % kt:sta % Lukumäärä kg b maitoa Sonnien kaikki tyttäret -? m m. Tuotanto rasvaa 5:n kk:n tuotanto %:ssa koko lypsykauden maitomäärästä + tai - % kt:sta ata % b Erotus kt:sta % M ± m b '4 F ' '..<2. r ± ± ± ± ± ±.3 -.2± ± ±2.s ±.2 ±. 2 88± ± ± ± ± ± s± ± ± ± ±. ± ± ± ± 6.s -.± ± ± ± 7.3 ±.± ± ± ± s so ±.9-8.6± 5.9 +,±. ± ± ± 4.s +.± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ±.8 ±.± ± ±. o ± ± ± ± ± ± ± ± sl ± ±2. -.±.2 ± ± ± ± ± ± ± 7. ±.±. ± ± ± ± 5.o ± o ± ± ± ± ± ± ± ± ± o± ±. s ± ± ±. s ± oo ± 3.3 T ± s 4.±.o. 67.± ± s±.'. 67.4± ± ± ± ± ± 4.s. 4.8± ± s 4.2± ± ± o ± ± ±.. 63.±.5 3.o ± ± ± ±.9 5.o ± ± ± (=> PPPR PPPPPPR 5 > II P PPPPP P 95 w w L., (.4 LN, - _+_ +++i+ L+ +++ _ L ++ + H-++++ L+ L r;,.. -.4± ± ± ± o ± ± ± ± ± ±2.6 7.o ± ± ± ± I

100 8 kuuluvien lehmien ja niiden emien tuotannot. I Erotus ty t är - emä -,.., i.., -,...i... E-4 5kcituonto ta % lypsykaucen tuloksesta -,,,.. -,.. o Ei Ma itoa Rasvaa &,,.. c..i maitoa Tuotanto vuodet N in i kt:sta%,5.5.s-. m -. C t Ċ - D - M.. c. - r I ēd ,n - -CC., ċ,.e.] e,c-,d k C M, D - -. CD M CI - cz cz,,-4,-.-,c,,,cm, I ci l ciocid, "?cicidcicicic5ocicioci 7 + ; ±, p- cr,.. i....,...,,,,...,,,,,,,,, II++ HH yo kt:sta kg poikkeama kt:sta % % poikkeama % kt:sta, kg,-.,,-i,--[..,r,,--,--,-,-- m I ts c\i)'mc,i,5e.cis--),-[,-4-,4 CV M,-4,-G\CDO",n,--,MICD,CDMGM,-I, D,-- d.ig,--t Cs - 3 rj,-.,-, --Mdlu'D.,--i,--i,- I+++ I F+-H- C. 82 Ounaan tyttäret s ' o o ±... :,s 5 Tuotanto 5',..,,... maitoa I poikkeama kt:sta% Doikkeama % kt:sta. kg ccliclim,,m,, Icqc, -- r, - M, -- c;c5icjcic5,dc5cicioocic3dc5c3ocic; d; Cdcd.,;,;-,g 555..,,f,-,;,,g',;S'5,'Id.7 --,-4-I,c-.cc= k- r-. cd m c3 cc3 cr 5 cq.,-..,ii,- cq.,--i ),,-il).il,-licc-c-,... m.,,,.c,-,film.,-(oolc-oom.i...c-rici.cmc-cqo mmici,-,--i owc- mczi_cmcrimr-mm -,..,,-,.,. Ei -5, -...'!, '7., c-, EY>..., ' _,.-_,,- C,IG.,C,--.\l- -,-,-,-,-,--I,-I,-I -,,-I,-,-4 r4,-,-- g,eh Ill ) ) C. I,-,-,-I,--I,-I,--I,t I '34.7.,-,-,-I,-,--I,-I,-I WCD,4,--,-,6c C9,-.4,- I ri - rt /--- -T-I -,-,,2,'2.'4 _,..),= wcs, -(-4.-,.-,-,-,-,-,-,-,-, mc,,,,,,,..mc,m,-,,,,,c). C:', C'J "6"," -,--4 Cr'MCS-.,---,-.4-4 D6-> -,..--4,-,--,-4.T-., -,--i-, (--( '..., **** ' b " ***** ***,..,..-3 '',"-',, cm.''. ", ' -- CM -,.... ' GO,--i -cl.i c-d -4,,--.- p-,,,.._,,.., - 5,..< V2..-.., cn 5:2-t cn cd ';', cn T...,.-,"4 cn.4,..,,.,..,,-, 54- :=',

101 9 M,c-G,...,,,-.,C=,-=3,,,-,, c,..5,,,,7,4.a. C-C-,.,-MCDC--C--CDM.MCD.C.-- C C. COCOC,,,,, c... I.-,, -, CO,,,, -, V. 4 v, -, 4 :,5C;C:37C5C;C=5, C.;C5C3ÖC5C3d:5,=C)C=C5C; (5dW OddC=; -H -H + I I I + + I I I I I + I I-H-HI-H I+ I + -H -H I., 4 ],,, cq,,.., co 4 cq,, ci -,, : CO. 7- /..n. r.. Cl d2c5c5c=ic=iocilodcd(5dc5c; C;ddIC;C:; csdc3 --W++-S ++ L++ cl5ct > z-') c.d r- co...,.cr,,x->,nc 3c3 i.e. GO,- C. t.- CO -, C. t.- I C C-- CCic,(3-;d-3'i,-iCC;dicrSc.5,-IscScziu-3c-:c..rjCsiCÖC-;Ic.:C-: cr.; -, c.5 c6cdc;d -C,,-4C] -,- C M/- ',C.-4--,.rG,I M -,-4 +II H-+H I I I I +++ c- cm mmmlw,-(u-dc-c-u'doch,i4,-4,-iolocm C,-J -4C-C-C--.,,CDUZC,ICquCC-IC.-CMC--ODC-C=D,--,CDCqCOC->IMC- 3-3C, WW,--C-...(MLNI--".- -4C4 Cq "-C4 4 ) 4 6. M Ir e--- 4 ] Cl,-. CO --M -- -, r..,,,, r, Cl V. - dc3 C5C;(:),=;C5C5C)C7C;C:=;C:Dd:-.;C;C;=;dd ,,, CD,-, ' C.,, C, Cq GO,,,,,gd;',gCdCr5C..5,gCr3Cdd:,'- Ci,i';',i4.CtICdCf-jti..4) -.,!, % [... CO 4,, r. tc c. CO, CD. C, -J. <I, Ci,, CD.,J. =.D,,.C=5- gg,i/5':(7:-i-ig,7.5 C(.5,-5,--C.'S Cr5G\iG\-i Cs-.-C,,-. 4,.. TTT-7~-/ TICDMI-.MCDM-4,tMM,t.-C,IMMGSICn,,,,)4--,c,c.I.,,,4.,,].Ic.i,,,44)44I,,] 4).,:t..,,,D.44,4- t,,,,,,i,4)-,,,]) ' ol ), c.,c.i.,,c,,,cslc,c.i.,,c,,c.lcq Cl csic.ig,g.ig,g.icslcslcs, G.Im e..-..d.,..dcocticdmcder)cycccydcyjc\-c,.dgvc,'dcrdcvc).,4, 4~,-44,,-4IC,I].,-4C\,-4C,II,I\IICNI4)\IC,II4\I<Icq ~H,--4csIcCsIcec,IC,,.4 C,I,CDC,IC,IC,TcsIC,,--IG,I,--IC,I cq,--463 c\lc,,-4c,,-.csic~,-ic,,-4 C\IC,ICslc,IC,IcqCq c,icqcsicq,--4 )63) ))63))63))3 ) )),--, ,-74-,-4,-4,--4,-i.,-,--4,-,--,-,-4,-(,-i,--(4-N-4,--4.,--, CO. I... -',i rd, : M '» K. ) rs.,=, är2,c..c. -..,-,t, )4< IICQ )) c, Ounaan-Lounaan tyttäret. 4 4r,,I4 M C -C,4.,'., H/ a Cr',4 W 'ft..).p2 '' ' -, woc c - ' S c3 ''.e),.,b, >,.' -'- -,,.,-.,.,,,,,,,,-,..,-... -,c, ddc;c3c3c3lciecoc5,5c3,5cidc:3c5d, c=iocr, ) ,,,,,, I+++,,,...,,,,i,-...,..., ,-', ,5- r=3,,c,;, cs, G., csim, G. c., --,G., c., --, I+ ++ I I ))4)) cocc,c,c,..4coe--- i,t4c3c..e-,-c,7,4 C`- CH/-, W \- ~ )44 C-CD,,WC.,ID,t.i -. MG(77, C=C.CMC M,t )4 co..,,d.<)] y-4,---4 \ Cs~,],C, C,IC\I r-4~,- Cq C ) 'C',~ M, Cq --4,4-4 TT ;4 l.-m I M I I I I I I I I I I, -4, E -4 <,,4 -,-M C')CC'C=C II. r C I I i4 l,?- (rn,--4moom.,-iow -,\,M -- 4MMM N-4/-,,,,-4,-,-,,,,,---4/--4-4 ))))))).-. ))) C2Ars..D-..,,,-4..-4,,r-.-4,-4 ],-4--,-4-,-, -,-, -4,--4-4 Cl)'''Cl) 'cr)o.., :oco c,,d ' m 'Cr r.-i'd,-,-, c- 'COcr, CO C;ii wectw i--"-4.,-..,..,-..:-4-_,..,.-..,...,g ;-, c3,=-, -.-' c3..w,.w cn,-..:, ft P. < P. e., r.,-,._., 'C'-' &: El g g - w, -,-,., ' = o g. -,..,-._..-, 6- ' 2 -.»" -., ä '-å... - ). Cl) C-4 ' G,IC\IC,I J'C'.,'% GOZ4C,-"., r'ae ",- ae-ii

102 I Erotus tytär -- ernä Ty t är te n em ät 5 kk:n tuotanto % lypsykauden _ tuloksesta Tuotanto o -2 -,- cl 2 E- - os,r, co z,s, u-t. -C, C C te. C en CO.,=t CU ct- tti, cn tt-- I cd C c., o,o o,..o co,c5 r- co N. o o o co o CO to trc en en. te co en et cu cu CC c:. kt:sta % t cu te te en 4 cc dodddddddddd c, c, d d d c5 af*: ddociod Maitoa maitoa rasvaa Tuotanto vuode t "g maitoa rasvaa o ) '4) ttit".t 5 Ez ; >,' % % kt:sta kg g ' poikkeama kt:sta % % poikkeama % kt:sta kg! c....., - tten CU CU CD CC cu Cu -4 et, Te 4 CU nn d CZ3 d C; C:; C; c; c3 c; c5 d c; c; c; c3 dddddc;c5dc3 I I + I +++ I,.., - oo ct rt- cc trn c.. 4, co uc ctc en c.c c. cu tt CO " C,i.-5 ttt; G:": L`t LCS CV C.. CTS Gni cd cts d oj csi d d o-s -cil d d u-3 or3.,--i ) ne CO to ) cr) 7- CS) CO.7, CO '.-4 C.t. G.-, C,.. CO Cr, C=, CO tt7t v-4 ( C-- C-,... C'J LCD W C- CD -7, C> CO e-t CO.. trel te-4,tt-d CO CO CO tdt, CD tt-t OC) Cs C* to IO CO <,CD CO CD,-- CsCD /--o,--4,--- ce, I ++ ] I ++++ I I++ L. S. K. 36 Jukan tyttäret. Annikki 34. : lin -.3 He lin Rusina Lahja Vappu s -. Kaari Vappu Leivo liurst i ± Lyst i ke Sirkka Lemmikki Sir kka Kauno ± \laituri s -.2 IIyvä Almikki Olm ikki Paimi Onni Lilla Onnetar \lansa Onsa [Iyvä ± Otava 578 ansikki Leinikki ± 7 4. Lilli ± ± Lilla Loimu Liisu ,usina Lusina luskanen Lyst ike Pani ikki Ell ikki lusko ± Elo Inelma Elo na bisina Elna 923 'ähdike Ens ike ' 'aluna Erma 899 Jnelma : leima ±

103 cs 33 od,c3 Cr5 6 c- c I 9-9 O C, CCi 4 -H I -I- cc cm 4 CM CV '.. -e- CO,..CD to -H + + I + + I I c:.-- C. CO C r-t c- <X, : C. O CM CC o o o o o o -H ,,., -,,....,,.. -,t; ,, -.:,.,-i', &s Cri,-; cd cr5 cd cd Cc3 cci cc;.-,,,-,,-,, cm cm o,,-,, m o -,-, s... H++ ) ++ I ++ CM C.O :4 C.O. in!'å CM -.- CO r GO L' CO C- "...,_ r- c: r- c: -5.,., o,r3 oo,- o oo -,,,r3 r: o -.-,.--= cor,,-i,,...- : co g cm,rd cm,r.3 cm cm cm cm,4, cm cm cm cm cm cm m,4 cm,n ' -.4 -cn, co,n,n -c mm,n,n,n cm cm cm cm.'o cm cm cm cm cm cm cm cm cm cm I I I I I - I I m m m cr, Wn,,, c, cr,,., -., csii,-,-,...,,,, CM c l cm CM cm c i CM cm CM cm CM CM Cm Cm CM I I I I 9- -, I I I I I I I I I :4 CM CM Gm CM cf.. C, T C. CSI cm,..,-, CM CM cm CM O cm CM cm O CM O O o CM CM cm Cm CM Oc -,,,... Cr, -, Cr, Cr, T T T T T T T T Ti T T IIT T T T- cn L. S. CM., oc co crd a."' -3+ is o E 4 66 Kunnon tyttäret. + I + I 4- I + + I I 9 cz, 3 o,.cj Cr3 C; Cm CO ( 4-3 I + I I +.2,- CO Cm,3 r- cm CD di, CM CD + I + I I CC C'e ddddd + 4 CM CM CM CM CM I I I I I CM CM CM CM CM CM CM CM ,CD U-D -3 ce CT, cd O cd -3, o zcdp _ I CM cm,-,.-, cm. cc i cm cm -r, C3 o c; I c3 c; c3 c:3 c3 o o I I I +++ -H c.,,,..-.,-. c., i c,, CO I C., c,`.. --J, I ''' ' -i ri Cr5 C,' c, cd -,i c3 cm..c.4 co. --4.,-e CO TI T CO C\ I Te TI CO + l I- + I I +! Cii T '-3 m i 4-3' o o (,-3 (> -., m cm Cr, [:..-. r"-- N tcd C I CO C, C. C I..r., O'">.c.! - i co -, r-- c: co cm c: o c: `, CO 4 L"-- n CO CC,,- 'dl CM CO CO CM CM - CM CI CM CM CM CO CO CM CM CM CM CM M m _ u-d..., cm cr3 cm CO r-, r3 c: CO. CO CM dl CO CO Cl C. 4 CM CM CM CM CM CM CM 7-,--I C".. I 7-- I 't.4 C C4 I C4., C,, Cs C, CO cd cm c,cd,.2,..,,_,. CM ( Cm cm,-.-i,-, ii Cl Cl I ( I'r ei i I' I ' I I I l l- di,--,-.,.l i D 3 C.O - ri,-4 r- -3, C,--,.44, T T-I ITi CS TI cm,. 4 4 TT CM T T-I.--4 Cl CYC CIe "" C Cl Cl, Cr,.-I.T.-.,44, I., M CO.444 I.- Csi <'' 4 C'-', CI g ce, c`l 5 cn. :--, c, P- '42-- :- P' f: -; c.,..,,...,,..; c...,..., cq.) 44,,,.-,,:., '4,s :;,,.,.4 p.,.,

