VIRTUAALIOPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE PROJEKTIOPPIMISEN SOVELLUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRTUAALIOPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE PROJEKTIOPPIMISEN SOVELLUS"

Transkriptio

1 VIRTUAALIOPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE PROJEKTIOPPIMISEN SOVELLUS Raimo Mustonen, lehtori, KM, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Luonnontieteet, Kajaani. Pekka Tervonen, lehtori, KTM, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Hallinto ja kauppa, Kajaani. Artikkelin taustana on Itä Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyönä toteuttama epeda hanke, jossa muun muassa kehitettiin verkko opetuksen kehittämiseen soveltuva ja siinä hyödynnettävä projektioppimisen sovellus. Kehitetty sovellus pilotoitiin Kajaanissa syksyllä Artikkeli kuvaa opettajien ja opiskelijoiden toimintaa projektioppimiseen perustuvalla verkko opintojaksolla ja arvioi opintojaksolta saatuja kokemuksia. Johdanto Ammattikorkeakouluopetus on ollut perinteisesti luokkahuonesidonnaista ja on sitä usein edelleenkin. Projektioppiminen tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle luokkaopetukselle. Verkkopedagogian mallinnus (epeda hanke) on Etelä Karjalan, Kajaanin, Kymenlaakson, Mikkelin, Pohjois Karjalan ja Savonia ammattikorkeakoulun yhteinen virtuaaliopetuksen kehittämishanke. Hankkeen tehtävänä on mallintaa verkkoympäristöön yleisen verkkokurssin tuottamisprosessi ja tehdä kaksi verkkopedagogista mallinnusta: ongelmaperustainen oppiminen sekä projektioppiminen. Lisäksi epeda hanke vahvistaa ja luo yhteistyöverkostoja eri ammattikorkeakoulujen välille; erityisesti Itä Suomen alueella. Hankkeessa tehtyä työtä voidaan hyödyntää laajasti eri ammattikorkeakouluissa. Tavoitteena on rakentaa sovellukset, joita opettajat ja tukihenkilöstö voivat käyttää tukenaan suunnitellessaan ja toteuttaessaan verkko opetusta. Hankkeessa toteutetaan yksi verkkokurssi molempien tuotettujen pedagogisten mallinnusten pohjalta. Näiden verkkopedagogisten sovellusten käyttökelpoisuutta testataan verkko opintojaksojen suunnittelussa keväällä ja syksyllä Pilottikurssiksi oli valittu Johtamisen perusteet..(epeda 2004) Mallia esiteltiin jo kehitysvaiheessa Kajaanin ammattikorkeakoulun Asiantuntijatehtävissä oppien projektille. Tässä projektissa näkökulmana olivat opiskelija ja hänen oppimisen työkalunsa. Projektissa rakennettiin opiskelijaa ohjaava sivusto, kuinka toimia projektilähtöisesti eri työtehtävissä. Yhtenä tavoitteena Kajaanin ammattikorkeakoulussa on, että epeda hankkeen tuotokset viedään tälle sivustolle ja näin saadaan yhä paremmin opettajan työkalut integroitua oppimisen työkaluihin.

2 2 Projektioppimisen pedagoginen sovellus esiteltiin huhtikuussa Interaktiivinen Tekniikka koulutuksessa 2005 konferenssissa Hämeenlinnassa. Kuulijakunta koostui it ja opetusalan ammattilaisista. Esittelyssä painotettiin ennen kaikkea verkkopedagogiikan vaikutusta verkko opetuksen suunnittelussa sekä tehtävän sovelluksen merkitys henkilöstökoulutuksessa hyödynnettävänä verkkokurssin suunnittelutyökaluna. Projektioppimisen sovellus pilotoitiin Johtaminen opintojaksolla syksyllä 2005 Kajaanin ammattikorkeakoulussa ja siinä saadut tulokset esiteltiin marraskuussa ISOT seminaarissa Joensuussa. Pilotoinnin tulokset vahvistivat sovelluksen käyttökelpoisuuden verkkoopetuksen työvälineenä ja antavat lisäpontta sen jatkokehittämiselle. Kehitetty sovellus on perinteinen projektiprosessi, joka kaipaa vielä lisäkehittämistä, ja siksi varsinainen työ käyttökelpoisen ja palvelevan sovelluksen rakentamiseksi jatkuu edelleen epeda hankkeessa ainakin kevään 2006 loppuun. PROJEKTIOPPIMINEN Projektioppimisella ei ole yhtä teoreettista lähtökohtaa, vaan sitä on perusteltu monenlaisista näkökulmista. Useimmissa perusteluissa projektioppimisen teorian nähdään perustuvan konstruktivistisiin oppimisteorioihin, jonka mukaan oppijat eivät ole tiedon passiivisia vastaanottajia, vaan rakentavat oman tietämyksensä ja taitonsa itse. Projektioppimiseen liitetään myös käsitykset oppijan itseohjautuvuudesta ja aktiivisesta oppimisesta. Lisäksi projektiopiskeluun liittyvät käsitykset projektiperustaisesta ohjaamisesta ja jaetusta asiantuntijuudesta. Oppimisen organisoinnin lähtökohtana pidetään opiskelijoiden kesken tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta (dialogia) ja käsitystä oppimiskontekstista. (Vesterinen 2001) Dialogi tarkoittaa ihmisten tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan tai toimintaan (Aarnio & Enqvist 2001). Dialogi on kahden tai useamman keskustelijan välistä kommunikaatiota, joka on aktiivista, sitoutunutta, vastavuoroista, kunnioittavaa, avointa ja vilpitöntä. Dialogissa ihmiset keskustelevat ilman etukäteisolettamuksia, asettavat ajattelunsa alttiiksi kysymyksille ja ovat vailla valtapyrkimyksiä. Dialogissa ei ole voittajia tai häviäjiä. Se perustuu vilpittömään haluun ymmärtää itseään ja omaa toimintaansa realistisesti ja haluun ymmärtää muita ja oppia heiltä. (Aarnio & Enqvist 2001) Viimeaikaisen oppimistutkimuksen mukaan projektioppiminen on tehokas ja motivoiva oppimisen muoto. Projektiopiskelulla pyritään tuottamaan oman alan strategisia valmiuksia,

3 3 työelämätaitoja ja antamaan mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti. Projektiopinnot antavat mahdollisuuksia oppia kokeilemaan ja ideoimaan uusia toteuttamistapoja työelämän kehittämiseksi. (Vesterinen 2001) Projektioppiminen verkko opetuksessa Projektioppimisella tarkoitetaan suhteellisen pitkäkestoista, eri tiedonalojen osaamista integroivaa, mielekkäiden ongelmien ympärille rakentuvaa pienryhmässä tapahtuvaa oppimisprosessia, jonka tuloksena on yhteisesti valmistettu tietotuote. ( Verkkosanasto 2004). Projektioppimisessa ratkaistaan mahdollisimman todellisia ongelmia keskustelemalla ideoista, keräämällä ja analysoimalla tietoa, tulkitsemalla tuloksia, tekemällä johtopäätöksiä, kommunikoimalla ideoita ja löydöksiä muille. Projektiopiskelun keston on oltava viikkoja tai mieluummin kuukausia. Lisäksi projektiopiskeluun liittyvät myös ulkoiset opetusjärjestelyt ja ohjaustavat, yhtenä niistä valittava pedagoginen malli. Projektioppiminen on parhaimmillaan, kun projekti suoritetaan pienryhmässä. Pienryhmässä vertaisoppiminen on mahdollista, mutta projektioppimiseen liittyy yleensä myös itsenäisiä työvaiheita.. Projektioppimisen tuloksena useimmiten syntyy jokin konkreettinen tietotuote. Tietotuote voi olla esimerkiksi analyysi, portfolio, raportti, ohjelmisto dokumentteineen, laite ja sen dokumentaatio jne. Oleellista on, että opiskelijat ovat joutuneet etsimään tietoa, jalostamaan sitä ryhmissä ja synnyttämään uutta tietoa ryhmälleen tiedon haun, opiskelun ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Projektin aikana tuotetaan määriteltyjä tuotoksia. Tuotos on vastaus projektin alussa asetettuihin kysymyksiin. Kysymykset voivat olla opettajan tai ryhmän itsensä asettamia. Tavoitteena projektioppimisessa on sekä oppia käsiteltävää aihetta että vastata suoraan opettajan asettamiin kysymyksiin. (Katz 1994) Projektioppiminen opettajan näkökulmasta Lähtökohtana projektille on kurssi, joka kuuluu opetussuunnitelmaan. Opettajan tehtäviä ovat projektisuunnittelu, ohjaus ja kontrollointi, arviointi ja jatkokehitys. Projektin suunnittelu sisältää opiskeltavien aiheiden valinnan sekä tehtävien tuotosten määrittelyn. (Batatia 2001)

4 4 Suunnitteluvaiheen tueksi seuraavassa kuviossa on esitettynä yksinkertaistettu projektioppimisen malli. Mallia opettaja voi käyttää lähtökohtana koko projektioppimisen virtuaaliprosessin suunnittelussa. Samalla malli toimii muistilistana ja tarjoaa vaihtoehtoja verkkoopetuksen toteuttamiselle projektioppimisen pedagogisen mallin mukaisesti. Kuva 1: Esimerkki projektioppimisen suunnitteluprosessista Opettajan tehtävänä on myös toimia stimuloijana, resursoijana ja ammatillisena konsulttina. Opettaja vastaa myös ryhmäytymisestä ja hän hyväksyy projektipäällikön. Opettaja vastaa oppimisprosessin, tiedonkäsittelyn, resurssien hallinnan, sosiaalisen osallistumisen ja toiminnan ohjauksesta. Opettaja määrittelee oppimistavoitteet sekä ohjeistaa teoriaan tutustumisessa, näkökulman valinnassa ja esseen ohjeistuksessa. Opettaja motivoi opiskelijoita ja tukee oppimista ja kehitystä rakentavalla palautteella. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Opettaja auttaa analysoimaan ja reflektoimaan oppimista, toimii työskentelyn tukena ja tarvittaessa asiantuntijana. Opettaja luo turvallisen oppimisympäristön, luo olosuhteet, tukee ryhmän sekä yksilöiden työskentelyä ja pyrkii edistämään tiimityöskentelyä. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Opettaja joutuu määrittelemään suhteensa opittavaan substanssiin. Opettaja ei voi tarjota opiskelijalle kaikkea itse, vaan hänen on pohdittava, mitä asioita opiskelijan on selvitettävä itsenäisesti. Opettajan rooli on ohjata opiskelijaa ottamaan asioista selvää itsenäisesti. (Vesterinen 2002) Opettaja toimii toimeksiantajana ja hän on asiakkaan roolissa. Tällöin hän määrittelee tarkasti projektin tavoitteet ja tarpeet yhdessä ryhmän kanssa. Opettaja antaa palautetta työs

