VIRTUAALIOPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE PROJEKTIOPPIMISEN SOVELLUS

Transkriptio

1 VIRTUAALIOPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE PROJEKTIOPPIMISEN SOVELLUS Raimo Mustonen, lehtori, KM, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Luonnontieteet, Kajaani. Pekka Tervonen, lehtori, KTM, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Hallinto ja kauppa, Kajaani. Artikkelin taustana on Itä Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyönä toteuttama epeda hanke, jossa muun muassa kehitettiin verkko opetuksen kehittämiseen soveltuva ja siinä hyödynnettävä projektioppimisen sovellus. Kehitetty sovellus pilotoitiin Kajaanissa syksyllä Artikkeli kuvaa opettajien ja opiskelijoiden toimintaa projektioppimiseen perustuvalla verkko opintojaksolla ja arvioi opintojaksolta saatuja kokemuksia. Johdanto Ammattikorkeakouluopetus on ollut perinteisesti luokkahuonesidonnaista ja on sitä usein edelleenkin. Projektioppiminen tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle luokkaopetukselle. Verkkopedagogian mallinnus (epeda hanke) on Etelä Karjalan, Kajaanin, Kymenlaakson, Mikkelin, Pohjois Karjalan ja Savonia ammattikorkeakoulun yhteinen virtuaaliopetuksen kehittämishanke. Hankkeen tehtävänä on mallintaa verkkoympäristöön yleisen verkkokurssin tuottamisprosessi ja tehdä kaksi verkkopedagogista mallinnusta: ongelmaperustainen oppiminen sekä projektioppiminen. Lisäksi epeda hanke vahvistaa ja luo yhteistyöverkostoja eri ammattikorkeakoulujen välille; erityisesti Itä Suomen alueella. Hankkeessa tehtyä työtä voidaan hyödyntää laajasti eri ammattikorkeakouluissa. Tavoitteena on rakentaa sovellukset, joita opettajat ja tukihenkilöstö voivat käyttää tukenaan suunnitellessaan ja toteuttaessaan verkko opetusta. Hankkeessa toteutetaan yksi verkkokurssi molempien tuotettujen pedagogisten mallinnusten pohjalta. Näiden verkkopedagogisten sovellusten käyttökelpoisuutta testataan verkko opintojaksojen suunnittelussa keväällä ja syksyllä Pilottikurssiksi oli valittu Johtamisen perusteet..(epeda 2004) Mallia esiteltiin jo kehitysvaiheessa Kajaanin ammattikorkeakoulun Asiantuntijatehtävissä oppien projektille. Tässä projektissa näkökulmana olivat opiskelija ja hänen oppimisen työkalunsa. Projektissa rakennettiin opiskelijaa ohjaava sivusto, kuinka toimia projektilähtöisesti eri työtehtävissä. Yhtenä tavoitteena Kajaanin ammattikorkeakoulussa on, että epeda hankkeen tuotokset viedään tälle sivustolle ja näin saadaan yhä paremmin opettajan työkalut integroitua oppimisen työkaluihin.

2 2 Projektioppimisen pedagoginen sovellus esiteltiin huhtikuussa Interaktiivinen Tekniikka koulutuksessa 2005 konferenssissa Hämeenlinnassa. Kuulijakunta koostui it ja opetusalan ammattilaisista. Esittelyssä painotettiin ennen kaikkea verkkopedagogiikan vaikutusta verkko opetuksen suunnittelussa sekä tehtävän sovelluksen merkitys henkilöstökoulutuksessa hyödynnettävänä verkkokurssin suunnittelutyökaluna. Projektioppimisen sovellus pilotoitiin Johtaminen opintojaksolla syksyllä 2005 Kajaanin ammattikorkeakoulussa ja siinä saadut tulokset esiteltiin marraskuussa ISOT seminaarissa Joensuussa. Pilotoinnin tulokset vahvistivat sovelluksen käyttökelpoisuuden verkkoopetuksen työvälineenä ja antavat lisäpontta sen jatkokehittämiselle. Kehitetty sovellus on perinteinen projektiprosessi, joka kaipaa vielä lisäkehittämistä, ja siksi varsinainen työ käyttökelpoisen ja palvelevan sovelluksen rakentamiseksi jatkuu edelleen epeda hankkeessa ainakin kevään 2006 loppuun. PROJEKTIOPPIMINEN Projektioppimisella ei ole yhtä teoreettista lähtökohtaa, vaan sitä on perusteltu monenlaisista näkökulmista. Useimmissa perusteluissa projektioppimisen teorian nähdään perustuvan konstruktivistisiin oppimisteorioihin, jonka mukaan oppijat eivät ole tiedon passiivisia vastaanottajia, vaan rakentavat oman tietämyksensä ja taitonsa itse. Projektioppimiseen liitetään myös käsitykset oppijan itseohjautuvuudesta ja aktiivisesta oppimisesta. Lisäksi projektiopiskeluun liittyvät käsitykset projektiperustaisesta ohjaamisesta ja jaetusta asiantuntijuudesta. Oppimisen organisoinnin lähtökohtana pidetään opiskelijoiden kesken tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta (dialogia) ja käsitystä oppimiskontekstista. (Vesterinen 2001) Dialogi tarkoittaa ihmisten tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan tai toimintaan (Aarnio & Enqvist 2001). Dialogi on kahden tai useamman keskustelijan välistä kommunikaatiota, joka on aktiivista, sitoutunutta, vastavuoroista, kunnioittavaa, avointa ja vilpitöntä. Dialogissa ihmiset keskustelevat ilman etukäteisolettamuksia, asettavat ajattelunsa alttiiksi kysymyksille ja ovat vailla valtapyrkimyksiä. Dialogissa ei ole voittajia tai häviäjiä. Se perustuu vilpittömään haluun ymmärtää itseään ja omaa toimintaansa realistisesti ja haluun ymmärtää muita ja oppia heiltä. (Aarnio & Enqvist 2001) Viimeaikaisen oppimistutkimuksen mukaan projektioppiminen on tehokas ja motivoiva oppimisen muoto. Projektiopiskelulla pyritään tuottamaan oman alan strategisia valmiuksia,

3 3 työelämätaitoja ja antamaan mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti. Projektiopinnot antavat mahdollisuuksia oppia kokeilemaan ja ideoimaan uusia toteuttamistapoja työelämän kehittämiseksi. (Vesterinen 2001) Projektioppiminen verkko opetuksessa Projektioppimisella tarkoitetaan suhteellisen pitkäkestoista, eri tiedonalojen osaamista integroivaa, mielekkäiden ongelmien ympärille rakentuvaa pienryhmässä tapahtuvaa oppimisprosessia, jonka tuloksena on yhteisesti valmistettu tietotuote. ( Verkkosanasto 2004). Projektioppimisessa ratkaistaan mahdollisimman todellisia ongelmia keskustelemalla ideoista, keräämällä ja analysoimalla tietoa, tulkitsemalla tuloksia, tekemällä johtopäätöksiä, kommunikoimalla ideoita ja löydöksiä muille. Projektiopiskelun keston on oltava viikkoja tai mieluummin kuukausia. Lisäksi projektiopiskeluun liittyvät myös ulkoiset opetusjärjestelyt ja ohjaustavat, yhtenä niistä valittava pedagoginen malli. Projektioppiminen on parhaimmillaan, kun projekti suoritetaan pienryhmässä. Pienryhmässä vertaisoppiminen on mahdollista, mutta projektioppimiseen liittyy yleensä myös itsenäisiä työvaiheita.. Projektioppimisen tuloksena useimmiten syntyy jokin konkreettinen tietotuote. Tietotuote voi olla esimerkiksi analyysi, portfolio, raportti, ohjelmisto dokumentteineen, laite ja sen dokumentaatio jne. Oleellista on, että opiskelijat ovat joutuneet etsimään tietoa, jalostamaan sitä ryhmissä ja synnyttämään uutta tietoa ryhmälleen tiedon haun, opiskelun ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Projektin aikana tuotetaan määriteltyjä tuotoksia. Tuotos on vastaus projektin alussa asetettuihin kysymyksiin. Kysymykset voivat olla opettajan tai ryhmän itsensä asettamia. Tavoitteena projektioppimisessa on sekä oppia käsiteltävää aihetta että vastata suoraan opettajan asettamiin kysymyksiin. (Katz 1994) Projektioppiminen opettajan näkökulmasta Lähtökohtana projektille on kurssi, joka kuuluu opetussuunnitelmaan. Opettajan tehtäviä ovat projektisuunnittelu, ohjaus ja kontrollointi, arviointi ja jatkokehitys. Projektin suunnittelu sisältää opiskeltavien aiheiden valinnan sekä tehtävien tuotosten määrittelyn. (Batatia 2001)