104 , 2 9. :G.:7'...";' å -..,... :cc -. > H Ty tär ten e m ät 5 a kk:n tuot nto % lypsykauden tuloksesta Tuotanto Tuotanto.:.,.... c., kt:sta % %.% k.t:sta,..e poikkeama,-: [-;; kt:sta % 4' % maitoa 24..,.. o o d r,. > maitoa... 5,... 4 poikkeama % kt:sta kg poikkeama kt:sta % r-i %.....,..2 2 ö 2,;i '.- 5. poikkeama % kt:sta, kg :5 eq c- :-.- t- C.,D.,,D CO : GC c.i c-j e.5 c.. lö U,CD c- I-- C. CZ C.. -,= u'' c..- C. C..": cc C I 4, I -.II C- C- 4, 4,,,t c; c; c> ' c; c:, op, c:, ci d c; c, op c::, c:5 o c; H + I I H I H H I c, c4 cu I, eq M, c,-- cu co <, cq c4 P P C5 C:; P P P CP P P P P P P I ,..,,, I + I +I + + I cd,- c: -Cl -, CO CO c' C i...:...' C-,-',- j 7-,-. C, Cn r4 + H I I + H+ c- c.o w I co \CD - c-. ce co i no i 6',...,-I, - t( i cq r- no,-- C.,-I,-i co a--d CV C- CZ 5,-( -,4 '.4 Ge C. CM 5 C -, \..C-3-3 GNI crz -, t I +++ l Rauha Uljas Rauha Teku Omena Pahnu ? Sorja Rusina ? ± Taava Ka,un ike L. S. K. 57 Harraksen tyttäret. Leiju Mike Maila Hoht ike Röökyn it ± Herkukas o +.2 L. S. K 68 Murskun tyttäret. Nutu Otava Pokka Oka Lysti Ost ike Ilely Rely Äiny Omena 924 Ura Onerva s -. 2 L. S. K. 886 Tommin tyttäret. :iii ikkä Veera Puttu Vilkas Pahto V iir i o

105 3 cci : 4- c; 4 -T- ecd 4-4 4, L C- + Cg Cg Cg + + C 4 4 GO ( 5.:r oci c5.cd nl n CO OC;I:5d d w7, CO CO, O.. I Oi,...G l- - 4 C:3 C; + + I I ( :CI; t- GO CO, el, GO GO I CeC; I I I.± ct, 3 CO el COGgeOCOGg 4- OD cqu-d m,tt,t,:e CD..e OD 4_C-4, Mm ol.( I I 4: ) L. S. K. 46 Nikun ty tt äret. O I I,-4') + ++ I,. GO -,--, c(5 cri 4,J -4- CV c- 2 csicric\ig, ( i + - E"- - Cr) --4.,,,--I ^.. co Ceop,--ice,t, r-, c ol o - 4:, ( g,h + C'), g c., 4 CID...'.4 -. ffi,, c,.._ -, s Cg ( CO 4, 4, d, `,.. Ci3 - cd C- -( 4. - <.-D ce, O Z, ce ce, -- CO CO Ol Og,I J; `,, "c.; I 4- C.D C Cr) G,D CrI 4- C I G I"- -,4 4 -,,.,, T-i.. I.3 I I I I Ti I - I..., -4- c-i - T-I r.-.c, -4 - c, 94 C c i 7 Gi OD t- L-- c,,.,:c o cu,--, + I ,--, -4t, 4+-, O o o o o o o o + I H++, CO, Ol,CC.--I C- Ol C.5 E' -, Cd `-J cd (5 c,. m,--4 -,:- + I I i GO ird CO -'4. OD - C- 4-4, CO CO CO +±+l IO I.. CII. eg + l ,e ue ce cq,.e,-,, CO GO C, Ct;?, `, ',}.(,i, Og c O Ol co -,-i c. us -,--i :i; css c-; c.5 Cd, 4, IIII il4) I + + I :cd CO CD -3 C- CO -e4 CO. >o CO CO c, '44:)...-, Ce U-D, GV CID M GV Cg Cg 4, 4e4 CV : 3 3 : 4-4 4, 4, 4,, C3 O ce :ce W CO /2,. OP. + + I 44i., 5 cr3cr3c,5-3 "-I , 4-- 4:. CO G,.... c5 o o + I , 4, C- C 'ei I Cg I 4, I 4- I ( 4: - -,--).e- I.- I I -.-/,-- I GV I GO n, - c~- u-j m ),4 cn c> c) ""(.73' :7: ( (,) cu P

106 4

107 5 Erotus tytär - - emä Ty t t äre t Ty t är te n e m iit 5 kkm. tuotanto % lypsykauden tuloksesta. Tuotanto Maitoa Rasvaa Tu otanto kt:sta A, C.,, I c ler5c.ir-juc3l--: o.- ( co m r- III" -CJ in,cd Il III II I IIII o c'., -H+ - i,,,,, c:? =c; c; "., % kt:sta '.'--. -,-- I -4" poikkeama r.: kt:sta % '<-2. % ' poikkeama % kt:sta maitoa.,9,,,, c... rnr:i N im i kg poikkeama kt:sta % % poikkeama % kt:sta oo,-i LN CO,C) I( II II I C"-- CO C,,..., - L. S. K. 74 Matin tyttäret. Mans ike II Munras 286 _ ' Lyst ike Nnpu Kaunike Laina ± Ystävä s nippu I I L. S K. 68 Kaapon tyttäret. Ne ilikka 93 _ 99-2_2r U ljas ± Ainu Ha llike Alin 3 985, o +.2,t o t.' c.,. IIIIIIII g',2 kg Tu otanto. v uodet i N L. S K. 354 Aapon tyttäret. Ensike Et ikka Onnike ': - Pulinu I I I I I I I I I I I I'+' + I I c, t..c c) c":,. -4.,-o,-, I I I I I I I I c-,5 I -3 -d,, -,r; IIIIIIII I I I GD ". '..( cl c.- I "-'' on 4 cq o - co --,4 co e.-d,i4,4,-- cq m m cm co,, CM CM CO C) - CM '-"-4,..')! I I CM./.--,,-- r, I,-- Cl Cl.--' -..r--i M G'" D,..-,--I. *--i C..C. ' Cr) «.', C. Cr) CD CO >..-4 en.,i,.,e CU C.., C,..,,-W '-',.,,,-,- :--. rj,.., C., -, ',,..,,", ' 3 '-'"C'-' Ct...

108 6 :ce,-4,ct.:,...) 5 kk:n tuotanto % lypsykauden tuloksesta ct d i-. 45, 4' ", ;..c. Ty ttäre t :4 9 ) g W.. >a E- 3.3,c.-.3,--,,,,-.,,m3).---t, 3.-, =:3 -,e,.3 33 u-5,- O cd od O,- dl O od cr3.; t : c.: dlcd coo=o)ccoc-c-cou-denc-cocc --- c-c---coo co C.D kt:sta % '..:,,,,,li oo -H i H-H %...,.,,,,.. c; c-.; c c ; (=,, i + c3 o O c; O o cl I.. -E I I I / I -E c/j.iiiiiiiii to ''Ill ' : I I I " I. % kt:sta. CM CM LCO,d,d c3 ii-3 --I + I ++ +,-O GM,O O.,, -ir M - D LOU O,OlOLOOM...r 7. g; LO 2 M kg -,- I I,t I2-- CDN- CMD c.! poikkeama o o cp o o c; c3 O O O c3 c3 O kt:sta % O O ci c; O o c; c3 O CZCX,G,M.,][--,-,.- r-ic,mr.mw..' C',.'7 c., cr5 er3 cr5 dl dl cri cr5 d; cri dl cc3 dl -dl cd cri.-.7-, C,.,-. C.,--, -,4 CO,r, CO C-i ( r. rț. poikkeama,-i L- '3 L--.: dl 3 )-; dl,d L--,- -3 csl -,-- cx-' ) cd -.: ') c3 L- ).c.3 cid c," cd V) cd irs % kt:sta,---4,,--4,-,--(-,d,-. -,d ± I + + I 'co' l ++++ I -+:45 ++ c-.---,dm«coo,d :mococo,d -dim.5) -..com kg,dmoomc----,dcodacodimico CMC-DODCOC--,OC.-MCOMUO c--- )ioc)c.)di,d)c) _. dr >.,,t, CDUOC,.,. FUOU.- MCVCMCMCMMMCMCMMCMCM'CMCM C,ICIOMMCVM.MD. M,4,. -J., cmcmcmcmcmcmcmcmcmcmcm cm cnnz co -et<.3 - ',f, -,e - cmcmcmcmcmcm =4 cmcq E, I I I I I gs I I ''h- cm -"-3' I MMMMMMMMCM mcmmcmmcm mc'o I I' cl I I? ' I - - CMMMM VCCMM 4 m '.. ' E 7- - M2`8 R, R CM - OMMVWCM M--4,-CMCMM CM CM CM CM CM CM.-CM CM CM,--,-(,-- CVCM CO M M CO C C C M COM c-, C C CV,i. _ o.> %, o maitoa.,,-. i- r4 c., 7.; 5... Z,..,.,- M CO M OD 22,:,,,.c, co -,-, c C _ M,,,- C M ,,-,,,- L_D ED x,4 : ' CM c n r- --i N'ICO i4 Cs et,csi 9.,7,' P -"'D :-4 tc d.,... )-- poikkeama ".HIMIllill o '' kt:sta %' o o C=: , io ca o % l O M; dl dl dl d d l d i d; dl,t; d ; d cr M - I I -4 ''9 CO I e...,,f poikkeama % kt:sta, kg I'IIIIIIIIIcm 9 ic '-' I I I CV 49 CO I cz ' co c.-,-- o od( 3 Id4 om= oc)dilicmd4c.lo),- 8 I O I CM D c- c-.,--..,--=.9-4c I C. S; -7 CM LCD MM UDCM MCMMCMCVM MMCMCMCOM CM CM CM CNI C'' 4 UOLCUO /CO - DOC-DUO Cl) -i,--7--,--c9--,--.,-4 - ( CVCM,-- " cn r- ol --J4 c.--. m _, ct CM W.gc.3.,Q...,,_,--, ci., p r- -- C,Q,.. :-...- P P« ,,,,3-4-. p o.,-,..;., - -g'-'2 P--,-dc).-.,g,:r..., , -4.. g Z. -.ȯ.e ). > o 7-,-4,-/ -7 -,,e -- i i i l l 4 m ) ) r, 5 I I I I I -''? I I I I I I I <, I. I C". CO 4 `4 UD -, I I 44 i i i r I I '4 I.7- r,-- W,--4-7-,-7-4,- MM,--,CO M COCOM -- M -,- -,-4 -'4,-;.,--,--)-,--4 MM -e-c M,-4)--( ca co.. )r). c-. a.> COCOM CM.,CO c.i. o T-4 d'icd ILO or /-I. - -.ccs Loacc,) Lc G', H c- '''' -C.CD cq o d c 7 a' 4 a,- P,..,. c. p--ip-, II -: '

109 7. %. L- CC o co CO -- I I Cl CO t- -t < cd c.c3 -,t; c5 cd dc'dd < - LO c... << -- - CO GD,c-c c.- CCdd CO ). cn c.d u-d cc ( CO CO CO,--, ci Old I I. c`: "<,':,2 :;' c''s,,,`,, c ;:,-, I ooc `"- '-'"' io c3 'II -H I ++ I -H I I --H I --,,,,,, -.3 oc..,..,..,,, o <,--, <- i H I I I I I ' --'- "- `"- I Old c;c:;c5c;ccic3occ3c3c3c; ' ' o o o o c; o -H I I I I I I , Cl '''. Cl - '''. '. '''- c'. IMI IIIIII. ". ' - ''- - "l'- I I..--, H H. + I + + I + i + I +++ M ). - M - LO GO L- - H II I I I I I I I I C --I ', -C C%' '".; I' I I COC-C).)-C-)D LO ) CO - CO C.. GO LCD - ) 4-4- M -,- + I + + I I + I I I I c,c5c5cpidc;cid=c5c=icicid c,,--, c, c,, n- c,,- - c:;,=,c3d:3ood,odc;c;c;o I. +I I I + -H-H I -H+ I I ++ -,,...:, o cq -,-: GO.-4 GO C, Cl GO q: - - l-- - ''-'.: -3 'dl -., Cd -; -, cr5 --; --; -3 -n ', ez., -; cc., -,,,, co o o co o, o co., - GO Cq CO. GO Cl -.3<,4-;-;c,3[--:-;,r3-,t;j,-:,-:- 4-.,.-.,- -,-- i Cl -,- 4- cs3,-- cs3 4-,-- c I +++ I + + I I I I-.:, cu I I L-- co -.c.c O CV. :3 olicl < < LCO CO c. C CO - C CO )_CO C. O'c c.)7 CO CO 5,--cc--4., cslenc-cm n--c-"ocs-lo cn cn cn ce co cn co cc Cl 3 C,, < Cl <. Cl H Cl C CO M Cs Cl CO. - `, oti - Cl ce CO - -.t, - - C Cl ' I I I I I I I I Ig. I I I I I I I I I I I I I I I I Cl 9 V R2 G R`lM2` I ga"'c c2 m.,c,,..ccmc., i Cl Cl 2,9,G, cc,.., Cl cs, cs, CV I C M C C C I 4) &.C2 &..., 2 Csi C C C C M M Go C cf) Cl ( < ) C M C C C C C CII H Cl G C G C < C C C Cl M Cl M Cl C M.4 H GOCOCOCOMM GOMOOM CM. CO GO % -c CO CO CO GO CO H Ti ; -,. '.- ).-.,CD «n.. -. CO -.O co c, LO LO,r3 cn c CO C 4-) -,LO -- Cl CO CO H LC-c., c) C ) M co < I-, 4..,_., CO : '" _.4 CC H Mco E 3,.):, :. -4.c cc3 7) -,,..,,7.,... --, 9 - _ '.74 c) ''-' -)-c,.._, -. -,-.. "--' )_-_, c' `,',... cc ce )74.,y,.:',..,2,--. 7.) "c-5.--", c.-.:=,' c. c-3 P-I cn ) c3,....." -4, g :,=I et% c., -, '-'. C - '. / r 2,r- -'-;',I i-ox,`.% :. -''' '''-:.- Ml I I M, '.. : ',j; I Cl I ' + ( t -II+ I I + I ++ci' I - r-,,--.. r- GO Cl) GO I ; I I. ; ',j <,C,',,j I I cd cd cd cd 4 - cd -3 cr3-3 cd eri c-.3 ccj cd. C cd C-:. III l Z,c-i :2 2:-.O: :4 :IIIII IIIIIIc ::74 G'>"''S. Cl ::III. - C G I' ++ I :' I C C.,,,-,,,, c o cocq Cl)6 G i I [ I I 8 C:' C? c, cs,. c, 2 'e2 R. I I 'oli..,,,,-,,.....,_,..,,,,,..,, ) ococnce-3.oczc.ocnoo La Cl C.... Ce C. M C". CV ) Cl) C. Cq CO Cq. Cl) Cl) ) c i cm 4). n3 s.. cn.- - Cq T4 Ol C C.. ' I I C I I I I I CO-CO CCe O&i?44m Cs,- i I I I I I I I I i -i,-,,;' _ 'i G t,t,, i <,.,_,,,, C c,....., )4- _,, c -4 4 H C 4. c: Cl M Go : a.... C...- 'CO CO H 4- CO CO,C.... M CO -, --4 M C- -- -,.., CO CO C,-g.' C..3 4-<, 4-4- :'. a a,_, _, > :,, _ i s ' -g -, -, -I. -I-.,,, '-'..,,,, ca.- å,.., '" -4-7'. t,',.--,g '5,5-,,..2.:,74 5,_,=,:, c.,..-/ C C> cyd 4- C.. I" CII I I I 5-4 4