5 5 kentelystä ja projektin etenemisestä, seuraa projektin etenemistä ja osallistuu arviointiin. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Vesterinen kuvaa väitöskirjassaan opettajan roolia projektiopiskelussa termeillä 'tukija' ja 'valmentaja'. Tukemisella tarkoitetaan auttamista, jolla ohjaaja tai ekspertti auttaa oppijaa suorittamaan monimutkaisen tehtävän, johon oppija ei vielä yksin kykenisi. Valmennuksessa pyritään antamaan tilannekohtaisia vihjeitä. Vihjeiden tarkoituksena on saattaa oppijan suoritus lähemmäksi asiantuntijan suoritustasoa. (Vesterinen 2002) Wilkerson ja Hundert (1997) ovat tutkineet opettajan roolia opiskelun ohjaajana. Tutkimustulosten mukaan projektiohjauksen lähtökohta on, että opettaja oppii luottamaan siihen, että opiskelijat huolehtivat itse oppimisestaan. Opettajan tehtävänä on suunnitella sopivia tehtäviä, motivoida, havainnoida opiskelijoiden työskentelyä, ohjata ja arvioida heidän edistymistään kyselemällä ja antamalla palautetta. Opettajat kokevat olevansa uudenlaisessa suhteessa opiskelijoihin. Opettajakeskeisessä luokkahierarkiassa vallitsee tiukka asiantuntijuushierarkia. Projektiopiskelussa opettajasta tulee oppimiskumppani, jolla voi olla näitä edellä mainittuja eri rooleja. Onnistumisen edellytyksenä on, että opettaja on tietoinen roolistaan kulloisessakin tilanteessa. (Vesterinen 2002) Opettajan roolin muutokseen liittyy myös opettajajohtoisten luentojen korvaaminen ohjauskeskusteluin. Näin mahdollistuu opiskelijoille kokemus olla uudenlaisessa suhteessa toisiinsa nähden. Yhdessä opiskellessaan ja työskennellessään opiskelijat aktiivisesti rakentavat yhteistä ymmärrystä. Opiskelijat ovat yhdessä vastuussa projektitiimin tavoitteiden saavuttamisesta. (Vesterinen 2002) Projektioppiminen opiskelijan näkökulmasta Projektioppimisen yksi oppimiskonteksti on projektiryhmä, jossa on mahdollista harjoitella sekä yksilöllistä että yhteisöllistä oppimista sekä asiantuntijuuden jakamista. Tiimityön tarkoitus on kehittää myös yhteisöllistä osaamista. (Vesterinen 2002) Projektiopiskelun perusidea on asiakaslähtöisyys, johon vastataan projektityön mahdollistamin keinoin. Opiskelijaryhmä tekee todelliselle asiakkaalle projektin etukäteen määritellyn suunnitelman mukaisesti. Opiskelijoilta vaaditaan organisointia ja tuotteen tai tehtävän tekemistä. Lisäksi heidän on oltava yhteistyössä toisten kanssa sekä löydettävä resurssit, ohja

6 6 us ja arviointi työlleen ja toiminnalleen. Opetus on organisoitu projektin muotoon ja oppimisprosessi noudattaa projektiprosessia. Projekti on samanaikaisesti sekä työ että oppimisympäristö ja oppimisen substanssin. Lisäksi päämääränä on oppia projektityötaitoja. (Vesterinen 2001) Jokaisen projektitiimiin kuuluvan jäsenen on itsenäisesti pohdittava projektiaktiviteetteja ja luotava oma näkemys projektiin kuuluvista tehtävistä. Yksittäisten jäsenten on mietittävä oma näkemyksensä projektin aikataulusta. Projektiopiskelu on itsenäistä työtä, kun suoritetaan opiskelumateriaalin etsintää ja opiskellaan materiaalia. Oman materiaalin organisointi ja omien dokumenttien hallinta kuuluu myös itsenäiseen työhön. Projektioppimiseen voi kuulua myös itsenäisesti suoritettavia tehtäviä, jotka toimitetaan opettajalle tai vertaisarvioijille. Henkilökohtainen itsearviointi kuuluu oleellisesti projektioppimiseen. (Batatia 2001) Ryhmässä työskennellessään opiskelijat voivat käyttää aivoriihitekniikkaa ja keskusteluita ideoidessaan projektia. Dokumenttien tuottaminen ja dokumenttien hallinta tapahtuu myös ryhmätyöskentelynä. Ryhmän jäsenten on aikataulutettava omat tehtävänsä ryhmän muiden jäsenten aikataulujen mukaan. Projektioppimiseen kuuluu usein myös muiden ryhmien arviointi. (Batatia 2001) Ryhmien välille on mahdollista luoda aktiviteetteja. Edistymisen ja tuotosten esittely muille ryhmille, ryhmien väliset katselmoinnit ja keskustelut toisten ryhmien kanssa auttavat oman työn edistymisessä. (Batatia 2001) Opiskelija ei ole alansa asiantuntija tai ammattilainen. Opiskelijoiden tietoja ja taitoja ei tule kuitenkaan aliarvioida. Opiskelijalla voi olla osaamista joltakin osa alueelta enemmän kuin muilla projektin toteutukseen osallistuvilla osapuolilla. Oppimisprojektien tarkoitus onkin yhdistää korkeatasoinen teoreettinen tieto käytännön työelämän osaamiseen ja tukea opiskelijan ammatillista kehitystä. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Jokaisen projektitiimin jäsenen on itse vastattava tietyistä asioista. Jäsenen on aidosti sitouduttava yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Jäsenten on vastattava myös oman osallistumistavan vaikutuksesta työn etenemiseen ja ryhmän ilmapiiriin muodostumiseen. Jokaisen tulisi antaa aktiivisesti palautetta muille ja ottaa palautetta muilta. Jäsenten tulee toimia aktiivisesti, edistää tiimin työskentelyä ja toimia toisen tukena. Jäsenten tulee seurata aktiivisesti tiedotusta ja projektin toimintaa. Jäsenten tulee tehdä projektisuunnitelmaa erityisesti oman tehtäväalueensa osalta ja hoitaa heille määrätyt tehtävät. Jokaisen tulee pitää projektipäällikkö ja muu ryhmä ajan tasalla työn edistymisestä. Jäsenten tulee toteuttaa annetut tehtävät ja

