GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/2433/2003/1/10 OULAINEN Antikanpera Olavi Kontoniemi Pekka Lestinen

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/2433/2003/1/10 OULAINEN Antikanpera Olavi Kontoniemi Pekka Lestinen OULAISTEN ANTIKANPERÄN KULTATUTKIMUKSET VUOSINA

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Raportin laji Olavi Kontoniemi M19 Pekka Lestinen fi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus (GTK) PL 1237, KUOPIO Raportin nimi OULAISTEN ANTIKANPERÄN KULTATUTKIMUKSET VUOSINA Tiivistelmä Tutkimusalue sijaitsee karttalehdellä Matkanivan kylässä n. 12 km Oulaisten keskustasta kaakkoon. Antikanperän (Sammakkokurun) aluetta tutkittiin lohkare-etsinnällä, geologisella kartoituksella, iskuporanäytteenotolla, magneettisella mittauksella ja kairauksin. Alueelta löydettiin kahdentyyppisiä kultamineralisaatioita : hiertyneeseen tonaliittiporfyyriin ja turmaliini-kvartsibreksiaan ja -juonistoon liittyviä. Kummassakin tyypissä Au-pitoisuudet jäivät kuitenkin alhaisiksi (max ppb), joten tutkimukset lopetettiin. Turmaliini-kvartsibreksiaan liittyvä mineralisaatio muistuttaa Ylivieskan Kurulan kultamineralisaatiota. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Oulainen, Antikanperä, kulta, turmaliini-kvartsibreksia, iskuporaus, timanttikairaus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Länsi-Suomen lääni, Oulaisten kaupunki, Matkanivan kylä Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M-raporttisarja M19/2433/2003/1/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 11 suomi

3 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date Authors Olavi Kontoniemi Pekka Lestinen Geological Survey of Finland (GTK) P.O. Box 1237 FIN KUOPIO, FINLAND Title of report Type of report M19 Commissioned by OULAISTEN ANTIKANPERÄN KULTATUTKIMUKSET VUOSINA Abstract The exploration area is located at Matkaniva village (map ) about 12 km southeast of the center of Oulainen town. The study area (Antikanpera, Sammakkokuru) was explored mainly by boulder tracing, geological mapping, percussion drilling, geophysical measurements and diamond drilling. There are two types of gold mineralizations : one Associated with sheared tonalite porphyry and one associated with tourmaline-quartz breccia. Both types have low gold contents (max ppb) and therefore the exploration was finished. The mineralization associated with tourmaline-quartz breccia resembles the Kurula gold mineralization in Ylivieska. Keywords Oulainen, Antikanpera, gold, tourmaline-quartz breccia, percussion drilling, diamond drilling Geographical area Finland, Western Finland Province, Oulainen town, Matkaniva village Map sheet Other information Report serial Archive code M Pages Language M19/2433/2003/1/10 Price Confidentiality 11 Finnish