110 8

111 9 )c 4. c\-; ++ CM Cq I CO O c; I + c I CO.,,-- 5 `4.-»- ',_ I<,,,--,-Li -,- -,.. o c3 O o c) -... CO Cr3 <X CC:, Cr3 C.5 CC5-4 /. I.Luikurin nuoret tyttäret. L. S. K co -i,--:,ti I u C.- r- CO Cr CO 3 / MM Cq ' CO r-i CM o e- 3 CO r-i GNI r-i I T-I - I r-i S I. r--i CM p..,. O CO -27 [-M -q Or."--. -C c: : -4.. ce,,,3. C; ++ -E +. - t cr5 - cr3,r3 c-5. ad a; r- i-4 :ce ::-.' c _. -4 Cs Cfp -'- >a CI.J ', CI C, CS..-.,,t ',II -d CM CM,n.2.. GNI I. '] A i, I,e,t, CO '] L- L. S. K. 735 Esan. ' CI3.. CM 4 CO CO CM..,J4 m III L. S. K. =r3,r5 eri cd 3-- m I / CM CM ( CM I I -H i 3 c.,,,,, co co co I o I ct:3 cs5i.c3 cd c. o CM c.6 ' cd c3 r-i + + I /- /- CO CO CO I MtI CM r -- OC mi, rti CO M CO "r r- CM CM Cq Cl CO CM CO CO 7-,- r-i "-I CM CM CM Cl \ Cl Cl C' I IC. &:' I I I M I M CD rir- r-i CM rir-i (NO'] CM (n M MM MM r- r- - r-i - r- co. c T- C CI I M. C; C; - -E c, C; C; ± -H) -H -} / I f -a CD I M I 9 W. cd c,5 c; -3-5 cd '] ( ca I + + I I I I I I I I,-I 3 Cr rl, O- CO CO CM Cr r-i I"- 3,--I q, -- I.--.- CO,-I.., CO - ' CM CO MI,,--I I + I + I I I r- CM CM CM -. ci c; ci c-- o co o c6 cf3 cti cl's cd -a;...< cr3 cri...4-,r;..:"(...-,.-,.,,,n.,-, on o ne o, cl4. Cd C; cc3 cd -2..a.; -.c5 c; c i tri c; cr3 - Cl Cl CO Cl CO Cl I I I - I I I - I I I I -F I L'-,-4 CO fr r-i OD r, r-i CO rt, CO 3 3 3C-- CO-4 M CO V.- CO CM O- r, CO CM I"- - CO CO CM O- CO r-iri CM r- CM CM - r-i CO CO CO Gn _, (..,4 CO ctl CM CM Cl CM Cl CM Cl -r CO CM CM I Cl Cl CV CM CO M M M I MM CO CO co Cl CO CQ Cl - r-i -- Cl Cl, Cl CM Cl CM M Cl M 6 M MMMW Cl rio r-f r- r- M L. S. K. 884 Monnin CO c3 c i ic. m c. O - 3 OC '.. a ' -- Cr -D> " T - C CM ;., 2 ;_,,-,,...w,x c,.., cr,.-, 4.. rt. r":3'cb" '3 CO -,-, C4 --4 '4 ---',',. 4.,,,, C). c> 4 å5 74 : :c3 C).3 o :.,-, ' rn- r-r. :--: EI E-+ Z

112 2 I Erotus ty t är - emä Ty tt äre t Ty tär te n e m ät 5 kk:n tuotanto % lys'kauden,c -.3 i I ID C- - C-. tuloksesta r- p oc mm. 4. -,4 -,, -, 4 cm cm Cl co c,.. kt:sta % c; o c; c; c:, c; c; c; O c; c; O c; o ': '"' r: + H + + H + + I + + I +.r, ++ c.,,.. c,,,, /.,-,---..,,,,,.,.,.--,.,--,,.,,,, c=i c3 c; c5 c; c3 c3 c3, ci c:3, c; ci I I I + + I +++++, cm - o,, -, Cl CO 44 OI GO,CD 4424 od csi '-; c..d cd ''''' I '" '"4 I C4J % kt:sta cm,--,.,, cd r-: rj c3 o- -r-- ri u-d CsI \ i I + I IIIIII + +.c GD - r--", -., "-4, - -., 9 -,, 99 I j.-- -,t-, kg 9,--i -54 -, 9 cc cm u-d cm OSTI,,CD,-( cn +++ I Tuotanto Tuotanto maitoa rasvaa,...,. 2? maitoa.- ',;:", > g: (, '" et poikkeama kt:sta % % poikkeama % kt:sta c 4,._. o -?... kg L. S. K. 632 Heikin tyttäret. Palmas Malmas Oka Äly 332 Ertava Ärtevii, Kreivinna krimiä Uljas Allis 334 Eka Äkä Oinas Rasilas L. S. K. 794 Aatun tyttäret. i.ni lopu Kukka s Mimmi ielmike s Sitru Pulska Elska 827 iiev ii, Eeva 3644, Jo ilo Ho llo L. S. K Uusmallin tyttäret., tusina Lemmikki Ialla ! La -Ta ll llu Le tusina lle Täht tusina i : o Emma 5268,auha Huima 'anoo o VIallipäit >almu ± - Rusko

113 2 Erotus tytär - emä Ty t t äre t Ty t är te n e m ät 5 kg:n tuotanto % lypsykauclen tuloksesta Tuotanto Tuotanto Maitoa Rasvaa kt:sta % Tc. % kt:sta kg,..; poikkeama kt:sta % rc'c' c-, %. maitoa o c.,.5' 2 poikkeama.. 5 % kt:sta - kg c. poikkeama d kt:sta %.4 Maitoa.., E,? C. en cn ""::' -', rj, o.-, <=, -,i, CO C...n.,, r- on co co c co c. co co on r- r- r- co r-,.. I I I I I I I I. S. K. Ananian tyttäret. Kyyttö E lsa ±. Heippa I o,--, cs o cs o. cs --4, c3 ci c5 cid d d d ' -., -. -n, -.., c.,,....,-- d d -HIIIIIII + I + I ++, -.,.._. i. C-- H H I"- L"-- CO CO I H I I I CO 'oli on CO CM.7- CO..n., I I I + + I + + I I I +,..,, I. S. K. 72 An t in tyttäret. Rusina Veskuna Ihanne Lyst ikk i Le iku na ± Lemp i ± Ku kka o -.3 Oim ikki Ku lta nen c3c5 e3 c:se3 c3 d c3 I I. S. K. 64 Arvon tyttäret. Etu Ilo Helm ikki Le i kuna E hto o -. Ilo na ],--, 7,, 7, C, d c3 d d d d I I + I ++++ I I I + C, on T / C:,.. M,.,e) X... I o poikkeama % kt:sta Ce..,',g..,g'...,I..'., ",,}. cr3 cr3 cr3,g, cd,- ci cd cr3 c/j L-.,--.,-- c.d cr, r- r 'oli , -nt 'oli,-- CO -.O,-. co E"-- E"-- -,--I -r- CO I di,t,,, kg =cn co on c- co m ccl COCOrlriCOCO CM CM CM CM CM CM CO CO CM CM CM ), Len,I, ). ird On co -- I-,..-- CM 7 CM IMIH Mill I - `,,,I, '34 CO. GO.,- rl H - I Z-III,-II Cr., CO.nt, CO CO CO cm CO CO -- C T, 7, 7,,-..,,,-, ri CM. On -, On On CSn. On r T T.. Ti T T, 5..-,,..,, -,:d",. - '... f.,..3 onon T. [' '4 - r-i co.., 7,. co., Tj re '. ',-,-.. ''. Cd C/.-,-. c',- '-'.,,w c' p,--, M,I.,..., cu,.'4,,,., H H rhl,.., H H HI -,..., :

114 I 22 _ Erotus tytär emä,i 5..,.,. r 7 5 kk:n tuotanto em,- cm ce CU CO CO CO. -4. M CO % lypsykauden.c,3 d..-; cd,-7 a3 cc; oo co ce- -et; r-:. CD C. CD CD.. $ d oi tuloksesta -- C.D CD, ce3 co; CO C..- d - ". C.-,. M 73, -3, CU e3 c3 kt:sta % I I I - 3,,- M d d c; d c; c; c5'd I d c; I ro I c3. CV. I 7:..O -. CM.-, M..t M I % d C; i d ci c; d cd c> I c; c; d I + I I I + I I ' ee c?), I o. I cd,-; c; cd -+I,-, od % kt:sta E- -et; cd I uo cm c m en, I o j- ' 4'-' c ' l ' I I co cm co CM -4 ',4-3 I CO -, 'dl CO ' C. CO C- CM. ctl (X) CO Ic:`,-, I..3 CM kg /. CM M CO ', CO C.D 7,3, CO,- `,4,-,,--, I I + I I I I I I + I I +,--, e> a poikkeama... ) o o o 4,-, o,-, ) tt c> d C; d d C; d > kt:sta % d C;; d c;,c; I I + I -H -H -H I r i?., -H %., _,,-...., cs. cd -et; ed cd -:, -et; -. cd --, Tuotanto maitoa poikkeama. % kt:sta te..d...i. 9. gi m kg em t.- 3 : m d e-; e-:' ori d r: cd d,--, co,-,. csi d c.. u-s -,--,,-, d cd CM I I I "'"4) + I I :... I - -`,F. + -et -,- I -E ODCD -. C.- 7- CO 2 CD.,- "I? CD!4,J, CD CM...r. ",- '- CO 7- CCO CO,t 7,f, d d -a. ---> -,-, cm cm oo- z.?. cm E-- 4> co cr3 CO CM...!,r3 cm i ri). 7- C..C 7.7- oqm, cm CO CO CM.$ CO -"' CM CM CM,i -,-,, ,., N N,-(' I _,.9..., G GT C ' I &" I 'Cl cr3 C I.,-- cq 4 C I n' -P-, r-4 I?, N CIC I :: I ; '''' 7- I cr. 7- I I I Fo' Fml l cl]. Gi], r 7- --' 4 CO RI c ' CO 7-, ''' co cr &`-'..' I,'--, CO,, - "' I CM CM ', ' 7- CM CM CM W...,. CD CO 7- CM CM 7- N CO CO CO CO CO CO CO co,_., ert CO,-,,-, CO cd ;...,s,,.. o : -ch.«co "-- tö CO "-- CO..., : 4 cc.... c :-. c., c3..' o,,...., c3 :-..., ->..Tuotanto 5 E 4 E poikkearaa kt:sta % % poikkeama % kt:sta. :t kg g C> F- :.:3 -,., E-,... g gi.. 5 z --3, 7,3 C. CU - Icc d I d c> - I +- -H r. -H ++,,I4.-7 em ce,-, c, cu c.. ef3,i, ",t; cr3 -et; el; -; cr3,t;.-3 cq c o,i, c- <3. - ne u-s cd c>3 us cd d cd c; ee3 I,--, 7-.T CM,4 7- I t, cm co d d co >n oo CD,-, co CO 7. CO,` CM CO d co /,- CO 7, ILO `,. CO CO CO " '- -4 CO CO "- CD 7-7- CM CM CM CM 'C' CM CM :.-,Il CO CM C> CM CM CM 7-4 C3 CM 7-.- I CM I CO. I 7- CM CM CM CM,4 7.- `,4 CM 7-7- I 7- CO I I mcs,ww - CM 7-, m m CO CO CO CO./- 7- CM ,-. r- CO GO GO CO, 7. / O CO.:4 CD cc --,c,c c-, ta < C3 CM - oc,,.c. m -.4 7,4 CD r- c-,... -cr, oo c -,- C3 d co,-4,-; a,--,..,, c -4. :--, -x '4 c, I 4- C3,--, -4-, - 4:5 cc h-4 ril S,r EI,54.,,-,,--- c-,._

115 23 G.. CC I I 3 ' 3 I CO I"- -"- - C.. - (3 -. GC -3.c d 5 (3 (3 -- "-. -, + -4 Csi C i : C i C. LCD -- -,-J/ d c5 +-H I +++I j c +-H l+l.ih -4 oc)c) d - ; `,F; CV oo cå C. Cq Q`l '( ++ H +++ I +- CC,--I..4 Cl , cc) CC...--,. / <. - d c>ocsoo' d d d d d d + -H+++-I--H I I : -, -,,. 4 -t,. C.. 4,--, cs, CII -,..-. GO CO.:,.',..g.,J',. -.., Cgt -t"...,,i'l -7.7 og.; Cf.;,,t; Og '.;.; ::f :i r- - CO 4 "O... en C-- cq. CO u-'3 c5 cd c i c5 csi c; cc; c i - c,i c-,-', '-' rs- CO CO Ci, C- Cq CX) d C./' C., csi.,-,.,-, csi -i - ;.,5 Cq Cq CO -- /-.- -I-"7-ril I i , _,,,,,,..,r, CO.-rt ILO Cr,. 4 di CO GNI CO CO r. C--- ILO.-O C cco.st GO.. CO CO GO CO C.- CO r- C- d Ce GO,F-)COCO Cq o czi cz- oo co o oo C.O L'.-, CO CO.c/4 Cr..../ Cq Cq Gq Cq G l /-4 Gq /-- --,- 3 Cq C/ C'- Cq.-.. cm P., ci cr) c", o c=) c=:,,:=, c) cc,-, cslc i cs-, c i cr, cs cm c q cs) Cq C \I Cq Cq, R --. Gq Cq C(. C3. Cq - Cq ',_, ';-`P, Cq -R Cq Cq Cq..--. Cq Cq...,, c.,. d CO 6) GO 6". CO I GO I I,-,.,-,.- /- I -- "-I..-- Cq Cq Cq d,- Cq ('. CV Cq ". Gq Cq /- o-4 '- ("I O I.4 I I -'-'?-..: -4 I I I Fl I ) - I"- CO GO (X) GO d) d Cr. Cq Gq Cq Cq - Cq Cq c i Cq Cq ri csc c-) cr) c-) cr) cccr)c-, c-) cr) cr) cs) cc..-.., "-I L S. K. 83 /-I. -c. CO... ci.". C. C I.".. 3 '.4 CC c_o Cq /-./ ^, , =3,.w,--, _ o ",--,. -..5,, ),_ ',,' ;- -, ; = i,,,, -4 2, E, 4 : : : : --,". C,. 4. ).. C..,-. k-.., -..3 E., " c> "z,,.. -, e).4,-, c) c) -,),-,,-, cc c... C.) ce r..- ji,!:;' I +....C..--t, --, I I I C I+ -H+ ++-H 44) i i,.4-4'.. c., cd -c;,g -c; --J;._,3.3 c- c/3 I I I 3 4. GO Gi Co cd c,3 c-s c.i.,-:, c-5,.5 c.i cr> c-s c-z.,.j cs-, /-I Gq CO Cq /r CO GO CO CO I CO CO GO GO /- CO CO Cq e- CO I-- CV ) - C)4 - o.4 Cq Cq Cq Gq Cq Gq Cs /r- Cq Gq Cq Ol ),..n ( Cn (IT Ti CO - /-I "-I nnon tyttä '... '- CO - ri.) CqCq Cq Cq Cq /- Cq Gq Cq Cq Cq Cq.- CS Cs?' Cq 3 CS) CO Cr) -4.--( T 6 CO,f GO /-./c/....:t T TI CD I o-.4 o- T I - 3 T'( (,L( (( CO CO - d./-./-./- )) - d d Cr,.,- /

