Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Transkriptio

1 1 (5) Eduskunta Hallintovaliokunta viite: VNS 4/2014 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ta valtion henkilöstöpolitiikkaan keskittyvää asiantuntijalausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. JHL kiittää mahdollisuudesta ja lausuu valiokunnan esittämin rajauksin kunnioittavasti seuraavaa. Yleistä Valtioneuvoston julkisen talouden tasapainottamiseksi laatima suunnitelma vuosille kiristää edelleen valtion virastojen taloudellista asemaa. Uudet määrärahaleikkaukset ja palkkapoliittiset linjaukset yhdistettynä aiemman tuottavuusohjelman voimassa oleviin säästövelvoitteisiin johtavat monissa virastoissa henkilöstön vähentämiseen ja irtisanomisiin. Virastojen 0,5 prosentin määrärahaleikkaus (s.27) Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden nimissä päätökseen sisältyy virastojen toimintamenoihin vuosittain tehtävä 0,5 prosentin määrärahavähennys. Leikkaus muistuttaa kaavamaisuudessaan vanhan tuottavuusohjelman linjauksia. Koska virastojen toimintamenoista tyypillisesti noin 80 prosenttia on henkilöstömenoja, on tällä suora vaikutus virastojen palkanmaksukykyyn. Linjaus on paitsi henkilöstöpoliittisesti vaikeasti ratkaistava, sillä on negatiiviset seurauksensa myös virastojen palvelukykyyn ja toiminnan vaikuttavuuteen. Mielestämme puolustusvoimien jättäminen em. määrärahaleikkauksen ulkopuolelle on aiemmat mittavat leikkaukset ja puolustusvoimauudistuksen vaatimat resurssit huomioiden oikea päätös. Samanlaista arviointia tulisi JHL:n mielestä tehdä ainakin tullin ja rajavartiolaitoksen osalta, huomioiden itärajan liikenteen kasvutrendi ja resurssitarpeet. Toimitilamenojen indeksikorotusta vastaava lisäys (s.27) Positiivisena päätöksenä pidämme virastojen toimitilamenojen indeksikorotusta vastaavaa vuosittain tehtävää laskennallista lisäystä. Tilavuokrien nousu on

2 2 (5) syönyt toimintamenoja ja luonut painetta henkilöstökuluihin. Nyt luotu kompensaatiomalli poistanee tämän epäkohdan. Valtion palkkaliukuman rajoittaminen (s.28) Valtioneuvoston päätöksen muodossa toteutettava valtion palkkaliukuman rajoittaminen puuttuu mielestämme poikkeuksellisella ja paheksuttavalla tavalla työmarkkinaosapuolten sopimisoikeuteen. Tietojemme mukaan päätöksen pohjalta valtion työmarkkinalaitos antaa virastoille ohjeistuksen, joka vähintäänkin koettelee virastoissa voimassa olevien palkkausjärjestelmäsopimusten vakiintuneita tulkintoja ja soveltamislinjaa. Päätös tulee siten lisäämään riitatapauksia sekä tehtävän vaativuusarvioinnissa, että suorituksen arvioinnissa. Päätös myös kannustaa virastoja, sopimusten suinkin niin salliessa, laskemaan henkilöstön palkkoja sekä pidättäytymään tehtävien muuttamisesta siten, että se aiheuttaisi vaativuuden (palkan) nousua. Tämä ei mielestämme ole motivoivaa ja kannustavaa henkilöstöpolitiikkaa. Se ei myöskään ohjaa toiminnan kehittämistä oikeaan suuntaan. Valtionhallinto on kokenut ja kokee edelleen voimakasta rakennemuutosta, josta käsityksemme mukaan on johtunut se, että valtion keskiansiot ovat kehittyneet muita työmarkkinoita nopeammin. Valtio on voimakkaasti ulkoistanut ja vähentänyt alemman ansiotason tehtäviä, jolloin valtion keskiansiotaso on tilastollisesti noussut enemmän. Tämä ei kuitenkaan tarkoita jäljelle jääneen henkilöstön reaalista palkkauksen nousua. ELY-keskusten toimintamenosäästöt (s.28) Kehyspäätöksessä leikataan ELY-keskusten toimintamenomäärärahoja vuoteen 2018 mennessä yhteensä 11 miljoonaa euroa eli noin kuusi prosenttia nykyisestä tasosta. JHL pitää ELY-keskuksille kohdennettua lisäleikkausta virheenä. Tämän mittaluokan leikkauksia on mahdotonta toteuttaa vaarantamatta lakisääteisistä perustehtävistä suoriutumista. Henkilöstöpoliittisesti tämä tarkoittaa työ- ja elinkeinoministeriön oman arvion mukaan noin 200 henkilötyövuoden vähennystä vuoteen 2018 mennessä. Pidämme selvänä, ettei tällaista leikkausta mitenkään voida toteuttaa ilman irtisanomisia. ELY-keskuksilla ja TE-toimistoilla on keskeinen rooli elinkeino- ja työllisyyspolitiikan toteuttajana. Niiden tekeminen toimintakyvyttömäksi on vastoin hallituksen viestiä elvyttävästä talouspolitiikasta.

3 3 (5) Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (OM) (s.31) Rikosseuraamuslaitoksessa on vähennetty henkilöstöä kahden viimeisen vuoden aikana 127 henkilötyövuotta, vuodesta 2005 alkaen yhteensä 436 htv:tta. Vuoteen 2016 ulottuvaan 16 miljoonan euron sopeuttamissuunnitelmaan liittyen on vähennettävää vielä 100 htv:tta. Rikosseuraamuslaitos on arvioinut, että uusi kehyspäätös tietäisi vuoteen 2018 mennessä yhteensä n. 7 miljoonan euron lisäsäästöjä. Kaikki säästöt huomioiden nykyistä toiminnan tasoa ei voida pitää yllä, eikä saavuttaa asetettuja tulostavoitteita. Säästöjen toteuttaminen edellyttää radikaaleja rakennemuutoksia (tarkoittaa käytännössä laitoskannan supistamista), ellei vuokratasoon voida vaikuttaa. Tämäkin tietysti tapahtuu vain laitoksia lakkauttamalla tai sitten epätodennäköisemmällä vaihtoehdolla eli Senaatin tuottovaatimusta laskemalla (vuokria alentamalla). Rajavartiolaitoksen toimintamenot (SM) (s.32) Rajavartiolaitos on varautunut rajanylitysliikenteen nopean kasvun jatkumiseen lähitulevaisuudessa. Kaakkoisrajalla käynnissä olevat rajanylityspaikkojen kehittämishankkeet valmistuvat vaiheittain ja tehtäviin saadaan lisää henkilöstöresursseja. Samalla käyttöönotettava uusittu rajatarkastusmalli parantaa osaltaan myös rajanylityspaikkojen läpäisykykyä. Rajavartiolaitoksessa on käynnissä v 2017 asti ulottuva sopeuttamisohjelma, jonka tavoitteena on toimeenpanna Rajavartiolaitokselle asetetut säästövelvoitteet ja hallita kustannusten nousun vaikutukset. Kun edellä mainittuun sopeuttamisohjelmaan lisätään 0,5 prosentin määrärahavähennys, on lisäleikkaus Rajavartiolaitoksen kannalta merkittävä. Mielestämme tässä kansainvälisessä tilanteessa itärajan rajaturvallisuuden sekä kriisivalmiuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista säästäminen ei ole perusteltua. Suomenlahdella valmius merellisten turvallisuusuhkien hallintaan tulee ylläpitää hyvänä. Lisäksi 0,5 prosentin määrärahavähennys voi aiheuttaa sen, että suunniteltua lisähenkilöstöä rajanylityspaikoille ei pystytä kokonaisuudessaan rekrytoimaan. Tullin toimintamenot (VM) (s.33) Tullille osoitettu alkoholijuomien laittoman matkustajatuonnin valvontaan varattu 0,35 miljoonan euron määräraha on riittämätön. Se vastaa noin kuuden

4 4 (5) henkilötyövuoden panosta. Tulli on arvioinut tarpeeksi noin 20 henkilötyövuotta. Helsingin tullin poistuma oli vuonna 2013 samaiset kuusi henkilötyövuotta. Kaakkoisrajan liikennemäärien pitkänajan trendi on kasvava, riippumatta taloudellisista tai poliittisista suhdanteista. Vuosien suunnitelmassa linjatut lisäykset eivät tähän tarpeeseen riitä kun otetaan huomioon tullilla voimassa olevat aiemmat säästövelvoitteet ja uusi 0,5% tuottavuusvelvoite. Tullin kokonaissäästövaatimus on noin 7,6 miljoonaa euroa. Tullauksen kehittämiseen (sähköinen) laitos tarvitsisi 45 miljoonan euron määrärahan vuoden 2015 budjettiin, jotta laitos voi vastata kasvavaan tarpeeseen ja EU:n vaatimuksiin. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (Valtori) rahoitus (s.33) Valtion panostukset tietojärjestelmien kehittämiseen ovat tässäkin päätöksessä mittavat. Mielestämme panostus on sinällään oikeaan osunut, mutta olisi varottava yliarvioimasta hankkeiden säästövaikutuksia erityisesti lyhyellä aikavälillä. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (Valtori) rahoituspohja on mielestämme kestämätön erityisesti sen asiakasvirastojen kannalta. Sama ongelma koskee talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta (Palkeet). Keskukset keräävät rahoituksensa muilta virastoilta asiakasmaksuina ja erilaisten kustannustekijöiden nousua ei asiakkaille kompensoida. Tässä rahoitusmallissa siis pesii vastaava sisäisten kustannusten kasvun ongelma, joka juuri toimitilavuokrien osalta tässä päätöksessä poistettiin. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma (s. 42) JHL pitää vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) periaatteita hyvinä ja kannatettavina. Liitto on myös aktiivisesti mukana työn eri tasoilla. Ohjelman tulokset muuttuvat rahaksi nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen nähden liian hitaasti, jolloin hallinnonaloilla joudutaan osin romuttamaan hyvä ja kestävä valmistelu ja tekemään nopeita leikkauksia ja toiminnan alasajoja irtisanomisineen Tällöin on vaikeaa huolehtia esimerkiksi VATU-periaatteissa huomioidusta palvelukyvystä tai työhyvinvoinnista. Ohjelman seurantakohteiden osalta (s.43) on todettava, että tuottavuusohjelmassa keskeisenä seurantakohteena ollut henkilötyövuosien seuranta on noussut valitettavasti tälläkin hallituskaudella uudestaan mittariston kärkipäähän. Tämä ei toivoaksemme johda kalliisiin ulkoistamis- ja ostopalveluratkaisuihin, joista valtiolla on runsaasti huonoja kokemuksia.

5 5 (5) VATU-ohjelmalla on käsityksemme mukaan tähän asti ollut myönteinen vaikutus seurannassa oleviin työhyvinvointia kuvaaviin mittareihin. Esimerkiksi sairauspoissaolojen väheneminen kahdessa vuodessa keskimäärin 0,7 päivää merkitsee noin tuottavan työpäivän lisäystä. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Jarkko Eloranta puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toimialajohtaja Lisätietoja: neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch, ,