OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI

Transkriptio

1 OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI LOPPURAPORTTI Näkökulmia työttömien osallisuuteen Raportin kirjoittaja Anna Sorro

2 Osallistavan sosiaaliturvan pilotti Hankkeen tausta Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän kehittämään osallistavaa sosiaaliturvaa Osallistavan sosiaaliturvan kehittämisen tavoitteena on työikäisen väestön osallisuuden ja työllistämisedellytysten edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Toteutuessaan osallistava sosiaaliturva lisäisi työttömyyskorvauksen vastikkeellisuutta eli työttömyyskorvauksen saaminen tarkoittaisi työttömän kannalta lisää aktivointia ja osallistumista erilaiseen viranomaisen kanssa yhdessä sovittuun toimintaan kuten julkisen sektorin avustaviin tehtäviin, työpajatoimintaan, harrastusluonteiseen toimintaan tai kansalaisopiston kurssille. Osallistavaa sosiaaliturvaa pilotoimaan valittiin kuusi kuntaa: Loimaa, Paltamo, Rauma, Rovaniemi, Varkaus ja Äänekoski. Työryhmä pyrkii määrittelemään pilottikuntien kokemusten perusteella, mitä osallistumistoimenpiteet ovat, mitkä tahot voivat tarjota niitä, kenelle toimet käytännössä kohdentuvat ja mitä kannusteita sekä velvoitteita osallistavaan sosiaaliturvaan liittyy. Lisäksi työryhmä pohtii mm. sitä, mitä muutoksia osallistavan sosiaaliturvan toteutuminen vaatisi toimeentuloturvan, palvelujärjestelmän ja lainsäädännön näkökulmasta ja mitkä ovat uudistuksesta aiheutuneet kustannukset. Hankkeen tavoitteet ja toiminta Rovaniemellä osallistavaa sosiaaliturvaa kehitettiin kuntouttavan työtoiminnan sisällä. Tavoitteena oli pohtia yhdessä asiakkaiden kanssa, mitä kuntouttavan työtoiminnan pitäisi olla, jotta he kokisivat työtoiminnasta mahdollisimman paljon hyötyä ja viimein etenisivät kohti palkkatyön tekemisen mahdollisuuksia sekä mahdollisuutta elättää itsensä omillaan toimeentulevana aikuisena. Lisäksi pilotissa haluttiin herättää arvokeskustelua osallistavasta sosiaaliturvasta ja ottaa kantaa osallistavan sosiaaliturvan kehittämiseen. Pilotin ytimen muodosti kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista, pilotin kehittäjätyöntekijästä ja yliopiston palvelumuotoilun opiskelijasta koostuneen 9 hengen kehittäjäasiakasryhmän viikoittaiset kokoontumiset. Kokoontumisissa ideoitiin uudenlaisia toimintasisältöjä ja toteuttajia kuntouttavaan työtoimintaan, tehtiin ideointiin pohjautuvia toimintakokeiluja ja keskusteltiin osallistavan sosiaaliturvan kehittämistä. Pilotissa painottui tutkimuksellinen ote ja tiedonkeruu kehittäjäasiakkailta. Kehittäjäasiakkaat osallistuivat pilotin toimintaan osana kuntouttavaa työtoimintaa. He saivat osallistumisestaan kuntouttavaan työtoimintaan kuuluvan ylläpitokorvauksen ja lisäksi heille tarjottiin lounas. Kehittäjäasiakasryhmätoiminnan ohella pilotissa toteutettiin kysely muille kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Kyselyn avulla haluttiin saada kehittäjäasiakkaiden ideointia täydentävää tietoa esimerkiksi asiakkaiden elämänhallinnallisista tarpeista, motivoivista toimintamuodoista ja kuntouttavan työtoiminnan mielekkyydestä. Keskeiset tulokset Pilotti on tehnyt asiakasnäkökulmasta näkyväksi, minkälainen kuntouttavan työtoiminnan sisällön pitäisi olla, jotta se vie asiakasta eteenpäin. Kehittäjäasiakkaat korostivat, että työnomainen toiminta ja siihen yhdistyvä tiivis kuntoutusprosessin seuranta ja palautteen anto ovat ensisijaista oman kuntoutumisen kannalta. Kiinnostusta herättivät perinteinen työpajatyöskentely, mutta myös avustavat tehtävät kunnissa, järjestöissä ja yrityksissä, jolloin saisi tietotaitoa ja mahdollisuuden markkinoida itseä työnantajalle. Asiakkaat näkivät, että myös yleisemmin elämänhallintaa tukevia toimintavaihtoehtoja saisi olla enemmän. Kuntouttavan työtoiminnan alkuvaiheessa olisi hyvä olla elämänhallintaa tukevaa yksilö- ja ryhmätoimintaa asiakkaan tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan, mutta kuntouttavan työtoiminnan jakson edetessä työnomaisen toiminnan osuus olisi yhä vahvempi. Asiakkaita kiinnostivat esimerkiksi järjestöjen kursseille, harraste- ja virkistystoimintaan sekä vertaistukiryhmiin osallistuminen. Lisäksi kansalaisopistojen kurssit ja lyhyet koulutukset, joista saa konkreettista osaamista ja muodollisen pätevyyden johonkin asiaan, katsottiin mielekkäiksi toimintavaihtoehdoiksi. Myös liikunta on monelle voimaannuttava asia. Pilotissa ideoitiin ja selvitettiin mahdollisuutta saada työttömänä olleiden ihmisten käyttöön samanlainen liikunta- ja kulttuurietukortti kuin kaupungin työntekijöillä. Pilotin avulla on saatu ideoita osallistavan sosiaaliturvan kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaiden keskuudessa sai eniten kannatusta osallistava sosiaaliturva, joka toteutuisi mahdollisuutena, ei pakkona. Mahdollistavassa sosiaaliturvassa työttömyyskorvauksen vastikkeellisuutta ei lisättäisi, mutta osallistumiselle olisi luotu taloudellisia kannusteita. Työttömällä olisi mahdollisuus halutessaan tehdä avustavia töitä julkisella tai kolmannella sektorilla tai osallistua lyhyisiin koulutuksiin, jolloin hänelle maksettaisiin perustyöttömyysturvan päälle osallistumislisää tai niistä palkittaisiin esimerkiksi liikunta- ja kulttuurietukortilla. Alle 30- vuotiaat nuoret nähtiin kohderyhmänä, jonka kohdalla sosiaaliturvan saamiseen olisi hyvä liittyä tiukempia velvoitteita. Kehittäjäasiakkaat katsoivat, että nuorten osallistavaan toimintaan tulisi panostaa, ettei työttömyys pääsisi pitkittymään ja elämänhallinnalliset ongelmat kasaantumaan. Osallistava toiminta estäisi nuorten syrjäytymistä ja sillä voisi olla kauaskantoiset vaikutukset yksilön ja yhteiskunnan kannalta.

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PILOTIN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN TOIMINTA RYHMÄN KOKOAMINEN JA KOKOONPANO RYHMÄN TOIMINTATAPA IDEOINNIN TULOKSET Kuntouttavan työtoiminnan hyvät ja huonot puolet Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan elämänhallinnalliset tarpeet Kuntouttavan työtoiminnan elämänhallintaa tukevat sisällöt Elämänhallintaa tukevasta toiminnasta kohti työnomaisuutta PALAUTE RYHMÄN TOIMINNASTA KYSELY KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ASIAKKAILLE VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN HYVÄT JA HUONOT PUOLET ELÄMÄNHALLINNALLISET TARPEET JA MOTIVOIVAT TOIMINTAMAHDOLLISUUDET KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN MIELEKKYYS KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN VAIKUTTAVUUS NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMISEEN ASIAKKAIDEN AJATUKSIA OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMISESTÄ VAIHTOEHTOISIA LINJOJA OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN TOTEUTUMISEEN Vapaaehtoisuuden linja Mahdollistava linja Velvoittava linja Vastikkeellisen työn linja Kehittäjäasiakkaiden näkemys osallistavan sosiaaliturvan toteutumisesta YHTEENVETO JA POHDINTA LIITTEET LIITE 1 A: Ohjelma keskiviikko LIITE 1 B: Ohjelma keskiviikko LIITE 1 C: Ohjelma keskiviikko LIITE 1 D: Ohjelma keskiviikko LIITE 1 E: Ohjelma keskiviikko LIITE 1 F: Ohjelma keskiviikko LIITE 1 G: Ohjelma keskiviikko ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 3

4 4 LIITE 1 H: Ohjelma keskiviikko LIITE 1 I: Ohjelma keskiviikko LIITE 1 J: Ohjelma keskiviikko LIITE 1 K: Ohjelma keskiviikko LIITE 2: Palvelupolkulomake LIITE 3: Elämänhallinnalliset tarpeet LIITE 4: Ideoinnin apukuvio LIITE 5: Elämänhallinnan puu LIITE 6: Toimintakokeilujen palautelomake LIITE 7: Palautelomake LIITE 8: Kyselylomake kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille LIITE 9: Näkökulmia osallistavan sosiaaliturvan toteuttamiseen ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 4

5 5 1 PILOTIN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän kehittämään osallistavaa sosiaaliturvaa. Työryhmän toimintakausi on Työryhmä esitti linjauksensa osallistavan sosiaaliturvan pilotoinnista päivätyssä pilotointisuunnitelmassa. Suunnitelmassa pilotoinnille asetettiin seuraavia tavoitteita: työllistämisedellytysten edistäminen, kannustaminen aktiiviseen toimintaan, syrjäytymisen ehkäisy, osallistujien ottaminen mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, uusien innovaatioiden, toimintamuotojen ja -tapojen kehittäminen sekä kuntien ja järjestöjen yhteistyön ja - toiminnan lisääminen. Käytännössä osallistava sosiaaliturva lisäisi sosiaaliturvan vastikkeellisuutta ja laajentaisi aktiivitoimien kirjoa. Työttömyyskorvauksen saaminen tarkoittaisi työttömän kannalta lisää aktivointia ja osallistumista erilaiseen viranomaisen kanssa yhdessä sovittuun toimintaan. Kunnille tiedotettiin mahdollisuudesta hakea pilottikunnaksi. Piloteiksi haki 17 kuntaa ja yksi kuntayhtymä ja valituksia tuli kuusi kuntaa: Loimaa, Paltamo, Rauma, Rovaniemi, Varkaus ja Äänekoski. Pilottikuntien kokemusten perusteella työryhmä pyrkii määrittelemään, mitä toimia osallistavaan sosiaaliturvaan sisältyy, mitkä tahot voivat tarjota niitä, kenelle osallistava sosiaaliturva on tarkoitettu, mitä kannusteita ja velvoitteita osallistavaan sosiaaliturvaan liittyy ja miten osallistava sosiaaliturva rahoitetaan. Pilottikunnille annettiin kaksi vaihtoehtoista tapaa pilotoida osallistavaa sosiaaliturvaa: joko kuntouttavan työtoiminnan sisällä tai kuntouttavan työtoiminnan lisänä vapaaehtoiseen toimintaan perustuen. Rovaniemellä osallistavaa sosiaaliturvaa pilotoitiin nimenomaan kuntouttavan työtoiminnan sisällä kehittäen kuntouttavan työtoiminnan sisältöä. Rovaniemellä lähtökohtana oli ministeriön työryhmän peräänkuuluttama osallistujien ottaminen mukaan toiminnan kehittämiseen. Ytimen muodostivat kehittäjäasiakasryhmän viikoittaiset kokoontumiset, jolloin pilotin työntekijät ja pitkän työttömyystaustan omaavat ihmiset ideoivat yhdessä kuntouttavan työtoiminnan uusia sisältöjä. Lisäksi kohderyhmän ääni pääsi esille kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille suunnatun kyselyn kautta. Hankesuunnitelman mukaan Rovaniemen pilotin tavoitteena oli rakentaa kuntouttavaan työtoimintaan elementtejä, jotka täydentävät varsinaista työtoimintaa ja joita voidaan asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan ottaa mukaan kuntoutukseen. Ajatuksena oli tuottaa palvelumuotoilun keinoin kehittäjäasiakasryhmän kanssa tietoa asiakkaita kiinnostavista toimintamuodoista. Pilotin käynnistyessä tavoitteiksi täsmentyi: löytää pitkään työttömänä olleita ihmisiä kiinnostavia ja motivoivia heidän elämähallintaa tukevia toimintamahdollisuuksia kuntouttavan työtoiminnan sisälle ja kartoittaa uusia kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä tarjoavia yhteistyötahoja erityisesti kolmannelta sektorilta Rovaniemellä kuntouttava työtoiminta sisältää pääasiassa erilaisilla työpajoilla työskentelyä. Uusia toimintamahdollisuuksia etsittäessä kartoitettiin sellaisia yhteistyökumppaneita, joiden tarjoama toiminta täydentää työpajatoimintaa, monipuolistaa kuntouttavan työtoiminnan rakennetta ja tukee kokonaisvaltaisesti asiakkaan elämänhallintaa. Lähtökohtana oli selvittää potentiaalisia yhteistyökumppaneita kolmannelta sektorilta, mutta myös kaupungin omat yksiköt huomioitiin. Elämänhallintaa tukevien toimintamahdollisuuksien kartoittamisessa nostettiin esille erilainen ryhmä- ja yksilötoiminta kuten liikunnan harrastaminen, retket ja muu virkistystoiminta, kansalaisopiston kurssille ja vertaistukiryhmään ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 5

6 osallistuminen, tehostettu ammatinvalinnan ohjaus ja urasuunnittelu sekä yleishyödylliset ja avustavat työt. Pilotissa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä. Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan tavoitteita. Palvelumuotoilu istui hyvin Rovaniemen pilotin toimintaan, jonka ydintä oli kehittäjäasiakasryhmän toiminta, koska palvelumuotoilun menetelmät korostavat pilotin tapaan asiakaslähtöisyyttä. Palvelumuotoilu toi pilottiin myös visuaalista ilmettä. Palvelumuotoilun opiskelijan tietoteknistä ja visuaalista osaamista hyödynnettiin erityisesti erilaisten kuvien tekemiseen. Kuvat toimivat pilotin aikana ideoinnin tukena, keskustelun herättäjänä ja pilotin toiminnasta sekä tuloksista kertomisen apuna. Lisäksi ideoinnin tulokset on koostettu erilaisiksi kuviksi, mikä tiivistää ytimekkäästi kehittäjäasiakkaiden sanomaa. Osallistavan sosiaaliturvan pilotti toteutettiin Rovaniemellä Pilotissa työskentelivät kehittäjätyöntekijä YTM Anna Sorro ja ajalla palvelumuotoilun opiskelija Maija Rautiainen. Pilotin vastuuhenkilönä toimi sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä ja yhteyshenkilönä kaupungin kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen strategisesta suunnittelusta. Lisäksi pilotin taustavaikuttajina toimi aikuissosiaalityön ja työvoiman palvelukeskuksen esimiehiä ja työntekijöitä. Pilotti tuki MONET -kuntakokeilun toimintaa ja pilotin sekä MONETin työntekijät tekivät tiivistä yhteistyötä keskenään. Pilotin ja MONET -kuntakokeilun rajapinnassa oli erityisesti työttömien osallisuuteen liittyvien toimintamahdollisuuksien kartoittaminen järjestöjen suunnasta, mitä tehtiin yhteistyössä. MONETin avulla on saatu laajennettua kuntouttavan työtoiminnan paikkojen kirjoa järjestösektorille. Pilotin kautta selvitettiin, mitä muuta sisältöä kuten kursseja, liikuntamahdollisuuksia ja vertaistukiryhmiä, järjestöt voivat tarjota työttömille varsinaisen työtoiminnan ohella. 6 ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 6

7 7 2 KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN TOIMINTA 2.1 RYHMÄN KOKOAMINEN JA KOKOONPANO Hankesuunnitelman mukaisena tavoitteena oli muodostaa 5-10 henkilön kehittäjäasiakasryhmä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista. Rovaniemen kaupunki ostaa kuntouttavan työtoiminnan palveluja pääasiassa EDURO -säätiöltä. MONET kuntakokeiluhankkeen myötä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on tullut myös eri järjestöihin. Ajatuksena oli, että osa kehittäjäasiakkaista tulisi EDUROlta ja osa järjestöissä olevista kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista, joita oli ryhmän alkaessa vasta muutama. Pilotin kiireellisestä aikataulusta johtuen kehittäjäasiakasryhmän kokoaminen suoritettiin siten, että EDURO -säätiöllä työskentelevä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden yksilövalmentaja informoi sopivaksi katsomiaan henkilöitä ryhmästä ja tiedusteli heidän halukkuuttaan osallistua siihen. Tämän jälkeen yksilövalmentaja järjesti pilotin kehittäjätyöntekijälle tilaisuuden jutella ryhmästä kiinnostuneiden asiakkaiden kanssa kahden kesken. Pilotin kehittäjätyöntekijä kertoi yhteensä seitsemälle kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle mahdollisuudesta osallistua kehittäjäasiakasryhmään ja heistä kaikki olivat halukkaita lähtemään mukaan. Myöhemmässä vaiheessa näistä seitsemästä henkilöistä yksi jäi ryhmän ulkopuolelle. EDUROn yksilövalmentaja ja pilotin kehittäjätyöntekijä katsoivat, että henkilö ei itse hyötyisi osallistumisesta, eikä ehkä muutoinkaan olisi siihen sopiva henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi. Järjestöissä olevia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita yritettiin värvätä Työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijöiden kautta, mutta tästä vähäisestä joukosta ei onnistuttu saamaan ketään lukuun ottamatta kehittäjätyöntekijän jo EDUROlla jututtamaa henkilöä, joka juuri ryhmän alkaessa vaihtoi kuntouttavan työtoiminnan paikaksi järjestön. Pilotin työntekijöiden ja kuuden kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan lisäksi ryhmässä oli Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen erilaisissa hankkeissa noin seitsemän vuoden ajan kehittäjäasiakkaana toiminut Hannu Lyly. Kehittäjätyöntekijä pyysi Lylyä mukaan ryhmään, koska hänellä oli ennestään pitkä kokemus kehittäjäasiakkuudesta. Hän osasi myös valmentaa muuta ryhmää kehittäjäasiakastoimintaan. Ryhmä oli tavoitellun kokoinen ja se osoittautui myös käytännössä kokonsa puolesta toimivaksi suhteessa kokoontumisten kestoon ja määrään. Kehittäjäasiakkaat muodostivat sopivan heterogeenisen joukon: ryhmässä oli kolme naista ja neljä miestä. He olivat hyvin eri-ikäisiä nuorimman ollessa 24 ja vanhimman ollessa 62. Heidän työttömyyshistoria vaihteli vajaasta kahdesta vuodesta reiluun kymmeneen vuoteen. Kuntouttavassa työtoiminnassa he olivat olleet erimittaisia pätkiä, osa muutaman kuukauden, osa vuosia. 2.2 RYHMÄN TOIMINTATAPA Kehittäjäasiakasryhmän toiminnan tavoitteena oli saada asiakkaiden ääni kuuluviin kuntouttavan työtoiminnan ja osallistavan sosiaaliturvan kehittämisessä. Kehittäjäasiakasryhmän toiminta päästiin aloittamaan hyvin pian ryhmän kokoamisen jälkeen. Kehittäjäasiakasryhmä kokoontui pilotin aikana aikavälillä yhteensä 11 kertaa. Ryhmän kokoontumispäivä oli keskiviikko ja kokoontumisaika kello yhden kokoontumisen keston ollen neljä tuntia. Jokaiselle kokoontumiskerral- ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 7