116 24 I Erotus ty t är emä 5 kkal tuotanto ';;, lypsykauden tuloksesta _ o., o Maitoa kt:sta. % % % kt:sta kg I -l, r cq c C,.-"oo.--,,,c----,,,ou,,, cg I.CS I C: co c.. - o dc\-it-:olude-:.zoc_ csi ud 5-5c t-:-old E-.:cdoci,e3-2 W=",C.,-CDC, r.., d d d d " o I ''9" I I I I I I I +~ ++++,-,,-,-,-,--;Ii IIMIH + I I c;,: cd,-i,-;,ti-o:ed I ow-ooco a' -''. `9 -' 'chiiihi cu cu,-- cucu-o( ClICT -F - -F.,,.. r, CO 2,-'"?). - CO CM c-4 'l-'4,,!. poikkeama o r% kt:sta % o o -,,,-, o %.5 o poikkeama E4 8 % kt:sta - o 5 kg -. :ce --.2'5 7. r E, EE Ty t är te n em at Tuotanto co maitoa.-.5,.,..' 4, c-:,,.., 5 poikkeama kt:sta % % poikkeama % kt:sta kg,,.--,,-, -,.:.o -,--,. T- T-, o o o o c: c: o O o c: cid.c5cidodddoo= =.,, n..,,.,.,-. -o; ed ed ed 6-o; --o; -o; eri cd -o: -o: -o; -o: -o; -o: o; -o-;,-,ti-o;-o:-o:-o:,--- c., r.,....e,, r, r- m c,,..,.": ro ). r-i v..5 c-d,-;,--iud,d,-- oic;,--,,--,--,-- u-5 ud c.5 -o;,--.cucu d od,-i,i;,-ic.::-:,--,-,-: 'c]4 E-: «5 c i d,--, -H o +! O-4,-4-C'],-. -ommor-c-oce.c% coudcuudoo-oocmud,-it---o. ocu-o,--ic--,um,--loc-- -. o udc---3,- co c.. odc.n -, c.ou'd Cs, Cg G l \.--, \,-- CNI \ C I.Z'C,-,-(-4,.-4,CQC\IC,=,C, C,IC,IC, Cq ' ~.\,--,,,--\C-C-r-C-C-..-4 CM CM CM Cs, CM, CM r, CM CM CM - r, - CM r, r, CM I I.-,,,_, "2 I C,-,..,,-, 2,.c,,, co cn cz,=, co C.D..--4 Cq, Gq - CM,- CM CM co CQ I.,--Cs Cq CM '-4-4 r, CM r- r- CV I I '- -,2 H--'."j I CT I I I I I i I -CMCMCMCM- CM CMCM CM/-/-,--CMY-,-,--,--,-, ---,-,-,,,,--N-. o,-,-.,--,,--i,=,--,--,-,--4,--4,--.--,--,,-,--,,-, csi : : ' ,,o._, LC... cy,,o..-o"pco"[,- CO C i -.,C '-',.. '-' CO,-rr clac- wc F.: ^',_.., C.t '-' c, -."25,:,,5.,a.,--.,-.,.--' ',... 'E..-.,c8 7,' t ,- <..-, (.> -'-',--,C>:-.j'7- ^.--cne'i' c., ''' 24 "A =' ', -» ,Ii -.9 doododdc5 i I+++ ', ) I C d C'd,t cg..- '.; '..: -; I ".9='..C'.,c-'H '': ':,e,r '9''',',t', M I,--, CMr, r, CM ++ l+± ,,,,,,,...,,,,,,,.., -,,,,,,..,,,,,,., g-'-8,8, cucu,--4-oco,--4u - cucumccucu cucu,--(,--,--( )),-. cu o cu cu C- r-ic, C, Cq ri ) Cs- r-i ri - )' -4, Gq, r-i 7-,, I '-477T'T -,-(C\.-,.-C,, y-it ,--i CM CO - CO C., CN ',...' ',;-._, g '. ' g ''' r"-- CO to C. ce.,-4 c.)."..,.., '-',.. -.'-4 '2',- g *, 4 ',r-: c,..3:.:.e)... CO CP, cr3wwwc.)'4,-g,...- g.,,,....",,,4..,..- c3 --,2: "47'.,..-,t,c3 --" ',. "-..' --,g., -5..;=-, 5 " -' '7:.-.. g, 5 '-' - : - 5

117 cd c i E- r- r- I I I I I I I I « T. 5 `.7; I T C m++ I. S. K. 928 Iton-Okun tyttäret. sr, c3. ('3 II `t2,, II ( + I T T T '' -, CU G/. :ffl r- e; L` G'" el;.s, t"- TI TY TII (3- (' - =i3 C.3 Cl ' I.: Gq GNI.,,. Ce et, el e, I (3 Cl I I.g. & cn M CYD Gq,4 cq c Cl I GNI 6) G", I cr3 u-3 % I I G.. CO ) Cl ef,. r- Cl : co r- :co:. cq ce,3 m,. u-d c/3 CZ Cr3 G'7 I. S. K. 76 Jollen tyttäret. T CO T 3; + 3" ; II III, I I -H +-H,c; c;c3,i II.,.., " II H+ cd "'" I I I I *- I I I + T j o 3 3,- I I co -4c2 ( (4 CO T - CSI 2 T TI 63, csi cq 4 csi cs. ( I Ti. C, Gqi Ol i C) - Cl " 3 3 Cr, CD 3, Cg C T 3 Cr, Cr, a).--.". T (D T.,3 Cf) + 4. o rl.., GO (3 i,-- GO ' Cl.-.'- A., '' 3 'TA. c.) ;. o ".-...,,..._.4,.., %.,-,) CO,,4 IT,II., E_, c) -- ( c3 +I ',7; I I li H 3-3' o el C - CO.3-4 c,3..bc 5:E4,C T rj- I CII. c3 ilo 3 Maitur i 34 - Cl.4 co co ud.,..4 ce..._,..,..., co... '-: cn. rn -. ^,,2,,, -; e ce. :. >...,,2., g p.,..ii ii--i ä

118 26 ee 9 I,... :CC -'D.> 4; '-' 5 kk:n tuotanto cyo.lypsy kauden tuloksesta. kt:sta %?...,. % % kt:sta kg icm.,.c,,, c,,, 9 c- =,, C3 I c-:,-; Gs7,-; ej cd cd cd cd cd oe-c-- cdu-3-5 ',-i cd ad ; cd,- cd O ccou-dou-du-5,noo or-,not-oue- m-a,,:,-,, c..,-.cm,-, cm,-.om,,,, Oc5oOl cioooooooocic5ocic3c5ooo Ii ± mm. e. cl.or,..-,mc,,,,,ci,-,cm.,,-j,,, Oc5OO c5ooo OOOOcicic5c5cicic5Ocici 4--+ Cg C,> co -,!4 I c,3 9 -, GO cm cm co c, c"),m,, 3,CD,C`.,tC;Cril,-- C)C.5-CCITITICgLe-j(5,6.5G,7[3,-,--,;G\i.-,-i,-o,--i C\I Co cocoi CO ++I ,-,--Ir C,O,IGMCOCM,I<CMC-C\IMPIOC'qr-.,C-- c <O C- )4.FI - '] CM,--I CD C Cii COM,I W,-- ])- - MCCCOri uc,..,-ic-,-- Cs o,-, ) E-I Tuotanto ct poikkeama a kt:sta %.,-. /5 maitoa o F poikkeama % kt:sta kg I I I +4- I I ++- I V I co)--; ol,--,o.,lol,-,ocicu,--,--. cioc;oc; Oc3c5OOOOOOOOOOOOOOci c,,,,, O W,-,3 ) C,3N, 3,C,- 3.}. C.,,J4 cdcr5cr.;,t7 C,S Cr5...;... ;',g..,g,i, O,-4 OD Cq. CD C), CD... 3 r, - ' C- 4,,.,,,,--i M cd c=; -; -,: '$<=icd O,- ci.,; cd -,,t; O od ud,-,,-, -,--,-.,--M r-icy-3 -,--,-, r-,-, -- - "J cm m o u-d o :$ -,.i.: -.,t, e-co CD <, GNI,-I C.OP,3,,-I CV CO C.,:r C oc4,t,co,-. -,2 ',C-C.-,-IMCMCC)CDCO,-,)-i'FIu,COGO c,--fc,ic,,---ici CsIciG\IMC~C~CsIcqcncNi CCI,--(,--IGNICQ.,-H cq cm cm co CM m cm CM CM CM CM CM 4Z cm cm cm C\I eq CM CM CM CM co CM CV 3 Cq Gq Cq CM CM CM CMCM CV CM CM CM CM CM CM CM CM I I I I.r,.. I I i I I 2 I I i I I I I I I,-.,-4,-<,--4Cm.,--<.,--I.--I.,--<,--I.r--,--4l,--4.--I,-- --4,--IGOCO g Cq Gq Cq Cq Cq.3 CM Cs CM CM CM CM CM CM I CM CM CM CM CM CM CM -,--(,, ilillillflifilliilli EE7'.X,--4 W,-M g?, cm CM CM cm CM.. CM CM CM CM CV CV CM Cs),--i CM ',,--,..--4,--.--t-- W,--,--<,--<,--,---,,--,--I,--,--,--,,--,-i,---,--i,--,,--,. rn....; : (-.., cs, CD r- CO. : - - m c\lop -,-I -: V- o CO CM,-I CO CM CO '.- o CO CeD 5 CM '-' CO cl.,.--t V - :&.,.- ''''- Cr' C I c3c c3,..c. ',h,4',.',-"j,..,. :-:7: '.;:"lr4 -, ' '-' E '«..---' c3,,, -.,-. '-' c3 E: P-,..-,7.:,.C.3c3r-.. " - '-'-' '.«.F.' r. ;:Cir',4 i= -' E-,P.- c.,,,,-,-.c,-,,.--,-, r- aq r--,... 9 o o op o o O O,, c;,3 Tuotanto vnodet Nim i l '''. '''. '''. ': I c,-,, coc:,..--foc,,,, c,.mc e,.,,, -,,r,,rm cq,, c, -.:,;,t;cdcdcr3,;cr3cdcricdcdcdcdcdcr3 CD Cq,S.-N CO ol o co,- ) F - o co,- o C-:Ci F; )_CS Csi -,-,--I,. C <-,-i C i -'-: e:,--,-, cr3c,-i c-d er33.,:cm,-,-- cm,-,,.,-, cm,,nool c-dcs..,4,nceow,nmmmu-dcco mr-,-4,-. '-,4o) )o,-,oo,t4,-(3,-;,,,nmmmmoo now,-imcm,- cmcm,-(cmcmcmcmcmcmcmcmcmcmc~cmcmcm cm cmcmocme- e- cne-r-wtcm o w cmcmcmcm,-,-4,..,,-i -,,,-,-,,,,,, ol,-,,--. WH,-9 CC )cc -,,,-.o,--looroo,num,lmi,4 icm,-:,-il cmcm,-icm,-,-:,-4,-,-,-,,,,-,-4,-4,-, c IIIIIIIIIIIIIIII oom oocoo,n.,e5o,cp,n Cii -ct,-,cm,-t,t,cor- m-ct, cmcm,-icm,-,-4,-.,-n-,,-(,-...-:,-,,-,-,-:,-,,-. oo mw m o,-,-,,-4,,,,,,,,,-.,,-.,-,--,-:-,4,-,-.,-. -,, cp,, c c, cn c-o. 'Ft dl cm c, «CMCM.,--icm c...,4 ).CMCM,-Im =C-F, )c,..,i--3 'oli CDCDc CO'. mcm,-i.n, O ',-,?,,,'-4 CC C, CC,-,t, ^' o'-'4,---i-o, 73 F...--.,-3 F F--'' CO CO CO co c.8..., ;i;.,- ca,_-_,,,.4 -,...,- :,.,e,.. 9-,4 ce,,-, 4 '5.4..c-3 : c.. c3 75.,.;:2, =--,,-,, -., %.,, '4 _, '-' -,

119 27 cf ng, os C- Cn c- C. -3 e..5 C.. 9 [- o:3 :3 3 GO 3 3 C. 3.. I"- GO C9 '''.,'. IEk" :I,':, C, C- I GQ3' 767 Jörön tyttäret. I +++ *, Go Ci,3 + I o - 3 C9 C. C- OG C.C3 - r- Go Kalman :tyttäret. O en,t; cr GO `Ch O -, CM CI3 7 Cf3 3 In :,. r.; 3 C- O CM CM CM CM -, cq cq cqgq GO - CM CM CM CM I C, CM CM.7 :c5,4 L I -4: 4 R - c., cs,,,, -- -,,, G, G.,,,, o Fi ',-4, C/,-; -, GO /- Ce3 I. S. K. 42 Kainon tyttäret. GO O GO - C...23 C!..3 _CD CD -.- Cn I. S. K. 484 K illen tyttäret. -, <5 o C; + + -H + + c.,,, ---',,r; --...; er ,,:, m cs,,... c5,ri. 45 GO CM C- 3 -, 7 E..._ -r,.. C- C-- - CM I CM CM CM CM CM -..: 3,3 -I -I CM > S.,, 4,,_, C) s,, C- GO, c -I.,- gl 22, C.. C- -.., I,--I.-, 3,--,,, ;,,--,,3 c. o en loco l 3 CO C.. I I 7 3 GO.9 - GO r, -g Cl, "3 c-3,- c.c... cn.. c,.- :', o,.,.. o < W : P-i P- o

120 I 28 I Erotus ty t är - emä.,. o 4, 4, Ty t är te n e m ät 5 Ick:n tuotanto. % lypsykamden tuloksesta Tuotanto Tuotanto <.$ c,.. <..3",s o.. c.t 4,,4,,t 5-, maitoa i. r. _ b'' 7.i.- 5. Z..,. o...= c-4 --d o. gi 2 o --, 8 kt:sta. % % %kt:sta k g poikkeama kt:sta. % % poikkeama % kt:sta kg poikkeama kt:sta % % poikkeama % kt:sta kg.-,.--, ' co co i-- -&,...,o c..7, i-- co.i.i- d ii-5-: ics cd d,-i d.. r-. ii-3 -,--, "''-''-<'-' n -., -+ m --r + H ,n,r,,-.4 '' 'l,-[.,n. cic' d d.j; d oi d ':'-'"--"'-'iiiiiii,...-., co.- co co ---.,--,' i,, co d,--i ii-3 cr5,ri d + i + I ö c% ö `t2;-(--'4iiiiiii co co c.,--i 7- CYJ ri ''.-CD"-- U-J CA CO C' \I CZ) CO co -, + + I. S. K. 8 - Lahjan tyttäret. Siro Sukkela Seerna Soma Ruusu o Rusina Tuu l ikki ± Touhu Tiistikki ± ± Tor kku Lemm ikki Ringe Lemmikki Lystikki Valteri Siev ä Valteri -23.o Le iku na Heluna I-Ielmikki Rusina Me fikki o 4.2 Onerva Onnetar ±. I. S. K. 548 Leijan tyttäret. fuu likki 'Terttu = Forst ikk i o Tonttu ksteri Anssi ± Ka ila ± Ka lla tar Karjalankukka Kulteri Karjalankukka ir Kulta ikki o Marju ±

