VIRTUAALIOPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE PROJEKTIOPPIMISEN SOVELLUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRTUAALIOPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE PROJEKTIOPPIMISEN SOVELLUS"

Transkriptio

1 VIRTUAALIOPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE PROJEKTIOPPIMISEN SOVELLUS Raimo Mustonen, lehtori, KM, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Luonnontieteet, Kajaani. Pekka Tervonen, lehtori, KTM, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Hallinto ja kauppa, Kajaani. Artikkelin taustana on Itä Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyönä toteuttama epeda hanke, jossa muun muassa kehitettiin verkko opetuksen kehittämiseen soveltuva ja siinä hyödynnettävä projektioppimisen sovellus. Kehitetty sovellus pilotoitiin Kajaanissa syksyllä Artikkeli kuvaa opettajien ja opiskelijoiden toimintaa projektioppimiseen perustuvalla verkko opintojaksolla ja arvioi opintojaksolta saatuja kokemuksia. Johdanto Ammattikorkeakouluopetus on ollut perinteisesti luokkahuonesidonnaista ja on sitä usein edelleenkin. Projektioppiminen tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle luokkaopetukselle. Verkkopedagogian mallinnus (epeda hanke) on Etelä Karjalan, Kajaanin, Kymenlaakson, Mikkelin, Pohjois Karjalan ja Savonia ammattikorkeakoulun yhteinen virtuaaliopetuksen kehittämishanke. Hankkeen tehtävänä on mallintaa verkkoympäristöön yleisen verkkokurssin tuottamisprosessi ja tehdä kaksi verkkopedagogista mallinnusta: ongelmaperustainen oppiminen sekä projektioppiminen. Lisäksi epeda hanke vahvistaa ja luo yhteistyöverkostoja eri ammattikorkeakoulujen välille; erityisesti Itä Suomen alueella. Hankkeessa tehtyä työtä voidaan hyödyntää laajasti eri ammattikorkeakouluissa. Tavoitteena on rakentaa sovellukset, joita opettajat ja tukihenkilöstö voivat käyttää tukenaan suunnitellessaan ja toteuttaessaan verkko opetusta. Hankkeessa toteutetaan yksi verkkokurssi molempien tuotettujen pedagogisten mallinnusten pohjalta. Näiden verkkopedagogisten sovellusten käyttökelpoisuutta testataan verkko opintojaksojen suunnittelussa keväällä ja syksyllä Pilottikurssiksi oli valittu Johtamisen perusteet..(epeda 2004) Mallia esiteltiin jo kehitysvaiheessa Kajaanin ammattikorkeakoulun Asiantuntijatehtävissä oppien projektille. Tässä projektissa näkökulmana olivat opiskelija ja hänen oppimisen työkalunsa. Projektissa rakennettiin opiskelijaa ohjaava sivusto, kuinka toimia projektilähtöisesti eri työtehtävissä. Yhtenä tavoitteena Kajaanin ammattikorkeakoulussa on, että epeda hankkeen tuotokset viedään tälle sivustolle ja näin saadaan yhä paremmin opettajan työkalut integroitua oppimisen työkaluihin.

2 2 Projektioppimisen pedagoginen sovellus esiteltiin huhtikuussa Interaktiivinen Tekniikka koulutuksessa 2005 konferenssissa Hämeenlinnassa. Kuulijakunta koostui it ja opetusalan ammattilaisista. Esittelyssä painotettiin ennen kaikkea verkkopedagogiikan vaikutusta verkko opetuksen suunnittelussa sekä tehtävän sovelluksen merkitys henkilöstökoulutuksessa hyödynnettävänä verkkokurssin suunnittelutyökaluna. Projektioppimisen sovellus pilotoitiin Johtaminen opintojaksolla syksyllä 2005 Kajaanin ammattikorkeakoulussa ja siinä saadut tulokset esiteltiin marraskuussa ISOT seminaarissa Joensuussa. Pilotoinnin tulokset vahvistivat sovelluksen käyttökelpoisuuden verkkoopetuksen työvälineenä ja antavat lisäpontta sen jatkokehittämiselle. Kehitetty sovellus on perinteinen projektiprosessi, joka kaipaa vielä lisäkehittämistä, ja siksi varsinainen työ käyttökelpoisen ja palvelevan sovelluksen rakentamiseksi jatkuu edelleen epeda hankkeessa ainakin kevään 2006 loppuun. PROJEKTIOPPIMINEN Projektioppimisella ei ole yhtä teoreettista lähtökohtaa, vaan sitä on perusteltu monenlaisista näkökulmista. Useimmissa perusteluissa projektioppimisen teorian nähdään perustuvan konstruktivistisiin oppimisteorioihin, jonka mukaan oppijat eivät ole tiedon passiivisia vastaanottajia, vaan rakentavat oman tietämyksensä ja taitonsa itse. Projektioppimiseen liitetään myös käsitykset oppijan itseohjautuvuudesta ja aktiivisesta oppimisesta. Lisäksi projektiopiskeluun liittyvät käsitykset projektiperustaisesta ohjaamisesta ja jaetusta asiantuntijuudesta. Oppimisen organisoinnin lähtökohtana pidetään opiskelijoiden kesken tapahtuvaa sosiaalista vuorovaikutusta (dialogia) ja käsitystä oppimiskontekstista. (Vesterinen 2001) Dialogi tarkoittaa ihmisten tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan tai toimintaan (Aarnio & Enqvist 2001). Dialogi on kahden tai useamman keskustelijan välistä kommunikaatiota, joka on aktiivista, sitoutunutta, vastavuoroista, kunnioittavaa, avointa ja vilpitöntä. Dialogissa ihmiset keskustelevat ilman etukäteisolettamuksia, asettavat ajattelunsa alttiiksi kysymyksille ja ovat vailla valtapyrkimyksiä. Dialogissa ei ole voittajia tai häviäjiä. Se perustuu vilpittömään haluun ymmärtää itseään ja omaa toimintaansa realistisesti ja haluun ymmärtää muita ja oppia heiltä. (Aarnio & Enqvist 2001) Viimeaikaisen oppimistutkimuksen mukaan projektioppiminen on tehokas ja motivoiva oppimisen muoto. Projektiopiskelulla pyritään tuottamaan oman alan strategisia valmiuksia,

3 3 työelämätaitoja ja antamaan mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti. Projektiopinnot antavat mahdollisuuksia oppia kokeilemaan ja ideoimaan uusia toteuttamistapoja työelämän kehittämiseksi. (Vesterinen 2001) Projektioppiminen verkko opetuksessa Projektioppimisella tarkoitetaan suhteellisen pitkäkestoista, eri tiedonalojen osaamista integroivaa, mielekkäiden ongelmien ympärille rakentuvaa pienryhmässä tapahtuvaa oppimisprosessia, jonka tuloksena on yhteisesti valmistettu tietotuote. ( Verkkosanasto 2004). Projektioppimisessa ratkaistaan mahdollisimman todellisia ongelmia keskustelemalla ideoista, keräämällä ja analysoimalla tietoa, tulkitsemalla tuloksia, tekemällä johtopäätöksiä, kommunikoimalla ideoita ja löydöksiä muille. Projektiopiskelun keston on oltava viikkoja tai mieluummin kuukausia. Lisäksi projektiopiskeluun liittyvät myös ulkoiset opetusjärjestelyt ja ohjaustavat, yhtenä niistä valittava pedagoginen malli. Projektioppiminen on parhaimmillaan, kun projekti suoritetaan pienryhmässä. Pienryhmässä vertaisoppiminen on mahdollista, mutta projektioppimiseen liittyy yleensä myös itsenäisiä työvaiheita.. Projektioppimisen tuloksena useimmiten syntyy jokin konkreettinen tietotuote. Tietotuote voi olla esimerkiksi analyysi, portfolio, raportti, ohjelmisto dokumentteineen, laite ja sen dokumentaatio jne. Oleellista on, että opiskelijat ovat joutuneet etsimään tietoa, jalostamaan sitä ryhmissä ja synnyttämään uutta tietoa ryhmälleen tiedon haun, opiskelun ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Projektin aikana tuotetaan määriteltyjä tuotoksia. Tuotos on vastaus projektin alussa asetettuihin kysymyksiin. Kysymykset voivat olla opettajan tai ryhmän itsensä asettamia. Tavoitteena projektioppimisessa on sekä oppia käsiteltävää aihetta että vastata suoraan opettajan asettamiin kysymyksiin. (Katz 1994) Projektioppiminen opettajan näkökulmasta Lähtökohtana projektille on kurssi, joka kuuluu opetussuunnitelmaan. Opettajan tehtäviä ovat projektisuunnittelu, ohjaus ja kontrollointi, arviointi ja jatkokehitys. Projektin suunnittelu sisältää opiskeltavien aiheiden valinnan sekä tehtävien tuotosten määrittelyn. (Batatia 2001)

4 4 Suunnitteluvaiheen tueksi seuraavassa kuviossa on esitettynä yksinkertaistettu projektioppimisen malli. Mallia opettaja voi käyttää lähtökohtana koko projektioppimisen virtuaaliprosessin suunnittelussa. Samalla malli toimii muistilistana ja tarjoaa vaihtoehtoja verkkoopetuksen toteuttamiselle projektioppimisen pedagogisen mallin mukaisesti. Kuva 1: Esimerkki projektioppimisen suunnitteluprosessista Opettajan tehtävänä on myös toimia stimuloijana, resursoijana ja ammatillisena konsulttina. Opettaja vastaa myös ryhmäytymisestä ja hän hyväksyy projektipäällikön. Opettaja vastaa oppimisprosessin, tiedonkäsittelyn, resurssien hallinnan, sosiaalisen osallistumisen ja toiminnan ohjauksesta. Opettaja määrittelee oppimistavoitteet sekä ohjeistaa teoriaan tutustumisessa, näkökulman valinnassa ja esseen ohjeistuksessa. Opettaja motivoi opiskelijoita ja tukee oppimista ja kehitystä rakentavalla palautteella. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Opettaja auttaa analysoimaan ja reflektoimaan oppimista, toimii työskentelyn tukena ja tarvittaessa asiantuntijana. Opettaja luo turvallisen oppimisympäristön, luo olosuhteet, tukee ryhmän sekä yksilöiden työskentelyä ja pyrkii edistämään tiimityöskentelyä. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Opettaja joutuu määrittelemään suhteensa opittavaan substanssiin. Opettaja ei voi tarjota opiskelijalle kaikkea itse, vaan hänen on pohdittava, mitä asioita opiskelijan on selvitettävä itsenäisesti. Opettajan rooli on ohjata opiskelijaa ottamaan asioista selvää itsenäisesti. (Vesterinen 2002) Opettaja toimii toimeksiantajana ja hän on asiakkaan roolissa. Tällöin hän määrittelee tarkasti projektin tavoitteet ja tarpeet yhdessä ryhmän kanssa. Opettaja antaa palautetta työs

5 5 kentelystä ja projektin etenemisestä, seuraa projektin etenemistä ja osallistuu arviointiin. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Vesterinen kuvaa väitöskirjassaan opettajan roolia projektiopiskelussa termeillä 'tukija' ja 'valmentaja'. Tukemisella tarkoitetaan auttamista, jolla ohjaaja tai ekspertti auttaa oppijaa suorittamaan monimutkaisen tehtävän, johon oppija ei vielä yksin kykenisi. Valmennuksessa pyritään antamaan tilannekohtaisia vihjeitä. Vihjeiden tarkoituksena on saattaa oppijan suoritus lähemmäksi asiantuntijan suoritustasoa. (Vesterinen 2002) Wilkerson ja Hundert (1997) ovat tutkineet opettajan roolia opiskelun ohjaajana. Tutkimustulosten mukaan projektiohjauksen lähtökohta on, että opettaja oppii luottamaan siihen, että opiskelijat huolehtivat itse oppimisestaan. Opettajan tehtävänä on suunnitella sopivia tehtäviä, motivoida, havainnoida opiskelijoiden työskentelyä, ohjata ja arvioida heidän edistymistään kyselemällä ja antamalla palautetta. Opettajat kokevat olevansa uudenlaisessa suhteessa opiskelijoihin. Opettajakeskeisessä luokkahierarkiassa vallitsee tiukka asiantuntijuushierarkia. Projektiopiskelussa opettajasta tulee oppimiskumppani, jolla voi olla näitä edellä mainittuja eri rooleja. Onnistumisen edellytyksenä on, että opettaja on tietoinen roolistaan kulloisessakin tilanteessa. (Vesterinen 2002) Opettajan roolin muutokseen liittyy myös opettajajohtoisten luentojen korvaaminen ohjauskeskusteluin. Näin mahdollistuu opiskelijoille kokemus olla uudenlaisessa suhteessa toisiinsa nähden. Yhdessä opiskellessaan ja työskennellessään opiskelijat aktiivisesti rakentavat yhteistä ymmärrystä. Opiskelijat ovat yhdessä vastuussa projektitiimin tavoitteiden saavuttamisesta. (Vesterinen 2002) Projektioppiminen opiskelijan näkökulmasta Projektioppimisen yksi oppimiskonteksti on projektiryhmä, jossa on mahdollista harjoitella sekä yksilöllistä että yhteisöllistä oppimista sekä asiantuntijuuden jakamista. Tiimityön tarkoitus on kehittää myös yhteisöllistä osaamista. (Vesterinen 2002) Projektiopiskelun perusidea on asiakaslähtöisyys, johon vastataan projektityön mahdollistamin keinoin. Opiskelijaryhmä tekee todelliselle asiakkaalle projektin etukäteen määritellyn suunnitelman mukaisesti. Opiskelijoilta vaaditaan organisointia ja tuotteen tai tehtävän tekemistä. Lisäksi heidän on oltava yhteistyössä toisten kanssa sekä löydettävä resurssit, ohja

6 6 us ja arviointi työlleen ja toiminnalleen. Opetus on organisoitu projektin muotoon ja oppimisprosessi noudattaa projektiprosessia. Projekti on samanaikaisesti sekä työ että oppimisympäristö ja oppimisen substanssin. Lisäksi päämääränä on oppia projektityötaitoja. (Vesterinen 2001) Jokaisen projektitiimiin kuuluvan jäsenen on itsenäisesti pohdittava projektiaktiviteetteja ja luotava oma näkemys projektiin kuuluvista tehtävistä. Yksittäisten jäsenten on mietittävä oma näkemyksensä projektin aikataulusta. Projektiopiskelu on itsenäistä työtä, kun suoritetaan opiskelumateriaalin etsintää ja opiskellaan materiaalia. Oman materiaalin organisointi ja omien dokumenttien hallinta kuuluu myös itsenäiseen työhön. Projektioppimiseen voi kuulua myös itsenäisesti suoritettavia tehtäviä, jotka toimitetaan opettajalle tai vertaisarvioijille. Henkilökohtainen itsearviointi kuuluu oleellisesti projektioppimiseen. (Batatia 2001) Ryhmässä työskennellessään opiskelijat voivat käyttää aivoriihitekniikkaa ja keskusteluita ideoidessaan projektia. Dokumenttien tuottaminen ja dokumenttien hallinta tapahtuu myös ryhmätyöskentelynä. Ryhmän jäsenten on aikataulutettava omat tehtävänsä ryhmän muiden jäsenten aikataulujen mukaan. Projektioppimiseen kuuluu usein myös muiden ryhmien arviointi. (Batatia 2001) Ryhmien välille on mahdollista luoda aktiviteetteja. Edistymisen ja tuotosten esittely muille ryhmille, ryhmien väliset katselmoinnit ja keskustelut toisten ryhmien kanssa auttavat oman työn edistymisessä. (Batatia 2001) Opiskelija ei ole alansa asiantuntija tai ammattilainen. Opiskelijoiden tietoja ja taitoja ei tule kuitenkaan aliarvioida. Opiskelijalla voi olla osaamista joltakin osa alueelta enemmän kuin muilla projektin toteutukseen osallistuvilla osapuolilla. Oppimisprojektien tarkoitus onkin yhdistää korkeatasoinen teoreettinen tieto käytännön työelämän osaamiseen ja tukea opiskelijan ammatillista kehitystä. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Jokaisen projektitiimin jäsenen on itse vastattava tietyistä asioista. Jäsenen on aidosti sitouduttava yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Jäsenten on vastattava myös oman osallistumistavan vaikutuksesta työn etenemiseen ja ryhmän ilmapiiriin muodostumiseen. Jokaisen tulisi antaa aktiivisesti palautetta muille ja ottaa palautetta muilta. Jäsenten tulee toimia aktiivisesti, edistää tiimin työskentelyä ja toimia toisen tukena. Jäsenten tulee seurata aktiivisesti tiedotusta ja projektin toimintaa. Jäsenten tulee tehdä projektisuunnitelmaa erityisesti oman tehtäväalueensa osalta ja hoitaa heille määrätyt tehtävät. Jokaisen tulee pitää projektipäällikkö ja muu ryhmä ajan tasalla työn edistymisestä. Jäsenten tulee toteuttaa annetut tehtävät ja

7 7 dokumentoida tuotokset. Jäsenten tulee myös kehittää omaa osaamista, osallistua ryhmän arviointiin sekä arvioida omaa oppimistaan. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) Jokaisen ryhmän tulee nimetä projektipäällikkö, joka vastaa projektin kokonaisuudesta. Hän vastaa projektisuunnitelman laatimisesta, käynnistää projektiryhmän toiminnan ja johtaa sitä. Hän vastaa taloudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta, johtaa projektin toimeenpanoa, tehtävien jakoa ja työn edistymistä. Hän ohjaa projektin etenemistä kohti tavoitetta käyttämällä projektiryhmää hyväksi tehokkaalla tavalla. Hän valvoo ja huolehtii projektin etenemisestä aikataulussa, vastaa tiedottamisesta ja huolehtii tarvittavasta koulutuksesta. Projektipäällikkö kutsuu koolle ohjausryhmän kokoukset ja toimii kokouksissa esittelijänä, vastaa projektin arvioinnista ja dokumentoinnista. Projektin lopuksi hän laatii loppuraportin. (Projektioppimisen työkalupakki 2004) PROJEKTIOPPIMISEN SOVELLUS Projektioppimisen prosessia ja sen eri vaiheita kuvaavan pääsivun haluttiin visuaalisesti esittävän opettajan ja opiskelijoiden työvaiheet varsinaisen kurssin aikana. Opettajan työtehtävät jaettiin ideointivaiheeseen, suunnitteluun, kurssin rakentamiseen, kurssin toteutukseen ja jatkokehitysvaiheeseen. Opiskelijan vaiheet kurssin suorituksen aikana ovat valmistelu, suunnittelu, aloitus, toteutus ja lopetus. Pääsivulta ilmenee siis sekä opettajan että opiskelijan vaiheet ennen kurssia ja kurssin aikana. Pääsivulla jokainen vaihe on toteutettu linkkinä, jolloin lisätieto vaiheeseen liittyen löytyy linkin takaa. Pääsivulle (Kuva 2) tehtiin linkki projektioppimisen perusteet, jonka takaa löytyy perustietoa projektioppimisesta ja projektiopetuksesta. Pääsivulla on myös linkit sivupohjat ja case 1. Sivupohjissa tulee olemaan valmiit lomakkeet kurssin suunnittelua varten. Case 1:een tehdään esimerkki projektioppimisen kurssin suunnittelusta ja toteutuksesta.

8 8 Kuva2: Projektioppimisen pääsivu, jossa on kuvattuna projektioppimisen prosessi opettajan ja oppilaan näkökulmasta. Projektioppimisen perusteet osio kuvaa projektioppimiseen liittyvää perustietoutta. Tämän tiedon avulla opettajalle, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta projektioppimiseen perustuvien kurssien järjestämisestä, muodostuu käsitys siitä, mistä projektioppimisessa on kysymys. Tavoitteena on kuvata opettajalle, mitä projektioppisella tarkoitetaan ja mihin se sopii. Ideointivaiheen tehtävänä on alustavasti pohtia, mitä projektioppimiseen perustuva kurssi sisältää ja mitkä ovat kurssin tavoitteet. Suunnitteluvaiheessa tulee suunnitella oppimisprosessi, sisältöprosessi, projektinhallinta, ryhmätyötavat ja verkkoympäristön hyödyntäminen. Suunnitteluvaiheessa ei kuitenkaan vielä toteuteta asioita. Ainoastaan listataan asioita, jotka tulee tehdä.

9 9 Tekninen rakentaminen toteutetaan suunnitteluvaiheessa tehdyn suunnitelman mukaisesti. Kurssista tehdään esittelymateriaali, tuotetaan tarvittava sisältömateriaali tai rakennetaan linkitys olemassa olevaan materiaaliin. Mahdollisesti tuotetaan tai rakennetaan linkitys tukimateriaaliin, jossa on ohjeita projektitoimintaan, ryhmätyöskentelyyn tai oppimisen työkaluihin. Materiaali viedään verkkoon ja kurssi aikataulutetaan. Myös ryhmien ohjeistus tehdään ja arviointiperusteet kirjoitetaan opiskelijoiden nähtäville. Kurssin toteutusvaiheessa kurssi pidetään tiettynä aikana. Suunniteltu ja rakennettu kurssi järjestetään siis tietylle ryhmälle. Juuri ennen kurssin alkua annetaan käyttöoikeudet opiskelijoille ko. kurssiin, ryhmille tehdään työtilat verkkoon, keskusteluryhmät luodaan ja mahdollinen kurssikalenteri tehdään. Opiskelijan näkyvä osio alkaa valmisteluvaiheella. Opettaja ohjeistaa kurssin suorituksen ja opiskelijat jaetaan ryhmiin. Opiskelijat aloittavat myös tukimateriaaliin ja sisältömateriaaliin tutustumisen sekä lisämateriaalin hankinnan. Suunnittelu ja organisointivaiheessa opiskelijat asettavat tavoitteet projektilleen, vaiheistavat projektin ja jakavat sen osatehtäviin. Suunnittelun tuloksena syntyy vaatimusmäärittely ja projektisuunnitelma. Vaiheet ja tehtävät aikataulutetaan. Suunnittelun jälkeen aloitusvaiheessa tapahtuu projektin käynnistys (kick off). Käynnistys suoritetaan projektin aloituspalaverissa. Palaverissa tarkistetaan asetetut tavoitteet ja projektisuunnitelma. Aloituspalaverissa varmistetaan, että jokainen projektitiimin jäsen on tietoinen omasta vastuualueestaan. Projekti toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Opettajan rooli toteutusvaiheessa on merkittävä. Opettajan tulee motivoida, ohjata, seurata ja tukea. Opettaja voi toimia myös asiakkaan roolissa. Opiskelijoiden tulee tuottaa tuotokset, jotka he ovat suunnitteluvaiheessa määritelleet toteutettavaksi. Opiskelijoiden tehtävänä on toteutusvaiheessa tehdä sovitut raportit, katselmoinnit ja muistiot kokouksista. Mahdollisesti kurssin toteutusvaiheen dokumentointiin voi liittyä ajankäyttölomakkeen täyttö sekä projektikansion tuottaminen. Projekti päättyy lopetusvaiheeseen, jolloin tuotokset luovutetaan asiakkaalle ja pidetään mahdollisesti esitys tuotoksista. Lisäksi projektin kulusta tehdään loppuraportti ja kurssista suoritetaan itsearviointi. Kurssin loputtua opettajan tulisi analysoida, kuinka kurssi toteutui. Analysointia auttaa, jos opiskelijoilta on kysytty palautetta. Saadun palautteen, kurssin aikana tulleiden kokemusten sekä opettajan oman itsearvionnin perusteella kurssiin liittyvää materiaalia pitää kehittää.

10 10 PROJEKTIOPPIMISEN SOVELLUKSEN PIOTOINTI KAJAANIN AMK:SSA Kajaanin ammattikorkeakoulussa toteutettiin Johtaminen 3 op opintojakso projektioppimisen keinoin virtuaaliopintoina syksyllä 2005 WebCt opiskeluympäristössä. Rahoitus kurssin suunnitteluun saatiin epeda hankkeesta. Opintojakson kohderyhmänä olivat toisen vuosikurssin opiskelijat, joille kurssi kuuluu pakollisina opintoina. Ohjaava opettaja laati elokuussa ennen kurssin alkua opintomateriaalin, projektitehtävät ja tentin WebCt:lle. Kurssin kokonaislaajuus oli 3 opintopistettä eli 80 tuntia opiskelijan työtä ja ryhmän koko oli 44 opiskelijaa. Projektin tavoitteen määrittely Opiskelija saa perustiedot hallinnon ja johtamisen tehtävästä organisaatiossa sekä erilaisista johtamiskulttuureista ja ihmisen toiminnasta organisaation voimavarana. Opintojakson tavoitteena on myös harjaannuttaa opiskelija projektiluonteisten ryhmätöiden tekoon etätyönä. Kurssi toteutetaan projektioppimisen keinoin tiimityöskentelynä WebCt opiskeluympäristössä. Arviointi 0 5, mikä koostuu ryhmien palauttamista projektitehtävistä ja henkilökohtaisesta verkkotentistä. Arvosanaan vaikuttaa myös aktiivisuus verkkokeskusteluissa ja palautettavien tehtävien teossa. Projektin toteutus Opiskelijoista muodostetaan 10 projektiryhmää, joissa jokaisessa on 4 jäsentä. Projektiryhmä valitsee keskuudestaan projektipäällikön ja sihteerin. Kukin ryhmä tekee ryhmätyötehtävät ja palauttaa ne opintojakson kalenteriin merkityn aikataulun mukaan. Jokainen ryhmä valmistautuu esittämään tuotoksensa muille ryhmille keskiviikkoisin klo Projektin sisältö ja arviointi

11 11 Opintojakso koostui opiskelijoiden tulostamasta opintomateriaalista, ryhmäprojektitehtävistä, yksilötehtävistä, kommenttipäiväkirjasta ja verkkotentistä. Kurssin kokonaisarvosana opiskelijoille muodostui osioiden yhteispistemäärästä joka oli seuraava: Ryhmäprojektitehtävät 40 pistettä Yksilötehtävät 15 Kommenttipäiväkirja 15 Verkkotentti 38 Yhteensä 108 pistettä Tiimin kaikki jäsenet saivat saman pistemäärän ryhmänsä projektitehtävistä. Opintojakson arvosana muodostui siten, että puolet kokonaispistemäärästä oli hyväksytyn raja ja loput pisteitä jaettiin tasaisesti prosenttijakauman perusteella arvosanoiksi 1 5. Opiskelijat pystyivät seuraamaan arvosanojensa kehittymistä WebCt:n arvosanatyökalusta. Arvosana siis kehittyi pistekertymän perusteella. Projektin prosessi Ensimmäisellä kokoontumiskerralla selostettiin opintojakson toteutustapa ja pääpiirteittäin WebCt:llä tapahtuva opiskelutekniikka. Suurimmalle osalle opiskelijoista WebCt oppimisalusta oli jo tuttu aikaisemmista verkkokursseista. Luokka jaettiin kymmeneen ryhmään (opiskelijat muodostivat ryhmänsä itse). Muutamaan ryhmään tuli viisi jäsentä, koska kokonaismäärä oli 44 opiskelijaa. Palautettavat projektitehtävät aikataulutettiin alustan kalenteritoimintoon. Jokainen ryhmä siis tiesi etukäteen, milloin oli oman ryhmäprojektitehtävän esitysvuoro. Kaikki ryhmät tekivät kuitenkin jokaisen tehtävän. Yksilötehtävät oli myös aikataulutettu, mutta opiskelijat tekivät niitä omaan tahtiinsa. Kommenttipäiväkirjaan oli tarkoitus merkata kommentteja jokaisen kokoontumiskerran jälkeen, mutta käytännössä suurin osa opiskelijoista kirjoitti kommenttinsa vasta aivan kurssin lopussa. Kurssin aikana kokoonnuttiin keskiviikkoaamuisin klo 9.00, jolloin esitysvuorossa olevat ryhmät esittelivät projektitehtävänsä. Tehtäviä esiteltiin kaksi kolme kappaletta, riippuen siitä, keitä oli paikalla. Esittelyn jälkeen tehtävistä keskusteltiin ja voisi sanoa, että kohtalaisen mukavasti syntyi keskustelua. Tehtävien perusmateriaali löytyi opiskelumonisteista,

12 mutta usein ryhmät pohtivat keskenään tiiminä ratkaisuja tehtäviin. Osaan tehtävistä tarvittiin tietoa myös Internetistä. 12 Yksilötehtävät olivat lähinnä testejä, mielipiteitä ja arviointeja johtamiseen liittyvistä asioista. Tulokset piti arvioida, mikä vaikutti opiskelijan saamaan pistemäärään. Kommenttipäiväkirjaan opiskelijoiden piti arvioida kurssin toteutusta ja ensisijaisesti palautettujen projektitehtävien tuloksia. Käytännössä kommentit koskivat yleensä opintojakson toteutusta verkkoympäristössä, mutta myös tiimityöskentelyä sinänsä. Kommenttipäiväkirjat ovat luettavissa verkkoalustalla. Verkkotentti pidettiin viimeisellä kokoontumiskerralla. Tentti toteutettiin WebCt:n testityökalulla. Tentissä oli 19 monivalintakysymystä, joissa kussakin neljä vaihtoehtoa, joista yksi oli oikea. Oikea vastaus antoi kaksi pistettä ja väärä yhden miinuspisteen. Tentissä tarkistettiin opiskelijoiden oppimateriaalin osaaminen ja ryhmätehtäviin osallistuminen. Tentin tulokset olivat selvästi muita osioita huonommat. Selittävinä tekijöinä olivat osittain vaihtoehtojen samankaltaisuus ja miinuspisteet vääristä vastauksista. WebCt palautti opiskelijoille välittömästi vastausten lähettämisen jälkeen oikeat vastaukset ja saadut pisteet tentistä. Opiskelijoiden kommentteja opintojaksosta: o Enemmän yksilötehtäviä o Vähemmän ryhmätehtäviä o Voi lisätä ryhmätehtävien vaikeusastetta o Tehtävät ohjeistettava paremmin o Annettava etukäteen tarkka selvitys tehtävien painoarvosta kokonaisarvosanaan o Ohjaaja voisi määrätä tiimien jäsenet ei itsetiimiytymällä o Tiimit mielellään maksimissaan 2 3 henkilö o Projektien esittely luokan edessä hyödyllistä, tuo tiimiläisille esiintymisvarmuutta ja tehtävät tulee tehtyä paremmin o ryhmäprojektit ohjeistettava tarkemmin, erityisesti esitykset o Hyvä teoria opiskelumateriaalissa o Työskentely tiimeissä hyvä tapa opettaa tällainen kurssi o Antoi joustavuutta ja vastuullisuutta opiskeluun o Mielenkiintoinen verkkotentti

13 o Tenttiin ei miinuspisteitä 13 Ohjaajan arviointi Projektioppimisen teoria toteutui tällä opintojaksolla seuraavissa kohdissa: o Opintojakso oli itseohjautuva, siinä käytettiin projektioppimiseen perustuvaa ohjausta. Oppimisen organisoinnin lähtökohtana oli opiskelijoiden kesken tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus. o Opintojaksolla ratkaistiin todellisia ongelmia keskustelemalla ideoista, keräämällä ja analysoimalla tietoa, tulkitsemalla tuloksia ja tekemällä johtopäätöksiä. o Ryhmätöiden tuloksena syntyi konkreettinen tietotuote, esitys johtamisen osaalueista. Opiskelijat joutuivat etsimään tietoa, jalostamaan sitä ryhmissä ja synnyttämään uutta tietoa ryhmälleen tiedon haun, opiskelun ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta. o Opettaja vastasi ryhmäytymisestä ja hyväksyi projektipäällikön. Opettaja vastasi oppimisprosessin, tiedonkäsittelyn, resurssien hallinnan, sosiaalisen osallistumisen ja toiminnan ohjauksesta. Opettaja määritteli oppimistavoitteet sekä ohjeisti teoriaan tutustumisessa, näkökulman valinnassa ja esitysten ohjeistuksessa ja pyrki edistämään tiimityöskentelyä. o Opettaja antoi palautetta työskentelystä ja projektin etenemisestä, seurasi projektin etenemistä ja osallistui arviointiin. o Opiskelijoilta vaadittiin organisointia ja johtamistehtävien tekemistä. Lisäksi heidän oli oltava yhteistyössä toisten kanssa. o Oppimiseen kuului itsenäisesti suoritettavia tehtäviä, jotka toimitettiin opettajalle. Henkilökohtainen itsearviointi kuului oleellisesti oppimiseen. o Ryhmässä työskennellessään opiskelijat käyttivät aivoriihitekniikkaa ja keskusteluita ideoidessaan tehtävien ratkaisuja. Dokumenttien tuottaminen tapahtui myös ryhmätyöskentelynä. Ryhmän jäsenten oli aikataulutettava omat tehtävänsä ryhmän muiden jäsenten aikataulujen mukaan. Oppimiseen kuului myös muiden ryhmien tulosten arviointia.

14 14 Mielestäni opintojakso onnistui tällä tavalla toteutettuna huomattavasti paremmin kuin olin etukäteen arvellut. Verkon kautta keskustelua ei syntynyt, tosin ei siihen ollut tarvettakaan, koska tiimit kokoontuivat koululla. Tehtävien esitysten jälkeen keskustelu ja kannanotot olivat riittävän vilkkaita ja analysoivia. Negatiivinen arviointi opiskelijoiden puolelta liittyi lähes yksinomaan tekniseen toteutukseen, ohjeistukseen ja yleiseen organisointiin. Vaikka verkko opintojakso suunniteltiin projektioppimisen sovellukselle, se toteutui pikemminkin tiimioppimisen keinoin, sisältäen kuitenkin paljon projektioppimisen välineitä ja menettelytapoja. Projektioppimisen sovelluksen hyödyntäminen epeda hankkeessa esitetyllä tavalla sopii mielestäni paremmin tietyn aineen jatko tai edistyneempään kurssiin. Opiskelijoilla tulisi olla aiheen perussanasto ja teoriapohja jo opiskeltuna ennen kuin tehdään projekti jonkin käytännön ongelman ratkaisemiseksi. Parannusehdotuksia toteutettuun opintojaksoon: o Ryhmätehtävien määrää vähennetään ja niiden vaativuutta lisätään o Tarkka ohjeistus jokaiseen osioon o Erikseen ohjeistus kalenteriin kaikista niistä toiminnosta, joita opintojakson aikana ryhmät tekevät o Tarkka selostus arvosanaan vaikuttavista tekijöistä ja eri osioiden painoarvoista sekä arviointikriteereistä YHTEENVETO Projektin tavoitteena on aina tarkasti määritelty tuotos, jonka muodostumista ohjaa asiakaslähtöisyys, tavoitteellisuus, aikaperspektiivi ja resurssit. Projektioppimisen ideologialle pohjautuvassa opiskelussa perusideana on soveltaa, löytää ja omaksua ne projektinomaiset menetelmät ja toimintatavat, joita tarvitaan todellisissa työelämän prosesseissa asetettujen tavoitteiden ja lopputuotoksen saavuttamiseksi. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ja kehitettiin verkko opetusta projektityön mahdollistamin keinoin. Vaikka kokeiltuun opiskelumenetelmään oltiin tyytyväisiä, niin verkkoopintojakson tuottaminen projektioppimisen sovelluksen mukaiseksi vaatii vielä lisäkehittämistä opintojakson ohjaukseen ja arviointiin liittyvän ohjeistuksen osalta. Ryhmän organisointia halutaan selkeyttää. Opettajan ja oppilaiden välinen yhteistyö halutaan aktiivisem

15 maksi ja monipuolisemmaksi varsinkin yhteisten keskustelujen ja ratkaistavien ongelmien osalta. Lisäksi arvioinnin menetelmät ja käytettävät kriteerit vaativat vielä hiomista. 15 Lähteet Aarnio, H. ja Enqvist, J Dialoginen oppiminen verkossa: Diana malli ammatillisen osaamisen rakentamiseen. Helsinki: Opetushallitus. Batatia, H A model for an innovative project based learning management system for engineering education. [Viitattu ] Toulouse: University Mirail. Katz L.G The Project Approach. ERIC Digest. Koli, H. & Silander, P Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Saarijärvi. Hämeen ammatikorkeakoulu. Nevgi, A,. Kurhila, J. & Lindblom Ylänne, S Yliopisto opetusta verkossa. Teoksessa: Yliopisto ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki. WSOY Tella, S Verkko opetuksen lähtökohtia ja perusteita. Teoksessa: Verkko opetuksen teoriaa ja käytäntöä. Helsinki. Studia Pedagogica 25. Vesterinen, P Projektiopiskelu ja oppiminen ammattikorkeakoulussa. Jyväskylä: University Library of Jyväskylä. Vesterinen, P Projektiopiskelu ja oppiminen ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Kotila, H. (toim.), Ammattikorkeakoulupedagogiikka. Helsinki: Edita Wilkerson, L., & Hundert, E. M Becoming a problem based tutor: Increasing selfawareness through faculty development., New York, NY: St. Martin's Press. Linkkejä: Verkkotutor: (http://www.cs.helsinki.fi/group/vertti/vertti/verope1.shtml)

16 (http://www.cs.helsinki.fi/u/mlhietan/1.raportti.htm) 16

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Joko tiedät, mikä on SeAMK FramiPro Opiskelijainfot syksy 2013

Joko tiedät, mikä on SeAMK FramiPro Opiskelijainfot syksy 2013 Joko tiedät, mikä on SeAMK FramiPro Opiskelijainfot syksy 2013 Mikä on FramiPro? SeAMKin moniammatillinen, työelämälähtöinen, projektioppimiseen perustuva yhteinen oppimisympäristö eri alojen opiskelijoille

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

HOPS välineenä. Strategiset rastit: HOPS Sami Hautakangas & Liisa Ahlava

HOPS välineenä. Strategiset rastit: HOPS Sami Hautakangas & Liisa Ahlava 29.3.2012 HOPS välineenä Strategiset rastit: HOPS 29.3.2012 Sami Hautakangas & Liisa Ahlava Kenen/minkä väline? Opiskelijan Ohjausvastaavan / HOPS-opettajan Tutkinto-ohjelman johtajan / vastuutahon Tieteenalayksikön

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

TieVie koulutuksen mentorointi

TieVie koulutuksen mentorointi TieVie koulutuksen TieVie kouluttajakoulutus Turun seminaari 21.-22.3. Hanke-esittely Minna Vuorela Tutkija Turun yliopisto, Opetusteknologiayksikkö Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu TieVie

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Sulautuva, aktivoiva opetus

Sulautuva, aktivoiva opetus Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

Sisko Mällinen, FT

Sisko Mällinen, FT 20.9.2012 Sisko Mällinen, FT Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

etaitava -ohjauksen uusilla urilla

etaitava -ohjauksen uusilla urilla etaitava -ohjauksen uusilla urilla Sari Riekko, Jyväskylän ammattiopisto Heli Kinnunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, etaitava etaitava on järjestelmä opettajan, opiskelijan

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi eduhakkeri Pekka Peura Martinlaakson lukio pekka.peura@eduvantaa.fi blogi: www.maot.fi www.facebook.com/eduhakkerit 12.4.2014 Aiheet 1) Oppimispotentiaali

Lisätiedot

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kannattaako vaivautua? Lisää Töitä Uusia välineitä opeteltavaksi Aikaa palaa opetuksen suunnitteluun Omien kokemusteni mukaan sosiaalisen median

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

LC Profiler. - Oppimisympäristön keskeisiä piirteitä. Antti Peltonen, LC Prof Oy

LC Profiler. - Oppimisympäristön keskeisiä piirteitä. Antti Peltonen, LC Prof Oy LC Profiler - Oppimisympäristön keskeisiä piirteitä Antti Peltonen, LC Prof Oy Profiler - Sovelluksen kehityskaari... Ensimmäiset versiot oppimisympäristöstä 1995 ProTo -projekti 1997-98, Oulun yliopisto

Lisätiedot

Työnhaun verkkokurssit

Työnhaun verkkokurssit NUOVE / SÄHKÖISET PALVELUT TEEMATYÖRYHMÄ 20.9.2011 Työnhaun verkkokurssit Timo Rautavirta Erikoistyövoimaneuvoja, JobCafé 1 Työnhaun verkkokurssit - taustaa 90-luvun lama: ryhmämuotoisia palveluja otettiin

Lisätiedot

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä)

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Tuutortapaaminen 8.10. Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet. Työpaja. Sulautuvan linjakkaan opetuksen suunnittelu. Taina Joutsenvirta 12.3.

Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet. Työpaja. Sulautuvan linjakkaan opetuksen suunnittelu. Taina Joutsenvirta 12.3. Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet Taina Joutsenvirta 12.3.2010 Työpaja Työpajassa tutustutaan sulautuvan opetuksen suunnittelun avaintekijöihin Käytetään ryhmässä tapahtuvassa

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Massakursseja verkossa mitä tulisi huomioida? Case Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö. Leena Leinonen Mari Suonio UEF

Massakursseja verkossa mitä tulisi huomioida? Case Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö. Leena Leinonen Mari Suonio UEF Massakursseja verkossa mitä tulisi huomioida? Case Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö Leena Leinonen Mari Suonio UEF Kurssin sisältö avaa terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön monimuotoista

Lisätiedot

A4.1 Projektityö, 5 ov.

A4.1 Projektityö, 5 ov. A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira)

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Hyväksytty: 2 Sisällys... 1 JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot