Amigaattori: amisten ajo-ohjeet tulevaisuuteen SAKKI RY:N TAVOITTEITA

Transkriptio

1 Amigaattori: amisten ajo-ohjeet tulevaisuuteen SAKKI RY:N TAVOITTEITA

2 3 Amiksesta tulevaisuuden vientiylpeys! Omalla alalle työllistyminen ja ammattitaidon jatkuva kehittäminen ei ole vain akateemisesti koulutettujen etuoikeus. Myös kymmenet tuhannet ammattiin valmistuneet haluavat kehittyä työssään ja osaamisessaan. Vaikka suurin osa ammatilliselta toiselta asteelta työelämään siirtyneistä on tyytyväisiä saamaansa koulutukseen, tulisi oppilaitosten tarjota opiskelijoille jatkossakin mahdollisuus vaihtaa alaa kesken tutkinnon suorittamisen. Edelleen ammatillisen koulutuksen yksi suurimmista ongelmista on koulutuksensa keskeyttäneiden nuorten suuri määrä. Uskomme, että tarjoamalla opiskelijoille joustavempia opintopolkuja ja antoisampia työssäoppimiskokemuksia, voimme merkittävästi vähentää koulutuksensa keskeyttäneiden määrää. Merkittävä tekijänä koulupudokkuuden vähentämisessä on myös oppilaitosten kehittäminen kaikille inspiroivaksi ja turvalliseksi ympäristöksi. Oppilaitosten tulisi tarkastella omia opetuskäytäntöjään sekä yhteisöjään normikriittisyyden kautta ja puuttua syrjiviin käytäntöihin opiskeluympäristössä. Väitämme, että ratkaisut suomalaisen yhteiskunnan tuleviin haasteisiin löytyvät kehittämällä suomalaista ammattiosaamista entistä paremmaksi. Uskomme myös, että työelämän ja nykypäivän opiskelun tulee perustua entistä enemmän taidolle käydä vuoropuhelua sekä osallistaa kaikki aktiivisiksi kansalaisiksi. Tämän Amigaattorin ajo-ohjeet antavat suuntaviivoja ja työkaluja näitä tavoitteita varten. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n puheenjohtajisto. Helsingissä Aleksej Fedotov puheenjohtaja Musa Jallow 1. varapuheenjohtaja Sonja Pääsukene 2. varapuheenjohtaja

3 4 5 Sisällysluettelo SAKKIn perusperiaatteet 1. Perusperiaatteet 1.1 Tulevaisuus on yhtenäisessä toisessa asteessa 1.2 Ammattipätevyys, laadukas ammatillinen koulutus ja jatko-opintokelpoisuus 1.3. Maksuton koulutus 1.4. Hyvinvointi ja riittävät tukipalvelut 1.5. Järkevä toimeentulo ja kohtuuhintainen asuminen 1.6. Kansainvälisyys 2. SAKKIn tavoitteet Koulutuspoliittiset tavoitteet 2.1. Peruskoulusta tehokkaammin toiselle asteelle 2.2. Maksuttomuus 2.3. Laadukas ammatillinen koulutus 2.4. Keskeyttämisen ehkäisy ja riittävä opiskelijaohjaus 2.5. Ammattitutkinnosta ammattipätevyyteen 2.6. Hyvät työelämävalmiudet 2.7. Ohjattua ja kehittävää työssäoppimista 2.8. Aktiivinen kansalaisuus 2.9. Kansainvälisempi arki Sosiaalipoliittiset tavoitteet Hyvinvoinnin turvaaminen Hyvinvointi ja aktiivisuus arjessa Turvallinen ja aktivoiva opiskeluympäristö Opiskeluyhteisön sosiaalisiin ongelmiin puuttuminen ja päihdekasvatuksen rooli Opiskelijan toimeentulo 1.1. Tulevaisuus on yhtenäisessä toisessa asteessa Yhtenäisen toisen asteen rakentaminen on seuraava suuri askel suomalaiselle yhteiskunnalle. Hyödyntämällä yleissivistävän ja ammatillisen opetuksen parhaimpia puolia me pystymme luomaan opiskelijoille oppimisympäristön, jossa ideat ja toiminta kohtaavat. Avoin ja monimuotoisuuden salliva ympäristö kannustaisi nuoria kehittämään oppimiaan tietoja ja taitoja uudella tavalla. Tämä edesauttaisi innovatiivisten ideoiden, toimintatapojen sekä tulevaisuudessa tarvittavan älyllisen pääoman syntymistä Suomeen. Samalla yhtenäinen toinen aste olisi oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi koulutusjärjestelmä, joka ei eriarvostaisi nuoria. Yhtenäisellä toisella asteella sekä vähennettäisiin koulutuksellista periytyvyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa että kannustettaisiin opiskelijoita tavoittelemaan täyttä potentiaaliaan Ammattipätevyys, laadukas ammatillinen koulutus ja jatko-opintokelpoisuus Jokaiselle ammattiin opiskelevalle on taattava ajankohtainen ja työelämään sopiva ammattipätevyys, joka syntyy laadukkaasta koulutuksesta. Lähiopetuksen tulee olla ensisijainen opetusmuoto. Koulutuksen laadun arvioinnissa on otettava opiskelijoiden näkökulma huomioon.

4 6 7 Lisäksi koulutuksen onnistumista tulee arvioida seuraamalla opiskelijoiden määrällistä ja laadullista työllistymistä valmistumisen jälkeen. Koulutuksen suunnittelussa pitää syvällisesti ymmärtää 2000-luvun työelämän muutoksia ja osattava vastata näihin muutoksiin. Työssäoppimisen pitää olla hyvin ohjattua sekä koulutusta vastaavaa. Koulutuksessa on huomioitava jokainen opiskelija yksilönä jotta ammatillisesta koulutuksesta siirtyminen jatko-opintoihin olisi luontevaa. Koulutuksen tulee myös kannustaa opiskelijoita elinikäiseen oppimiseen sekä tarjota tähän vaadittavia työkaluja. Opiskelijoita tulee normikriittisen pedagogiikan avulla ohjata yhä vahvemmin elämän mittaiseen henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen Maksuton koulutus Maksuttomuuden on oltava koulutuksen peruslähtökohta kaikilla asteilla. Ammattipätevyyden hankkimisen kannalta välttämättömien materiaalien ja palvelujen kuuluu olla opiskelijoille maksuttomia. Lisäksi opiskelijaruokailun, -terveydenhuollon, matkustamisen sekä liikuntaharrastusten tulee olla maksuttomia. Opiskelijahuollossa on pidettävä huoli jokaisen yksilön hyvinvoinnista ja parannettava yhteisön hyvinvointia. Jokaisen oppilaitosyhteisön jäsenen on kiinnitettävä huomiota oppilaitoksen opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointiin, terveellisten elintapojen ylläpitämiseen ja turvallisuuteen. Yhteisölliseen hyvinvointiin panostaminen on paras tapa ennaltaehkäistä kiusaamista, häiriökäyttäytymistä ja koulun keskeyttämistä. Opiskelijoille tulee tarjota vapaa-ajan harrastuksia, jotka tukevat fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä rakentavat yhteenkuuluvuuden tunnetta Riittävä toimeentulo ja kohtuuhintainen asuminen Vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotukeen on poistettava. Opintotuen on mahdollistettava täysiaikainen opiskelu. Lisäksi opiskelijoiden heikompi asema vuokra-asuntomarkkinoilla täytyy ottaa huomioon, ja heille on tarjottava mahdollisuus asua kohtuuhintaisissa sosiaalista asumista edistä-vissä opiskelija-asuntoloissa. Ammattiin opiskelevien nykyinen asumistuen muoto on oikeanmallinen. Opiskelijan arjen täytyy olla taloudellisesti turvattu, jottei opiskelija ole pakotettu tekemään toista työtä työssäoppimisjaksojen aikana. Työnantaja ei saa korvata työsuhdetta oppisopimuksella. Lisäksi opiskelijalta ei saa evätä toimeentulotukea kesäkuukausilta sillä perusteella, että hän ei ole nostanut opintolainaa. Tämän hetkinen opintotuki ei yksinkertaisesti mahdollista täysipäiväistä opiskelua. SAKKI vaatiikin, että opiskelijoiden opintotukeen tulisi pikaisesti tehdä merkittävä yleinen korotus Hyvinvointi ja riittävät tukipalvelut

5 Kansainvälisyys Kansainvälisyyden tulee olla ammatillisen koulutuksen perusarvo. Ammattiin opiskeleville tulee opettaa tarvittavia tietoja ja taitoja, joilla voi menestyä kansainvälisillä työmarkkinoilla. Kansainvälisyyteen kasvattamisella edistetään monikulttuurisuutta paikallisesti. Kieliopetuksessa otetaan huomioon aluekohtaiset tarpeet ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Kansainvälisen työssäoppimisen määrää on lisättävä ja opiskelijavaihtoa on resursoitava siten, että työ ja -opiskeluperusteinen matkustaminen on kaikille opiskelijoille mahdollista. On rakennettava vahva kansainvälinen opiskelijaliike, joka toimii väylänä huipputason neuvottelupöytiin. Tavoitteet Koulutuspoliittiset tavoitteet 2.1. Peruskoulusta tehokkaammin toiselle asteelle Tulevaisuudessa peruskoulun tulee auttaa nuoria tavoitteidensa saavuttamisessa. Nuoria täytyy kannustaa innostumaan omasta tulevaisuudesta ja itsensä kehittämisestä. Yläasteen opetussuunnitelmaa on muutettava siten, että opiskelijoille esitettäisiin erilaisia koulutus- ja ammattivaihtoehtoja osana kaikkea opetusta, jotta he pääsisivät käytännön kautta tutustumaan erilaisiin työ- ja koulutuspaikkoihin. Koulukäynnit ovat olennainen osa toiselle asteelle siirtymistä. Tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin tulee lisätä ja kehittää, jotta oman alan löytyminen helpottuisi. Esittelemällä koulutusvaihtoehtoja laajalla ja ennakkoluulottomalla tavalla sekä kuulemalla oman alan ammattilaisten esittelyjä, ennaltaehkäistään myöhemmin koulutuksen keskeyttämistä Maksuttomuus Laittomat materiaalimaksut tulee poistaa tiukentamalla niihin liittyvää lainsäädäntöä. Samalla on selkeytettävä koulutuksen järjestäjille annettavaa ohjeistusta, jotta siitä tulisi vähemmän tulkinnanvaraista. Kaikki koulutukseen liittyvät maksut on ilmoitettava koulutukseen hakemisen yhteydessä. Opiskelijoilta ei saa periä lukukausimaksuja ja koulutuksen järjestäjän on kustannettava työssäoppimisjaksoilla tarvittavat työturvallisuuskortit. Opiskelijoille on luotava kanava, jonka kautta voi tarkistaa noudattaako heidän oppilaitoksensa materiaalimaksuihin liittyviä velvoitteita oikein. Laiminlyöntitapauksien kohdalla opiskelijoilla täytyy olla mahdollisuus valittaa korkeammalle taholle.

6 10 11 Normikriittisyydestä on tehtävä ammatillisen koulutuksen pedagoginen perusta. Opetushenkilökunnalle tulee tarjota valmiuksia ymmärtää sekä tunnistaa miten normit vaikuttavat oppilaitoksissa. kohtaaminen on erityisen tärkeää etsivässä nuorisotyössä, jossa pyritään tuomaan nuoria takaisin opintojen ja työelämän pariin. Hyödyntämällä työpajoja ja tunnustamalla niissä opittuja taitoja osaksi ammatillisia opintoja, ehkäistään nuorten koulutuksen keskeyttämistä. Ammattistarttipaikat on turvattava ja vakiinnutettava osaksi toisen asteen koulutusrakennetta Ammattitutkinnoista ammattipätevyyteen 2.3. Laadukas ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen laatua tulee arvioida monella mittarilla. Rahoitukseen liittyvässä laadun arvioinnissa pitää huomioida opiskelijoiden tyytyväisyys ja aktiivisuus, koulutusta vastaava työllistyminen sekä jatko-opintoihin hakeutuminen. Myös pienten alojen rahoitus sekä koulutusalojen ja linjojen monimuotoisuus pitää turvata tulevaisuudessa. Koulutuksen järjestäjien tulee vuosittain tarkastella työelämän kehitystä ja muutoksia. Normikriittisyydestä on tehtävä ammatillisen koulutuksen pedagoginen perusta. Opetushenkilökunnalle tulee tarjota valmiuksia ymmärtää sekä tunnistaa miten normit vaikuttavat oppilaitoksissa. Yhdenvertaisuuden esteet oppilaitoksissa tulee poistaa. Oppivelvollisuuden tulee jatkua 18-vuotiaaksi asti. Peruskoulupohjalta ammatilliseen koulutukseen hakevalta opiskelijalta ei vähennetä ensisijaisuuspisteitä, jos hän ei tule ensimmäisellä kerralla valituksi. Korkea-asteen opintoihin hakeutumisen täytyy olla yhdenvertaista lukiosta hakevien kanssa Keskeyttämisen ehkäisy ja riittävä opiskelijaohjaus Keskeyttämistä voidaan vähentää tarjoamalla opiskelijoille yksilöllisempiä opintopolkuja, jotka perustuvat henkilökohtaiseen ja joustavaan ohjaukseen. Opinto-ohjauksessa on pyrittävä aidosti tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä, jossa opiskelijaa ei pelkästään kuulla vaan myös autetaan toteuttamaan henkilökohtaisia tavoitteitaan. Tasa-arvoinen Ammattitutkintojen tulee sisältää riittävästi ammattipätevyyden kannalta tärkeitä opintokokonaisuuksia. Lisäksi tutkintojen tulee sisältää riittävästi yleissivistäviä sekä vapaasti valittavia opintoja. Opiskelijalle on annettava mahdollisuus täydentää opintojaan ja parantaa arvosanojaan. Tämän lisäksi opiskelijalla pitää olla mahdollisuus aloittaa alalle erikoistuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opiskelijoilla pitää myös olla käytössään nykyaikaiset työvälineet ja -menetelmät, jotta heidän tietonsa ja taitonsa vastaisivat työelämän vaatimuksia. Lisäksi B-luokan ajokortin suorittaminen tulisi sisällyttää vapaaehtoisena suorituksena osaksi toisen asteen ammatillista perustutkintoa. Monet ammatit ja työt joihin ammatillisesta koulutuksesta valmistutaan edellyttävät tosiasiallisesti vähintään B-luokan ajokorttia, jotta ammatinharjoittaminen on mahdollista Hyvät työelämävalmiudet Ajankohtainen työelämätietoisuus ja sen ylläpitäminen on osa laadukasta ammatillista koulutusta. Tulevaisuuden työelämän parantamiseksi ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseksi koulutuksen on tarjottava opiskelijoille valmiudet sellaisen työympäristön rakentamiseen, jossa huomioidaan hyvin yksilöiden tarpeet, vastuut ja velvollisuudet. Koulutuksessa tulee tarkastella yrittäjyyttä monesta näkökulmasta ja kannustaa nuoria etsimään tietoa yrittäjyyden eri muodoista. Kestävä kehitys on otettava osaksi jokaisen alan koulutusta, edistämään vastuullista yrittäjyyttä ja ympäristön huomioimista.

7 Ohjattua ja kehittävää työssäoppimista Työssäoppiminen on keskeinen osa ammatillista koulutusta. Opiskelijoilla tulee olla oikeus saada ammattitaitoista ohjausta ja palautetta oman työssäoppimisjakson etenemisestä. Työssäoppijat ja työharjoittelijat ovat kaksi eri asiaa: työssäoppiminen on työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jossa työpaikkaohjaajalle kuuluu ohjausvastuu. Työpaikkaohjaajan kuuluu säännöllisesti arvioida ja valvoa työssäoppimisjakson etenemistä. Työssäoppija ei saa toimia varsinaisen työvoiman korvikkeena. Työssäoppimisen aikana tulee olla mahdollisuus tienata palkkaa. On perustettava valtakunnallinen ja kaikille avoin palvelu, joka helpottaa työssäoppimispaikkojen löytämistä ja jossa opiskelijat voivat jakaa kokemuksiaan. Oppilaitoksen ja työelämän välistä kommunikaatiota on parannettava ja samalla on varmistettava työpaikkaohjaajien riittävä koulutus. Viimekäden vastuu työssäoppimispaikan järjestämisestä kuuluu koulutuksen järjestäjälle. Opiskelijalle on opetettava tarvittavat perustiedot- ja taidot työssäoppimisen perehdytyksen aikana. Työssäoppimiseen kuuluvan näyttötyön tulee voida suorittaa myös oppilaitoksessa Aktiivinen kansalaisuus Oppilaitoksissa on otettava käyttöön osallistavan budjetoinnin käytäntö, jossa opiskelijat ovat mukana. Oppilaitosdemokratiaa ei kehitetä pelkästään kuulemalla opiskelijoita, vaan ottamalla heidät mukaan päätöksentekoprosessiin. Opiskelijakunta- ja tutortoimintaan panostamisen tulee vaikuttaa koulutuksen järjestäjän tuloksellisuusrahoitukseen. Opiskelijakunta- ja tutortoiminnasta tulee antaa osaamispisteitä. laskeminen kuuteentoista ikävuoteen ei ole ratkaisu heikkoon äänestysaktiivisuuteen. Kansalaisjärjestöille on annettava mahdollisuus näkyä oppilaitoksissa. Laadukas vertais- ja tutortoiminta on turvattava ja niiden kehittämisestä on tehtävä prioriteetti oppilaitoksille. Vertais- ja tutortoimintaan liittyviä hyviä käytäntöjä on kerättävä yhteen ja levitettävä. Lisäksi osana aktiivista kansalaisuutta ammattiin opiskelevien työelämätietoisuutta harmaasta taloudesta on kasvatettava Kansainvälisempi arki Kansainvälinen ja monikulttuurinen koulutus on välttämätöntä nykypäivän globaaleilla työmarkkinoilla. Koulutuksen järjestäjiä tulee velvoittaa käyttämään vähintään 3 % budjetista kansainvälisen toiminnan ylläpitoon ja vaihto-ohjelmiin. Oppilaitoksen on tiedotettava avoimesti kansainvälisestä työssäoppimisesta ja sen on oltava kaikille opiskelijoille mahdollista. Ennen vaihtoon lähtöä jokaiselle opiskelijalle tulee tehdä asianmukainen henkilökohtainen opintosuunnitelma. Kaikille maksuton koulutus Omien kansalaisoikeuksien- ja velvollisuuksien tiedostaminen on tuotava lähemmäksi opiskelijoita, jotta he innostuisivat yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Oppilaitosten tulee kannustaa opiskelijoita osallistumaan paikallisten nuorisovaltuustojen toimintaan, sekä kunnalliseen päätöksentekoon. Äänestysikärajan

8 14 15 Sosiaalipoliittiset tavoitteet Hyvinvoinnin turvaaminen Opiskelijoiden hyvinvointia tulee tukea ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Terveydenhuollon kuuluu olla tasa-arvoista ja kaikkien saatavilla. Nuoria ei tule ohjata maksullisiin terveyspalveluihin, vaan opiskelijahuolto on järjestettävä oppilaitosten läheisyydessä niin, että opiskelijoille ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia. Samalla on myös huomioitava yksilölliset tarpeet ja taattava kaikkien opiskelijahuoltopalveluiden, erityisesti psykologi- ja kuraattoripalveluiden, saatavuus. Hoidon hyvä laatu on turvattava ja koulutuksen järjestäjän rahoituksessa on huomioitava opiskelijoiden hyvinvointi ja sen kehitys Hyvinvointi ja aktiivisuus arjessa Opiskelijoiden liikunnallisuutta ja ennen kaikkea työhyvinvoinnin sekä työergonomian tuntemusta on lisättävä. Liikunta ja hyvinvointi täytyy ottaa keskiöön oppilaitosten strategioissa. Säännöllisestä liikkumisesta on tehtävä olennainen osa opiskelijoiden arkea sillä se edistää opiskelijan jaksamista opiskeluaikana ja työelämässä. Oppilaitoksen tulee kehittää tapoja, joilla vähennetään opiskelijoiden pitkäjaksoista istumista tunneilla. Opiskelijoiden tulisi saada itse vaikuttaa siihen mitä lajeja liikuntatunneilla harjoitellaan. Näin liikunta olisi mielekkäämpää ja omalle alalle sopivampaa. Terveyseroja ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä on pyrittävä kaventamaan lisäämällä resursseja ammattiin opiskelevien terveyttä edistäviin hankkeisiin sekä parantamalla opiskelijahuollon saatavuutta ja laatua Turvallinen ja aktivoiva opiskeluympäristö Opiskelijoiden ja henkilökunnan tulee olla samanarvoisia, ja opiskelijoita on kannustettava mukaan kehittämään oppilaitoksen turvallisuutta, muun muassa opiskelijahuoltosuunnitelmaa ja järjestyssääntöjä kehitettäessä.

9 16 17 Laadukas asuminen on jokaisen perusoikeus. Pieniä ja kohtuuhintaisia oppilaitoksen läheisyydessä sijaitsevia asuntoja on rakennettava lisää. Turvallisuuden tunne syntyy opiskelijoiden ja henkilökunnan välisestä luottamuksesta ja yhteisymmärryksestä. Esteettömyys huomioidaan oppilaitosten arjessa, ja yhdenvertaisuutta estäviä rakenteellisia, asenteellisia ja fyysisiä tekijöitä poistetaan. Turvallisessa opiskeluympäristössä kunnioitetaan kaikkien seksuaalista koskemattomuutta. Oppilaitoksissa tulee olla nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle. Lisäksi oppilaitosten tulee toimia aktiivisesti väkivallan ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi Opiskeluyhteisön sosiaalisiin ongelmiin puuttuminen ja päihdekasvatuksen rooli Koulukiusaamiseen ja opiskelijoiden jaksamisongelmiin puututaan kaikista tehokkaimmin ennaltaehkäisyllä. Oppilaitokset julistetaan kiusaamisen nollatoleranssi alueiksi. Yhteisöllisen hyvinvoinnin ylläpitäminen on jokaisen oppilaitosyhteisöön kuuluvan vastuulla, ja kaikkien tulee puuttua kiusaamiseen sitä havaitessaan. Tutortoiminta ja vertaistuki ovat merkittävä osa opiskelijoiden arkea. Ulkopuolisuuden tunnetta vähennetään tekemällä opiskelijahyvinvoinnista selkeä yhteisöllinen tavoite. Ammattiin opiskeleville on annettava ajankohtaista, laadukasta tutkimustietoon perustuvaa ja neutraalia päihdekasvatusta ja seksuaalivalistusta jossa on otettu huomioon HLBTI-nuoret ja joka kannustaa nuoria ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Yhteisöllinen opiskelijahuolto on avainroolissa nuorten terveyskäyttäytymisessä. Oppilaitosten tulee olla päihteettömiä, ja tämän tulee koskea myös koko henkilökuntaa. Opiskelijat tarvitsevat viihtyisiä ja aktiivisuuteen kannustavia ulkoilualueita sekä taukotiloja. Välipala -ja juoma-automaatteihin tarvitaan terveellisempiä vaihtoehtoja. Liikunnallisuutta edistetään kannustamalla nuoria löytämään itselleen sopivia harrastuksia, joissa varallisuus ei ole esteenä. Oppilaitoksen tulee säännöllisesti järjestää maksuttomia lajikokeilutunteja kaikille opiskelijoille. Opiskelijoille tulee antaa tasapuolinen mahdollisuus tutustua opiskelukaupungin kulttuuritarjontaan. Asuntoloissa asuvat opiskelijat ansaitsevat samanlaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja nauttia kulttuurista kuin muut Opiskelijan toimeentulo ja asuminen Opintotuella on pystyttävä keskittymään opiskeluun täysipäiväisesti. Opiskelijoiden on tultava toimeen opintotuella ilman, että he joutuvat turvautumaan vanhempiensa tukeen tai työntekoon. Vanhempien tulojen vaikutus on poistettava alle 20-vuotiaiden opintotuesta. Alle 17-vuotiaiden opintoraha on korotettava täysi-ikäisten toisen asteen opiskelijoiden tasolle. Kaikki opiskelijalle maksettavat tuet tulee olla verottomia. Ketään ei saa pakottaa ottamaan opintolainaa. Otettua opintolainaa ei saa lukea tuloksi toimeentulotukea haettaessa. Huono joukkoliikennetarjonta ja koulutuksen keskittäminen kasvualueille eivät saa vaikuttaa heikentävästi opiskelijoiden mahdollisuuteen matkustaa koulutukseen liittyviä matkoja. Opiskelupaikkakuntia on kannustettava tarjoamaan nuorille ja opiskelijoille sekä edullista että mahdollisuuksien mukaan maksutonta joukkoliiken-nettä. Koulumatkatuen myöntämisehtoja on selkeytettävä. Koulumatkatuen on oltava saatavilla koko opiskeluajan. Tulevaisuuden tavoitteena tulee olla maksuton joukkoliikenne Frank-opiskelijakortilla. Laadukas asuminen on jokaisen perusoikeus. Pieniä ja kohtuuhintaisia oppilaitoksen läheisyydessä sijaitsevia asuntoja on rakennettava lisää. Toisen asteen opiskelijoille on taattava korkea-asteella käytössä oleva asuntotakuu, jolla taataan asunto jo ennen opintojen alkamista. Opiskelijoita kannustetaan sosiaaliseen asumiseen. Opiskelija-asuntoloihin tulee luoda yhtenäiset säännöt takaamaan opiskelijoille oikeudenmukainen ja turvallinen asuminen.

10 18 SAKKI palvelee Asiantuntemus toisen asteen koulutukseen liittyvissä kysymyksissä SAKKIn opiskelijakortti ja opiskelijaedut Paikallinen ja valtakunnallinen opiskelijatoiminta Opiskelijoiden neuvonta kaikissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa Tutor-koulutusta sekä työkaluja aktiiviseen kansalaisuuteen Yhteystietoja: Aleksej Fedotov puheenjohtaja p Musa Jallow 1. varapuheenjohtaja p Antti Seitamaa koulutuspoliittinen asiantuntija p Laura Kyntölä sosiaalipoliittinen asiantuntija p

11 Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry on amisten oma opiskelijajärjestö jo vuodesta Järjestössämme vaikuttaa lähes 200 opiskelijakuntaan ja toiminnan piiriin kuuluu yli jäsentä. Toimintamme peruskivinä ovat laadukkaan ammatillisen koulutuksen ja yhdenvertaisemman työelämän kehittäminen. Yhteystiedot: Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry PL 178, Helsinki puh Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n XIV liittokokouksessa