8 le oli laadittu etukäteen tarkka ohjelma aikatauluineen. Kuntouttavassa työtoiminnassa olleet kehittäjäasiakkaat osallistuivat ryhmään kuntouttavan työtoiminnan aikana. He eivät saaneet ryhmään osallistumisesta erillistä korvausta, mutta heille tarjottiin lounas ja kahvit. Poissaoloja oli pääasiassa sairastumisesta johtuen. Ryhmän toiminnassa oli kaksi ulottuvuutta: kehittäjäasiakkaat ideoivat ja suunnittelivat kuntouttavan työtoiminnan uusia sisältöjä ja pohtivat niiden toteuttajia, mutta lisäksi testasivat niitä osittain itse käytännössä. Ryhmän käynnistyessä lokakuussa painottui ideointi ja marras- ja joulukuussa oli sekä ideointia että uusien sisältöjen toiminnallisia kokeiluja arviointeineen. (Kuva 1.) Kehittäjäasiakasryhmän kokoontumisissa käytettiin palvelumuotoilun ideointimenetelmiä. Niiden avulla kehittäjäasiakkaat saatiin tuottamaan ideoita halutuista aiheista. Asiakkaiden omakohtaiset kokemukset auttoivat asettamaan ideoinnin realistisiin mittasuhteisiin ja kiinnittymään asiakkaiden todellisiin tarpeisiin. Kehittäjäasiakasryhmällä oli vahva tuntemus kohderyhmästä, joten heidän mielipiteensä nousivat sekä henkilökohtaisesta kokemuksesta että yleisemmin pitkään työttömän olleiden ihmisten näkökulmasta. Käytännössä ideointi tapahtui siten, että kehittäjäasiakkaille esitettiin jokin kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen liittyvä kysymys, johon he tuottivat vastauksia tai ideoita kirjoittaen ne itsenäisesti post it-lapuille. Tämän jälkeen ideat käytiin yhdessä läpi ja kehittäjäasiakkailla oli vielä mahdollisuus lisäideointiin toisten ideoiden pohjalta. Jokaisen kehittäjäasiakkaan henkilökohtainen ideoiden tuottaminen post it-lapuille oli tärkeää etenkin ryhmän toiminnan alkuvaiheessa, koska se takasi kaikkien tasapuolisen ideoiden tuottamisen ja osallistumisen keskusteluun. Ryhmän toiminnan edessä käytiin enemmän myös vapaamuotoisempaa keskustelua, jolloin silloinkin kaikille jäsenille pyrittiin antamaan tasapuolisesti puheenvuoroja. Kehittäjäasiakkaiden tasapuolisen osallistumisen ohella muita tärkeitä periaatteita kehittäjäasiakasryhmän toiminnassa olivat ideoinnin ja puhekielen vapaus. Kehittäjäasiakkaiden toivottiin esittävän hulluimmiltakin tuntuvat ajatuksensa ääneen omalla tyylillään ilman, että niitä kukaan läsnä olioista tuomitsee. Loput ryhmän toimintaa ohjaavat säännöt koskivat käytännön asioita: ryhmäläisiä kehotettiin olemaan paikalla ajoissa ja muistamaan velvollisuutensa pitää salassa ryhmässä esille tulleet toisiin ryhmäläisiin liittyvät arkaluontoiset asiat. 8 ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 8

9 9 PVM TOIMINNAN LUONNE SISÄLTÖ PAIKKA OSALLISTUJIA Aloitustapaaminen Hankkeen esittely, aikataulu ja käytännön asiat, tutustuminen, kehittäjäasiakkuus, kuntouttavan työtoiminnan palvelupolku, päivän tuntemukset, kotitehtävä Ideointi Nykytilanteen arviointi, kehitysideat, kotitehtävän käsittely, uusien toimintamuotojen ideointi, päivän tuntemukset, kotitehtävä Kaupungintalo 5+2 Kaupungintalo Toiminta: Teema ammatinvalinnan ohjaus ja urasuunnittelu Ideointi Koulutus- tai järjestömessut ja niihin liittyvä tehtävä Kotitehtävän käsittely, teemoteltujen toimintomuotojen esittely ja reissut/retket -teeman lisäideointi ja toimintakerran sopiminen, päivän tuntemukset, kotitehtävä Santasport/ Lapin keskussairaala Kaupungintalo Toiminta & ideointi Tutustumiskäynti kahteen eri paikkaan; toiminnan esittelyn kuunteleminen, keskustelu kutyn uusista sisällöistä ja toimintakertojen sopiminen molempiin paikkoihin (Balanssin vierailu peruuntui), päivän tuntemukset Klubitalo Roihula ja Balanssi ry Toiminta: Teema reissut ja retket Virkistäytyminen paikallisiin nähtävyyksiin tutustumalla, keskustelu kutyn uusista sisällöistä, arviointilomake, päivän tuntemukset Arktikum museo ja tiedekeskus Pilke Toiminta: Teema ammatinvalinnan ohjaus ja urasuunnittelu ja liikunta Voimavarojen kartoitus, liikuntaluento, arviointilomake Klubitalo Roihula Ideointi Keskustelu kutyn mielekkyydestä, osallistavan sosiaaliturvan esittely ja keskustelua, kuty - asiakkaille suunnattavan kyselyn täyttäminen ja kehittäminen, päivän tuntemukset Kaupungintalo Toiminta: Teema käsillä tekeminen Tutustumiskäynti; toiminnan esittelyn kuunteleminen, askarteleminen, keskustelu kutyn uusista sisällöistä Kaupungin asukastupa 2+2 Ideointi Keskustelu kuntouttavan työtoiminnan työnomaisuudesta Kaupungintalo Ideointi Keskustelua kutyn työnomaisuudesta ja osallistavan sosiaaliturvan toteutumisesta, osallistavan sosiaaliturvan toteutumista koskeva ideointi, päivän tuntemukset Kaupungintalo Toiminta: Teema terveys ja hyvinvointi Ruokakurssi Tee itse Hyvää ja edullista ruokaa; ruuan valmistus vinkkien pohjalta ja ruokailu, arviointilomake Martat ry Lopetustapaaminen Pilotin arviointia, keskustelua kehittäjäasiakkuudesta, jouluruokailu Kuva 1. Yhteenveto kehittäjäasiakasryhmän toiminnan aikataulusta ja ohjelmasta (Ks. LIITE 1 A-K). 4+2 ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 9

10 IDEOINNIN TULOKSET KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN HYVÄT JA HUONOT PUOLET Kehittäjäasiakasryhmän ideointi käynnistyi nykytilanteen arvioimisella. Kehittäjäasiakkaita pyydettiin laatimaan arvioinnin pohjaksi omaa kuntouttavan työtoiminnan historiaa kuvaava palvelupolku, mistä käy ilmi asiakkaan kokema palvelukokonaisuus eriteltynä osiin aikajärjestyksessä. Kehittäjäasiakkaat tekivät kuvauksen palvelupolustaan valmiille lomakepohjalle (LIITE 2). Palvelumuotoilun opiskelija teki asiakkaiden kuvaamien palvelupolkujen perusteella yleisen palvelupolkukuvauksen, josta käy ilmi kuntouttavaan työtoimintaan tyypillisesti liittyvät vaiheet: aktivointisuunnitelman tekeminen työvoimanpalvelukeskuksessa sosiaalityöntekijän luona ja kuntouttavan työtoiminnan aloittamisesta sopiminen, työtoimintaan liittyvä orientaatio-/tutustumisjakso, aktivointisuunnitelman tarkentaminen kuntouttavan työtoiminnan sisällön ja keston osalta, työpajatyöskentelyyn ja erilaiseen ryhmätoimintaan osallistuminen sekä kuntouttavaan työtoiminnan päättymiseen liittyvä lopetuspalaveri ja aktivointisuunnitelman saattaminen ajan tasalle jatkosuunnitelmien osalta. Palvelupolkukuvauksen kautta sekä työntekijät että kehittäjäasiakkaat saivat ymmärrystä kehittämiskohteesta, kuntouttavasta työtoiminnasta. Kuvauksen avulla kehitettävä asia asettui kontekstiinsa. Kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuuteen liittyy paitsi kuntouttavan työtoiminnan jakso myös sitä edeltävät, sen aikaiset ja sen jälkeiset yhteistyötapaamiset viranomaisen kanssa työvoimanpalvelukeskuksessa aktivointisuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Kehittäjäasiakasryhmässä keskityttiin palvelukokonaisuudessa pääasiassa siihen askeleeseen ja aikaan, jonka asiakas viettää käytännössä kuntouttavassa työtoiminnassa. Palvelupolun hahmottamisesta siirryttiin keskustelemaan kuntouttavan työtoiminnan hyvistä ja huonoista puolista. Tässä vaiheessa keskustelua ei vielä ohjattu koskemaan kuntouttavan työtoiminnan sisältöä, vaan aihetta lähestyttiin laajemmasta vinkkelistä. Kehittäjäasiakkaat näkivät kuntouttavassa työtoiminnassa olevan monia hyviä puolia. Hyvissä puolissa korostui erityisesti päivittäinen merkityksellinen tekeminen ja ihmiskontaktit. Kuntouttavan työtoiminnan plussat: On merkityksellistä tekemistä. Työtoiminnassa aika kuluu paremmin ja se tuo rutiinia päivään. Tasainen päivärytmi helpottaa elämää. Pääsee kokeilemaan uusia asioita ja oppii uutta. Toiminta tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia. Työtoiminnassa on tiivis yhteisö ja rento meininki. Paikalla on mukavia ihmisiä ja siellä tutustuu uusiin ihmisiin. Ihmiskontaktit ovat tärkeitä. Kuntouttavassa työtoiminnassa voi olla oma itsensä. ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 1 0

11 Kuntouttavalla työtoiminnalla nähtiin olevan myös huonoja puolia. Huonoina puolina tuotiin esille kuntouttavan työtoiminnan suppea sisältö ja hyvin eri kuntoisten asiakkaiden yhdessä olo samoilla työpajoilla, mikä korostaa pilotin tärkeyttä etsiä uusia toimintamahdollisuuksia ja toimintamahdollisuuksien toteuttajia kuntouttavan työtoiminnan sisälle. Työtoiminnan toivottiin olevan vaihtelevampaa ja virkistyspäivien sisällön monipuolisempaa. Yhtenä mahdollisuutena nähtiin työtoiminnan monipuolistaminen kansalaisopistojen tarjontaa hyödyntämällä. Vertaistuen toteutumisen katsottiin jäävän työpajoilla usein heikoksi, koska asiakkaiden taustat ovat hyvin erilaisia. Sellaisen toiminnan lisääminen, joka mahdollistaa paremmin samassa tilanteessa olevien ihmisten kohtaamisen, pidettiin tärkeänä. Lisäksi huonoina puolina tuotiin esille lounasruuan ja kahvin maksullisuus sekä kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä byrokraattisuus. Kehittäjäasiakkaat pohtivat, miksei kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisessa voi olla tavallisissakin työpaikoista löytyvää joustoa siten, että esimerkiksi jonakin päivänä voisi tehdä pidemmän ja toisena lyhyemmän päivän niin, että viikkotunnit kuitenkin täyttyisivät. 11 Kuntouttavan työtoiminnan miinukset: Oppimismahdollisuudet ja kuntouttavan työtoiminnan sisältö ovat suppeita ja niiden laajentaminen olisikin tärkeää. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien huonokuntoisten asiakkaiden joukko aiheuttaa parempikuntoisissa alemmuuden tunnetta ja saa epäilemään, olenko itse yhtä huonossa kunnossa. Vertaistuen saaminen samassa elämäntilanteessa olevilta on tärkeää. Lounas ja kahvi ovat maksullisia. Kuntouttava työtoiminta on liian byrokraattista. Esimerkiksi vapaa-aikojen sopiminen on erittäin hankalaa ja tuntien täyttymistä tarkkaillaan liian tarkasti ja maalaisjärjen vastaisesti KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ASIAKKAAN ELÄMÄNHALLINNALLISET TARPEET Kehittäjäasiakkaita ei ollut patisteltu kuntouttavaan työtoimintaan, vaan heille oli ehdotettu siihen osallistumista. Kaikki kertoivat lähteneensä mielellään kuntouttavaan työtoimintaan, sillä sen katsottiin olleen sopiva palvelu oman elämäntilanteen kannalta ja tuovan sisältöä omaan elämään. Kehittäjäasiakkaat kokivat, etteivät he olisi kuntouttavaa työtoimintaa aloittaessaan olleet valmiita menemään kokotai osa-aikatöihin, opiskelemaan tai työharjoitteluun. Asiakkailla oli taustalla erilaisia sosiaalisia ongelmia kuten masentuneisuutta ja muita psyykkisiä sairauksia sekä päihteiden käyttöä, joista kuntoutuminen oli vielä kesken. Kehittäjäasiakkaat olivat tyytyväisiä siihen, että kuntouttavan työtoiminnan aloittaessaan, he olivat itse saaneet vaikuttaa siihen, kuinka monta päivää viikossa he haluavat olla kuntouttavassa työtoiminnassa ja mikä on päivän kesto. Edelleen he olivat tyytyväisiä siihen, että he olivat saaneet itse vaikuttaa kuntouttavan työtoiminnan sisältöön, siihen, millä työpajalla he aikaansa viettävät. Kehittäjäasiakkaita pyydettiin erittelemään, mihin elämänhallintaan liittyviin asioihin ja tarpeisiin he tarvitsevat tällä hetkellä tukea. Apuna käytettiin kuviota, johon oli laitettu esimerkin omaisesti asioita (LIITE 3). Esille nousi kolme keskeistä teemaa: arjen hallinta, sosiaaliset tarpeet ja terveyden ylläpitämiseen liittyvät tarpeet. Arjen hallintaan liittyvät tarpeet koskivat ajankäytön hallintaa, päivärytmin ylläpitämistä ja arjen rutiininomaisuutta, mihin kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen koettiin vaikuttavan myönteisesti. Lisäksi arjenhallintaan liittyvänä tarpeena mainittiin oman taloudellisen tilanteen hal- ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 1 1

12 linta, mihin liittyvää apua on Rovaniemellä voinut saada ainakin jonkin verran jo nyt kuntouttavaa työtoiminnan aikana. Sosiaaliset tarpeet jakaantuivat sosiaalisten kontaktien ylläpitämiseen ja toisaalta sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaiden mielestä kuntouttava työtoiminta jo nykyisellään vastasi hyvin heidän sosiaalisiin tarpeisiin, sillä yhteisöllisyyttä, mukavia ihmisiä ja toisten ihmisten tapaamista pidettiin merkittävinä kuntouttavan työtoiminnan hyvinä puolina. Terveyden ylläpitämiseen kuului fyysinen ja psyykkinen terveys, mutta psyykkisen terveyden kohentumista painotettiin erityisesti. Kehittäjäasiakkaat kokivat tarvitsevansa tukea mielialan ja tunteiden hallintaan sekä itsetunnon kohottamiseen, mihin vaikuttaa erityisesti kokemus merkityksellisyyden tunteesta. Kuntouttava työtoiminta tuo arkeen mielekästä tekemistä ja voimistaa tätä kautta omaa kokemusta merkityksellisyydestä. Samalla se auttaa myös stressinhallintaan, sillä työtoiminta antaa muuta ajateltavaa ja suuntaa huomion pois oman pään sisäisistä asioista. Yleisesti ottaen kehittäjäasiakkaat kokivatkin kuntouttavan työtoiminnan jo nykyisellään parantavan heidän psyykkistä hyvinvointiaan. Toisaalta kehittäjäasiakkailla on ollut myös päinvastaisia kokemuksia yksittäisissä tilanteissa. Jos kuntouttavan työtoiminnan aikana ei ole ollut järkevää tekemistä tai ei ole saanut itse vaikuttaa lainkaan tekemisen sisältöön, on vaikutus mielialaan ja itsetuntoon voinut olla myös päinvastainen. Alemmuuden tunnetta on voinut edelleen vahvistaa havainto siitä, että ympärillä olevat ihmiset ovat huomattavasti itseä huonokuntoisempia. Tämä on voinut saada epäilemään, onko myös itse yhtä huonossa kunnossa. 12 Kehittäjäasiakkaiden elämänhallinnalliset tarpeet: Arjen hallinta; talouden hallinta, ajankäytön hallinta, arjen rutiininomaisuus, päivärytmin ylläpito Sosiaaliset tarpeet; sosiaalisten kontaktien ylläpito, sosiaalisten taitojen kehittäminen Terveyden ylläpitäminen; fyysinen ja psyykkinen terveys, itsetunnon kohotus, mielialan ja tunteiden hallinta, kokemus merkityksellisyydestä Vaikka elämänhallintaan liittyvät tarpeet on eroteltu kategorisesti toisistaan, ne limittyvät toisiinsa ja tuen saaminen yhteen asiaan vaikuttaa usein moneen muuhun asiaan. Esimerkiksi päivittäinen tai muutaman kerran viikossa tapahtuva kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen rytmittää arkea ja luo siihen rutiinia, mikä auttaa samalla tapaamaan muita samassa tilanteessa olevia ihmisiä. Uusien tuttavuuksien saaminen ja ylipäätänsä muiden ihmisten tapaaminen kuntouttavan työtoiminnan aikana puolestaan kehittää sosiaalisia taitoja ja piristää mielialaa sekä kohottaa itsetuntoa. Näiden asioiden vahvistuminen myötävaikuttaa edelleen kynnykseen sitoutua kuntouttavaan työtoimintaan osallistumiseen. Elämänhallinnalliset tarpeet luovat kysyntää kuntouttavalle työtoiminalle ja kuntouttavan työtoiminnan kautta pystytään vastamaan näiden tarpeiden tyydyttämiseen. Ydinasia on se, että asiakas kokee työtoiminnan sisällön merkitykselliseksi. Tällöin kuntouttava työtoiminta on asiakkaalle motivoivaa ja hän sitoutuu siihen paremmin, milloin myös elämänhallinta paranee. Tämä auttaa palauttamaan ja pitämään yllä työkykyä. ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 1 2

13 KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ELÄMÄNHALLINTAA TUKEVAT SISÄLLÖT Kehittäjäasiakkaat kokivat kuntouttavan työtoiminnan tarjoavan jo nykyisellään monipuolista ja mielekästä tekemistä osalle. Kuntouttavan työtoiminnan huonona puolena kuitenkin nähtiin työtoiminnan suppea sisältö ja oppimismahdollisuudet. Kehittäjäasiakkaat ajattelivat, että tarjonta ei ole kaikkien asiakkaiden kohdalla riittävän monipuolista ja vaativaa. Kuntouttavan työtoiminnan rakenteen sisällölliseen monipuolistamiseen suhtauduttiinkin myönteisesti ja osa piti sitä hyvin tärkeänä. Kehittäjäasiakkailta tiedusteltiin, mitä asioita he haluaisivat varsinaisen työtoiminnan ohessa tehdä kuntouttavan työtoiminnan aikana ja millainen kuntouttavan työtoiminnan sisällön tulisi olla, jos kaikki olisi mahdollista. Kehittäjäasiakkaiden haluttiin tuottavan tässä vaiheessa sellaisia ideoita, joiden he kokivat tukevan omaa elämänhallintaa ja täydentävän kuntouttavan työtoiminnan ydintä, työnomaista toimintaa. Ideoinnin tukena käytettiin kuviota, johon työntekijät olivat alustavasti laittaneet vaihtoehtoja ja teemoja, joiden arvelivat kiinnostavan asiakkaita (LIITE 4). Ideoinnin jälkeen pilotin työntekijät teemoittelivat kehittäjäasiakkaiden tuottamat ideat mielekkäistä työnomaista toimintaa tukevista sisällöistä. Keskeisiksi toiminnan sisältöä kuvaaviksi teemoiksi nousivat ammatinvalinnan ohjaus ja urasuunnittelu, koulutus ja kurssit, liikunta, terveys ja hyvinvointi, reissut ja retket sekä kulttuurin tuottaminen. Ammatinvalinnan ohjaus ja urasuunnittelu nähtiin asiana, jonka pitäisi olla keskeinen osa kuntouttavaa työtoimintaa. Ammatinvalinnan ohjaukseen ja urasuunnitteluun liittyviä sisältöjä on jo tällä hetkellä kuntouttavassa työtoiminnassa, mutta tämän tyyppistä toimintaa toivottiin olevan huomattavasti nykyistä enemmän. Urasuunnittelun nähtiin olevan myös teema, jonka tulisi olla kuntouttavan työtoiminnan keskeinen lähtökohta ja läpileikkaava periaate. Tällä kehittäjäasiakkaat tarkoittivat sitä, että kuntouttavan työtoiminnan sisältö pitäisi jo lähtökohtaisesti suunnitella jokaisen asiakkaan kohdalla siten, että se palvelisi asiakkaan urasuunnitelmien tarkentumista ja toteutumista. Käytännössä ammatinvalinnan ohjaukseen ja urasuunnitteluun liittyviä toimintoja voi olla kuntouttavan työtoiminnan aikana yksilö- ja ryhmätasolla. Kehittäjäasiakkaat toivoivat henkilökohtaisia palautekeskusteluja ja ammatinvalinnan ohjausta, joiden aikana saisi tietoa omasta kuntoutusprosessin etenemisestä ja kehittymisestä sekä toisaalta kannustusta entistä vahvempaan aktivoitumiseen. Lisäksi myös ryhmissä voitaisiin käsitellä työ- ja toimintakykyyn sekä omiin voimavaroihin liittyviä asioita. Kehittäjäasiakkaat kokivat, että vertaistuen saaminen samassa tilanteessa olevilta on tärkeä voimaannuttava ja kuntoutumista edistävä tekijä. Vierailulla Klubitalo Roihulassa kehittäjäasiakkaat osallistuivat omien voimavarojen kartoitukseen, mikä on osa Roihulan työnhakuvalmennusta. Voimavaroja kartoitettiin kahden erilaisen harjoitteen avulla pohtimalla sekä oman elämän osa-alueita ja niihin liittyviä voimavaroja että omaa jaksamista arjessa. Niin ikään käynnit koulutusmessuilla ja vierailut asiakkaita kiinnostavissa oppilaitoksissa tai työpaikoissa nähtiin mielekkääksi toiminnaksi. Osa kehittäjäasiakkaista vieraili pilotin aikana Rovaniemellä vuosittain järjestettävillä koulutusmessuilla. Koulutusmessuvierailua pidettiin onnistuneena ja osa kehittäjäasiakkaista löysi messuilta itseään kiinnostavan oppilaitoksen ja koulutusohjelman. Kehittäjäasiakkaat näkivät, että vuosittainen vierailu koulutusmessuilla voisi kuulua kaikilla kiinnostuneilla kuntouttavan työtoiminnan sisältöön. Mahdollisuus osallistua ja suorittaa erilaisia kursseja ja lyhyitä koulutuksia kuntouttavan työtoiminnan aikana kiinnosti kehittäjäasiakkaita. Kehittäjäasiakkaille annettiinkin mahdollisuus osallistua omalla vapaa-ajalla pilotin kustantamana kansalaisopisto ROVALAn tai kaupungin oman kansalaisopiston kurssille. Seitsemästä kehittäjäasiakkaasta kaksi osallistui kurssille. Toinen kehittäjäasiakas osallistui ROVA- LAssa Espanjankielen alkeet -kurssille ja toinen kehittäjäasiakas puolestaan kaupungin kansalaisopiston Järjestyksenvalvoja -kurssille. Kurssivalikoima oli melko suppea lokakuun loppupuolella, jolloin kehittäjäasiakkaille tarjottiin mahdollisuutta osallistua kurssille. Suurin osa kursseista oli jo ehtinyt alkaa alkusyksystä. Suppea valikoima lisättynä siihen, että kurssit ovat pääasiassa illalla ja viikonloppuisin, vai- ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 1 3

14 kutti joidenkin asiakkaiden haluttomuuteen osallistua kurssille. Kun päivän viettää kuntouttavassa työtoiminnassa, haluttiin ilta säästää omalle ajalle. Vaikka osallistuminen kurssille omalla ajalla ei houkutellut monia, kansalaisopiston kurssille osallistumista kuntouttavan työtoiminnan aikana pidettiin houkuttelevana vaihtoehtona. Kansalaisopistojen kurssit tarjoavat samantyyppisiä käsitellä tekemisen mahdollisuuksia kuin työpajat, esimerkiksi korujen ja puutöiden tekemistä ja maalaamista, mutta lisäksi paljon muutakin kuten kieli-, liikunta-, valokuvauskursseja sekä ilmaisutaidon, näyttelemisen ja kuorolaulamisen kursseja. Kehittäjäasiakkaita kiinnostivat myös järjestyksenvalvoja -kurssin tyyppiset lyhyet koulutukset, joista saa todistuksen ja sitä kautta pätevyyden tiettyyn asiaan. Koska osa kehittäjäasiakkaista koki omaa itsetuntoa heikentävänä asiana sen, että kuntouttavassa työtoiminnassa ollessaan on itseä huonompikuntoisten ihmisten seurassa, voisi kansalaisopiston kurssille osallistuminen olla yksi vaihtoehto olla kuntouttavan työtoiminnan aikana osittain myös muiden kuin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden ympäröimänä. Kansalaisopistojen ohella myös kaupungin asukastuva tarjoaa mahdollisuuksia erilaiseen harrastetoimintaan. Asukastuvalla toimii tällä hetkellä esimerkiksi luovan kirjoittamisen ryhmä. Lisäksi on mahdollisuus askarteluun ja käsitöiden tekemiseen sekä keskustelupiireihin osallistumiseen. Kehittäjäasiakkaat vierailivat myös asukastuvalla tutustumassa sen toimintaan. Liikuntaa pidettiin myös tärkeänä elämänhallintaa tukevana toimintamuotona ja kuntouttavan työtoiminnan sisältönä, johon olisi hyvä panostaa. Liikuntamahdollisuudet ovat tällä hetkellä niukat kuntouttavan työtoiminnan aikana. Kehittäjäasiakkaita kiinnostavia liikuntamuotoja olivat esimerkiksi ohjattu ryhmäliikunta, kuntosalilla käynti ja joukkueurheilun kuten jääkiekon pelaaminen. Pilotin aikana selvitettiin mahdollisuutta hankkia kehittäjäasiakkaiden käyttöön samantyyppinen Mind and Body liikunta- ja kulttuurietukortti kuin Rovaniemen kaupungin työntekijöillä on. Kortille voi ladata tietyn summan rahaa ja se käy Rovaniemellä kymmeniin eri paikkoihin antaen mahdollisuuden liikunnan ja kulttuurin harrastamiseen, esimerkiksi uimassa, kuntosalilla, elokuvissa tai teatterissa käymiseen. Työntekijöille kortti on työsuhde-etu, mutta työttömälle hankkeen kustantama kortti olisi laskettu ansiotuloksi, joka pitää ilmoittaa verottajalle. Käytännössä kustannusvaikutus olisi ollut työttömän kohdalla mitätön. Kortit olisi ehditty hankkia, mutta toisaalta kehittäjäasiakkaat eivät olisi niitä ehtineet juurikaan käyttää pilotin aikana, mistä syystä kortit päätettiin jättää hankkimatta. Alkuperäinen ajatus oli se, että pilotin työntekijät olisivat saaneet tietoa siitä, käyttävätkö kehittäjäasiakkaat saamaansa korttia ja jos käyttävät, kuinka usein ja mihin asioihin. Tämä olisi antanut tietoa kuntouttavan työtoiminnan uusien sisältöjen ideoimiseksi. Joka tapauksessa se, että kuntouttavan työtoiminnan asiakas voisi käydä kuntouttavan työtoiminnan aikana harrastamassa liikuntaa tai kulttuuria itse valitsemassaan paikassa koettiin mielekkääksi. Kortin hankkiminen ei myöskään ole kallista suhteessa kuntouttavan työtoiminnan palveluista tällä hetkellä aiheutuviin kustannuksiin. Joillekin asiakkaille voisi lisäksi olla voimaannuttavaa käydä esimerkiksi kerran viikossa sellaisessa toiminnassa, johon osallistuu myös muita kuin kuntouttavassa työtoiminnassa tai muissa sosiaalipalvelussa olevia henkilöitä. MONET -kuntakokeilu päätti hankkia omille asiakkailleen liikunta- ja kulttuurietukortteja pilotin selvitystyön pohjalta. MONET järjesti tammikuun 2015 alussa tilaisuuden, minkä yhteydessä markkinoitiin korttia hankkeen asiakkaille. Lisäksi eri tahoilla asiakastyötä tekevät henkilöt ovat kertoneet mahdollisuudesta saada kortti käyttöön. Kortteja on tilattu tähän mennessä 70 kappaletta ja niitä tilataan lisää tarpeen mukaan. Asiakkaat käyttävät korttia omalla vapaa-ajallaan. Hankkeen työntekijät seuraavat, miten asiakkaat käyttävät saamiaan kortteja; kuinka paljon korttia käytetään ja mitä palveluita käytetään eniten. Kortin käyttöaika on lokakuun 2015 loppuun ja yhdelle kortille ladattava summa on 100 euroa. MONETin työntekijät ilmoittavat verottajalle kortin saaneet henkilöt. Asiakkaita on informoitu etukäteen kortin aiheuttamasta veroseuraamuksesta. Terveys ja hyvinvointi -teema koettiin myös tärkeäksi osa-alueeksi, mihin liittyvää toimintaa kuntouttava työtoiminta voisi sisältää. Osa kehittäjäasiakkaista vieraili sosiaali- ja terveysalan järjestömessuilla Lapin 14 ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 1 4

15 keskussairaalassa, missä järjestöt esittelivät omaa toimintaa. Messuilta sai tietoa omaa mieltä askarruttavista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä sekä järjestöistä, jotka järjestävät eri sairauksien ja ongelmien hallintaan liittyvää toimintaa. Kehittäjäasiakkaat pitivät hyvänä ajatuksena sitä, että kuntouttavan työtoiminnan aikana voisi osallistua esimerkiksi jonkin järjestön vertaistukiryhmään, mikä koskettaa itseä. Tämä auttaisi pitämään yllä omaa terveyttä ja hyvinvointia sekä edistäisi omaa toimintakykyä. Messukäyntien ja järjestöjen toimintaan osallistumisen lisäksi kuntouttavan työtoiminnan aikana voisi olla terveyttä ja hyvinvointia edistäviä luennon tyyppisiä tietoiskuja. Klubitalo Roihulassa kehittäjäasiakkaat saivat esimerkiksi kuulla erityisliikunnan ohjaajan lyhyen luennon liikunnan merkityksestä. Lisäksi terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyy ravinto. Kehittäjäasiakkaat osallistuivat Marttojen järjestämälle neljän tunnin kurssille, jonka aikana harjoiteltiin maukkaan ja edullisen kotiruuan tekemistä. Kurssi oli hyvin tykätty. Idea Marttojen kurssille osallistumisesta saatiin MONET -kuntakokeilun työntekijöiltä. MONET oli suunnitellut järjestävänsä asiakkailleen mahdollisuuden osallistua Marttojen kurssille, minkä seurauksena pilotissa päätettiin kehittäjäasiakkaiden kiinnostuksesta johtuen testata Marttojen kurssia etukäteen ennen kuin MONET oli sitä ehtinyt toteuttaa. Kehittäjäasiakkaiden palautteen perusteella kurssin sisältöä ja toteutustapaa olisi ollut mahdollista muokata. Kehittäjäasiakkaiden kokemukset Marttojen kurssista olivat hyvin positiiviset ja MONET päättikin toteuttaa kurssin etukäteen suunnittelemallaan ja käytännöksi hyväksi koetulla tavalla. Kurssin pituus on neljä tuntia ja se toteutetaan MONETin toimesta viikoittain kevään ja syksyn 2015 aikana. Kurssi on herättänyt asiakkaissa paljon kiinnostusta. Suurin osa osallistuu kurssille omalla vapaa-ajallaan, mutta kurssille on mahdollista osallistua myös kuntouttavan työtoiminnan aikana. Kehittäjäasiakkaat ajattelivat, että kuntouttavan työtoiminnan aikana tulisi myös satunnaisesti järjestää asiakkaiden virkistäytymiseen tähtääviä reissuja ja retkiä. Retket ja reissut voisivat olla erityyppisiä; niiden aikana voitaisiin tutustua paikallisiin nähtävyyksiin kuten kulttuuriin tai merkittäviin luonnon nähtävyyksiin, tehdä retkiä ja lyhyitä vaelluksia luontoon tai vaikkapa teemamatkan tyyppisiä tutustumisreissuja toiselle paikkakunnalle. Pilotin aikana kehittäjäasiakasryhmä vieraili Rovaniemellä Arktikum museossa ja tiedekeskus Pilkkeessä. Kyseiset paikat valikoituivat vierailukohteiksi kehittäjäasiakkaiden toiveesta. Osaa kehittäjäasiakkaista kiinnosti lisäksi kulttuurin tuottaminen, lähinnä valokuvaus, sirkus, teatteri ja elokuvan tekeminen. Kehittäjäasiakasryhmässä todettiin, että esimerkiksi kansalaisopiston kurssit tarjoavat monipuolisen mahdollisuuden kulttuurin tuottamiseen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle, jos kurssisisältöjä olisi mahdollista valita osaksi kuntouttavaa työtoimintaa. Pilotin työntekijät järjestivät elokuvan tekemisestä kiinnostuneelle kehittäjäasiakkaalle pilotin aikana mahdollisuuden hankkeeseen liittyvän lyhytelokuvan tekemiseen. Lyhytelokuvaa työstänyt kehittäjäasiakas kuvasi videokameralla ryhmän tapaamisia ja työsti elokuvaa kuntouttavan työtoiminnan aikana mediapajalla, jossa hän jo muutoinkin oli. Lyhytelokuvan teosta sovittiin työpajan ohjaajan kanssa ja hän osallistui myös elokuvan suunnittelemiseen. Lyhytelokuva ei ehtinyt valmistua pilotin aikana. Kehittäjäasiakkaiden ideoimien elämänhallintaa tukevien toimintamuotojen pohjalta syntyi palvelumuotoilijaopiskelijan piirtämä elämänhallinnan puu (LIITE 5). Elämänhallinnan puu sisältää sellaisia kehittäjäasiakkaiden hyvänä pitämiä toimintamuotoja, jotka tukevat ja monipuolistavat kuntouttavan työtoiminnan perustaa eli työnomaista toimintaa. Elämänhallinnan puun juuret muodostuvat niistä elämänhallintaa kuvaavista tarpeista, joita kehittäjäasiakkaat ovat tuoneet esille. Elämänhallinnallisia tarpeita, arjen hallintaa ja sosiaalisia sekä terveydellisiä tarpeita käsiteltiin tarkemmin edellisessä luvussa (2.3.2). Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden tarpeisiin siis pystytään kehittäjäasiakkaiden mukaan vastaamaan entistä paremmin, jos työtoimintaa tukevan muun elämänhallinnallisen toiminnan sisältö laajenee kehittäjäasiakkaiden esittämällä tavalla. Elämänhallinnan puu -kuvio sisältää elämänhallinnallisten tarpeiden ja niihin vastaavan toimintasisällön lisäksi toiminnan lähtökohdat, joista on edempänä mainittu 15 ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 1 5

16 jo urasuunnittelu. Urasuunnittelun ohella kuntouttavaa työtoimintaa läpileikkaavina periaatteina pitäisi kehittäjäasiakkaiden mukaan olla toiminnan monipuolisuus, yksilöllisyys, henkilökohtainen kehittyminen ja työkyvyn parantaminen sekä ylläpito. Pilotin kehittämistyössä huomioitiin tämäntyyppiset lähtökohdat, koska tavoitteena oli lähteä nimenomaan pohtimaan kuntouttavan työtoiminnan monipuolistumista siten, että se mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden paremman huomioimisen kuntouttavan työtoiminnan sisällön yksilöllisen räätälöimisen kautta. Tämä puolestaan takaisi vahvemman henkilökohtaisen kehittymisen ja työkykyisyyden ELÄMÄNHALLINTAA TUKEVASTA TOIMINNASTA KOHTI TYÖNOMAISUUTTA Vaikka kehittäjäasiakkaat suhtautuivat hyvin myönteisesti kuntouttavan työtoiminnan sisällön monipuolistamiseen erilaisten elämänhallintaa tukevien ja työnomaista toimintaa täydentävien toimintojen kuten koulutusten ja kurssien, liikunnan, virkistäytymisen ja retkien kautta, pidettiin kuntouttavan työtoiminnan säilyttämistä työnomaisena tärkeänä. Kehittäjäasiakkaat korostivat, että kuntouttavan työtoiminnan pitäisi olla väylä koulutukseen, työhön tai johonkin niiden välille kuten työharjoitteluun tai oppisopimuskoulutuksen aloittamiseen. Kehittäjäasiakkaiden mukaan kuntouttava työtoiminta tulisi nähdä välivaiheena, jossa kuntoutumisprosessia seurataan tiivisti ja asiakkaalle etsitään aidosti jatkopolkuja kannustaen häntä eteenpäin. Kehittäjäasiakkaat pitivät olennaisena sitä, että kuntouttava työtoiminta on asiakkaan näkökulmasta mielekästä. Tämä on tärkeää asiakkaan motivoitumisen ja sitoutumisen sekä sitä kautta kuntoutumisen kannalta. Kehittäjäasiakkaat kannattivat sitä, että kuntouttavan työtoiminnan sisältö räätälöitäisiin yksilöllisemmin jokaisen asiakkaan kohdalla. Toiminnan sisällön painotukset voisivat vaihdella asiakkaan tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Hyvänä lähtökohtana kehittäjäasiakkaat pitivät sitä, että kuntouttavan työtoiminnan alkuvaiheessa olisi runsaasti myös muuta sisältöä kuin työnomaista toimintaa, mutta kuntouttavan työtoiminnan jakson edetessä työnomaisen toiminnan osuus olisi yhä vahvempi (Kuva 2). Toisaalta voi olla myös niin, että kaikki asiakkaat eivät kaipaa muuta kuin työnomaista toimintaa, jolloin he voivat keskittyä pelkästään siihen. Osa taas voi hyötyä erilaisesta ryhmätoiminnasta kuten vertaistukiryhmästä tai ryhmämuotoisesti virkiste- ja harrastetoiminnasta, jolloin elämänhallintaan liittyvä toiminta voisi olla kiinteä osa koko kuntouttavan työtoiminnan jaksoa. ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 1 6

17 17 Kuva 2. Yhteenveto kehittäjäasiakkaiden näkemyksestä kuntouttavan työtoiminnan sisällöstä. Työnomaiseen toimintaan pitäisi päästä käsiksi jo aikaisessa vaiheessa, mutta sen merkityksen tulisi kasvaa loppua kohden. Tiedostusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa on keskusteltu koko pilotin toiminnan ajan kiivaasti kuntouttavan työtoiminnan mielekkyydestä ja erityisesti sen orjuuttavasta luonteesta, mitä jotkut tahot ovat korostaneet. Pilotin kehittäjäasiakkaat näkivät kärkevästä keskustelusta poiketen kuntouttavan työtoiminnan tärkeänä sosiaalipalveluna, joka tuo asiakkaan elämään mielekästä tekemistä. Kehittäjäasiakkaat pitivät tärkeänä kuntouttavan työtoiminnan työnomaista luonnetta, eivätkä he tyrmänneet esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan aikana yrityksille tehtäviä alihankintatöitä työpajoilla. Kehittäjäasiakkaiden mielestä keskeisintä on se, että asiakas saa itse valita, minkälaista työtoimintaa tekee. Jos työtoiminta on asiakkaalle mieleistä ja hän on itse siihen halukas, eivät kehittäjäasiakkaat pitäneet ongelmana sitä, että kuntouttavan työtoiminnan asiakas tekee avustavaa työtä, joka on hyvin lähellä tavalliseen työhön rinnastettavaa työtä. Kunnan tehtävä on huolehtia siitä, että kuntouttava työtoiminta on lainmukaista ja eettistä. Kehittäjäasiakkailta tiedusteltiin, minkälaista työnomaista toimintaa he olisivat halukkaita tekemään kuntouttavan työtoiminnan aikana. Kaikki olivat valmiita työskentelemään työpajoilla ja toimimaan kehittäjäasiakkaina pilotin tapaan. Lisäksi yksi kehittäjäasiakas oli jo tällä hetkellä työtoiminnassa järjestössä tekemässä avustavia töitä ja toinen taas teki avustavaa työtä vanhusten parissa säätiön kautta. Tästä kehittäjäasiakkaat päättelivät, että samalla tapaa joitakin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita voisi kiinnostaa vapaaehtoistyö tai avustavien töiden teko myös kunnassa, vaikka se ei juuri omalla kohdalla ollut houkutteleva vaihtoehto. Avustavia tehtäviä ja yritysten alihankintatöitä tehdään kuitenkin jo tällä hetkellä järjestöissä ja säätiössä, joka järjestää kuntouttavan työtoiminnan palvelua Rovaniemellä. Ke- ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 1 7

18 hittäjäasiakkaiden mielestä ratkaisevaa on työtoiminnan sisältö ja mielekkyys asiakkaan näkökulmasta, eikä niinkään se, mikä taho sitä järjestää. Pari kehittäjäasiakasta kertoi, että he olisivat valmiita työtoimintaan myös itseä kiinnostavan alan yrityksessä kuntouttavan työtoiminnan ehdoilla; yhdestä viiteen päivään viikossa vähintään neljä tuntia päivässä. Työtoiminta yrityksessä antaisi itselle osaamista ja tietotaitoa sekä mahdollisuuden markkinoida itseä työnantajalle. Yrityksessä tehtävän työtoiminnan riskeistä keskusteltiin yhteisesti ja osa kehittäjäasiakkaista toi esiin huolen siitä, mitä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden siirtymisestä yritysmaailmaan seuraisi: alettaisiinko heitä hyödyntää kylmästi bisneksen pyörittämiseen ja voiton tuottamiseen? Entäpä miten toimittaisiin niiden asiakkaiden kohdalla, joiden oma arviointikyky on heikentynyt? Kuntouttavaa työtoimintaa yrityksissä kannattaneet kehittäjäasiakkaat pitivät oikeudenmukaisena sitä, että työtoiminnasta yrityksessä saisi työtodistuksen PALAUTE RYHMÄN TOIMINNASTA Kehittäjäasiakkailta kerättiin palaute ideoinnin pohjalta suoritettujen toimintakokeilujen onnistumisesta (LIITE 6). Kaiken kaikkiaan palaute oli hyvin myönteistä ja toimintakokeilut koettiin onnistuneeksi. Toisin sanoen kokeilun kohteena olevien toimintamuotojen katsottiin sopivan hyvin kuntouttavan työtoiminnan sisällöiksi. Pilotissa ehdittiin testata käytännössä seuraavia asioita: kansalaisopiston kurssille osallistumista (Espanjan kielen alkeet ja järjestyksenvalvoja -kurssi), Marttojen ruuanlaitto -kurssille osallistumista, ammatinvalinnan ohjaukseen ja urasuunnitteluun (messukäynti ja omien voimavarojen kartoitus) ja oman hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseen liittyvään toimintaan osallistumista (liikuntaluento ja messukäynti) sekä virkistysretkeä paikalliseen tiedekeskukseen ja museoon. Kaikista tykätyimpiä toimintakokeiluja olivat Marttojen ruuanlaitto -kurssi, kansalaisopiston kurssille osallistuminen, jota siis testasi kaksi henkilöä ja virkistysretki paikalliseen tiedekeskukseen ja museoon. Lisäksi asiakkailta kerättiin kehittäjäasiakasryhmän viimeisellä tapaamiskerralla palaute ryhmän toiminnasta kokonaisuudessaan (LIITE 7). Kehittäjäasiakasryhmään osallistuminen oli kehittäjäasiakkaille myönteinen kokemus. Suurin osa koki, että on pystynyt pilotin kautta vaikuttamaan kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen ja, että hankkeen avulla on saatu uusia ideoita kuntouttavan työtoiminnan sisällön monipuolistamiseen. Tosin pelkojakin ilmeni siitä, että kehittämistyö menee hukkaan ja, että asiakkaiden tuottamia ideoita ei huomioida jatkokäsittelyssä. Hankkeesta koettiin olleen hyötyä itselle. Ryhmään osallistuminen toi vaihtelua arkeen ja kuntouttavan työtoiminnan päiviin. Osa oli kokenut itsensä merkityksellisiksi ryhmään osallistuessaan. Mieltä lämmitti myös se, että ryhmässä sai olla tiiviissä kanssakäymisessä ja vuoropuhelussa toisten kanssa ja osallistujille tarjottiin lämmin ruoka. Kehittäjäasiakkaat kokivat ryhmässä käydyt keskustelut antoisina ja he oppivat samalla uusia asioita. Toiminnan olisi toivottu jatkuvan pidempäänkin ja erityisesti toimintakokeilujen syventämistä jatkossa kannatettiin. Hankkeessa kerättiin paljon tietoja ja ideoitiin, mutta lyhyessä ajassa asioita ei ehditty viedä kuin hyvin pinnallisesti käytännön tasolle. ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 1 8

19 19 3 KYSELY KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ASIAKKAILLE 3.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Pilotti teetti kyselyn kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille (LIITE 8). Kyselyn avulla haluttiin saada kehittäjäasiakkaiden ideointia täydentävää tietoa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elämänhallinnallisista tarpeista, mielenkiinnonkohteista ja motivoivista toimintamuodoista. Lisäksi kysely tuotti tietoa kuntouttavan työtoiminnan mielekkyydestä ja vaikuttavuudesta. Kyselyn suunnittelivat pilotin työntekijät. Kehittäjäasiakkaat testasivat kyselyn toimivuutta ennen muita asiakkaita ja kyselyä vielä muokattiin heidän antamien vinkkien pohjalta. Kyselyyn vastasi yhteensä 26 henkilöä. Heistä oli EDUROn asiakkaita 21 ja loput 5 olivat kuntouttavassa työtoiminnassa eri järjestöissä. EDUROlla kyselyn vastaaminen organisoitiin säätiön työntekijöiden kautta, jotka kehottivat kaikkia kiinnostuneita vastaamaan kyselyyn. EDUROlla oli kyselyajankohtana noin 30 kuntouttavan työtoiminnan asiakasta, joten vastausprosentti oli noin 70 %. Osa asiakkaista ei halunnut vastata kyselyyn tai ei pystynyt siihen vastaamaan poissaolosta johtuen. Kyselyajankohtana järjestöissä kuntouttavassa työtoiminnassa olleet asiakkaat saatiin yhtä lukuun ottamatta vastaamaan kyselyyn. Kyselyyn vastanneista henkilöistä tasan puolet, 13, oli naisia ja toiset 13 miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 37 vuotta. Vastausajankohtaan mennessä vastaajat olivat olleet kuntouttavassa työtoiminnassa sillä hetkellä yhtäjaksoisesti noin puoli vuotta. Vastaajista noin 40 % oli ollut kuntouttavassa työtoiminnassa myös aikaisemmin. Vastaajilla on siten hyvä kokemuspohja tiedonkeruuta ajatellen. 3.2 KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN HYVÄT JA HUONOT PUOLET Kyselyyn vastanneet asiakkaan näkivät kehittäjäasiakkaiden tavoin kuntouttavan työtoiminnan hyvänä puolena sen, että kuntouttava työtoiminta tuo päiviin rytmiä ja viikkoihin rutiininomaisuutta. Vastaajat kokivat, että kuntouttava työtoiminta tuo päiviin mielekästä sisältöä, mikä myös piristää mieltä ja tuo elämään normaaliuden tuntua. Saa päiviin sisältöä, syy nousta sängystä, arkirutiini pysyy. Edelleen vastaajat pitivät kehittäjäasiakkaiden tavoin tärkeänä sitä, että kuntouttavassa työtoiminnassa verkostoituu ja saa olla tekemisissä muiden aikuisten kanssa. Myös samassa tilanteessa olevien vertaisten kohtaamista pidettiin voimaannuttava. Tämän voi ajatella liittyvän kehittäjäasiakkaiden ideoinnissa esille nostamiin ajatuksiin kuntouttavan työtoiminnan yhteisöllisyydestä sekä mahdollisuudesta olla oman itsensä tiiviissä yhteisössä. Ryhmäytyminen ja tiivis yhteisö mahdollistavat vertaistuen toteutumisen. Näkee muita aikuisia ja saa vertaistukea. Kehittäjäasiakkaat pitivät kuntouttavan työtoiminnan hyvänä puolena sitä, että se tarjoaa mahdollisuuden oppia uusia asioita. Tämäntyyppinen ajattelu ilmeni myös kyselyvastauksissa. Vastanneet pitivät hyvänä myös sitä, kuntouttavassa työtoiminnassa pääsee kokeilemaan työtoimintaa erilaisilla pajoilla. ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 1 9

20 Tämä auttaa omien tulevaisuuden suunnitelmien selkiyttämisessä ja oman ammattitaidon palauttamisessa. Oppii ja pääsee tavotteessa eteenpäin. Lisäksi kyselyyn vastanneet pitivät kuntouttavan työtoiminnan hyvänä puolena sen joustavuutta. Joustavuudella tarkoitettiin ensiksikin mahdollisuutta vaikuttaa itse siihen, kuinka monena päivänä viikossa ja kuinka monta tuntia päivässä osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Lisäksi joustavuutta katsottiin olevan kuntouttavan työtoiminnan sisällön valinnassa ja toiminnan aikataulutuksessa; työpajan saa valita itse ja työtoimintaa voi suorittaa omassa tahdissa. Aluksi saa itse valita monta päivää viikossa ja monta tuntia päivässä toimintaa on Saa valita minne pajalle menee. Myös kehittäjäasiakkaat toivat esille tämäntyyppisen joustavuuden merkityksen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan näkökulmasta. Kehittäjäasiakkaat korostivat joustavuuden merkitystä kuntouttavaan työtoimintaan motivoitumisen kannalta tilanteessa, jossa asiakkaalla on monia elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Asiakkaan näkökulmasta kynnys lähteä mukaan kuntouttavaan työtoimintaan pienenee, kun osallistumisen ei edellytetä olevan kokopäiväistä ja jokapäiväistä. Muutama kyselyyn vastanneista henkilöistä piti kuntouttavan työtoiminnan huonona puolena sitä, että osa työtoiminnasta on verrattavissa oikean työn tekemiseen, mutta siitä ei makseta palkkaa. Esimerkiksi asiointipalvelun koettiin olevan tuottavaa työtä, missä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan päivä on hyvin työntäyteinen. Se, että tämäntyyppisestä työtoiminnasta maksetaan vain 9 euroa päivässä, tuntui joistakin epäoikeudenmukaiselta. Harmitusta lisäsi se, ettei kuntouttavaan työtoimintaan kuulu ilmaista ruokaa. Vastaaja totesi, ettei ylläpitokorvaus riitä välttämättä edes kuntouttavassa työtoiminnassa kulkemiseen kaikkien kohdalla. Kuntouttava työtoiminta on orjatyötä, kun pitää hikihatussa tehdä hommia 9eurolla. Hyvästä työstä pitäisi palkita. Lisäksi vastaajat näkivät kuntouttavan työtoiminnan heikkona kohtana sen, että kuntouttava työtoiminta kokoaa yhteen hyvin erikuntoisia ihmisiä. Tämä on ongelma, jota myös kehittäjäasiakkaat toivat esille. Kokemus siitä, että viettää päivät huomattavasti itseään huonommassa kunnossa olevien ihmisten parissa, katsottiin heikentävän omaa itsetuntoa. Kehittäjäasiakkaat pitivät tärkeänä aitoa vertaistukea, joka toteutuu parhaiten suurin piirtein samassa elämäntilanteessa olevien kesken. Kyselyn vastauksissa kuten myös kehittäjäasiakkaiden keskuudessa kannatettiin myös sitä, että kehitysvammaisille järjestettäisiin palvelut omissa tiloissa. Liian eri työkuntoisia terveydeltään yhdessä. Vielä yhtenä kuntouttavan työtoiminnan huonona puolena nähtiin palvelun nimi kuntouttava työtoiminta. Kyselyn vastannut henkilö koki kuntouttavan työtoiminnan nimen alentavana ja parempana nimivaihtoehtona hän piti valmentavaa työtoimintaa. Kehittäjäasiakkaat olivat kuntouttavan työtoiminnan nimen suhteen samalla linjalla. Myös he ovat hävenneet joissakin tilanteissa kertoa muille olevansa nimenomaan kuntouttavassa työtoiminnassa. Toisaalta vaikka vastaaja esitti tilalle valmentavaa työtoimintaa, piti hän työtoiminnan etenemismahdollisuuksia huonoina. Hän ei siis nähnyt kuntouttavan työtoiminnan olevan erityisen valmentavaa tai edes eteenpäin vievää, vaan ongelma oli nimenomaan nimike, joka voi toisaalta rajoittaa omalta osaltaan etenemistä, jos palveluun osallistumisesta on kiusallista kertoa muille. 20 ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 2 0

21 21 Nimike kuntouttava on tod huono. Mieluummin valmentava... Etenemisen mahdollisuudet kuntouttavassa huonot. 3.3 ELÄMÄNHALLINNALLISET TARPEET JA MOTIVOIVAT TOIMINTAMAHDOLLISUUDET Kyselyssä selvitettiin, mihin elämänhallintaan liittyviin asioihin vastaajat tarvitsevat tukea tällä hetkellä. Suurimpana tuen tarpeena nousi esille tarve vahvistaa omaa itsetuntoa. Noin 60 % vastaajista koki tarvitsevansa apua itsetunnon vahvistamiseen. Toiseksi eniten vastaajat kokivat tarvitsevansa tukea fyysisen terveyden ylläpitämiseen. Tätä mieltä oli reilu 40 % vastaajista. Kun näiden ohessa huomioidaan se, että noin kolmasosa vastaajista tarvitsi tukea mielialan ja tunteiden hallintaan, voidaan todeta, että fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitäminen ja parantaminen on kokonaisuudessaan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elämänhallinnan heikko kohta, johon he tarvitsevat erityistä tukea. Lisäksi vastaajat kokivat tarvitsevansa tukea esimerkiksi talouden ja päihteiden käytön hallintaan, sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja terveellisen ruokavalion noudattamiseen. Vain 6 vastaajaa mainitsi tarvitsevansa tukea päivärytmin ja 4 vastaajaa sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. (Kuva 3). Näissä kohtaa tuen tarpeet näyttäytyivät yllättävän pieninä verrattuna siihen, että kuntouttavan työtoiminnan hyvänä puolena korostui vastaajien taholta juuri se, että työtoiminta ylläpitää arkirytmiä ja sen kautta verkostoituu ja tapaa ihmisiä. Yksi selittävä tekijä voi toki olla se, että asiakkaat ovat aikaisemmin kokeneet tarvitsevansa tukea näihin asioihin, mutta kuntouttavan työtoiminnan kautta tämä tarve on vähentynyt merkittävästi. Kehittäjäasiakkaat, jotka korostivat ideointitilaisuudessa arjen hallintaan, sosiaalisten tarpeiden tyydyttämiseen ja terveyden ylläpitämiseen liittyviä tuen tarpeita, mieltivät kysymyksen hieman eri tavalla ja ajattelivat pikemminkin, mihin tuen tarpeisiin kuntouttava työtoiminta vastaa. Kuva 3. Elämänhallintaan liittyvät tarpeet ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 2 1

22 Lähes 70 % vastaajista ajatteli työpajatyöskentelyn tukevan omaa kuntoutumista. Vajaa 60 % piti liikunnan harrastamista kuntouttavana toimintamuotona, minkä voi ajatella olevan yhteydessä edellä vahvasti esille tulleeseen tarpeeseen saada tukea fyysisen terveyden ylläpitämiseen. Noin 40 % puolestaan koki retkille ja reissuille osallistumisen, urasuunnitteluun ja ammatinvalinnan ohjaamiseen osallistumisen sekä ryhmätoiminnan ylipäätänsä omaa tilannetta tukevina asioina. (Kuva 4.) Se, että työpajatyöskentely nousi kyselyssä esille vahvimpana kuntoutumista tukevana asiana, vahvistaa kehittäjäasiakkaiden antamaa viestiä kuntouttavan työtoiminnan työnomaisuuden tärkeydestä. Myös muuta toiminta on siis tervetullutta ja suotavaa, mutta kuntouttavan työtoiminnan painopisteen tulisi olla työnomaisessa toiminnassa. 22 Kuva 4. Kuntouttavat toimintamuodot Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, minkälaiseen muuhun kuin työpajatoimintaan vastaajat olisivat halukkaita osallistumaan kuntouttavan työtoiminnan aikana. Vastauksissa painottuivat samat asiat kuin edellä; liikunnan harrastaminen ja retket sekä muu virkistystoiminta osana kuntouttavaa työtoimintaa kiinnostivat asiakkaita eniten % vastaajista oli halukkaita osallistumaan mainittuihin toimintamuotoihin kuntouttavan työtoiminnan aikana. Seuraavaksi eniten kiinnostusta herättivät kansalaisopiston kursseille ja kulttuuriharrastuksiin osallistuminen, joista oli innostunut 40 % vastaajista. 9 vastaajaa eli reilu kolmannes oli kiinnostunut avustavien töiden tekemisestä, joiksi kyselylomakkeessa oli mainittu esimerkin omaisesti vanhusten ulkoiluttaminen ja keskustelukumppanina toimiminen sekä maatila- ja pihatyöt. (Kuva 5.) ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 2 2

23 23 Kuva 5. Kiinnostavat toimintamuodot Kyselyssä pyydettiin vastaajia vielä tarkentamaan yksityiskohtaisesti, mistä asioista he ovat kiinnostuneita. Liikuntaharrastuksista, mitkä kiinnostivat eniten, mainittiin joukkueurheilu, talviurheilu, kuntosaliharjoittelu, kävely ja pyöräily. Retkien ja reissujen osalta kiinnostivat esimerkiksi kalastusreissut ja kirjastokäynnit. Lisäksi tuotiin esille kiinnostusta esimerkiksi erilaisten avustavien töiden tekemiseen kuten lasten ja kiinteistöjen hoitoon, kulttuurin tuottamiseen ja nauttimiseen kuten taiteen tekemiseen ja teatterissa sekä näyttelyissä käymiseen ja erilaisille kursseille osallistumiseen. 3.4 KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN MIELEKKYYS Vastaajien suhtautuminen kuntouttavaan työtoimintaan oli kaiken kaikkiaan hyvin myönteistä. Peräti 71 % vastaajista piti kuntouttavaa työtoimintaa hyödyllisenä ja 13 % melko hyödyllisenä. Hyödyttömänä kuntouttavaa työtoimintaa piti 4 % ja melko hyödyttömänä samaten 4 % vastaajista. (Kuva 6.) Vastaukset tukevat kehittäjäasiakkaiden ajatusta kuntouttavan työtoiminnan mielekkyydestä ja soveltuvuudesta elämäntilanteeseen, jolloin ihmisellä on taustallaan pitkä työttömyys ja monia sosiaalisia sekä elämänhallintaan liittyviä ongelmia kuten päihteiden käyttöä, masennusta tai muita mielenterveydellisiä ongelmia. Kuntouttava työtoiminta on monen kohdalla esimerkiksi opiskelua tai työharjoittelua mielekkäämpi vaihtoehto, koska kuntouttava työtoiminta ei vaadi yhtä suurta sitoutumista ajankäytöllisesti ja lisäksi sen sisältö on kuntouttavaa eli toisin sanoen keveämpää kuin vaikka opiskeltaessa. ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 2 3

24 24 Kuva 6. Kuntouttavan työtoiminnan tärkeys omassa elämässä Vastaajista 8 eli noin kolmannes on valmis menemään tällä hetkellä kokoaikatöihin ja 8 osa-aikatöihin. 9 vastaajaa eli reilu kolmannes on halukas aloittamaan tällä hetkellä työharjoittelun ja 9 vastaajaa opiskelun. Muutama vastaaja kertoi olevansa valmis tällä hetkellä johonkin muuhun. Näissä vastauksissa korostui oppisopimuksen tyyppinen toimintavaihtoehto. (Kuva 7.) Vastaajat pystyivät valitsemaan kysymykseen vastatessaan useamman vastausvaihtoehdon, mikä vaikeuttaa vastausten tulkintaa. Keskeistä on kuitenkin se, että vain 2 vastaajaa ei ollut valmiita mihinkään edellä mainituista. Tämä kertoo siitä, että kuntouttava työtoiminta nähdään kehittäjäasiakkaiden tapaan välivaiheena, ponnahduslautana, eteenpäin. Toisaalta ottaen huomioon vastaajien 37 vuoden keski-iän ja sen, että vastaajat ovat olleet kuntouttavassa työtoiminnassa keskimäärin jo puoli vuotta, herää kysymys kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuudesta siitä, miksi vain 8 henkilöä 26sta on valmiita osa- tai kokopäivätöihin puolen vuoden kuntoutusjakson jälkeen. ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 2 4

25 25 Kuva 7. Valmius aloittaa tällä hetkellä työt, työharjoittelu tai opiskelu 3.5 KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Vaikka vastaajista vain kolmannes oli tällä hetkellä valmis menemään töihin, halusi yli puolet vastaajista mennä töihin kuntouttavan työtoiminnan päätyttyä. Lisäksi opiskelemaan oli halukkaita lähtemään kuntouttavan työtoiminnan päätyttyä lähes puolet vastanneista, mikä kertoo siitä, että kuntouttavan työtoiminnan oletetaan vaikuttavan omaan tilanteeseen ja kuntoutumiseen myönteisesti. Yksi vastaaja oli kiinnostunut oman yrityksen perustamisesta ja kaksi muuta toi esille tarpeen oman tilanteen kokonaisarviointiin kuntouttavan työtoiminnan päätyttyä, milloin myös katsottaisiin omaan tilanteeseen sopiva vaihtoehto. (Kuva 8.) Kuva 8. Halukkuus mennä kuntouttavan työtoiminnan päättymisen jälkeen töihin, opiskelemaan tai työharjoitteluun ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 2 5

26 Vastaajilta tiedusteltiin paitsi sitä, mitä he haluaisivat tehdä kuntouttavan työtoiminnan päättymisen jälkeen, myös sitä, mitä he todellisuudessa arvelevat tuolloin tekevänsä. Vastaukset poikkesivat hieman toisistaan. Vaikka reilu 50 % vastaajista halusi mennä töihin kuntouttavan työtoiminnan päättymisen jälkeen, vain noin 30 % arvioi todellisuudessa työllistyvänsä. Opiskelun ja työharjoittelun kohdalla vastaukset olivat keikahtaneet toisin päin. Vajaa puolet vastaajista halusi aloittaa opinnot tai työharjoittelun kuntouttavan työtoiminnan päätyttyä, mutta todellisuudessa yli puolet arvioi tekevänsä näin. Reilu viidennes vastaajista arvioi osallistuvansa kuntouttavan työtoiminnan päätyttyä johonkin toiseen työvoimahallinnon toimenpiteeseen. Vastauksiin voi ajatella heijastuvan kehnon työllisyystilanteen, mikä heikentää uskoa myös omaan työllistymiseen. (Kuva 9.) 26 Kuva 9. Arvio siitä, mitä tekee kuntouttavan työtoiminnan päätyttyä ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 2 6

27 27 4 NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMISEEN 4.1 ASIAKKAIDEN AJATUKSIA OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMISESTÄ Kehittäjäasiakkaiden kanssa toteutetussa ideoinnissa lähdettiin liikkeelle kuntouttavan työtoiminnan sisällön kehittämisestä. Tästä siirryttiin pilotin loppua kohden keskustelemaan osallistavasta sosiaaliturvasta ja ideoimaan sen sisältöä. Pilotin työntekijät esittelivät kehittäjäasiakkaille osallistavan sosiaaliturvan käsitettä ja osallistavan sosiaaliturvan kehittämistä sekä siihen liittyviä keskeisiä kysymyksiä, joihin osallistavan sosiaaliturvan työryhmä pyrkii vastaamaan. Kehittäjäasiakkaille kerrottiin, että ministeriön asettama työryhmä pyrkii löytämään vastauksia siihen, kenelle osallistava sosiaaliturva on tarkoitettu, mitä toimenpiteitä voidaan tarjota osallistumistoimenpiteinä, mikä on osallistumistoimenpiteiden velvoittavuus ja kannusteet ja mitkä tahot voivat tarjota osallistumistoimenpiteitä. Kehittäjäasiakkailta kysyttiin ensiksi mielipidettä sosiaaliturvan vastikkeellisuuden laajenemisesta osallistavan sosiaaliturvan muodossa. Kehittäjäasiakkaiden näkemykset poikkesivat jonkin verran toisistaan. Osa kehittäjäasiakkaista suhtautui vastikkeellisuuden laajentumiseen kielteisesti ja osa myönteisemmin, mutta varautuneesti. Yksi kielteisesti suhtautunut henkilö toi esille, että työttömyyskorvaus on itsessään vastike siitä, että valtio ei ole kyennyt järjestämään ihmiselle töitä. Tästä taustasta ajateltuna olisi kehittäjäasiakkaan mukaan nurinkurista ajatella, että tämä vastike eli korvaus työttömyydestä tulisi vastikkeelliseksi. Hän kannatti sen sijaan palkkatuetun työn tekemisen mahdollisuuden ja työvoimapoliittisten koulutusten lisäämistä. Myös toinen kehittäjäasiakas perään kuulutti osallistavan sosiaaliturvan sijaan rakenteellisten muutosten tärkeyttä, jotta työttömiä saataisiin töihin tai opiskelemaan. Tämä asiakas ajatteli, että opiskelupaikkoja tulisi lisätä tai työssäkäyville tulisi luoda kannusteita jäädä vuorotteluvapaalle, jotta työttömät pääsisivät välillä töihin. Osa kehittäjäasiakkaista ei osannut sanoa, miten suhtautuu sosiaaliturvan vastikkeellisuuden laajentumiseen. Mielipiteen ilmaiseminen koettiin vaikeaksi, koska tässä vaiheessa ei tiedetä, mitä osallistava toiminta pitäisi sisällään ja kuinka usein toimintaan velvoitettaisiin osallistumaan. Osa kuitenkin suhtautui hieman varauksellisesti, mutta kuitenkin myönteisesti ajatukseen vastikkeellisuuden laajentumisesta. Myönteisesti suhtautuvat näkivät, että etenkin yli vuoden työttömänä olleet henkilöt tarvitsevat osallistavaa toimintaa, koska monilla kynnys lähteä kotoa tai edes nousta sängystä ylös on noussut jo tässä vaiheessa korkeaksi. He katsoivat, että osallistavalla sosiaaliturvalla olisi samantyyppisiä myönteisiä vaikutuksia kuin kuntouttavalla työtoiminnalla eli saisi merkityksellistä tekemistä ja rytmiä ja rutiinia viikkoon sekä tätä kautta myös oma mieliala piristyisi. Kehittäjäasiakkaat, myös kielteisesti suhtautuvat, ajattelivat, että osallistavan sosiaaliturvan tulisi toteutuessaan koskea juuri sitä kohderyhmää, mitä työryhmäkin on kaavaillut eli yli päivää työttömänä olleita ja pelkästään toimeentulotuen varassa eläviä henkilöitä. Kehittäjäasiakkaiden mielestä erityisesti nuoret, noin vuotiaat, tulisi huomioida omana erityisryhmänä, jotta nuorten syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä. Kehittäjäasiakkaat eivät olleet tietoisia nuorisotakuusta, joka toteutuessaan veisi tätä kohderyhmää myös pois osallistavan sosiaaliturvan piiristä. Osallistavan sosiaaliturvan kohderyhmästä keskusteltaessa kehittäjäasiakkaat pohtivat sitä, miten kirjava joukko pitkäaikaistyöttömät ovat kohderyhmänä. Osa on hyvin aktiivisia ja toimeliaita muutoin kuin työelämän ja opiskelun saralla, eivätkä siten kaipaa sitä, että viranomainen järjestäisi heille varta vasten ohjelmaa. Kehittäjäasiakkaat miettivät riittääkö asuminen maatilalla, lasten harrastuksiin kuljettaminen useita kertoja viikossa tai naapurin mummoa avustaminen riittäväksi osoitukseksi yhteiskunnallisesta osallisuudesta, jos palkkatyötä ei ole tarjolla tai siihen ei kykene? Vai sisältyykö osallistavaan sosiaaliturvaan ajatus siitä, että osal- ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 2 7

28 lisuuden tulee olla muita ihmisiä ja yhteiskuntaa yleisemmin hyödyttävää, esimerkiksi juuri julkisen sektorin avustavia tehtäviä? Kehittäjäasiakkaita askarrutti myös se, miten alentunut toimintakyky huomioitaisiin osallistavan sosiaaliturvan toteutuessa. Sitä, että kaikilta edellytettäisiin yhtäläistä ja ajallisesti samanmittaista osallistumista, ei koettu reiluksi. Kehittäjäasiakkaiden mielestä ketään ei saisi velvoittaa osallistumaan mihinkään toimintaan työttömyyskorvauksen menetyksen uhalla, jos se vaarantaa tai heikentää asiakkaan toimintakykyä. Yksi kehittäjäasiakas toi vielä kohderyhmästä puhuttaessa esille eläkeläisten osallistamisen. Hän kysyi, eikö myös eläkeläisiä pitäisi osallistaa, jos tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy. Jos ajatellaan, että osallistavassa sosiaaliturvassa on kyse enemminkin kansalaisvelvollisuuden täyttämisestä työttömyyskorvauksen saamiseksi kuin työllisyyden edistämisestä, pitäisikö myös hyväkuntoiset eläkeläiset ottaa osallistavan toiminnan piiriin? Kehittäjäasiakkaat arvioivat, että toteutuessaan osallistava sosiaaliturva voisi sisältää sen tyyppistä elämänhallintaa tukevaa toimintaa, mitä he esittivät kuntouttavan työtoiminnan uusiksi sisällöiksi eli esimerkiksi kansalaisopiston kursseille, liikunta ja kulttuuriharrastuksiin ja järjestöjen toimintaan osallistumista. Myönteisesti osallistavaan sosiaaliturvaan suhtautuvat kehittäjäasiakkaat pitivät myös avustavan työn tekemistä osallistavan sosiaaliturvan puitteissa hyväksyttävänä, mikäli avustava työ on sellaista, mikä on osallistujalle mielekästä. Rovaniemellä ja muualla Lapissa voi olla pitkät välimatkat, joten etäosallistumista tietokoneen kautta pidettiin myös yhtenä vaihtoehtona. Yksi kehittäjäasiakas ehdotti, että esimerkiksi jollekin verkkokurssille osallistuminen luettaisiin osallistumistoimenpiteeksi. Kehittäjäasiakkaat ajattelivat, että kunnat, seurakunnat ja järjestöt olisivat sopivia tahoja tarjoamaan osallistumistoimenpiteitä. Osana näki yritysten mukana olon osallistavan sosiaaliturvan toteuttamisessa vaarallisena yhtälönä. Pelkona oli yritysten ahneus alkaa hyödyntää työttömiä ilmaisena työvoimana. Osa taas suhtautui yritysten mahdollisuuteen järjestää osallistavaa sosiaaliturvaa samoin kuin kuntouttavan työtoiminnan kohdalla; työttömän kannalta mukana olo yrityksen toiminnassa voisi olla mahdollisuus työllistyä, saada tietotaitoa ja markkinoida itseä. Työttömän kannalta olisi tärkeää, että toiminnasta saisi tällöin työtodistuksen. Vaikka osa kehittäjäasiakkaista suhtautui myönteisesti vastikkeellisuuden laajenemiseen, tuntui myös heistä ajatusta siitä, että aktiivitoimintaan osallistumatta jättämisestä aiheutuisi välittömästi sanktio, epäoikeudenmukaiselta. Kehittäjäasiakkaiden mukaan tilanteessa tulisi käyttää tapauskohtaista harkintaa ja selvittää, mitä osallistumatta jättämisen taustalla on. Jos työtön ei kykene esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi osallistumaan viranomaisen velvoittamaan toimintaan, pitäisi kehittäjäasiakkaiden mukaan kaikille kuitenkin turvata perustoimeentulo. Tällöin vältettäisiin myös se, etteivät henkilöt, joiden voimavarat eivät riitä osallistumiseen, yritä osallistua väkisin. Kehittäjäasiakkaat myös pohtivat sitä, näkyisikö työmarkkinatuen leikkaaminen toimeentulotukimenojen kasvuna esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmaisten henkilöiden kohdalla. Lisäksi pohdittiin sitä, mitä sivuvaikutuksia toimeentulotuen leikkaamisella voi olla; aletaanko toimeentuloa hankkia tämän jälkeen epärehellisimmin keinoin. Kehittäjäasiakkaat kannattivat sitä, että kaikille turvattaisiin tietty perustoimeentulotaso, mutta osallistavan sosiaaliturvan puitteissa niille työttömille, jotka ovat kykeneväisiä osallistumaan viranomaisen määrittämään toimintaan, maksettaisiin tuntiperusteista osallistumislisää ja/tai tarjottaisiin lämmin ateria. Tuntiperusteisen osallistumislisän katsottiin olevan oikeudenmukaisempi kuin kuntouttavassa työtoiminnassa tällä hetkellä käytössä oleva ylläpitokorvaus, joka on kaikille sama osallistumistunneista riippumatta. Yksi kehittäjäasiakas ehdotti kahden euron suuruista osallistumislisää, jolloin korvaus neljän tunnin osallistumisesta olisi 8 euroa ja kuuden tunnin osallistumisesta 12 euroa. Tuntiperusteisen korvaussysteemin arvioitiin motivoivan erityisesti nuoria osallistumaan. Keskeisinä korvaussysteemiin kuuluvana lähtökohtana kehittäjäasiakkaat pitivät sitä, ettei toimintaan osallistuminen voi aiheuttaa asiakkaalle kuluja. Tällä hetkellä pitkistä välimatkoista aiheutuvia kuluja ei korvata täysimääräisesti ja tämän vuoksi esimerkiksi 70 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta asuva kehittäjäasiakas osallistuu 28 ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 2 8

29 kuntouttavaan työtoimintaan vain kaksi kertaa viikossa. Osallistavan sosiaaliturvan kehittämisessä matkakorvausten maksamiseen tulisi kiinnittää huomiota; kehittäjäasiakkaiden mielestä on kyseenlaista velvoittaa työtöntä tekemään avustavaa työtä, jos korvaus kattaa juuri ja juuri vain matkat. Yleisellä tasolla kehittäjäasiakkaita mietitytti se, miten osallistumista, joka perustuisi tuntiperusteiseen korvaukseen, voitaisiin valvoa ja miten lisän maksaminen organisoitaisiin, jos osallistumistoimenpiteiden ja paikkojen määrä laajenee mittavasti VAIHTOEHTOISIA LINJOJA OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN TOTEUTUMISEEN VAPAAEHTOISUUDEN LINJA Pilotin työntekijät ideoivat kehittäjäasiakkaiden ja kunnan sosiaalipalveluiden esimiesten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta vaihtoehtoisia näkökulmia osallistavan sosiaaliturvan toteutumiseen. Näkökulmat eivät ole konkreettisia toimintamalleja, joiden kautta osallistava sosiaaliturva voitaisiin toteuttaa, vaan pikemmin linjoja, joiden avulla pystytään käymään periaatteellisella tasolla arvokeskustelua osallistavan sosiaaliturvan erilaisista ulottuvuuksista; osallistavan sosiaaliturvan velvoittavuudesta, osallistavien toimenpiteiden sisällöstä, palvelujärjestelmän luonteesta, kohderyhmästä ja sanktioista sekä palkkioista. Näkökulmat ovat vapaaehtoisuuden linja, mahdollistava linja, velvoittava linja ja vastikkeellisen työn linja (LIITE 9). Vapaaehtoisuuden linja tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että osallistavasta sosiaaliturvasta ei tule velvoittavaa, eikä työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisätä. Työttömien yhteiskuntaosallisuuden kehittäminen nähdään kyllä tärkeäksi; matalan kynnyksen paikoissa on hyvä olla monipuolista ryhmätoimintaa ja lisäksi työttömien omaehtoiseen liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin osallistumista on syytä tukea. Työtön voi siis halutessaan osallistua erilaiseen työttömille suunnattuun toimintaan, mutta osallistuminen pohjautuu vapaaehtoisuuteen, eikä osallistumisesta makseta erillistä korvausta. Myöskään osallistumatta jättämisestä ei langeteta sanktioita. Vapaaehtoisuuden linja painottaa työttömän oikeutta työhön tai opiskeluun. Linjan taustalla vaikuttaa 80- ja 90- lukulainen aktivointipolitiikka, jolloin keskiössä oli palkkatuki ja työn tekemisen tilaisuuksien järjestäminen työttömille. Osallistavan sosiaaliturvan merkitys nähdään kosmeettisena ihmisen työllistymisen kannalta. Linja kannattaa sen sijaan palkkatuetun työn mahdollisuuden lisäämistä ja sitä, että työssä oleville luotaisiin kannusteita vuorotteluvapaalle jäämiselle, jotta työttömille aukeaisi työn tekemisen mahdollisuuksia. Myös työttömien opiskelumahdollisuuksien tukemiseen tulisi panostaa esimerkiksi työvoimapoliittisten koulutusten kautta. Osallistavaa sosiaaliturvaa, joka ei edistä työttömän henkilön työllistymistä tai Kuva 10. Vapaaehtoisuuden linja korostaa aitojen työn tekemisen tilaisuuksien lisäämistä esimerkiksi palkkatuen avulla ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 2 9

30 siihen sisältyvää työnomaista toimintaa, josta ei makseta palkkaa, ei nähdä oikeudenmukaisena. Palvelujärjestelmän tasolla työvoimapalvelut on erotettuna työttömyysturva- ja sosiaalipalveluista. Työttömyyskorvauksen katsotaan itsessään olevan korvaus siitä, että henkilölle ei ole pystytty löytämään töitä tai opiskelupaikkaa. (Kuva 10.) MAHDOLLISTAVA LINJA Myöskään mahdollistavassa linjassa osallistavasta sosiaaliturvasta ei tule velvoittavaa, eikä työttömyyskorvauksen vastikkeellisuutta lisätä. Osallistumiselle on kuitenkin luotu taloudellisia kannusteita. Julkisen tai kolmannen sektorin avustaviin tehtäviin niin sanottuihin hyötytöihin osallistumisesta tai lyhyisiin koulutuksiin osallistumisesta maksetaan työttömyyskorvauksen päälle osallistumislisää tai niistä palkitaan esimerkiksi liikunta- ja kulttuurikortin muodossa. Näkökulma painottaa vapaaehtoisuuden linjan tavoin työttömän oikeutta työhön tai opiskelemiseen. Palkkatuetun työn mahdollisuutta tulisi lisätä ja luoda kannusteita työssä oleville vuorotteluvapaalle jäämiselle, jotta työttömille aukeaisi työn tekemisen mahdollisuuksia. Myös työttömien opiskelumahdollisuuksien tukemiseen tulisi panostaa esimerkiksi työvoimapoliittisten koulutusten kautta. Mahdollistava linja eroaa vapaaehtoisuuden linjasta siten, että työnomaisia palkattomia osallistumistoimenpiteitä ei automaattisesti nähdä epäoikeudenmukaisina, vaan jonkun henkilön kohdalla mahdollisuutena. Jos työtön henkilö itse kokee avustavien töiden tekemisen mielekkäänä oman elämänhallinnan kannalta, voidaan hänellä järjestää tähän mahdollisuus, mistä hän myös hyötyisi taloudellisesti. Samalla tapaa myös koulutukseen osallistumiseen kannustettaisiin taloudellisesti. Työvoimapalvelut siten lähenevät työttömyysturva- ja sosiaalipalveluita, vaikka ne säilyvätkin erillisinä palveluina. (Kuva 11.) Kuva 11. Mahdollista linja kannustaa osallistavaan toimintaan ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 3 0

31 VELVOITTAVA LINJA Velvoittavassa linjassa sosiaaliturva muuttuu vastikkeellisempaan suuntaan ja työtön on velvoitettu osallistumaan viranomaisen määrittämään toimintaan työttömyyskorvauksen saadakseen. Osallistuminen rinnastetaan työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, joista kieltäytymisestä seuraa työttömyysturvassa karenssi ja toimeentulotuessa perusosan alentaminen. Velvoittavassa linjassa asiakas voi vaikuttaa itse siihen, mihin toimintaan hän osallistuu. Mahdollisia osallistumistoimenpiteitä ovat esimerkiksi julkisen sektorin avustavat tehtävät, työ- tai päivätoiminta sekä harrastus- ja virkistystoiminta. Näkökulma painottaa työttömyyskorvauksen vastikkeellisuutta ja työttömän ihmisen velvollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Työttömän henkilön on osallistuttava viranomaisen kanssa yhdessä sovittuun aktivointiin ansaitakseen työttömyyskorvauksen. Toiminta voi liittyä pelkästään oman elämänhallinnan parantamiseen erilaisen ryhmätoiminnan, liikunta tms. harrastuksen kautta tai se voi olla laajemmin muita ihmisiä tai yhteiskuntaa hyödyttävää toimintaa, niin sanottuja yleishyödyllisiä tai avustavia töitä. Näkökulmaan sisältyy ajatus siitä, että osallisuus hyödyttää aina työtöntä itseään, mutta se voi hyödyttää laajemmin myös muuta yhteiskuntaa. Palvelujärjestelmän tasolla työvoima ja työttömyysturva- sekä sosiaalipalvelut ovat yhdistettyjä. (Kuva 12.) Kuva 12. Velvoittavassa linjassa työttömältä edellytetään entistä vahvemmin aktivointiin osallistumista VASTIKKEELLISEN TYÖN LINJA Vastikkeellisen työn linjassa sosiaaliturva muuttuu velvoittavan linjan tapaan vastikkeellisempaan suuntaan ja osallistuminen viranomaisen määrittämään toimintaan rinnastetaan työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, joista kieltäytymisestä seuraa työttömyysturvassa karenssi ja toimeentulotuessa perusosan alentaminen. Vastikkeellisen työn linjassa osallistumistoimenpiteiksi luetaan julkisen ja kolmannen sektorin avustavat tehtävät ja muut yleishyödylliset työt. Asiakas voi itse valita, minkälaista avustavaa tai yleishyödyllistä työtä haluaa tehdä. Näkökulma painottaa työttömyyskorvauksen vastikkeellisuutta ja työttömän ihmisen velvollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Työttömän henkilön on osallistuttava viranomaisen kanssa yhdessä sovittuun toimintaan ansaitakseen työttömyyskorvauksen. Vastikkeellisen työn linja eroaa velvoittavasta linjasta Kuva 13. Vastikkeellisen työn linjassa työttömältä edellytetään työnomaiseen toimintaan osallistumista ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 3 1

32 siten, että se edellyttää, että myös työttömien on annettava oma panoksensa yhteiskunnan pyörittämiseen nimenomaan avustavan tai yleishyödyllisen työn muodossa. Näkökulmaan sisältyy ajatus siitä, että osallisuus hyödyttää aina työtöntä itseään, mutta työttömän tulee lisäksi hyödyttää myös muuta yhteiskuntaa. Palvelujärjestelmän tasolla työvoima ja työttömyysturva- sekä sosiaalipalvelut ovat yhdistettyjä. (Kuva 13.) KEHITTÄJÄASIAKKAIDEN NÄKEMYS OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN TOTEUTUMISESTA Kuten jo aikaisemmin tuli ilmi, osa kehittäjäasiakkaista suhtautui kielteisesti ja osa varovaisen myönteisesti osallistavan sosiaaliturvan kehittämiseen. Huomattavaa oli se, että sekä kielteisesti että varovaisen myönteisesti suhtautuvat kehittäjäasiakkaat pitivät ajatusta mahdollistavasta sosiaaliturvasta järkevänä. Se, että työtön henkilö voisi halutessaan osallistua viranomaisen kanssa yhdessä sovittujen avustavien ja yleishyödyllisten töiden tekemiseen tai lyhyisiin koulutuksiin ja saada tästä tuntiperusteisen palkkion ja lisäksi esimerkiksi lämpimän ruuan tai liikunta- ja kulttuurikortin, joka mahdollistaa käymisen vaikkapa elokuvissa tai uimassa, pidettiin hyvänä. Kehittäjäasiakkaat ajattelivat, että mahdollistavan linjan tyyppinen sosiaaliturvan muoto, jossa perustasoon kytkeytyy mahdollisuus saada lisäansiota, soveltuisi kaikille työttömille ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen. Juuri työttömäksi jääneen ihmisen toimintakyky on useimpien kohdalla hyvä ja halukkaiden olisi mahdollisuus pitää sitä yllä yleishyödyllisiä tai avustavia töitä tehden. Kehittäjäasiakkaat ajattelivat, että tämä ehkäisisi työttömän ihmisen syrjäytymistä ja myöhemmässä vaiheessa kuntouttamisen tarvetta ankkuri ei ehtisi ruostua pohjaan kuten yksi kehittäjäasiakas totesi. Kehittäjäasiakkaat pitivät mahdollistavaa sosiaaliturvaa jopa parempana vaihtoehtona kuin nykyistä työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmää, koska se mahdollistaisi kaikille halukkaille kouluttautumisen tai osallistumisen avustavien töiden tekemiseen pientä lisäansiota vastaan, mutta toisaalta ketään ei pakotettaisi osallistumaan. Kehittäjäasiakkaat toivat esille, että kaikki eivät kaipaa aktivointia; osa työttömistä on hyvin aktiivisia muutoinkin esimerkiksi oman kodin ja harrastusten piirissä. Osa taas ei kykene osallistumaan esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelman vuoksi. Jos tätä joukkoa alettaisiin osallistaa työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla, voi tällä puolestaan olla monia kielteisiä seurauksia. Työttömyysturvan menettäminen voisi näkyä toimeentulotukimenojen kasvuna tai lisääntyneinä yrityksinä hankkia toimeentulo epärehellisin keinoin. Myös sosiaaliset ongelmat voisivat suurentua sekä heidän, että niiden kohdalla, jotka osallistuvat, vaikka toimintakykyä ei siihen antaisikaan myöten. Mahdollistava sosiaaliturva voisi kuitenkin pitkällä tähtäimellä saada yhä suuremman joukon työttömistä osallistavan toiminnan piiriin, jos syrjäytymisvaarassa olevat työtä, opiskelu- tai harjoittelupaikkaa vailla olevat nuoret innostuisivat mahdollisuudesta osallistavaan sosiaaliturvaan. Nuorten osallistuminen ehkäisisi sosiaalisten ongelmien syntymistä ja niistä pitkälle aikuisikään ulottuvaa syrjäytymistä sekä pitäisi yllä toimintakykyä. Samalla osallistuminen voisi toimi ponnahduslautana eteenpäin. Vaikka mahdollistava linja saikin eniten kannatusta kehittäjäasiakkaiden keskuudessa, piti osa kehittäjäasiakkaista hyvänä myös otteen tiukentamista etenkin alle 30-vuotiaiden kohdalla. Muutama kehittäjäasiakas ajatteli, että vuoden työttömyyden jälkeen alle 30-vuotiaiden kohdalla sosiaaliturvan tulisi muuttua mahdollistavasta velvoittavaksi. Toinen kehittäjäasiakas näki, että osallistavat toimet sisältäisivät tässä vaiheessa velvoittavan linjan mukaisia vaihtoehtoja; sekä mahdollisuuden avustaviin ja yleishyödyllisiin töihin että mahdollisuuden osallistua kursseille ja ryhmä-, harrastus- sekä virkistystoimintaan. Työtön henkilö saisi itse päättää, minkätyyppiseen toimintaan osallistuu. Toinen kehittäjäasiakas puolestaan ajatteli, että vuoden työttömyyden jälkeen alle 30-vuotiaat pitäisi velvoittaa nimenomaan avustavien ja yleishyödyllisten töiden tekemiseen. Keskeistä olisi se, että työtön saisi valita, minkälaista ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 3 2

33 avustavaa tai yleishyödyllistä työtä tekee. Näin työtön voisi hankkia tietotaitoa itseä kiinnostavalta alalta. Kehittäjäasiakkaan näkemys edustaa vastikkeellisen työn linjaa. Hänen ajattelussaan korostuu se, että osallistuminen hyödyttäisi nimenomaan työtöntä itseään. Koska osallistuminen tapahtuisi kuntouttavan työtoiminnan ehtojen mukaisesti, yhdestä viiteen päivään viikossa neljästä kuuteen tuntiin päivässä ja asiakas saa vaikuttaa työn sisältöön, ei kehittäjäasiakas kokenut vastikkeellisen työn linjaa orjuuttavana. Kehittäjäasiakkaat, jotka kannattivat velvoittavaa ja vastikkeellisen työn linjaa vuoden työttömänä olleiden alle 30-vuotiaiden kohdalla, eivät kuitenkaan halunneet, että kieltäytymisestä osallistua toimintaan seuraisi taloudellinen sanktio. Sen sijaan he näkivät, että osallistumisesta tulisi palkita esimerkiksi kahden euron suuruisella tuntikorvauksella tai lounasedulla ja liikunta- ja kulttuurikortin tyyppisellä etukortilla. Avoimeksi jäikin se, miten otetta tiukennettaisiin alle 30-vuotiaiden kohdalla, jos työttömyyskorvauksen saamiseen liittyisi osallistumisvelvoite, mutta ei sanktioita. Vaikka kehittäjäasiakkaat eivät osanneet viedä ideointia pidemmälle, oli pääviesti se, että nuoret tulisi huomioida omana erityisryhmänä osallistavaa sosiaaliturvaa kehitettäessä. 33 ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 3 3

34 34 5 YHTEENVETO JA POHDINTA Pilotin tavoitteena on ollut löytää uusia kiinnostavia toimintamahdollisuuksia ja toteuttajia kuntouttavaan työtoimintaan yhdessä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kanssa. Pilotin toiminnassa on ollut kokonaisuudessaan kyse työelämän ulkopuolella olevien ihmisten elämänhallintaa ja yhteiskuntaosallisuutta tukevien toimintamuotojen kartoittamisesta. Asiakkaiden on siis haluttu kertovan, mitä kuntouttavan työtoiminnan pitäisi olla, jotta nämä henkilöt kokisivat työtoiminnasta mahdollisimman paljon hyötyä ja viimein etenisivät kohti palkkatyön tekemisen mahdollisuuksia ja mahdollisuutta elättää itsensä omillaan toimeentulevana aikuisena. Tällä tapaa pilotti on täydentänyt pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävää MONET -kuntakokeiluhanketta, jossa on myös yhtenä tavoitteena kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen. Käytännössä kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen on ollut MONETissa tähän mennessä työtoimintapaikkojen valikoiman laajentamista, mutta viimeisenä toimintavuotenaan MONETissa panostetaan myös elämänhallintaa tukevan ryhmämuotoisen toiminnan kehittämiseen, mihin pilotista saadut kokemukset tuovat asiakasnäkökulmaa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat suhtautuivat kuntouttavan työtoiminnan sisällön laajenemiseen myönteisesti. Kehittäjäasiakkaat korostivat työnomaisen toiminnan olevan ensisijaista oman kuntoutumisen kannalta. He painottivat, että kuntouttavan työtoiminnan pitäisi olla väylä koulutukseen, työhön, työharjoitteluun tai oppisopimuskoulutuksen aloittamiseen ja etenkin kuntouttavan työtoiminnan jakson loppua kohden painopisteen tulisi olla työnomaisessa toiminnassa. Tästä syystä he kokivat todella tärkeäksi sen, että he saavat säännöllisesti ja pätevästi esitettyä palautetta omasta etenemisestään, missä nähtiin olevan kehittämistä. Lisäksi asiakkaiden mielestä tärkeää on se, että he saavat itse vaikuttaa työtoiminnan sisältöön. Kun työtoiminta on itselle mielekästä ja motivoivaa, se auttaa sitoutumaan siihen, mikä vaikuttaa edelleen omaan elämänhallintaan ja oman tilanteen kohenemiseen. Kiinnostusta herättivät perinteinen työpajatyöskentely, mutta myös avustavat tehtävät kunnissa ja järjestöissä. Jopa kuntouttavassa työtoiminnassa olo yrityksessä kiinnosti muutamaa, mikä ei tällä hetkellä ole mahdollista. Tällöin saisi tietotaitoa ja mahdollisuuden markkinoida itseä työnantajalle. Kehittäjäasiakkaat olivat myös halukkaita osallistumaan jatkossa kehittämistoimintaan osana kuntouttavaa työtoimintaan. Pilotin kehittäjäasiakkaat ja kyselyyn vastanneet kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat pitivät tavanomaisen työtoiminnan ohella kiinnostavimpina toimintamuotoina liikunnan harrastamista, erilaisia ryhmässä tehtäviä virkistysreissuja ja omaa ammatinvalintaa ja urasuunnittelua tukevia toimintamuotoja. Lisäksi asiakkaita kiinnosti esimerkiksi erilaisiin lyhyisiin koulutuksiin tai kursseille osallistuminen, oman terveyden ylläpitämiseen liittyvä ryhmätoiminta ja kulttuurin sekä taiteen tekeminen kuten näytteleminen ja valokuvaaminen. Pilotti on tehnyt eri toimijoille sekä asiakkaille että viranomaisille näkyväksi, mitä työelämän ulkopuolella olevia ihmisiä kiinnostavaa ja heidän elämäntilannettaan kohentavaa toimintaa paikkakunnalla on. Näiden uusien toimintamahdollisuuksien toteutuminen edellyttää uusia yhteistyökumppaneita kuten järjestöt, kansalaisopistot ja yritykset. Kehittäjäasiakasryhmä vieraili useammassa eri järjestössä, jossa he tutustuivat toimintaan ja pääsivät osallistumaan käytännössä itseä kiinnostaviin asioihin kuten ammatinvalinnan ohjaukseen, liikuntaluentoon ja ruuan laittamiseen. Kehittäjäasiakkaat pitivät järjestöjä potentiaalisena yhteistyötahona. Pilotin aikana kuitenkin ilmeni, että sosiaali- ja terveysalan järjestöjen osallistumisessa kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen on merkittävä käytännön ongelma. Taustalla ovat monien järjestöjen toimintaa rahoittavan Raha-automaattiyhdistyksen tiukentuneet ohjeistukset. RAY ei halua, että sen järjestölle myöntämiä avustuksia ohjautuu kunnan lakisääteisen palvelun, kuntouttavan työtoiminnan, järjestämiseen. Tästä syystä jotkut asiakkaat joutuivat keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan järjestössä, jonka kanssa MONET oli juuri saanut neuvoteltua kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Pilotin ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 3 4

35 toimintaan tiukentuneet ohjeistukset eivät vaikuttaneet ja kehittäjäasiakasryhmä vieraili myös niissä paikoissa, joissa kuntouttava työtoiminta oli jouduttu päättämään. Kehittäjäasiakasryhmä ideoi yhdessä järjestöjen kanssa, mitä elämänhallintaa tukevaa toimintaa niistä löytyisi pitkään työttömänä olleille henkilöille. Lähtökohta järjestöyhteistyöhön oli pilotissa erilainen kuin MONETissa. MONETin asiakkaat ovat menneet järjestöihin tavanomaiseen työtoimintaan 1-5 päivänä viikossa, kun taas pilotissa oli tarkoituksena löytää järjestöyhteistyön kautta perus työtoimintaa täydentäviä palveluja kuten kursseja, vertaistuki- tai liikuntaryhmiä, jotka tukisivat asiakkaan elämänhallintaa ja johon asiakas voisi osallistua esimerkiksi kerran viikossa osana työtoimintaa riippumatta siitä, mikä on hänen pääasiallinen työtoimintapaikka. Joka tapauksessa jos pilotissa ideoitua järjestöyhteistyötä haluttaisiin viedä pidemmälle ja lähteä testaamaan käytännössä, törmäisi se samaan problematiikkaan. Asian selvittäminen vaatisikin jatkotyöstämistä. Lisäksi tulisi pohtia esimerkiksi sitä, mikä olisi järjestöjen toiminnan rooli sekä volyymi palvelujen tuottamisessa. Missä mittakaavassa järjestöt ylipäätänsä pystyisivät ottamaan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita mukaan toimintaansa? Järjestöjen ohella potentiaalisena yhteistyökumppanina nähtiin kansalaisopistot. Kansalaisopistojen kursseilla voi tehdä monia sellaisia asioita, jotka kiinnostivat asiakkaita. Kehittäjäasiakkaat pitivätkin kansalaisopistoa yhtenä mahdollisena uutena tahona, joka voisi järjestää sisältöä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Kansalaisopiston kurssit kestävät usein lukukauden, joten kehittäjäasiakkaat ideoivat, että käynti vaikkapa kerran viikossa kansalaisopiston kurssilla voisi olla osa kuntouttavaa työtoimintaa ja täydentää sitä. Kehittäjäasiakkaista kaksi osallistui pilotin aikana omalla vapaa-ajallaan kansalaisopiston kurssille pilotin kustantamana. Toinen kävi Espanjan kielen alkeet ja toinen järjestyksenvalvoja - kurssin. Kehittäjäasiakkaat pitivät järkevänä kurssille osallistumista, koska niiden kautta sai konkreettista osaamista ja järjestyksenvalvoja -kurssilta todistuksen, joka antaa pätevyyden toimia tietyissä tehtävissä. Kehittäjäasiakkaat pitivät tärkeänä sinä, että jatkossa voisi osallistua tämäntyyppisiin lyhyisiin koulutuksiin kuntouttavan työtoiminnan aikana. Sen, että kursseilta saa osaamista ja tietyistä lyhyistä koulutuksista jopa todistuksen ja muodollisen pätevyyden johonkin asiaan, katsottiin lievittävän häpeän tunnetta, joka liittyy kuntouttavassa työtoiminnassa olemiseen. Rovaniemellä on kaksi kansalaisopistoa. Näistä kaupungin oman kansalaisopiston kurssit järjestetään kaupungin sivukylillä, pääasiassa kouluilla, mikä voi helpottaa joidenkin asiakkaiden kurssille osallistumista, koska kulkemisesta ei aiheutuisi ongelmaa. Liikuntaa voi harrastaa sekä järjestöissä että kansalaisopistojen kursseilla. Lisäksi pilotissa ideoitiin, että asiakkaat voisivat harrastaa kuntouttavan työtoiminnan aikana liikuntaa itse valitsemassaan yrityksessä käyttämällä kaupungin työntekijöillä käytössä olevan liikunta- ja kulttuurietukortin kaltaista korttia, joka käy kymmeniin eri yrityksiin. Koska kortti katsotaan tällä hetkellä verotettavaksi tuloksi työttömälle, olisi korttien käyttäminen osana sosiaalipalvelua ongelmallista. MONET on tilannut pilotin selvitystyön pohjalta asiakkailleen liikunta- ja kulttuurietukortteja, joita asiakkaat voivat käyttää omalla vapaa-ajallaan. MONETin kautta saadaan näin tietoa asiakkaiden kiinnostuksesta kortin käyttämiseen. Kortin hankkiminen ja käyttäminen olisi edullinen ja samalla mielekäs vaihtoehto monipuolistamaan kuntouttavan työtoiminnan sisältöä esimerkiksi kerran viikossa, mistä syystä asian jatkoselvittäminen on varteen otettava vaihtoehto, mikäli MONETin asiakkaiden kokemukset kortin käyttämisestä ovat myönteisiä. Kortin avulla pystyisi osallistumaan liikunnan ohella myös kulttuuritapahtumiin kuten käymään teatterissa. Kortin käyttöön liittyy paljon haasteita ja avoimia kysymyksiä kuten se, miten osallistumista valvottaisiin ja, miten kortin käyttäminen niveltyisi ajallisesti osaksi muuta kuntouttavaa työtoimintaan. Liikunta- tai kulttuuriharrastuksessa käyminen ei useinkaan täytä kuntouttavan työtoiminnan minimikestoa, mikä on neljä tuntia tällä hetkellä. Pitäisikö osa päivästä viettää tällöin muussa työtoiminnassa vai voisiko lyhytkestoisempi osallistuminen esimerkiksi kahtena päivänä viikossa korvata yhden päivän. Selvittelyä vaatisi myös se, voiko kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen tapahtua joinakin päivinä ilta-aikaan. Monet liikunta- ja kulttuurimahdollisuudet kuten myös kansalaisopiston kurssit järjestetään iltaisin. Kun- 35 ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 3 5

36 touttavaan työtoimintaan sovelletaan työaikalain yleissäännöstä säännöllisestä työajasta. Lain soveltaminen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kohdalla vaatisikin tarkennusta. Uutta ja innovatiivista pilotissa on ollut se, että asiakkaiden ääni on päässyt hyvin vahvasti kuuluviin palveluiden kehittämisessä kehittäjäasiakasryhmätoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille suunnatun kyselyn sekä muiden yksittäisten tilaisuuksien kautta kuten mahdollisuutena kommentoida MONETissa laadittua kuntouttavan työtoiminnan esitettä. Tässä raportissa esitetyt kuntouttavan työtoiminnan kehittämistä koskevat ajatukset ovat tulleet lähes yksinomaan kehittäjäasiakkailta. Pilotissa ei ollut aikaa pohtia tarkemmin sitä, voitaisiinko hankkeessa käytettyä kehittäjäasiakkuustoimintamallia hyödyntää kaupungilla myös muutoin palveluiden kehittämisessä. MONET jatkaa ainakin omalta osaltaan asiakkaiden kuulemista palveluiden kehittämisessä. MONETin viimeisen toimintavuoden (2015) yksi painopistealue on asiakasnäkökulman esille nostaminen ja asiakkaiden ottaminen mukaan palveluiden arviointi- ja kehittämistyöhön. Hanke soveltaa Bikva-mallia ja toteuttaa kahdesta neljään ryhmähaastattelua asiakkailleen vieden haastatteluissa nousseet kokemukset eteenpäin kenttätyöntekijöiden ja johdon tietoisuuteen. Bikva -mallia sovelletaan työ- ja toimintakykyarvio että eläkeselvittelypalveluiden (KK1) ja työllistymisvaiheen palveluiden (KK2) osalta. Niin ikään MONET panostaa viimeisenä toimintavuotenaan pitkään työelämän ulkopuolella olevien ihmisten elämänhallintaa tukevaan ryhmätoimintaan, jonka suunnitteluun se on saanut vaikutteita pilotilta. Pilotissa saadut kokemukset ryhmätoiminnan mielekkyydestä perustelevat MONETin suunnitteleman ryhmätoiminnan järjestämisen tärkeyttä ja ryhmätoiminnan sisältöä on suunniteltu yhteistyössä. Pilotin pohjalta MONET on saanut ideoita esimerkiksi ryhmätoiminnan sisältöön, kestoon ja siihen, miten asiakkaita voi ottaa mukaan toiminnan suunnittelemiseen. Vaikka kehittäjäasiakkaat kannattivat kuntouttavan työtoiminnan sisällön monipuolistamista, suhtautui osa kuntouttavan työtoiminnan laajenemiseen osallistavan sosiaaliturvan muodossa kielteisesti. Kehittäjäasiakkaiden keskuudessa sai eniten kannatusta osallistava sosiaaliturva, joka toteutuisi mahdollisuutena, mutta ei pakkona. Mahdollistavassa sosiaaliturvassa työttömyyskorvauksen vastikkeellisuutta ei lisättäisi, mutta osallistumiselle olisi luotu taloudellisia kannusteita. Työttömälle henkilöllä olisi mahdollisuus halutessaan tehdä avustavia töitä julkisella tai kolmannella sektorilla tai osallistua lyhyisiin koulutuksiin, jolloin hänelle maksettaisiin perustyöttömyysturvan päälle osallistumislisää ja tai niistä palkittaisiin esimerkiksi liikunta- ja kulttuurietukortin tai lämpimän aterian muodossa. Kehittäjäasiakkaat kuitenkin näkivät erityisesti alle 30-vuotiaat nuoret kohderyhmänä, jonka kohdalla sosiaaliturvan saamiseen olisi hyvä liittyä tiukempia velvoitteita. Kehittäjäasiakkaat katsoivat, että nuorten osallistavaan toimintaan tulisi panostaa, ettei työttömyys pääsisi pitkittymään ja elämänhallinnalliset ongelmat kasaantumaan. Osallistava toiminta estäisi nuorten syrjäytymistä ja sillä voisi olla kauaskantoiset vaikutukset yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Kehittäjäasiakkaiden huoleen nuorten syrjäytymisestä vastataan Rovaniemellä kevään 2015 aikana käynnistyvällä nuorten ohjaamo -toiminnalla. Nuorten ohjaamo on hanke, jossa rakennetaan alle 30-vuotiaille nuorille suunnattu matalan kynnyksen palvelupiste moniammatillisen yhteistyöverkoston varaan. Ohjaamotoiminnan tavoitteena on tukea erityisesti nivelvaiheissa ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja edistää heidän pääsyään koulutukseen sekä työelämään. Osallistavan sosiaaliturvan kehittämiseen liittyy monia avoimia kysymyksiä ja haasteita, joista on Rovaniemellä pilotin aikana keskusteltu. Edempänä tuotiin jo esille liikunta- ja kulttuurietukortin käyttämiseen liittyvät verotukselliset asiat, järjestöyhteistyötä rajoittavat RAY:n tiukentuneet ohjeistukset sekä työaikalainsäädännölliset kysymykset, jotka ovat nousseet esille pohdittaessa uusia osallistavia toimintamahdollisuuksia. Jos näitä asioita ei saada ratkaistua ja jos kolmatta ja jossakin määrin myös yksityistä sektoria ei saa mukaan toiminnan järjestämiseen esimerkiksi liikuntapalveluiden tuottamisen kautta, typistyvät toimintamahdollisuudet olennaisesti. Löydetäänkö tällöin riittävästi mielekkäitä osallistavan 36 ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 3 6

37 toiminnan muotoja? Jos toiminta on työnomaista, se ei saa korvata työ- ja virkasuhteessa tehtävää työtä. Erityisesti Lapin pienissä kunnissa mielekkäiden toimintamuotojen löytäminen voi olla haasteellista. Toisaalta ongelmallista voi olla myös se, jos aktiivitoimia löytyy riittävästi, mutta työtön ei suostuisi tai pystyisi oman elämäntilanteensa vuoksi osallistumaan velvoittavaan toimintaan. Kasvaisivatko toimeentulotukikustannukset? Tällä hetkellä kuntouttavaan työtoimintaan osallistutaan yhdestä viiteen päivään viikossa. Toimintapäivien enimmäismäärää ollaan kuitenkin supistamassa viidestä neljään. Toimintapäivien enimmäismäärän pienentämistä koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa ja sen tavoitteena on vähentää kuntien kustannuksia kolmella miljoonalla eurolla. Osallistavan sosiaaliturvan toteuttaminen puolestaan lisäisi kustannuksia kunnissa. Pyrkimyksenä näyttää olevan se, että aktiivitoimenpiteet koskisivat yhä suurempaa joukkoa, mutta toimenpiteiden määrää vähennettäisiin henkilökohtaisella tasolla. Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, minkälaisia kustannuksia osallistavan sosiaaliturvan toteuttaminen aiheuttaisi paikallisella tasolla. Asiaan vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka tiheää osallistumista asiakkailta edellytettäisiin ja mitä osallistumistoimenpiteet olisivat; toteutettaisiinko osallistava sosiaaliturva nykysysteemillä laajentamalla kuntouttavaa työtoimintaa vai järjestettäisiinkö osallistavaa toimintaa enemmän myös yhteistyössä järjestöjen kanssa ja kaupungin omana ryhmätoimintana? Pilotin ja MO- NETin kautta on saatu ideoita taloudellisesti kannattavan yksilö- ja ryhmätoiminnan järjestämiseen. MONETissa on tehty laskelmia, jotka osoittavat, mitkä asiakkaiden hyväksi kokemat toimintamuodot on kustannustehokasta toteuttaa ottaen huomioon kuntien työmarkkinatuen sakkomaksut. Lapin ELY-keskuksen hallinnoimassa vuosina toteutetussa SUUNTO -projektissa on tehty työhönkuntoutuksen palvelutarjontaa selkeyttävä toimijakartta, josta käy ilmi Lapin välityömarkkinoiden toimijat ja heidän tarjoamat työhönkuntoutuksen palvelut kuntoutusvaiheen mukaan jaoteltuna. Vaiheet ovat arviointi- ja suunnitteluvaihe, kuntoutusvaihe, kouluttautumisvaihe ja työllistymisvaihe. Osallistavan sosiaaliturvan pilotissa on saatu ideoita uusista aktiivitoimenpiteiden sisällöistä. Asiakkaat ovat vahvistaneet, että työtoiminta yhdistettynä erilaiseen ryhmätoimintaan, tukee asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä, jos toiminnan sisällössä on huomioitu aidosti asiakkaan toiveet ja tarpeet. SUUN- NON malliin peilaten asiakkaat toivoivat, että kuntouttavan työtoiminnan alussa painottuisi kuntoutusvaiheeseen liittyvä elämänhallintaa tukeva toiminta, mutta jakson loppua kohden painopiste olisi suoremmin kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksia parantavassa toiminnassa. Pohdinta työhönkuntoutuksen vaiheista nostaa esiin kysymyksen osallistavan sosiaaliturvan arvopohjan selkeyttämisestä. Mihin kuntouttaminen ja osallistava sosiaaliturva johtaa yksilön näkökulmasta, jos työn tekemisen tilaisuuksia ei ole, mutta työhön kykenevä henkilö velvoitetaan kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun aktivointiin? Pitkäaikaistyöttömyyttä ei ratkaista pelkästään kuntoutuksen ja muiden sosiaali- ja työllisyyspalveluiden kautta. Tarvitaan myös rakenteellisia uudistuksia, joiden avulla pystytään luomaan aitoja työn tekemisen mahdollisuuksia. Lisäksi tarvitaan kansalaisyhteiskunta-ajattelun voimistamista ja sitä, että työelämän ulkopuolella olevat ihmiset saadaan toimenpiteiden kohteesta aktiivisiksi toimijoiksi ja vastuunkantajiksi omassa elämässään ilman julkisen palvelujärjestelmän väliintuloa. Tässä järjestöillä on suuri rooli, samoin myös ihmisen omalla luomuverkostolla. Tästä näkökulmasta katsottuna vuoden 2015 alusta toimeenpantu työmarkkinatuen rahoitusmuutos, joka on kasvattanut kuntien maksuosuutta työmarkkinatuesta, näyttäytyy isona haasteena. Kunta ja valtio maksavat tällä hetkellä molemmat 50 % työmarkkinatukikuluista päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saavien osalta. Yli 1000 päivää työmarkkinatukea saavien osalta kunnan maksuosuus on jo 70 %. Jos osallistavan sosiaaliturvan avulla haetaan ratkaisua työttömien osallisuuden lisäämiseksi ja työttömien maksuosuuden pienentämiseksi, ei rakenteellisten uudistusten välttämättömyyttä saa unohtaa taka-alalle. Osallistavan sosiaaliturvan pilotin päätyttyä pitkään työttömänä olleiden henkilöiden yhteiskuntaosallisuutta kehitetään Rovaniemellä eteenpäin vuoden 2015 loppuun jatkuvan MONET -kuntakokeilun ja 37 ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 3 7

38 uusien suunnitteilla olevien hankkeiden avulla. Kevään 2015 aikana käynnistyy Nuorten ohjaamotoiminnan ohella esiselvityshanke, jonka tarkoituksena on selvittää konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla Rovaniemen alueella toimivat järjestöt voivat yhdessä vahvistaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevien, erityisesti maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yhteiskunta- ja työelämäosallisuutta. Hankkeessa kartoitetaan järjestöjen roolia yhteiskuntaosallisuuden vahvistamisessa ja yksinäisyyden vähentämisessä. Pilotista saadut kokemukset perustelevat esiselvityksen tekemisen tärkeyttä järjestöyhteistyön syventämiseksi ja siihen liittyvien vaihtoehtojen kartoittamiseksi. Esiselvityshankkeessa voidaan hyödyntää pilotin aikana kerättyä tietoa järjestöjen tarjoamista mahdollisuuksista, mutta pohtia laajemmin ja syvällisemmin eri vaihtoehtoja ja toteuttajia erityisesti maahanmuuttajanäkökulmasta. Pilotin päätyttyä tunnelmat osallistavan sosiaaliturvan kehittämisen jatkon suhteen ovat odottavat. Sosiaali- ja terveys- sekä työ- ja elinkeinoministeriöissä on paraikaa valmisteilla ja toimeenpanossa monia eri uudistuksia pitkäaikaistyöttömien palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Osallistavan sosiaaliturvan ohella kehitetään esimerkiksi sosiaalisten yritysten ja työpankkien toimintaa. Nähtäväksi jää, miten osallistavan sosiaaliturvan kehittäminen suhteutuu näihin ja muihin uudistuksiin. Voivatko sosiaaliset yritykset ja työpankit tarjota jatkossa yhä useammalle työelämän ulkopuolella olevalle henkilölle mahdollisuuden osallisuuteen ja toimeentuloon, jolloin osallistavan sosiaaliturvan piiriin jäisi vähemmän ihmisiä? Tai voiko pitkään työttömänä ollut henkilö olla osallistavan sosiaaliturvan piirissä, mutta toteuttaa yhteiskuntaosallisuutensa osittain vaikkapa työpankin tarjoamien mahdollisuuksien kautta? Osallistavan sosiaaliturvan kehittämisestä vastaavan työryhmän tulee ottaa kantaa paitsi osallistavan sosiaaliturvan sisällön kehittämiseen myös sen kytköksiin muihin uudistuksiin. Edellä mainittujen uudistusten rinnalla parhaillaan käynnissä oleva työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) uudistaminen vaikuttaa olennaisesti myös osallistavan sosiaaliturvan jatkokehittelemiseen. TYPPI-uudistuksen myötä TEtoimisto, kunta ja Kela arvioivat yhdessä palvelutarpeen, kun työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää tai ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 6 kuukautta (alle 25-vuotiaat) tai 12 kuukautta (25 vuotta täyttäneet). Monialaisen yhteispalvelun tarpeen arvioinnin ja osallistavan sosiaaliturvan suunnitteluilla kohderyhmillä on yhtäläisyyksiä. 38 ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 3 8

39 39 LIITE 1 A: OHJELMA KESKIVIIKKO Osallistavan sosiaaliturvan pilotin kehittäjäasiakasryhmän aloitustapaaminen Keskiviikko :00 Aamukahvit 10:15 Aloitus ja tervetulotoivotus Päivän ja pilotin kokonaisaikataulu ja käytännön asiat Hankkeen esittely Tutustuminen: Lämmittelytehtävä, jossa kaikki kertovat nimensä ja kaksi asiaa, mitkä ilahduttivat tänä aamuna tai eilen Taustatehtävä, jossa jokainen kertoo omasta taustastaan ennen kuntouttavaa työtoimintaa 11:45 Lounastauko 45 min 12:30 Posken edustaja: kehittäjäasiantuntijuus Kuntouttavan työtoiminnan palvelupolku: Kuntouttavan työtoiminnan prosessin selkiyttäminen kehittäjäasiakkaiden kokemusten pohjalta 13:50 Päivän tuntemukset, miltä tuntui? 14:00 Lopetus Kotitehtävä: Miettikää millaista kuntouttavan työtoiminnan pitäisi olla, jos kaikki olisi mahdollista? ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 3 9

40 40 LIITE 1 B: OHJELMA KESKIVIIKKO Osallistavan sosiaaliturvan pilotin kehittäjäasiakasryhmän ideointitapaaminen 1 Keskiviikko :00 Aamukahvit Päivän aikataulu ja kertaus käytännön asioista ja hankkeen esittely 10:15 Nykytilanteen ideointi Plussat ja miinukset: Mitä hyvää nykyisessä palvelussa on? Mitä huonoa nykyisessä palvelussa on? Tarpeet: Mihin tarpeisiin itse koen tarvitsevani tukea kuntouttavassa työtoiminnassa? Kehitysideointi ryhmissä: Miten hyviä ja huonoja puolia voisi kehittää tai ratkaista? 11:45 Lounastauko 45 min 12:30 Unelmatilanteen ideointi Kotitehtävän läpikäyminen: Miettikää millaista kuntouttavan työtoiminnan pitäisi olla, jos kaikki olisi mahdollista? Unelmatilanteen laajentaminen: Mitä asioita haluaisi tehdä kuntouttavan työtoiminnan aikana? Arvokeskustelu yleishyödyllisestä työstä: Yleishyödyllisen työn esittely Mielipiteiden vaihtoa 13:55 Päivän tuntemukset 14:00 Lopetus Parityöskentely: Mitä haluaisin tehdä, jos pitäisi tehdä yleishyödyllistä työtä? Kotitehtävä: onko Rovaniemellä joku järjestö tai muu toimija, minkä toiminta kiinnostaa ja mihin haluaisit osallistua? ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 4 0

41 41 LIITE 1 C: OHJELMA KESKIVIIKKO Osallistavan sosiaaliturvan pilotin kehittäjäasiakasryhmän ideointitapaaminen 2 Keskiviikko :00 Tapaaminen kaupungintalon aulassa Messujen valinta 10:15 LKS järjestömessut Santa Sport -Eteenpäin koulutusmessut Tehtävä: Tutustu erilaisiin järjestöihin ja heidän toimintaan. Etsi 2-3 toimintamahdollisuutta, jotka voisi olla osana kuntouttavaa työtoimintaa. Mieti omia kiinnostuksia, löydätkö kiinnostavan oppilaitoksen tai alan? 11:45 Lounastauko 45 min 12:30 Toimintakertojen suunnittelu Järjestömessujen tehtävän käsittely Koulutusmessujen tehtävän käsittely Kotitehtävän läpikäyminen: onko Rovaniemellä joku järjestö tai muu toimija, minkä toiminta kiinnostaa ja mihin haluaisit osallistua? Viime kerralla ideoitujen teemojen esittely: elämänhallintapuu Teemaideointi, Reissut ja retket: millaiselle retkelle haluatte osallistua toimintakokeilussa? 13:50 Päivän tuntemukset, miltä tuntui? Kotitehtävä: Haluatko osallistua jollekin Rovalan tai kaupungin kansalaisopiston kurssille kuntouttavan työtoiminnan ulkopuolella? 14:00 Lopetus ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 4 1

42 42 LIITE 1 D: OHJELMA KESKIVIIKKO Osallistavan sosiaaliturvan pilotin kehittäjäasiakasryhmän Järjestötapaaminen 1 Keskiviikko :00 Aamukahvit 10:15 Tutustumiskäynti Klubitalo Roihulaan Järjestön edustaja esittelee heidän toimintaa, jonka jälkeen pohditaan yhdessä, voisiko kyseisen järjestön toimintaa liittää osaksi kuntouttavaa työtoimintaa Päätetään yhdessä, mitä toimintaa kokeillaan toimintakokeilussa 11:45 Lounastauko 45 min 12:30 Tutustumiskäynti Balanssiin Järjestön edustaja esittelee heidän toimintaa, jonka jälkeen pohditaan yhdessä, voisiko kyseisen järjestön toimintaa liittää osaksi kuntouttavaa työtoimintaa Päätetään yhdessä, mitä toimintaa kokeillaan toimintakokeilussa 14:00 Päivän tuntemukset, miltä tuntui? 14:15 Lopetus ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 4 2

43 43 LIITE 1 E: OHJELMA KESKIVIIKKO Osallistavan sosiaaliturvan pilotin kehittäjäasiakasryhmän Toimintakokeilu 1 Retket ja reissut Keskiviikko :00 Arktikum Toimintakokeilu, jossa tutustutaan paikalliseen nähtävyyteen ja virkistytään oppimalla uutta Rovaniemen kulttuurisisällöstä. 11:45 Lounastauko 45 min Arktikumissa 12:30 Pilke Toimintakokeilu, jossa tutustutaan paikalliseen nähtävyyteen ja virkistytään oppimalla uutta Rovaniemen kulttuurisisällöstä. 14:00 Päivän tuntemukset, miltä tuntui? Reflektoiva keskustelu päivän sisällöstä ja siitä, miltä tällainen toiminta tuntuu osana kuntouttavaa työtoimintaa. Lisäksi täytetään arvioiva lomake toimintakokeilusta. ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 4 3

44 44 LIITE 1 F: OHJELMA KESKIVIIKKO Osallistavan sosiaaliturvan pilotin kehittäjäasiakasryhmän Toimintakokeilu 2 Klubitalo Roihula Keskiviikko :00 Kokoontuminen klubitalo Roihulassa Aamukahvit 9:15 Voimavarojen kartoitus Toimintakokeilu, jossa kokeillaan Roihulan järjestämää urasuunnitteluun liittyvää sisältöä. Toiminnan ohjaajina Jaana Rossi ja Roihulan jäsen Jouni. 11:15 Lounastauko 45 min Roihulan ruokailussa 12:00 Liikunta tietoutta 13:00 Lopetus Toimintakokeilu, jossa kokeillaan Roihulan tilaamaa liikunta-aiheista luentoa. Erityisliikunnanohjaaja Henna Sarajärvi luennoi liikunnan hyödyistä ja tärkeydestä. ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 4 4

45 45 LIITE 1 G: OHJELMA KESKIVIIKKO Osallistavan sosiaaliturvan pilotin kehittäjäasiakasryhmän ideointitapaaminen 3 Keskiviikko :00 Aamukahvit Roihulan toimintakokeilun palautekeskustelu 10:20 Kuntouttava työtoiminta Ajankohtaisen kakkosen ohjelman nauhoitus kuntouttavasta työtoiminnasta ti klo 21:00 Yle TV2 11:45 Lounastauko 45 min Keskustelua nauhoituksen perusteella Oletko kuntouttavassa työtoiminnassa omasta halusta vai viranomaisen velvoitteesta? Koetko kuntouttavan työtoiminnan mielekkääksi kohdallasi? Auttaako kuntouttava työtoiminta löytämään työn, opiskelu- tai työharjoittelupaikan? 12:30 Osallistava sosiaaliturva Osallistavan sosiaaliturvan esittely Keskustelua esittelyn perusteella Kenelle osallistava sosiaaliturva on tarkoitettu? Mikä on osallistumistoimenpiteiden velvoittavuus/kannusteet? Mitä toimenpiteitä voidaan tarjota osallistumistoimenpiteinä? Mitkä tahot voivat tarjota osallistumistoimenpiteitä? 13:30 Osallistavan sosiaaliturvan kyselyn arviointi 13:55 Päivän tuntemukset, miltä tuntui? 14:00 Lopetus ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 4 5

46 46 LIITE 1 H: OHJELMA KESKIVIIKKO Osallistavan sosiaaliturvan pilotin kehittäjäasiakasryhmän Toimintakokeilu 3 ja Ideointitapaaminen 4 Keskiviikko :00 Toimintakokeilu: Asukastupa Aamukahvit Asukastupaan tutustuminen Maarit Alikosken johdolla 11:00 Tutustumista Asukastuvan toimintaan jouluaiheisessa askartelussa 12:15 Lounastauko 45 min 12:55 Asukastuvan palautekeskustelu 13:00 Kuntouttava työtoiminta Ajankohtaisen kakkosen ohjelman nauhoitus kuntouttavasta työtoiminnasta ti klo 21:00 Yle TV2 Keskustelua nauhoituksen perusteella Onko kuntouttava työtoiminta mielekästä kohdallasi? Mitä mieltä olet kuntouttavan työtoiminnan työnomaisuudesta? Mitä työtä olisit itse halukas tekemään kuntouttavan työtoiminnan aikana? 13:55 Päivän tuntemukset, miltä tuntui? 14:00 Lopetus ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 4 6

47 47 LIITE 1 I: OHJELMA KESKIVIIKKO Osallistavan sosiaaliturvan pilotin kehittäjäasiakasryhmän ideointitapaaminen 5 Keskiviikko :00 Aamukahvit 10:15 Keskustelua kuntouttavan työtoiminnan sisällöstä ja sen työnomaisuudesta: Mitä mieltä olet kuntouttavan työtoiminnan työnomaisuudesta? 11:00 Osallistavan sosiaaliturvan esittelyä ja keskustelua aiheesta 11:45 Lounastauko 45 min 12:30 Keskustelua osallistavan sosiaaliturvan kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä ja osallistavan sosiaaliturvan toteutumisvaihtoehdoista 13:30 Oman osallistavan sosiaaliturvan ideointi: Minkälainen on oma ehdotuksesi osallistavan sosiaaliturvan kehittämiseksi? 13:55 Päivän tuntemukset, miltä tuntui? 14:00 Lopetus ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 4 7

48 48 LIITE 1 J: OHJELMA KESKIVIIKKO Osallistavan sosiaaliturvan pilotin kehittäjäasiakasryhmän Toimintakokeilu 4 Lapin Martat Keskiviikko :00 Kokoontuminen Lapin Marttojen toimitiloissa Martta Eeva-Maija Laurilan ohjeistus terveellisen ja ravitsevan ruuan valmistukseen 10:30 Aterian valmistus Martan johdolla ja opastuksella valmistimme terveellisen ja ravitsevan aterian. Ateriaan kuului perunasose, jauhelihakastike, vihreä salaatti, sämpylät sekä jälkiruuaksi suklaakiisseliä. 12:30 Ruokailu 14:00 Lopetus Itse valmistaman aterian nauttiminen ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 4 8

49 49 LIITE 1 K: OHJELMA KESKIVIIKKO Osallistavan sosiaaliturvan pilotin kehittäjäasiakasryhmän Lopetustapaaminen Keskiviikko :00 Aamukahvit 10:15 Kehittäjäasiakkuuden arviointi palautelomakkeella ja keskustelemalla Pilotin toiminnan arviointi palautelomakkeella ja keskustelemalla 12:00 Joululounas Ruokahuone Marizassa 14:00 Lopetus ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 4 9

50 50 LIITE 2: PALVELUPOLKULOMAKE Palvelupolku Palvelupolku on asiakkaan kokema palvelukokonaisuus eriteltynä omiin osiinsa aikajärjestyksessä. Tarkastele kuntouttavaa työtoimintaa palvelukokonaisuutena, joka muodostuu pienemmistä askelista. Mitä kaikkia askelia olet kokenut ja missä järjestyksessä? ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 5 0

51 51 LIITE 3: ELÄMÄNHALLINNALLISET TARPEET Kuntouttavan työtoiminnan elämänhallinnalliset tarpeet ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 5 1

52 52 LIITE 4: IDEOINNIN APUKUVIO TERVEYS YKSILÖ- TOIMINTA ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 5 2

53 53 LIITE 5: ELÄMÄNHALLINNAN PUU ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 5 3

54 54 LIITE 6: TOIMINTAKOKEILUJEN PALAUTELOMAKE ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 5 4

55 ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI

56 56 LIITE 7: PALAUTELOMAKE Palaute osallistavan sosiaaliturvan pilotin toiminnasta Koetko, että olet pilotin kautta päässyt vaikuttamaan kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen? Mitä hyötyä tästä hankkeesta oli sinulle? Mitä mieltä olet ideointitapaamisista? Mitä mieltä olet toimintakokeiluista? Onko hankkeen avulla onnistuttu saamaan ideoita kuntouttavan työtoiminnan sisällön monipuolistamiseen? Vapaa sana! ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 5 6

57 57 LIITE 8: KYSELYLOMAKE KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ASIAKKAILLE Osallistavan sosiaaliturvan pilotti 2014 KYSELYLOMAKE KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ASIAKKAILLE 1) Sukupuolesi 2) Ikäsi 3) Kuinka kauan olet ollut kuntouttavassa työtoiminnassa nyt yhtäjaksoisesti? 4) Mitä hyvää kuntouttavassa työtoiminnassa mielestäsi on? Elämäsi aikana yhteensä? 5) Mitä huonoa kuntouttavassa työtoiminnassa mielestäsi on? 6) Mitä haluaisit tehdä kuntouttavan työtoiminnan päättymisen jälkeen? Mennä töihin Muuta, mitä? En osaa sanoa Aloittaa opiskelun/työharjoittelun 7) Olisitko tällä hetkellä valmis johonkin seuraavista? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto Menemään kokopäivätöihin Aloittamaan opiskelut Menemään osa-aikatöihin Muuhun, mihin? Aloittamaan työharjoittelun En mihinkään näistä 8) Mihin elämänhallintaan liittyviin asioihin tarvitset tukea tällä hetkellä? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto Päivärytmin ylläpitämiseen Päihteiden käytön hallintaan Sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen Fyysinen terveyden ylläpitämiseen Sosiaalisten taitojen kehittämiseen Mielialan ja tunteiden hallintaan Talouden hallintaan Itsetunnon kohottamiseen Kodinhoitoon Vanhemmuuden tukemiseen Terveellisen ruokavalion noudattamiseen Muuhun, mihin? ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 5 7

58 58 9) Minkä asioiden koet tukevan kuntoutumista kohdallasi? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto Työpajatyöskentelyn Vapaaehtoistyöhön osallistumisen Retkille/reissuille osallistumisen Liikunnan harrastamisen Urasuunnittelun/ammatin valinnan ohjaamisen Avustavien töiden tekemisen, esimerkiksi vanhusten ulkoiluttaminen ja keskustelukumppanina toimiminen, maatila- tai pihatyöt Kursseille osallistumisen (esim. kansalaisopisto) Kulttuurin harrastamisen Vertaistukiryhmään osallistumisen Ryhmätoiminnan ylipäätänsä Muun, minkä? En tarvitse kuntoutumista 10) Olisitko kuntouttavan työtoiminnan aikana kiinnostunut osallistumaan: Valitse yksi tai useampi vaihtoehto Järjestöjen toimintaan Liikuntaharrastuksiin Vertaistukiryhmään Kansalaisopiston tms. kurssille Kulttuuriharrastuksiin Avustavien töiden tekemisen, esimerkiksi vanhusten ulkoiluttaminen ja keskustelukumppanina toimiminen, maatila- tai pihatyöt Muuhun, mihin? Retkille/muuhun virkistystoimintaan 11) Voitko tarkentaa millaisista asioista olet kiinnostunut? 12) Arvioi kuinka tärkeänä pidät kuntouttavaa työtoimintaa omassa elämässäsi. Hyödyllinen Melko hyödyllinen En osaa sanoa Melko hyödytön Hyödytön 13) Mitä arvioit tekeväsi kuntouttavan työtoiminnan päätyttyä? Työllistyväni Aloittavani opinnot/työharjoittelun Osallistuvani työvoimahallinnon toimenpiteeseen En osaa sanoa 14) Muita ajatuksia kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseksi ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 5 8

59 59 LIITE 9: NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN TOTEUTTAMISEEN ROVANIEMEN KAUPUNKI OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI 5 9