4 1 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee karttalehdellä Antikanperän alueella Oulaisten kaupungin Matkanivan kylässä (kuva 1). Alueelta ovat Pentti Salonpää ja Tapio Törmäkangas lähettäneet ja -90 -luvuilla kultapitoisia lohkare- ja paljastumanäytteitä. Paljastumanäytteet ovat pääasiassa kahta tyyppiä : arseeni-kiisujuonia kiillegneississä tai suuntautuneessa tonaliitissa (esim /Salonpää) tai kiisurikkaita näytteitä kvartsiturmaliinibreksiasta tai -juonista (esim /Törmäkangas). Jälkimmäisestä kohteesta myös Salonpää oli lähettänyt näytteen 1980-luvun lopulla Outokumpu Oy :lle, josta oli tehty tarkistuskäynti paikalle. Näytteissä kultapitoisuus nousi parhaimmillaan 10 ppm :n tasolle. Alueella on tehty GTK :n toimesta aikaisemmin kahteen otteeseen kallio- ja moreenigeokemiallisia tutkimuksia luvun lopulla Vesiperän ympäristön tutkimuksissa suoritettiin näytteenotto 250 x 250 m :n verkkoon (Iisalo 1994) ja myöhemmin vuonna 2000 tihennettiin aikaisempaa näytteenottoa siten, että näyteverkko oli 175 x 175 m (Lestinen 2002). Töiden tuloksista on kerrottu viitteissä mainituissa raporteissa (S/41/2433/1/1994 ja S/41/2433/1/2002). Viitteiden pohjalta valittiin tarkempien tutkimuksien kohteeksi kvartsi-turmaliinibreksiapaljastuman ympäristö (Sammakkokuru). Tutkimuksilla oli tarkoitus selvittää esiintymän laajuus, tyyppi ja malmipotentiaalisuus. Tutkimuksia varten alueelle tehtiin kesällä 2000 Antikanperä -niminen valtausvaraus. SUORITETUT TUTKIMUKSET Tutkimuksia varten alueella on tehty maastossa lohkare-etsintää ja paljastumien esikartoitusta, geologista kartoitusta, iskuporanäytteenottoa GTK :n TERRI-kalustolla, geofysikaalisia maastomittauksia ja kevyttä kairausta GTK:n POKA-kalustolla. Kerätyistä näytteistä on tehty kemiallisia analyysejä ja hietutkimuksia. Lohkare-etsintä ja geologinen kartoitus Kesällä 2000 tehtiin Antikanperän S-puolisella alueella ja Sammakkokurun ympäristössä lohkare-etsintää, paljastumien esikartoitusta (Reino Toivonen) ja geologista kartoitusta n. 10 km2 :n alueella. Tehtiin lohkarehavainnot RT ja 28 sekä paljastumahavainnot RT ja OMK Iskuporanäytteenotto Sammakkokurun ja Jääskensaaren alueella, kvartsi-turmaliinibreksiasta koostuvanaihepaljastuman ympäristössä, suoritettiin iskuporanäytteenotto maapeitteiden alta kallion pinnasta 50 m x 50 m verkkoon. Alue oli kooltaan 700 m x 700 m (kts. liitteet) : Näytteenottoon käytettiin GTK :n TERRI-iskuporakalusto (35 mm :n tangosto ja läpivirtausterä). Näytteenottopisteissä havainnoitiin näytesyvyys ja näytemateriaalin laatu sekä erotettiin osa aineksesta omaksi näytteekseen myöhempää kivilajitulkintaa varten. Kohteesta otettiin välisenä aikana 225 näytettä. Näytteenotosta vastasi tutkimustyöntekijä Tauno Valli. Ajoittain näytteenottoon osallistui myös tutkimustyöntekijä Ilkka Tuomaala. Geofysikaaliset maastomittaukset Syksyllä 2000 työmaalla tehtiin pienialainen (0.16 km) magnetometraus omana työnä (Reino Toivonen). Geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus on sidottu valtakunnan koordinaatistoon käyttäen YLE :n focuspalveluun pohjautuvaa differentiaali-gps :ää (tarkkuus + 2 m). Magneettiset mittaukset tehtiin systemaattisena 10 m :n pisteväliä ja 50 m :n linjaväliä käyttäen. Mittaukset tehtiin Scintrex EnviMag protonimagnetometreilla totaalikomponentti-mittauksena. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu korjattiin maa-asemamittausten perusteella.

5

6 3 Kairaus Vuoden 2001 alussa kairattiin GTK :n POKA-kalustolla aihepaljastuman lähimaastoon 7 reikää ( m). Reikäluettelo on taulukossa 1. Reiät tehtiin T-56 -kalustolla. Taulukko 1. Tutkimusalueen kairanreiät. Table 1. List o drill holes in the stud area. Tunnus X-koord Y-koord Suunta Kaltevuus Maata (m) Pituus (m) R R R R R R R Näytteiden esikäsittely ja kemialliset analyysit Kerätyistä näytteistä on tehty kaikkiaan 389 kemiallista analyysiä. Näytteistä 11 oli lohkareista tai paljastumista, 225 iskuporauksesta ja 153 kairansydämistä. Kairansydännäytteet on ositettu kivilajirajat huomioon ottaen yleensä n. 1 m :n pätkiksi. Analyysipätkät on puolitettu timanttisahalla ja puolikkaat on murskattu, jaettu ja jauhettu automaattisella käsittelylinjalla mangaaniteräsvälineillä GTK :n Kuopion laboratoriossa. Kaikista näytteistä on analysoitu ns. ICP-pakettiin kuuluvat komponentit ja jalometallit (Au, Bi, Pd, Sb, Se, Te). Liuotus on tehty kuningasvedellä 90 C :ssa ja analysointi ICP-tekniikalla (menetelmä 511P). Jalometallit on määritetty menetelmällä 521U. Menetelmässä 5 g :n näyte uutetaan kuningasvedellä huoneenlämmössä, jonka jälkeen jalometallit kerasaostetaan elohopealla. Jalometallien määritys tehdään sitten GAAS-tekniikalla. Lohkare- ja paljastumanäytteiden analysointi tehtiin muuten samoin, mutta esikäsittely tehtiin mangaaniteräs- (murskaus) ja hiiliteräsvälineillä (jauhatus). Jalometalleista Pd :a ei analysoitu. Iskuporanäytteiden esikäsittely ja kemialliset analyysit tehtiin myös GTK :n Kuopion laboratoriossa. Näytteet kuivattiin 70 C lämpötilassa. Analyysiin mennyt osa jauhettiin hiiliteräspannussa ja kivilajitarkasteluun mennyt osa pestiin, mikäli aines rapakallion tapauksessa sen kesti. Näytteistä analysoitiin Au, Bi, Sb, Se ja Te menetelmällä 521U sekä Ag, As ja Pb menetelmällä 511U. Edellä mainittujen alkuaineiden lisäksi näytejauheiden kuumaan kuningasveteen (90 C) liukenevasta osuudesta määritettiin joukko alkuaineita ICP-tekniikalla, jonka menetelmätunnus on 511P. Analysoituihin alkuaineisiin kuuluivat pääalkuaineet ja rikki sekä hivenalkuaineista mm. Co, Cr, Cu, Mo, Ni, ja Zn. Analyyseihin liittyvää tilastoa on kerätty taulukkoon 2. Mineralogiset tutkimukset Mikroskooppitutkimuksia varten tehtiin kiillotettuja ohuthieitä (KOH) kaikkiaan 5 kpl, yksi aihepaljastumasta, kaksi muilta paljastumilta ja kaksi kairansydännäytteistä. Kaikista hieistä määritettiin silikaatti- ja malmimineraalit sekä näytteen kivilaji. Iskuporanäytteistä määritettiin kivilaji silmämaaräisesti (Kontoniemi).

