VUODEN 2006 TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 VÄLIRAPORTTI TME2123 Maa- ja metsätalousministeriö PL Valtioneuvosto Tulossopimus , dnro 267/06/2006 VUODEN 2006 TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN VÄLIRAPORTTI Viitaten maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen tulossopimukseen vuodeksi 2006 dnro 267/06/2006 Metla antaa tulossopimuksen toteutumisesta väliraportin, josta ilmenevät tilannetiedot tavoitteiden toteutumisesta ja arviot niiden saavuttamisesta vuoden loppuun mennessä. Väliraportti on jäsennetty tulossopimuksen mukaisesti. 1. Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikkaa tukevaan suuntaan Metlan tutkimuksen tavoitteena on metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksien kehittäminen ja kestävän käytön edistäminen. Tutkimus tapahtuu tutkimusohjelmissa ja hankkeissa neljällä painoalalla, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä: 1) metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta, 2) metsien yhteiskunnallinen merkitys, 3) metsäekosysteemin rakenne ja toiminta ja 4) metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Tämä on merkinnyt sitä, että meneillään olevia tutkimusohjelmia ja hankkeita on suunnattu palvelemaan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua. Myös uusien ohjelmien suunnittelussa tämä tavoite on huomioitu. Seuraavassa on esitetty Metlassa käynnissä, suunnittelu- sekä aiesuunnitteluvaiheessa olevat ohjelmat (taulukko 1.). Kunkin ohjelman kuvaus, sen liittyminen elinkeinoelämän kehittämiseen ja/tai metsäpolitiikan suunnitteluun ja liittyminen muuhun toimialan kehitystoimintaan on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Taulukko 1. Metlassa meneillään olevat, suunnitteilla ja aiesuunnittelussa olevat tutkimusohjelmat painoaloittain. Ohjelma ohjelman tilanne yhdyshenkilö 1) metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelma, MOT ( ) Puutuotteiden mahdollisuudet ja menekki, PKM ( ) Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma, MKL ( ) meneillä meneillä suunnitteilla erikoistutkija Jari Hynynen professori Erkki Verkasalo varttunut tutkija Juho Rantala

2 VÄLIRAPORTTI TME (16) Ohjelma ohjelman tilanne yhdyshenkilö Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelma, BIO ( ) Metsänvaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma, MSU ( ) Metsien hyvinvointivaikutukset -tutkimusohjelma, HYV ( ) 2) metsien yhteiskunnallinen merkitys Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset, TUK ( ) 3) metsäekosysteemin rakenne ja toiminta Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät, HMS ( ) Metsäekosysteemien toiminta ja käyttö muuttuvassa ilmastossa -tutkimusohjelma, MIL ( ) Suometsätalouden tutkimusohjelma, SUM ( ) 4) metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelma, MTS ( ) suunnitteilla suunnitteilla aiesuunnittelussa meneillään meneillään aiesuunnittelussa aiesuunnittelussa meneillään professori Hannu Ilvesniemi professori Tuula Nuutinen professori Liisa Tyrväinen vanhempi tutkija Paula Horne erikoistutkija Risto Sievänen erikoistutkija Elina Vapaavuori professori Jukka Laine professori Tuula Nuutinen Metlassa tehtävä perustutkimus tukee myös jatkossa yhä enenevässä määrin metsiin perustuvaa elinkeinotoimintaa ja metsäpolitiikan valmistelua. Syksyn hankevalmistelussa hankesuunnittelu on ohjattu painoalojen sisällä seuraaville alueille: metsätalouden kannattavuus, puuraaka-aineen saatavuuden turvaaminen, metsien uudet tuotteet ja palvelut, ilmastonmuutos ja metsätalouden hyväksyttävyys. 2. Tutkimusosaaminen kytketään aiempaa kiinteämmin palvelemaan toimialan kehitystoimintaa Metlan tutkimusohjelmia on linkitetty palvelemaan metsäklusterin tutkimus- ja kehitystoimintaa (liite 1). Uudet ohjelmat on valmisteltu yhteistyössä tutkimustulosten hyödyntäjien kanssa ja samalla on omaa osaamista pyritty vahvistamaan rakentamalla yhteistyöverkostot muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Jotta pystyisimme entistä tehokkaammin vastaamaan asiakkaidensa tarpeeseen, Metlassa on käynnistetty sidosryhmäanalyysin ja asiakastutkimuksen tekeminen, johon liittyy myös asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttaminen ensi vuonna. Metla on aktiivisesti osallistunut eurooppalaisen Forest-Based Sector Technology Platformin tutkimusagendan laatimiseen ja on ollut vastuussa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategian metsätalousosion laatimisesta. Työ on tehty teollisuuden, metsänomistajien, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja MMM:n kanssa yhteistyössä. Metla tuotti myös keväällä tulevaisuuskatsauksen taustamateriaaliksi Kansallisen metsäohjelman tarkistamista varten. Edellä

3 VÄLIRAPORTTI TME (16) mainitut tulevaisuustyöt, yhdessä muiden tulevaisuustöiden kanssa (FinnSight, Tulevaisuusfoorumi, WoodWisdom-Net ERA-Net), joihin metlalaiset ovat osallistuneet, on huomioitu Metlan ydinosaamisten määrittelyssä. Metlan ydinosaamiset eri painoaloilla on määritelty taulukon 2 mukaisesti. Pystyäkseen jatkossa vastaamaan metsäklusterin tulevaisuuden haasteisiin Metla tulee jatkossa rakentamaan uutta osaamista etenkin painoaloilla, jotka kohdistuvat metsiin perustuvaan yritys- ja elinkeinotoimintaan ja metsien yhteisunnalliseen merkitykseen. Samalla kehitetään edelleen myös ekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan liittyvää perusosaamista, joka tukee edellä mainittuja painoaloja. Taulukko 2. Metlan ydinosaamiset painoaloittain 1) metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta kustannustehokkaat, ekologisesti kestävät metsänkasvatuksen menetelmät metsätalouden suunnittelu puumateriaalin ominaisuudet, keinot ominaisuuksien muuttamiseksi ja niiden tehokas hyödyntäminen lopputuotteille räätälöidyt puubiomassan hankintaketjut puubiomassan kokonaishyödyntäminen, uudet tuotteet ja liiketoimintamuodot 2) metsien yhteiskunnallinen merkitys metsätalouden kannattavuus ja metsäpolitiikan menetelmät metsätalouden hyväksyttävyys ja tuotteiden ympäristönsuorituskyky 3) Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta metsien tuotosekologia ja ainevirrat metsien geneettinen rakenne ja sen säätely metsäpuiden tautien ja tuholaisten biologia sekä niiden ehkäisy ja torjunta 4) Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot metsävaratiedot metsätilastot Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa tullaan toteuttamaan mm. Osaamiskeskus- ja Osaamiskeskittymäohjelmien kautta. Metla on ollut mukana laatimassa ehdotusta Puutuote- ja metsäteknologiaklusteriosaamiskeskusohjelmaksi. Metla on myös varautunut osallistumaan Metsäklusterin Osaamiskeskittymään. 3. Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Metlan toimintojen kustannusseurantaa parannetaan ja tehostetaan laskentatoimen kehittämisen avulla. Toiminnallisen tehokkuuden lisäämiseksi kustannusseurannan parantaminen eri prosessien osalta on aloitettu. Tämä on merkinnyt mm. työajan/henkilöresurssien kohdistamista luotettavan

4 VÄLIRAPORTTI TME (16) seurantatiedon aikaansaamiseksi esim. ohjelma- ja hankekohtaisesti laskentatoimen kehittämistyöryhmän suositusten mukaisesti. Syksyn aikana määritetään mittaristotyön tulosten perusteella johdon hyväksymien mittareiden (vaikuttavuus, organisaation suorituskyky ja toimivuus, resurssit ja talous, työkyky ja osaaminen) yksityiskohtainen sisältö, rakennetaan seurantajärjestelmä ja sovitaan sisällön tuottamisesta. 4. Metlan brutto- ja nettobudjetoidun toiminnan volyymi säilyy edellisten vuosien tasolla. Bruttobudjetoidussa ja asiakasrahoitteisessa nettobudjetoidussa toiminnassa kustannusvastaavuus on 100% lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus pysyy edellisten vuosien tasolla. Ajalla bruttobudjetoidun toiminnan vuoden 2006 tuottotavoitteesta 2,0 milj. euroa on toteutunut 1,2 milj.euroa ja asiakasrahoitteisen nettobudjetoidun toiminnan vuoden 2006 tuottotavoitteesta 1,5 milj. euroa on toteutunut 1,0 milj. euroa. Tämän hetken tuotto-odotusten mukaan brutto- ja nettobudjetoidulle toiminnalle tulossopimuksessa asetetut volyymit saavutetaan ja kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus pysyy edellisten vuosien tasolla ( 41% vuonna 2005). Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostettiin ja hakemusten seurantaa varten kehitettiin ja otettiin käyttöön erillinen hakemusrekisteri. Tutkijat kirjaavat rekisteriin kaikki lähettämänsä hakemukset. Taulukosta 3 nähdään kilpaillun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kehitys vuosina , keskiarvo vuosille ja , tulossopimus ja odotettavissa olevat tulot vuodelle 2006 sekä toteumat vuosilta 2005 ja Rekisterissä olevista hakemuksista, joiden odotettu päätöspäivä oli vuonna 2005 hyväksyttiin 64 %, eurosummaltaan 28 % kaikkien hakemusten yhteissummasta. Rekisterissä olevista hakemuksista, joiden odotettu päätöspäivä on vuonna 2006, on mennessä hyväksytty 38%, eurosummaltaan 17 % kaikkien hakemusten yhteissummasta. Päätöstä odottaa 47 % hakemuksista, eurosummaltaan 70 % kaikkien hakemusten yhteissummasta. Tämän hetken tuotto-odotuksen mukaan tulossopimuksessa asetetut tavoitteet saavutetaan vuoden loppuun mennessä. Kilpaillun ulkopuolinen rahoituksen nousu vuodesta 2001 vuoteen 2005 on ollut 49%. Vuoden 2005 tasosta korotuksen tulee olla 64 %, vuositasolla ~ 6,5 %, jotta tavoite 14,0 milj. euroa saavutetaan. Ulkopuolisesta kilpaillusta tutkimusrahoituksesta keskimäärin 60 % on ollut nettobudjetoitua, jonka tuottaminen rasittaa Metlan henkilötyövuosikiintiötä.

5 VÄLIRAPORTTI TME (16) Taulukko 3. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus vuosi vuosi vuosi vuosi vuosi vv. vv. Tulos- Tuotto- Toteu- Tote sopi- odotus tunut tunut mus Rahoituslähde k.a. k.a Metlan nettobudj. tulorahoitus Asiakasrahoitteinen toiminta EU-rahoitus Yhteisrahoitteinen toiminta Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteensä Muiden hallinnonalojen tutkimusrahoitus Suomen Akatemia Yhteistyörahoitus Yhteensä Ulkop. tutkimusrahoitus yht Lisäys/vähennys % ed. vuodesta Metlan nettob. tutk.tuottojen %-osuus ulkop. tutk.rahoituksesta Keskeisten tuotosten määrä säilyy vähintään nykyisellä tasolla Metlan tutkijoiden julkaisujen määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla (taulukko 4). Sen sijaan esitelmien määrä on lähes kaksinkertaistunut, johtuen todennäköisesti siitä, että tutkimustulosten käytäntöön vientiä on korostettu sekä ohjelma- että hanketasolla.

6 VÄLIRAPORTTI TME (16) Taulukko 4. Metlan tutkijoiden julkaisut suoriterekisterin mukaan. Julkaisut Vuonna Keskimäärin Tilanne Tilanne Kansainväliset referoidut julkaisut Kansalliset referoidut julkaisut Referoimattomat julkaisut Lehtiartikkelit Muut julkaisut Kansainväliset esitelmät Kotimaiset esitelmät Laatujohtaminen sisällytetään osaksi johtamisjärjestelmää. Vuoden 2006 aikana laaditaan keskeisten ydintoimintojen prosessikuvaukset kiinnittäen erityistä huomiota tutkimustulosten käytäntöönviennin tehostamiseen Keskeisten ydintoimintojen prosessikuvausten laadinta on aloitettu Metlassa. Tutkimusprosessin kuvaus, joka käsittää koko prosessin hankesuunnittelusta ohjelmien/hankkeiden tulosten käytäntöön vientiin, on tehty tutkimusjohtajien toimesta ja sitä on tarkennettu professoreista koostuvan asiantuntijaryhmän ja tutkimusohjelmien koordinaattoreiden kommenttien perusteella. Tutkimuksen tukiprosessien osalta prosessikuvaukset on tehty laboratoriotoimintojen ja kenttäkoetoimintojen laatujärjestelmätyön yhteydessä. Henkilöstösuunnitelmatyöryhmä on puolestaan WM-data Oyn avulla kuvannut osaamisen johtamisprosessin alaprosesseineen, joita ovat: toiminnan suunnittelu-, tulos- ja kehityskeskustelu-, henkilöstösuunnittelu-, osaamisen hallinta- ja osaamisen kehittämisprosessi. Lisäksi on tehty toiminnan vuosisuunnittelun prosessikuvaus. Kenttäkoetoiminnan laatujärjestelmä valmistuu vuoden loppuun mennessä. Osasta järjestelmää on tehty myös sisäinen auditointi. Kuluvan vuoden kehittämistavoitteita ovat koeyhdyshenkilöverkoston organisoituminen ja tutkimusaineistojen metadatarekisterin sekä kenttähenkilöstön koulutusjärjestelmän luominen. Kuudenkymmenen sertifioidun näytteenottajan sertifioinnin jatko saadaan hyväksytyksi ja muu koulutus järjestettyä syksyn aikana. Tutkimusaineistojen metadatarekisterin toteutusperiaatteet vahvistetaan syksyn aikana ja metadatarekisterin toteutus tapahtuu vuonna Keskuslaboratorion akkreditoidun laatujärjestelmän ylläpitoa on jatkettu ja kehitetty edelleen standardin SFS-EN ISO/IEC vaatimusten mukaisesti. Keskuslaboratorion toiminnan laatu

7 VÄLIRAPORTTI TME (16) varmistetaan laatujärjestelmällä, jota arvioidaan säännöllisesti ulkopuolisten viranomaisten tekemillä tarkastuskäynneillä, sisäisillä auditoinneilla ja johdon tekemillä laatukatselmuksilla. Keskuslaboratorion johto ja henkilökunta ovat sitoutuneet laadun kehittämiseen, toteuttamiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Keskuslaboratorion sisäisissä auditoinneissa on pyritty tunnistamaan laboratoriotoiminnan keskeisiä prosesseja ja kuvaamaan niitä. Tavoitteena on ollut prosessien sujuvuuden parantaminen ja henkilökunnan prosessiajattelun kehittäminen. Lisäksi sisäisiä auditointeja on hyödynnetty Metlan laboratoriohenkilökunnan perehdyttämisessä laatuajatteluun sekä toimintojen yhdenmukaistamisessa ja tehostamisessa. 7. Osaamista kehitetään panostamalla erityisesti johtamisvalmiuksien parantamiseen ja muuttamalla henkilöstörakennetta tutkija- ja asiantuntijapainotteisemmaksi. Vuoden 2006 alkupuoliskolla 11 metlalaista suoritti JET-tutkinnon. Lisäksi 5 henkilöä on JETkoulutuksessa. Loppuvuoden aikana suunnitellaan ympäristöministeriön, Syken ja RKTL:n kanssa uusi JET-koulutusryhmä, johon Metla saa ainakin kuusi opiskelupaikkaa vuodelle Ajanjaksolla Metlan vakinainen henkilökunta teki 399 henkilötyövuotta. Vastaava luku vuodelta 2005 oli 403 htv. Kaikkien muiden henkilöstöryhmien kuin tutkijoiden tekemien henkilötyövuosien määrä laski. Tutkijoiden tekemien henkilötyövuosien määrä kasvoi viidellä verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuodelta Laaditaan strateginen henkilöstösuunnitelma, jonka perusteella aloitetaan henkilöstön koulutus, työtehtävien sekä osaamisen kehittäminen muuttuneiden tarpeiden mukaisesti. Metlassa käynnistettiin kesällä 2006 kehittämisprojekti Oikea osaaminen ja henkilöstörakenne. Tämän OSARA-projektin tehtävänä on osaamisen johtamisen prosessin, toimintamallin ja kriittisten ydinosaamisten määrittely sekä ydinosaamisten operationalisointi ammattiryhmittäin ja toimintayksiköittäin. Lisäksi työryhmä tekee osaamisen nykytilan arviointipilotin Rovaniemen toimintayksikössä marraskuussa. OSARA-projektin konsulttipalkkioihin haettiin rahoitusta TYKESiltä. Ensimmäiset luonnokset osaamisen johtamisen prosessien ja kriittisten ydinosaamisten määrittelyistä valmistuivat heinä-elokuussa. Strateginen henkilöstösuunnitelma on mahdollista valmistella vasta vuoden 2007 aikana, jolloin osaamisen nykytila arvioidaan jokaisessa Metlan toimintayksikössä. 9. Joensuun vakituisen henkilöstön määrää lisätään ministeriön kanssa sovitun ohjelman mukaisesti ottaen huomioon Metlan painoalojen kehittäminen. Joensuun toimintayksikön vakinaisen henkilöstön määrä oli henkilöä, missä on lisäystä edellisvuoteen 5 tutkijaa. Toiminnan sopeuttaminen tuottavuusohjelman edellyttämään tasoon merkitsee sitä, että Joensuun toimintayksikön vakituisen henkilöstön määrää ei tulla enää tästä kasvattamaan. Kuitenkin Joensuun toimintayksikön suhteellinen asema muihin Metlan yksiköihin tullaan säilyttämään nykytasolla.

8 VÄLIRAPORTTI TME (16) 10. Tietotekniikan käyttö- ja investointikulut säilyvät edellisten vuosien tasolla Metlan IT-menot palkkoineen ilman investointikustannuksia ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla (taulukko 5). On todennäköistä, että vuoden kokonaismenot atk investoinnit mukaan lukien ( euroa) ovat vuoden 2005 tasolla. Taulukko5. Tietohallintomenot Tietohallintomenot (ilman investointikustannuksia) EUR EUR Tietohallintohankkeet Muut menot Yhteensä Vuonna 2006 toteutetaan seuraavat tuottavuusohjelman mukaiset tehtävät: Tutkimusmetsien hallinta- ja hallintomalli uudistetaan niin, että nykyistä kustannustehokkaampi toimintamalli voidaan ottaa käyttöön vuoden alusta lähtien Tehdään suunnitelma toimitilojen vuokra- ja ylläpitokustannusten vähentämisestä ja yhteisten tilojen käytöstä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa Tutkimusmetsien osalta voidaan todeta, että tuottavuusohjelman mukaan Metlan hallinnassa olevat tutkimusmetsät ja luonnonsuojelualueet siirretään Metsähallituksen alaisuuteen vuoden 2008 alusta alkaen. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on hallinnon siirron yhteydessä siirtyvän henkilöstön aseman järjestämisen ohella tutkimuksen edellytysten turvaaminen. Tavoitteena on kustannussäästöjen ohella parantaa tutkimusedellytyksiä kokoamalla nykyisistä tutkimusmetsistä ja niitä täydentävistä Metsähallituksen maista tutkimusta palvelevia tutkimuskeskittymiä. Tuottavuusohjelmassa vuokrakustannusten vähentämiseksi Metla on esittänyt pääkaupunkiseudun toimintojen keskittämistä yhteen paikkaan. Samaan aikaan eri työryhmät ovat kartoittaneet mahdollisuuksia Suomen teollisten avainklustereiden, joihin metsäklusterikin kuuluu, innovaatiorakenteiden vahvistamista osaamiskeskittymien avulla. Koska Metlan tutkimusta suunnataan elinkeinoelämää ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan

9 VÄLIRAPORTTI TME (16) suuntaan, on tärkeää, että Metla on mukana metsäklusterin osaamiskeskittymässä aktiivisena toimijana. Toimitilojen yhteiskäytöstä MTT:n kanssa on sovittu siten, että MTT:n Kannuksessa ja Apukassa työskentelevät henkilöt siirtyvät työskentelemään Metlan Kannuksen ja Rovaniemen yksiköiden tiloihin. Ylläpitokustannusten vähentämiseksi Muhoksella, Parkanossa ja Suonenjoella siirrytään osittain TE-keskusten rahoituksella pellettilämmitykseen. Metlan hallinnassa olevien maiden Metsähallitukselle siirron yhteydessä arvioidaan ja organisoidaan uudelleen myös kiinteistöjen hallinta. Ylijohtaja, professori Hannu Raitio Tutkimusjohtaja, professori Leena Paavilainen

10 VÄLIRAPORTTI TME (16) LIITE 1. Metlan meneillään olevat, suunnitteilla tai aiesuunnitteluvaiheessa olevat tutkimusohjelmat painoaloittain METSIIN PERUSTUVA YRITYS- JA ELINKEINOTOIMINTA Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelma MOT ( ) MOT-tutkimusohjelman < viimeisenä toimintavuotena painopiste on tutkimustulosten raportoinnissa, tutkimustiedon välityksessä ja jatkotutkimuksen suunnittelussa. Tutkimusraporttien osalta määrällinen tavoite tullaan ylittämään. MOTtutkimusohjelman tutkimustiedon välityksen tärkeimmät tulostavoitteet Motti-ohjelmisto ja "Tuottava Metsänkasvatus"-kirja julkaistiin jo vuoden 2005 lopussa. Tutkimustiedon välityksessä vuoden 2006 painopiste on eri sidostyhmille suunnattujen seminaarien valmistelussa ja toteutuksessa, joista valtaosa ajoittuu syksyyn. Metinfossa saatavilla olevasta Motti-ohjelmistosta on julkaistu englanninkielinen versio elokuussa Ohjelmistosta julkaistaan lisäksi suomenkielinen täydennetty päivitysversio, sekä ruotsinkielinen versio syksyn aikana. Metinfon käyttötilaston mukaan suomenkielistä Motti-ohjelmistoa on ladattu lähes seitsemään sataan Metlan ulkopuoliseen tietokoneeseen. Rekisteröityneitä käyttäjiä on yli kolmesataa. Tutkimustietoa on tehokkaasti hyödynnetty elinkeinotoiminnan kehittämisessä ja metsäpolitiikan valmistelussa. Ohjelman tutkijat ovat olleet aktiivisesti mukana tuottamassa taustamateriaalia uusiin metsänhoitosuosituksiin, osallistuneet asiantuntijoina eri organisaatioiden järjestämiin mhsuosituksiin liittyviin tilaisuuksiin, sekä antaneet lausuntoja metsien käsittelyä säätelevien lakirajojen valmistelussa. Ohjelman tutkijoiden panos on ollut merkittävä myös Metlan tekemän KMO:n päivitykseen liittyvän Metsäalan tulevaisuuskatsauksen toteutuksessa. Parhaillaan tutkijat ovat mukana tuottamassa materiaalia metsänhoitosuositusten teemakohtaisia soveltamisohjeita varten yhteistyössä Tapion ja Metsätehon kanssa. Asiakasrahoitteisena toimeksiantoina on mm. annettu Motti-ohjelmistoon liittyvää koulutusta, tuotettu käyttäjille räätälöityjä ohjelmistoversioita ja tehty tutkimusanalyyseihin perustuvaa tilaustutkimusta. Jatkossa metsänkasvatuksen teemoihin liittyvä tutkimus tullaan toteuttamaan osin omina hankkeinaan ja osin osana nyt valmisteilla olevia uusia tutkimusohjelmia. Suunnitelmat konkretisoituvat syksyn 2006 hankesuunnittelun yhteydessä. Puutuotteiden mahdollisuudet ja menekki PKM ( ) Ohjelmassa on käynnissä koordinointi- ja ekstensiohanke sekä seitsemän tutkimushanketta ja näitä tukien yritysyhteistyönä on toteutettu kuusi YRT-hanketta, kaksi TAU-hanketta ja ARThanke. < Ohjelmaa jatketaan yhdellä vuodella suunnitellusta ( saakka, tujo-neuvottelu ). PKM-ohjelmassa saadut tulokset tukevat puutuoteteollisuuden ja energiapuun käyttäjien tuote- ja teknologiakehitystä ja markkinointia, puunhankinnan ja -oston suuntaamista alueittain ja leimikoittain ja aines- ja energiapuukaupan kehittämistä (mittaus, laadutus, hinnoittelu). Wood

11 VÄLIRAPORTTI TME (16) Material Science ohjelman hankkeiden (pohjoismainen mänty, leimikon arvonmuodostus) tuloksia on julkaistu ja raportoitu niitä sidosryhmille; loppuraportoinnit ao. ohjelman päättyessä loppuvuonna 2006 (kirjallinen ja loppuseminaarit). Metsä- ja hybridihaapa puutuoteteollisuuden kannalta hankkeesta on valmistunut loppuraportti, hankkeista Nuorten metsien energiapuun mittaus ja Raaka-ainetta pohjoisesta havupuusta on laadittu loppuraporttien käsikirjoitukset ja pidetty loppuseminaarit (27.4., 21.6.). PKM-ohjelman ja Joensuun yksikön yhteistyönä on järjestetty Puutiede tänään seminaari Puunkäytön laaja-alaistaminen -hankkeessa on pidetty kaksi seminaaria, järjestetty yhteishankesuunnittelua ja osallistuttu Osaamiskeskusohjelman hakuprosessiin (Puutuote- ja metsäteknologiaklusteri). Ohjelman tutkijat ovat osallistuneet Metsäsektorin kansallisen tutkimusohjelman ja eurooppalaisen WoodWisdom-Net ohjelman sisällön suunnitteluun, Metlan metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen kirjoitukseen, Metsäalan tulevaisuusfoorumin erillisprojekteihin, neljään COST-hankkeeseen, opetustoimintaan Helsingin ja Joensuun yliopistoissa, hoitaneet lukuisia esitelmöinti- ja asiantuntijatehtäviä ja laatineet neljä suurehkoa rahoitushakemusta. PKM ohjelmassa valmistuu myös kolme väitöskirjaa. Ohjelman loppuraportointiryhmä on kokoontunut , loppuraportin sisällysluettelon luonnos on laadittu ja vuosien ekstensiosta on tehty alustava suunnitelma. Ohjausryhmä on kokoontunut , seuraava kokous on Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma MKL ( ) Ohjelma alkaa vuoden 2007 alusta. Vuosi 2006 käytetään ohjelman valmisteluun, joskin ohjelmaan siirtyvät jo olemassa olevat tutkimushankkeet ovat käynnissä. Ohjelmalle on kutsuttu ohjausryhmä, jonka aloituskokous on Aloitusvaiheessa ohjelma sisältää 6-8 tutkimushanketta. Ohjelman keskeisiksi tutkimusteemoiksi on suunniteltu metsänhoitotöiden koneellistamista, verkostoitumista metsänhoitopalveluiden tuottamiseen liittyvässä liiketoiminnassa, taimikonhoidon ajoituksen ja toteutustavan kokonaiskustannusvaikutuksia, metsänparannustöiden organisointia ja metsänhoidon laadun hallintaa. Lisäksi ohjelmassa tutkitaan uusia metsäpalveluihin liittyviä lisäarvopalveluita sekä ICT:n ja ajantasaisen metsävaratiedon käyttöä metsänhoitotöiden organisoinnissa. Tavoitteena on kääntää metsänhoidon nouseva kustannustrendi laskusuuntaan kehittämällä kustannustehokkaita menetelmiä metsänhoitotöiden ja niiden ympärille rakentuneen liiketoiminnan organisointiin. Samalla pyritään parantamaan toimialan yritystoiminnan elinvoimaisuutta. Ohjelman lopulliseen rakenteeseen vaikuttaa menestys Metlan ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. Ohjelmassa tuotetun tutkimustiedon käyttäjiä ovat ennen kaikkea metsäpalveluita tuottavat yhteisöt kuten metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset, koneyritykset, taimiyhtiöt, metsäteollisuusyritysten metsäosastot ja metsäkeskukset. Metsänhoitotöiden koneellistamisen tutkimustuloksista hyötyvät myös toimialaa palvelevat konepajat. Taimikonhoidon kehittämisen, metsänhoitotöiden laadun ja metsänparannustöiden organisoinnin tutkimushankkeissa tuotetaan tietoa myös KEMERA -lakiin liittyvän metsäpoliittisen päätöksenteon tueksi. Kaikki tutkimus

12 VÄLIRAPORTTI TME (16) tehdään läheisessä yhteistyössä toimialan palveluntuottajien kanssa. Tutkimusorganisaatioista yhteistyötä tehdään ainakin Joensuun yliopiston, VTT:n, Metsätehon ja Työtehoseuran kanssa. Tutkimustuloksia julkaistaan sekä tieteellisissä sarjoissa että toimialan ammattilehdissä. Lisäksi tiedonkäyttäjille järjestetään vuorovaikutteisia kehittämisseminaareja. Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelma BIO ( ) Vuoden 2006 aikana tutkimusohjelman suunnittelu ja valmistelutyö on edennyt ripeästi. Metlassa on järjestetty kaksi suunnitteluseminaaria biologisten, ekologisten, metsänhoito, ympäristö ja teknistaloudellisten aiheiden tutkijoiden kanssa, joissa on suunniteltu hankkeita, keskusteltu hankkeiden toteutuksesta. Hankkeiden edelleen työstäminen sopivien kokonaisuuksien aikaansaamiseksi jatkuu. Yhteistyöneuvotteluja on käyty MTT:n, VTT:n, GTK:n ja Helsingin, Joensuun ja Jyväskylän yliopistojen kanssa ja jätetty hanke-esitys Tekesiin. Metsätalouden tulevaisuuskatsauksessa esitetään, että bioenergia on yksi merkittävimmistä uusista metsätalouteen liittyvistä liiketoiminnan muodoista. Käynnistyvä ohjelma tarjoaa innovatiivisia vastauksia sekä bioenergian hyödyntämiseen että hyödyntämisen yhteydessä syntyvien ekologisten kysymysten ratkaisuun. Hankkeissa teollisilla kumppaneilla on tärkeä rooli. Osa ohjelmassa tehtävästä työstä voidaan siirtää nopeasti tuotannolliseksi toiminnaksi. Tiedon käyttäjät ovat mukana tutkimuksen suunnittelussa ja laaja yhteistyöverkko antaa hyvät edellytykset tutkimustuloksten tiedottamiselle. Metsänvaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma MSU( ) Kuluva vuosi on tutkimusohjelman valmisteluvuosi. Tutkimus- ja kehittämisohjelman (T&Kohjelma) taustalla on kansallinen tavoite Suomen metsien korkeasta käyttöasteesta ja hyvästä tuotantokunnosta. T&K-ohjelman visio on eri tietolähteiden yhdistämiseen ja eri toimijoiden yhteistyöhön perustuva ajantasainen, vaikuttava ja kustannustehokas metsäsuunnittelujärjestelmä. MSU-ohjelman tarkoituksena on kehittää yksityismetsien suunnittelua, jotta metsänomistajat saavat tarvitsemaansa tietoa metsien käyttöä ja käsittelyä koskeviin päätöstilanteisiin. Tärkeimmät kehittämiskohteet ovat puukaupan ja metsien hoidon suunnittelu sekä niissä tarvittavien metsävaratietojen ylläpito. Metla käynnisti valmistelutyön virallisesti Valmistelutyön tavoitteena on koota yhteen toimija- ja tutkijaverkosto, joka on sitoutunut yksityismetsien metsäsuunnittelun ja siinä tarvittavan metsävaratietojärjestelmän kehittämiseen. Avoimessa ja vuorovaikutteisessa valmistelutyössä haetaan win-win-toimintamallia sekä ohjelman aikaiselle toimija- ja tutkijaverkostolle että ohjelman tuloksena syntyvälle yhteistyöverkostolle. Ohjelman tavoitteita on esitelty Metlan sisällä (johtokunta, professorit, SAB, metsäsuunnittelun tutkijat) sekä

13 VÄLIRAPORTTI TME (16) yhteistyökumppaneille (MMM:n, metsäkeskusten, Tapion, MTK:n, metsäteollisuuden sekä muiden tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajat) erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa ja seminaareissa. Syksyllä ohjelmalle nimetään ohjausryhmä, jonka kanssa määritellään tutkija- ja toimijaverkoston tulosohjausmalli. Metsien hyvinvointivaikutukset -tutkimusohjelma HYV ( ) Tutkimusohjelman tavoitteena on tarkastella monipuolisesti metsien ei-puuntuotannollisia hyötyjä, niihin liittyviä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia sekä metsien käytön sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tutkimusohjelma parantaa luontoyrittäjyyden edellytyksiä suoraan ja välillisesti sekä etsii ja luo edellytyksiä uusille kestäville metsänkäyttömuodoille ja elinkeinotoiminnalle muuttuvassa toimintaympäristössä. Ohjelma kokoaa yhteen Metlassa tällä hetkellä melko vähäistä ja hajanaista tutkimustoimintaa ja vastaa eri sidosryhmien keskeisiin tietotarpeisiin. Tutkimusohjelma toteutetaan yhdessä eri sektoritutkimuslaitosten, yliopistojen, kehittämisorganisaatioiden ja yritysten kanssa. Tavoitteena on tehostaa resurssien käyttöä sekä parantaa tutkimuksen tasoa ja vaikuttavuutta. Eri alojen tutkijoiden ja toimijoiden monitieteisellä yhteistyöllä luodaan uusia menetelmiä ja toimintamalleja julkiselle ja yksityiselle sektorille sekä sosiaalisia innovaatioita kansalaisyhteiskuntaan. Metsien käyttöön perustuvan elinkeinotoiminnan kehittämisen lähtökohtana on asiakas- ja kysyntälähtöisyys sekä metsin kestävä käyttö. Tutkimustulokset palvelevat esimerkiksi kansallisen metsäohjelman ja alueellisten metsäohjelmien arviointia, kuntia, maakuntia, metsänomistajia, metsätalouden neuvontaorganisaatioita, kansalaisjärjestöjä, matkailun edistämisorganisaatioita, luontoyrittäjyyttä ja tiedeyhteisöjä. Tutkimusohjelma on viisivuotinen ja toteutus ajoittuu vuosille Hankkeet käynnistyvät ohjelmakaudella vaiheittain. Tutkimusohjelman valmistelu on aloitettu pyytämällä hankeesityksiä Metlan tutkijoilta elokuun loppuun mennessä. Yhteistyöneuvottelut sidosryhmien edustajien ja tutkimustiedon käyttäjien kanssa on aloitettu kesäkuussa. Metlan tutkijoiden hanke-ehdotusten pohjalta ohjelmaan kootaan hankeryhmä, joka muodostaa tavoitteita palvelevan kokonaisuuden. Tutkimusohjelman toteututtaminen Metlassa edellyttää tutkijoiden työpanoksen uudelleen suuntaamista sekä monipuolista tutkimusyhteistyötä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Esimerkiksi maankäytön suunnittelun, maisemanhoidon ja talousvaikutusten arvioinnin osaamista tulee vahvistaa. Ohjelmalle valitaan ohjausryhmä ja johtoryhmä loppuvuodesta Tärkeimpien sidosryhmien edustajista koostuvan ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ohjelman suunnittelua ja toteutusta. Ohjausryhmä edistää tulosten käytäntöön viemistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

14 VÄLIRAPORTTI TME (16) METSIEN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset TUK ( ) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset < tutkimusohjelma tuottaa tietoa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja yhteiskunnan eri sektoreiden ja toimijoiden vuorovaikutuksesta metsä- ja suojelupolitiikan suunnittelun tukemiseksi. Ohjelmassa aloitti vuoden alusta uusi tutkimushanke Metsien monimuotoisuuden suojelun yksityistaloudelliset vaikutukset metsikkötasolla. Tutkimushankkeet ovat edelleen verkostoituneet laajasti ja järjestäneet seminaareja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Ulkopuolista rahoitusta on hankittu tavoitteiden mukaisesti ja ohjelman hankkeisiin liittyen on aloitettu mm. EU-tutkimushankkeita. Tutkimustuloksia on välitetty tiedonkäyttäjille monilla tavoin: järjestetty tutkijatapaamisia ja seminaareja, ja tutkijat ovat toimineet asiantuntijoina mm. OECD:ssä, KMO:ssa ja kansallisen biodiversiteettiohjelman valmisteluissa. Referoituja artikkeleita on valmistunut kuusi. Ohjelman hankkeissa on julkaistu myös muita tieteellisiä julkaisuja ja tiedotteita sekä pidetty kotimaisia ja ulkomaisia esitelmiä. Lisäksi tutkijat ovat antaneet lehti-, televisio- ja radiohaastatteluja ja toimineet opetustehtävissä. Ohjelman koordinaatiohankkeessa toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön Metlalle toimeksiantaman METSO-monimuotoisuusohjelman taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten seuranta ja arviointi. Kevään aikana on koottu neljäsataa sivuinen METSO-tutkimusraportti yhteistyössä SYKEn ja ministeriöiden kanssa. Raportti on samalla TUK-tutkimusohjelman väliraportti. Raportti julkaistaan syyskuun alussa MOSSE-tutkimusohjelman seminaarissa. Raportointijaksona on tehty myös METSOn kolmas väliraportti, jatkettu seurantaa ja valmisteltu METSOn seurannan ja arvioinnin loppuraporttia. METSÄEKOSYSTEEMIN RAKENNE JA TOIMINTA Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät HMS ( ) Tutkimusohjelman tieteellinen loppuseminaari pidettiin , jolloin esiteltiin ohjelmassa saatuja tuloksia ( Loppuseminaarin esitelmien ja posterien laajat abstraktit (extended abstract) ovat nähtävissä HMS nettisivuilla. Ohjelma on tuottanut kuusi referoitua ja kolmekymmentä muuta julkaisua ja loppuvuonna julkaisujen määrä tullee olemaan sama kuin alkuvuonna. Virka- ja asiantuntija-apua on annettu liittyen Suomen EU puheenjohtajuuteen. HMS ohjelman tuloksia on käytetty valmisteltaessa vuoden 2006 kasvihuonekaasujen raportointia ja ilmastopolitiikan päätöksenteossa. Tulosten käytäntöönsiirtoa on tapahtunut myös

15 VÄLIRAPORTTI TME (16) suorin kontaktein ministeriöiden (MMM, YM) virkamiehiin ja julkishallinnon työryhmien kautta. HMS ohjelma osallistui taustamuistion laadintaan Energia- ja Ilmastopoliittisen selonteon Eduskuntakäsittelyä varten. Metsäekosysteemien toiminta ja käyttö muuttuvassa ilmastossa -tutkimusohjelma MIL ( ) Valmisteilla olevan tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa sekä ilmastonmuutoksen perusteista ja sen etenemisestä että erityisesti muutoksen ekologisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista mukaan lukien sopeutumiskeinot. Ohjelma tuottaa myös tietoa, jota voidaan hyödyntää metsiä koskevassa kasvihuonekaasujen raportointijärjestelmässä. Ohjelma koostuu kolmesta osakokonaisuudesta: miten ilmastonmuutos voidaan havaita metsissä, metsät ja metsien käytön biologiset perusteet muuttuvassa ilmastossa, metsätalous muuttuvassa ilmastossa. Ohjelman tuottamaa tietoa tullaan käyttämään metsäpoliittisessa päätöksenteossa ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä, kun päätetään keinoista, joilla metsäsektorin toimintaedellytyksiä edistetään ilmaston muuttuessa. Tutkimustietoa tarvitaan mm. kansallisten ohjelmien tarpeisiin (KMO, Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia), kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämisessä (YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus ja Kioton pöytäkirja) sekä Metlan vastuulle annetun, metsiä koskevan kasvihuonekaasujen raportointijärjestelmän rakentamisessa ja siihen liittyvässä tutkimustoiminnassa. Ohjelman valmistelua on käsitelty Metsäntutkimuslaitoksen johtokunnassa , joka on puoltanut ohjelman jatkovalmistelua. Ohjelmasuunnitelma on esitelty myös Metsäntutkimuslaitoksen tieteelliselle neuvottelukunnalle (SAB). Tutkimusohjelmaa valmisteltaessa tavoitteena on, että ohjelmassa tehtävä tutkimus on verkottunut hyvin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Keskustelut MMM:ssä, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien alan toimijoiden kanssa ovat käynnistyneet kesällä 2006 ja jatkuvat syksyn 2006 aikana. Ilmastonmuutostutkimuksia käsitellään myös yhteisneuvottelussa Ruotsin maatalousyliopiston kanssa Syksyn 2006 aikana kutsutaan ohjelman valmistelua ja seurantaa varten ohjausryhmä. Metlan käynnissä olevassa hankesuunnittelussa on pyydetty ilmastonmuutosteemaan liittyviä hanke-esityksiä. Hanke-esitykset käyvät läpi normaalin evaluointimenettelyn ja ilmastonmuutosteemasta mahdollisesti käynnistyvät uudet hankkeet tullaan liittämään ohjelmakokonaisuuteen sen käynnistyessä vuoden 2008 alussa. Suometsätalouden tutkimusohjelma SUM ( ) Suometsätalouden tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa metsätalouden toimijoiden käyttöön tietoa, jonka perusteella metsänkasvatuksen, puun korjuun, metsänuudistamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan ohjeistot voidaan kehittää vastaamaan käytännön metsätalouden tarpeita turv la.

16 VÄLIRAPORTTI TME (16) Ohjelman pääteemoja ovat suometsien käsittely (etenkin teknis-taloudelliset kysymykset), siihen liittyvä vesiensuojelu ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset. Tuloksia syötetään suoraan soveltajille niiden valmistuttua, ja ohjelma päättyy vuoden 2010 syksyllä, jolloin järjestetään loppuseminaari. Tieteelliset tulokset julkaistaan alan julkaisusarjoissa. Ohjelman aiesuunnitelma on hyväksytty Metlan johtokunnassa keväällä Ohjelman lopullinen suunnittelu ja hankkeistaminen tapahtuu vuoden 2006 lopulla ja vuoden 2007 alkupuolella, ja ohjelma on suunniteltu alkavaksi vuoden 2008 alusta. METSÄTALOUDEN JA METSÄYMPÄRISTÖN TIETOVARANNOT Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelma, MTS ( ) Tutkimusohjelman < toiminta-ajatuksena on kehittää käytännön metsäsuunnittelun menetelmiä ja välineitä sekä tuottaa tietoa metsien käyttömahdollisuuksista taloudenharjoittajille sekä kansallisten ja alueellisten metsäohjelmien valmisteluun. Vuosi 2006 on tutkimusohjelman viimeinen. Painopiste on tulosten raportoinnissa ja tiedon käytäntöön siirron kehittämisessä. VMI10-aineistoon perustuvat MELA-hakkuumahdollisuusarviot julkaistiin Metsätieteen aikakauskirjassa ja julkistettiin metsätalouden toimijoille, metsäpolitiikan valmistelijoille ja tiedotusvälineille suunnatussa kutsutilaisuudessa yhteistyössä VMI10-hankkeen kanssa. Tilaisuuden kommenttipuheenvuorojen ja tulosten uutisoinnin perusteella tulokset palvelevat sekä elinkeinotoiminnan kehittämistä että metsäpolitiikan - erityisesti KMO:n - valmistelua. MELA-laskelmat puuntuotantomahdollisuuksista eri ilmastoskenaarioissa valmistuvat vuoden loppuun mennessä. MELA-tulosten käytäntöön siirron tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi kehitetään Metinfon MELA-tulospalvelusta uusi versio tämän vuoden loppuun mennessä. Kehitystyössä paino on metsäteollisuuden puunhankinnan sekä metsäpolitiikan valmistelun tietotarpeilla.