7 7 dokumentoida tuotokset. Jäsenten tulee myös kehittää omaa osaamista, osallistua ryhmän arviointiin sekä arvioida omaa oppimistaan. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Jokaisen ryhmän tulee nimetä projektipäällikkö, joka vastaa projektin kokonaisuudesta. Hän vastaa projektisuunnitelman laatimisesta, käynnistää projektiryhmän toiminnan ja johtaa sitä. Hän vastaa taloudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta, johtaa projektin toimeenpanoa, tehtävien jakoa ja työn edistymistä. Hän ohjaa projektin etenemistä kohti tavoitetta käyttämällä projektiryhmää hyväksi tehokkaalla tavalla. Hän valvoo ja huolehtii projektin etenemisestä aikataulussa, vastaa tiedottamisesta ja huolehtii tarvittavasta koulutuksesta. Projektipäällikkö kutsuu koolle ohjausryhmän kokoukset ja toimii kokouksissa esittelijänä, vastaa projektin arvioinnista ja dokumentoinnista. Projektin lopuksi hän laatii loppuraportin. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) PROJEKTIOPPIMISEN SOVELLUS Projektioppimisen prosessia ja sen eri vaiheita kuvaavan pääsivun haluttiin visuaalisesti esittävän opettajan ja opiskelijoiden työvaiheet varsinaisen kurssin aikana. Opettajan työtehtävät jaettiin ideointivaiheeseen, suunnitteluun, kurssin rakentamiseen, kurssin toteutukseen ja jatkokehitysvaiheeseen. Opiskelijan vaiheet kurssin suorituksen aikana ovat valmistelu, suunnittelu, aloitus, toteutus ja lopetus. Pääsivulta ilmenee siis sekä opettajan että opiskelijan vaiheet ennen kurssia ja kurssin aikana. Pääsivulla jokainen vaihe on toteutettu linkkinä, jolloin lisätieto vaiheeseen liittyen löytyy linkin takaa. Pääsivulle (Kuva 2) tehtiin linkki projektioppimisen perusteet, jonka takaa löytyy perustietoa projektioppimisesta ja projektiopetuksesta. Pääsivulla on myös linkit sivupohjat ja case 1. Sivupohjissa tulee olemaan valmiit lomakkeet kurssin suunnittelua varten. Case 1:een tehdään esimerkki projektioppimisen kurssin suunnittelusta ja toteutuksesta.

8 8 Kuva2: Projektioppimisen pääsivu, jossa on kuvattuna projektioppimisen prosessi opettajan ja oppilaan näkökulmasta. Projektioppimisen perusteet osio kuvaa projektioppimiseen liittyvää perustietoutta. Tämän tiedon avulla opettajalle, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta projektioppimiseen perustuvien kurssien järjestämisestä, muodostuu käsitys siitä, mistä projektioppimisessa on kysymys. Tavoitteena on kuvata opettajalle, mitä projektioppisella tarkoitetaan ja mihin se sopii. Ideointivaiheen tehtävänä on alustavasti pohtia, mitä projektioppimiseen perustuva kurssi sisältää ja mitkä ovat kurssin tavoitteet. Suunnitteluvaiheessa tulee suunnitella oppimisprosessi, sisältöprosessi, projektinhallinta, ryhmätyötavat ja verkkoympäristön hyödyntäminen. Suunnitteluvaiheessa ei kuitenkaan vielä toteuteta asioita. Ainoastaan listataan asioita, jotka tulee tehdä.

9 9 Tekninen rakentaminen toteutetaan suunnitteluvaiheessa tehdyn suunnitelman mukaisesti. Kurssista tehdään esittelymateriaali, tuotetaan tarvittava sisältömateriaali tai rakennetaan linkitys olemassa olevaan materiaaliin. Mahdollisesti tuotetaan tai rakennetaan linkitys tukimateriaaliin, jossa on ohjeita projektitoimintaan, ryhmätyöskentelyyn tai oppimisen työkaluihin. Materiaali viedään verkkoon ja kurssi aikataulutetaan. Myös ryhmien ohjeistus tehdään ja arviointiperusteet kirjoitetaan opiskelijoiden nähtäville. Kurssin toteutusvaiheessa kurssi pidetään tiettynä aikana. Suunniteltu ja rakennettu kurssi järjestetään siis tietylle ryhmälle. Juuri ennen kurssin alkua annetaan käyttöoikeudet opiskelijoille ko. kurssiin, ryhmille tehdään työtilat verkkoon, keskusteluryhmät luodaan ja mahdollinen kurssikalenteri tehdään. Opiskelijan näkyvä osio alkaa valmisteluvaiheella. Opettaja ohjeistaa kurssin suorituksen ja opiskelijat jaetaan ryhmiin. Opiskelijat aloittavat myös tukimateriaaliin ja sisältömateriaaliin tutustumisen sekä lisämateriaalin hankinnan. Suunnittelu ja organisointivaiheessa opiskelijat asettavat tavoitteet projektilleen, vaiheistavat projektin ja jakavat sen osatehtäviin. Suunnittelun tuloksena syntyy vaatimusmäärittely ja projektisuunnitelma. Vaiheet ja tehtävät aikataulutetaan. Suunnittelun jälkeen aloitusvaiheessa tapahtuu projektin käynnistys (kick off). Käynnistys suoritetaan projektin aloituspalaverissa. Palaverissa tarkistetaan asetetut tavoitteet ja projektisuunnitelma. Aloituspalaverissa varmistetaan, että jokainen projektitiimin jäsen on tietoinen omasta vastuualueestaan. Projekti toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Opettajan rooli toteutusvaiheessa on merkittävä. Opettajan tulee motivoida, ohjata, seurata ja tukea. Opettaja voi toimia myös asiakkaan roolissa. Opiskelijoiden tulee tuottaa tuotokset, jotka he ovat suunnitteluvaiheessa määritelleet toteutettavaksi. Opiskelijoiden tehtävänä on toteutusvaiheessa tehdä sovitut raportit, katselmoinnit ja muistiot kokouksista. Mahdollisesti kurssin toteutusvaiheen dokumentointiin voi liittyä ajankäyttölomakkeen täyttö sekä projektikansion tuottaminen. Projekti päättyy lopetusvaiheeseen, jolloin tuotokset luovutetaan asiakkaalle ja pidetään mahdollisesti esitys tuotoksista. Lisäksi projektin kulusta tehdään loppuraportti ja kurssista suoritetaan itsearviointi. Kurssin loputtua opettajan tulisi analysoida, kuinka kurssi toteutui. Analysointia auttaa, jos opiskelijoilta on kysytty palautetta. Saadun palautteen, kurssin aikana tulleiden kokemusten sekä opettajan oman itsearvionnin perusteella kurssiin liittyvää materiaalia pitää kehittää.

10 10 PROJEKTIOPPIMISEN SOVELLUKSEN PIOTOINTI KAJAANIN AMK:SSA Kajaanin ammattikorkeakoulussa toteutettiin Johtaminen 3 op opintojakso projektioppimisen keinoin virtuaaliopintoina syksyllä 2005 WebCt opiskeluympäristössä. Rahoitus kurssin suunnitteluun saatiin epeda hankkeesta. Opintojakson kohderyhmänä olivat toisen vuosikurssin opiskelijat, joille kurssi kuuluu pakollisina opintoina. Ohjaava opettaja laati elokuussa ennen kurssin alkua opintomateriaalin, projektitehtävät ja tentin WebCt:lle. Kurssin kokonaislaajuus oli 3 opintopistettä eli 80 tuntia opiskelijan työtä ja ryhmän koko oli 44 opiskelijaa. Projektin tavoitteen määrittely Opiskelija saa perustiedot hallinnon ja johtamisen tehtävästä organisaatiossa sekä erilaisista johtamiskulttuureista ja ihmisen toiminnasta organisaation voimavarana. Opintojakson tavoitteena on myös harjaannuttaa opiskelija projektiluonteisten ryhmätöiden tekoon etätyönä. Kurssi toteutetaan projektioppimisen keinoin tiimityöskentelynä WebCt opiskeluympäristössä. Arviointi 0 5, mikä koostuu ryhmien palauttamista projektitehtävistä ja henkilökohtaisesta verkkotentistä. Arvosanaan vaikuttaa myös aktiivisuus verkkokeskusteluissa ja palautettavien tehtävien teossa. Projektin toteutus Opiskelijoista muodostetaan 10 projektiryhmää, joissa jokaisessa on 4 jäsentä. Projektiryhmä valitsee keskuudestaan projektipäällikön ja sihteerin. Kukin ryhmä tekee ryhmätyötehtävät ja palauttaa ne opintojakson kalenteriin merkityn aikataulun mukaan. Jokainen ryhmä valmistautuu esittämään tuotoksensa muille ryhmille keskiviikkoisin klo Projektin sisältö ja arviointi