7 4 TUTKIMUSTULOKSET Alueen kallioperä Matalalentoaineiston pohjalta tarkasteltuna tutkimusalue sijaitsee keskellä terävärajaista blokkia (3 x 6 kmz), joka koostuu pääosin metapeliiteistä (kiillegneissi) ja niiden yhteydessä olevista puolipinnallisista kivistä (tonaliittiporfyyri, amfiboligneissi). Blokki erottuu selvästi ympäristöstään magneettisella ja sähkömagneettisilla kartoilla (kts. Lestinen 2002 ja liite 1). Blokkia ympäröivät joka suunnalla syväkivet. Ne ovat N- ja E-puolella pääosin gabroideja ja muualla granitoideja. Kiillegneisseissä tavattava läpikotainen liuskeisuus ja porfyyrisen kiven hiertoliuskeisuus on N-S -suuntaista ja jyrkkäkaateista. Jääskensaaren ja Sammakkokurun alueella tehdyn iskuporanäytteenoton, geologisen kartoituksen, magneettisen mittauksen ja kairauksen perusteella E- ja W-osan kallioperä on pääasiassa kiillegneissiä ja keskiosa koostuu enemmän tai vähemmän porfyyrisestä tonaliittisesta kivestä (liite 2). Kiillegneissi on suonigneissiä, jossa esiintyy paikoin kapeita arseenikiisu-, rikkikiisu- ja kuparikiisupitoisia kvartsiturmaliinijuonia. Kiillerikkaissa (hiertyneissä) kohdissa on paikoin hieman rautakiisuja. Tonaliittinen porfyyrinen kivi on paikoin voimakkaasti hiertynyttä, jolloin siinä on rautakiisuja ja satunnaisesti arseeni-kiisua. Porfyyrin reunaosassa on usein voimakkaasti suuntautunutta intermediääristä gneissiä, jota on nimitetty paikoin intermediääriseksi vulkaniitiksi ja paikoin amfiboligneissiksi. Havaintojen perusteella joissakin kohdissa on punertavaa hapanta vulkaniittia, mutta se saattaa olla voimakkaasti hiertynyttä tonaliittiporfy3mä tai hiertynyttä ja muuttunutta (kalimetasomatoosi) intermediääristä gneissiä. Jääskensaaren E-puolella on paljastuma-alue (OMK ), jossa on kiillegneissin ja voimakkaasti hiertyneen tonaliittiporfyyrin kontaktialueella n. 4 x 5 m:n suuruinen em. kivilajeja leikkaava kvartsiturmaliinibreksiapahku (aihepaljastuma). Breksia koostuu pääosin epämääräisistä turmaliini- ja kvartsirikkaista osista sekä kiillekasaumista (kloriitti + biotiitti) ja sulfidiaineksesta. Breksiaa leikkaavat kapeat kvartsi- ja pegmatiittijuonet. Kairauksen perusteella "breksiapiippu" on lähes pystyasentoinen kaatuen kuitenkin hieman länteen kiillegneissin puolelle. Syvemmällä yhtenäinen piippu jakaantuu useaksi kvartsiturmaliinijuoneksi. Iskuporanäytteenotto Näytteenoton perusteella maapeitteen paksuus on tutkitulla alueella keskimäärin 1.6 m (mediaani) ja enimmillään 8.9 m. Pisteitä, joissa syvyys on enemmän kuin 5 m, on 5 % aineistosta. Paksuimmat maapeitteet keskittyvät tutkimusalueen länsiosan soille. Kallionpintanäyte on 85 pisteessä rapakalliota (39 %). Neljässä pisteessä tavoitettiin vain rapakallion sekaista moreenia ja yhdessä pelkkää moreenia.-lopuissa pisteissä aines on silmämääräisesti tervettä kalliota. Kuten edellä todettiin, alueen kallioperä koostuu kerättyjen näytteiden visuaalisen tarkastelun perusteella pääosin kiillegneissistä ja tonaliittiporfyyristä. Viimeksi mainittua kivilajia on likimain N-S suuntaisena vyöhykkeenä alueen länsiosassa ja pienellä alueella Jääskensaaren E-puolen kultapitoisen kvartsi-turmaliinibreksiapaljastuman (aihepaljastuma) itäpuolella (liite 2). Iskuporanäytteiden kemiallisiin analyyseihin perustuvan Cr/Ca-suhteen anomaliakuvio, joka tuo esiin kallioperän tummien kiilteiden (lähinnä biotiitti) paljousvaihtelut, on hyvin sopusoinnussa tämän visuaalisen kivilajitulkinnan kanssa (liite 3). Cr/Ca-suhteen mukaan aihepaljastuman itäpuolinen tonalliittiporfyyrialue voisi olla laajempikin. Joka tapauksessa tänne muodostuu kapea N-S suuntainen kiilleköyhä vyöhyke, joka eteläpäässään yhtyy länsiosan tonaliittiporfyyrialueeseen. Kullan ja sitä Pohjanmaan Au-mineralisaatioissa vaihtelevassa määrin seuraavan 13 muun alkuaineen (Eilu 1999) pitoisuuksien tilastosuureet on esitetty taulukossa 2. Molybdeenia lukuun ottamatta alkuaineiden pitoisuudet ylittävät analyyttisen määritysrajan sen verran riittävästi, että anomaalisten pitoisuuksien

8 alueellisesta jakautumisesta saadaan luotettava kuva. Verrattuna tutkimusalueen ympäristöstä kerättyyn alueelliseen aineistoon (Antikanperän tutkimukset, Lestinen 2002) J aaskensaari-sammakkokurun näytteenottoalueella pitoisuustaso on selvästi korkeampi erityisesti antimonilla, mutta myös seleenillä, kullalla, telluurilla, vismutilla ja arseenilla. Taulukko 2. Kullan ja eräiden sen seuralaisalkuaineiden analyysitulosten tilastoa (Mraja - määritysraja, Nalle - alle määritysrajan olevien tulosten lukumäärä, 80. P prosenttipiste). Table 2. Statistics of the analyses ofgold and some of its pathfinder elements (Dlimit - detection limit, Nunder - number of cases with element abundance below the detection limit, 80`h P - 8 yh percentile). Alkuaine Yksikkö Mraja Nalle Mediaani Minimi Maksimi 80. P Element Unit Dlimit Nunder Median Minimum Maximum 80th P Au ppb < : ---!- Te ppb < A -- --pp L : Bi L - -- b 5 ; ~ L L A : As ppm ' ' <0.2 ' r b ; r A Sb pp ; r L.....: !......; Se pp < L L L! 1.. S ' ppm <25 < L.... pp L -.L L L Cu m 1 ---L s Ag ppm < ; ; 't ---- s ~ :. Pb ppm < ? L Zn ppm ppm L L! r Ni ; ppm ; < L A Mo ppm <5 <5 7 <5 5 Kullan ja sen seuralaisalkuaineiden keskinäisiä suhteita tarkasteltiin tilastollisella faktorianalyysillä (SPSS, versio ). Analyysiä varten pitoisuudet logaritmoitiin. Faktorit eroteltiin pääkomponenttianalyysillä ja matriisi rotatoitiin varimax-menetelmällä. Aineistolle saatu kolmen faktorin malli (taulukko 3) selittää 66 tarkasteltujen pitoisuuksien kokonaisvaihtelusta. Alkuaineiden kommunaliteetit vaihtelevat hopean :sta telluurin 0.81 l : een eli hopean vaihtelusta käytetty faktorimalli selittää vain 41 %, mutta telluurin vaihtelusta 81%. Ensimmäiseen faktoriin, "kultafaktoriin", antavat voimakkaan latauksen kullan lisäksi telluuri ja vismutti. Hieman heikommalla latauksella ovat mukana antimoni, arseeni, kupari ja seleeni. Huomioitava piirre on sinkin ja nikkelin heikosti merkittävä negatiivinen lataus. Näiden alkuaineiden pääasiallisina lähteinä ovat tummat kiilteet eli "kultafaktorin" voi olettaa tämän mukaan liittyvän mieluummin tonaliittiporfyyriin kuin kiillegneissiin. Toista faktoria, johon voimakkaimmin sitoutuu rikki, voitaneen pitää "kiisufaktorina". Myös arseenilla, seleenillä ja antimonilla on siinä voimakas lataus, selvästi voimakkaampi kuin "kultafaktorissa". Lyijy ja hopea lukeutuvat myös tämän faktorin merkittävien alkuaineiden joukkoon, samoin nikkeli jonka lataus on kuitenkin negatiivinen. Nikkelin negatiivinen lataus viittaa nikkelipitoisten sulfidien puuttumiseen. Esimerkiksi mustia liuskeita, joissa yleensä on anomaalisesti sulfidista nikkeliä, ei tämän mukaan pitäisi alueella esiintyä, mikä onkin sopusoinnussa näytteiden kivilajitarkastelun antaman tuloksen kanssa. Kolmatta faktoria dominoivat nikkeli, koboltti ja sinkki. Tulos osoittaa näiden alkuaineiden pääosin sitoutuneen samoihin lähteisiin, tummiin kiilteisiin. Lyijyn heikosti merkittävä lataus tässä faktorissa jää selitystä vaille. Faktorimalli on lähes identtinen Antikanperän tutkimuksiin liittyvän faktorimallin kanssa (Lestinen 2002).