4 4 Suunnitteluvaiheen tueksi seuraavassa kuviossa on esitettynä yksinkertaistettu projektioppimisen malli. Mallia opettaja voi käyttää lähtökohtana koko projektioppimisen virtuaaliprosessin suunnittelussa. Samalla malli toimii muistilistana ja tarjoaa vaihtoehtoja verkkoopetuksen toteuttamiselle projektioppimisen pedagogisen mallin mukaisesti. Kuva 1: Esimerkki projektioppimisen suunnitteluprosessista Opettajan tehtävänä on myös toimia stimuloijana, resursoijana ja ammatillisena konsulttina. Opettaja vastaa myös ryhmäytymisestä ja hän hyväksyy projektipäällikön. Opettaja vastaa oppimisprosessin, tiedonkäsittelyn, resurssien hallinnan, sosiaalisen osallistumisen ja toiminnan ohjauksesta. Opettaja määrittelee oppimistavoitteet sekä ohjeistaa teoriaan tutustumisessa, näkökulman valinnassa ja esseen ohjeistuksessa. Opettaja motivoi opiskelijoita ja tukee oppimista ja kehitystä rakentavalla palautteella. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Opettaja auttaa analysoimaan ja reflektoimaan oppimista, toimii työskentelyn tukena ja tarvittaessa asiantuntijana. Opettaja luo turvallisen oppimisympäristön, luo olosuhteet, tukee ryhmän sekä yksilöiden työskentelyä ja pyrkii edistämään tiimityöskentelyä. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Opettaja joutuu määrittelemään suhteensa opittavaan substanssiin. Opettaja ei voi tarjota opiskelijalle kaikkea itse, vaan hänen on pohdittava, mitä asioita opiskelijan on selvitettävä itsenäisesti. Opettajan rooli on ohjata opiskelijaa ottamaan asioista selvää itsenäisesti. (Vesterinen 2002) Opettaja toimii toimeksiantajana ja hän on asiakkaan roolissa. Tällöin hän määrittelee tarkasti projektin tavoitteet ja tarpeet yhdessä ryhmän kanssa. Opettaja antaa palautetta työs

5 5 kentelystä ja projektin etenemisestä, seuraa projektin etenemistä ja osallistuu arviointiin. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Vesterinen kuvaa väitöskirjassaan opettajan roolia projektiopiskelussa termeillä 'tukija' ja 'valmentaja'. Tukemisella tarkoitetaan auttamista, jolla ohjaaja tai ekspertti auttaa oppijaa suorittamaan monimutkaisen tehtävän, johon oppija ei vielä yksin kykenisi. Valmennuksessa pyritään antamaan tilannekohtaisia vihjeitä. Vihjeiden tarkoituksena on saattaa oppijan suoritus lähemmäksi asiantuntijan suoritustasoa. (Vesterinen 2002) Wilkerson ja Hundert (1997) ovat tutkineet opettajan roolia opiskelun ohjaajana. Tutkimustulosten mukaan projektiohjauksen lähtökohta on, että opettaja oppii luottamaan siihen, että opiskelijat huolehtivat itse oppimisestaan. Opettajan tehtävänä on suunnitella sopivia tehtäviä, motivoida, havainnoida opiskelijoiden työskentelyä, ohjata ja arvioida heidän edistymistään kyselemällä ja antamalla palautetta. Opettajat kokevat olevansa uudenlaisessa suhteessa opiskelijoihin. Opettajakeskeisessä luokkahierarkiassa vallitsee tiukka asiantuntijuushierarkia. Projektiopiskelussa opettajasta tulee oppimiskumppani, jolla voi olla näitä edellä mainittuja eri rooleja. Onnistumisen edellytyksenä on, että opettaja on tietoinen roolistaan kulloisessakin tilanteessa. (Vesterinen 2002) Opettajan roolin muutokseen liittyy myös opettajajohtoisten luentojen korvaaminen ohjauskeskusteluin. Näin mahdollistuu opiskelijoille kokemus olla uudenlaisessa suhteessa toisiinsa nähden. Yhdessä opiskellessaan ja työskennellessään opiskelijat aktiivisesti rakentavat yhteistä ymmärrystä. Opiskelijat ovat yhdessä vastuussa projektitiimin tavoitteiden saavuttamisesta. (Vesterinen 2002) Projektioppiminen opiskelijan näkökulmasta Projektioppimisen yksi oppimiskonteksti on projektiryhmä, jossa on mahdollista harjoitella sekä yksilöllistä että yhteisöllistä oppimista sekä asiantuntijuuden jakamista. Tiimityön tarkoitus on kehittää myös yhteisöllistä osaamista. (Vesterinen 2002) Projektiopiskelun perusidea on asiakaslähtöisyys, johon vastataan projektityön mahdollistamin keinoin. Opiskelijaryhmä tekee todelliselle asiakkaalle projektin etukäteen määritellyn suunnitelman mukaisesti. Opiskelijoilta vaaditaan organisointia ja tuotteen tai tehtävän tekemistä. Lisäksi heidän on oltava yhteistyössä toisten kanssa sekä löydettävä resurssit, ohja

6 6 us ja arviointi työlleen ja toiminnalleen. Opetus on organisoitu projektin muotoon ja oppimisprosessi noudattaa projektiprosessia. Projekti on samanaikaisesti sekä työ että oppimisympäristö ja oppimisen substanssin. Lisäksi päämääränä on oppia projektityötaitoja. (Vesterinen 2001) Jokaisen projektitiimiin kuuluvan jäsenen on itsenäisesti pohdittava projektiaktiviteetteja ja luotava oma näkemys projektiin kuuluvista tehtävistä. Yksittäisten jäsenten on mietittävä oma näkemyksensä projektin aikataulusta. Projektiopiskelu on itsenäistä työtä, kun suoritetaan opiskelumateriaalin etsintää ja opiskellaan materiaalia. Oman materiaalin organisointi ja omien dokumenttien hallinta kuuluu myös itsenäiseen työhön. Projektioppimiseen voi kuulua myös itsenäisesti suoritettavia tehtäviä, jotka toimitetaan opettajalle tai vertaisarvioijille. Henkilökohtainen itsearviointi kuuluu oleellisesti projektioppimiseen. (Batatia 2001) Ryhmässä työskennellessään opiskelijat voivat käyttää aivoriihitekniikkaa ja keskusteluita ideoidessaan projektia. Dokumenttien tuottaminen ja dokumenttien hallinta tapahtuu myös ryhmätyöskentelynä. Ryhmän jäsenten on aikataulutettava omat tehtävänsä ryhmän muiden jäsenten aikataulujen mukaan. Projektioppimiseen kuuluu usein myös muiden ryhmien arviointi. (Batatia 2001) Ryhmien välille on mahdollista luoda aktiviteetteja. Edistymisen ja tuotosten esittely muille ryhmille, ryhmien väliset katselmoinnit ja keskustelut toisten ryhmien kanssa auttavat oman työn edistymisessä. (Batatia 2001) Opiskelija ei ole alansa asiantuntija tai ammattilainen. Opiskelijoiden tietoja ja taitoja ei tule kuitenkaan aliarvioida. Opiskelijalla voi olla osaamista joltakin osa alueelta enemmän kuin muilla projektin toteutukseen osallistuvilla osapuolilla. Oppimisprojektien tarkoitus onkin yhdistää korkeatasoinen teoreettinen tieto käytännön työelämän osaamiseen ja tukea opiskelijan ammatillista kehitystä. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Jokaisen projektitiimin jäsenen on itse vastattava tietyistä asioista. Jäsenen on aidosti sitouduttava yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Jäsenten on vastattava myös oman osallistumistavan vaikutuksesta työn etenemiseen ja ryhmän ilmapiiriin muodostumiseen. Jokaisen tulisi antaa aktiivisesti palautetta muille ja ottaa palautetta muilta. Jäsenten tulee toimia aktiivisesti, edistää tiimin työskentelyä ja toimia toisen tukena. Jäsenten tulee seurata aktiivisesti tiedotusta ja projektin toimintaa. Jäsenten tulee tehdä projektisuunnitelmaa erityisesti oman tehtäväalueensa osalta ja hoitaa heille määrätyt tehtävät. Jokaisen tulee pitää projektipäällikkö ja muu ryhmä ajan tasalla työn edistymisestä. Jäsenten tulee toteuttaa annetut tehtävät ja

7 7 dokumentoida tuotokset. Jäsenten tulee myös kehittää omaa osaamista, osallistua ryhmän arviointiin sekä arvioida omaa oppimistaan. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Jokaisen ryhmän tulee nimetä projektipäällikkö, joka vastaa projektin kokonaisuudesta. Hän vastaa projektisuunnitelman laatimisesta, käynnistää projektiryhmän toiminnan ja johtaa sitä. Hän vastaa taloudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta, johtaa projektin toimeenpanoa, tehtävien jakoa ja työn edistymistä. Hän ohjaa projektin etenemistä kohti tavoitetta käyttämällä projektiryhmää hyväksi tehokkaalla tavalla. Hän valvoo ja huolehtii projektin etenemisestä aikataulussa, vastaa tiedottamisesta ja huolehtii tarvittavasta koulutuksesta. Projektipäällikkö kutsuu koolle ohjausryhmän kokoukset ja toimii kokouksissa esittelijänä, vastaa projektin arvioinnista ja dokumentoinnista. Projektin lopuksi hän laatii loppuraportin. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) PROJEKTIOPPIMISEN SOVELLUS Projektioppimisen prosessia ja sen eri vaiheita kuvaavan pääsivun haluttiin visuaalisesti esittävän opettajan ja opiskelijoiden työvaiheet varsinaisen kurssin aikana. Opettajan työtehtävät jaettiin ideointivaiheeseen, suunnitteluun, kurssin rakentamiseen, kurssin toteutukseen ja jatkokehitysvaiheeseen. Opiskelijan vaiheet kurssin suorituksen aikana ovat valmistelu, suunnittelu, aloitus, toteutus ja lopetus. Pääsivulta ilmenee siis sekä opettajan että opiskelijan vaiheet ennen kurssia ja kurssin aikana. Pääsivulla jokainen vaihe on toteutettu linkkinä, jolloin lisätieto vaiheeseen liittyen löytyy linkin takaa. Pääsivulle (Kuva 2) tehtiin linkki projektioppimisen perusteet, jonka takaa löytyy perustietoa projektioppimisesta ja projektiopetuksesta. Pääsivulla on myös linkit sivupohjat ja case 1. Sivupohjissa tulee olemaan valmiit lomakkeet kurssin suunnittelua varten. Case 1:een tehdään esimerkki projektioppimisen kurssin suunnittelusta ja toteutuksesta.