11 11 Opintojakso koostui opiskelijoiden tulostamasta opintomateriaalista, ryhmäprojektitehtävistä, yksilötehtävistä, kommenttipäiväkirjasta ja verkkotentistä. Kurssin kokonaisarvosana opiskelijoille muodostui osioiden yhteispistemäärästä joka oli seuraava: Ryhmäprojektitehtävät 40 pistettä Yksilötehtävät 15 Kommenttipäiväkirja 15 Verkkotentti 38 Yhteensä 108 pistettä Tiimin kaikki jäsenet saivat saman pistemäärän ryhmänsä projektitehtävistä. Opintojakson arvosana muodostui siten, että puolet kokonaispistemäärästä oli hyväksytyn raja ja loput pisteitä jaettiin tasaisesti prosenttijakauman perusteella arvosanoiksi 1 5. Opiskelijat pystyivät seuraamaan arvosanojensa kehittymistä WebCt:n arvosanatyökalusta. Arvosana siis kehittyi pistekertymän perusteella. Projektin prosessi Ensimmäisellä kokoontumiskerralla selostettiin opintojakson toteutustapa ja pääpiirteittäin WebCt:llä tapahtuva opiskelutekniikka. Suurimmalle osalle opiskelijoista WebCt oppimisalusta oli jo tuttu aikaisemmista verkkokursseista. Luokka jaettiin kymmeneen ryhmään (opiskelijat muodostivat ryhmänsä itse). Muutamaan ryhmään tuli viisi jäsentä, koska kokonaismäärä oli 44 opiskelijaa. Palautettavat projektitehtävät aikataulutettiin alustan kalenteritoimintoon. Jokainen ryhmä siis tiesi etukäteen, milloin oli oman ryhmäprojektitehtävän esitysvuoro. Kaikki ryhmät tekivät kuitenkin jokaisen tehtävän. Yksilötehtävät oli myös aikataulutettu, mutta opiskelijat tekivät niitä omaan tahtiinsa. Kommenttipäiväkirjaan oli tarkoitus merkata kommentteja jokaisen kokoontumiskerran jälkeen, mutta käytännössä suurin osa opiskelijoista kirjoitti kommenttinsa vasta aivan kurssin lopussa. Kurssin aikana kokoonnuttiin keskiviikkoaamuisin klo 9.00, jolloin esitysvuorossa olevat ryhmät esittelivät projektitehtävänsä. Tehtäviä esiteltiin kaksi kolme kappaletta, riippuen siitä, keitä oli paikalla. Esittelyn jälkeen tehtävistä keskusteltiin ja voisi sanoa, että kohtalaisen mukavasti syntyi keskustelua. Tehtävien perusmateriaali löytyi opiskelumonisteista,

12 mutta usein ryhmät pohtivat keskenään tiiminä ratkaisuja tehtäviin. Osaan tehtävistä tarvittiin tietoa myös Internetistä. 12 Yksilötehtävät olivat lähinnä testejä, mielipiteitä ja arviointeja johtamiseen liittyvistä asioista. Tulokset piti arvioida, mikä vaikutti opiskelijan saamaan pistemäärään. Kommenttipäiväkirjaan opiskelijoiden piti arvioida kurssin toteutusta ja ensisijaisesti palautettujen projektitehtävien tuloksia. Käytännössä kommentit koskivat yleensä opintojakson toteutusta verkkoympäristössä, mutta myös tiimityöskentelyä sinänsä. Kommenttipäiväkirjat ovat luettavissa verkkoalustalla. Verkkotentti pidettiin viimeisellä kokoontumiskerralla. Tentti toteutettiin WebCt:n testityökalulla. Tentissä oli 19 monivalintakysymystä, joissa kussakin neljä vaihtoehtoa, joista yksi oli oikea. Oikea vastaus antoi kaksi pistettä ja väärä yhden miinuspisteen. Tentissä tarkistettiin opiskelijoiden oppimateriaalin osaaminen ja ryhmätehtäviin osallistuminen. Tentin tulokset olivat selvästi muita osioita huonommat. Selittävinä tekijöinä olivat osittain vaihtoehtojen samankaltaisuus ja miinuspisteet vääristä vastauksista. WebCt palautti opiskelijoille välittömästi vastausten lähettämisen jälkeen oikeat vastaukset ja saadut pisteet tentistä. Opiskelijoiden kommentteja opintojaksosta: o Enemmän yksilötehtäviä o Vähemmän ryhmätehtäviä o Voi lisätä ryhmätehtävien vaikeusastetta o Tehtävät ohjeistettava paremmin o Annettava etukäteen tarkka selvitys tehtävien painoarvosta kokonaisarvosanaan o Ohjaaja voisi määrätä tiimien jäsenet ei itsetiimiytymällä o Tiimit mielellään maksimissaan 2 3 henkilö o Projektien esittely luokan edessä hyödyllistä, tuo tiimiläisille esiintymisvarmuutta ja tehtävät tulee tehtyä paremmin o ryhmäprojektit ohjeistettava tarkemmin, erityisesti esitykset o Hyvä teoria opiskelumateriaalissa o Työskentely tiimeissä hyvä tapa opettaa tällainen kurssi o Antoi joustavuutta ja vastuullisuutta opiskeluun o Mielenkiintoinen verkkotentti

13 o Tenttiin ei miinuspisteitä 13 Ohjaajan arviointi Projektioppimisen teoria toteutui tällä opintojaksolla seuraavissa kohdissa: o Opintojakso oli itseohjautuva, siinä käytettiin projektioppimiseen perustuvaa ohjausta. Oppimisen organisoinnin lähtökohtana oli opiskelijoiden kesken tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus. o Opintojaksolla ratkaistiin todellisia ongelmia keskustelemalla ideoista, keräämällä ja analysoimalla tietoa, tulkitsemalla tuloksia ja tekemällä johtopäätöksiä. o Ryhmätöiden tuloksena syntyi konkreettinen tietotuote, esitys johtamisen osaalueista. Opiskelijat joutuivat etsimään tietoa, jalostamaan sitä ryhmissä ja synnyttämään uutta tietoa ryhmälleen tiedon haun, opiskelun ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta. o Opettaja vastasi ryhmäytymisestä ja hyväksyi projektipäällikön. Opettaja vastasi oppimisprosessin, tiedonkäsittelyn, resurssien hallinnan, sosiaalisen osallistumisen ja toiminnan ohjauksesta. Opettaja määritteli oppimistavoitteet sekä ohjeisti teoriaan tutustumisessa, näkökulman valinnassa ja esitysten ohjeistuksessa ja pyrki edistämään tiimityöskentelyä. o Opettaja antoi palautetta työskentelystä ja projektin etenemisestä, seurasi projektin etenemistä ja osallistui arviointiin. o Opiskelijoilta vaadittiin organisointia ja johtamistehtävien tekemistä. Lisäksi heidän oli oltava yhteistyössä toisten kanssa. o Oppimiseen kuului itsenäisesti suoritettavia tehtäviä, jotka toimitettiin opettajalle. Henkilökohtainen itsearviointi kuului oleellisesti oppimiseen. o Ryhmässä työskennellessään opiskelijat käyttivät aivoriihitekniikkaa ja keskusteluita ideoidessaan tehtävien ratkaisuja. Dokumenttien tuottaminen tapahtui myös ryhmätyöskentelynä. Ryhmän jäsenten oli aikataulutettava omat tehtävänsä ryhmän muiden jäsenten aikataulujen mukaan. Oppimiseen kuului myös muiden ryhmien tulosten arviointia.

14 14 Mielestäni opintojakso onnistui tällä tavalla toteutettuna huomattavasti paremmin kuin olin etukäteen arvellut. Verkon kautta keskustelua ei syntynyt, tosin ei siihen ollut tarvettakaan, koska tiimit kokoontuivat koululla. Tehtävien esitysten jälkeen keskustelu ja kannanotot olivat riittävän vilkkaita ja analysoivia. Negatiivinen arviointi opiskelijoiden puolelta liittyi lähes yksinomaan tekniseen toteutukseen, ohjeistukseen ja yleiseen organisointiin. Vaikka verkko opintojakso suunniteltiin projektioppimisen sovellukselle, se toteutui pikemminkin tiimioppimisen keinoin, sisältäen kuitenkin paljon projektioppimisen välineitä ja menettelytapoja. Projektioppimisen sovelluksen hyödyntäminen epeda hankkeessa esitetyllä tavalla sopii mielestäni paremmin tietyn aineen jatko tai edistyneempään kurssiin. Opiskelijoilla tulisi olla aiheen perussanasto ja teoriapohja jo opiskeltuna ennen kuin tehdään projekti jonkin käytännön ongelman ratkaisemiseksi. Parannusehdotuksia toteutettuun opintojaksoon: o Ryhmätehtävien määrää vähennetään ja niiden vaativuutta lisätään o Tarkka ohjeistus jokaiseen osioon o Erikseen ohjeistus kalenteriin kaikista niistä toiminnosta, joita opintojakson aikana ryhmät tekevät o Tarkka selostus arvosanaan vaikuttavista tekijöistä ja eri osioiden painoarvoista sekä arviointikriteereistä YHTEENVETO Projektin tavoitteena on aina tarkasti määritelty tuotos, jonka muodostumista ohjaa asiakaslähtöisyys, tavoitteellisuus, aikaperspektiivi ja resurssit. Projektioppimisen ideologialle pohjautuvassa opiskelussa perusideana on soveltaa, löytää ja omaksua ne projektinomaiset menetelmät ja toimintatavat, joita tarvitaan todellisissa työelämän prosesseissa asetettujen tavoitteiden ja lopputuotoksen saavuttamiseksi. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ja kehitettiin verkko opetusta projektityön mahdollistamin keinoin. Vaikka kokeiltuun opiskelumenetelmään oltiin tyytyväisiä, niin verkkoopintojakson tuottaminen projektioppimisen sovelluksen mukaiseksi vaatii vielä lisäkehittämistä opintojakson ohjaukseen ja arviointiin liittyvän ohjeistuksen osalta. Ryhmän organisointia halutaan selkeyttää. Opettajan ja oppilaiden välinen yhteistyö halutaan aktiivisem

15 maksi ja monipuolisemmaksi varsinkin yhteisten keskustelujen ja ratkaistavien ongelmien osalta. Lisäksi arvioinnin menetelmät ja käytettävät kriteerit vaativat vielä hiomista. 15 Lähteet Aarnio, H. ja Enqvist, J Dialoginen oppiminen verkossa: Diana malli ammatillisen osaamisen rakentamiseen. Helsinki: Opetushallitus. Batatia, H A model for an innovative project based learning management system for engineering education. [Viitattu ] Toulouse: University Mirail. Katz L.G The Project Approach. ERIC Digest. Koli, H. & Silander, P Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Saarijärvi. Hämeen ammatikorkeakoulu. Nevgi, A,. Kurhila, J. & Lindblom Ylänne, S Yliopisto opetusta verkossa. Teoksessa: Yliopisto ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki. WSOY Tella, S Verkko opetuksen lähtökohtia ja perusteita. Teoksessa: Verkko opetuksen teoriaa ja käytäntöä. Helsinki. Studia Pedagogica 25. Vesterinen, P Projektiopiskelu ja oppiminen ammattikorkeakoulussa. Jyväskylä: University Library of Jyväskylä. Vesterinen, P Projektiopiskelu ja oppiminen ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Kotila, H. (toim.), Ammattikorkeakoulupedagogiikka. Helsinki: Edita Wilkerson, L., & Hundert, E. M Becoming a problem based tutor: Increasing selfawareness through faculty development., New York, NY: St. Martin's Press. Linkkejä: Verkkotutor: (http://www.cs.helsinki.fi/group/vertti/vertti/verope1.shtml)