9 Taulukko 3. Faktorianalyysin tulokset. Kiisittely perustuu log-muunnettujen pitoisuuksien pääkomponenttianalyysiin ja varimaxrotatointiin. Table 3. Results of the factor analysis. The treatment is based on log-transformed element abundances. The principal component analysis is used for factor extraction and the varimax method for rotation of the structure. Kommunaliteetti Faktori 1 Faktori 2 Faktori 3 Communality Factor 1 Factor 2 Factor % 1) Au Au Te Te Bi Bi As As Sb Sb Se Se S S Cu Cu Ag Ag Pb Pb Zn Zn Co Co Ni Ni 1) Faktorin prosenttiosuus kokonaisvaihtelusta 1) The proportion of the total variance explained by the factor 6 Ensimmäisen ja toisen faktorin faktoripistemäärien anomaliakuviot nähdään liitteessä 4. Karttaliitteeseen on merkitty myös anomaalisiksi katsotut kultapitoisuudet (ylittävät 80. prosenttipisteen rajan). Nähdään, että ensimmäisen eli "kultafaktorin" anomaliat keskittyvät selvästi eri alueille kuin toisen eli "kiisufaktorin anomaliat. Päällekkäisyyttä esiintyy vain muutamien heikosti anomaalisten pisteiden osalta. "Kultafaktorin" voimakkain anomaalisuus keskittyy Jääskensaaren eteläpuolelle, missä N-S suuntaan asettuva anomalia haaraantuu pohjoispäässään luoteeseen ja koilliseen. Anomalia asettuu tonaliittiporfyyrivyöhykkeen länsireunalle, magneettisen kartan maksimialueiden väliin. Toinen, voimakkuudeltaan heikompi ja sekin N-S suuntainen anomalia, sijoittuu aihepaljastuman itäpuolella kulkevalle kiilteistä köyhälle vyöhykkeelle, vyöhykettä myötäilevään magneettiseen minimiin. Voimakasta "kultafaktorin" anomaalisuutta on muutamassa pisteessä myös tutkitun alueen lounaisnurkassa. On syytä huomata, että korkeimmat Au-pitoisuudet ovat lähes poikkeuksetta faktoripistemäärältään vain keskinkertaisesti anomaalisissa näytteissä. "Sulfidifaktorilla" on voimakas usean pisteen kattava anomalia Sammakkokurun luoteispuolella. Näytteiden kivilajitulkinnan perusteella se liittyy osittain tonalliittiporfyyriin, osittain kiillegneissiin. Kaikissa tapauksissa kyse on tummia kiilteitä vähän sisältävistä näytteistä. Kahdessa näytteessä havaittiin myös rautakiisuj.a. Voimakkaimmin anomaaliset pisteet sijoittuvat yhtä lukuun ottamatta magneettisiin maksimeihin. Edellistä heikkotasoisempi anomalia on tutkimusalueen pohjoisreunalle, aihepaljastumasta pohjoiskoilliseen. Anomaalisuutta on yksittäisissä pisteissä myös muualla, mm. välittömästi aihepaljastuman eteläpuolella, josta otetussa tonaliittiporfyyrinäytteessä havaittiin ainoana arseenikiisua. Antikanperän alueellisessa tutkimuksessa havaittiin, että kullan ja sen seuralaisalkuaineiden rikastumista ovat kontrolloineet lineaariset, N-S, NE-SW tai NW-SE suuntaiset rakenteet, ilmeisestikin kyseisiin suuntiin kulkevat ruhjevyöhykkeet. Jääskensaari-Sammakkokurun alueella N-S suuntainen trendi tulee ano maliakuvioissa selvästi esiin, erityisesti "kultafaktorin" kuviossa. Kuten edellä on todettu, kallioperäkartoitus ja POKAkairausnäytteet vahvistavat kyseisen ruhjesuunnan olemassaolon. Kaksi muuta lineaarista trendiä eivät tarkasteltujen alkuaineiden anomaliakuvioissa korostu. Tosin, jos tarkastellaan faktoreiden 1 ja 2 yhteistä anomaalisuutta (liite 4), se näyttäisi muodostavan Jääskensaaren ja Sammakkokurun väliselle alueelle NW-SE suuntaisen vyöhykkeen. Jääskensaaren itäpuolen kultapitoisen kvartsi-turmaliinibreksian lähiympäristö ei tässä käsiteltyjen alkuaineiden

10 7 anomaliakuvioissa korostu ja onkin ilmeistä, että iskuporanäytteenotossa esiin tulleet anomaaliset kultapitoisuudet ja "kultafaktori" liittyvät alueen toisen eli tonaliittiporfyyrin mineralisaatiotyypin esiintymiin (kuvaus tuonnempana). Väitettä tukevat myös kullan ja sen seuralaisalkuaineiden pitoisuuksien väliset korrelaatiokertoimet (taulukko 4), jotka ovat iskuporanäytteenottoaineistossa hyvin samanlaiset kuin vastaavat korrelaatiokertoimet mainitun mineralisaatiotyypin kairasydännäyteaineistossa (taulukko 6). Taulukko 4. Spearmanin korrelaatiokertoimet eräiden alkuaineiden ja kullan pitoisuuksien välillä iskuporanäytteenottoaineistossa. Table 4. Spearman correlation coefficients of abundances of the selected elements with respect to gold abundances in the percussion-drill-data. Au As Au Co _ T Au Cu _ Au Nl AuBi _ AuSb _ AU Se _ Au Te "Kiisufaktori" liittynee tutkimusalueella ja varsinkin sen pohjoispuolella runsaina esiintyviin kiisuuntumiin, joihin ei liity kultaa, mutta kylläkin anomaalisesti useita muita Pohjanmaan kultaesiintymille tyypillisiä kullan seuralaisalkuaineita. Jääskensaari-Sammakkokurun alueella, kuten sen pohjoispuolellakin, näitä kiisuuntumia indikoivat magneetitset maksimit (kts. Lestinen 2002). Malmigeologiaa POKA-kairauksilla pyrittiin selvittämään toisaalta hiertyneen tonaliittiporfyyrin (R 460, 463 ja 466) ja toisaalta kvartsiturmaliinibreksian (muut reiät) kultapotentiaalisuutta esim. iskuporanäytteenoton viitteiden perusteella. Tonaliittiporfyyrin hiertyneissä kohdissa oli rautakiisuja (MAGK ja SKIT) ja satunnaisesti arseenikiisua tai kuparikiisua. Hiertyneet ja kiisupitoiset vyöhykkeet erottuvat magneettisella kartalla (kts. Liite 2) selvärajaisina positiivisina anomalioina. Turmaliinikvartsibreksian malmimineraaleina on magneettikiisu ja sen muuttumistuloksena markasiittia, arseenikiisua ja mahdollisesti gersdorffiittia, jonka sulkeumina on nikkoliittia, kuparikiisua sekä satunnaisesti molybdeenihohdetta. Kultaa on yksittäisinä sulkeumina sekä silikaattiosassa että arseenifaasissa yhdessä vismutti-antimoni-telluri -mineraalien kanssa. Kairansydännäytteiden kultapitoisuudet jäivät kuitenkin alhaisiksi (max ppb) verrattuna aihepaljastumasta (OMK ) otettuihin palanäytteisiin (max ppb). Taulukossa 5 on kivilajeittain ryhmiteltynä analyysistatistiikkaa. Analyysitilastoa tarkasteltaessa voi päätellä, että kultapitoisuudet ovat kummassakin mineralisaatiotyypissä samalla tasolla. Turmaliinikvartsibreksiassa kohonneisiin kultapitoisuuksiin liittyy selvästi korkeampia As-, Ni-, Bi- ja Sb-pitoisuuksia kuin tonaliittiporfyyrissä, jossa puolestaan on suhteellisesti korkeampia Te-pitoisuuksia. Vaikka näytelukumäärät ovatkin suhteellisen pieniä, samansuuntaisia riippuvuuksia voidaan havaita myös korrelaatiomatriisista (taulukko 6). Kummassakin tyypissä kultapitoisuudet korreloivat hyvin As :n, Bi :n ja Te :n kanssa ja tonaliittiporfyyrin yhteydessä (hiertovyöhykkeet) myös Cu :n ja Sb :n kanssa. _

11

12 lopetettiin ensimmäiseen kairausvaiheeseen. Vaikka tutkitut kvartsi-turmaliinibreksiaan liittyvät kultaesiintymät ovat jääneet kooltaan mitättömiksi, voidaan esiintymien ja tunnettujen viitteiden perusteella pitää järkevänä tutkia edelleen tämän tyyppisiä esiintymiä. Breksiatyypin esiintymiä on pidetty perinteisesti granitoideihin liittyvänä, mutta niiden sisältämien korkeiden Ni- ja Co-pitoisuuksien perusteella komponentteja kuljettaneet fluidit saattavat olla peräisin emäksisistä magmoista. Sekä Kurulan että Antikanperän kvartsi-turmaliinibreksioiden läheisyydessä on gabrointruusioita. Ainakin pegmatiitti- ja kvartsijuonet leikkaavat Antikanperällä breksiaa. Taulukko 7. Antikanperän ja Kurulan esiintymien vertailu. Table 7. Comparison of two mineralizations -Antikanperä and Kurula. 9 Rakenteellinen asema Structural setting Kemiallinen koostumus Chemical composition Isäntäkivilaji Host rock Sivukivet Country rocks Antikanperä Lähes pystyasentoinen juonisto TONPF :n ja KIILGN :n kontaktialueella A subvertical vein network at the contact area of TONPF and mica gneiss Puhkeama, 3 näytettä (outcrop, 3 samples) : Au 5.6 ppm, As 0.99 %, Sb 67 ppm, Te 1.6 ppm, Cu 68 ppm, Co 91 ppm, Ni 1450 ppm Kvartsi-tiirmaliinibreksia Quartz-tourmaline breccia Tonaliittiporfyyri ja kiillegneissi Tonalite porphyry and mica gneiss Kurula (Eilu 1999) Lähes pysty vyöhyke ja juonisto vulkaniittiyksiköiden kontaktissa A subvertical zone and vein network at the contact between the volcanic rock units Kairansydän (drill core) : Au L3 ppm, As 1.8 %, Sb 9.6 ppm, Te 2.5 ppm, Cu 291 ppm, Co 1590 ppm, Ni 151 ppm Kvartsi-turmaliinikivi Quartz-tourmaline rock Intermediääriset ja happamat vulkaniitit Intermediate and felsic volcanics Päämalmimineraalit Major ore minerals Magneettikiisu, arseenikiisu, gersdoi Pyrrhotite, arsenopyrite, gersdorffite itti Arseenikiisu, löliingritti Arsenopyrite, loellingite Aksessoriset malmimineraalit Minor ore minerals Kullan esiintyminen Siting of gold Kuparikiisu, nikkoliitti, molybdeenihohde, Bi-Sb-Te -mineraalit, kulta Chalcopyrite, niccolite, molybdenite, Bi- Sb-Te-minerals, gold Sulkeumina silikaatti- ja arseenifaasissa As inclusions in silicate and arsene phases Kobolttihohde, magneettikiisu, saffroliitti, Bi-telluridit, kulta Cobaltite, pyrrhotite,saffrolite, Bitellurides, gold Sulkeumina arseenikiisu-, löllingiitti -, kobolttihohde- ja saffroliittirakeissa As inclusions in arsenopyrite-loellingitecobaltite-saffrolite grains TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Kairansydämet on varastoitu GTK :n Lopen arkistoon ja kairausraportit Espoon arkistoon. Liittyy-aineiston analyysidata ja havaintoaineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan, josta sitä voidaan muokata käyttäjän tarvitsemaan muotoon. Olavi Kontoniemi Geologi Pekka Lestinen Geokemisti

13 10 LÄIIDELUETTELO REFERENCES Eilu, P FINGOLD - a public database on gold deposits in Finland. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Investigation 146. Iisalo, E Kantokylän kohdentava geokemiallinen kartoitus ja sen tuottamat kulta- ja sulfidianomaliat. Julkaisematon raportti. Geologian tutkimuskeskus. S/41/2433/1/1994. Lestinen, P Kallio- ja moreenigeokemialliset kultatutkimukset Antikanperän alueella vuosina Julkaisematon raportti. Geologian tutkimuskeskus. S/41/2433/1/2002. LIITELUETTELO APPENDICES 1. Tutkimusalueen litologiset havainnot magneettisella matalalentokartalla esitettynä. Anomalia- asteikko kasvaa sinisestä violettiin. 1. Lithological observations on the magnetic map based on low-altitude airborne survey. Anomaly strength increases from blue to violet. 2. Detaljikartta tutkimusalueesta. Magneettinen kartta perustuu maastomittauksiin. 2. Detailed map of the exploration area. The magnetic map in the background based on ground survey x Cr/Ca - muuttujan anomaliakuvio. Taustalla magneettisen totaali-intensiteetin matalalentomittauk siin perustuva anomaliakartta (intensiteetti kasvaa sinisesta vihreän kautta violettiin). 3. The anomaly pattern of the 1000 x Cr/Ca - variable. The anomaly map of illuminated aeromagnetic totalintensity based on low-altitude airborne survey is in the background (intensity increases from blue via green to violet). 4. Au-, Te-, Bi-, As-, Sb-, Se-, S-, Cu-, Ag-, Pb-, Zn-, Co- ja Ni- pitoisuuksien faktorianalyysiin perustuvien faktoreiden 1 ja 2 faktoripistemäärien anomaliakuviot. Karttaan on merkitty myös pisteet, joissa Au-pitoisuus on yli 18 ppb (80. prosenttipiste). Taustalla magneettisen totaali-intensiteetin matalalentomittauksiin perustuva anomaliakartta (intensiteetti kasvaa sinisestä vihreän kautta violettiin). 4. The anomaly pattern offactor scores of the factors 1 and 2 based on the factor analysis of the abundances of Au, Te, Bi, As, Sb, Se, S, Cu, Ag, Pb, Zn, Co ja Ni. The sampling points where the Au abundance exceeds 18 ppb {the 84"' percentile) are also indicated. The anomaly map of illuminated aeromagnetic total-intensity based on low-altitude airborne survey is in the background (intensity increases from blue via green to violet). LIITTYY LIST OF RELATED MATERIAL 1. Syväkairausraportit : M52.5/2433/20011R460 R Syvakairausprofiilit : M52.7/2433/2001/R461, 462,464

14 Kemialliset analyysit : - lohkareet tilaus (L ja 23) - paljastumat tilaus (L ) - iskuporaus tilaus (L ) - kairaus tilaus (L ) tilaus (L ) tilaus (L ) 4. Hiekortit : (KOH) - KU 28589, 30299, 30300, 30943, Havaintolomakkeet : - lohkareet RT ja 28 - paljastumat RT ja OMK

15

16

17

18