8 8 Kuva2: Projektioppimisen pääsivu, jossa on kuvattuna projektioppimisen prosessi opettajan ja oppilaan näkökulmasta. Projektioppimisen perusteet osio kuvaa projektioppimiseen liittyvää perustietoutta. Tämän tiedon avulla opettajalle, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta projektioppimiseen perustuvien kurssien järjestämisestä, muodostuu käsitys siitä, mistä projektioppimisessa on kysymys. Tavoitteena on kuvata opettajalle, mitä projektioppisella tarkoitetaan ja mihin se sopii. Ideointivaiheen tehtävänä on alustavasti pohtia, mitä projektioppimiseen perustuva kurssi sisältää ja mitkä ovat kurssin tavoitteet. Suunnitteluvaiheessa tulee suunnitella oppimisprosessi, sisältöprosessi, projektinhallinta, ryhmätyötavat ja verkkoympäristön hyödyntäminen. Suunnitteluvaiheessa ei kuitenkaan vielä toteuteta asioita. Ainoastaan listataan asioita, jotka tulee tehdä.

9 9 Tekninen rakentaminen toteutetaan suunnitteluvaiheessa tehdyn suunnitelman mukaisesti. Kurssista tehdään esittelymateriaali, tuotetaan tarvittava sisältömateriaali tai rakennetaan linkitys olemassa olevaan materiaaliin. Mahdollisesti tuotetaan tai rakennetaan linkitys tukimateriaaliin, jossa on ohjeita projektitoimintaan, ryhmätyöskentelyyn tai oppimisen työkaluihin. Materiaali viedään verkkoon ja kurssi aikataulutetaan. Myös ryhmien ohjeistus tehdään ja arviointiperusteet kirjoitetaan opiskelijoiden nähtäville. Kurssin toteutusvaiheessa kurssi pidetään tiettynä aikana. Suunniteltu ja rakennettu kurssi järjestetään siis tietylle ryhmälle. Juuri ennen kurssin alkua annetaan käyttöoikeudet opiskelijoille ko. kurssiin, ryhmille tehdään työtilat verkkoon, keskusteluryhmät luodaan ja mahdollinen kurssikalenteri tehdään. Opiskelijan näkyvä osio alkaa valmisteluvaiheella. Opettaja ohjeistaa kurssin suorituksen ja opiskelijat jaetaan ryhmiin. Opiskelijat aloittavat myös tukimateriaaliin ja sisältömateriaaliin tutustumisen sekä lisämateriaalin hankinnan. Suunnittelu ja organisointivaiheessa opiskelijat asettavat tavoitteet projektilleen, vaiheistavat projektin ja jakavat sen osatehtäviin. Suunnittelun tuloksena syntyy vaatimusmäärittely ja projektisuunnitelma. Vaiheet ja tehtävät aikataulutetaan. Suunnittelun jälkeen aloitusvaiheessa tapahtuu projektin käynnistys (kick off). Käynnistys suoritetaan projektin aloituspalaverissa. Palaverissa tarkistetaan asetetut tavoitteet ja projektisuunnitelma. Aloituspalaverissa varmistetaan, että jokainen projektitiimin jäsen on tietoinen omasta vastuualueestaan. Projekti toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Opettajan rooli toteutusvaiheessa on merkittävä. Opettajan tulee motivoida, ohjata, seurata ja tukea. Opettaja voi toimia myös asiakkaan roolissa. Opiskelijoiden tulee tuottaa tuotokset, jotka he ovat suunnitteluvaiheessa määritelleet toteutettavaksi. Opiskelijoiden tehtävänä on toteutusvaiheessa tehdä sovitut raportit, katselmoinnit ja muistiot kokouksista. Mahdollisesti kurssin toteutusvaiheen dokumentointiin voi liittyä ajankäyttölomakkeen täyttö sekä projektikansion tuottaminen. Projekti päättyy lopetusvaiheeseen, jolloin tuotokset luovutetaan asiakkaalle ja pidetään mahdollisesti esitys tuotoksista. Lisäksi projektin kulusta tehdään loppuraportti ja kurssista suoritetaan itsearviointi. Kurssin loputtua opettajan tulisi analysoida, kuinka kurssi toteutui. Analysointia auttaa, jos opiskelijoilta on kysytty palautetta. Saadun palautteen, kurssin aikana tulleiden kokemusten sekä opettajan oman itsearvionnin perusteella kurssiin liittyvää materiaalia pitää kehittää.

10 10 PROJEKTIOPPIMISEN SOVELLUKSEN PIOTOINTI KAJAANIN AMK:SSA Kajaanin ammattikorkeakoulussa toteutettiin Johtaminen 3 op opintojakso projektioppimisen keinoin virtuaaliopintoina syksyllä 2005 WebCt opiskeluympäristössä. Rahoitus kurssin suunnitteluun saatiin epeda hankkeesta. Opintojakson kohderyhmänä olivat toisen vuosikurssin opiskelijat, joille kurssi kuuluu pakollisina opintoina. Ohjaava opettaja laati elokuussa ennen kurssin alkua opintomateriaalin, projektitehtävät ja tentin WebCt:lle. Kurssin kokonaislaajuus oli 3 opintopistettä eli 80 tuntia opiskelijan työtä ja ryhmän koko oli 44 opiskelijaa. Projektin tavoitteen määrittely Opiskelija saa perustiedot hallinnon ja johtamisen tehtävästä organisaatiossa sekä erilaisista johtamiskulttuureista ja ihmisen toiminnasta organisaation voimavarana. Opintojakson tavoitteena on myös harjaannuttaa opiskelija projektiluonteisten ryhmätöiden tekoon etätyönä. Kurssi toteutetaan projektioppimisen keinoin tiimityöskentelynä WebCt opiskeluympäristössä. Arviointi 0 5, mikä koostuu ryhmien palauttamista projektitehtävistä ja henkilökohtaisesta verkkotentistä. Arvosanaan vaikuttaa myös aktiivisuus verkkokeskusteluissa ja palautettavien tehtävien teossa. Projektin toteutus Opiskelijoista muodostetaan 10 projektiryhmää, joissa jokaisessa on 4 jäsentä. Projektiryhmä valitsee keskuudestaan projektipäällikön ja sihteerin. Kukin ryhmä tekee ryhmätyötehtävät ja palauttaa ne opintojakson kalenteriin merkityn aikataulun mukaan. Jokainen ryhmä valmistautuu esittämään tuotoksensa muille ryhmille keskiviikkoisin klo Projektin sisältö ja arviointi

11 11 Opintojakso koostui opiskelijoiden tulostamasta opintomateriaalista, ryhmäprojektitehtävistä, yksilötehtävistä, kommenttipäiväkirjasta ja verkkotentistä. Kurssin kokonaisarvosana opiskelijoille muodostui osioiden yhteispistemäärästä joka oli seuraava: Ryhmäprojektitehtävät 40 pistettä Yksilötehtävät 15 Kommenttipäiväkirja 15 Verkkotentti 38 Yhteensä 108 pistettä Tiimin kaikki jäsenet saivat saman pistemäärän ryhmänsä projektitehtävistä. Opintojakson arvosana muodostui siten, että puolet kokonaispistemäärästä oli hyväksytyn raja ja loput pisteitä jaettiin tasaisesti prosenttijakauman perusteella arvosanoiksi 1 5. Opiskelijat pystyivät seuraamaan arvosanojensa kehittymistä WebCt:n arvosanatyökalusta. Arvosana siis kehittyi pistekertymän perusteella. Projektin prosessi Ensimmäisellä kokoontumiskerralla selostettiin opintojakson toteutustapa ja pääpiirteittäin WebCt:llä tapahtuva opiskelutekniikka. Suurimmalle osalle opiskelijoista WebCt oppimisalusta oli jo tuttu aikaisemmista verkkokursseista. Luokka jaettiin kymmeneen ryhmään (opiskelijat muodostivat ryhmänsä itse). Muutamaan ryhmään tuli viisi jäsentä, koska kokonaismäärä oli 44 opiskelijaa. Palautettavat projektitehtävät aikataulutettiin alustan kalenteritoimintoon. Jokainen ryhmä siis tiesi etukäteen, milloin oli oman ryhmäprojektitehtävän esitysvuoro. Kaikki ryhmät tekivät kuitenkin jokaisen tehtävän. Yksilötehtävät oli myös aikataulutettu, mutta opiskelijat tekivät niitä omaan tahtiinsa. Kommenttipäiväkirjaan oli tarkoitus merkata kommentteja jokaisen kokoontumiskerran jälkeen, mutta käytännössä suurin osa opiskelijoista kirjoitti kommenttinsa vasta aivan kurssin lopussa. Kurssin aikana kokoonnuttiin keskiviikkoaamuisin klo 9.00, jolloin esitysvuorossa olevat ryhmät esittelivät projektitehtävänsä. Tehtäviä esiteltiin kaksi kolme kappaletta, riippuen siitä, keitä oli paikalla. Esittelyn jälkeen tehtävistä keskusteltiin ja voisi sanoa, että kohtalaisen mukavasti syntyi keskustelua. Tehtävien perusmateriaali löytyi opiskelumonisteista,

12 mutta usein ryhmät pohtivat keskenään tiiminä ratkaisuja tehtäviin. Osaan tehtävistä tarvittiin tietoa myös Internetistä. 12 Yksilötehtävät olivat lähinnä testejä, mielipiteitä ja arviointeja johtamiseen liittyvistä asioista. Tulokset piti arvioida, mikä vaikutti opiskelijan saamaan pistemäärään. Kommenttipäiväkirjaan opiskelijoiden piti arvioida kurssin toteutusta ja ensisijaisesti palautettujen projektitehtävien tuloksia. Käytännössä kommentit koskivat yleensä opintojakson toteutusta verkkoympäristössä, mutta myös tiimityöskentelyä sinänsä. Kommenttipäiväkirjat ovat luettavissa verkkoalustalla. Verkkotentti pidettiin viimeisellä kokoontumiskerralla. Tentti toteutettiin WebCt:n testityökalulla. Tentissä oli 19 monivalintakysymystä, joissa kussakin neljä vaihtoehtoa, joista yksi oli oikea. Oikea vastaus antoi kaksi pistettä ja väärä yhden miinuspisteen. Tentissä tarkistettiin opiskelijoiden oppimateriaalin osaaminen ja ryhmätehtäviin osallistuminen. Tentin tulokset olivat selvästi muita osioita huonommat. Selittävinä tekijöinä olivat osittain vaihtoehtojen samankaltaisuus ja miinuspisteet vääristä vastauksista. WebCt palautti opiskelijoille välittömästi vastausten lähettämisen jälkeen oikeat vastaukset ja saadut pisteet tentistä. Opiskelijoiden kommentteja opintojaksosta: o Enemmän yksilötehtäviä o Vähemmän ryhmätehtäviä o Voi lisätä ryhmätehtävien vaikeusastetta o Tehtävät ohjeistettava paremmin o Annettava etukäteen tarkka selvitys tehtävien painoarvosta kokonaisarvosanaan o Ohjaaja voisi määrätä tiimien jäsenet ei itsetiimiytymällä o Tiimit mielellään maksimissaan 2 3 henkilö o Projektien esittely luokan edessä hyödyllistä, tuo tiimiläisille esiintymisvarmuutta ja tehtävät tulee tehtyä paremmin o ryhmäprojektit ohjeistettava tarkemmin, erityisesti esitykset o Hyvä teoria opiskelumateriaalissa o Työskentely tiimeissä hyvä tapa opettaa tällainen kurssi o Antoi joustavuutta ja vastuullisuutta opiskeluun o Mielenkiintoinen verkkotentti

13 o Tenttiin ei miinuspisteitä 13 Ohjaajan arviointi Projektioppimisen teoria toteutui tällä opintojaksolla seuraavissa kohdissa: o Opintojakso oli itseohjautuva, siinä käytettiin projektioppimiseen perustuvaa ohjausta. Oppimisen organisoinnin lähtökohtana oli opiskelijoiden kesken tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus. o Opintojaksolla ratkaistiin todellisia ongelmia keskustelemalla ideoista, keräämällä ja analysoimalla tietoa, tulkitsemalla tuloksia ja tekemällä johtopäätöksiä. o Ryhmätöiden tuloksena syntyi konkreettinen tietotuote, esitys johtamisen osaalueista. Opiskelijat joutuivat etsimään tietoa, jalostamaan sitä ryhmissä ja synnyttämään uutta tietoa ryhmälleen tiedon haun, opiskelun ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta. o Opettaja vastasi ryhmäytymisestä ja hyväksyi projektipäällikön. Opettaja vastasi oppimisprosessin, tiedonkäsittelyn, resurssien hallinnan, sosiaalisen osallistumisen ja toiminnan ohjauksesta. Opettaja määritteli oppimistavoitteet sekä ohjeisti teoriaan tutustumisessa, näkökulman valinnassa ja esitysten ohjeistuksessa ja pyrki edistämään tiimityöskentelyä. o Opettaja antoi palautetta työskentelystä ja projektin etenemisestä, seurasi projektin etenemistä ja osallistui arviointiin. o Opiskelijoilta vaadittiin organisointia ja johtamistehtävien tekemistä. Lisäksi heidän oli oltava yhteistyössä toisten kanssa. o Oppimiseen kuului itsenäisesti suoritettavia tehtäviä, jotka toimitettiin opettajalle. Henkilökohtainen itsearviointi kuului oleellisesti oppimiseen. o Ryhmässä työskennellessään opiskelijat käyttivät aivoriihitekniikkaa ja keskusteluita ideoidessaan tehtävien ratkaisuja. Dokumenttien tuottaminen tapahtui myös ryhmätyöskentelynä. Ryhmän jäsenten oli aikataulutettava omat tehtävänsä ryhmän muiden jäsenten aikataulujen mukaan. Oppimiseen kuului myös muiden ryhmien tulosten arviointia.

14 14 Mielestäni opintojakso onnistui tällä tavalla toteutettuna huomattavasti paremmin kuin olin etukäteen arvellut. Verkon kautta keskustelua ei syntynyt, tosin ei siihen ollut tarvettakaan, koska tiimit kokoontuivat koululla. Tehtävien esitysten jälkeen keskustelu ja kannanotot olivat riittävän vilkkaita ja analysoivia. Negatiivinen arviointi opiskelijoiden puolelta liittyi lähes yksinomaan tekniseen toteutukseen, ohjeistukseen ja yleiseen organisointiin. Vaikka verkko opintojakso suunniteltiin projektioppimisen sovellukselle, se toteutui pikemminkin tiimioppimisen keinoin, sisältäen kuitenkin paljon projektioppimisen välineitä ja menettelytapoja. Projektioppimisen sovelluksen hyödyntäminen epeda hankkeessa esitetyllä tavalla sopii mielestäni paremmin tietyn aineen jatko tai edistyneempään kurssiin. Opiskelijoilla tulisi olla aiheen perussanasto ja teoriapohja jo opiskeltuna ennen kuin tehdään projekti jonkin käytännön ongelman ratkaisemiseksi. Parannusehdotuksia toteutettuun opintojaksoon: o Ryhmätehtävien määrää vähennetään ja niiden vaativuutta lisätään o Tarkka ohjeistus jokaiseen osioon o Erikseen ohjeistus kalenteriin kaikista niistä toiminnosta, joita opintojakson aikana ryhmät tekevät o Tarkka selostus arvosanaan vaikuttavista tekijöistä ja eri osioiden painoarvoista sekä arviointikriteereistä YHTEENVETO Projektin tavoitteena on aina tarkasti määritelty tuotos, jonka muodostumista ohjaa asiakaslähtöisyys, tavoitteellisuus, aikaperspektiivi ja resurssit. Projektioppimisen ideologialle pohjautuvassa opiskelussa perusideana on soveltaa, löytää ja omaksua ne projektinomaiset menetelmät ja toimintatavat, joita tarvitaan todellisissa työelämän prosesseissa asetettujen tavoitteiden ja lopputuotoksen saavuttamiseksi. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ja kehitettiin verkko opetusta projektityön mahdollistamin keinoin. Vaikka kokeiltuun opiskelumenetelmään oltiin tyytyväisiä, niin verkkoopintojakson tuottaminen projektioppimisen sovelluksen mukaiseksi vaatii vielä lisäkehittämistä opintojakson ohjaukseen ja arviointiin liittyvän ohjeistuksen osalta. Ryhmän organisointia halutaan selkeyttää. Opettajan ja oppilaiden välinen yhteistyö halutaan aktiivisem

15 maksi ja monipuolisemmaksi varsinkin yhteisten keskustelujen ja ratkaistavien ongelmien osalta. Lisäksi arvioinnin menetelmät ja käytettävät kriteerit vaativat vielä hiomista. 15 Lähteet Aarnio, H. ja Enqvist, J Dialoginen oppiminen verkossa: Diana malli ammatillisen osaamisen rakentamiseen. Helsinki: Opetushallitus. Batatia, H A model for an innovative project based learning management system for engineering education. [Viitattu ] Toulouse: University Mirail. Katz L.G The Project Approach. ERIC Digest. Koli, H. & Silander, P Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Saarijärvi. Hämeen ammatikorkeakoulu. Nevgi, A,. Kurhila, J. & Lindblom Ylänne, S Yliopisto opetusta verkossa. Teoksessa: Yliopisto ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki. WSOY Tella, S Verkko opetuksen lähtökohtia ja perusteita. Teoksessa: Verkko opetuksen teoriaa ja käytäntöä. Helsinki. Studia Pedagogica 25. Vesterinen, P Projektiopiskelu ja oppiminen ammattikorkeakoulussa. Jyväskylä: University Library of Jyväskylä. Vesterinen, P Projektiopiskelu ja oppiminen ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Kotila, H. (toim.), Ammattikorkeakoulupedagogiikka. Helsinki: Edita Wilkerson, L., & Hundert, E. M Becoming a problem based tutor: Increasing selfawareness through faculty development., New York, NY: St. Martin's Press. Linkkejä: Verkkotutor: (

16 ( 16