121 29 Lautalan Jaakon tyttäret. C, Ol CC GO CO I od.r3,c5 <ri <tht-3 I 2 2 CS2 - C2 CO - LCD, co -. I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I c> c, c,,. cc <ti,c5 <r't cr3 C-- C- C.2 2 cil)-- Tcrct> )9'44 m " ".I C>, C CO + I + 2 CO..ct "O, - I ri I + I + CO --, --4- C-- OI., CO -I,,, OI CO r OI C, -C -3, -r, CO r-i O, C, r, CO d ; C5 C5 C; C:: «2. f; ; d OC/p.; d C::; C; d C2 : CI C; C:5 d C3 ; d C) d C:5 d. ++l ++ I *±± l'± CT ±Cr +) ±(7 r r-,, 4) r- - c-- CO. CC el, C., C.4,,C 44 Cl), CO -,.--og-ri-c.,-ot,'`, CI Cd -Ci'l Cr3 `ci, `ol'i -,t:,f.,.ril CI--,g Cc G2 2 I-, Cc GO CO O 4,, r, -44/) Cc Ci GO rci rii,c CG CD rm CU CG CO Gq CO CO C) C.5,i 2 CC:,C5 -. C5,} C`: "; C(5 Cd -3 -j,7 \7, C-: :ce r- LC2 - r. CO -,", ',II CO OM `Ol. -. LCG,--I - CO 2 CO C2 'dl Ce r-i 2,- r:f 2 IL2 CO,C2 2 CO c- < GM,..-4 )". C. - -'. CO - ',- -4 -I - CO <4 -- Ī- C) CO tc) CO C>.,.,. CO - C- - ' CD "-I C4..->, I -- r r-- ) G 2,-44 CO CO CO... C) -.,crs G. C- <4 C>,.- i G r,,- 7-, I 4--- "--... r- r '7-.,- - ''-' -I [ -.>G `P.i.),- ' CIG 22 GO CD ic2 GO.CD c2 C2 -."',L-3 te) T-2.-, 2 -T- -I I 2 2,-,C2., r-- T. T(, I. CS T Cq <II - r4 `Of, ) C CO cy3 - - r- r- r- 2.:).> ` -4 - '4 < C, CO C> C) CO C CO CO C> - CO CP',, I I -I - -I cz.,.; c c, cs, c c., cs, cr, c, cs, c c,.,-4..--i,--, , -4 I., -- r I -- - r- M I I I I zå iiiiiiiii niiilc4iliiiii r-- C-- C) - CO. '-4 Csi '-. '2.->,L. ) rbl '-' ),- --' r',-, ' 3-4-)..,.) -4.' 4,-, -, -i.' >-. ',7-.,4..-' 5, '' -, =:-, P-, cn,5-,;±, V-,,_,'- z : :,..,_, CO,c2 `-'-'..,,, c, -. `r -- 2 c: -,,-,-, ri o.,--.. c8 4 L I I. c=. c,,r3 < ), -wcq4 :C3 cg g,,44,', C; I I , '4 I I. CO C>, C),C2 P-- C 9 C- CO HE+++ Cl.`",9. -d" C) C "9 I C> ao CD - CO Cl CO CO 4:4 I I I ' IlillIlliilI r4 c3 c3 c3 g ao... - ' (33.44 c3 c3 o,3 4-4 ) ) 3)),-,

122 I 3 I Erotus ty t är emä 5kk:ntuotanto r C.5 cd, ], -, :, - O t- "4 tro3 y lypsykauden cci - e, od rj odo ddcde C- o co GO u dd do cc r co co co CO CO CO CO,- C C- h O; c tuloksesta CCO cc. c,. j c, I. - ',II,- cm, ci,,, c. - cc c, kt:sta / Tuotanto Rasvaa 7.,--,. k-, c%. % kt:sta kg poikkeama <,e kt:sta % r.?, maitoa ++ I + I I + + I ++++-H+. c -., i I ++ c'.,. T CO c,. m t-- m o.- cm ol,--, I H++,.. i c-,. i I c, cm,,,,-, c.c L- C-: C; C. C- '2 C;. 5 C'j cz:., C'' ; cd.., ++--± CM. I CO -,- CO CO C- CO C.- -. CO ' OD.- - 'oli C- CM CO CO CO CO CO C- CM /--i co, [+-+++,-, c, c, -,-4 T C, T CO T -,-, -F, -C, I -H.-H+++ I,,.,., ++-H-H-H++ % --- cd d; '5 -' Ct -7; <.,t.,,i; Cr3 -,.,t; <t: Cr5...,, cti CO...-C To, CO CO -C, t-- I-- CO "4 CO CZ CO T CO.4 CO poikkeama,..: G4 5, ;=_ _, cd CO r- C, " CQ % kt:sta : E + + I -. - : CO -... CO,-,, C- ri CO C- CO CO Csl kg...) -..." co co c-=. -..,.. CO CO <Z, CO r- co co s-4 r- CO CO c-) co co c) co -,- CO,-i CO CO C- CO,--, CM >,- Cg G V C \I CC CM Ce CM CM CM. CM CM CM CM CQ c3. co d,,." d, o cv cm cm, "4 d, d, cm cr3 cv cv d( di, ' 'oli 4,-, cv cm cm.,5 cm..w cm CM CM CM CM CM C, CM CM CM CM -.=.... T o c-..; gl ct -' +2, -I,. e E:'4.,.. maitoa poikkeama kt:sta % % poikkeama % kt:sta : kg 4 -.>, EI C? et -. ' o 9 g. -.«, z c i m 5 I. %. I Cl),... -.,-- -,-- CO CO,-,-. j cm ',-- CO CO CO CO CO CO CM CM CM CM CM CM CM CM CM CM CM CM CM CM I i, III äri.: I I I I I I I I I I I -,-, _... --,--, cm,--, --, cm '' ce r, CO CO CM CM ri C> CM CM CM CM CM CO,- D ct. CM CM CM CM CM C, , ri --4 rl - T, ,-- T--I C., ei W :.,,..D co I"-.. W,,t, 7-,-C CO,-, ;--,-'4,... C'-._.._,,-..-,-, W- CO -,-,,.,..., - - co r- :,-, '4,.-.,,",-- CO O ;' --, -.-b,--,4 :' ", :-,,o.,..,,-. g, - '-C/. :C3 R4+',..,..',.-4-..,., -4;,' -,-..4,...,-.-' 4 --, i_i,. ",". _4C'. c.) >-, '''-., r_,,-,.+, -4.. c) -- --=, cp. ce.,- :..= --,.. ' a :. o I- E, -,-D -. W rti c'l ": + + -H H-H-H I +++ CO CO I OrS Od I cr3 c+.5 dt; d; -3 Cf5 cr3 cd cr3 cr3,cii..,,i cr3 cr3 dg dti m, i ': I m.n,.., -,,..- CO.4 T CO C4 GO,-, C..,- CO CO.CD,-,- Cl) H i c, CO j c::3 GO CO,-i c,-4 C-,- CO co i ICC T-I -' C"- "4 "4 "M`, CO - CO to C - O C C CO " CO CO ' CO C- cs] CO -- -, C, CM CM Cl) CM CM CM CM cf c, c, CO CO "-I C"- CO C- " CM - "-I -,--I ' CO., CM CM CO CO T-I - CM CM CM -,-,-I -I Cr3 tö 7- r I rl I.-I CO en Cf:> CM r-- CM I.,- -.,- logo :3, CM C-,- - CO CO CM T- -,t - T-I CO CO o- 3.,-- T-I TI CO CO O CO CO CO CO CO CO ----,Ti T-I CQ T-I "-I c--i CO CO CO CO CO "-- TT T T T TT T T T T T T T T. : Cll '... \,--( Cr,. CO - -- CM..,} '.,,. cr, --..') ,... C- V- Cl) Cl). ).-[,. cs,cd CC.,«CO -,.. c`,,--f..-( m )4 -X Ze; :-- '' (; -, - o c.,- e: c ä z e'- ','..., '"--', g.., g.. c, 4 ''E g.' -E;..,..,., p., :, p-,, c,. o,--, c,.g ;2 t4' '-,%,' - ) 5 ä ä ä. >

123 3 I.444 Cd d Od 4-j -5 Cd.5 4: Od Cd Cd C". "- -`4 CO.4.4 C44. C-O CO,'4 :,, I I I I I I I I I I.I I I I I c:;iiiiiiiiiiiiiii '4L7D4. H ct t- o cg L- cd co; 5 5 ol o.; CO CO - m c4, c4,--,, 5 5 o o I e-- M M 4 4 I dc5dc5c3,5,5, ' '. o 'I> 'T,,, o.4 cri ed c i 7- T( I H++ c, m m -44,.. o c, 4-' c.i..cd cd,c5 ei C., 4- + C ''. Gi CO CO CO I.- CO L-- CO, I ++ I 4 r -I CQ 7 CO C, el Cp;. d C 2. I 'C' l-.-." '" '..C.'''' ±' + -H I l ,, M -,, Cl Cl o.7,4 M d ''.,,", ',;,'., ' :.,g.,j; ; d " : "". -,} Cd ei ei -,r ',,t; -,t -,ti -cg -.,,g( -ct; ei...,. t- -44 CC - L-- C. t- ;', I 47g c7i I I C., r3. '4':c CC2C: -ci; csi 5-3 O i d f.d - Od Osi, CO + C , ++ I ++ + I + 33 C... 6), t-, I"- 7-:: CO CO CO 'dl.c) 7.) L' C) CO 7- I"- CO 7-6), >., CO L'"- 7- CO 6) I"-..- Cr>, CO,- C- CO [.- CO CO CO CQ CO 7- CQ mm cm en cococq co 4 I"- 7- CO CO 7- CQ,. CQ r CQ.../ CSI Cq Cq Cq C\ Cq,,,c, 4,-4-2:,c, CQ I I I I I I I I I, ) I"- I C I l.,-,,-4,-,c\i..--,-,,--.cd I r, I r- 7- ri ri ri R I i Cr) IIIIII.IC9 I I I IG-QI I CQ CQ ICR I I I I I I I I 3 CQ GO C 7- CO I. 4 GQ,, 4 7- r ri ri r- 4 CQ CQ -4 / r, ri '7..4 GS C\I CQ 7- r-i CO.) 6) CO 6) 6) 6) CO 6) 6) CO 6) CO , r- 7- r, r o ui r- OD C) co c l - co ' -,ti co C ' --' - C',. CO L--- 5 _,J e-- r.-. c- c-.,-, ±.....,,...,-i.,..,.w d Ct,,-4' : 7., :?I Ccl 6 G\3E CO. 7.:,., 'g,' 4,.-E c8, -,,ti :- >.., o c, - cu c-4 o-4 Pi o-.-= 2-, o,w cr,,,,., P- P-i I 33 II II III LI IIIII IIIII IIIIIII I II I S'å' -oli'. 7-3 Ol CO I,- I I GO : -- y-4 4, Cq /, I C5 c3 5 5 o o c; 5 I CD 4- H o cr3 4, ei ei -,t I 3 - cd cs3 cd 4 7- Cs ' co co co co.,- I CC GQ 6) 7-4 CO CO I osl GQ CO CO CO -. Cn CSI Cs n. Cq CnUntn Cr) 3, CC C CQ 7-,-.,-4 I I,I I I I I I 7-7-'r-I - CO,, CQ rr I I I I. I I I I I I"- CO CO ) 7- I..- F-,-, o,-, I ro 5

124 I 32 I Erotus tytär emä.. C> c-,.,... >, H 5 kk:n tuotanto %, lypsykauden tuloksesta Tuotanto Rasvaa 43 -'Eg kt:sta % % To kt:sta g.,, m..- C, C, Cc ot,-- cci cd cci,--7 cci ej c; cd.-5 C.. CD C. C.. "- C.. C- m co e- co co ',n CO CC C.. C.. C.-O b. 4 4 C4 4, C4 C4 c; d c; c=i, c; ci '-'4 o o l I c; c H +++++I + + -H v i. Cl CO... C l. d d d d c;,-. I d c, o + + I -+ CO '''. '''' I.-) co. 4 CO CV.p I + I 9 9 I I..c Cl,n -., I i C,I 4) CC -,n m co r- cm,--, i I - o o i ch. OD ki ct, CM l'"- CO -ti CM '-`-' co co,--,--i + + I i i t, '., o -, c m i -, 4 -, I I k c, a maitoa g,2, : gi.., poikkeama kt:sta % % poikkeama % kt:sta kg ±± + I + +I I,,-.,-,,, --, -,,-- -.', -',,r", -*,...', :, -,,,..., ; -.;*, -...;,r;.., :,. i c- o r- -.: a) Cl,-; c;.,- c; -,- csi.; 4) c j -.2,..- cd cd cd.5i,- -.2 cd c _,.;,..ci co c; c3 cd,-, cc ±-- : :2 :2... (:,c,---,- c l,,..., c, - 4, >, :=> -., ce, (Cl -,., c Cl -o c,,.....,,,, ).,,_:,.. /-4 4LD `., CO C, "... CO Cl IC) CS.."' -4.. '.44- C.-..z. CO Cl Cl CM Cl CM CO CO CM CM CM CM CM CM,- CM CM...-4 Ct,t, CM r.csi CM Cs CM CM,,,,c,,-,, CO C.- CM CO -.-. CM CM CM Csi CM CM CM CV CM 4 '] CM.,, ''...!4,--i,-4Cs r, J.k.' IMI,,,f, c,,.,,, c, w. <= r cci,,.., 4 r- c, c, c, c., c, c, c, CM,..D, u, CM CM,-, CM,~i c, 2,--,,... cm,-, C.: n 9..: CO C \I C=4 C--,. CO C- C.. Clj 7: c..d,d. C\I Cs r-4 Cq C4 CM CM CM CM r- r- r- r-,-. t..,h r, CM - C C Ct Ot C % Gt Gt C: ---I - r-- r Ot C.,-- --I.--,-I rir- TH 4 ui.. W C/3... c-> c-,, CO I-- c.,,,,,... -,--,.,. c-... C\ I -.I '-' -I `ti. C/ r-4 ', CM CM.-4 CO CM C'' -., :t 5 o Tuotanto..i a E.' poikkeama kt:sta % % poikkeama % kt:sta kg El,7' c -x a.,...-4.,.--t...,3. ct rj- P-4 -,-,.--, CJ E..-' o i-.;.l ,,,,-.., i "/. I I '-' -H I I -, 4 CO CO Cl '.....,...f,.. 4..,.4.;.',..., cd '-'4 '' I 4 o,.. o o i i "3. e' rj ci csi o7 d " co C. i,-g i CM CM - CM + I ++ I ±,_:-D.], co,-d c--,-i,-+,- co,ṯd co -,--, co -i m c, -,-4 I I cc i i cs) 4 ce -.t. Cl I ct, CM Cl) - "t( Cl "I', '', 4) cm Cl cm cq cq cq cq CM.7- CM CM CM CM CO CM./- CO - CO CM C-- t -i CM CM.-I 4- CM Cl - CM.-I "-I I.J. c-e :: -,- ) F,I C>,d -.. Ei =.:;-i I 7: -': I.-( E". I I,t, CM --I CM CM -I I I - 7-,-4CM /- I I CM - --I i III 4) -ll I I I I i co o w m c- ce m -,-- co o co / 'KJ CS -- CM --4 "--I ri I C'.. Cr: C., C.:., C.) 7- C.. -D G Ti,-4,- ~ Cl 4)4)),-4,- --I ---i --I , 5 C - r-. C.9 co co - oo co. CM -4 -,, Cl c'',-i co.-....,..--. cq oi,- - *- cz,-(..x... o -.,... 3,-. co :-' -. r -..-' ',t C.-- ct '4,.--. -, co (- -.,-, '..4- g,,.... -,.<') g = -..,,,,,, c, C.-, '.-/ j-.. CO,-4 iti I-.7,', '-3..,....'?:.,Ycl -.-c c., /-)F- -,,.

125 33 I -M r- t- co cq C?]t?] u-s csi -et; cr; cr; re-; cd cr> cr; c5,r3 cd or cs),cd )) - ) - ( C- CD ) )L- ) -) C-MIIIII -3 -e3, CO 784I s+.7 "." -.. I I I I I cil'cr- l''." c).-' :i,.- -E'4' --=' - c., (5 i ++,-, o (5 -- c II,74SA SCSI cz ) II++ I +++ -,.. ] ',...,, c.., ' I i + +-H----F-H I +++ -H I ++ + H CD r-i...ki..-j, M '.. CO. C, Ca.*..,/ 4.,.=.--4 -);.,..g C`I,D C., L"...%,, -...;,; I cs' cd cri cr3 c.c;,) od..,c(5-ei.lc;c. ri.s-i-eg,c-s,5csi.,-i -., ,-- cm.,.,- r ri r, C I CO ! : ++++ :cd cu -.-' -,- -, c'',-, co-co ro c.o ').,-4 -,-.I.4 cr3.., T C,.. r-. r LCDCO... - ) ',CO,-4 ) C. ' C. co.. - ", c `,4 CM ".- :c3 -o' L"-- -. c, CO CO "C D CZ -.,,=., OD CO E..' CZ CD.., -. >3 C O C-D., -i C,--4 -., C rl r G l I] \, r.--i r ri *-, c l "rt - r. ri ri r r \,-. rl \ G\ -, r-. G Cs \.«,,.., C\- :c3 o o,..,,..,t, 'Ci,, ", -'. C., ;y.,t,.. C, 7. Gq..,.,...4,- /= cfp 3. "' r G l,'] ') V., ri G V G, Gg,, G\ Gg G \ Gsl r ri II G, -Eal I I I I III :' 4-' 9,2.4 :C3 ricocococo I co cr3,, o)),-,-,co,-, Z ] cm,o P co c-, cq (. I, co c l,,- Cs, Cs,, \ I I rl rl., CD Cs C' G', i R ) C3 I Cs n O D I "'),'---" 2 'Z' I I l I M,«GO-C : - O I C, - I.. C,._I_ 43 C, GrGC,-,,- r,-i r, Cg.-,,- r,.._.-rr 33 COCO COOD GOOOZOOOMOGO G" "... CO:2?",, -- -r,-,- I : 3. Cf] : : CO CO3 I.:( z co,,,...,.-- CM C) OD -,}. C. G l, _,,...--, CO g...,,-, Ir.-- ri,.,.. c ',cg, co...,, g,._,,-,,.24 2-,_. 4 E.3,.., a). P..3.. p-, '''' e- ;-,,-...-'.,:l," "4L-4 P c3 cc' c',j) ',..h P c-> '42',,:- K? F2-', 4.-X '-', ;-4 Te'.. I -'.L'I-I, --> c g..,,_,. '435o :-3 o,-:3,.-,... ca o : ' : o,-- ;-'-,.,_>.,,...,o.. -,,--,,--, -I P- P-i P- P-,-L --r--=--li:4p IZ -3- dd<dd, CM C dddd H --H +++4 C",. cd -et; -I ed m C/D M. I M, C.rj C3-5 '3 I I, I I I I + CO 4'"3 ;3 I I I C '? 2OgH 7i M M I C.C. /- CO C9 Gc : LO _ ri I rl,--..., G I c) -3. \ -,4 CO'. ri, rl \... GT GT rl, C _, G.-- IH C,.. I,% i i i i i I (??"' -I cr... :, CC,_, I I III G l \..--. Cr" -", CO - G--,-I CO CO GO. ) 3 -i T-I ) -. C c.c, :- c3 :4 a 5 g - -''p3 o CC r- I I I I I I I I I o =,3--,,...--' -. -:-=,--, o,,,l :- -m»-mpṟ-doe-.e.-, -(C

126 34..J 5 kk:n tuotauto CX, lypsykauden tuloksesta o -4 el co co -i4 I = I co cj ci e- eri r-- c-: -j o5 O eri e.d C.D C-- C r.- ' e kt:sth % O O o o C5 t- c-,-i.cd, co eri c- co eri cci,o co,ei % O O o - I I -H + å,. i....., ''' i i i.,e % i i kt:sta cm cm o `-:i i I i t- i i I -..s + + I I ',,- A kg 2 d CD - -,..,-. :c.5 -L. -a. >a.."7-[ Ty t är te n em lit ' Tuotanto Tu otanto g >,-. d 9, 'Fd E i-,' maitoa N Tuotanto vuodet o -, ) -,.5;?I poikkeama kt:sta % % poikkeama % kt:sta kg poikkeama kt:sta % % poikkeama % kt:sta ' kg ++ I I I. S. K. 525 Okun-Tähkän tyttäret Eile o Emäntä ± Lelu ± I. S. K. 8 Okun-Tarmon tyttäret ± Ra ll i Ystävä Lilli Sulotar Ma ikki Lempi I. S. K. 57 Panu-Pominheimo tyttäret Kumina Hy öty Vilkas La st ikki I. S K. 723 Papan tyttäret Ynnikki Tella Kyyttö ± Inni s 4. 2 ±..-,

127 35 r- d "--: 4 I CO I"- CD -- c i CD cc d cioti cc CD CO CO, I I ; - I. OZ; O f- C-- C"-- -,4. cd GO Od.d ; CD cc I ) I I I c; I-I cii' d I , - [ l 'j." '<''-<. c; d ''. '7 (' FIC: -[ GO, H cr illh ' ci c;,--i.c-,-- CO T-I CM CM CM Pasun tyttäret. C,G ) S. K. 97 Pellen I. S. K. 263 Pietu Hill " --4 C7' 6.CIIII(C4'?,7- g'.d ',7,7Ī-. '?,,`,,...,,-, 4 UD CM 4 CM CM H + + I C4 c, d c> 5 pi c.i c H I -CZ C M + eddddddddcy d,,-,...,,,,,z,o,--,...-,z,ne.q,zcg c;c.-ic.ccj,gic.5,go:cd -CdIdd,-4-,-4 4. CO I I ++ I :++++ CM CO CD 4 - I"- U-D CM CO CID GO ted CD CD GD CO 4 CM CM LCD OD C-D DD CeD -- C- 4 CO CO -II CO,CD M Ce a.).,-(,--i c cq -,- 4.,- c. e o c \I r.,-4.) cm. -- c, co c- oo c, c> 4 CM ' CM CM - 4 CM CM CM CM CM CM CM CM -I.., C C-D OD -- CO C--- GD -> I:: - CD CM CM ed CM CM CM CM - R '5',-',..CD CO U-D CO CO Ce CD p., o C"' -4-4 T4 Ti...( Ti, Ti C i 4'] r:r CZ., C. Cr, CrJ OD OD GD CeD OD OD OD ' T.T T-I -I T-I - --I -I -- T-I --4 -I T-I cc cc Cr' C' "'S6-- C C)! Cr' C: cp 44 cc. cd g lim -.iiiimi. ----! ii `T' Imi,.±.,. C -,:,,:., -,7-_-.,, I I I. S. K. 75 Pietu II:n ty t täret. "Ii rr- I I -> cc CD ILD CO CM -D ILD CO 4 w cl CMI CV Csi d CM CM CM I- I I. I CM I I I I CeD CD -4-4 CID CD... 4 c =- : 4.4 :

128 36 Erotus tytär emä :,,3 4 5 kk:n tuotanto % lypsykauden tuloksesta Tuotanto o,.. kt:sta % ce / maitoa. rasvaa % kt:sta kg c r ' 2. o w >7. (, c,. o o o.. o i 4- t-- CO -i cri cd u-5 cri r: r:,..5 cncqm 45 cd cd rj cd cri 5 ad dr CO CD CO CO ILD C CO CO CO CO 63 -, C.. -, IV C -3( cu,-, c3 c, ci c; c5, c5 ci c; c3 d d d, d d d d d d +++++I I++ I I ++ c...,-, cs,.-d -,t, c., I.--,.. c, cq,-,, d c; d d c; d d op c, I I+-H I I ++ v tv j I I. t.- C`: 4.5 ICS,c5 nd.,-i I - CO cr5 c.. c.5 d u5 cd 5 cd cr5 4- CO '4') CO ',II - - I I I -- (X) '-4 CO I"- CO C"- - CO I-v CO d d H F+ vl 4 o,-4. o,. o o t. o. o dl dl dl ' dl, dl dl dl.dl d; dl dl dl,c5 -cg dl 'oli di dl 4 c-- o o, I--,-, ] -3-3 C.J /-, 4 ed.i c5 cd c_d u-3 di c cd.;. cd od,..--i,--i d,,.: Cl' ;45 C- Cv - CO 4CD.. -4 ' CO '... CO CO. -..._ ] CO " C3 C--.,..-, - CO CO CO CO -3 CO CO GO CO» CO v-i - v-i G 44 CQ CQ 44') G Cji n cl, 7 cg,cg G,, R222pR -.5 Cl P. cq 75 IIIIIIII R CO CO C.,.., Ij 3. 44') Csl C, I C, I I C\- Cs CS Csl,, I C I I IGT7 I W IG i C I IR) -,C\I Cs I I -3CM G-D I -J r, -,-4,-4 r. Cg I 4s Cs Gq,- Cq r,,,c, Cq Cl 4, Gq N GV 4--, r, CM C, Cq Cr, C.,-, W C.: Cl] C-D Cr, G":" C., C-D Cr: CrD C7DC"DGC"'.r-( - r,,-,-,,,,,,,- b 4 - -, C."',, r,.-,, C/2 rl -. CO - - CO ) --.::: 4 v.,,t,'. v,3 i.: - - o ;-3, G.,-'g',,,--_,., - - _,: cn,,, '; 4,-.,v-_, G 4,.,-_, '-',.,,,, 6> 6> = 6,.,--, 6> 6) :-.,y, o,-,-, cd....., p cd cd :^"' '" Ty t är te n e m ät d poikkeama kt:sta % c.' c.2, , 3 4. c,-,,--, cs, i. c., o, 4,.. c., I I I +I+ + I + I ++ I I + I I - 4-,. i o o o o ' o o o d; di d', dl 5 C5 5 ; " Poikkeama ''") d', dl c.c5 c.. cd. I.: o a CO CO CO CO -": ; cd cr3 rl,--i E-i o % kt:sta -,., l ' e 4,-4.,-,. 4 CO CO. d+ co - d,..,. co co kg CO CO 6 CO 4 I CO CO C. CO -,t, -4.- tri CO CO CO 4 CO CO CO cd I- E- r- E- crp r- r- cz rs d CO CO CO -.,. I M I III I I I - g.- Z CD CO CM CO 4 4- v-i I I G v-i v-i v-i I -,-. 44 CO GO GO GO GO TiGq 4- CO CO v-i. CO CO CO CO -o4'. CO - 4 C) CO GO CO - C'"' t'" C4 tv... CO,_ [...4.., ,.. ci c3...,.,l,...,.,',:,, ce c3,-,.: :.,,...,-W,L,.-. '7 v.--,,--,,4..-- ce tt, - g :33 :, '' _t3 ' '.--- 4, ,,,ui -,,..-_ g g v

129 3/ -- C 9 9 """. C3 i ; C C. CO OZ) c i C3 CD ' ( CZ C. C. CZ CD ( CD C C4- C. CZ CD I dc;csdc I )- 9-3 e- ++ I 'T, s,,,, i I `,",,P, -,22`, H o - -- CO,..D Cr), CO 63 CD - 9 C co co +++ I + -H+ I CO ddddd 5 ci +++ I '4: t CSi, 4 : CO ,.Z r- co co co r- :_c-d o co -cc. co -dl c- uo co d, o o co csi..co d, CO CO. CO -r -ri + +II C C. r d d d d d d d d d d d d o d d d co: t; d o d d d d d o d +++++l ++++-H+ I +-H I +++I I++ +-H i ++++ I -H ,,,,,,, r C.. CO : v C', ; cddi d'i dl d; d'. d; dl dr; dg dg, dl dgi dt,-7 co c..., r,'- 9 - I, Cq,Z, -..5.' C./3, - L". C,,D,C r ,.::. oci c.i c i :.c-'3,...:...; -a; cc ct. ci ri Gyi cc; -. cq,-...''' co cm -,-. -- CV -,-- -- a.) :ca -.-, co o d, cm co o - > - C CCO CO CO o E-- O ' Cq.r. CU CO Cq CḊ CO r. GO y CO C- CU CU I"- r. C- (X:, Cq Cq I"- CO CO CO CO I"- C. CU CO C- Cq Cq,t. Cq CO CO CD - Cq Cq,- /-4 Cq Cq Cq 3 Cq Cq Cq Cq CO Cq Cq no cc: cm co cm cq c\i Cq Cq Cq..4. Cq co c, cm co o,> csi co :_co cm ) cs,-.. co Cl co.o Cl o ci co c.-...x 4 4. Cq ,-- C9 r. /--I.---, - Cq,- I g I I I I I I I I I I c, c i,_,. GO. U. -- CO /- CO 3 (X) '3 CO 3 ri -.-. ' ( 6 CO 93 CO CO,-).) CM CM CM,-- CM..-,.,'4 G l TI CM TI T( G\ Cq :4 c,-] I Ill I H CO CM CM CM CO C3 CO,--I CM CM CM CM..-( C..--.-I -.-- CM -, ,-I. t..-4.,-- Cq /-..I Y- Cq CU CO CO CU CU CO COCOCUCUC-JCOCUCOCOCUCUCOCUCOCOCU CO 3 6) CO 3 CO 3 CO 3 CO 63 CO CO )-.)-- e , /-4..-I r. /-..../--..tf, UI,c.,. : LC3 : C- ' :... tr5 CO CO CM -:( ''' 93 CO ':.,.,,!),.,.., e3 :-. ( C'.--?,...,-..L ).. F- (- : M 7.,S: ( ,,,. C,.,.,, _, -, o-.,''-' :-,,.o.x ::P.,., 5.; P-. c''' o -4 5 '-,-. '.- :-. c" o -..= o.. ;-, -.,5_, C ca.--' ',...-,-, -'.9-.4.',C ' o ' a",'.-. _,',T) C., )34,-,.._, -', c.3, "3,,,,7 9 ; 4 F-,7-" r7-2'2- ocdc.i cc. csi r) tr... I '2; ( Y- y-- ` ) ) 93 CO --( IIII I C-- ;.-i. " y.o.4. C.' CU : -. c.'-'., ä '-' " E ' d.-, :. c 6 5. Q ' P.-. ' '. i 5 - P - ' ' 4 C I) 9 -. '4 I.CO (96 6 ) C )4) C t..3 '3 C5 CV '3: CIS C('') --3 CM CM ' 3 C. " C-C.. -3 te3 CZ) CM 6) 3 ')-- VO CO 93 ( 6 CC C3 CM CM CM,t 3 93 c..9 CO. - CO - co dr:, y LCS Cl: CZ - T. T T C"", CSJ CS", C'D Cr, C-Z, CSJ G> CO CC.4 CO CO CO CU CU CU CO CO 7,--i. 4;' -- r- E- co o ( 6 d, "';' c, å - r- ((9(9(6 6 occ, o m cn co co,_, _, - - -, --4 o->., - c.. _,,:.. g,- -- -,..' = ' -'-, 44 -.,, c. e :... C c, - 4 g ', :-..,,...,,,,..,.,..D c--.3, cn 5 cd -,.., 4,.,2 4, c.3 Cr) Ce,,, ;-,,--,...3 ::--;.-,,,.-_,, ,_..,,, --, - -, D; c±.4 L- '-', p-:..-. 7_,. o ',- o -, o P: o c "--',.: EiE-,E-,Ed,'-'4%J.-"(J-P-' E-ffr-.4P-. P...wt: G 8

130 I 38 5 kk:n tuotanto % lypsykauden tuloksesta m r-3 n C : o- odscc; c,3 d c i ct3 E - t- C.D C- C- C- C ) IrS Erotus tytär em ä I itoa Rasvaa r..' kt:sta % % % kt:sta kg '''9C"' ' Cr C> C> u-d 4''''' '''',r,,-, r- cd >n.,-- CO CV +. 2 ' 4 C'WG CI' -), 4 /- ") CO ++ d +H < :3d u-3 /- + C> CO ral ))4 C. -3 er cn, 6,.p, Ei,..., maitoa poikkeama I I I I -... M.--I CO - -.-J.--I 4 I.., -). c3 ci d d d c; d d d d d d d c> d d d d d d d c3.5, kt:sta % ++++I I + I +-HE++ I 4 -, -.. e -,..., -H+-H++-H ++ - m > '4 cc M, % M CL -- -,d-, 7 -,; ',g -;,, ; ;-d 7 -;, 4 -,,:,,t, 5 -c '45, T:. m CZ -,-- -Y 4-. -,->...,--I C. poikkeama i -j `; G' -. d. C.5 d cci,-: c.. :3 ci d c-i - cc; r: CV /-- r- CV,-4,-i a> r- r- r- r- - r-, r... r- r- g i % kt:sta + I I ++ I I ++++ I ++ : ++ ) -./ EI kg, cr3 CO,-- CV. C-- CO CO > LCD CO CO CV C OD - CO CO LCD. < -* - CV I"- CO CO CO. C> D Ml LCD CO CO CV C- C-.,,- r- r-udr-,,.--(r- c- u-d ce m Go r-,- )i,-- r- e u'd c- CV CV CV r- CV CV.- CV CV r- CV CV CV -. CV CV CV CO r- 5 CV CV CV > CO CV CV CO CO ) - CO CLI -- CO CO - r-lcqcq cm,-(c, cq cm -, - ) U'l - Ce 4,--4,-4 cm,-4 C.- r- r-- 4 cg cgcg I I 5--,,too,-4,-,-- ce mm co ml--,-, co /--, C ) l) 4, CM I,--,-. CM,-- CM..--,-.-..,- C4 M M M CO C- C- CO CO, CO CV CO C- C- ' CV \ CV L-- -- CLI CV CLI,--i -,-- 4.,--- CO cn,--- r-,--i CM -> m,-- -D > c-,c I, i "-.,-- ri..-- c-dccmccncc-, -.--,-- r-i "--.--I r-i r-,--i,-.i,--. - gli '-' - CDCM --, CM 2, M CO -- r- CV CV Z?, czmc: oc) "-I "--- 44' 8 5 al -,. :r3 >a H Tuotanto ',3 '- '.. poikkeama kt:sta % to - - C> CO. CO... CO c... CO. - c.r3-4, co c C4 c, C,L., 5 CO CO C- C C,.. -, '''''.,- c3. ',2...,,.. '''' M..,,,-.,-',,-,,-,,,,-.,.... cs :.,.;.;:,.-',:-,---. c,.,,,, -, ->, a."' c> mr Ml C- C,-...LD E I u.i i C. CO LCD LCD M -- C) --,-::.e. : : : --, c, -: cz.- f:4 f2-!,..,. d d c3 I + I -H ' + % CO c '- `-"I''' - cs,,s, :, - - ' CO m c;, 8...>.,LL g "<å), 2 poikkeama % kt:sta o Cl) -dc-- c' COOD ''' '. '-: M cc CO -3 I I I I I,-- C/- / r-.- / I I u-d CO Co Cl) < ILO 4.4 m CO CO CO cm cm mm co cm cq cm cq kg Fl- 8.;',2 2,'-: I `c:i I I I I I 4 CO )4 )4 ) CO "-, CO CO CO CV CO CID CV -- C/ H limilliiiim,_, -- ) /-- GNI C, C,---CD I I CS., OrD e-- C,.r-. r- "--.r-i."-- 4- " CO,-_.,... C-- C/ c'-' -.' LCD M - CO t'-,--m c. CO, - 7.,,. CO /..,.,,..4,-.,-.,-..,....,_,,,--.,.,,,_. M,=, "..- : cs E,c4-' 4e.'''*4 c n -46, ',-) `', I I 4 '-, I I I,,-, -,--,'5 4 --':<,-r.,aa,-g :e,x,..,,...,

131 39 /4 t- GO I.t GO CO 4-4- eo o -Od3 Cr; I eri --: ct eri cd c; '2 o-i c;."- CO CO CO CO CO CO ( l' CO CO L -t, 4. 4-, CO CO CO 4- Gq. ''' "r'' ''' "-' ++I -H + I + I -H+I I ++ I. - 4, -.,,. - ( i - -,-.,. -, d,d, c; d d d cs d ci ci o I + I I +( [ +I ++ I, I + + I + + -H _ _...,.., /) -4 - cs t-: I t-4 c\i,-', c; r..c; cd d I., C'd u-s,-- d cosi,-i d -,-i d cg.,-- - M MM Cq M r. C \ M -,- 7-4 M +. H C I cti.- CO,l', 7- zo r- oi cri.,-( i ci co o r- GO CV lt." C...3, e'd ON I I CO '3 CV C lei Iri Ci ri ( -- (.. - CO `, CO - CV cti ctl 4-. I I H + I I ,,..,. c<...,<,,, 7. T 77% 7. 7 e% 7:77 7..% 7, % 7» 7.7: -J.,.-J, -,4 I I CCi C-: Vi u'i Cri `i.l.',),, Cd -,., c i,-.( d d,-- :re,-,.,- en,-,,--, Cl,-, ++III -5,I+IIIII I + I -,,,.., d, CV cri cm o cv co cv cri co cv CO CO OD g C--- - I-- ch.,--( 4 )4 Cr, --. CV V CV CM CV CM 5 csi cc G.,--, c'..-3cm c.-.,-, cemecc,rd u2,- CZ Cs /-4 CM CV cg cg Cl cg Cl cg -,-- cg cg cg cg cg I II i,2( I I I I O sl p,, i R p Ri, o --- CV CM CM,, i C' '-r, -4-icii Ii Q c,., c, r- co o o o o ;- o o o cv cv cv cv cv L..,-4,-i,,-i -,-;,-t cv --, cv cv >, cm cv cm ai oi oi ' cri,,,y, c c oi cri :4 oi or.4-4, i.-i.-,-4 - t- - - ri2 ",3 : C Cel r, "'"' etj -, 4- CO 4 te, te, CO CO CO r, I,,r; -d.; -3; eri -d; '-"I "-I '' ''' " ci ci ed -,- C.5 C-Ci L'' CV -.'3d C; CM.- - CM CV - CV I 7.; I I I I I - c, + I + J O C C; -- -I- C3 E)(=l5C-C' El'' -C-' I.- C : ).4.te ,-, *3 Cej `, I'l...V'l,; cg: m`l,i....,.";,';..,...j I t--- te oe. --J te.:. --4,,, ed_ r-, ' co cd -,-i c; c; c; od,-; csi.. :C5 CO, CO CV CV 2... i..., -4- CM - COCOM CVC.De.n.3 -- >3 c- Gsi COCd CM..7 - CO -- CM CO CV - - ::"2 co co oi ci,n -,,t, o co c-i -..., C' CM cg cm cm cg cm cg cm CM CM o. o.. 4 [ cd j.-i.. /- C I e5 /- 4.-I -T- I C UI CV CV CV CV CV CV CM CM I. CO r: G'.\-3' GT' b Cq C' /- :::4,-- /- 7- l,-4.e.. t. CI C Cl CV Cel C, Cq CSI - C\I Cr, Cl ' C C", Cr, Cf., C", Cr, Cr, r-,- 4,,,,, W en ui. F I CO ert.( co. C. cg CO CM c..."- '-.-:. : u-d o...d,---,.. :- C.> ) -4-4 P I l I -H. '.- I 4 I I.. 4 CV I CO CO,:::, Cl - I I 6 co co cv c r- I"- ('.,- ( C. CO CVCVCVCM ( G CV C4 CM )4 CM CM CM -4.7-,- T- 4,. Ti C, 4 - Cl t=:,,-- - CV - L"-- cll r- r-i :-. CM,-- CM CV CV.-,-- 7- Y-- 4 I I,--C,--(.C."-C -.-,- CV CM,--44, CM CV > ,-,4rly-4 T-4 Y-I -- ' CO CII İ-,'"" C/D C> - I=eCP-(..... I 4, CO CO CO.-}, 4-..,.7 ) -4 c.,,..-., t i cd CTi,ri - C l -.T- CV -,-- c i., '4,- r-4 C.: + + I I + Kukka eri Ge CM 4 Cl Cl cv Cl - eri CO C9- -- L' CO C. CV,},4 c i cs. Csi, Cr> CNI Cosi C, ',I, CM CM Cl CV 7- CV - CV 7- dl CO C-4 - r- o4 T C\I 4 CV 4,-,--.7- CV C.> C-> en en C C-> C.r- r co c;>,,t co cl _ a di : 73' g cd P42

132 4 5 kk:n tuotanto CO t-,- Cs CO -i C.: C,-...-,.-., --J.'., CV r-i,, % lypsykauden cd -.; :5 r-: cd cd cd -,,,,,, o-3 u-3 t.: c; -r.g,r5,-i csi c N C- N,...d N N u-5 cd cd N C- N tuloksesta, N C. N C. N N,.... c, kt:sta %,--,,,--. c,. cc co cc iiiii. :,e -I- I H H+ I , --, c.,r, c. i,o c., % ci C; c; Ci I C; ci ci `'<'-'''.`-+.. I I + co co i.-- -, -l< r-- CO -e- I.,, % kt:sta,- co,-. -,, GNI.4 C7 G,j,.,. J., lill +--LI, CO C GO j.777 C 7 J -7t -,t C,',' C-7 I I I I I kg "J`I CO `,. Jct.,- I I I+++ I+ Ty tt äre t Ty t är ten em ät Tuotanto o -g -l= o, :.,.: '4 o - 2 F g -.. poikkeama kt:sta % % poikkeama % kt:sta kg t poikkeama kt:sta %,5, % maitoa o - 2 '',. Nim i Poikkeama % kt:sta kg i Palmikki Paiste Hiili ± Mesikki 3343 Helium Malli 6254 Silteri Siro Tuisku Turva II I. S. K. 53 Ripan tyttäret. Mainio Muni 6243 Mainio Palmu Muisto Palmu Pirjo Leisku +. R iippa, Lilla 456 Leisku '4.i Lempi Laina Lystikki 92- Lailla ± Ilona Ilona Liinu Ilta Lnikku Lilja Lahja Maatikki Piltti Mahti Kaima Luonto ± Kaima Kainu Kauno Nassi Nyyrikki kpilas i - Assi \Tappoi 9 -= Noketti ,

133 4 4 "] 'dcdcr.; C..7 CC CD I. Il,.4 cidddc3dddcid '' Oc; Ci.4, g;:, 4 4 dddddddddd C; kr,..-t C,, C,, 4 L--,--OC:;OO]ld,- b:cc) dr; Gq Cq CC Cq ++I+IIIII+ II r-cc GO Cq C7 Cq E"- r. CZ,t OGSI.rCqC7GVU7 CO 7 7. CC.- CO r- CC CO,Ln -. 4 co r- 76, i Cq CC. r-cc tt-3 r- CO 4 C' ClCC CCC- r ddc;ddodd + +I+ +I., I r- Cq I c i cci c cs C I 7, CO CC r- inr. I,t, CODU., CO CV OO CO CM U-D - I I I +++ '+i+ I +,-. r --r,,,--. r.,., -,s... --r,,,-.,.,-,.-r.,,,,,,--. -,--, o d cr; c; d d d c; d d d o d d HI-H+I+ I-H H I + r. c,]. c. <I., r, rt, Cl r-t, y-i.-..,g '''', -';,g -;...( - ' "';..;-,, ",g,g -;,g,g C.' cl.., '.,g ''''; -3. cg,;,i'., -,g.d,-; `4; -3 '; 9 Cq C,. c- n c.), c-s. t-- 4 cl nr,..., Co. C, CV CO - c; + i I I I F - G.,..,7,-C7 r r-,- C7 F. - C, to... CO rn < in r.,777 C... U7 o- cb o 3 Cs"J,I, y--i r- r- Cq CO C.-CM n 3 CD, CDCM,, C, n.- CO CC Cn CD C.-...,t co U7 Ci7-4, GO m C V C., Cf) CM On.C.,,f -.',t MC.,CCC. CD CS. CO C.-,faCC.CinCDC.- CO CD C-, CM Gq C. CC Cr, r, CM, Cs CM r. Cq Cq Cq CV Cq ricq CM ri r. r. r. r. -,, r. Cq -4C, r. r. C. CM r,t CD 77. c., C MCI CM r. GO r. ON GV GV 4 C 4,. G \ I )'] I '] '] Cq ']4 r. )'] '] C r- 44 O O O.),M I IRI I I I I IG I2 VGVCq. /.T..C CMC. r r C O ', CMCMCM I I I qmr I r. C MMMCC )M) 4444' C I I I I I -.: C I R I CC C7 CD 7 CO C.- I "- I r- I r- r. IIIIIII ed,2, R r Cq - r r--. I r. CM I CM \ I,. CD CD Cr, CM CO r.. r. -.6, r. CD CD C., 6, 6, 6, CS,.n C., Cr, Cr, CO CI., Cr, CD «, n CC..N CM, r.. r. ta< CM CM CM CM r. C. CV CM C,IGV r.r-i r, r. 7- r.r. r. r.r. r. r. Cq r. r-i WO,CC,C7,C,C. Cr, Cr, n en CO., C., Cr', CS, Cr, C., C-, Cr, CC - r.,, r, r. r. r. r. r. r. r. r. r. r4 r, r ul. m C7 7 "- CO CD 7- :,e) gg CO GC\I GO ri r- r- 5 ce 44 I. L >,,*- _7,' 4 I dc3dddd CCCC CC odd ocidddddd ++++-H HI. r,, eg G, 4 4 r, r, 5 4 'Y) - '." I C--- C \- if's irj C3 d - C; crc:csi cq c l Cq CO CO CV I + I ++++ I +- I CC -4 CO CO CO CO, CO CO r- CO C-3 Ce 4 Cq C7 CO GO U7. Cq C7 "- CC LO CCL7 /- LC7 CC " I 7 CC Cq 4 CO ri I Cq Cq CO 4 CC CV t.l7 CC 7 7 cl, GO CO O7 4 )444)74)]COGV ricqcq rirtriricvc~cv CO. U7 r- CO,S7 ".") I-- GO CO Cq r-i - r-7 Cq -, )44'] II III Ml,t - q7 CH CO 4.4 CC4 co CC L- rl r( c,",-4, Cq Cq Cq CM I (IHMII,C-4,U, d ",,, Cr),-(J Cr) ri CO Cr., CV r- O-O, C-J 6, Cr, O", CC CZ CC co c- co co CD C-» CC r- co r. CC r. CC r- CC CC -- Cr, Lt: r. - COO..'3 g4 g cn ;5, -,:J LC, CO CO ',I, C CC CD C, Cq. C I GO ".. ct w : "C!!F!:"! :

134 42 E i,., 5 ` kk:n tuotallt % lypsykauden tuloksesta ce, o 'Fi. -.4, 6. ce d. ce ce c -- -n; G'' oci os3 d d u-.3 dl c-: cci res d,d ee3 c.-i,r3 ed re3 G7 CD CO W V'. CD GDCD C.- CC CD c. CD C- I"- kt:sta % MM.c3 se cs, d,.e d es d i " i i d n cs c IIIIII "*' " " --' I I I " I I I I-...,-, c.: i i I i r-: on -,--i dg I I `-,-.., --'' % kt:sta m ced m,ds ce,--; +. II onr- u, I I.- CO V- -4 I o, kg C-,-- CO on on. Ty tt äre t Ty t är te n em ät Tuotanto Tuotanto d poikkeama -q n co CO Cq qo -3, t- co --3 d d c3 d d d c3 d d d c:3 d d d d d d d 5 kt:sta % d ,, -H + %, 3, -,i,,z e.., m o --- cq C. GO -3 - c.., 65 c.5-;,.-; -,.., tc5 -.3g q(-3.n., maitoa c, ct > maitoa o.: rä '9: p Ez Nimi.-, o... cd C,O o g.~... ki poikkeama % kt:sta kg poikkeama kt:sta %..- co t-. C t- C CO Co oc I,...i,..',ii...D dg :3 C-: -:5 ce ce ce c ie-s,-7c.jc,gc5 i-, en en e:, c5c.ic5,--ic. rn er5./. l +I+++ 4 i + -I- I + i i J +, + on CO.-4 GM C i ", -5:.. C. L'. cs n,_c cz CO GO CO,-4 63 GM 3.6 /2-3,ce "-,- c- Cs Cq ET: d.' c- c-,-- ce ce o dl Csu.'s,, c /--I C.- CO., M.,4,,CDMMV.-.-. CI) on,--,.,--.,--4 cm cm cm m -. Csi CrD,-. et") Cm cp Cq Cq Cq Cq Cq ;-. Cq Cn Cq 8-4,ffl '4- cm cm cm cm cm cm cm cm cm 47,', :,.. Cq CO COM CO CM cm Cm Cm cm ?,, CM,, I,, I Wi, I ',:: I,,..9 R I I C' '' cncn - i I on I cm m j m C Te co, I I,,cM Cm Cq Cm M. ce c\- i LI!,c2, i Ec4 2, I I 2: on Cb Cr, CD on cm,- cm,, cm t. C-,,, cm C% CM Cm CM.- on C4 cm,- CM Cm Cm CD,,, r,,, - Cm o o 3 CC cd cm on cm cm on 5,' cm., (,....I..,.-g -,--,--.,r r-i,--4-4, m : co co vi :. o,, r- cm,..._ c- r-.,,..,-...: --i co..'t 4 a, r-,-i o., I--,,-- '':.._..,,t, -., g,c-d S' co d,-,,,-, d,., z'cg c es :-, '',, --s,-, g '-',-.,.sl, -. cs o -_-_, -' - --;;. Z,-.: cs :-, cs g. c, e." -i:, d c3 E- Ci5. /- ; E,... '". '' '''. I I i -H - - +I I ++ +I Ci I [ I % poikkeama % kt:sta kg MM -i; d I t '}4 : -' ". 4 I -; '-' Cl CO I I IIIM (.3 ICS 65 C : " <44 '2'. CO C'. I di d, IIIIII -4 4, -j.,s g,d I,n Cm cm,,.e;:l C7' I. M M I I c on CM cm GM Cs Cs eq C, M on on M,,c4D M CM CM r- CM CM r-i CM I I I I I I I I I I I I I Cm Cm ri c.-i I cq,-- I CM I I I I I. 3-. C/O CC on on 3-. q- v-. /-,-- : C\,D on on CO,--I -n, c --, = /7- E '- -',.-W c) : -- - c ' :---, c ') re'3 -,..,--. :'..'..w - 2 c. - '-' '-' -,-... '-'

135 43 9 r-: 99 cri or3 c.c; r4 -J CD CO CO O eet ' e- cd 93c i r, I r, 9 : C; I ci " C I I I ;- I Ml 3 I I I 4 co o :-.: M C9 : I 9 i l, i Cki 9 -,-4 r- 9: 9 cl 63 Tiitu ksen ty ttär et..9.- I 9. C9 G I - CM I C ,: 74 ' -4 O I"-,r3 + A- IIII -,' -t c,-,. -4,- -; -; ; ; C; d; C: I -H+ I c,, -, -,,,, Cc cl -,.}I t---...,,g,i,..., CO 9 : M : cc:i ::..,: M,, cd,g O r: C; C, cd O ::--: c l ; o I r-, ro ce,-, r- o..., :3 --4 GO C- C CO -i GO CO 9 -* CO C. C -, r3 3 b.3 T-I CO., S. 9 9] 9 CM CO CO 9 CM,-- CO C.... 4,-; --i CM CM Cl CM 9 CM > C CM Cl C CM 2 9 C O. -.--i r,, CM -I CM CM C C CM Cl CM ' ' CM Cl C C C.- -4, it r-i > > r,,, - CM CM 9,-f 7-49 CO CO 93 O O O O O - -.-I r- - -;. 9 c.) + c CIC; K. 82 Toivon tyttäret. - ao C3 -E - + I,- Ce '$ r,.lt. `,J4 Crj L-- Le, r.. 7-,g Cr.` I I + -.6) - 'T e-: cn.-: :et -.: 9 i ce , m :::: 3.9 r >, 9 q j.4 r-ir-4 r, r,.. r, om c Q Cq C 8,-,!.5.,-- cq GM 9:. Gm,-, 5z e' 9 r-i ".. L'. C.,-I -,- CO jj', n ml 7- C.- :". -- "-I,-, CM CM r, CSD CO 63,,; O O O O I r,,-i /-,-,-,. : r- 7-4 e- 7- r-i E-... > - c,.,..,, - : P a å rzia?=,e73 E- 4 d, e se I... C:, :-, ,. - ''. '''. CO CO ''',} Cr) 7- r r- :9 4 [-9 CO C CO cq -4 crt e:-:.--- CO 9 'ī -' a3 -.. : 9 CO r- -9 <I<.-W cF, -;.-'.-b,!...., ;-W ;-W 3 9 g ;"" 3

136 I 44 I 5kk:ntuotanto. % lyps3kauden - - o- tuloksesta o.-, D -+, Cọ: 4 '. u.5 e 4.:., - u-3 C- CO CO CO C-- -3,. ' Erotus tytär emä ce cd m cd 4 o.., kt:sta % I I [ I I i. I % kt:sta kg III Hi I H I! i...,,.. me a,, H Ty t är ten em ät Tuotanto -.., c..5 2,3,.. maitoa, `. maitoa poikkeama kt:sta % o/c.. poikkeamå % kt:sta kg...,...,.r , E": 5 ' ' 4-, '.- 5 '4 poikkeama kt:sta % % poikkeama % kt:sta kg,-. o o,--, -f, --f., -- o.4 44 e-,,--i - + I ,--, o, o.., C, CD c.,-. t d,.- ce.--.3 C, se, c, r- -.,-, c,,-, o C. C'T d,-,,-. -,--..,.; -,-,.,.--,-, 4-- c; c;,5 )d (.5 r-j -.J ;-, o f - es 2 I I I I +++ I I fåt CO,-i -. CO CO - dt,,_cd co "'..., -. oo -4.-> co '3 C- cc -,t, cs, -5.,,( ---, >.,. /-I /-I,--.. GO.- CO..C-D C- CO -.-> C- -,-. o -, <)<. CO CD CCO.D Cl ne l- C- CD C-- C- CO C- CO C- -,;Z *-,- = - -,-I -I. I I..-I - /- -,.; -5d IIIIIIIII - ".' co co u-d o,--,--i -,--i c.c o u-d o c...c u-d o,_c o Ti -,-4 4 Ti.-- /-4 -I C.2 I I I t- ' '., -d4-3. "'' eq ' CO ,....'«T-I C..-J C)" (:). : '',-I -- v-i -,,,,--I CO -.. U5. /-. - CO. -, C CO -. CO 3,. C-!-- -5 '. '- C - ''',W :C. fo., Fj /3.,- 4 c3,2...,... C, ->. %,-,,-' i...w g..--.,-,.:c..--' :.:. ~ '-' C.3 c,. I I '"""- o o I++! Hii li - c3 7. C..- ',..,,,..o...,.. '-. H ec,...,..,,,..o,:z..,.-i-.,=, En,'=_ r,.,..,,,,,_,,-.., c''''' '. H H '''.`: -.[, <I< CO g, ', C.2!! CO c. "Ii 44 -I - n.4) I I I H i. 77,-, iiiiii,-i,,,_, co cr3 co cfc - 4-,.f-f -, > co,-,.,-,.,-f.... ->,_, -c,..,-d...,t.[, c...d. r-i CO CO c...:_-'n'4.,.,'... C C,., `, -,:' '"...,:,',..-..., c ,... >. y..-- C ^.. co C P... ;-.. '-',,,-, r 4 ' ' -,-- r g :4.4- r-,,,e. jo.:7,. ocso, `,Ll..<''' P, Fi o,l.,) -, o.--:...,.gn" Cu n.., c-, <cd

137 45 I. S. K. 98 Veitikka-Jussin tyttäret. 4.O '4'- I CD "44 '. /9 CD - 7- ICD 9 CO CO GNI 99 CO - ri I Vikun tyttäret. cri r- + d c3 CCI --J eri /9 I -- / CO + '4 44 CC I I / -4 TI I I rl CO Cl - eca P- 4 c4 V- V- V"- GO H + au C cs., c; d +-H I + I +++ t. -. cr3 N: 9-3 c5 oc5 ori l+ 9, GO C- 9 ".. tid»-- V- CO CO / 9 CO Cl I + CO 4 3, +++-H+++-H o -r o CCC cd rj.,]; cx I 4. I"- V.- V- Cl CO CO.9 c 4. a,i 9 / CO CO 9 CO.3, CO CO CO C.. CO 9 9. g w cm cm rl a) 7-4 C OC CD.9 7- co Cex, :4 - e'l-4 u34<a)..o 4-7 '4 4,4 d c3 cri ++ I + I +,4 '5 C: :. c3cr3 cri ±±± -4 TI 4 V-- O CO 9 9 CO 4- CO CO -. CO CO CO : I. S. K. 553 V ilkin tyttäret. CO 4, eri ori e-ri CD N r I I I I C. ri44444 / CO ut-j te C) / ri '- CO I I I I I I I + I r CU -- - C3 Cj C; C; cd I I ++-H ++-H 44'4 9 e, '4 '4 *, -,f; eri -et; -ef,, o cd ori , e_ri ori urier5ori c i»' + I I + I 44 9 C. CD CO 9 7- V- V- GO CO V- GO»-- GNI ri 9 CM 9 IFII CC /9 - I C-4.-ICI,-ICI 9 I c9 I ri - 7- ri 99 CO CC CO GO,9 rl ri CD CO, CCI.CD 9 C-- C9 w - CO rcd V- 9., c,- CO CO CM LCD CO CO 4 e *F3'73g'o9 I I I cf3 cri.9 CCI + CCCI CO CO 4 V-,-- I CO V V"- CO 9 CO 9-4 re.7---,,`4 ;4 I I I II, I..G4 C..5 7 ' - Cl CCI CD 7-- CO rl -, CI en - /-- rl :.. ' CD cd CC CCC4 - g g g g C).3,,

138 I 46 I Erotus tytiir emä -4. :.,., H. :._., - -. E 5 kk:n tuotanto ;:, lypsykauden tuloksesta Tuotanto Tuotanto -, c -,-, 9,-i -r;..-.' 9 e- -ct -- E-,-- E r- 9 C-. C.-,-.,--4 - C t- -, 7-, C.- I-- C.- C- C. ei kt:sta % I..ell,- I, n- I I I I I P P P P P P P >.. +I+ -H I + I ++++I I g? -H+ I % I cs. c". ". c'. P P P P P P P P P + I I ++ I I. c o., oo -J., I ''' '- I I I L.- C.: C: Oj cs % kt:sta eo eo, - ad,,,,,,g cd, od i! - 9 9,-,,-,-, + + I++..-." `-' -, maitoa kg ec oo 9 9 i i u -ct oc 9 co 9 oo e- 9 I c. co oo i uo...eri 9 9 co -3 -,- r-i.,-[, C-.,-- C I CC. CD -, C c, poikkeama,,,, -,l i '-,.-4 ce r, Cl CV Cl - T- Cl d 9 9 d 9 d E kt:sta % ei.li ii 2 OC C Csl -} -,} - '.'.' Cd,g ''"...' '' -.', -,... -' ed ed -.;,i;,t; -& c't 7-..,, - 4., I GO < L-- CO t- poikkeama cd " cz; 9: 9,e5 ed 9 -i 4 - % kt:sta -,, --I r I ca + l' +++ co 9 co _- -.,-,.--[..,, CO :3 <3 O i. C- CO CO -,t kg _ 8. R,,,- g..., -, 2 gs.'' -2 R 2 «') 2, -;,,.,_, cm,...-., c. cs, cr,, cm,--i GNI -,-.,- Cs. CM C l r-i, C CM 7-4 C Ce b- G, C,. C\I ",} 3 'CM,-i --,, CV CQ CCI \ <3 \\ C',I Cli CM Cl] <II, CNI Cl) Cl) CII, Gq GNI I, I I 2: I I c, c,,-( '4.,- cz C C.- I c., I.--,- I "",-,«D I I I I I. -4-5,- 9 c, g; eq,,,,,,,,c, cm I CO I -I cq, c.,g, GNI,,, Cg,-.. I i I III 2 I CG2 I I I I li E Cr CO (. a' CV :.- 7- CS.,... CS T'l TI Ti T4, V CS. C,.e., Cr.' CD C... CM C\I C\ C3 CD.. CO CS C\ CM C, C\ Cr, I I - CO C5. CZ Cr CD CO - -- r-i MC I r-i - ral Cil, : : Ci5. CC..., _ 8 c....- m. '..' i i c a., c. rn 7-, g.., -.- p3,.k.i.l 4.. g c, "-A,..,- rn,-4.,-,.,-- '- >- '=, >-...e es :--, - "F,' >-,-. o " Or-- E -I ;-.. p.. i_y ;LI -.. i_ KA.,,_-;. -p.,_..4,,,, poikkeama -,. Cs C CI Cs, T. eq Cq '-' cs' I I I > ktsta % ei ++,..., ii., '9. '. Cl I l - i- I -,- I I t- [..- I...,. Cd cri cd ed 3 c» I poikkeama ,r, -d, I I - TT TT % kt:sta Cl) CO maitoa f ++ kg i I I..,.-,, s-i. c:, i. c),. Cl] G.,.,_,,,. co r.--,_,.,-,,(--, c " i i co ce -eli -et co oo oo 9 9 en eo 9 CNI C C, Cg CM T-ICV GNI. C-.4- /-, I,'4,-4,-, -, I I I K 4, IIIM I CZ CD -,-I.--,- i C.C.,?.-, I I I I ' E' '.-4 - C C I ,-- --I - r-i 6-6: ,-I I , 4,-4 C (.. E._ c.3, > --. 4,44,W..-,,,,,, c.3,_4 4.,,.,... g C.) g Q '-' ;:"..-- :-.,,,..' ,W :es es -4,,, ;..,- ', b4 g.,, ', ,-- = r. :.. 4.4,.::.., -,-?,... rd 5.,5, :--.ba :., FA -d E-4,<- '4 = Z F- ' C.r.7 C] '-' Sei --"E r-; r-", r--!,! e_,

139 Siv.»» 3, r. 9, r. 32, r PAINO VIRHEITÄ. alh. on filosofiankanditaatti, t. o. filosofiankandidaatti. ylh.. on 67 tyttären, t. o. 33 tyttären.» on lypsykauden, t. o. lypsykuukauden. 32, r » on L. S. K. Ounaan, t. o. L. S. K. 82 Ounaan.» 46, r. 5» on %, t. o. 3.8 ± 5.9%.» 68, r. 6» on 8 jälkeläiseen, t. o. 9 jälkeläiseen. 97, r. L. S. K 726 Urhon tytärten maitomäärä on ± 7, t. o » 98, r. 4 L. S. K. 366 Matin 6 tyttären maidontuotanto on 3 38 kg, t. o. 7 tytärtä ja kg maitoa.» 99, r. 4 sarekkeessa tuotanto maitoa, + tai % k:sta on , t ±.6 ja» 99. r. 8 ed.ell. seuraava sareke ( (5' ) on ± 8.6, t. o. 6.5.» 37, r. 5 alh. on Liinu 33, t. o. Liinu 333.» 4, r. 3» on Nassi, t. o. Xarssi.

140