16 (http://www.cs.helsinki.fi/u/mlhietan/1.raportti.htm) 16

Projektilähtöinen oppimisprosessi

Projektilähtöinen oppimisprosessi Projektilähtöinen oppimisprosessi Keijo Salonen keijo.salonen@jao.fi p. 040 341 5711 5.10.2013 http://www.edutechie.ws/2007/10/09/cone-of-experience-media/ http://www.edutechie.ws/2007/10/09/cone-of-experience-media/

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit verkko-opetuksen tukena OSAAMISTAVOITTEET Tuntee tyypillisimmät pedagogiset mallit ja osaa soveltaa jotain em. malleista oman verkkoopetukseen. TEEMAT

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

OPISKELIJAN OPAS. Projektioppiminen Humanistisessa ammattikorkeakoulussa

OPISKELIJAN OPAS. Projektioppiminen Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Tämä opas on hyväksytty Humanistisen ammattikorkeakoulun johtoryhmässä 27.9.2002. Oppaan ovat toimittaneet Niina Leinonen ja Sirpa Teräväinen. Päivittäneet 13.4.2010 Zita Kóbor-Laitinen, Pauli Kurikka,

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Monitieteinen työelämäprojekti työelämävalmiuksia ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta

Monitieteinen työelämäprojekti työelämävalmiuksia ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta Monitieteinen työelämäprojekti työelämävalmiuksia ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta Mikko Vesisenaho (JY / Agora Center), Juho Heikkinen (JY / Agora Center & TTL) & Ville Isomöttönen (JY /TTL) http://agoracenter.jyu.fi

Lisätiedot

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä TEKNINEN TOTEUTUS: Oppimisen arviointi Jokaisen tutkinnon osan alussa selvitetään OPPIJOILLE ammattitaito-vaatimukset,

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelmaan Tiina Laiho ja Teppo Rantala 11.11.2014 Lahden

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen

Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Sata vuotta suomalaista insinöörikoulutusta -seminaari 4. 5.10.2012 Forma Eeva-Leena Tiimityö ja esiintymistaidot Asiantuntijaviestinnässä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Oppimateriaaliin perehtyminen. Oleellisen tiedon omaksuminen. Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun perehtyminen

Oppimateriaaliin perehtyminen. Oleellisen tiedon omaksuminen. Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun perehtyminen Hyvä opettaja, Verkko-opintojen mitoituskehikko on verkko-opetuksen suunnittelun työväline. Kehikon avulla voit suunnitella verkkoopetustasi siten, että opiskelijalle jää opintojaksolla aikaa ymmärtävään

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ESITTELY Kuka olen ja mistä tulen? SISÄLTÖ Ongelmaperustainen oppiminen, Problem Based

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön verkkokursseilta Eija Kalliala sähköposti: eija.kalliala@helia.fi kotisivu: http://myy.helia.fi/~kalei Tietie-yhteistyö

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

SISÄLLYS KUVIOT 1 Kouluttajan ammattipätevyys Ammattipersoonallisuus Ammattietiikka Itsetietoisuus Sotilaskouluttajan ammattipätevyys Menetelmätietoisuus Joustava osaaminen Taitotieto Päämäärätietoisuus

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Projektikurssi biotieteiden laitoksella 2012-2014

Projektikurssi biotieteiden laitoksella 2012-2014 Projektikurssi biotieteiden laitoksella 2012-2014 Jukka.T. Lehtonen@Helsinki.Fi Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 3/11/15 1 Lähtökohtana Projektisuunnittelun ja hallinnan taitojen merkitys korostunut

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Työnhaun verkkokurssit

Työnhaun verkkokurssit NUOVE / SÄHKÖISET PALVELUT TEEMATYÖRYHMÄ 20.9.2011 Työnhaun verkkokurssit Timo Rautavirta Erikoistyövoimaneuvoja, JobCafé 1 Työnhaun verkkokurssit - taustaa 90-luvun lama: ryhmämuotoisia palveluja otettiin

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille VOPLA-pilotti Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille Kerstin Salminen Kaie Veiler Laatuaskeleita - kokemuksia verkko-opetuksen laatutyöstä Seminaari 15.2.2007 Swedish

Lisätiedot

LC Profiler. - Oppimisympäristön keskeisiä piirteitä. Antti Peltonen, LC Prof Oy

LC Profiler. - Oppimisympäristön keskeisiä piirteitä. Antti Peltonen, LC Prof Oy LC Profiler - Oppimisympäristön keskeisiä piirteitä Antti Peltonen, LC Prof Oy Profiler - Sovelluksen kehityskaari... Ensimmäiset versiot oppimisympäristöstä 1995 ProTo -projekti 1997-98, Oulun yliopisto

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi eduhakkeri Pekka Peura Martinlaakson lukio pekka.peura@eduvantaa.fi blogi: www.maot.fi www.facebook.com/eduhakkerit 12.4.2014 Aiheet 1) Oppimispotentiaali

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto ROKK-seminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto Osaprojektin tavoitteet - Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen. Blended learning & tulevaisuuden menestystekijät

Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen. Blended learning & tulevaisuuden menestystekijät Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen kehittämisessä Avoimien yliopistojen valtakunnalliset neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Avoimen yliopiston menestystekijöiden pohtiminen

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot