MaitoManagement Risteytysopas

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MaitoManagement 2020. Risteytysopas"

Transkriptio

1 Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen keskenään on harvinaisempaa. Risteyttämisen tavoitteena voi olla joko tuottaa taloudellisesti edullisia tuotantoeläimiä puhdasjalostuksen ohella tai siirtyä rodusta toiseen. Tavoitteena voi myös olla erilaisten ominaisuuksien yhdistäminen, joiden välinen geneettinen korrelaatio on epäsuotuisa. Suurissa karjatalousmaissa, kuten USA:ssa, Hollannissa ja Uudessa Seelannissa kiinnostus risteytystä kohtaan on kasvanut, koska holstein-rodun hedelmällisyys- ja terveysominaisuudet ovat voimakkaasti heikentyneet. Sukusiitos ja risteytys Sukusiitos ja risteytys ovat keskenään käänteiset ilmiöt. Molempia menetelmiä voidaan käyttää jalostuksen apuvälineinä. Jotta niistä saadaan tavoiteltu hyöty, on toiminta suunniteltava huolellisesti ja noudatettava valittua ohjelmaa. Sukusiitoksella tarkoitetaan sitä, että paritetaan keskenään sukua olevia yksilöitä. Sukusiitosta on käytetty yleisesti rodunjalostuksen alkutaipaleella, jolloin haluttiin rodun yksilöistä ulkonäöltään samankaltaisia. Sukusiitoksella saadaan eläinten perimä yhtenäistettyä: niille tulee samoista kantaeläimistä peräisin olevia geenejä. Tällöin rodusta tulee yhtenäinen etenkin helposti seurattavien ja voimakkaasti periytyvien ulkoisten merkkien osalta (väri, sarvellisuus), mutta muissakin ominaisuuksissa vaihtelu eläinten välillä vähenee. Sukusiitoksen kääntöpuoli aiheutuu samasta perimän kaventumisestakin kuin tavoitellut hyödyt. Mikäli rodussa on piileviä perinnöllisiä sairauksia, jotka ilmenevät vasta kun sama geeni on saatu isältä ja emältä, nämä tulevat esiin kun eläimiä paritetaan sukulaistensa kanssa. Jos koko rodun sukusiitosaste nousee, ilmenee heikentymistä etenkin elinvoimaominaisuuksissa, eli hedelmällisyys, terveys, vasikkakuolleisuus jne. Tätä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Syy on sama kuin perinnöllisten sairauksien ilmenemisessä, eli samasta alkulähteestä olevien geenien

2 yleistyminen. Elinvoimaominaisuuksiin vaikuttaa suuri joukko geenejä ja lisäksi ympäristötekijät, joten sukusiitoksesta aiheutuvat haitat eivät ole yhtä dramaattisia kuin perinnöllisten sairauksien kohdalla. Siksi sukusiitostaantuman vaikutukset ilmenevät vähitellen. Hyvä tietojen rekisteröinti hedelmällisyys- ja terveysominaisuuksista on erittäin tärkeää, jotta ominaisuuksien kehittymistä voidaan seurata. Holsteinilla ilmenevät ongelmat hedelmällisyys- ja terveysominaisuuksista johtuvat osittain geeniperimän kaventumisesta ja osittain siitä, että niillä on ristikkäinen perinnöllinen suhde tuotosominaisuuksiin: kun tuotosta jalostetaan yksipuolisesti, elinvoimaominaisuudet heikkenevät. Rodun johtavissa jalostusmaissa ei ole ollut kattavia järjestelmiä elinvoimaominaisuuksien seuraamiseksi ja jalostamiseksi. Risteytyksellä tavoitellaan käänteistä vaikutusta kuin sukusiitoksella. Risteytyselinvoima eli heteroosi tarkoittaa sitä, että jälkeläiset ovat ominaisuuksiltaan parempia kuin vanhempiensa keskiarvo. Risteyttämällä perimältään hyvin erilaisia yksilöitä keskenään muodostuu jälkeläiseen uudenlaisia geeniyhdistelmiä, jotka saavat aikaan joissakin ominaisuuksissa parempia tuloksia. Heteroosin vaikutukset eivät ole yhtä voimakkaita kaikissa ominaisuuksissa, ja vaikutus riippuu myös risteytettävistä roduista. Heteroosivaikutus on kertaluonteista, eli näkyy vain ensimmäisessä jälkeläispolvessa. Jos risteytysjälkeläisiä risteytetään edelleen keskenään, geenivaikutukset sekoittuvat eivätkä tuo enää lisähyötyä. Heteroosin ylläpitämiseksi risteytysohjelman tulee olla suunnitelmallinen. Yksinkertaisimmillaan pidetään puhdasjalostuksella yllä kahta rotua, joita risteytetään keskenään tuotantoeläinten tuottamiseksi. Kaikki risteytysjälkeläiset päätyvät teuraaksi, eikä niistä jätetä jälkeläisiä. Kolmen rodun risteytyksessä voidaan ensin tuottaa maidontuotantoon sopivia risteytysjälkeläisiä, jotka siemennetään liharodun sonnilla. Näistä syntyvät jälkeläiset päätyvät teuraskasvatukseen. Rotaatioristeytyksessä kierrätetään maitorotuja jatkuvana risteytysohjelmana. Risteytysjalostus on huomattavasti yleisempää jalostettaessa nopeasti lisääntyviä eläinlajeja, kuten siipikarja ja siat, kuin nautakarjan jalostuksessa. Sioilla ja siipikarjalla voidaan nopeasti tuottaa sukusiitettyjä linjoja, joita sopivasti risteyttämällä saadaan yhdistettyä varsinaisiin tuotantoeläimiin vanhempaislinjojen parhaat ominaisuudet, ja hyödytään vielä lisäksi heteroosivaikutuksesta.

3 Risteyttämistä voidaan käyttää myös rodun kehittämiseen. Tällöin ei haeta heteroosista saatavaa kertaluonteista hyötyä, vaan pyritään siirtämään hyviä geenejä rodusta toiseen. Toimintatavat risteytyksessä Tärkeitä asioita mietittäväksi kun suunnitellaan risteytyksen käyttöä jalostusmenetelmänä: Tutustu huolella erilaisiin risteytysohjelmiin. Mikä vaikutus sillä olisi karjaasi? Terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksiin risteytys vaikuttaa eniten. Jalostusarvoltaan huonot lehmät hiehot kannattaa ensisijaisesti suunnata risteytyskäyttöön. Parhaat eläimet kannattaa käyttää puhdasjalostuksessa! Rotujen ominaisuudet valitse käytettävät rodut siten, että ne täyttävät jalostustavoitteesi! Yksilöiden (sonnien) ominaisuudet käytettävien sonnien ominaisuudet ovat risteytyksessä yhtä tärkeitä kuin puhdasjalostuksessa. Valitse siis käytettävät sonnit oman karjasi jalostustavoitteiden mukaisesti. Risteytysvaikutus voi olla rotukohtaista, joten käytettävien rotujen järjestys on tärkeää risteytysohjelmassa. Karjan pitää olla kohtalaisen iso, jotta risteytysohjelman toteuttaminen on mahdollista. Riskit Jos risteytysohjelmassa käytettävien rotujen geneettinen taso heikkenee jossain tietyssä ominaisuudessa, se vaikuttaa epäedullisesti myös risteytyseläimiin ja niiden ominaisuuksiin. Risteytyksissä voivat puhtaille roduille tyypilliset geeniyhdistelmät kadota. Jalostusarvojen ennustaminen risteytyseläimille on vaikeampaa ja epätarkempaa kuin puhdasrotuisilla heteroosihyödyn vuoksi. Heteroosivaikutus otetaan kuitenkin jalostusarvostelussa huomioon.

4 Eläinten markkina-arvo laskee, koska risteytyseläinten hinnat ovat alhaisempia kuin puhdasrotuisten. Esimerkkejä risteytysohjelmista Suomalainen maito-lihaohjelma Tilakohtainen maito-lihaohjelma on suomalainen sovellus lypsyrotujen jalostusohjelmasta. Ideana on suunnitella tulevien vasikoiden määrää ja käyttö jo siemennyksiä suunniteltaessa. Tavoitteena on lypsyrotujen jalostettavien ominaisuuksien kehittäminen karjakohtaisesti sekä samalla tehostaa naudanlihan tuotantoa liharoturisteytysten avulla. Karjan parhaimmille yksilöille valitaan siemennyssonni oman rotunsa sonneista. Heikoimmille yksilöille käytetään liharotuisten sonnien siementä ja siten niiden jälkeläiset ohjautuvat suoraan lihantuotantoon. Lisätietoja: Esimerkki maito-lihaohjelman mukaisesta eläinten ryhmäjaosta FabaJasu-ohjelmassa: Eläinten käyttöryhmät Karjan lehmät kpl osuus NTM Valiosonni 21 31,3% 9,5 Nuorsonni 22 32,8% 3,8 Lihasonni 9 13,4% -1,7 Sonninemä 1 1,5% 17 GenVikPLUS 1420,9% 14,8 Yhteensä 67 7,4 Pohjoismaiset risteytysohjelmat

5 SRB x Holstein-lehmä ProCROSS ProCROSS-risteytysohjelmassa käytetään rotaatio- eli kiertoristeytysmenetelmää holstein-, SRB- (Ruotsin punainen) ja montbeliarde-rotujen kesken. Rotujen ominaisuudet täydentävät hyvin toisiaan ja esimerkiksi Amerikassa tällä ohjelmalla on saatu parhaat tulokset. Rotaatioristeytyksessä voidaan käyttää SRB:n tilalla ayrshireä ja montbeliarden tilalla jotain muuta tilan olosuhteisiin sopivaa maitorotua.

6 Combi-Cross Combi-Cross -ohjelma on yhdistelmä puhdasjalostuksesta ja risteytyksien käytöstä. Osa karjasta (parhaat lehmät) pidetään puhdasrotuisina ja heikompi osa lehmistä siemennetään erirotuisella sonnilla. Combi-Cross ohjelmassa voidaan käyttää risteytyksissä kahta tai kolmea maitorotua, joiden jälkeen käytetään liharotuista sonnia ns. pääterotuna. Lisätietoja: USA:laisia risteytysohjelmia USA:ssa on käytössä useitakin risteytysohjelmia, joissa rotuina vuorottelevat Holstein, SRB/NRF ja montbeliarde. Ohjelmat ovat tyypillisiä rotaatioristeytysohjelmia, joissa eri rotuja vuorotellaan keskenään heteroosihyödyn säilyttämiseksi. Syynä risteytysten suosioon USA:ssa on holsteinin heikentynyt terveys ja hedelmällisyys, joita parannetaan risteytyksiä käyttämällä.

7 Holstein x Montbeliarde-lehmä USA:sta Esimerkkejä ja lisätietoja:

} Vastinkromosomit. Jalostusta selkokielellä. Miten niin voidaan jalostaa?

} Vastinkromosomit. Jalostusta selkokielellä. Miten niin voidaan jalostaa? Jalostusta selkokielellä Vuokatin jalostuskurssi 2015 Pirkko Taurén Miten niin voidaan jalostaa? Eri yksilöiden välillä on eroja Sukulaiset muistuttavat enemmän toisiaan kuin yksilöt keskimäärin Geenit

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa. Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

Kaasu pohjaan risteytyksillä

Kaasu pohjaan risteytyksillä Pia Parikka Kaasu pohjaan risteytyksillä Suomessa on loistava valikoima erityyppisiä lammasrotuja, joita yhdistelemällä voidaan luoda vaativaankin makuun sopivia tuotantoeläimiä. Heteroosin avulla myös

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS Esitys on tehty vahvasti nautanäkökulmasta: Naudanjalostus on suurelta osin ollut hyvin järkiperäistä ja vailla tunteita, vain päämäärä on ollut tärkeä

Lisätiedot

OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA

OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA MMT Markku Saastamoinen MTT Hevostalous Ypäjä Saksanpaimenkoiraliiton kasvattajapäivät Tampere 10.10.2010 hevosjalostus = menetelmät, joilla kehitetään hevoskantaa

Lisätiedot

Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka

Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka Esa Mäntysaari Professori, Biometrinen Genetiikka Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Maa- ja elintarviketalouden tutkimus MTT Tänään: Eläinjalostus eristyisesti

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi

Lisätiedot

Jalostuksen sähköinen oppimateriaali

Jalostuksen sähköinen oppimateriaali Elina Junikka & Taru Hietakangas Jalostuksen sähköinen oppimateriaali Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Elintarvike ja maatalous, Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 2(30) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Uutisia - NAVin rutiiniarvostelu 2. toukokuuta 2013

Uutisia - NAVin rutiiniarvostelu 2. toukokuuta 2013 Uutisia - NAVin rutiiniarvostelu 2. toukokuuta 2013 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 2. helmikuuta 2012

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 2. helmikuuta 2012 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 2. helmikuuta 2012 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 14. elokuuta 2012

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 14. elokuuta 2012 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 14. elokuuta 2012 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

Eläinjalostus. Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet.

Eläinjalostus. Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet. Eläinjalostus Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet. Jalostettavat ominaisuudet usein kvantitatiivisia. (usean geenin aiheuttamia)

Lisätiedot

Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet

Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Maarit Hyrkäs 2), Hilkka Kämäräinen 3) ja Risto Kauppinen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Periytyvyys ja sen matematiikka

Periytyvyys ja sen matematiikka Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07 Pvm Dnro 13.11.2007 2654/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2007 alkaen Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4 Vastaavat EY-säädökset

Lisätiedot

Oriin vaikutus tamman tiinehtymiseen

Oriin vaikutus tamman tiinehtymiseen Oriin vaikutus tamman tiinehtymiseen Jenni Sairanen Helsingin Yliopisto, Kotieläintieteen laitos. Jenni.Sairanen@helsinki.fi Esityksen pohjana väitöstutkimukseni osat: Sukusiitoksen ja muiden geneettisten

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 1. marraskuuta 2016

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 1. marraskuuta 2016 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 1. marraskuuta 2016 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille

Lisätiedot

määrittää siemennysajankohdan oikea-aikaisesti suhteessa määrittäminen

määrittää siemennysajankohdan oikea-aikaisesti suhteessa määrittäminen 3.15 Tuotantoeläinten tilasiemennys Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit osaa kehittää eläinainesta jalostuksen avulla määrittää siemennysajankohdan siementää tuotantoeläimiä huolehtia

Lisätiedot

Miten? 20.3.2015. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys.

Miten? 20.3.2015. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina Jukka Pösö Faba/NAV Terveysjalostus on haastavaa Terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksien periytymisasteet ovat alhaisia Erot eläinten välillä

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05. 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05. 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05 Pvm Dnro 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa Kotieläinten jalostusaineksen polveutumistodistuksista

Lisätiedot

2.1 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen

2.1 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen 2 TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen 2.2 Tutkinnon osat muodostuu yhdestä pakollisesta ja kahdesta valinnaisesta

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat

Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat Navetan täyttöopas Lypsykarjan eläinmäärän lisääminen isojen tuotantorakennusten rakentamisen ja navettainvestointien koon kasvun myötä on muuttunut. Tämänhetkisissä investoinneissa karjamäärä voi kaksin-

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 45/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015. 45/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2015 45/2015 Valtioneuvoston asetus eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa Annettu Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2015 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

LYPSYKARJARISTEYTYSTEN TUOTOSOMINAISUUKSIEN HETEROOSIVAIKUTUKSET

LYPSYKARJARISTEYTYSTEN TUOTOSOMINAISUUKSIEN HETEROOSIVAIKUTUKSET LYPSYKARJARISTEYTYSTEN TUOTOSOMINAISUUKSIEN HETEROOSIVAIKUTUKSET Kotieläinten jalostustiede Pro gradu tutkielma Marika Lehtinen Kesäkuu 2009 Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkoituksena oli tutkia suomalaisen

Lisätiedot

Tuotantoeläinten jalostuksen työkaluja

Tuotantoeläinten jalostuksen työkaluja Tuotantoeläinten jalostuksen työkaluja Hämäläinen, Tuomo 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Tuotantoeläinten jalostuksen työkaluja Tuomo Hämäläinen Maaseutuelinkeinot Opinnäytetyö 13. 11.

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa

Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Innolla mukaan Loppukasvatustilojen koulutuspäivä Ylivieska 24.11.2011 Kuopio 14.12.2011 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Lisätiedot

INTERBULL - jalostusarvot

INTERBULL - jalostusarvot Huhtikuu 2016 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: 1. Tuotos 2. Rakenne 3. Solut ja utareterveys 4. Kestävyys 5. Poikimaominaisuudet 6. Hedelmällisyys 7. Lypsettävyys ja luonne 8. NTM 9. Muutoksia edellisen

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

NAV-jalostusarvojen julkaisu - Laskenta-aineisto ja julkaisukriteerit

NAV-jalostusarvojen julkaisu - Laskenta-aineisto ja julkaisukriteerit NAV-jalostusarvojen julkaisu - Laskenta-aineisto ja julkaisukriteerit Esitellään million eri eläinryhmät saavat julkaisukelpoiset NAVjalostusarvot 3 ryhmää: Ryhmä 1 Kaikki ks-sonnit, joiden jalostusarvojen

Lisätiedot

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke Satu Raussi, FT, johtava asiantuntija Tiina Kauppinen, FT, erityisasiantuntija www.eläintieto.fi

Lisätiedot

Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen

Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen Ruosteenkestävät ja lyhytkortiset vehnälajikkeet...toivat "vihreän kumouksen" vehnän viljelyyn 60-luvulla: Peltonen-Sainio P. Vihreä vallankumous,

Lisätiedot

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay Lihakarjan jalostusta mualimalla Katri Strohecker Finn Beef Ay Jalostajan tavoite! Jalostajan tärkein tavoite on parantaa eläinaineksen geneettistä (perinnöllistä) tasoa siten, että koko naudanlihatuotantosektori

Lisätiedot

INTERBULL - jalostusarvot

INTERBULL - jalostusarvot Huhtikuu 2015 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: 1. Tuotos 2. Rakenne 3. Solut ja utareterveys 4. Kestävyys 5. Poikimaominaisuudet 6. Hedelmällisyys 7. Lypsettävyys ja luonne 8. NTM 9. Muutoksia edellisen

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta 19.10.2016 Metsätieteen päivä Outi Savolainen, Oulun yliopisto, Genetiikan ja fysiologian tutkimusyksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0

Lisätiedot

Essi Nikula. Genominen valinta mukaan sonnivalintaan

Essi Nikula. Genominen valinta mukaan sonnivalintaan Essi Nikula Genominen valinta mukaan sonnivalintaan Opinnäytetyö Syksy 2009 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseutuelinkeinojen Koulutusohjelma Kotieläintuotanto SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön

Lisätiedot

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistyksen asiantuntijatiedon ketju Ravitsemus & gastronomia Maidon laatu Ympäristöasiat

Lisätiedot

INTERBULL - jalostusarvot

INTERBULL - jalostusarvot Elokuu 2017 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: Kansainväliset Interbull-jalostusarvot on julkaistu seuraaville roduille ja ominaisuuksille 8.8.2017: Jälkeläisarvostellut sonnit: Tuotos Rakenne Utareterveys

Lisätiedot

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä 04.07.2002 MMM Katariina Mäki Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede Lonkka- ja kyynärniveldysplasian

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut 11.08.2015 SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomalainen ratsuponi (SRP) Suomalainen ratsuponi on SRP kantakirjaan ensirekisteröity ratsuponi, joka polveutuu

Lisätiedot

Vastutuskykyistä Genetiikkaa. Ainoa yritys, joka tarjoaa parempaa vastustuskykyä periyttävää genetiikkaa

Vastutuskykyistä Genetiikkaa. Ainoa yritys, joka tarjoaa parempaa vastustuskykyä periyttävää genetiikkaa Vastutuskykyistä Genetiikkaa Ainoa yritys, joka tarjoaa parempaa vastustuskykyä periyttävää genetiikkaa 1 Dr. Bonnie Mallard Yli 100 tieteellistä julkaisua Department of Pathobiology, University of Guelph

Lisätiedot

INTERBULL - jalostusarvot

INTERBULL - jalostusarvot Huhtikuu 2017 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: 1. Tuotos 2. Rakenne 3. Solut ja utareterveys 4. Kestävyys 5. Poikimaominaisuudet 6. Hedelmällisyys 7. Lypsettävyys ja luonne 8. NTM 9. Muutoksia edellisen

Lisätiedot

Liharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa

Liharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa MTT:n selvityksiä 68 Liharotusiemennykset osana lypsylehmien uudistusstrategiaa Arto Huuskonen, Arto Rantakangas, Janne Kokkonen, Risto Kauppinen, Petri Kainulainen, Heli Lindeberg ja Pirjo Suhonen Kotieläintuotanto

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Elisa Ikonen. Perinnöllisesti nupo lypsykarja - Kiinnostaako nupous karjanomistajia

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Elisa Ikonen. Perinnöllisesti nupo lypsykarja - Kiinnostaako nupous karjanomistajia KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Elisa Ikonen Perinnöllisesti nupo lypsykarja - Kiinnostaako nupous karjanomistajia Opinnäytetyö Huhtikuu 2016 OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu 2016

Lisätiedot

EU:n nautaela inpalkkiot

EU:n nautaela inpalkkiot EU:n nautaela inpalkkiot 1 EU:n nautaeläinpalkkion hakeminen Kaikkien tuen hakijoiden tulee palauttaa osallistumisilmoitus EU:n nautaeläinpalkkiojärjestelmiin vuonna 2015. EU:n nautaeläinpalkkioita haetaan

Lisätiedot

Raisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN

Raisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Kaikki Saksan tilat eivät kasvata liikevaihtoaan lehmämäärää lisäämällä. Diers-Hofin tilalla on 300 lehmää, joiden maidosta kolmannes

Lisätiedot

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin?

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Katariina Mäki 2008 Artikkeli pohjautuu tanskalaisten kotieläintieteilijöiden Kristensenin ja Sørensenin tekemään katsaukseen sukusiitoksesta. He ovat yhdistelleet

Lisätiedot

KOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen helmikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.

KOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen helmikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015. KOTIELÄINTUET 2015 Lähde: Mavi, MMM 11.3.2015 Muutoksia vuodelle 2015 Kotieläintilan korotukset: Ympäristökorvausjärjestelmässä ei kotieläintilan määritelmää LHK:ssa kotieläintiloille 60 /ha lisä; eläintiheydessä

Lisätiedot

1. Muutoksia edelliseen (huhtikuu 2014) arvostelun jälkeen:

1. Muutoksia edelliseen (huhtikuu 2014) arvostelun jälkeen: Elokuu 2014 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: 1. Muutokset edelliseen arvosteluun verrattuna 2. Tuotos 3. Rakenne 4. Solut ja utareterveys 5. Kestävyys 6. Poikimaominaisuudet 7. Hedelmällisyys 8. Lypsettävyys

Lisätiedot

faba helmikuu 2014 1

faba helmikuu 2014 1 faba helmikuu 2014 1 faba helmikuu 2014 1 helmiä tulossa Terhi Valkama. kuva: Juha Tanhua. faba FABAN JÄSeNlehTi Faba osk Pl 95 (korpikyläntie 77) 15871 hollola Puh. 020 747 2020 Fax 040 381 2284 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Mitä geenitestin tulos kertoo?

Mitä geenitestin tulos kertoo? 3.8.2011 Mitä geenitestin tulos kertoo? InnoNauta Kehitys Tutkija Maiju Pesonen, MTT Ruukki Geenitestin tulos voi olla mahdollisuuksien työväline Eläimen geenitestin tulokset esitetään alla olevalla tuloskortilla.

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Lineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit. Jukka Pösö Faba Jalostus

Lineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit. Jukka Pösö Faba Jalostus Lineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit Jukka Pösö Faba Jalostus Lineaarinen rakennearvostelu arvostellaan rakennetta/liikkumista yksityiskohtaisesti esimerkkejä: korkeus jalka-asennot: vuohinen

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Risteytysvaikutus sikojen tuotanto-ominaisuuksissa

Risteytysvaikutus sikojen tuotanto-ominaisuuksissa KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 69 Risteytysvaikutus sikojen tuotanto-ominaisuuksissa Marja-Liisa Sevön-Aimonen Kotieläinten jalostustieteen laitos Helsinki 1985 Julkaisijat: Kotieläinten jalostustieteen

Lisätiedot

INTERBULL - jalostusarvot

INTERBULL - jalostusarvot Elokuu 2015 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: 1. Tuotos 2. Rakenne 3. Solut ja utareterveys 4. Kestävyys 5. Poikimaominaisuudet 6. Hedelmällisyys 7. Lypsettävyys ja luonne 8. NTM 9. Muutoksia edellisen

Lisätiedot

Suomenhevosen geneettisen vaihtelun arviointi sukupuutiedoista

Suomenhevosen geneettisen vaihtelun arviointi sukupuutiedoista Jalostuspäivät 10.2.2016 Suomenhevosen geneettisen vaihtelun arviointi sukupuutiedoista Asko Mäki Tanila Helsingin yliopisto Jalostuspäivät AMT 2016 1 Sillon tlee hyvä vuas, kom pyhämiäste ja joulun välill

Lisätiedot

www LEHTI A.angus.fi NGUSN 2007

www LEHTI A.angus.fi NGUSN 2007 ANGUS LEHTI 2007 www.angus.fi Nurmenviljelyyn huippukoneet Agrimarketista Angus monien mahdollisuuksien rotu Kädessäsi on Suomen Angusyhdistys ry:n vuosittain julkaisema Angus-lehti. Lehden tavoitteena

Lisätiedot

1. Muutokset edelliseen (elokuu 2013) arvosteluun verrattuna:

1. Muutokset edelliseen (elokuu 2013) arvosteluun verrattuna: Joulukuu 2013 INTERBULL - indeksit Sisältö: 1. Muutokset edelliseen arvosteluun verrattuna 2. Tuotos 3. Rakenne 4. Solut ja utareterveys 5. Kestävyys 6. Poikimaominaisuudet 7. Hedelmällisyys 8. Lypsettävyys

Lisätiedot

Liharotusiemennysten käytön tehostaminen lypsykarjatiloilla

Liharotusiemennysten käytön tehostaminen lypsykarjatiloilla Maria Mannila Liharotusiemennysten käytön tehostaminen lypsykarjatiloilla Opinnäytetyö Kevät 2017 SeAMK Elintarvike ja maatalous Agrologi (AMK) 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

LSK-populaation sukulaisuusrakenteen tervehdyttäminen. Terhi Vahlsten, Faba osk. Katarina Hägg ja Seppo Niskanen, Viking Genetics

LSK-populaation sukulaisuusrakenteen tervehdyttäminen. Terhi Vahlsten, Faba osk. Katarina Hägg ja Seppo Niskanen, Viking Genetics LSK-populaation sukulaisuusrakenteen tervehdyttäminen Terhi Vahlsten, Faba osk. Katarina Hägg ja Seppo Niskanen, Viking Genetics Aiheita: LSK-populaation nykytila Suunnitelma Suunnitelman toteutus Suunnitelman

Lisätiedot

Lihantuotantokokeiclan tuloksia

Lihantuotantokokeiclan tuloksia KOTLÄINUALOSTUKSEN TIEDOTE I'40 12 Lihantuotantokokeiclan tuloksia HI I k ka Ruohomaki Kotielthinjalost 133 la I t os Vantaa 1976 Julkaisijat: Kotieläinten jalostustieteen laitos, Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

Johdanto. Toivottavasti sinulla on työssäsi iloa ja hyötyä tästä materiaalista. Toivotamme menestystä siitostyöhön! Torp Frys AB Bjarne Snellman

Johdanto. Toivottavasti sinulla on työssäsi iloa ja hyötyä tästä materiaalista. Toivotamme menestystä siitostyöhön! Torp Frys AB Bjarne Snellman Torp FPP 2015 Johdanto Minkintuotannolla on Suomessa edessään suuria haasteita. Yksi suurimpia on se, että olemme jääneet nahkojen kokokehityksessä jälkeen pohjoismaisista naapurimaistamme. Sen vuoksi

Lisätiedot

Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn

Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn Matti Haapanen Rauduskoivun siemenviljelykset perustettiin syyskuussa 2014 kahdelle paikkakunnalle Patama / Siemen Forelia Hausjärvi

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan

Lisätiedot

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja. Rakennearvostelu perustuu

Lisätiedot

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Katariina Mäki 17.2.2009 Suomen Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan lisättiin alkuvuodesta mukaan 11 uutta rotua: bordercollie, bullmastiffi, chow chow,

Lisätiedot

Jalostuspäivä Biotalouden keskuksen auditoriossa - Aiheena lypsykarjan jalostus

Jalostuspäivä Biotalouden keskuksen auditoriossa - Aiheena lypsykarjan jalostus KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Minna Surakka ja Riikka Ähkönen Jalostuspäivä Biotalouden keskuksen auditoriossa - Aiheena lypsykarjan jalostus Opinnäytetyö Huhtikuu 2013

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat

Lisätiedot

Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa

Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa Eero Lukkari Populaatiogenetiikassa eläinpopulaatio tarkoittaa joukkoa, jossa mitkä tahansa uros ja naaras voivat lisääntyä keskenään. Evoluutio tarkoittaa

Lisätiedot

Kansainväliset interbull-indeksit on julkaistu seuraaville ominaisuuksille :

Kansainväliset interbull-indeksit on julkaistu seuraaville ominaisuuksille : Elokuu 2013 INTERBULL - indeksit Kansainväliset interbull-indeksit on julkaistu seuraaville ominaisuuksille 13.8.2013: Ominaisuus(ryhmä): Tuotos Rakenne Utareterveys Kestävyys Poikimaominaisuudet Hedelmällisyys

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Jalostus ja lisääntyminen vaikuttavina tekijöinä lihanaudan tuotannossa

Jalostus ja lisääntyminen vaikuttavina tekijöinä lihanaudan tuotannossa KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 48 Jalostus ja lisääntyminen vaikuttavina tekijöinä lihanaudan tuotannossa Kalle Maijala Kotieläinjalostuslaitos Helsinki 1981 Julkaisijat: Kotieläinten jalostustieteen

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Ploidisuus atsaleojen risteyttämisessä Kristian Theqvist / 10.5.2012

Ploidisuus atsaleojen risteyttämisessä Kristian Theqvist / 10.5.2012 Ploidisuus atsaleojen risteyttämisessä Kristian Theqvist / 10.5.2012 Kromosomiluku ja polyploidia Kullakin lajilla on sille ominainen parillinen määrä kromosomeja. Toinen kromosomiparista on peritty äidiltä

Lisätiedot

Ayrshire- ja friisiläislehmien elopainon perinnölliset tunnusluvut ja yhteydet maidontuotanto-ominaisuuksiin

Ayrshire- ja friisiläislehmien elopainon perinnölliset tunnusluvut ja yhteydet maidontuotanto-ominaisuuksiin KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE No 96 Ayrshire- ja friisiläislehmien elopainon perinnölliset tunnusluvut ja yhteydet maidontuotanto-ominaisuuksiin Hilppa Hietanen Helsingin Yliopisto Kotieläinten jalostustieteen

Lisätiedot

Eläintuet 2015-2019. Puttonen Markku ProAgria Etelä-Suomi Tampere 23.3.2015

Eläintuet 2015-2019. Puttonen Markku ProAgria Etelä-Suomi Tampere 23.3.2015 Eläintuet 2015-2019 Yleistä: kansalliset + eu:n tuet - Palauta lomake 184 (osallistuminen nautalammas- ja vuohieläinten tukijärjestelmään) tai täytä ilmoitus vipu-palvelussa viimeistään 30.4.2015 - Osallistuminen

Lisätiedot

Semex Swedenin asiakastyytyväisyys

Semex Swedenin asiakastyytyväisyys Semex Swedenin asiakastyytyväisyys Eevastiina Heikkinen Opinnäytetyö Agrologi (AMK) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala Luonnonvara- ja ympäristöala Koulutusohjelma Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot