LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 6/ Aika: klo 19:00-21:35 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 62 Kokouksen järjestäytyminen 3 63 Lautakuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 51 ) 64 Lausunnon antaminen luonnoksista laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä luonnoksesta laiksi kasvupalveluiden järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa GrIFK Fotboll rf jalkapallohallihanke 6 66 Asemakaavan muutos, 4. kaupunginosa, kortteli 46, tontti 3 (Asematie 13) 67 Maankäyttösopimus liittyen asemakaavan muutokseen, 4. kaupunginosa, kortteli 46, tontti 3 (Asematie 13) (ASIA POISTETTIIN ESITYSLISTALTA) 68 Akatemiantie 3, asuinrakennuksen kaavalliset suojeluedellytykset ja purkamisluvan jatkokäsittely (Akatemiantie 3-5) 69 HSL kuntayhtymän perussopimuksen muutos alkaen Pyöräilyn edistämisohjelma Kiinteistö Oy Juus-Fastighets Ab:n yhtiökokousasiat Kauniaisten Paikallislehti Oy - Ab Grankulla Lokaltidning nimisen yhtiön yhtiökokousasiat Edustajan nimeäminen Helsinki Business Hub Ltd Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Edustajan nimeäminen Oy Apotti Ab:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Edustajan nimeäminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Vastaus valtuustoaloitteeseen penkkien lisäämisestä välille Kerankuja ja Keran asema Kuntavaalien 2017 tulos Valtuuston päätösten laillisuuden toteaminen 46

2 PÖYTÄKIRJA 6/ Läsnä: Berg Finn puh.joht. Rintamäki-Ovaska Tiina varapuh.joht. Stenberg Stefan j Ant-Wuorinen Lauri j Hammarberg Johanna j Sederholm Camilla j Rehn-Kivi Veronica KV:n pj Ala-Reinikka Tapani KV:n I vpj Pesonen Juha KV:n II vpj Masar Christoffer kj Söderlund Gun kaup.siht. Jahnsson Markus tied.siht. Poissa: Artjoki Risto j Alapappila Annukka vj Allekirjoitukset Finn Berg Gun Söderlund puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kauniaisissa Todistaa Karola Nyman ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 6/ Kokouksen järjestäytyminen KH KH - toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: KH - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 PÖYTÄKIRJA 6/ Lautakuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 51 ) KH KJ: Päätös: Kaupunginhallitukselle on lähetetty edellisen kokouksen jäl keen lautakuntien ja yleishallinnon viran haltijoiden päätöspöytäkirjoja pää töksistä, jotka voi daan kuntalain 51 :n mukaan ottaa kaupunginhallituk sen käsiteltävik si. Ot sik ko luet te lo on esi tyslistan oheismateriaalina. KH merkitsee tiedokseen lautakuntien ja yleishallinnon viran haltijoiden pää tök set ja päättää olla käyt tämättä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 6/ Lausunnon antaminen luonnoksista laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä luonnoksesta laiksi kasvupalveluiden järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa 146/ /2016 KH Lisätiedot: kaupunginjohtaja Christoffer Masar, puh hallintopäällikkö Camilla Söderström, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää Kauniaisten kaupungin lausuntoa luonnok ses ta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kas vu palve luis ta. Aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelujen uudistus koskee työ- ja elinkei no mi nis te riön hallinnonalaa laajasti ja kaikilla hallinnon tasoilla. Ko konai suus liittyy Sipilän hallituksen ohjelmaan kahdella tavalla: 1) Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen kytkeytyy kiinteästi maa kunta uu dis tuk seen, jonka myötä muuttuu koko aluekehittämisjärjestelmä. Esi tyk sen tavoitteena on kestävän talouskasvun, alueiden kehittämisen se kä työllisyyden, työllistämisen, ja yritysten toimintaedellytysten edistä mi nen valtion ja maakuntien toimenpiteiden ja niiden järjestämien pal ve lu jen avulla. TEM:n vastuulla olevasta alue ke hit tä mis jär jes tel mästä kehitetään valtion ja maakuntien kumppanuuteen ja sopimuksiin poh jau tu va järjestelmä. 2) Kasvupalveluiden uudistaminen puolestaan kytkeytyy hallitusohjelman Työl li syys- ja kilpailukyky -painopistealueen kärkihankkeeseen Kil pai luky vyn vahvistaminen, jossa on linjattu yrittäjyyden edistämistä koskevia toi men pi tei tä. ELY-keskusten ja TE-toimistojen työvoima- ja yri tys palve lut kootaan kasvupalveluksi. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään eriyt tä mäl lä kasvupalveluiden järjestäminen ja tuottaminen sekä viemäl lä tuottamistehtävät markkinoille. Kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa on valmisteltu eril li nen hallituksen esitysluonnos. Kaupungin lausunto lakiesityksistä pyyde tään antamaan täyttämällä sähköinen lausuntokysely. Määräaika lausun non antamiselle on Esityslistan liitteenä on ehdotus Kauniais ten kaupungin lausunnoksi. KJ: Päätös: KH esittää, että KV hyväksyy liitteenä olevan lau sun non vastauksena lausun to pyyn töön hallituksen esitysluonnoksista laeiksi aluei den ke hit tä mises tä ja kasvupalveluista sekä kasvupalvelujen jär jes tä mi ses tä Uu denmaan maakunnassa. Päätösehdotus hyväksyttiin.

6 PÖYTÄKIRJA 6/ Liikuntalautakunta GrIFK Fotboll rf jalkapallohallihanke 217/ /2016 LIIKL Lisätiedot: kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Anders Lindholm-Ahlefelt, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi LIIKL Hanke lyhyesti GrIFK fotboll rf (myöhemmin Seura) on pyytänyt Kauniaisten kaupunkia takaa maan 80 prosenttisesti enintään 1.1M suuruisen lainan, jonka Seuran omistukseen tuleva perustettava kiinteistöosakeyhtiö ottaa ra hoit taakseen lämmitettävän tekonurmikentän tekonurmen vaihtamisen (pienine laa jen nuk si neen) vuoden 2017 aikana ja tämän jälkeen rakentaakseen sen päälle ympärivuotisen, lämmitetyn, sisältä valaistun ns. ylipainehallin. Li säk si Kauniaisten kaupungin tulisi investoida kenttää ja hallia var ten perustettavan kiinteistöyhtiön äänettömiin osakkeisiin. Lämmitettävä te ko nur mi kent tä sijaitsee kaupungin omistamalla urheilu- ja vir kis tys pal velu alu eel la osoitteessa Vanha Turuntie 42 kaupungin jäähallin vieressä. Ano mus ja siihen liittyvät liitteet jaetaan kokouksen oheismateriaalina. Aikaisemmin vuonna 2016 laadittu yleisellä tasolla oleva han ke suun ni telma on käsitelty kaupungin liikuntalautakunnassa ( 23). Alus tavan hankesuunnitelman mukaan hanke oli ajateltu sijoitettavan Saharan ken täl le. Liikuntalautakunta toteaa päätöksessään, että pallohallihanke paran tai si merkittävästi jalkapalloilijoiden talviolosuhteita, mutta hanke tulisi si joit taa jäähallin viereiselle lämmitettävälle tekonurmikentälle. Taustatietoa Kyseessä oleva kenttä on rakennettu lämmitettäväksi hiekkakentäksi on ( 200) hyväksynyt solmittavaksi sopi muk sen lämmitettävän monitoimikentän päällysteen rakentamiseksi teko nur mek si ja Seura on tämän seurauksena päällystänyt kentän oma rahoit tei ses ti. Kaupunki on sittemmin lunastanut kentän Seuralta so pi mukses sa määritellyn menettelyn mukaisesti. Liikuntalautakunta on kokouksessaan ( 19) päättänyt, että läm mi tet tä vää kenttää lämmitetään kustannussyistä vain jäähallin lauh deläm möl lä. Muu ylläpito tehdään uudella työkoneella ja mahdollisesti ke mikaa leil la. Toimenpiteestä johtuva vuosittainen säästö kaupungille on merkit tä vä, n euroa. Seura irtisanoi tämän päätöksen seurauk se na vuosisopimuksen päättymään Tämän jälkeen nouda tet tiin normaalia käyttövuorokäytäntöä. Seura varasi käyttövuorot tal vikau del le ja vuorot laskutetaan kerran kuukaudessa liikuntalautakunnan vah vis ta man hinnaston mukaisesti.

7 PÖYTÄKIRJA 6/ Liikuntalautakunta Kentän olosuhteet ovat sittemmin huonontuneet odotusten mukaisesti. Seu ra on ilmaissut tyytymättömyytensä kentän nykyisestä kunnosta useas ti (pohjan kovuus ja pinnan liukkaus) ja vaatinut kaukolämmön käyttöön ot toa. Liikuntapalvelut ei voi päättää kaukolämmön käyttöönotosta lauta kun nan päätöksen vastaisesti eikä kaukolämmön kustannuksiin ole varau dut tu kaupunginvaltuuston päättämässä talousarviossa Näin ollen Seura on tehnyt ehdotuksen kaukolämmön käyttöönotosta tam mi-maalis kuun ajalle siten, että Seura vastaa kentän kaukolämpökustannuksista ko ko nai suu des saan. Liikuntalautakunta on ( 3) hyväksynyt uuden käyttösopimuksen solmimisen. Mainittakoon, että lämmitettävän kentän arvioidut menot ilman lämmityskustannuksia ovat /kk, arvioi dut tulot samaa luokkaa. Siten lämmitettävän kentän net to kus tan nus arvio on lähellä +/- 0 /kk. Liikuntapalveluiden saamien asiantuntijalausuntojen mukaan läm mi tet tävän tekonurmen pinta on tiensä päässä ja tulisi näin ollen uusia lä hi tu le vaisuu des sa. Todettakoon, että kentän alla kulkeva lämmitysjärjestelmä myös tulisi uusia, koska se ei enää toimi kuten pitäisi. Yhdyskuntatoimen te ke mien alustavien hintatiedustelujen mukaan kentän uusiminen sisältäen läm mi tys jär jes tel män on noin Tekonurmen pinta on joka tapauk ses sa syytä uusia. Kaupungin näkökulma Vuonna 2016 voimaan tulleen kuntalain 129 :n 1 momentin mukaan kunta ei saa myöntää takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy mer kit tävä taloudellinen riski, ja kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vas tava kuuk sil la. Koska rakennus on tarkoitus rakentaa kaupungin omistamalle alu eel le, on syytä muutoinkin selvittää ne yksityiskohdat, jotka vaikuttavat ta val la tai toisella hallin omistaman kiinteistöyhtiön ja kaupungin väliseen suh tee seen. Kaupungin osalta on myös ollut syytä selvittää tukeeko hanke kau niais lais ten liikuntatarpeita ja onko takeita siitä, ettei hanke lisää kaupun gil le kustannuksia. Kun asia on käsitelty liikuntalautakunnassa, se etenee hallintomenettelyn mukaan kaupunginhallitukselle ja kau pun gin valtuus tol le. Todettakoon, että pallohallihanke parantaisi merkittävästi jalkapalloilijoiden tal vi olo suh tei ta. Lämmitettävä kenttä on käyttöikänsä ja kuntonsa päässä ja kentän pinta tulisi uusia. Lämmityskustannukset ovat kentällä mer kit täviä, eikä vähiten siksi, että kentän pohja on päässyt osittain painumaan ja läm mi täm me ns. välitilaa. Seuran mukaan hanke tuo Kauniaisten ja ym päröi vien Espoon kaupunginosien muodostamaan tiiviiseen kokonaisuuteen uu den kustannustehokkaan liikuntapaikan ja parantaa osaltaan lap si perhei den asumisviihtyvyyttä alueella. Hanke kasvattaisi alueen elinvoimaa, pa ran taa sen turvallisuutta ja ominaislaatua. Voimassa oleva asemakaava ei mahdollista jalkapallohallin toteuttamista. Alu eel la on vireillä asemakaavan muutos toisen jäähallin mah dol lis ta misek si alueelle. Jalkapallohalli on esitetty sijoitettavaksi ko. kaava-alueelle, jol loin sen maankäytölliset toteuttamisedellytykset on mahdollista tutkia kaa va muu tok sen yhteydessä. Todettakoon, että kaupunki vastaa kaa voitus kus tan nuk sis ta (noin ). Mikäli hanke halutaan toteuttaa ennen ase ma kaa va muu tos ta, sille tarvitaan poikkeamislupa.

8 PÖYTÄKIRJA 6/ Liikuntalautakunta Kauniaisissa on tällä hetkellä meneillään useampi hallihanke tai hallin laajen nus han ke ja näitä tulisi kohdella tasapuolisesti. Lisäksi tulisi ottaa huomi oon kaupungin tämänhetkinen sekä tulevaisuuden taloudellinen tilanne. Val mis te lun lähtökohta on ollut, että hanke ei saa tuottaa lisäkustannuksia kau pun gil le. Kaupunki on 7.3, 21.3 sekä pyytänyt Seuralta li säsel vi tyk siä hankkeeseen liittyen. Seura on vastannut näihin (oheis ma te riaa li na). Aikaisemmassa vastaavassa tilanteessa on menetelty seuraavalla tavalla, esi merk ki nä Grani Tennis ry:n anomus koskien monitoimihallia Ym merstas sa. Grani Tennis ry:n anomus on koskenut euron tukea ju nio ripe laa jil le tarvittavien halliosakkeiden hankkimista varten ja lisäksi on esitet ty halliyhtiölle kaupungin takausta euron lainalle. Kau pun gin valtuus to on kokouksessaan ( ) päättänyt, että kaupunki merkit see Kauniaisten Urheilupuisto Oy:n osakkeita eurolla, myöntää euron lisämäärärahan osakkeiden merkitsemiseksi sekä myöntää kau pun gin takauksen Kauniaisten Urheilupuisto Oy:n enintään eu ron lainalle, jonka laina-aika on enintään 20 vuotta ja korko enintään 1,25 % yli lainan myöntämisajankohdan euriborkoron. Tällöin on myös vaa dit tu takaukselle vastatakaus yhtiön rakennuksiin tai vuokraoikeuteen liit tyen. Luonnossuunnitelmiin perustuen Seuran hankkeen kustannusarvio on euroa. Rahoitukseen käytetään omia varoja euroa ja lai nan osuus on näin arvioitu olevan euroa. Takaus haetaan eurolle. Alustavan lainatarjouksen mukaan laina-aika on 15 vuotta, ensimmäinen vuosi on lyhennysvapaa, korkoperuste on 12 kk:n euribor (mar gi naa li 0,97 %/a) tai kiinteä 5 tai 10 vuoden viitekorko. Seura on esittänyt vastavakuudeksi itse ylipainehallia jonka arvo todetaan ole van ostohetkellä noin Seura on suorittanut alueella maaperätutkimuksia. Sivistystoimenjohtaja: Liikuntalautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, mikäli hankkeelle myön ne tään asemakaavaan ja rakentamiseen liittyvä poikkeamislupa, että KH 1. ehdottaa kaupunginvaltuuston myöntävän kaupungin oma vel kai sen takauksen seuraavasti: Lainan saaja Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset GrIFK fotboll rf enintään euroa, yhtenä tai useampana lai na na enintään 15 vuotta takaussitoumuksen al le kir joitta mi ses ta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 1 vuosi lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 12 kk:n euribor korkosuojauksella tai kiinteällä ko rol la tai yhdistelmä näistä.

9 PÖYTÄKIRJA 6/ Liikuntalautakunta päättää, että Kauniaisten kaupunki investoi kenttää ja hallia varten perustettavan kiinteistöyhtiön äänettömiin osakkeisiin. 3. valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä pää velan eh don muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vä häi siä muutoksia voivat olla esim: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen 4. päättää, että GrIFK fotboll rf tulee pitää rakennettava kohde va kuu tettu na täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan, 5. päättää, että takauksen vastavakuudeksi kaupungille toimivat halli sekä kiinteistöosakeyhtiön osakepääoma, eikä näitä edellä mainittuja siten voi käyttää seuran lainaosuuden vakuutena, 6. päättää, että takauksesta kaupunki perii takausprovisiota n. 0,2 % p.a. las ket tu na lainan keskisaldolle, 7. päättää, että vuokra-alueen vuosivuokran tulisi olla markkina-arvoinen (kir joi tus het kel lä n ), 8. päättää, että Seuran sekä perustettavan halliyhtiön tulee vastata ko konai suu des saan vuokratusta alueesta, siihen pystytettävästä yli pai nehal lis ta, sen suunnittelusta, rakentamisesta ja kaikista siihen liittyvistä muu tos töis tä sekä luvista. Kaupunki ei osallistu alueen, rakennettavan yli pai ne hal lin tai uuden tekonurmen huoltotoimenpiteisiin, 9. päättää, että takaussitoumus voidaan allekirjoittaa vasta kun vuok ra sopi mus on allekirjoitettu. Päätös: Lautakunta päätti asiasta päätösehdotuksen mukaisesti. Tämä pykälä tarkastettiin välittömästi. KH Alueen vuokraaminen Mikäli kaupunki suhtautuu hankkeeseen myötämielisesti, tulee kaupungin vuok ra ta hankkeen edellyttämä alue sille. Seura on ilmoittanut ha luk kuuten sa alueen vuokraukseen. Alueella on vireillä asemakaavan muutos, jolla toiminnalle voidaan erottaa oma tontti ja mahdollistaa jalkapallohallin rakentaminen. Ennen ase makaa van muutoksen lainvoimaa, on hankkeen toteuttamisedellytyksenä eril-

10 PÖYTÄKIRJA 6/ Liikuntalautakunta li seen valmisteluun perustuva KHn myöntämä poikkeamispäätös vuokra-alu eek si määriteltävälle alueen osalle. Mikäli KH suhtautuu hank keeseen myönteisesti, on tarkoituksenmukaista päättää jo tässä yhteydessä alu een vuokraamisesta hallihankkeelle sekä vuokrausperiaatteista. Lo pul lisen vuokrauksen ehtona on kuitenkin em. myönteinen poikkeamispäätös. Vuokran määrä tulee perustua käypään arvoon sekä yhdenmukaiseen käy tän töön muiden Kauniaisten alueille sijaitsevien vastaavien hankkeiden kans sa. Hanke on verrattavissa mm. Freedom Fund Arenaan, jonka vuokra perustuu tontin rakennusoikeuteen. Myös keskusteluissa mahdollisesta toi ses ta jäähallista Kauniaisiin, on puhuttu vastaavanlaisesta vuokran mää räy ty mi ses tä. Tällä perusteella jalkapallohallihankkeen tiedossa olevaan laajuuteen (7354 k-m 2 ) perustuen vuosivuokra vuonna 2017 olisi euroa. Muilta osin vuokrasopimus laaditaan kaupungin muiden maan vuok ra so pi mus ten mukaisin tavanomaisin ehdoin. KJ: KH päättää esittää valtuustolle edellyttäen, että hankkeen vuokra-alueeksi mää ri tel tä väl le alueen osalle myönnetään poikkeamislupa jalkapallohallin ra ken ta mi seen, että KV 1. myöntää GrIFK fotboll rf :lle kaupungin omavelkaisen takauksen seuraa vas ti: Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste enintään euroa, yhtenä tai useampana lai na na enintään 15 vuotta takaussitoumuksen al le kirjoit ta mi ses ta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 1 vuosi lainan ensimmäisestä nostosta 12 kk:n euribor korkosuojauksella tai kiinteällä ko rol la tai yhdistelmä näistä, 2. hyväksyy takauksen vastavakuudeksi hallin sekä kiinteistöosakeyhtiön osa ke pää oman, jolloin edellä mainittuja ei voi käyttää seuran lai naosuu den vakuutena, 3. päättää, että kaupunki perii takauksesta takausprovisiota n. 0,2 % p.a. las ket tu na lainan keskisaldolle, 4. edellyttää, että GrIFK fotboll rf tai perustettava halliyhtiö pitää ra ken netta van kohteen vakuutettuna täydestä arvostaan koko takauksen voimas sa olo ajan, 5. päättää, että kaupunki merkitsee kenttää ja hallia varten perustettavan kiin teis tö yh tiön äänettömiä osakkeita eurolla, 6. myöntää osakkeiden merkitsemiseksi euron lisämäärärahan vuo den 2017 talousarvion investointiosaan,

11 PÖYTÄKIRJA 6/ Liikuntalautakunta päättää, että GrIFK fotboll rf sekä perustettava halliyhtiö vastaavat koko nai suu des saan vuokratusta alueesta, siihen pystytettävästä yli pai nehal lis ta, sen suunnittelusta, rakentamisesta ja kaikista siihen liittyvistä muu tos töis tä sekä luvista. Kaupunki ei osallistu alueen, rakennettavan yli pai ne hal lin tai uuden tekonurmen huoltotoimenpiteisiin, 8. valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan eh don muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäi siä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen. Edelleen KH päättää ehdolla, että KV hyväksyy edellä esitetyn - vuokrata hankkeelle alueen siten, että vuokran määrä perustuu käypään arvoon ja, että se määräytyy hankkeen laajuuden (ra ken nus oikeus) mukaisesti (tiedossa olevilla laajuustiedoilla ), - oikeuttaa kaupunginjohtajan laatimaan ja allekirjoittamaan vuok ra so pimuk sen ja - päättää, että takaussitoumus voidaan allekirjoittaa vasta kun vuok ra sopi mus on allekirjoitettu.... Esittelijän päätökseksi tullut lisäys, että kaupunki edellyttää, että jal ka pal lohal li on kaupungin koulujen, päiväkotien ja nuorisotoimen käytössä ve loituk set ta arkisin klo , hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: KH päätti esittää valtuustolle edellyttäen, että hankkeen vuokra-alueeksi mää ri tel tä väl le alueen osalle myönnetään poikkeamislupa jalkapallohallin ra ken ta mi seen, että KV 1. myöntää GrIFK fotboll rf :lle kaupungin omavelkaisen takauksen seuraa vas ti: Lainan määrä Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste enintään euroa, yhtenä tai useampana lai na na enintään 15 vuotta takaussitoumuksen al le kirjoit ta mi ses ta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 1 vuosi lainan ensimmäisestä nostosta 12 kk:n euribor korkosuojauksella tai kiinteällä ko rol la tai yhdistelmä näistä, 2. hyväksyy takauksen vastavakuudeksi hallin sekä kiinteistöosakeyhtiön osa ke pää oman, jolloin edellä mainittuja ei voi käyttää seuran lai naosuu den vakuutena,

12 PÖYTÄKIRJA 6/ Liikuntalautakunta päättää, että kaupunki perii takauksesta takausprovisiota n. 0,2 % p.a. las ket tu na lainan keskisaldolle, 4. edellyttää, että GrIFK fotboll rf tai perustettava halliyhtiö pitää ra ken netta van kohteen vakuutettuna täydestä arvostaan koko takauksen voimas sa olo ajan, 5. päättää, että kaupunki merkitsee kenttää ja hallia varten perustettavan kiin teis tö yh tiön äänettömiä osakkeita eurolla, 6. myöntää osakkeiden merkitsemiseksi euron lisämäärärahan vuo den 2017 talousarvion investointiosaan, 7. päättää, että GrIFK fotboll rf sekä perustettava halliyhtiö vastaavat koko nai suu des saan vuokratusta alueesta, siihen pystytettävästä yli pai nehal lis ta, sen suunnittelusta, rakentamisesta ja kaikista siihen liittyvistä muu tos töis tä sekä luvista. Kaupunki ei osallistu alueen, rakennettavan yli pai ne hal lin tai uuden tekonurmen huoltotoimenpiteisiin, 8. valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan eh don muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäi siä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen. Edelleen KH päätti ehdolla, että KV hyväksyy edellä esitetyn - vuokrata hankkeelle alueen siten, että vuokran määrä perustuu käypään arvoon ja, että se määräytyy hankkeen laajuuden (rakennusoikeus) mukaisesti (tiedossa olevilla laajuustiedoilla ), - oikeuttaa kaupunginjohtajan laatimaan ja allekirjoittamaan maanvuokrasopimuksen, - edellyttää, että jalkapallohalli on kaupungin koulujen, päiväkotien ja nuorisotoimen käytössä veloituksetta arkisin klo , ja - päättää, että takaussitoumus voidaan allekirjoittaa vasta kun maanvuokrasopimus on allekirjoitettu.

13 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntalautakunta Asemakaavan muutos, 4. kaupunginosa, kortteli 46, tontti 3 (Asematie 13) 1042/ /2014 YLK Lisätiedot: maankäyttöinsinööri Matti Salminen, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Lähtökohdat ja tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa tarpeettomaksi käynyt lii ke- ja toimistorakennusten tontti asuinkäyttöön. Tontti soveltuu hyvin kerros ta lo asu mi seen: Se sijaitsee keskeisesti pääkadun varrella rau ta tie aseman vaikutuspiirissä ja hyvien bussiyhteyksien varrella. Valtuuston hyväksymässä Kauniaisten maankäytön ja asumisen ke hi tys kuva 2015:ssa on linjattu, että kaupunkimainen tiiviimpi ja tehokkaampi täyden nys ra ken ta mi nen sijoitetaan juuri asemien läheisyyteen ja pääkatujen var sil le. Pysäköinti toteutetaan Kauniaisten tavoitteiden mukaisesti ra kenteel li se na, jonka taloudellisesti kannattava toteutus edellyttää riittävää raken ta mi sen tehokkuutta. Esitetty rakentamisen määrä on paikalle sopivaa ja ottaa huomioon sekä ympäröivän että Kauniaisten muun kau pun ki raken teen. Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan ha kemuk ses ta. Asemakaavaa on esitetty muutettavaksi siten, että tontin käyt tötar koi tus muutetaan kerrostaloasumiseen. päätti :ssä asemakaavan muutoksen laatimisesta hakemuksen mu kai ses ti. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota suunnitelman ym pä ris töön sovittamiseen, ja muun muassa rakennusten korkeuteen. Asemakaavoituksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja ar vioin ti suun ni telman nähtävilläolosta on ilmoitettu kaupungin ilmoitustaululla ja In ter net-si vuil la sekä Kaunis Grani -lehdessä. Naapurikiinteistöjen omis tajil le ja haltijoille on lähetetty kuulutuskirje Suunnittelualueen kuvaus ja nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee osoitteessa Asematie 13 ja käsittää 4. kau pun ginosan korttelin 46 tontin 3. Alueen pinta-ala on 4637 m 2. Alue on yksityisen maan omis ta jan omistuksessa. Tontti sijoittuu Asematien, Läntisen Kou lupo lun ja Oppilaskodintien kulmaukseen. Ajoneuvoliittymät tontilta ovat vain kah del le viimeksi mainitulle, vaikka kaava ei sitä rajoitakaan. Tontin pohjois osaan on valmistunut vuonna 1972 toimisto-/laboratoriorakennus, joka on käyttänyt kaavan koko rakennusoikeuden. Autopaikoitus on maan tasos sa tontin eteläosassa. Tontilla toimiva yritys on siirtänyt toimintansa muualle syksyllä Raken nus on laajarunkoinen ja toteutettu aikanaan kyseiselle toimijalle, jolloin se on muuntokelpoisuudeltaan huono. Tontti soveltuu keskeisen si jain-

14 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntalautakunta tin sa vuoksi hyvin asumiseen ja sen maastonmuodot mahdollistavat ra kenteel li sen pysäköinnin toteuttamisen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa tontin käyttötarkoitus ker ros ta lo asu mi seen. Kaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa ( ) suunnittelualue on osoitettu taa ja ma toi min to jen alueeksi. Ympäristöministeriön vah vis tamas sa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu taa jama-toi min to jen alueeksi, jolla on tiivistettävän alueen ke hit tä mis pe ri aa temer kin tä. Kauniaisten kaupunginvaltuuston hyväksymässä maankäytön yleis suun ni tel mas sa 2004 (Masu 2) alue on varattu palvelujen ja hallinnon alu eek si (P). Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vah vis tama asemakaava (Ak 125), jossa tontti on osoitettu liike- ja toi mis to ra kennus ten korttelialueeksi (K-1). Kaavan mukaan alueelle voidaan rakentaa toi mis to-, laboratorio- tai tutkimustiloja. Tontin pinta-ala on 4637 m 2 ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 2600 k-m 2 kolmeen (III) kerrokseen. Lisäksi ra ken nuk siin saa toteuttaa maanpäällisen kellarikerroksen. Asematien puo lei nen osa tontista on osoitettu maanpäälliseen pysäköintiin (p). Ote voi mas sa olevasta asemakaavasta on oheismateriaalina. Asemakaavan muutosluonnos Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä , jolloin sii tä jätettiin neljä lausuntoa ja kaksi kirjallista mielipidettä. Annetuissa lausunnoissa on esitetty tarkennuksia kaavan me lu mää räyksiin, todettu kaavamuutoksen aiheuttavan sähköntehon tarpeen kasvua ja pi det ty rakentamisen korkeutta sekä tehokkuutta suurena suhteessa olemas sa olevaan kaupunkirakenteeseen. Mielipiteissä on toivottu au to paikka nor min muuttamista asuntokohtaisen sijaan kerrosalaperusteiseksi sekä pi det ty esitettyä rakentamista liian korkeana ja liian erilaisena alueen muihin rakennuksiin verrattuna. Mielipiteen mukaan kolme kerrosta olisi riit tävä korkeus uusille rakennuksille. Saadun palautteen perusteella asemakaavan muutosehdotusta on ar kistet tu siten, että parveke tai terassi tulee suojata meluntorjunnan kannalta tar koi tuk sen mu kai sin lasiseinin. Piha- ja oleskelualueiden öiseksi me lu tasok si on muutettu 50 db. Autopaikkanormi on muutettu muotoon 1 ap/85 k-m2, jolla ei ole vaikutusta hankkeessa esitettyihin autopaikkojen määrään. Kaavamääräyksiä on tarkennettu rakennustavan, pihojen käsittelyn ja hule ve sien hallinnan osalta. Kaavassa on annettu määräyksiä jul ki si vu ma te riaa leis ta ja -väreistä sekä julkisivujen toteutuksesta. Määräyksillä var mis tetaan arkkitehtonisesti korkeatasoinen rakentaminen ja kaupunkikuvallinen

15 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntalautakunta so pi vuus ympäristöön. Kansirakenteista annetuilla määräyksillä var mis tetaan rakenteiden sulautuminen ympäristöön ja kaupunkikuvaan sekä tek ninen toimivuus. Piha-alueiden määräyksillä turvataan Kauniaisille omi naisen vehreyden säilyminen tonteilla. Lisäksi hulevesien käsittelyltä edel ly tetään kaupunkikuvallisesti korkeatasoista ja puistomaista ratkaisua. Ra kenta mi sen tehokkuuteen tai korkeuteen ei ole tehty muutoksia. Kaa va se lostus ta on täydennetty. Asemakaavan muutosehdotus Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan esittää kaupun gin hal li tuk sel le, että se asettaa asemakaavan muutosehdotuksen nähtä vil le seuraavilla yleisten määräysten tarkennuksilla: - autopaikkojen mitoitukseen ei lasketa 250 mm ylittävää sei nä ra ken netta, - vähintään 80 % autopaikoista tulee sijoittaa pysäköintilaitokseen, - porrashuoneen tilat, jotka ylittävät 15 k-m 2, saa kaikissa kerroksissa raken taa asemakaavassa merkityn kerrosalan lisäksi, mikäli se lisää viihtyi syyt tä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riit tä väs ti luonnonvaloa. Kerrosalan ylittävälle osalle ei tarvitse varata au to paik ko ja. päätti asettaa asemakaavan muu toseh do tuk sen nähtäville esityksen mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä , jolloin siitä jätettiin yksi lausunto. Kirjallisia muistutuksia ei jätetty. Annetussa lau sun nos sa rakennusmassoja pidettiin korkeina ja tehokkuutta suurena suh tees sa olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Lausunto vas ti neineen on asian oheismateriaalina. Asemakaavan muutosehdotuksen nähtävillä olon jälkeen muu tos eh do tukseen ei ole tehty muutoksia. Kaavaselostusta on täydennetty. Asemakaavan muutos Maankäyttöyksikössä on valmisteltu asemakaavan muutos, jonka kartta mää räyk si neen on liitteenä 1 ja selostus liitteineen liitteenä 2. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Asemakaavan muutoksella liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1) muu te taan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja tontin ra ken nus oikeut ta korotetaan nykyisestä 2600 k-m 2 :stä 4100 k-m 2 :iin. Ra ken nus oikeus kasvaa 1500 k-m 2 :ä. Tontille osoitetaan rakennusala enintään vii siker rok si sil le (V (3/4)) asuinrakennuksille. Ylin kerros on ns. sisäänvedetty, mi kä keventää rakennusten hahmoja Asematien suuntaan. Tontin pohjoisosaan osoitetaan maanalainen tila (ma/p) pysäköintiä varten. Ajo maanalaiseen pysäköintitilaan osoitetaan Oppilaskodintieltä. Tontil le sallitaan ajoneuvoliittymä Oppilaskodintien lisäksi Läntiseltä kou lu polul ta.

16 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntalautakunta Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/85 k-m 2. Autopaikkojen mitoi tuk seen ei lasketa 250 mm ylittävää seinärakennetta. Vähintään 80 % au to pai kois ta tulee sijoittaa pysäköintilaitokseen. Porrashuoneen tilat, jotka ylittävät 15 k-m 2, saa kaikissa kerroksissa raken taa asemakaavassa merkityn kerrosalan lisäksi, mikäli se lisää viih tyisyyt tä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riit täväs ti luonnonvaloa. Kerrosalan ylittävälle osalle ei tarvitse varata au to paikko ja. Rakennuslupavaiheessa on esitettävä selvitys siitä, että leikki- ja oles kelu-alu eet on suojattu liikennemelulta rakennusten ja rakennelmien si joit telul la. Melutaso piha- ja oleskelualueilla ei saa ylittää päivisin (klo 7 22) 55 db(a) ja öisin (klo 22 7) 50 db(a). Julkisivut Kaavassa on annettu määräyksiä julkisivumateriaaleista ja -väreistä sekä jul ki si vu jen toteutuksesta arkkitehtonisesti korkeatasoisen rakentamisen var mis ta mi sek si. Yleismääräyksen mukaan rakennusten julkisivut on toteu tet ta va pääosin paikalla muurattuina, rapattuina tai slammattuina sekä il man näkyviä elementtisaumoja. Rakennusten julkisivujen päävärisävyn on oltava yhtenäinen ja vaalea. Rakennusten julkisivuissa tulee käyttää laa duk kai ta materiaaleja. Myös rakennusten katot teknisine tiloineen on raken net ta va kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti. Mikäli Asematien puo leisel le julkisivulle sijoitetaan parveke tai terassi, se tulee suojata me lun torjun nan kannalta tarkoituksenmukaisin lasiseinin. Pihat Kansirakenteen korkeatasoisen toteutuksen ja piha-alueiden vehreyden tur vaa mi sek si pihoista on annettu seuraavia määräyksiä: Kansirakenteiden mi toi tuk ses sa tulee ottaa huomioon istutuksiin tarvittavan kasvualustan pak suus ja paino, hulevesirakenteet sekä pelastustoiminnan vaatimukset. Kan si pi han tulee olla yleisilmeeltään vehreä. Pysäköintilaitoksen il manvaih to lait teet tulee integroida toteutettaviin rakenteisiin. Kansirakenteiden reu nat on maisemoitava ympäristöön viherrakentamisen keinoin. Mah dollis ten tukimuurien ja pysäköintilaitoksen julkisivun muurimaisuutta tulee vähen tää istutuksin, aukotuksin, materiaalivalinnoin sekä muilla ark ki teh tuurin keinoin. Rakentamattomat korttelialueen osat, joita ei käytetä kul ku teinä, leikki- tai oleskelualueina tai pysäköintiin, on istutettava. Hulevedet Hulevesien käsittelystä on annettu seuraavia määräyksiä: Hulevesien käsit te ly tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena, puistomaisena rat kai su na. Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee vii vyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mi toitus ti la vuu den tulee olla yksi kuutiometri jokaista 100 vettäläpäisemätöntä pin ta ne liö met riä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunni tel tu ylivuoto. Velvoite koskee myös rakentamisaikaisia vesiä. Ennen kaavamuutoksen hyväksymistä tullaan tekemään maan käyt tö so pimus tontinomistajan kanssa.

17 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntalautakunta YTJ: Päätös: Lautakunta ehdottaa, että KH esittää KV:lle liitteen mukaisen 4. kau pungin osan korttelin 46 tonttia 3 (Asematie 13) koskevan asemakaavan muutos eh do tuk sen hyväksymistä. Päätösehdotus hyväksyttiin. KH KJ: KH päättää esittää KV:lle liitteen mukaisen 4. kaupunginosan korttelin 46 tont tia 3 (Asematie 13) koskevan asemakaavan muutosehdotuksen hy väksy mis tä.... Pj Bergin kannatettu (Stenberg) palautusehdotus maanpäällisen py sä köinti alu een ja puilla istutettavan tontinosan merkitsemisestä kaavakarttaan se kä sen selvittämiseksi onko tontin kakkoiskulmassa (Asematien ja Län tisen Koulupolun kulmauksessa) sijaitsevan talon siirtäminen sisemmälle ton tin reunasta mahdollista, hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: KH päätti palauttaa 4. kaupunginosan korttelin 46 tonttia 3 (Asematie 13) kos ke van asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi edel lä mainittujen asioiden huomioimiseksi ja selvittämiseksi.

18 PÖYTÄKIRJA 6/ Maankäyttösopimus liittyen asemakaavan muutokseen, 4. kaupunginosa, kortteli 46, tontti 3 (Asematie 13) (ASIA POISTETTIIN ESITYSLISTALTA) KH Esittelijä poisti tämän asian (asia 6) esityslistalta.

19 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntalautakunta Akatemiantie 3, asuinrakennuksen kaavalliset suojeluedellytykset ja purkamisluvan jatkokäsittely (Akatemiantie 3-5) 377/ /2016 YLK Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Marko Lassila, puh Rakennuslautakunta on jättänyt pöydälle pur ku lu pa ha ke muksen, joka koskee asuinrakennuksen sekä asuin-/autotallirakennuksen purka mis ta osoitteessa Akatemiantie 3-5. Rakennuslautakunta on edel lyt tänyt, että ennen asian käsittelyn jatkamista maanomistajan tulee teettää raken nuk sis ta ulkopuolisen asiantuntijan laatima kuntotutkimusraportti. Lisäk si rakennustarkastaja on esittänyt asian viemistä tiedoksi kau pun ginhal li tuk sel le, jotta on mahdollista kuulla sen kanta ko. rakennuksen kaa valli ses ta suojelutarpeesta. Tontin nykytilanne Hakemuksen mukaisen tontin ( ) asemakaava on vahvistettu ja sen kiinteistörekisterin mukainen pinta-ala on 5122 m². Asema kaa van mukaan tontille saa rakentaa yhden enintään kaksi asuin huoneis toa käsittävän ja enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, peit toalal taan enintään 350 m². Lisäksi saa rakentaa yksikerroksisen ja enintään 75 m² talousrakennuksen talonmiehenasuntoineen. Alimmaiseksi saa raken taa enintään 2.1 metriä korkeita huonetiloja talon omaan käyttöön, kuten taloustiloja ja autotalleja. Alueen asemakaava ei ota kantaa ra ken nusta paan tai kulttuurihistoriaan. Kortteli 922 on toteutunut asemakaavan mukai ses ti. Ote asemakaavojen yhdistelmäkartasta määräyksineen on oheisma te ri aa li na. Hakemuksen mukaiset yksikerroksiset asuinrakennukset (päärakennus ja ta lon mie hen asun to) ovat valmistuneet vuonna 1966 ja niiden kerrosala on yh teen sä 526 k-m². Tontilla sijaitseva päärakennus on huomioitu Kau niaisten rakennusinventoinnissa 2005 ja sitä on kuvailtu seuraavasti: Edustava oma ko ti ta lo 1960-luvulta. Rakennus suunniteltiin alun perin kak si ker rok sisek si, mutta rakennuttajan mielestä korkeus olisi ollut pohjoisen puolella lii kaa; talo on jyrkän rinteen reunalla ja pohjoispuolella rakennus olisi näyttäy ty nyt kolmikerroksisena. Niinpä suunnitelmia muutettiin ilmeisen on nistu nee seen suuntaan. Kohteen pihan on suunnitellut maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer ja se on säilynyt rakennuksen kanssa alkuperäisessä asus saan. Kohteella on arkkitehtoninen ja ympäristöllinen arvo. Samassa kort te lis sa on ollut nyt puheena olevan rakennuksen lisäksi toinenkin raken nus in ven toin nis sa huomioitu rakennus, mutta sille on myönnetty pur kulu pa keväällä Keski-Uudenmaan maakuntamuseo on todennut purkulupaa koskevassa lau sun nos saan (oheismateriaali), että ra ken nus- ja ym pä ris tö ko ko nai suudel la on huomattavia rakennustaiteellisia ar vo ja ja huomauttaa, että koh-

20 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntalautakunta teen arkkitehtoninen sekä ympäristöllinen ar vo korostuu nyt, kun 1960-luvun arkkitehtuuri on tullut osaksi ra ken nus suo je lu kes kus te lua. Maa kun tamu seo ei puolla rakennuksen purkamista, kos ka purkamisessa on huo lehdit ta va siitä, ettei historiallisesti tai ra ken nus tai teel li ses ti arvokkaita ra kennuk sia tai kaupunkikuvaa turmella (MRL 118 ). Maakuntamuseo katsoo, et tä rakennusten purkaminen ja samalla laa duk kaan rakennus- ja puu tarha som mi tel man tuhoutuminen merkitsisi ra ken net tuun ympäristöön si säl tyvien perinne-, kauneus tai muiden ar vo jen hävittämistä (MRL 139 ). Maankäyttöpäällikkö on puoltanut kaavoittajan lausunnossaan (oheis mate ri aa li) inventoidun rakennuksen pur ka mis ta. Perusteluna kannalleen kaa voit ta ja on todennut rakennuksen ole van aikakaudelle tyypillinen edus tus ta lo ja että sen ympäristöllinen arvo pe rus tuu myös suurelta osin ton tin väl jyy teen. Maankäyttöyksikkö on tut ki nut jo aiemmin ra ken nus inven toin nis sa huomioituja rakennuksia ja niiden suo je lu tar pei ta kaavallisen har kin nan näkökulmasta. Tämän selvityksen pe rus teel la ko. rakennuksen ei ole kat sot tu olevan kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti niin ar vo kas, että kaavallinen suojelukynnys ylittyisi. Kohde ei sisälly valtuuston hyväksymän Kauniaisten maan käytön yleissuunnitelman (MASU 2) arvokkaiden rakennusten listaan. Rakennuksen tekninen kunto ja saneerauskustannukset Omistaja on teettänyt Contro Oy:llä rakennuksesta kuntoselvityksen (oheis ma te ri aa li, jaetaan vain luottamushenkilöille), johon on sisältynyt 10 koh dan rakenneavaukset ja 6 mikrobimateriaalinäytettä (valmistuvat kokouk seen mennessä). Selvityksen perusteella rakennus on tekniikaltaan, ra ken teil taan sekä sisätiloiltaan ja sisäpinnoiltaan lähes alkuperäisessä kun nos sa. Rakennuksen saattaminen nykyasumisvaatimusten tasolle edel lyt tää rakennuksen perusteellista saneerausta, jolloin kustannuksista muo dos tuu erittäin suuret. Selvitykseen liittyvän kustannusarvion mukaan sa nee rauk sen hinta nousee yli 1,5 miljoonaan euroon. Kuntoselvityksen on laatinut ammattilainen ja se on laadittu asian mu kaises ti eikä sen tulosten luotettavuutta ole syytä epäillä. Vaikka esitetyt raken nuk sen saneerauskustannukset toteutuisivat vain osittain, ne ovat maan omis ta jan kannalta kohtuuttomat. Näin ollen rakennuksen pur ka misel le on olemassa tekniset ja taloudelliset perusteet. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunnossa viitataan asemakaavan van hen tu nei suu teen. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 60 n mukaan kun nan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Asema kaa van ajanmukaisuuden arviointimenettelyn käynnistäminen edel lyttää, että ko. asemakaava on oltava merkittävältä osin toteuttamatta ja uuden rakennuksen tulee olla sellainen, että sillä on alueiden käytön tai ympä ris tö ku van kannalta olennaista merkitystä. MRL 60 :n 2 momentissa tar koi tet tua asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia (ns. erityinen arvioin ti) koskevaa säädöstä ei siten sovelleta purkamislupien yhteydessä.

21 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntalautakunta Tul kin ta on vahvistettu Kuntaliitosta. Näin ollen asemakaavan ajan mu kaisuu den arviointitarvetta ei voida käyttää purkamisluvan myöntämisen estee nä. Kunta voi kuitenkin niin halutessaan päättää, että ko. asemakaava on vanhen tu nut, jolloin alueelle ei voi myöntää rakennuslupaa ennen ase ma kaavan muuttamista. Koska kyseessä on jo toteutunut alue, kaavaa ei läh tökoh tai ses ti voi tulkita vanhentuneeksi MRL:n tarkoittamalla tavalla. Mikäli ase ma kaa va katsottaisiin tästäkin huolimatta vanhentuneeksi, tulisi Kauniais ten asemakaavat maanomistajan yhdenvertaisen kohtelun nimissä myös muilla alueilla arvioida samoilla perusteilla. Tällöin valtaosa pien ta loaluei den asemakaavoista tulisi todeta vanhentuneiksi. Rakennuksen suojelu, suojelulta vaadittavat edellytykset ja siitä aiheutuvat vel vol li suu det Kunta voi MRL momentin mukaisesti suojella asemakaavalla raken nuk sen pihapiireineen mm. kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden eri tyis ten ympäristöarvojen vuoksi. Suojelumääräysten tulee olla maanomis ta jal le kohtuullisia, joka edellyttää käytännössä, että maanomistaja suos tuu suojeluun. Kunta voi suojella rakennuksen myös MRL momen tin mukaan rakennusperinnön suojelemiseksi annetun lain mukaisesti il man maanomistajan suostumustakin. Tällöin kunta tulee kuitenkin korvaus vel vol li sek si, ellei kyseessä ole valtakunnallisesti merkittävä kohde. Kun nal le voidaan myöntää suojelusta maksamiinsa korvauksiin avustusta val tion varoista. Valtion talousarviossa suojeluun varatut määrärahat kat tavat kuitenkin vain murto-osan haetuista rahoitustarpeista eli avustuksen saa mi nen on hyvin epävarmaa. Tässä tapauksessa maanomistaja on hakenut purkulupaa rakennuksille, jol loin vapaaehtoisuuteen perustuva suojelu ei tule kyseeseen. Asiasta on kes kus tel tu maanomistajan kanssa useaan otteeseen, eikä maanomistaja näe suojelua varteenotettavana vaihtoehtona. Koska kyseessä ei ole val takun nal li ses ti merkittävä kohde, korvausvastuu mahdollisesta ns. kaa val lises ta pakkosuojelusta kohdistuu kunnalle. Kauniaisten asemakaavoissa olevat suojelumääräykset ovat perustuneet tois tai sek si poikkeuksetta vapaaehtoisuuteen. Viime vuosina Kauniaisissa on yksityisten maanomistajien alueita koskevissa ns. suojelukaavoissa annet tu kompensaationa suojelumerkinnästä yhteen uuteen asuntoon oi keutta vaa rakennusoikeutta n. 120 k-m². Myös muiden kuntien ra ken nus suo jelua koskevissa asemakaavan muutoksissa käytetään yleisesti ra ken nus oikeus kom pen saa tio ta. Tässä tapauksessa lisärakennusoikeuden sijoittaminen on kuitenkin erittäin hankalaa, koska rakennuksen arvot perustuvat pitkälti tontin väl jyyteen sekä rakennukseen liittyvään puutarhaan (ks. museoviranomaisen lau sun to), joka menetettäisiin lisärakentamisella. Lisäksi lisärakentaminen sul ki si näkymät Akatemiantien suuntaan, jolloin suojeltu rakennus jäisi katvee seen. Tällöin suojelulla haettava hyöty jäisi yleisen edun kannalta erittäin vähäiseksi. Tämän lisäksi on huomioitava, että mikäli ko. rakennusta ei saa purkaa, maanomistaja ei voi toteuttaa kokonaisuudessaan edes nykyi sen asemakaavan mahdollistamaa rakennusoikeutta. Tällöin maan-

22 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntalautakunta omis ta jan haitta suojelutapauksessa olisi vielä merkittävämpi ja aiheutuva hait ta kohtuuton. Korkein hallinto-oikeus on antanut tämänkaltaisesta tapauk ses ta päätöksen (KHO t 478), jota voidaan pitää en nak ko tapauk se na siitä, että kohtuuton suojelumääräys asemakaavassa ei ole lainmu kai nen. Toistaiseksi asiassa esitetyt suojeluarvot ovat liittyneet lähinnä ko. ra kennuk sen edustaman aikakauden arkkitehtuuriin. Rakennus yhdessä pi ha piirin miljöön kanssa on onnistunut suunnittelukokonaisuus, mutta niillä ei kui ten kaan voida katsoa olevan niin merkittäviä kulttuurihistoriallisia tai ympä ris töl li siä erityisarvoja, että niiden suojelu asemakaavalla ilman omis tajan myötävaikutusta olisi oikein mitoitettu tai kohtuullinen toimenpide. Mikä li alueelle laadittaisiin asemakaavan muutos, ei kaavoittaja virkansa puo les ta esittäisi rakennussuojelua. Kauniaisissa on tällä hetkellä 255 yksi- tai kaksiasuntoista ja 1970-lu vul la rakennettua asuinrakennusta, jolloin ko. aikakauden voidaan kat soa edustavan merkittävää osaa kaupungin rakennuskannasta. Kauniais ten rakennusinventoinnissa on huomioitu yhteensä 22 erillis- tai pa rita loa, jotka on rakennettu ja 1970-luvulla. Näistä yksi on purettu ja yh del le on myönnetty jo aiemmin purkulupa. Mikäli ko. rakennus suo jel taisiin sen edustaman aikakauden (ja sen edustuksellisen arkkitehtuurin) perus teel la, tulisi yhdenvertaisen kohtelun perusteella merkittävä määrä saman aikakauden asuinrakennuksia ottaa samaan kaavaharkintaan. Lisäksi sa ma harkinta tulisi ulottaa myös myöhempien aikojen rakennuksiin, koska kau niais lai set asuinrakennukset ovat useimmiten yksilöllisesti suunniteltuja se kä laadukkaasti toteutettuja edustaen laajasti aikakauttaan ja jopa sen par haim mis toa. Tällainen selvitys/tarkastelu on erittäin laaja ja paljon aikaa vie vä, jolloin sen valmistumisen odottaminen ennen purkulupapäätöksen an ta mis ta on maanomistajalle niin ikään kohtuutonta, eikä sitä siksi esitetä hy vä hallintotapa huomioiden laadittavaksi tässä yhteydessä. Sen sijaan ra ken nus in ven toin nin päivittäminen tullee ajankohtaiseksi lähivuosina. Edellä kirjoitetun perusteella kaavoittaja ei suosittele ko. rakennuksen suoje lua asemakaavalla. Asuinrakennusta ei voida pitää niin merkittävänä koh tee na, joka tulisi kulttuurihistoriallisten arvojen tai erityisten ym pä ris töar vo jen mukaan suojella MRL 57 :n 3. momentin perusteella. Voimassa ole vaa asemakaavaa ei myöskään voida todeta vanhentuneeksi, koska MRLn mukaista ajanmukaisuuden arviointia ei sovelleta purkamislupien yh tey des sä. Näin ollen esitetään, että ko. rakennusten purkaminen mahdol listetaan myöntämällä rakennuksille haettu purkulupa. YTJ: Päätös: Lautakunta merkitsee asiasta laaditun selvityksen tiedoksi ja esittää edelleen, että KH merkitsee selvityksen tiedoksi. Lisäksi lautakunta esittää, että KH toteaa, että asuinrakennusta osoitteessa Akatemiantie 3-5 ei ole syy tä suojella asemakaavalla. Päätösehdotus hyväksyttiin.

23 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntalautakunta KH KJ: Päätös: KH merkitsee asiasta laaditun selvityksen tiedoksi sekä toteaa, että asuinrakennusta osoitteessa Akatemiantie 3-5 ei ole syytä suojella asemakaavalla. Päätösehdotus hyväksyttiin.

24 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntalautakunta HSL kuntayhtymän perussopimuksen muutos alkaen 117/ /2017 YLK Lisätiedot: yhdyskuntatoimen johtaja Marianna Harju, puh HSL:n hallitus päätti kokouksessaan esittää HSL:n nykyisille jä sen kun nil le, että ne hyväksyvät luonnoksen HSL:n muutetuksi pe rus so pimuk sek si mennessä ja valtuuttavat HSL:n tekemään pe rus so pimuk sen muutoksen yhteydessä siihen tarvittaessa vähäisiä ja teknisiä tarken nuk sia (oheismateriaali) Tuusulan kunnanvaltuusto päätti , että Tuusulan kunta hakee HSL kuntayhtymän jäsenyyttä alkaen. Siuntion kunnanvaltuusto päät ti , että Siuntion kunta hakee HSL -kuntayhtymän jäsenyyttä alkaen. Siuntion kunnanvaltuuston päätös on tullut lain voi mai seksi. Tuusulan kunnanvaltuuston päätöksestä sen sijaan on tehty kun nal lisva li tus. Valituksesta huolimatta asian valmistelua jatketaan HSL:ssä, jotta Tuu su lan kunnan mahdollinen liittyminen voi totetua vuoden 2018 alussa. HSL:n laajenemisesta ja uuden jäsenen ottamisesta säädetään HSL:n perus so pi muk ses sa. Jäseniksi voivat liittyä kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa. Edellytyksenä on lisäksi, että HSL:n toimialue säilyy liittymisen jälkeen toi min nal li ses ti tarkoituksenmukaisena ja että jäseneksi liittyvä kunta hyväk syy perussopimuksen. Jäsenyyden edellytykset täyttyvät Tuu su lan kohdal la. Siuntiota puolestaan ei manita perussopimuksessa. Ny kyis ten jä senkun tien kantaa Siuntion jäsenyyshakemukseen on tämän vuok si selvitetty etu kä teen (mm. pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien ko kouk ses sa), eikä jäsenyydelle ole ollut nähtävissä esteitä. Uusien jä sen kun tien HSL-jä senyy den vai ku tus ar vioin tia on käsitelty HSL:n hallituksen il ta kou lus sa Kuntalain mukaan kuntayhtymän jäsenkunnat on lueteltava pe rus so pi mukses sa. Näin ollen uusien kuntien liittyminen HSL kuntayhtymän jäseneksi edel lyt tää niiden lisäämistä perussopimuksen asianomaisiin kohtiin (1, 12, 15 ja 32 ). Perussopimuksen muuttaminen on käsiteltävä kaikissa HSL:n jä sen kun tien valtuustoissa. Luonnos muutetusta perussopimuksesta alkaen on esityslistan liitteenä. Lisätyt ja poistetut kohdat on mer kit ty punaisella. Samassa yhteydessä on tarkoitus tehdä perussopimukseen myös muita tar kis tuk sia. Perussopimuksessa säädetään kuntayhtymän hallituksen kokoonpanosta ja ääniosuuksista. Hallituksen kokoonpanoon vaikuttaa perussopimuksen 15 ja 12 :n mukaisesti jäsenkuntien määrä ja kunkin jäsenkunnan asukas mää rä. Hallituksen kokoonpano on lisäksi sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kun-