GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3223/2001/1/10 RAUTALAMPI Mäkisalo Olavi Kontoniemi Heikki Forss

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3223/2001/1/10 RAUTALAMPI Mäkisalo Olavi Kontoniemi Heikki Forss TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RAUTALAMMIN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA MÄKISALO 1 (KAIV.REK.NRO 6671/1) SUORITETUISTA NIKKELIMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

2

3 GEOLOGIAN TUTEMUSIKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Olavi Kontoniemi Heikki Forss Geologian tutkimuskeskus, PL KUOPIO Raportin ninii Raportin laji M06 Toimeksiantaja TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RAUTALAMMIN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA MÄKISALO 1 (KAIV.REK.NRO 6671/1) SUORITETUISTA NIKKELIMALMITUTKMUKSISTA VUOSINA Tiivistelmä Tutkimusalue sijaitsee karttalehdellä Rautalammin Mäkisalossa n. 10 km kuntakeskuksesta länsilounaaseen. Mineralisaatio on gabrointruusion SE-osassaja sen isäntäkivi on pääasiassa pyrokseenigabroa tai noriittia. Mineralisaation W-osassa ovat parhaat lävistykset R340: ssä (1 4 m / % Ni, 0.48 % Cu ja 3 m / % Ni, % Cu). Clabron kultapitoisuus on lisäksi epätavallisen korkea (max. 988 ppb). Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Rautalampi, Mäkisalo, nikkeli, kupari, kulta, gabro, geologinen kartoitus, kairaus, geofysikaaliset mittaukset Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Itä-Suomen lääni, Rautalammin kunta, Rautalammin kylä, Mäkisalo Karttalehdet Aja B Muut tiedot Arkistsarjan nimi Arkistotunnus M-raporttisarja M06/3223/2001/1/10 Kokonaissivutnäärä Kieli Hinta Julkisuus 14 Suomi 1

4 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date Authors Olavi Kontoniemi Heikki Forss Geological Survey of Finland, P.O.Box 1237 FIN KUOPIO, FINLAND Type of report M06 Commissioned by Title of report TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RAUTALAMNIN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA MÄKISALO 1 (KA1V,REK.NRO 667 1/1) SUORITETUISTA NIKKELIMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA Abstract The, exploration area is located on the Mäkisalo island. (map ), m the rural district of Rautalampi, about 1 0 km WSW of the center of Rautalampi village. The Ni-occurrence is located. in the SE-part of the Mäkiisalo gabbro intrusion. The hostrock is mainly pyroxene gabbro or norite. The westem part of the mineralization has its best intersections in BH340 (14 m / 0.75 % Ni / 0.48 % Cu and. 3 m / % Ni / % Cu). Gold concentration m gabbro is abnormally high (max. 988 ppb). Keywords Rautalampi, Mäkisalo, nickel, copper, gold, gabbro. geological mapping, diamond, drilling, geophysical measurements Geographical area Finland, Eastern Finland province, Rautalampi rural district, Rautalampi village, Mäkisalo Map sheet A and. B Other information Report serial Arehivo eode M Pages Language M06/3223/2001/1/10 Priw Confidwfiality 14 Finnish

5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 SUORITETUT TUTKIMUKSET Lohkare-etsintä Geologinen kartoitus Geofysikaaliset tutkimukset Kevyt kairaus Raskas kairaus Kemialliset analyysit Mineralogiset tutkimukset TUTKMUSTULOKSET Mäkisalon ympäristön geologia Gabrointruusion geologia Ni-esiintymän geologia Arvio mineraalivaroista TUTKIMUSAENMISTON TALLENTAMINEN 12 SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 12 LÄHDELUETTELO, 13 LIITELUETTELO 13 LIITTYY. 14

6 1 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee karttalehdellä Rautalammilla n. 10 km länsilounaaseen kuntakeskuksesta Mäkisalon saaren ympäristössä (kuvat 1 ja 2). Alueella on tehty malmitutkimuksia aikaisemmin GTK:n toimesta Törmälässä (rap. M06/3223/-99/1/10) ja nämä tutkimukset liittyvät Törmälän Ni-esiintymän ympäristön tutkimuksiin. Mäkisalon tutkimukset sysäsi alkuun pääasiassa 3 syytä (ks. kuva 2): kallioperäkartoituksessa (Pääjärvi 2000) paikannettu gabromuodostuma gravimetriset maksimit Mäkisalossa ja sen SE-puolisella alueella kansannäytteinä lähetetyt Ni-lohkareet, joissa oli suhteellisen hyvä Ni SF Mäkisalon aihe sijaitsee saaren S-osassa, ja alue kuuluu nykyään. kokonaisuudessaan Naturaan. Maat kuuluvat Ritvala -nimiselle tilalle (RN:o 15:39) ja ne ovat pääasiassa vanhaa kuusimetsää ja mäntytaimikkoa. Kalliopaljastumia on suhteellisen runsaasti ja kairausten perusteella maapeitteen paksuus on suurimmillaan n. 10 m. Maaperä on pääosin kivistä ja kosteata silttimoreenia, Tutkimusten suorittamista varten tehtiin vuoden 1997 alussa valtausvaraus (21/97) nimellä Mäkisalo ja helmikuussa 1998 haettiin valtaus Mäkisalo 1 (kaiv.rek.nro 6671/1, liite 1), joka myönnettiin saman vuoden maaliskuussa. Suurimmasta osasta valtausta luovuttiin marraskuussa 1999 ja keskeisestä 16 ha:n osasta joulukuussa Alueella tehtyjen, tutkimusten yleisjohdosta on vastannut FT Erkki Luukkonen. Malmitutkimuksista ovat vastanneet allekirjoittaneet. SUORITETUT TUTKIMUKSET Valtausalueilla ja niiden ympäristössä on tehty maastossa lohkare-etsintää, geologista kartoitusta, geofysikaalisia maastomittauksia ja kevyttä kairausta GTK:n POKA-kalustolla sekä raskasta kairausta SMOY:n toimesta. Kerätyistä geologisista näytteistä on tehty kemiallisia analyysejä, hietutkimuksia ja Petrofysikaalisia tutkimuksia. Lohkare-etsintä Mäkisalossa ja sen ympäristössä tehtiin vuosina 1997 ja 1999 lohkarehavaintoja kaikkiaan 9 kpl (RT-97- L21 25, OMK-99-L40, 41 ja RKL-99-L5, 6). Parhaimmat Ni-Cu-lohkareet löytyivät Mäkisalon S- rannalta ja ne vastasivat kivilajiltaan ja pitoisuuksiltaan (max. Ni aikaisemmin kaakosta (ks. kuva 2) löytyneitä aihelohkareita (max. Ni 2800 ppm ja Cu 3610 ppmja Cu 3310 ppm) 6760 ppm).

7

8

9 Geologinen kartoitus Malminetsinnällistä geologista kartoitusta tehtiin Mäkisalossa ja lähisaarissa vuosina 1997,ja 1999 n. 1 0 km 2 :n alueella. Havaintoja tehtiin 43 kpl (OMK-97-21, OMK-99-1 hahmoteltu Mäkisalon gabron pintaleikkaus esim. kuvaan 2. 39,42 44) ja niiden perusteella on 4 Geofysikaaliset tutkimukset Linjoitus Geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus on sidottu valtakunnan koordinaatistoon käyttäen YLE:n focuspalveluun pohjautuvaa differentiaali-gps:ää (tarkkuus + 2 m). Magneettiset mittaukset Magneettiset mittaukset tehtiin systemaattisena 2.73 km 2 suuruisella alueella 10 m:n pisteväliä ja 50 m:n linjaväliä käyttäen. Työ tehtiin maaliskuussa 1998 ja työstä vastasi GTK:n Väli-Suomen tekniset. Mittaukset tehtiin Scintrex Envimag protonimagnetometreilla totaalikomponentti-mittauksena. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu korjattiin maa-asemamittausten perusteella. Slingrammittaukset Johteiden paikantamiseksi mitattiin slingram- menetelmällä sama 2.73 km 2 systemaattinen alue kuinmagneettisella mittauksellakin. Mittaus tehtiin maalis-huhtikuussa Mittauksessa käytettiin 20 m:npisteväliä, 100 m:n linjaväliä, kolmea taajuutta (f=40,3520,14080 Hz) ja 100 m:n kelaväliä. Mittauksen suoritti GTK:n Väli-Suomen tekniset ja laitteistona oli GTK:n Apex MaxMtn H. Gravimetriset mittaukset Intruusion paikantamiseksi ja rajaamiseksi gravimetrinen mittaus pyrittiin tekemään samalla alueella kuin slingram- ja magneettinen mittaus. Mitattu alue. noin 1.7 km 2, jäi kuitenkin suunniteltua pienemmäksi jäämittausten vaikeiden olosuhteiden vuoksi. Mittaukset tehtiin GTK:n Scintrex CG-3 Autogravgravimetrilla sekä RRKM-20 ja LEVA-20 letkuvaa'illa. Mittauksissa käytettiin 20 m:n pisteväliäja 100 m:n linjaväliä. Työ tehtiin maalis-huhtikuussa 1998 sekä toukokuussa 1999 ja sen teki GTK:n Väli-Suomen tekniset. Runkomittauksista korkeuden vaaitus tehtiin linjoituksen mukaisesti, linjat 500 m:n välein ja paalut 50m välein linjoilla. Gravimetrista runkomittausta ei tehty, mittaus sidottiin alueelle tehdyllä tasosidontapisteellä päivittäisillä käyntikontrollimittauksilla. Mittaus on sidottu valtakunnalliseen tasoon geodeettisen laitoksen 1 luokan painovoimaverkon pisteellä (Kuopio). Korkeus on sidottu N6O-järjestelmään. Lataustpotentiaalimittaukset Kiisulävistysten koon ja jatkeiden määrittämiseksi tehtiin latauspotentiaalimittaus kahta malmimaadoitusta (samassa reiässä eri syvyyksillä) käyttäen. Mitattiin systemaattinen 0.32 km 2 :n alue maanpintamittauksena ia malmimaadoitusreikä reikämittauksena. Mittauksessa käytettiin 10 m:n pisteväliä ja 20 sekä 100 m:n

10 linjavälejä. Työn teki GTK:n Väli-Suomen tekniset kesäkuussa 1999 käyttäen GTK:n Gefinex 100 mittauslaitteistoa. 5 Kevyt kairaus Mäkisalossa kairattiin gabromuodostumaa GTK:n POKA-yksiköllä kolmessa vaiheessa taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Reiät on sidottu geofysiikan linjoitukseen. Reikaraportit ovat ''Liittyy''-aineistona. Luettelo kairanrei'istä on liitteessä 2. Taulukko 1. POKA-kairaukset Mäkisalon alueella. Tablel. ''Light diamond drilling''at Mäkisalo. Mäkisalo Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Aika Reiät (kpl) R305,306(2) R (6) R , (8) Pituus (m) Yhteensä (in) Raskas kairaus Urakoitsijan suorittamaa raskasta timanttikairausta tehtiin vain 3 pisteessä (R ) yhteensä in. Kairaus tapahtui välillä Reikäraportit ovat ''Liittyy''-aineistona. Reiät sijoitettiin maastoon käyttäen YLE:n focuspalveluun pohjautuvaa differentiaali-ws:ää (tarkkuus + 2 m) eikä niiden paikkaa ole myöhenimin tarkistusmitattu. Luettelo rei'istä on liitteessä 2. Kemialliset analyysit Kerätyistä lohkare- ja kairansydännäytteistä on tehty kaikkiaan 331 maimianalyysiä. Kairansydännäytteet on ositettu kivilajirajat ja malmityyppirajat huomioon ottaen yleensä n. 1 m:n pätkiksi. Analyysipätkät on puolitettu timanttisahallaja puolikkaat on murskattu, jaettu ja jauhettu automaattisella käsittelylinjalla tangaaniteräsvälineillä GTK:n Kuopion laboratoriossa. Kaikista näytteistä on analysoitu vähintään Co, Cu, Ni, Pb, Zn ja S sekä vaihtelevasti ns. ICP-pakettiin kuuluvia komponentteja ja osasta Au, Pd ja Pt. Liuotus on tehty kuningasvedellä 90 C:ssa ja analysointi ICP-tekniikalla (menetelmä 51 IP). Jalometallit on määritetty menetelmällä 521U, jossa kuningasvesiuutto tehdään huoneenlämössä 5 g:n alkupunnituksesta, jonka jälkeen jalometallit kerasaostetaan elohopealla. Jalometallien määritys tehdään sitten GAAStekniikalla. Tulokset ovat `'Liittyy-aineisto' Lisäksi Makisalon näytteista on tehty 23 kpl kokokivianalyysejä GTK:n Espoon laboratoriossa menetelmällä 175X. Näytteet on jauhettu Widia-astiassa ja XRF-analyysi on tehty jauhepuristeesta.

11 6 Mineralogiset tutkimukset Mikroskooppitutkimuksia varten valmistettiin kiillotettuja ohuthieitä (KOH) 35 kpl GTK:n Kuopion hielaboratoriossa. TUTKIMUSTULOKSET Mäkisalon ympäristön geologia Makisalo kuuluu Hankaveden kulminaatioalueen W-reunaan, joten etupäässä luode-kaakkoinen liuskeisuus kaatuu loivasti lounaaseen. Gabron ympäristössä vallitsevat korkean metamorfoosiasteen kiillegneissit ja gneissimäiset tonaliitit (Pääjärvi 2000). Gneisseissä on mafisia sulkeumia (amfiboliittia tai gabroa) ja ne ovat paikoin voimakkaasti graniittiutuneita. Kulminaatioalueen reunaa kaakkoon päin kulkee Mäkisalosta alkava 'raskaiden' kivien vyöhyke (ks. kuva 2), jossa saattaa olla muuallakin gabroluokan kiviä. Graniittijuonien lisäksi aluetta rikkovat nuoret lähes N-S-suuntaiset ruhjeet. Gabrointruusion geologia Mäkisalon gabro on läpimitaltaan n. 500 x 800 m. ja se näyttäisi magneettisen aineiston (kuva 2 ja liite 3) perusteella painuvan alas eteläkaakkoon. Gravimetrinen aineisto ei tue käsitystä, mutta S-puoliset päällimmäiset graniittiset kivet vaikeuttavat tulkintaa. Geofysikaalisen aineiston perusteella lähes N-Ssuuntainen ruhje jakaa gabron W- ja E-osaan. (ks. liitteet 3 ja 4 sekä kuva 3). Gabro ei leikkaa selvästi ympäröiviä gneissejä, vaan näyttää siltä, että gabrosulkeumia esiintyy varsinkin N-puolisissa gneissffinaisissä tonaliiteissa. Paikoin gneissi muistuttaa Ni-vyöhykkeen migmatiitteja. Gabron kontaktia on vaikea määrittää tarkasti koska kaikki alueen kivet ovat vaihtelevasti ortopyrokseenipitoisia. Intruusion kivilajit ovat kuitenkin ympäristöään heikommin suuntautuneita. Edellisen perusteella intruusioon lasketut kivet vaihettuvat koostumukseltaan kvartsidioliitista (tai kvartsimontsodioriitista) dioriitin kautta pyrokseenigabroon tai noriittiin. Paikoin kivi on koostumukseltaan lähes pyrokseniittinen ja siinä on sekundääristä kalimaasälpää ja kvartsia (sinertävää). N-osassa on joillakin paljastumilla sarvivälkegabroa ilmeisesti muuttumistuloksena. Keskiosassa on havaittavissa heikkoa magmaattista laminaarisuutta ja kerroksellisuutta pyrokseenigabron ja leukogabron välillä. Selvää rytmistä kerroksellisuutta ei ole havaittavissa. Lisäksi rikkipitoisuuden vaihtelulla näyttää olevan vaikutusta Mg-luvun arvoon (kuva 4), vaikka tuloksiin on tehty ns. rautakorjaus sulfideihin sitoutuneen raudan osalta.

12

13

14

15

16

17 12 Taulukko 3. Mäkisalon aiheen parhaat leikkaukset. Table 3. The best intersections of Mäkisalo occurrence. Reikä syvyys Ni Cu (%) ( ) (0%) 340 (W-osa) (W-osa) (W-osa) TUTKUUUSAINEISTON TALLENTAMINEN Kairansydämet on varastoitu GTK:n Lopen arkistoon ja raportit sekä ''Liittyy''-aineiston kartat, kairausprofiilikuvat ja kairausraportit Espoon arkistoon. Liittyy-aineiston analyysidata ja havaintoaineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan, josta sitä voidaan muokata käyttäjän tarvitsemaan muotoon. SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Koska Mäkisalo kuuluu Natura-alueeseen, tutkimukset lopetettiin aikaisessa vaiheessa. Suhteellisen korkean Ni Sf, gabron sisältämien serpentiinisaumojen ja intruusion korkeahkon emäksisyysasteen perusteella Mäkisalon aiheella ja sen geologisilla jatkeilla itään ja kaakkoon on kuitenkin malmipotentiaalia. Kuten edellä kerrotusta ilmenee, varsinkin intruusion E-osan reiät jäivät liian mataliksi malmipotentiaalin selvityksen kannalta... Olavi Kontoniemi geologi Heikki Forss geofyysikko

18 - 13 LÄHDELUETTELO REFERENCES Forss, H. & Kontoniemi, Tutkimustyöselostus Rautalammin kunnassa valtausalueilla Törmälä 1 (kaiv.rek.nro 6615/1) ja Vilosensaari 1 (kaiv.rek.nro 6615/2) suoritetuista nikkelimalmitutkimuksista vuosina Julkaisematon raportti. Geologian tutkimuskeskus, Väli-Suomen aluetoimisto. M06/3223/-99/1/10. Pääjärvi, A Suomen geologinen kartta, kallioperäkartta. Lehti 3223 Rautalampi. Geologian tutkimuskeskus. Pääjärvi, A Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kallioperä. Kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 3223 ja Geologian tutkimuskeskus. 81 s. LIITELUETTELO APPENDICES 1. Valtausalueiden sijaintikartta. 1. Location of the claims. 2. Luettelo kairanrei'istä. 2. List of drill holes in the study area. 3. Mäkisalon alueen magneettinen kartta. 3. Magnetic map of Mäkisalo. 4. Tuloskartta latauspotentiaalimittauksesta (R340). 4. Map of mise-a-la-masse measurements (BH 340). 5. Ni- ja Cu-pitoisuudet profiililla R Ni and. Cu contents within profile BH Ni- ja Cu-pitoisuudet profiililla R Ni and Cu contents within profile BH

19 14 LIIITTYY LIST OF RELATED MATERIAL 1. Geofysikaaliset kartat Linjoitus: Q06/ :20000 Gravimetrinen mittaus: Q21.1/ /99 1:10000 Magneettinen mittaus: Q22.21/ /98 1:10000 Sähköinen (siingram.) mittaus: Q24.111/ / Q24.112/ / Latauspotentiaalimittaus: Q28.3/ /99/340 1: Kairausraportit (tunnuksen yhteinen alkuosa M52.5/3223/. ): 97/R305 ja /R340 R345 OO/R346 R Kairanreikäprofililit elementteihin ryhmiteltynä seuraavasti (tunnuksen yhteinen alkuosa M52.7/3223/ ): 99/R340, R341, R342 99/R343 00/R346, R347, R348, R349, R356 00/R353, R354 00/R Kemialliset analyysit: - lohkareet-, tilaus (N ) 912), tilaus (L kairansydämet. tilaus (L ), tilaus (L ), tilaus (L ), tilaus (L ), tilaus (L ), tilaus (L ) - kokokivianalyysit; tilaus (L ), tilaus (L ). 5. Hiekortit; KOH (35 kpl): Ku 26439, Ku , Ku , Ku , Ku ,.25, Ku Havaintokortit: - lohkarehavainnot, RT-97-L21 L25, OMK-99-L40 ja 4 1, RKL-99-L5 ja 6 - paljastumahavainnot. OMK-97-21, OMK ,

20

21 Luettelo kairanrei'istä: Mäkisalo KL3223 Liite 2. REIKÄ X-KOORD Y-KOORD SUUNTA KALTEVUUS PITUUS (m) , R305 R306 R340 R341 R342 R343 R344 R345 R346 R347 R348 R349 R353 R354 R355 R356 R350 R351 R352 R

22

23

24

25