Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2011"

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin Tilinpäätös 2011

2 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kouvolan kaupungin hallinto Talouden yleinen kehitys Kouvolan toiminnan ja talouden kehitys Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT Strategian toteutuminen Tilaajan toteutumisvertailut Konsernihallinto (ti) Elinkeino (ti) Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekninen ja ympäristö (ti) Tuottajan toteutumisvertailut Konsernihallinto (tu) Sivistys (tu) Perusturva (tu) Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Investointien toteutuminen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden rahoituksen muodostumiseen TLINPÄÄTÖSLASKELMAT Kaupungin tuloslaskelma Kaupungin rahoituslaskelma

3 3.3 Kaupungin tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Kaupungin ja konsernin tunnusluvut LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot LIIKELAITOSTEN ERILLISTILINPÄÄTÖKSET Liikelaitos Kouvolan Vesi Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä tositelajeista TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Liite: TUOTTAVUUSOHJELMIEN SEURANTA Kuvat Kuva 1. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta Kuva 2. Väestö Kuva 3. Väestöennuste ikäryhmittäin Kuva 4. Vuosina valmistuneet rakennukset....8 Kuva 5. Henkilöstön määrä Kuva 6. Kouvolan kaupungin ympäristötuotot, - kulut ja investoinnit vuosina Kuva 7. Tuottojen muodostuminen v (ilman satunnaisia tuottoja)...24 Kuva 8. Kulujen muodostuminen v Kuva 9. Kouvolan kaupungin konserni...34 Kuva 10. Tavoitteiden toteutuminen kaupunkistrategian päämäärittäin Kuva 11. Kaupunkistrategien tavoitteiden toteutuminen toimialoittain Kuva 12. Kaupunkistrategian tavoitteiden lukumäärä seurannassa...47 Taulukot Taulukko 1. Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Taulukko 2. Henkilöstömäärä Taulukko 3. Sairaspoissaolot toimialoittain v Taulukko 4. Toimiala-arviointeihin perustuvat 15 suurinta riskiä vuonna Taulukko 5. Kouvolan kaupungin kootut ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit v Taulukko 6. Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut Taulukko 7. Konsernitilinpäätökseen yhdistetyt Taulukko 8. Keskeisten konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuminen Taulukko 9. Keskeisten konserniyhtiöiden talouden toteutuminen Koonti ja julkaisu: Konsernihallinto talous ja omistajuus /Laskenta

4 Toimintakertomus 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus KOUVOLAN VUODEN 2011 TULOS ODOTUSTEN MUKAINEN Suomen talous elpyi finanssikriisin jälkeisestä taantumasta odotettua nopeammin, mutta murros heijastui vientiteollisuudesta riippuvaisen Kouvolan talouteen muita seutuja voimakkaammin. Euroalueen talouden epävarmuus jatkui ja paineet julkisen talouden vakauttamiseen kasvoivat kaikissa jäsenmaissa. Kesällä 2011 aloittaneen uuden hallituksen ohjelmassa kuntarakenteeseen sekä kuntatalouden tervehdyttämiseen liittyvät toimenpiteet ovat keskeisessä roolissa. Vuosi 2011 oli uuden Kouvolan kaupungin kolmas toimintavuosi. Kuntien yhdistymisen jälkeinen myllerrys tasaantui ja toiminta vakiintui. Palvelujärjestelmä saatiin toimintakuntoon, palvelujen laatuun ja saatavuuteen panostettiin. Asiakaspalaute on koko ajan parantunut. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitelmien mukaisesti. Kaupungin organisaation ja palvelujen uudistamisessa panostettiin uuden kaupunkistrategian mukaisesti tuottavuuden ja asiakaslähtöisten toimintatapojen kehittämiseen. Toiminnallisista muutoksista merkittävimpiä ratkaisuja olivat Kuusankosken aluesairaalan siirtyminen sairaanhoitopiiriltä kaupungin omaan organisaatioon sekä Pohjois-Kymen Tieto -liikelaitoksen yhtiöittäminen. Kaupungin henkilöstöresurssien painopiste on siirtynyt yhdistymissopimuksen tavoitteiden mukaisesti asiakasrajapinnan suuntaan. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi v noin 250 henkilöllä. Tämä johtui pääosin Kuusankosken aluesairaalan siirrosta sekä vanhuspalveluiden henkilöstömäärän kasvusta. Henkilöstöstä kasvava osuus tuottaa lakisääteisiä peruspalveluja. Hallinnon, tukipalvelujen ja teknisen sektorin henkilöstö on vähentynyt työntekijöiden eläköityessä. Kouvolan kaupungin v taloudellinen tulos on suurelta osin talousarvion mukainen. Toiminnan tulos jäi kuitenkin 1,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Aikaisempien vuosien ylijäämien ansiosta tase on vielä 1,65 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Toimintakate kasvoi 5,5 %. Verotulojen kasvu oli 6,8 %. Kun verokertymästä oikaistaan veronkorotusten vaikutus, kasvuksi jää 0,6 %. Vuosikate kattoi poistoista 90 %. Investointitaso säilyi tuloihin nähden korkeana. Lainakanta kasvoi 8,7 miljoonaa euroa, mutta asukaskohtainen lainamäärä säilyi selvästi kuntasektorin keskiarvon alapuolella. Vaikka tulos heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna, sitä voidaan pitää olosuhteisiin nähden tyydyttävänä. Taseen pienestä ylijäämästä huolimatta Kouvolan talouden näkymät ovat monella tavalla haastavat. Ilman veronkorotusta kaupungin tulojen kasvu olisi reaalisesti negatiivinen. Talouden perusongelmana on edelleen tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino. Teollisuuden rakennemuutos ja työpaikkamenetykset ovat heikentäneet tulopohjaa. Väestö vähenee ja väestön ikääntyminen kasvattaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Huoltosuhteen heikentyessä tasapainon saavuttaminen edellyttää kaupungin palvelurakenteiden jatkuvaa uudistamista, uusien toimintatapojen kehittämistä sekä määrätietoista panostamista elinkeinorakenteen uudistamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Kaupunginhallitus käynnisti vuoden 2010 lopulla talouden vakauttamisohjelman valmistelun. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman yksimielisesti maaliskuussa Valtuusto asetti taloussuunnittelun tavoitteeksi tasapainotilan saavuttaminen ensisijaisesti toiminnallisin ja rakenteellisin uudistuksin siten, että vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot, veroprosentti pysyy nykyisellä tasolla ja velkamäärä ei merkittävästi poikkea kuntien keskimääräisestä tasosta. Tavoite on selkeä, mutta sen saavuttaminen edellyttää palvelutuotannon kriittistä arviointia, selkeää priorisointia kaupungin omien resurssien kohdentamisessa sekä johdonmukaisia poliittisia päätöksiä. Rakenteellisista haasteista huolimatta kaupungin tulevaisuuskuva on positiivinen. Kuntarakenteen uudistamista koskevat päätökset tehtiin ajoissa ja muutokset on jo pääosin toteutettu, kun muu kuntakenttä vasta hakee 1

5 Toimintakertomus ratkaisumallejaan. Teollisuuden rakennejärjestelyt on myös pääosin läpikäyty. Voikkaalle ja Myllykoskella haetaan aktiivisesti uutta yritystoimintaa. Metsäteollisuuden kehitystyö synnyttää alueelle uusia työpaikkoja. Bioenergiasta on syntynyt uusi kasvuala. Kaupan investoinnit tuovat kaupunkiin satoja uusia työpaikkoja. Liikennejärjestelmän parantuessa Kouvolan saavutettavuus paranee ja kilpailuetuja voidaan hyödyntää aiempaa paremmin. Allegro-yhteys synnyttää uusia mahdollisuuksia. Kouvolan keskustan uudistaminen on lähtenyt liikkeelle. Positiivisten uutisten ansiosta ilmapiiri on parantunut. Kouvolan uusi brändi; ihmeen hieno kaupunki, saa koko ajan enemmän sisältöä. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja 2

6 Toimintakertomus Kouvolan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu valtuustokaudella jäsentä. Kuntalain mukainen määrä on 59, mutta kuntajakolaki mahdollistaa liitoskuntien kohdalla tätä suuremman jäsenmäärän. Valtuusto kokoontui vuonna 2011 yhdeksän kertaa (2010 kymmenen kertaa). Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Valto Koski (SDP), I varapuheenjohtajana Janne Wall (KESK), II varapuheenjohtajana Ilpo Kontula (KOK) asti ja Jari Larikka (KOK) alkaen, III varapuheenjohtajana Hannele Viljakainen (SDP) ja IV varapuheenjohtajana Sakari Viinikainen (SIT). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta suluissa): Airaksinen Katja (SDP) Eloranta Maria (SDP) Gärdström Keijo (KOK) Harjula Mauri (SDP) Hasu Tuomo (KESK) Helkala Maarit (KOK) Helminen Harri (SDP) Himanen Petri (KD) Hirvonen Eino (SIT) Hyttinen Jyrki (KOK) Immanen Eva (KESK) Jokinen Pekka (KOK) Jokiranta Kimmo (KESK) Kaarlampi Vesa (SIT) Kaikko Aslak (KOK) Kaskiaho Keijo (SIT) Kasurinen Outi (SDP) Katainen Juha (KESK) Koivisto Antti (SDP) Konka Reino (KESK) Koponen Juha-Pekka (PS) Koskela Birgit (KOK) Kossila Päivi (SDP) Kulmala Tarmo (KESK) Laine Raimo (SDP) Lakka Marjo (SDP) Lankinen Sari (KESK) Laukkanen Markku (KESK) Lavonen Esko (KOK, 31.1 alk.) Lehtola Leila (KOK, 8.8 alk.) Leinonen Kari (SDP) Lindeman Ari (SDP) Lindström, Jari (PS) Liukkonen Jorma (VAS) Lonka Mirja (KESK) Norppa Matti (SIT) Nyberg Jukka (SDP) Nykänen Marjatta (KOK) Pahkala Kalevi (SDP) Pakkanen Markku (KESK) Palm Sari (KD) Paloranta Pertti (SIT) Peltola Pulla (SIT) Pesu Jaakko (SDP) Pousi Juhani (KOK, 31.1 asti)) Puolakka Ilpo (KOK) Purho Heikki (SIT) Pänkäläinen Pertti (VIHR) Pönni Anne (PS) Raukko Jussi (KOK) Rautiainen Aimo (SIT) Rouvari Sinikka (KOK) Saarela Kirsti (SDP) Saavalainen Tiina (VAS) Sahamies Arto (KD) Salonen Ville (SDP) Sburatura Liisa (VIHR) Simola Risto (KOK) Sipiläinen Kirke (KOK) Smeds Sakari (KD) Soininen Kari (SIT) Sorsa Matti (KOK) Suolanen Risto (VAS) Suomela Jari (KOK) Timonen Eliisa (PS) Tuukkanen-Peussa Minna (SDP) Tähtinen Anssi (PS) Töttö Ensio (SDP) Ukkola Timo (KESK) Vainio Vesa (KD) Valkeapää Reijo (KESK) 3

7 Toimintakertomus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 15 jäsentä. Vuonna 2011 kaupunginhallitus kokoontui 21 kertaa (v kertaa ja vuonna kertaa). Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Jari Suomela (KOK), I varapuheenjohtajana Antti Koivisto (SDP) ja II varapuheenjohtajana Reijo Valkeapää (KESK). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Helkala Maarit (KOK) Gärdström Keijo (KOK) Eloranta Maria (SDP) Kasurinen Outi (SDP) Harjula Mauri (SDP) Lankinen Sari (KESK) Lonka Mirja (KESK) Kouhia-Turklin Pirkko (SIT) Soininen Kari (SIT) Sburatura Liisa (VIHR) Vainio Vesa (KD) Tähtinen Anssi (PS) Kaupunginhallituksella on vuonna 2011 ollut kaksi jaostoa, elinkeinojaosto ja konsernijaosto. Lautakunnat ja johtokunnat Kouvolan kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen on perustunut tilaaja-tuottaja - toimintatavan mukaiseen sopimusohjausjärjestelmään. Organisaatio jaetaan tilaajaorganisaatioon (lautakunnat ja toimialat) ja tuottajaorganisaatioon (johtokunnat ja palvelusektorit), joiden kesken tehtävillä palvelusopimuksilla toimintaa ohjataan. Tilaajaorganisaatio vastaa palvelujen järjestämisestä ja tuottajaorganisaatio palvelujen tuottamisesta. Tilaajalautakunnat Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Opetus- ja kasvatuslautakunta Perusturvalautakunta (jonka alaisuudessa yksilöjaosto) Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Muut lautakunnat Henkilöstölautakunta Keskusvaalilautakunta (jonka alaisuudessa vaalilautakunnat ja vaalitoimikunta) Maaseutulautakunta (jonka alaisuudessa yksityistiejaosto) Tarkastuslautakunta Johtokunnat Perusturvapalvelujen johtokunta Sivistyspalvelujen johtokunta (jonka alaisuudessa Nuorisokeskus Anjalan johtokunta) Liikelaitos Kouvolan Veden johtokunta Teknisen tuotannon liikelaitoksen johtokunta Tilaliikelaitoksen johtokunta 4

8 Toimintakertomus Talouden yleinen kehitys Suomen Pankin joulukuussa 2011 julkaiseman Talouden näkymät 5/2011 -julkaisun mukaan, Suomen talouden kasvu on selkeästi hidastunut. Suomen kokonaistuotanto on edelleen pienempi kuin ennen taantumaa. Julkaisun mukaan vuoden 2008 tuotannon taso voidaan saavuttaa vasta vuonna Suomen Pankin arvion mukaan vuoden 2011 kokonaistuotanto on 2,8 %, mutta seuraavana vuonna (2012) kasvu jää noin 0,4 prosenttiin. Kasvun hidastuminen lisää Suomen taloudessa ilmeneviä epätasapainoja. Ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. Taloustilanne on heikkenemässä ja ainakin vuoden 2012 alkupuoli näyttäisi painuvan jopa taantuman puolelle. Suomen Pankki arvioi talouskasvun vuonna 2013 nousevan 1,8 prosenttiin. Viennin heikentyminen on vaimentanut kasvunäkymiä. Suomen viennin odotetaan nopeutuvan vasta vuonna Investoinnit ovat kasvaneet vuonna 2011 verrattuna edelliseen vuoteen, mutta tulevaisuudessa talouden epävarmuuden voimakas lisääntyminen johtaa investointihankkeiden lykkäämiseen. Asuinrakentamisen odotetaan vauhdittuvan vuonna (Suomen Pankki, Talouden näkymät 5/11) Vuonna 2011 kotitalouksien kulutus on kasvanut, mutta kasvun odotetaan hidastuvan vuosina Työllisyyden kohentuminen on ollut vuonna 2011 heikkoa ja työttömyysaste on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Työttömyyden on ennustettu lisääntyvän hieman vuonna Uusia työpaikkoja on syntynyt eniten koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Julkisten palveluiden osuus kokonaistuotannosta suurenee. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan supistuvan vain vähän (= 0,5 prosenttiyksikköä) vuoteen 2013 mennessä. Vuonna 2011 inflaatio on kiihtynyt noin 3,4 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousua ovat selittäneet energian ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kallistuminen sekä välillisten verojen muutokset. Vuonna 2012 kuluttajahintojen ennustetaan edelleen kasvavan, johtuen valmiste- ja arvonlisäverojen korotuksista. Inflaation ennustetaan olevan vuonna ,5 %. Inflaation ennustetaan hidastuvan vuonna (Suomen Pankki, Talouden näkymät 5/11) Valtion velka tulee kasvamaan tulevina vuosina edelleen. Velkaantumisen vähentämiseksi valtioneuvosto hyväksynee maaliskuussa kehysriihessään valtion talousarvion raamit vuodelle Kehyksen perusteena otetaan huomioon VM:n kuluvan vuoden ensimmäinen suhdannekatsaus, joka ei vielä ole ilmestynyt tätä kirjoitettaessa. KUNTATALOUS Maan hallituksen vuodelle 2012 ennakoima kuntatalouden kuva valtion ensi vuoden budjetin perusteella on hyvin haasteellinen: kuntien toimintamenojen kasvuksi arvioidaan 4 prosenttia, verotulot kasvavat vajaan prosentin. Valtion rahoitusosuus kuntien peruspalvelujen valtionosuustehtävistä laskee 2,7 prosenttiyksikköä, kun kuntiin kohdistuva valtionapujen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaan ensi vuonna. Näiden arvioiden jälkeen talouden näkymät ovat heikenneet. Näyttää vahvasti siltä, että maan hallitus ei ole saavuttamassa hallitusohjelmassa asetettuja tavoitteita valtion talouden vakauttamisesta hallitusohjelman mukaisesti. Vuoden 2012 maaliskuussa annettavissa valtion talouden kehyksissä vuosille ja siihen liittyvässä peruspalveluohjelmassa tullaan, tilanteen jatkuessa nykyisenkaltaisena, mahdollisesti toteuttamaan kuntien valtionapujen lisäjäädytys. Kuntaliitto tulee tällöin tarvittaessa käynnistämään kuntatalouden vakautusohjelman laatimisen. (Kuntaliitto) Kuntaliitto on antamallaan tiedotteellaan kiirehtinyt päätöstä kosteus- ja homevaurioiden korjaushankkeiden aloittamisesta lasten terveyden ja työllisyyden kohentamiseksi. Jo sadan miljoonan tuella peruskorjauksiin työllistettäisiin kymmenen tuhatta ihmistä ja korjattaisiin ainakin 500 kipeästi korjausta vaativaa koulua. Maan hallitus on luvannut tehdä päätöksiä elvyttävistä toimenpiteistä kehysriihessä 22. maaliskuuta Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner- Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta 369 miljoonalla eurolla. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 741 miljoonalla eurolla. Myös kuntayhtymien taloustilanne heikkeni hieman. 5

9 Toimintakertomus *) Tilinpäätösarviot, selvitys perustuu Manner-Suomen 320 kunnalta ja 158 kuntayhtymältä tammikuussa 2012 kerättyihin tilinpäätösarvioihin Kuva 1. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta (Lähde: Tilastokeskus) Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän, joten kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Verotulojen 717 miljoonan ja valtionosuuksien 241 miljoonan euron lisäys ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden 1,2 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden laskuna. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 390 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 120 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Investoinneista vuosikate riitti kattamaan 63 prosenttia. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2011 käyttäneensä vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista viidennes voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Vuoden 2010 poikkeuksellisen suuriin kuntayhtymien investointimenoihin ja kuntien investointihyödykkeiden myyntituloihin vaikuttivat suuret toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä. Tästä syystä kuntayhtymien investointimenot ja kuntien investointihyödykkeiden myyntitulot laskivat molemmat vajaalla 1,8 miljardilla eurolla edellisestä vuodesta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2011 lopussa vajaa 13,8 miljardia euroa, eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät noin 1,4 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin reilut kaksi miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. 6

10 Toimintakertomus Kouvolan toiminnan ja talouden kehitys TOIMINNAN KEHITYS Väestökehitys ja rakenne Vuoden 2011 lopussa asukkaita oli , joista naisia ja miehiä Asukasmäärä laski 505 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Lapsia syntyi vuoden aikana 708, edellisenä vuonna (2010) syntyneitä oli 819. Kuva 2. Väestö (lähde: Tilastokeskus) Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kokonaisväestömäärä Kouvolassa laskee kolmella prosentilla vuodesta 2011 vuoteen Ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennäköiseen tulevaan kehitykseen. Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan 0 14 vuotiaiden määrä laskee noin 6 % vuodesta 2011 vuoteen 2020 mennessä ja työikäisen väestön vuotiaiden määrä vähenee noin 12 %. Sitä vastoin 65 vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin 26 % vuoteen 2020 mennessä. Kuva 3. Väestöennuste ikäryhmittäin (lähde: Tilastokeskus) Työttömyys Työttömien (lomautetut mukaan luettuna) osuus työvoimasta oli Kouvolan alueella vuoden lopussa 12,2 %, kun koko maassa se oli 9,7 %. Vastaavat luvut edelliseltä vuodelta (2010) olivat 12,5 % Kouvolan osalta ja koko maan osalta 10,3 7

11 Toimintakertomus %. Vuoden lopussa työttömiä työnhakijoita oli kun se edellisenä vuonna (2010) oli Muutos työttömien määrässä verrattuna edelliseen vuoteen oli siis 9,8 % eli 143 henkilöä. Alle 25 vuotiaiden työttömyys on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2011 lopussa alle 25 vuotiaista työttöminä oli 751 henkilöä, kun vastaava luku edelliseltä vuodelta (2010) oli 701. Työttömiä työnhakijoita oli eniten teollisen työn ryhmässä. (Lähde: ELYkeskus, työllisyyskatsaus 12/2011) Uudet avoimet työpaikat Vuonna 2011 Kaakkois-Suomessa avoinna olleista uusista työpaikoista jakautui TE-toimistoittain seuraavasti: Kouvola 31 %, Lappeenranta 28 %, Kotka 26 % ja Imatra 14 %. Vuoteen 2010 verrattuna avoimet työpaikat lisääntyivät kaikkien toimistojen alueilla. Kouvolan alueella uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin joulukuussa kpl. Vuonna 2010 vastaavana ajankohtana luku oli 239 kpl ja vuonna 2009 paikkoja oli avoinna 156 kpl. Vuoden 2011 joulukuun avoimien työpaikkojen määrä siis lisääntyi 118 kpl, tarkoittaen 49,4 % kasvua. Kouvolan alueen v ilmoitetuista paikoista 22 % oli kaupallisen työn paikkoja, 19 % palvelutyön paikkoja ja 18 % terveydenhuollon ja sosiaalialan paikkoja. Yli vuoden kestäviä oli paikoista 37 % (vuonna 2010, 38 %). (Lähde: ELY-keskus, TE-toimistojen uusien avoimien työpaikkojen seuranta.) Rakentaminen Vuonna 2011 Kouvolassa valmistui 137 pientaloa, 8 rivitaloa ja 4 asuinkerrostaloa, yhteensä 149 kpl, kun edellisenä vuonna valmistui 120. Rakennuslupia myönnettiin asuinrakennuksiin yhteensä 267 (as.lkm) kappaletta, vuotta aiemmin (v.2010) vastaava luku oli 257 (as.lkm). Kuva 4. Vuosina valmistuneet rakennukset. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan Kouvolan alueella asuntojen keskimääräiset neliöhinnat nousivat noin 2,9 % verrattuna vuoteen Koko maassa neliöhinnat nousivat noin 2,8 % verrattuna edelliseen vuoteen. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 3,7 prosenttia ja muualla maassa 2,0 prosenttia. Kouvolan alueella asuntojen keskimääräiset neliöhinnat ovat alhaisempia verrattuna koko maan keskimääräisiin neliöhintoihin. Kouvolan kaupungin toiminnassa tapahtuneet muutokset Kuusankosken aluesairaalan toiminta siirtyi Carealta Kouvolan kaupungille. Kuusankosken aluesairaalasta tuli Pohjois-Kymen sairaala (PoKS). Noin 330 henkilöä siirtyi kaupungin palvelukseen. Kesäkuussa 2011 kaupunginvaltuusto päätti kaupungin talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen tuotannon siirtämisestä alkaen Kunnan Taitoa Oy:lle. Pohjois-Kymen Tieto muuttui alkaen Kaakkois-Suomen Tieto Oy:ksi (KS-tieto). Kaupunginvaltuusto teki periaatepäätöksen RATAMO-keskuksen rakentamisesta perustettiin kaksi uutta kirjanpidollista taseyksikköä: Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO) sekä Nuorisokeskus Anjala. Taseyksikkö on liikelaitoksen tavoin eriytetty kunnan toiminnassa, mutta kuitenkin osa kaupungin organisaatiota. Kaupungissa jatkettiin uuden palveluorganisaation suunnittelua ja rakentamista, kaupunginvaltuuston tehdyn päätöksen pohjalta. Uudessa organisaatiossa on kolme toimialaa: hyvinvointipalvelut, konsernipalvelut ja kaupunkikehityksen toimialat. Uuteen organisaatioon siirrytään asteittain, kuitenkin viimeistään alkaen. 8

12 Toimintakertomus Valtioneuvosto nimesi helmikuussa 2011 Kouvolan seutukunnan (Kouvolan ja Iitin kunnat) äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2012 loppuun saakka. Päätöksen taustalla ovat Kouvolan seutukunnan pitkäaikaiset ja mittavat metsäteollisuuden rakennemuutokset. Kaupungin toimialojen ja palvelusektoreiden tarkemmat toiminnan muutokset esitetään tasekirjan kohdassa 2. Talousarvion toteutumisvertailut. Kouvola-konsernista ja konsernirakenteen muutoksista on selostus tasekirjan kohdassa 1.6 Konsernin toiminta ja talous. Kehittäminen Tuottavuusohjelma Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa talousarvion 2010 hyväksymisen yhteydessä. Tuottavuusohjelma on laadittu toimialojen, palvelusektoreiden ja konsernihallinnon yhteistyönä ja sen tavoitteena on tehostaa toimintaa pysyvin ratkaisuin. Kouvola on mukana valtakunnallisessa tuottavuusohjelmatyössä. Valtiovarainministeriön koordinoimassa työssä tuottavuusohjelmatyö oli vuonna 2010 jaettu kärkihankkeisiin seuraavilla kuudella osa-alueella: 1 henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi, 2. palvelujärjestelmä, prosessit, sähköiset palvelut, 3. palveluverkko ja toimitilat, 4. organisaatio ja rakenteet, 5. hankinnat, 6. johtamisjärjestelmä, tuottavuusmittareiden kehittäminen, tutkimus, kehitys ja innovaatiot. Tuottavuusohjelman toteutumisesta on raportoitu osavuosikatsausten yhteydessä. Tuottavuusohjelman toimeenpanotilanne on tilinpäätöksen liitteenä. Sopimusohjaus Tilikaudella on ollut voimassa sopimusohjaus, jonka mukaisesti tilaaja ja tuottaja ovat sopineet palvelusopimuksella tuotettavista palveluista ja niiden kustannusmääristä toimialoittain (sisäiset erät). Liikelaitokset ovat tehneet palvelusopimuksia toimialojen kanssa sekä liikelaitokset ovat ostaneet palveluja keskenään (keskinäiset erät). Uudessa prosessiorganisaatiossa toimialoilta lautakunnittain tilaajana toimii valtuusto. Lautakunnat puolestaan tekevät palvelusopimukset alaistensa palveluketjujen kanssa. Liikelaitoksia ohjataan edelleen sopimusohjauksella. Sopimusohjausta kehitetään tuotteiden/palvelujen yksikkökustannuksiin perustuvien talousarvioiden valmistelulla. Investointien priorisointia edistetään kytkemällä investointisuunnitelma strategisiin tavoitteisiin. Tuotteistaminen Vuoden 2011 aikana jatkettiin vuonna 2009 pilottikohteiden kautta käynnistettyä ja vuosina jatkettua tuotteistamista. Vuoden 2011 loppuun mennessä merkittävä osa palveluista on ollut tuotteistamisen ja kustannuslaskennan kohteena. Tavoitteena on edelleen konkretisoida tuotteistamisen roolia johtamisen ja päätöksenteon tukena. Tuotteistamisen resurssointiin tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Tuotteistaminen on muun muassa lisännyt kustannustietoisuutta ja kustannusten läpinäkyvyyttä sekä selkeyttänyt toimintatapoja ja työajankäyttöä. Tuotteistamisen laajamittainen hyödyntäminen koko kaupungin tasolla ei ole kuitenkaan vielä toteutunut. Kouvolan TILTU hanke Kouvolan TILTU hankkeen toteutusaika on Hankkeen avulla on tarkoitus edistää kaupungin omaa palvelutuotantoa täydentävien palvelumuotojen syntymistä. Lisäksi hankkeella vahvistetaan palveluosaamista, lisätään asiakaslähtöisyyttä palveluja tuotettaessa, kehitetään hankintamenettelyä ja uusia palveluinnovaatioita. Yhteistyötä tehdään mm. yrittäjäjärjestöjen, palveluja tuottavien ja seudulla toimivien yrittäjien sekä muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2011 pääpaino oli palvelusetelin käytön laajentamisessa, yhteistyön kehittämisessä yrittäjien kanssa sekä hankintojen suunnittelukalenterin toteuttamisessa. Hanke järjesti useita keskustelu- ja koulutustilaisuuksia yrittäjille, aiheina mm. tuotteistaminen, kustannuslaskenta ja palveluseteli. 9

13 Toimintakertomus TALOUDEN KEHITYS Kaikilla tunnusluvuilla mitaten kaupungin talous on heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2011 tilinpäätöksen pohjalta voidaan todeta, että talouden kehitys ei ole kestävällä pohjalla. Julkisen rahoituksen kehitys on hitaampaa kuin toimintakulujen kehitys. Toimintakulut kasvoivat 6,1 % ja julkinen rahoitus 5,3 %. Kunnallisverotulojen kasvu oli 0,6 %, kun veroprosentin nosto on eliminoitu luvuista. Toimintakate eli nettomenot kasvoivat 5,5 %, mikä vastaa valtakunnallista keskiarvoa.. Talouden kehityksessä on verotulojen ja valtionosuuksien kehityksellä merkittävä vaikutus ja niiden kehitykseen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Avustukset Kaupunki sai 3,97 miljoonaa euroa yhdistymisavustusta, joita maksettiin vuosina yhteensä 13,24 miljoonaa euroa. Lisäksi kaupunki on saanut kuntaliitoksesta johtuvaa valtionosuusmuutosten kompensaatiota 2,1 miljoonaa euroa, kompensaatiota maksetaan Avustukset ovat vähentäneet toimintakatetta eli nettomenojen kasvua. Rahoituskulut Korkokuluja kertyi 3,4 miljoonaa euroa ja niissä on kasvua edelliseen vuoteen 1 miljoona euroa. Keskimääräinen korkotaso on n. 2,5 %. Muita rahoitusmenoja kertyi kaikkiaan 1,4 miljoonaa euroa. Muissa rahoitusmenoissa on sijoitustoiminnasta kertyneet myyntien tappiot ja muut arvojen muutokset. Rahoitusmenoihin on kirjattu myös Lacellille aikanaan Kouvolan seudun kuntayhtymän myöntämä pääomalainan alaskirjaus. Verotulot ja valtionosuudet Kaupunki nosti kunnallisveroprosenttiaan vuodesta 2011 alkaen 20 prosenttiin. Verotuloja kertyi n. 307 miljoonaa, jossa kokonaisuutena kasvua oli 19,4 miljoonaa euroa eli 6,8 %. Kunnallisveroja kertyi 266,8 miljoonaa euroa ja todellista kasvua 0,6 %, kun otetaan huomioon veroprosentin korotus. Edellisenä vuotena kunnallisveroja kertyi 252,6 miljoonaa euroa eli 14,2 miljoonaa eli 5,6 % enemmän. Kiinteistöveroja kertyi 19,8 miljoonaa euroa eli 10 % edellisvuotta enemmän. Yhteisöveroja kertyi 20,5 miljoonaa euroa eli 20 % edellisvuotta enemmän. Kokonaisuutena veroja kertyi 3 miljoonaa euroa eli noin 1 % talousarviossa ollutta 310 miljoonan kokonaisarviota vähemmän. Kunnallisverotulojen todelliseksi kasvuksi kertyi 0,6 %. Osittain kasvua vähensi kunnallisverojen tilityksiin kohdistuneet oikaisut tilikautena. Vuonna 2010 saatuja lisätilityksiä oikaistiin lisäyksiä enemmän. Julkisen rahoituksen kehitys ei vastaa toimintakulujen 6 %:n kasvua, vaan talouden tasapainoon vaadittiin mm. toimintatuottojen kasvattamista. Siten palvelujen käyttäjien palveluista perittäviä maksuja on korotettu vuonna 2011 edelleen. Valtionosuuksia kertyi talousarviossa ennakoidun mukaisesti eli 150,2 miljoonaa euroa. Julkista rahoitusta kertyi siten yhteensä 457,3 miljoonaa euroa eli 2,7 miljoonaa talousarviossa ollutta arviota vähemmän. Kokonaisuutena julkisen rahoituksen kasvu oli 23 miljoonaa euroa eli 5,3 %. Verotulojen kehitystä seurattaessa päähuomioksi vuodesta 2011 jäi tilitysten korkeat määrät alkuvuodesta ja heinäelokuusta alkaen toteutetut oikaisut. Oikaisujen määrä oli ennätyksellisen suuri. Vuonna 2010 saatuja lisätilityksiä oikaistiin suuremmilla määrillä, kuin vuonna 2010 saadut lisäykset. Myös kunnallisveron maksuunpanotilityksen mukainen oikaisu marraskuussa on kasvanut vuosi vuodelta. Oikaisuja kertyi 29 miljoonaa euroa vastaten jo yli 9 %:in määrää kokonaisverotuloista. Verotulojen kertymä jäi siten n. 3 miljoonaa euroa eli 1 % alle talousarviossa olleen arvion. Valtion tavoitteena on ratkaisevasti vähentää valtion velkaantumista ja alijäämäisen talouden oikaisemista. Valtioneuvoston tavoitteena on kehysriihessään maaliskuussa päättää mm. kuntien valtionosuuksien perusteiden muuttamisesta, leikkauksista tai jäädyttämisestä. Mikäli esimerkiksi peruspalvelujen valtionosuudet jäädytetään vuoden 2011 tasolle, tarkoittaa se meille noin 4-5 miljoonan leikkausta peruspalveluihin. Lisäksi toisen asteen koulutuksen yksikköhintojen leikkaus tarkoittaa valtionosuuksien leikkausta. Vuosikate Vuosikatteeksi muodostui 17,9 miljoonaa euroa ja se väheni edellisestä vuodesta 1,2 miljoonaa euroa, vaikka veroprosentteja korotettiin. Vuosikate oli 204 eur/as, kun valtakunnallinen keskiarvo oli 390 eur/as. Vuosikate kattoi poistoista 90 %. Vuosikatteella mitaten talous on heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. 10

14 Toimintakertomus Vakauttamisohjelma Vaikka kaupungilla ei ole taseessa alijäämiä, on kaupungin talouden tasapainossa pitämiseksi laadittu vapaaehtoinen vakautusohjelma. Siinä on erityisesti tarkasteltu väestön kehitystä ja ikääntymistä ja sen aiheuttamia palvelutarpeiden kasvuja. Toisaalta oppilasmäärän vähenemisestä tulisi saada aikaan menosäästöjä. Peruskouluja on päätetty vähentää alkaen. Muita palvelujen tuottamista koskevia palveluverkkoja ja tuottamistapoja tarkastellaan kuluvan vuoden aikana. Ohjelmassa on esitetty yhteisvaikutukseltaan 35 miljoonan euron muutosta tuloslaskelman eriin kolmelle vuodelle. Näissä laskelmissa ei ole tulevia, tapahtuvia valtionosuusmuutoksia sisällä ja niistä voi aiheutua vielä lisää talouden oikaisutarpeita. Kouvolan kaupungin talouskehitys on riippuvainen uuden kaupungin kyvystä tehdä palvelutuotantoon kohdistuvia muutoksia sekä toisaalta panostuksia kaupungin vetovoiman edistämiseksi. Vakautusohjelmassa on esitetty talouden kehitys eri vaihtoehtojen pohjalta reaalisesta näkemyksestä. Poistot Poistojen määrä ei vastaa nettoinvestointeja. Siten nykyinen tuloslaskelma ei pysty vastaamaan tavoitteeseen, jonka mukaisesti kunta ei velkaantuisi lisää jokaisena vuonna. Poistoja koskeva suositus on uusittu vuoden 2011 loppupuolella. Kouvolan kaupungin poisto-ohjelma uusitaan kuluvan vuoden aikana ja se tulee voimaan alkaen. Poistojen määrä kasvanee lähes 50 %, ja silloin poistot ovat lähellä nettoinvestointien määrää. Uuden poistoohjelman tavoitteena on siten kuntien velkaantumisen ehkäiseminen. Samalla se kuitenkin lisää meille ison haasteen tuloslaskelman tasapainossa pitämiselle nykyisillä veroprosenteilla. Tulevia investointeja joudutaan tarkastelemaan myös sidotun pääoman riskiä tarkastellen. Talousarviomuutokset Talousarviomuutoksia tehtiin peruskaupungin osalta vuoden aikana kolmena eri kertana. Verotuloarviota korotettiin keväällä saatujen uusien verotustietojen pohjalta. Toimintatuottoja korotettiin 4,5 miljoonalla eurolla. Siltikin toimintatuotot ylittivät talousarviossa olleen muutetun arvion 9,1 miljoonalla eurolla eli 2,2 %:lla. Valmistusta omaan käyttöön ei talousarviossa ole huomioitu juuri lainkaan, jonka johdosta koko kirjausmenettely on uudistettu. Valmistusta omaan käyttöön kertyi 3,2 miljoonaa euroa. Toimintakulujen lisäyksiä hyväksyttiin 7,1 miljoonaa euroa. Toimintakulut ylittivät muutetun talousarvion 3,8 miljoonaa euroa eli 0,4 % muutetusta talousarviosta. Toimintakatteeksi eli nettomenoiksi oli hyväksytty kaikkiaan 472,4 miljoonaa euroa ja se toteutui 98,2 %:sti eli 463,9 miljoonaa euroa. Toimintakate alitti siten talousarviossa olevan määrän 8,4 miljoonaa euroa ja tuloslaskelman mukainen tulos on talousarviossa ollutta arviota parempi, vaikkakin se jäi alijäämäiseksi. Joulukuussa 2011 Lacell Oy hakeutui konkurssiin, jonka johdosta Kouvolan kaupunki menetti yhteensä 0,6 milj. euron lainasaatavan. Investoinnit Kaupungin (sis. liikelaitokset) nettoinvestoinnit olivat 33,0 milj. euroa vuonna 2011, mikä on noin 3,4 milj. euroa edellistä vuotta enemmän. Suurimmat valmistuneet investoinnit Kouvolassa tehtiin kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin (12,4 milj. euroa), maa- ja vesialueisiin (1,7 milj. euroa) sekä rakennuksiin (1,6 milj. euroa). Keskeneräisissä hankkeissa on 20,3 milj. euroa, josta noin 8,9 milj. euroa koskee rakennuksia ja rakennelmia ja noin 11,4 milj. euroa kiinteitä rakenteita ja laitteita. Investointien toteutumisesta sekä merkittävimmistä poikkeamista toteutuneiden investointien ja talousarvion välillä on selostettu tarkemmin talousarvion toteutumisvertailuosassa. Lainat Kouvolan kaupungin v lainamäärä on 1505 eur/as ja valtakunnallinen keskiarvo on n eur/as. Valtakunnallinen tunnusluku kasvoi 6,6 % ja Kouvolan kaupungin tunnusluku 8,6 %. Vaikka tällä tunnusluvulla arvioiden kaupungilla olisikin mahdollisuus ottaa lisävelkaa, tulee investointien harkittaessa arvioida niiden kokonaiskustannusvaikutus palvelujen tuottamiseksi. Lainamäärän kasvu lisää aina korkoriskiä. Investoinnit lisäävät käyttötalousmenoja ja poistoja tai vastaavia tuloslaskelmaan kuuluvia menoja. Talouden tervehdyttämiseksi pitäisi samalla saada palvelutuotannosta kustannussäästöjä, koska tuloslaskelmaa ei saada tasapainoon velkarahalla. 11

15 Toimintakertomus Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Peruskaupunki 2011 Alkup. ta Tamuutokset Muutettu ta Toteutuma Tot % Poikkeama Konsernihallinto (ti) Toimintatuotot ,7% Toimintakulut ,9% Toimintakate ,2% Konsernihallinto (tu) Toimintatuotot ,6% Toimintakulut ,9% Toimintakate ,1% Elinkeino Toimintatuotot ,2% Toimintakulut ,1% Toimintakate ,1% Tekninen ja ympäristö (ti) Toimintatuotot ,9% Valm. omaan käyttöön ,1% Toimintakulut ,6% Toimintakate ,0% Sivistys (ti) Toimintatuotot ,3% Toimintakulut ,8% Toimintakate ,8% Sivistys (tu) Toimintatuotot ,7% Toimintakulut ,0% Toimintakate ,7% Perusturva (ti) Toimintatuotot ,7% Toimintakulut ,1% Toimintakate ,9% Perusturva (tu) Toimintatuotot ,2% Toimintakulut ,2% Toimintakate Peruskaupunki yhteensä Toimintatuotot ,2% Valm. omaan käyttöön ,1% Toimintakulut ,4% Toimintakate ,2% Taulukko 1. Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Toimintakate (nettomenot) toteutuivat 8,4 miljoonaa euroa eli 1,8 % muutettua talousarviota pienempinä. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2012 talousarviossa oleva verotuloennuste oli viime syksyn tiedoilla hieman positiivinen. Tilitykset tammihelmikuulta sekä yleiset näkemykset hieman valoisammasta talouskehityksestä tukee talousarviossa olevaa verotuloarviota. Yhteisöverojen kertymän toteutumista tukee 5 %:n suuruinen lisäjako-osuus kunnille. Valtionosuuksien määrää leikattiin kuluvalle vuodelle 118 e/as, joka tarkoitti Kouvolan kaupungille n. 13 miljoonaa euroa eli yhden kunnallisveroprosentin määrää vastaavaa tuloleikkausta. Valtionosuuksia tarkistetaan vuoden aikana oppilasmäärän muutosta vastaavalla määrällä, joka kaupungille on tarkoittanut oppilasmäärän vähentyessä takaisinperintää. Kuluvalle vuodelle jätettiin kertaluontoinen, noin yhden miljoonan suuruinen suoritus Tehyn palkkaratkaisuun liittyen. Näillä tiedoilla valtionosuudet kertyvät talousarviota paremmin n. 2,5 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien tuleva kehitys riippuu valtioneuvoston ratkaisuista. Maan velkaantumisen ehkäisemiseksi on valmisteilla taloudellista kestävyysvajetta korjaava muutosohjelma. Kuntien valtionosuuksien määräytymiseen arvioidaan tulevan muutoksia. Osinkotuloarviota korotettiin kahdella miljoonalla eurolla. Mainittu tuloutus ei toteutune aivan arvion mukaisena. Toimintatuottojen tuloarviota tarkastellaan talousarviomuutosten yhteydessä. Kahtena viime vuotena kertymä on ylittänyt noin 10 % talousarviossa olleen arvion. Poistojen määrä kasvoi vuoden 2011 tilinpäätöksessä vaikka suuria investointeja oli kesken vielä vuodenvaihteessa. Poistojen määrä kasvaa siten vuonna Poistojen kokonaismäärä kasvaa lisäksi vuodenvaihteessa julkaistun uuden 12

16 Toimintakertomus poistosuosituksen johdosta. Poistoajat lyhenevät nykyisestä merkittävästi ja lisäävät siten haasteita talouden tasapainovaatimuksille. Lomapalkkavelkajaksotuksista aiheutuvat kirjaukset lisäsivät menoja noin 2,3 miljoonaa euroa. Arvion mukaan jaksotukset kasvavat kuluvanakin vuonna ja niiden muutos kirjataan talousarviomuutoksina. Vuoden 2012 talousarvioon sisältyy eräitä palveluverkkoon ja toimintatapaan liittyviä muutoksia, joita valtuusto ei talousarviokäsittelyssään hyväksynyt. Vuodelta 2011 toimintakatteen lisäys edelliseen vuoteen oli 6 % (5,5 %) prosenttia. Hyväksymättä jääneet muutokset lisäävät menopaineita kuluvalle vuodelle. Viime vuoden aikana valmistui Kouvolan kaupungin taloudellista kestävyysvajetta tarkasteleva, HT Eero Laesterän laatima loppuraportti. Raportissa on eri vaihtoehtoisia näkemyksiä talouden kehityksestä. Tavoitteena on pystyä oikaisemaan talouskehitys kestävälle uralle ottaen huomioon kaupungin väestökehityksen ja ikääntymisen. Hyväksyessään talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille valtuusto hyväksyi menettelyn, jonka mukaisesti valtion toimenpiteistä johtuen talousarvio voidaan joutua avaamaan kuluvan vuoden aikana. 13

17 Toimintakertomus Henkilöstö Päättyneeltä tilikaudelta laaditaan erillinen henkilöstökertomus, jossa käsitellään laajemmin henkilöstöä koskevia tunnuslukuja. Henkilöstö toimialoittain Kouvolan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 5 086, määräaikaisia 1 300, tukitoimenpitein työllistettyjä 208 ja oppisopimussuhteisia 36. Henkilöstömäärän kehitystä on seurattu myös osavuosikatsauksissa sekä loppuvuodesta 2011 alkaen kuukausikatsauksissa. Vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut edellisvuodesta 254:llä ja määräaikainen henkilöstö (pl. työllistetyt ja oppisopimussuhteiset) 103:lla. Vakinaisen henkilöstön määrän kasvu edellisvuoteen verrattuna johtuu siitä, että Kuusankosken aluesairaalan (Pohjois-Kymen sairaala) henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella Carealta Kouvolan kaupungille. Kaupungin palvelukseen siirtyi aluesairaalan toiminnan siirron myötä noin 330 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli noin 300. Seutulaskenta tuotti kuntayhtymälle talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Kuusankosken aluesairaalan osalta, joten aluesairaalan siirron johdosta sovittiin kahden työntekijän siirtymisestä Kouvolan kaupungin palvelukseen. Toisaalta henkilöstömäärää on vähentänyt vuoden 2011 alussa tapahtunut Pohjois-Kymen Tieto -liikelaitoksen yhtiöittäminen. Henkilöstö siirtyi perustetun Kaakkois-Suomen Tieto -osakeyhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksella. Vuodenvaihteessa Pohjois-Kymen Tiedon palveluksessa oli yhteensä 37 työntekijää, joista 34 oli vakinaisia ja 3 määräaikaisia. Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä Konsernipalvelut (ti) Elinkeinotoimi (ti) Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekniikka ja ympäristö (ti) Konsernipalvelut (tu) Talouspalvelukeskus Sivistys (tu) Perusturva (tu) Liikelaitos tekninen tuotanto Tilaliikelaitos Liikelaitos Kouvolan Vesi Yhteensä Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Taulukko 2. Henkilöstömäärä Kaupungin koko henkilöstö 2011 jakautui seuraavasti: - tilaajat 444 (6,7 %), - tuottajat (78,6 %), - liikelaitokset 975 (14,7 %). 14

18 Toimintakertomus Kuva 5. Henkilöstön määrä Liikelaitokset (15 %) sisältää teknisen tuotannon liikelaitoksen, tilaliikelaitoksen sekä liikelaitos Kouvolan Veden. Palkat ja palkkiot Kaupungin henkilöstökulut tilikaudelta olivat 273,5 milj. euroa, josta liikelaitosten henkilöstökulut olivat 36,3 milj. euroa (13,3 %). Kunta-alan palkkaratkaisuun vuoden 2011 osalta sisältyi 1,2 %:n yleiskorotus lukien kaikilla sopimusaloilla sekä paikallinen järjestelyerä, joka oli suuruudeltaan 0,8 %. Toukokuussa maksettiin myös kertaerä, jonka suuruus vaihteli sopimusaloittain. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES), teknisten sopimuksen (TS) ja tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluvilla se oli 100 euroa. Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin kuuluvilla kertaerä oli 140 euroa ja lääkärisopimuksen (LS) piiriin kuuluvilla 250 euroa. Yleiskorotuksen ja paikallisen järjestelyerän vaikutus kuluneen vuoden palkkausmenoihin oli runsaat 1,3 prosenttia. Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja oli vuonna 2011 keskimäärin 18,2 kalenteripäivää viranhaltijaa/työntekijää kohden. Sairauspoissaolojen määrä on selvästi noussut edellisvuosista, sillä vuonna 2010 tunnusluku oli keskimäärin 17,2 kalenteripäivää/henkilö ja vuonna 2009 keskimäärin 16,3 kalenteripäivää/henkilö. 15

19 Toimintakertomus Eri toimialojen väliset erot sairauspoissaoloissa ovat huomattavia. Sairauspoissaolot jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Henkilöstömäärä Kalpv täyspalkallinen Sairauspoissaolot Kalpv osapalkallinen Kalpv palkato n Kalpv yhteensä Kalpv/hlö Toimiala Konsernihallinto (ti) ,3 Elinkeinotoimi (ti) ,2 Sivistys (ti) ,1 Perusturva (ti) ,7 Tekniikka ja ympäristö (ti) ,0 Konsernihallinto (tu) TaPa ,5 Sivistys (tu) ,6 Perusturva (tu) ,8 Teknisen tuotannon liikelaitos ,1 Tilaliikelaitos ,8 Kouvolan Vesi ,9 Yhteensä ,2 Vuonna ,2 Vuonna ,3 Taulukko 3. Sairaspoissaolot toimialoittain v

20 Toimintakertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista TOIMINNALLISET RISKIT Taloustilanteen vaikutukset kaupunkikonserniin Toiminnassa tapahtuvien muutosten ennakointi on edelleen haastavaa. Kasvupaineita tulovaisuudessa aiheuttavat mm. väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen lisääntyminen sekä työllisyyden heikkeneminen. Mikäli tulorahoitusta ja menokehitystä ei saada riittävään tasapainoon, joudutaan entistä enemmän turvautumaan ulkopuoliseen rahoitukseen. Tällöin vaarana on, että talouteen muodostuu pysyvä rakenteellinen epätasapaino. Yleisen taloustilanteen vaikutuksia on nähtävissä hyvinvointipalveluiden kysynnän kasvussa. Kysynnän kasvu sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee tällöin väistämättä kasvattamaan resurssitarpeita palvelujen tuottamiseksi. Palvelutuotanto ja toiminnan jatkuvuus Kaupunkiorganisaation perustehtävänä on palvelujen järjestäminen. Tämä edellyttää palvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista. Kaupungin henkilöstössä tapahtuu muutoksia, kun eläkepoistuma kasvaa entisestään lähivuosina. Eläkepoistuman on arvioitu olevan suurimmillaan vuosina Eläkepoistuma Kouvolan osalta on arvioitu olevan suurempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Henkilöstösuunnittelussa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota, miten turvataan riittävä henkilöstömäärä ja osaaminen. Kaupunkikonsernin näkökulmasta on tärkeää onnistua toiminnan suunnittelussa sekä strategisissa valinnoissa. Johtamisjärjestelmän toimivuus on kunnissa huomionarvoinen asia. Moniportaisen ja monitahoisen organisaation johtamisen järjestäminen, toteuttaminen ja valvonta ei ole ongelmatonta. Johtamisjärjestelmän toimimattomuus aiheuttaa huomattavan riskin kustannustehokkuudelle. Kaupungin toimialojen ja liikelaitosten riskien arviointi talousarvion vuositavoitteita uhkaavista merkittävimmistä riskeistä tehtiin ja analysoitiin ensimmäisen kerran vuonna Analyysin tuloksena vuoden 2012 talousarviokirjassa on ensimmäistä kertaa mainittuina tavoitteita uhkaavat merkittävimmät riskit, joita seurataan vuonna 2012 osavuosikatsauksissa ja joista raportoidaan tilinpäätöksessä toteutuneisiin/toteutumattomiin tavoitteisiin verraten. Riskien arvioinnin ohjeita ja työkaluja kehitettiin poikkihallinnollisessa riskienhallinnan kehittämistyöryhmässä, sisäisen tarkastuksen kanssa yhteistyötä lisäten. Sähköisen asioinnin projekteja ei johdeta kaupunkitasoisena salkkuna Projektihenkilöstöä ei irroteta projektiin - hoidetaan oman työn ohella Toimitilojen puutteet turvallisuuden ja asiakastilanteiden lähtökohdista Henkilöstön jaksaminen Henkilöstön hakeutuminen muihin tehtäviin Jatkuva muutos Kaavoitusohjelman resurssien riittämättömyys Johto ja esimiehet eivät sitoudu hyvinvoinnin johtamiseen Hajanainen hankkeiden haku ja sirpaleinen toteutus Tilaajan taloudellisten resurssien puute Kehittämisehdotukset kohdistuvat vääriin asioihin Saneeraustarpeet Henkilöstöresurssit Asenteet liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi Puisto- ja vihersuunnitelman (valmiusaste 30%) resurssit Taulukko 4. Toimiala-arviointeihin perustuvat 15 suurinta riskiä vuonna Kaupungin eri toimialojen johtoa pyrittiin sitouttamaan valmiussuunnitteluprosessiin ja räätälöityjä koulutuksia järjestettiin yhteistyössä Aluehallintoviraston (AVI), puolustusvoimien ja eri pelastusalan toimijoiden kanssa. 17

21 Toimintakertomus RAHOITUSRISKIT Korkojen ja lainamäärän kasvu lisäävät ongelmia talouden tasapainossa pitämiseen. Maailmanlaajuinen finanssikriisi voi aiheuttaa muutoksia kuntien ja valtion lainojen ehtoihin. Vielä Suomi kuitenkin kuuluu kolmen A:n luottoluokitukseen. Euroalueen velkakriisin riistäytyminen koko euroaluetta koskevaksi hallitsemattomaksi kriisiksi, iskisi todennäköisesti Suomen talouteen suurella voimalla. Vuosi 2011 on ollut sijoitustoiminnalle haasteellinen. Talouden näkymiä ovat uhanneet merkittävät riskit ja jännitteet globaaleilla rahoitusmarkkinoilla. Vuosi muistetaan mm. Japanin maanjäristyksestä, arabimaiden levottomuuksista, Kreikan talouskriisistä, euroalueen kriisinhallintakokouksista sekä länsimaiden luottoluokitusten laskusta. VAHINKORISKIT Kouvolan kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinnan käytännön toteutus tapahtuu toimialoilla ja palvelutuotannossa, jotka vastaavat yksikköjensä ja prosessiensa riskienhallinnasta ja sen ohjeistamisesta. Toimialat / palvelutuotannosta vastaavat kartoittavat toimintaansa liittyvät riskit ja laativat kartoituksen pohjalta omat riskienhallintaohjelmansa. Suunnitelmissa keskeistä on oman toiminnan jatkuvuuden turvaaminen normaaliajan häiriötilanteissa sekä mahdollisissa poikkeusoloissa. Tärkeää on suunnitella toimenpiteet häiriöstä ja vahingosta toipumiseksi. Yhdyskuntatekniikan toimialalla käsiteltävät, vastuuvakuutuksen piiriin kuuluvat, myös henkilövahinkoja sisältävät liukastumisvahingot huomioitiin erityisesti sekä sisäisesti että vakuutusyhtiön toimesta. Kaupungin sisäistä ohjeistusta vahingonkorvaushakemusten käsittelystä tarkennettiin yhteistyössä kaupungin lakiyksikön ja meklarin kanssa. Turvallisuus Nykyisten turvallisuutta ja riskienhallintaa painottavien toimenpiteiden yhteisenä tavoitteena nähdään koko organisaation yhteisen ennaltaehkäisyyn painottuvan toimintakulttuurin ja yhtenäisten toimintamallien syntyminen ja vakiinnuttaminen, joilla kaupungin perustehtäviin painottuva häiriötön toiminnan jatkuvuus voidaan turvata. Riskienhallinnan tavoitteet yhteistyön tiivistämisestä niin toimialojen kuin sisäisen tarkastuksen ja tietohallinnon kanssa ovat jatkuva ja pitkän aikavälin kehitystyötä. Muun muassa yhteisiä koulutuksia ja yhtenäisen, koko kaupunkikonsernia koskevan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksen luomista päivittäisten käytäntöjen ja päätöksenteon tueksi suunnitellaan parhaillaan. Kouvola jatkoi työskentelyä Suomen 16 suurimman kaupungin johdolla valmistellussa turvallisuusohjelmassa Pelottomat puistot, kodikkaat korttelit. Ohjelman tavoitteena on parantaa kaupunkilaisten turvallisuutta ja vähentää turvallisuusongelmista aiheutuvia kustannuksia. Valmis ohjelma luovutettiin sisäministeri Anne Holmlundille. Sisäasiainministeriön julkaisussa 34/2010 (julkaisupäivä ) Onnistumisen iloa Turvallisuuden hyviä käytäntöjä esiteltiin Kouvolan hyvistä turvallisuuskäytännöistä Kaupunginjohtajan päätöksellä pyöräilykypärät käyttöön Kouvolassa, Turvallisuussuunnittelutyöryhmä, Kouvola ja Iitti, Internetissä toimiva sähköinen TAPE tapaturmien seuranta- ja raportointiohjelma, Kouvola sekä maailmanlaajuiseen Safe Community verkoston jäsenyyteen perustuva turvallisuuden yhteistoimintamalli. Turvallisuustyön ja riskienhallinnan koordinaatioryhmä, Liikenneturvallisuustyöryhmä, Turvallisuussuunnittelutyöryhmä sekä Riskienhallinnan kehittämistyöryhmä kokoontuivat säännöllisesti. Vuonna 2011 keskeisiä pohdittavia/käsiteltäviä aiheita oli muun muassa Kouvolan Hätäkeskusuudistuksen neuvontapalvelut ja niiden sisältö. Kymenlaakson kuntien edustajien ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa päätettiin perustaa Kymenlaakson Valmius- ja turvallisuusfoorumi, joka linjaa ja asettaa painopisteitä sekä yhteen sovittaa Kymenlaakson valmius- ja turvallisuusasioita. Kukin foorumissa edustettu taho ja viranomainen toimivat omalla virkavastuullaan. Kouvolan kaupungilta työryhmään nimettiin kolme edustajaa. Turvallisuussuunnittelutyöryhmä puolsi vahvasti Kouvolan jäsenyyttä WHO:n Turvallinen kunta verkostossa myös tulevaisuudessa. Kouvolan kaupunki otti alkaen käyttöön Kymenlaakson pelastuslaitoksen tarjoaman tuen kaupungin johtoryhmän hälyttämiseen ja tiedottamiseen. Tekstiviestimuotoisen palvelun avulla halutaan varmistaa kaupungin organisaation, liikelaitosten ja yhtiöiden päivystäjien ja pelastuslaitoksen välinen häiriötön ja toimiva tiedonkulku. Liikenneturvallisuustyöryhmässä keskeistä oli työryhmän työskentelyn jakaminen vuonna 2012 kahteen työryhmään: Liikenneympäristöryhmään sekä Kasvatus, valistus- ja tiedotusryhmään. Liikenneturvallisuustyöryhmässä syyskuussa 2010 perustettu Vaarallisten aineiden kuljetusreittejä suunnitteleva työryhmä sai Kouvolan osalta työnsä valmiiksi viiden kokoontumiskerran tuloksena. 18

22 Toimintakertomus Ympäristötekijät Erillisessä ympäristötilinpäätöksessä esitetään kirjanpitolautakunnan ohjetta noudattaen taloudelliset tunnusluvut sekä lyhyt raportti ympäristöasioiden taloudellisista vaikutuksista. Tietoa ympäristökuluista ja tuotoista tarvitaan oman toiminnan sekä viranomaistehtävien osalta mm. toiminnan johtamisessa, ohjaamisessa ja päätöksenteossa, talouden ja toiminnan suunnittelussa sekä seurannassa, ympäristöasioiden taloudellisten vaikutusten selvittämisessä, ympäristöriskien hallinnassa sekä tiedottamisessa asukkaille ja muille sidosryhmille. Kouvolan kaupunki edistää ympäristönsuojelua taloudellisilla ohjauskeinoilla ja panostuksilla. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Tunnuslukujen avulla voidaan jatkossa arvioida sitä, miten riittäviä taloudelliset resurssit ovat ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, kun useana vuonna kerättyjä tietoja voidaan vertailla. Kaupunki ei ole toistaiseksi asettanut tavoitteita ympäristötalouden tunnusluvuille. Yksi Kouvolan kaupunkistrategian päämääristä on ympäristöystävällinen Kouvola. Vuonna 2009 kerättiin ensimmäisen kerran taloustietoja ympäristöasioista erilliseen ympäristötilinpäätökseen. Kouvolassa ei ole vielä luotu systemaattista järjestelmää ympäristötietojen keräämiseen, vaan tiedot on kerätty manuaalisesti eri toimijoilta. Tilinpäätös kattaa pääosin Kouvolan kaupunkiorganisaation toimintayksiköitä ja liikelaitoksia koskevat ympäristökulut ja tuotot. Tytäryhteisöt ja osakkuusyhteisöt eivät ole mukana. Ympäristökulut määritellään ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuviksi kuluiksi. Kulut, joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, vaan joiden sivuhyötynä aiheutuu ympäristöhyötyjä, eivät ole mukana ympäristökuluissa. Ympäristötaloustietoja, joita ei saada suoraan kirjanpidosta voidaan Euroopan komission suosituksen mukaan arvioida. Näin ollen ympäristötaloustiedot ovat osittain suuntaa antavia. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti jonkin verran suurempi kuin raportoidut luvut osoittavat. Tuloslaskelmaan ja taseeseen tulevat tiedot Tuotot 1000 Kulut 1000 Investoinnit Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu 5. Melun ja tärinän torjunta Luonnon- ja maisemansuojelu Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä Taulukko 5. Kouvolan kaupungin kootut ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit v

23 Toimintakertomus Tunnusluvut v v.2010 v.2011 Ympäristötuottojen osuus kunnan kaikista toimintatuotoista, % 3,9 2,0 1,95 Ympäristötuotot suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristökulujen + poistojen osuus kunnan kaikista 1,3 0,8 0,8 toimintakuluista ja poistoista, % Ympäristökulut + poistot suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristöinvestointien osuus kunnan kokonaisinvestoinneista, 4,9 4,0 39 % Ympäristöinvestoinnit suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristötoimintatuotot %:na ympäristötoimintokuluista, % Kunnan maksamat jätevesimaksut, Jätevesilaitoksen nettotulot/menot Kunnan maksamat jätehuoltomaksut, Jätehuollon nettotulot/menot, Tunnuslukujen laskemiseksi tarvittavat luvut kunnan tiedoista - Asukasmäärä (tuhat asukasta) ,5 - Kunnan kaikki toimintatuotot (1000 ) Kunnan kaikki toimintakulut ja poistot (1000 ) Kunnan kokonaisinvestoinnit (1000 ) Taulukko 6. Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut. Kuva 6. Kouvolan kaupungin ympäristötuotot, - kulut ja investoinnit vuosina

24 Toimintakertomus 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on saada kohtuullinen varmuus toiminnan lainmukaisuudesta, varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Kouvolan kaupungin sisäisen valvonnan järjestämistä ohjaavat hallintosääntö, taloussääntö ja kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja ja kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäisen valvonnan ohje on käsitelty lauta- ja johtokunnissa sekä johtoryhmissä ja siitä on informoitu henkilöstöä. Toimintavuoden aikana järjestettiin esimiehille koulutusta sisäisestä valvonnassa osana arjen johtamista. Kaupunginhallituksen selonteko perustuu tarkastustoimen suorittamiin tarkastuksiin sekä toimielinten laatimiin selontekoihin oman toimialueensa sisäisen valvonnan toimivuudesta ja riittävyydestä. Selontekojen tueksi toimialojen, palvelusektoreiden ja liikelaitosten johtoryhmät tekivät itsearviointeja sisäisen valvonnan tilasta. Arvioinnin kohteena olivat johtamisen ja hallinnon järjestäminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta ja sen valvontakeinot, tieto ja tiedonvälitys sekä seurantamenettelyt. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakien ja säännösten eikä hyvän hallintotavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Tarkastusten yhteydessä todettiin puutteita erityisesti hankintasäännösten ja päätöksentekoa koskevien ohjeiden noudattamisessa. Tilanteen korjaamiseksi järjestettiin toimialoille kohdennettua hankintakoulutusta. Hankintakoulutuksen järjestämistä jatketaan. Myös palkanmaksun oikeellisuuden varmistamiskäytännöissä havaittiin puutteita. Tältä osin tehostetaan valvontamenettelyjä ja lisätään ohjeistusta. Sääntöjen ja ohjeiden noudattamisen valvontamenettelyjä kehitetään yleisesti yhtenäisen toimintakulttuurin ja hyvän hallintotavan vahvistamiseksi. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisosassa. Toimintaa ja taloutta koskevan raportoinnin oikeellisuuden, riittävyyden ja ajantasaisuuden varmistaminen on ollut jatkuva kehittämiskohde. Kaupunginhallitus hyväksyi kertomusvuonna talousseurantaa ja raportointia koskevat ohjeet. Ohjeiden tavoitteena oli talousinformaation laadun ja ajantasaisuuden parantaminen. Johdon raportointijärjestelmää kehitetään edelleen. Projektien ja erillishankkeiden johtamiseen, hallinnointiin ja valvontaan kehitettiin toimintamalli ja työväline. Toimintamallin käyttöönotto aloitettiin vuoden 2011 aikana. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan vastuut on määritelty hallintosäännössä. Kaupunkikonsernin riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja koordinoinnista vastaa konsernipalvelujen hallintoyksikkö. Riskienhallinnassa noudatetaan kaupunginhallituksen hyväksymää riskienhallintapolitiikkaa. Toimialat tekivät vuoden 2011 talousarvion toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita koskevan riskiarvioinnin ja laativat riskienhallintasuunnitelmat. Lisäksi toteutettiin kaikkia toimialoja koskeva riskienhallinnan ulkoinen laatuarviointi. Riskienhallinnasta, turvallisuuden hallinnasta ja varautumisesta järjestettiin koulutusta toimialojen ja palvelusektoreiden johdolle sekä muille avainhenkilöille. Lisäksi kaupungin johtoa osallistui Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja muiden alueen aluehallintoviranomaisten järjestämään valmiusharjoitukseen (KAAKKO 2011). Kaupunginhallitus hyväksyi vakuuttamispolitiikan Vakuutukset kilpailutettiin ja vakuutusturva järjestettiin vakuuttamispolitiikan mukaisesti vuonna Kouvolan kaupungin vakuutusopas sisältää ohjeet ja menettelytavat vahinkotilanteisiin. 21

25 Toimintakertomus Kaupunkitasoisena kehittämiskohteena on edelleen riskienhallinnan menettelytapojen, seurannan ja raportoinnin integrointi osaksi päivittäistä johtamista ja päätöksentekoa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä omaisuuden menetyksiä tai arvonalennuksia. Sopimustoiminta Sopimustoiminnan vastuut on määritelty hallintosäännössä ja sopimustoimintaa on ohjeistettu. Sopimusten laadinnassa käytetään hyväksi konsernipalvelujen lakimiespalvelua. Sopimusten valvonnan mahdollistava sopimusrekisteri otettiin käyttöön kertomusvuoden aikana. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen yksikkö avustaa kaupungin ylintä johtoa tarkastamalla ja arvioimalla toimialojen ja liikelaitosten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta kaupunginjohtajan hyväksymän tarkastussuunnitelman ja kaupungin johdolta saamiensa toimeksiantojen perusteella. Sisäisen tarkastuksen toimivallasta ja tehtävistä määrätään valtuuston hyväksymässä tarkastussäännössä sekä kaupunginhallituksen hyväksymässä toimintasäännössä. Sisäinen tarkastus on riippumatonta tarkastettavista toiminnoista. Vuonna 2011 tarkastukset kohdistuivat päätöksentekoprosessiin sekä sääntöjen ja ohjeiden noudattamiseen erityiskohteena hankinnat. Lisäksi tarkastettiin vanhuspalveluiden asiakasvarojen hallinnointia, varastonhallintaa, matkapuhelinten puhelukustannuksia sekä tilaajavastuulain noudattamista. Sisäinen tarkastus antoi raporteissaan tarkastuskohteille suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseksi. Tarkastuksista raportoitiin kaupunginjohtajalle, kaupungin johtoryhmälle, asianomaisille esimiehille sekä tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajalle. 22

26 Toimintakertomus 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tp 2011 Tp e 1000 e Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-)/vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelma tunnusluvut Tp 2011 Tp 2010 Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, e/asukas Tilikauden tulos e/asukas Asukasmäärä

27 Toimintakertomus Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Tuloslaskelmassa on yhdistetty peruskunnan tuloslaskelmaan liikelaitosten tuloslaskelmaerät sisäiset tuotot ja kulut eliminoiden. Tuotot Kouvolan kaupungin tuloslaskelman tuottojen kokonaismäärä tilikaudella oli 561,0 milj. euroa. Kokonaistuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 6,0 prosenttia eli 31,7 milj. euroa satunnaiset erät mukaan lukien. Kun satunnaisten tuottojen vaikutus eliminoidaan, kasvuksi muodostuu 33,6 milj. euroa, 6,4 prosenttia. Toimintatuottoja kertyi 97,4 milj. euroa, joka on 17,3 % satunnaisista tuotoista eliminoiduista kokonaistuotoista. Toimintatuotot kasvoivat edellisen vuoteen verrattuna 9,7 milj. euroa. Toimintatuottojen merkittävimmän osan muodostavat myynti- ja maksutuotot, jotka ovat yhteensä 59,3 milj. euroa. Myynti- ja maksutuotot ovat 10,5 prosenttia kokonaistuotoista. Myyntituottoja kertyi 31,1 milj. euroa ja maksutuottoja 28,2 milj. euroa. Myyntituotot kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 4,8 milj. euroa, eli 18,3 %. Maksutuotot kasvoivat 2,7 milj. eurolla, 10,4 %. Tukia ja avustuksia kertyi 21,4 milj. euroa, joka on 3,8 % satunnaisista tuotoista eliminoiduista kokonaistuotoista. Tuet ja avustukset kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 2,2 milj. euroa, eli 11,5 %. Muita toimintatuottoja kertyi 16,6 milj. euroa, joka on satunnaisista tuotoista eliminoiduista kokonaistuotoista 3,0 %. Muut toimintatuotot pysyivät noin edellisen tilikauden tasolla. Rahoitustuotot olivat 6,3 milj. euroa, joka on 1,1 % satunnaisista tuotoista eliminoiduista kokonaistuotoista. Rahoitustuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verraten 0,8 milj. euroa, eli 15,9 %. Rahoitustuottoja kasvattivat mm. saadut takausprovisiot (n euroa), verotilitysten korkotuotot (n euroa) sekä realisoituneet rahoitusarvopapereiden myyntivoitot (n euroa). Vallinnut korkotaso oli hieman ennakoitua alempi. Korkotuottojen toteuma on linjassa yleisen korkokehityksen kanssa. Valtionosuuksien toteuma oli 150,2 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen 3,5 milj. euroa eli 2,4 %. Verotulot jakautuivat verolajeittain seuraavasti: milj. e TP 2011 TP 2010 muutos, e muutos % Kunnallisvero 266,8 252,5 14,3 + 5,7 Yhteisövero 20,5 17,1 3, ,9 Kiinteistövero 19,8 17,9 1,9 + 10,6 Yhteensä 307,1 287,5 19,6 + 6,8 Kuva 7. Tuottojen muodostuminen v (ilman satunnaisia tuottoja) Kulut Kouvolan kaupungin tuloslaskelman kulujen kokonaismäärä tilikaudella oli 567,5 milj. euroa. (ed. vuonna 532,8 milj. euroa). Kulut kasvoivat edellisestä tilikaudesta 34,7 milj. euroa, eli 6,5 %. 24

28 Toimintakertomus Toimintakulut olivat 542,8 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 31,3 milj. euroa, eli 6,1 %. Toimintakulujen merkittävimmät erät muodostuivat henkilöstökuluista 50,4 % ja palveluiden ostoista 35,8 %. Henkilöstökulut olivat 273,5 milj. euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 24,1 milj. euroa, eli 9,7 %. Palkkojen ja palkkioiden osuus henkilöstökuluista oli 208,5 milj. euroa. Palveluja ostettiin 194,2 milj. eurolla, josta asiakaspalvelujen osuus oli 114,7 milj. euroa, joka on 59,1 % palvelujen ostoista. Palvelujen ostot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,8 milj. euroa eli 0,9 %. Aineita, tavaroita ja tarvikkeita hankittiin 38,4 milj. eurolla (7,1 %). Aineet, tarvikkeet ja tavarat ryhmässä oli kasvua 6,1 milj. euroa eli 18,9 %. Avustuksia maksettiin 27,5 milj. euroa (5,1 %). Maksettujen avustusten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,9 milj. euroa eli 7,4 %. Muita toimintakuluja kertyi 9,2 milj. euroa (1,7 %), joista vuokrien osuus oli 7,7 milj. euroa ja muita toimintakuluja 1,5 milj. euroa. Muut toimintakulut yhteensä kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 0,9 milj. euroa eli 11,6 %. Rahoituskulut olivat 4,9 milj. euroa (0,9 %). Rahoituskulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 2,0 milj. eurolla eli 72,0 %. Rahoituskulujen voimakkaaseen kasvuun vaikuttivat mm. Lacell Oy:n konkurssista johtuva 0,6 milj. euron pääomalainasaatavan poistaminen saamisista, sijoitusarvopapereiden myyntitappiot (n euroa), rahoitusarvopapereiden realisoitumattomasta arvon alenemisesta tilinpäätöksen yhteydessä tehty n euron alaskirjaus sekä konsernitilin limiitin runsas käyttö, joka näkyi maksuliikennetilien korkokuluina (n euroa). Lainojen korkokulujen toteuma on linjassa yleisen korkokehityksen kanssa. Poistoja ja arvonalentumisia kertyi yhteensä 19,9 milj. euroa (3,7 %), joista poistojen osuus oli 19,8 milj. euroa. Poistot ja arvonalentumiset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 milj. euroa eli 8,2 %. Kuva 8. Kulujen muodostuminen v Toimintakate ja vuosikate Tuloslaskelman välitulos toimintakate kertoo jaksotettujen toimintatuottojen ja kulujen erotuksen, joka on katettava verorahoituksella. Kaupungin toimintakatteeksi muodostui -440,8 milj. euroa. Toimintatuotot kattoivat noin 18 prosenttia toimintakuluista. Toimintakate heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 23,1 milj. euroa, eli 5,5 %. Vuosikate kuvaa kokonaisrahoituksen riittävyyttä. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Kaupungin tilivuoden vuosikate oli positiivinen 17,9 milj. euroa. Tilikauden tulorahoitus ei riittänyt suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen, vuosikate oli 90 prosenttia poistoista. Asukasta kohden laskettuna vuosikatetta oli 204 euroa. Tulos ja yli-/ alijäämä Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen tilinpäätössiirtoeriä. Tilikauden tulos on negatiivinen 2,0 milj. euroa ilman satunnaisia eriä, jotka olivat yhteensä 0,2 milj. euroa. Satunnaisiin tuottoihin kirjatun fuusiovoiton (Kiinteistö Oy, Tasankotie 6) jälkeen tilikauden tulos muodostui negatiiviseksi -1,8 milj. euroa, eli noin 21 euroa asukasta kohti. 25

29 Toimintakertomus Pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavien poistoeron vähennystä on kirjattu 0,1 milj. euroa. Poistokirjaukset on tehty Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Tilinpäätössiirtoerien jälkeinen tilikauden 2011 alijäämäksi muodostui 1,7 milj. euroa. Alijäämä voidaan kattaa taseessa olevasta ylijäämästä. Ylijäämiä jää jäljelle 1,6 miljoonaa euroa eli noin 19 euroa asukasta kohti. 26

30 Toimintakertomus Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupungin rahoituslaskelma e 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 413 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 50,8 61,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 32,6 39,2 Lainanhoitokate 0,9 0,6 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Kassastamaksut e/vuosi Kassastamaksut e/as

31 Toimintakertomus Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kaupungin rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli 15,4 milj. euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2011 yhteensä 37,3 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 4,9 milj. euroa ja rahoitusosuuksia saatiin 2,1 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella 14,9 milj. euroa negatiivinen. Investointien omahankintamenoista 50,8 prosenttia on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella ja pääomamenoista 32,6 prosenttia on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella. Rahoituksen rahavirta Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli vuonna 2011 yhteensä 9,9 milj. euroa positiivinen. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 30 milj. euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 21,7 milj. euroa. Kouvolan Vedelle ei vuonna 2011 nostettu lainkaan lainaa. Kaupungin lainan nosto tapahtui yhdessä erässä maaliskuussa. Siihen asti toiminta rahoitettiin konsernitilin 10 milj. euron luottolimiitillä sekä kuntatodistusohjelmalla. Lainasalkun keskikorko oli vuodenvaihteessa 2,5 % ja kiinteän/vaihtuvakorkoisen suhde salkussa 49,2 % kiinteäkorkoista ja 50,8 % vaihtuvakorkoista. Vuoden lopussa kaupungilla oli lainoja yhteensä 131,8 milj. euroa. Asukasta kohti tämä tekee noin euroa, joka on valtakunnallisesti vielä kohtuullisella tasolla, kun Tilastokeskuksen keräämän kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien keskiarvo on noin euroa. Kaupungin lainataakan oletetaan kasvavan lähivuosina merkittävästi. Globaalin talouskasvun yskähdellessä saataneen matalasta korkotasosta nauttia vielä jonkin aikaa. Vääjäämättä on kuitenkin ennen pitkää edessä korkojen nousu. Samalla lainamarginaalit ovat kovissa nousupaineissa, kun Basel III:n myötä rahalaitoksille asetetut maksuvalmius- ja vakavaraisuusvaatimukset tiukkenevat. Yhtälö tulee olemaan haasteellinen. Kaupungin lainasalkun hallinnan merkitys tulee entisestään korostumaan. Kouvolan kaupungin, sen liikelaitoksien ja 8 tytäryhtiön pankkipalvelukokonaisuus kilpailutettiin syksyllä. Edullisin tarjous saatiin Kouvolan Seudun Osuuspankilta, joka on ollut kaupungin päärahalaitos konsernitili- ja maksuliikepalvelujen osalta jo uuden Kouvolan alusta alkaen. Uusi pankkipalvelusopimus on ajalle (+ 2 optiovuotta). Uuden sopimuksen myötä konsernitilipalvelun limiitti nousee 10:stä miljoonasta 12:een miljoonaan euroon. Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältävät muiden yhteisöjen alatilien saldoja 0,92 milj. euroa, joka jakautuu lainoihin muilta luotonantajilta 3,20 milj. euroa ja lainasaamisiin 4,13 milj. euroa. Konsernitilin vaikutus heijastuu myös rahoituslaskelman eriin. Saamisten muutokseen konsernitili vaikuttaa 2,97 milj. euroa (ilman konsernitiliä muutos olisi 0,92 milj. euroa). Rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoituslaskelman tunnusluvut kuvaavat maksuvalmiutta ja kassavarojen riittävyyttä. Investointien tulorahoitus = 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno = Kouvola 50,8 % Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan 28

32 Toimintakertomus merkityt rahoitusosuudet (mutta ei luovutusvoitoilla). Kouvolassa rahoitettiin 49,2 prosenttia investoinneista pääomarahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * Vuosikate/ (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainan lyhennykset) = Kouvola 32,6 % Lainan lyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) = Kouvola 0,9 Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman velvoitteiden hoitoon. Lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä se on silloin, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kaupungin lainanhoitokatteen tunnusluku vuonna 2011 on 0,9 eli sen katsotaan olevan heikko. Vuonna 2010 lainanhoitokate oli 0,6. Kassan riittävyys, pv = 365 * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella = Kouvola 11 päivää Kassavarat olivat 19 miljoonaa euroa. Kassavarojen muutos oli negatiivinen 5,0 milj. euroa. Vastaava luku edellisenä vuonna oli 6,9 milj. euroa. Kassan riittävyys oli rahoitusarvopaperit mukaan lukien 11 päivää, ilman rahoitusarvopapereita 0 päivää. Vuoden aikana kassan riittävyys (ilman rahoitusarvopapereita) on ollut keskimäärin 3 päivää ja kassavarat keskimäärin 4,7 milj. euroa. Kassan heilahtelut ovat olleet vuoden aikana erittäin suuria. Tilapäislainojen käyttö kuntatodistusohjelman kautta on ollut kokonaismäärältään samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna (v milj. e, v milj. e.) Lyhytaikaiset rahan tarpeet on pääosin katettu konsernitilin 10 milj. euron limiitillä. Kuntatodistusrahaa tarvittiin viime vuonna kaikkiaan 6 kertaa. Sijoitustoiminta Kouvolan kaupungin varainhoito kilpailutettiin kevään 2011 aikana kaupunginvaltuuston hyväksymien sijoitustoiminnan perusteiden ja kaupunginhallituksen vahvistaman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Varainhoitosalkku saatiin avattua kesä-heinäkuun vaihteessa. Kaupungin pitkäaikainen sijoitussalkku on annettu täyden valtakirjan periaatteella kahden varainhoitajayhteisön Pohjola Varainhoidon ja Evlin hoidettavaksi. Molemmat kaupungin varainhoitajista ovat salkun muodostuksessa lähteneet liikkeelle maltillisella sijoitusstrategialla. Lähtökohtana on, että tuottoja haetaan pitkäjänteisesti, riskiä karttaen. Sijoitussuunnitelman mukaisesti pitkän aikavälin tuotto-odotus perusallokaatiolla (80 % korot/20 % osakkeet) on n. 5 % ja volatiliteetti, joka kuvaa vaihtelua odotetun tuoton ympärillä on n. 6 %. Vuoden 2011 lopussa kaupungin sijoitussalkku on jakaantunut niin, että korkosijoitusten osuus on 82,3 %, osakesijoitusten osuus 14,9 % ja muiden sijoitusten osuus 2,8 %. Paremman hajautuksen aikaansaamiseksi sijoitukset on toteutettu rahastojen kautta. Vaativassa sijoitusympäristössä kaupungin pitkäaikainen sijoitussalkku on säilyttänyt arvonsa kohtuullisesti. Realisoitumaton arvon alennus koko salkun osalta vuoden 2011 lopussa on n. 2 %. Kaupungin pitkäaikainen sijoitusvarallisuus tilinpäätöshetkellä on n. 19 miljoonaa euroa. Vuoden vaihteen jälkeen on sijoitusmarkkinoiden sentimentissä jo nähty hieman enteitä paremmasta ja tammikuun lopun tilanteen mukaan kaupungin sijoitussalkkukin on muutaman prosentin plussalla. Vaikka talouskehitystä ennakoivat indikaattorit näyttävät jo osittain hieman positiivisimmilta, lienee vielä kuitenkin liian aikaista odottaa globaalin talouden nopeaa toipumista ja tasaista kehitystä. 29

33 Toimintakertomus 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA e 1000 e 1000 e 1000 e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot Edellisten tilikausien ylijäämä Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 1 Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Rakennukset VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesken PAKOLLISET VARAUKSET eräiset hankinnat Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset Sijoitukset Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Kuntayhtymäosuudet Valtion toimeksiannot Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Lahjoitusrahastojen pääomat Muut osakkeet ja osuudet Muut toimeksiantojen pääomat Muut lainasaamiset Muut saamiset VIERAS PÄÄOMA TOIMEKSIANTOJEN VARAT Pitkäaikainen Valtion toimeksiannot Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Lainat julkisyhteisöiltä Muut toimeksiantojen varat Muut velat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Lyhytaikainen Aineet ja tarvikkeet Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Keskeneräiset tuotteet Lainat julkisyhteisöiltä Valmiit tuotteet/tavarat 0 25 Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Saamiset Siirtovelat Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Lainasaamiset Omavaraisuusaste, % Muut saamiset Rahoitusvarallisuus, e/asukas Siirtosaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % 36 % 38 % Kertynyt ylijäämä, 1000 e Rahoitusarvopaperit Kertynyt ylijäämä, e/as Muut arvopaperit Lainat, e/as Lainakanta , 1000 e Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset , 1000 e Asukasmäärä

34 Toimintakertomus Taseen analysointi Taseen sisältö Tase sisältää kaupungin omaisuus ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Taseessa on otettu huomioon myös liikelaitoksen omaisuus ja pääomaerät, mutta kuten tulos- ja rahoituslaskelmassakin erät eivät sisällä kaupungin eri yksiköiden välisiä sisäisiä eriä. Taseen kokonaisuus Taseen loppusumma oli 540,0 milj. euroa. Edellisen tilikauden taseen loppusumma oli 529,0 milj. euroa, joka tarkoittaa taseen loppusumman kasvua 11,0 milj. eur, eli 2,1 %. Taseen erät Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, jonka suuruus on 349,4 milj. euroa, joka on 64,7 prosenttia taseen loppusummasta. Aineelliset hyödykkeet lisääntyivät siis edelliseen vuoteen verrattuna 14,9 milj. euroa (4,6 %). Aineettomien hyödykkeiden määrä oli 2,1 milj. euroa (0,4 % taseen loppusummasta). Aineettomien hyödykkeiden määrä pysyi lähes samassa kuin edellisenä vuonna. Pysyvien vastaavien sijoitukset olivat 127,4 milj. euroa (23,6 % taseen loppusummasta), joka tarkoittaa laskua edelliseen vuoteen 3,7 milj. euroa, eli 2,8 %. Toimeksiantojen varoihin kirjattiin yhteensä 2,0 milj. euroa, joka on 0,4 % taseen loppusummasta. Toimeksiantojen varat laskivat alle 0,05 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna, laskua siis 2,1 %. Vaihtuvissa vastaavissa suurin erä on saamiset. Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset saamiset yhteensä olivat 39,6 milj. euroa, tarkoittaen 7,3 % taseen loppusummasta. Pitkäaikaisia saamisia oli 15,0 milj. euroa ja lyhytaikaisia 24,6 milj. euroa. Saamiset yhteensä kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,0 milj. euroa eli 14,5 %. Rahoitusarvopapereita kirjattiin vuoden loppuun mennessä 19,0 milj. euroa, joka tarkoittaa 3,5 % taseen loppusummasta. Rahoitusarvopaperit kasvoivat edellisestä vuodesta 17,5 milj. euroa. Vaihto-omaisuuteen kuuluvia aineita ja tarvikkeita sekä valmiita ja keskeneräisiä tuotteita kirjattiin 0,6 milj. euron verran, joka tarkoittaa 0,1 % taseen loppusummasta. Vaihto-omaisuuden määrä pysyi lähes samassa kuin edellisenä vuonna. Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 326,5 milj. euroa, joka tarkoittaa 60,5 % taseen loppusummasta. Edellisestä tilikaudesta laskua oli 1,2 milj. euroa, eli 0,4 %. Oman pääoman merkittävimmät rahastot ovat Kouvolan kaupungin kehittämisrahasto 33,9 milj. euroa ja Kehittämisrahasto 5,3 milj. euroa, yhteensä 39,2 milj. euroa. Taseessa aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä on 3,3 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämää on korjattu yhteensä ,56 euroa. Merkittävimmät oikaisut ovat ,32 valtionosuuden järjestelmämuutoksen tasaus sekä rahoitusarvopapereihin v tilinpäätöksessä tehty arvonmuutoskorjaus, joka on oikaistu vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Muut korjaukset ko. erään näkyvät eriteltynä liitetiedoissa Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus. Poistoeroa kirjattiin 5,7 milj. euroa, joka tarkoittaa 1,1 % taseen loppusummasta. Poistoeroa kirjattiin 0,1 milj. euroa vähemmin kuin edellisenä tilivuonna, eli laskua 1,7 %. Pakollisten varausten ryhmässä eläkevaraukset olivat vuoden v lopussa 0,16 milj. euroa, pysyen edellisen vuoden tasolla. Toimeksiantojen pääomista merkittävimmät erät olivat lahjoitusrahastojenpääomat (2,0 milj. eur) sekä muut toimeksiantojen pääomat (2,0 milj. eur). Toimeksiantojen pääomat olivat yhteensä 4,3 milj. euroa, joka on 0,8 % taseen loppusummasta. Toimeksiantojen pääomat lisääntyivät yhteensä 0,10 milj. euroa edellisestä tilikaudesta, eli 1,6 %. Vierasta pääomaa oli yhteensä 203,3 milj. euroa, joka tarkoittaa 37,6 % taseen loppusummasta. Vieras pääoma lisääntyi 12,3 milj. euroa eli 6,4 %. Pitkäaikaista vierasta pääomaa oli 110,8 milj. euroa ja lyhytaikaista 92,5 milj. euroa. 31

35 Toimintakertomus Taseen tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) = Kouvola 62 % Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsevät kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuutta kuvaavaa tunnuslukua laskettaessa omaan pääomaan rinnastetaan myös poistoero sekä vapaaehtoiset varaukset. Rahoitusvarallisuus e/asukas = ((Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma Saadut ennakot)) /Asukasmäärä = Kouvola euroa/asukas Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Rahoitusomaisuuden ja vieraan pääoman positiivien erotus osoittaa määrän, mikä rahoitusomaisuudesta jää jäljelle, kun vieras pääoma on maksettu. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusomaisuudella kattamatta. Saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset otetaan tunnuslukuun taseen vaihtuvista vastaavista. Vieras pääoma otetaan taseen mukaisessa arvossa vähennettynä saaduilla ennakoilla. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot = Kouvola 41 % Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakanta = Kouvola 131,8 milj. euroa Kaupungin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Kouvolan kaupungin lainakanta edellä kerrotulla tavalla laskettuna oli 131,8 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohden. 32

36 Toimintakertomus 1.5 Kokonaistulot ja menot Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja menot laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tulot) ja rahan käytöt (menot) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin. Kaupungin kokonaistulot vuonna 2011 olivat 598,2 milj. euroa ja kokonaismenot 602,1 milj. euroa. Kokonaismenot ylittävät kokonaistulot 3,9 milj. eurolla TULOT 1000 e % 1000 e % Varsinainen toiminta Toimintatuotot , ,5 Verotulot , ,9 Valtionosuudet , ,9 Korkotuotot , ,4 Muut rahoitustuotot , ,6 Satunnaiset tuotot 193 0, ,4 Tulorahoituksen korjauserät -Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutusvoitot , ,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,0 Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot , ,3 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset , ,5 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,6 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 301 0,1 0,0 Oman pääoman lisäykset 413 0,1 0,0 Kokonaistulot yhteensä , ,0 MENOT 1000 e % 1000 e % Varsinainen toiminta Toimintakulut , ,5 -Valmistus omaan käyttöön , ,1 Korkokulut , ,4 Muut rahoituskulut , ,1 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 -Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustappiot -44 0,0-77 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,5 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 34 0, ,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,5 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 Kokonaismenot yhteensä , ,0 Erotus

37 Toimintakertomus 1.6 Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ KOUVOLAKONSERNI omistusosuudet % EMOYHTEISÖ: Kouvolan kaupunki liikelaitoksineen TYTÄRYHTEISÖT OSAKKUUSYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT/SÄÄTIÖT Energiayhtiöt KSS Energia Oy 100% Elinkeino- ja kehitysyhtiöt European Business Innovation Center Kymi Oy 80% Kouvolan Innovation Oy 100 % Muut tytäryhtiöt Anjalankosken Jäähalli Oy 94 % Kaakkois-Suomen Tieto Oy 100 % Kouvolan Hansapysäköinti Oy (äänivalta 65,7 %) 38 % Kouvolan Teatteri Oy 100 % Kuusankosken Tennishalli Oy 87 % Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Asunto Oy Elimäen Napansäde 53 % Asunto Oy Elopuisto 84 % Kiinteistö Oy Kallenkuja 80 % Kiinteistö Oy Korian Liikekeskus 59 % Kiinteistö Oy Korianjousi 58 % Kiinteistö Oy Kouvolan Asentajankatu % Kiinteistö Oy Leinikintie 2 52 % Kiinteistö Oy Madekuja 1 68 % Kiinteistö Oy Pihlajakara 79 % Kiinteistö Oy Päätie % Kouvolan Asunnot Oy 100 % Pohjois-Kymenlaakson Ympäristölaboratorio Oy 95 % Muut osakkuusyhtiöt Kaakkois-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus Oy 30 % Kymen Vesi Oy (äänivalta 18 %) 22 % Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy 47 % Kymenlaakson Jäte Oy 47 % Kymenlaakson Orkesteri Oy 45 % Tykkimäen Vapaa-aikakeskus Oy 46 % Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Anjalankosken Painotalo Oy 34 % Asunto Oy Anjalantie 2 31 % Asunto Oy Elimäen Eläkepuustelli 31 % Asunto Oy Kimmelmanni 45 % Asunto Oy Kouvolan Eväkujankaari 35 % Asunto Oy Kuntalantie 9 25 % Asunto Oy Hiidentie % Asunto Oy Kuusankosken Rantapuisto 25 % Asunto Oy Lohitie 5 33 % Asunto Oy Siltapuisto 1 31 % Asunto Oy Valkealan Riihikaari 28 % Kiinteistö Oy Jaalanharju 39 % Kiinteistö Oy Korian Portti 40 % Kiinteistö Oy Myllykosken Liikekeskus 33 % Kuusankosken Pienteollisuustalo Oy 22 % Kuntayhtymät Itä-Suomen päihdehuollon Kuntayhtymä 6 % Kymenlaakson Liitto 49 % Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (äänivalta 49 %) 52 % Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä 6 % Säätiö Jaalan, Elimäen ja Valkealan kehittämissäätiö päivitetty Kuva 9. Kouvolan kaupungin konserni Kouvolan kaupungin konserniin kuului vuoden 2011 lopussa 20 tytäryhteisöä, jotka yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin 4 kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä sekä 1 säätiö, jossa kaupungilla on määräysvalta. Kouvola-konserniin kuului myös 21 osakkuusyhteisöä, joista konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin konsernin kannalta olennaiset 6 yhteisöä. 34

38 Toimintakertomus Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistely (kpl) Ei yhdistelyä (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Energiayhtiöt 1 - Elinkeino- ja kehitysyhtiöt 2 - Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 12 - Muut yhtiöt 5 - Osuuskunnat - - Yhdistykset - - Säätiöt 1 - Kuntayhtymät 4 - Osakkuusyhteisöt 6 15 Muut omistusyhteysyhteisöt - - Yhteensä Taulukko 7. Konsernitilinpäätökseen yhdistetyt Konsernin toiminnan ohjaus Kouvola-konserniin kuuluu peruskaupungin ja siihen kuuluvien liikelaitosten lisäksi yhtiöitä ja yhteisöjä. Kuntalain mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kaupunginjohtaja ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijaosto huolehtii käytännön konsernivalvonnan toteuttamisesta Kouvola-konsernissa. Talous- ja omistajuusyksikkö huolehtii valmistelusta muiden kuin kaupungin elinkeinoyhtiöiden osalta. Tältä osin valmisteluvastuu on elinkeinotoimella. Konsernijaosto kokoontui tilikaudella 10 kertaa ja elinkeinojaosto 13 kertaa. Omistajapoliittisten linjausten valmistelu jatkui. Merkittäville tytär- ja osakkuusyhtiölle asetettuja tavoitteita ja talouden kehitystä seurattiin osavuosikatsausten yhteydessä. Jaostot antoivat myös toimintaohjeita tarpeen mukaan yhtiökokousedustajille. Kuluvan tilikauden aikana ei konserniohjeeseen tehty muutoksia. Ohjetta noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä ja soveltuvin osin myös niissä osakkuusyhteisöissä, joissa kaupunki on osakkaana Konsernia koskevat tapahtumat Kouvola Innovation Oy saattoi loppuun valtuuston päätöksen mukaiset yritysjärjestelyt. Kouvolan Yritystilat Oy perustettiin Innovationin tytäryhtiöksi. Kiinteistö Oy Tasankotie 6 asetettiin vapaaehtoiseen selvitystilaan alkaen yhtiön purkamiseksi. Yhtiön toiminnan päättyminen rekisteröitiin ja yhtiön varat siirtyivät kaupungille. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n osalta valmisteltiin omistusjärjestelyjä. Ammattikorkeakoulu jakautuu vuoden 2012 alusta koulu- ja kiinteistöyhtiöiksi. Perustetaan Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy -niminen holdingyhtiö tiivistämään Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen yhteistyötä. Kaupunki osti kolmen teollisuusyrityksen omistamat Kymenlaakson Jäte Oy:n osakkeet. Omistusjärjestelyillä yhtiö sai ns. in-house aseman omistajakuntiinsa nähden. Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä aluesairaalan toiminnot tulivat alkaen osaksi kaupungin perusturvaa. Kastek-kiinteistöt, Kastek ja Kymen tekstiilihuolto fuusioituvat alkaen. Yhtiön 35

39 Toimintakertomus uudeksi yhteiseksi nimeksi tulee Kastek Oy ja se kuuluu Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän konserniin. Kuntayhtymä omistaa yhtiön 100 %:sti. Kymen Vesi Oy:n rakentama siirtolinja välille Anjalankoski-Kotka on valmistunut. Kaupungin osuus, 5,7 milj. euroa, on kirjattu keskeneräisiin hankkeisiin. Kaupungin osuus luovutetaan apporttina yhtiölle B-osakkeita vastaan. Yhtiö valmistelee suunnatun osakeannin kevään 2012 aikana. Yhteisö ja omistusosuus Tavoitteet Toteutuma KSS Energia Oy (konserni) 100 % European Business Innovation Center Kymi Oy 80 % Kouvola Innovation Oy (konserni) 100 % Kaakkois-Suomen Tieto Oy 100 % Kouvolan Asunnot Oy 100 % Kouvolan Teatteri Oy 100 % Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy 47 % Kymenlaakson Jäte Oy 47 % Kymenlaakson Orkesteri Oy 45 % Tykkimäen Vapaa-aikakeskus Oy 46 % Yhtiön vakavaraisuus säilytetään ja maksuvalmius ylläpidetään terveen liiketoiminnan edellyttämällä tasolla, omavaraisuusaste %. Omistajatuloutus on vähintään 4,5 milj. euroa vuodessa. Resurssit elinkeinopoliittisen strategian mukaisesti suunnattu Talous tasapainossa Resurssit elinkeinopoliittisen strategian mukaisesti suunnattu Talous tasapainossa Yhtiön omistusjärjestelyt ja hallinto organisoitu Palvelut tuotteistettu ja hinnoteltu läpinäkyvästi Käyttöaste vähintään 96 % Talous tasapainossa Pitkän tähtäimen suunnitelma asuntokannan tulevaisuudesta päätetty ja toimeenpantu Kaupunginhallituksen päättämä työnjako kaupungin ja yhtiön välillä toimeenpantu Katsojamäärä/tavoite Talous tasapainossa Tutkintojen määrä on 666 AMKperustutkintoa ja 50 ylempää AMKtutkintoa Maksullisen palvelutoiminnan tulot ovat 18 % suhteessa koko tulorahoituksen määrään Valmistuvien työllisyystavoitteena on 95% Kannattavuus edellisen vuoden tasolla Asiakastyytyväisyys Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste Talous tasapainossa Yleisömäärä on vähintään Osinkotuotto on vähintään vuoden 2010 tasolla Kävijämäärä Talous tasapainossa Kaupungin kanssa solmitun kumppanuussopimuksen mukainen työnjako toteutetaan Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea) 52 % (äänivalta 49,5 %) Taulukko 8. Keskeisten konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuminen. Tunnusluvut hieman heikentyneet edellisestä vuodesta, omavaraisuusaste oli 27,6 %. Tavoite toteutui, tuloutus oli 4,9 milj. euroa. - Tilikauden tulos oli negatiivinen. Elinkeinopoliittinen strategia on huomoitu toiminnassa. Tilikauden tulos oli negatiivinen, osittain johtuen rakennejärjestelyjen loppuunsaattamisesta. Yhtiön perustamiseen, lakisääteisiin rekisteröinteihin, hallinnon organisointiin sekä tarvittaviin tukipalveluihin tarvittavien toimet organisoitiin. Nykyisten tuotteiden ja palvelujen osalta tuotteistus on tehty. Hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja palvelukuvauksia kehitettään edelleen. 96 % Tilikauden tulos oli postiviinen. Asuntokanta salkutettu ja toimeenpano alkaa vuonna 2012 Asuntojen vuokraus on pääosin keskitetty. Perusturva hoitaa vuokrausta osin vielä itse / Tilikauden tulos oli positiivinen. Tavoite ei toteutunut, AMK-perustutkintoja 613 ja ylempiä AMK-tutkintoja 42 18,6 % Tavoite ei toteutunut, toteutuma oli 67 %. Tunnusluvut hieman heikentyneet edellisvuodesta. Tilikauden tulos oli positiivinen. Yleisömäärä oli Osinkotuotto osaketta kohti jäi tavoitteesta. Osinko oli 21,67 euroa osakkeelta Tilikauden tulos oli ylijäämäinen. Kumppanuussopimuksen mukainen työnjako on toteutunut osittain. 36

40 Toimintakertomus 1000 e TP 2009 TP 2010 TP 2011 KSS Energia Oy (konserni) 100 % Muutos-% 2010/2011 Liikevaihto ,3 Liikevoitto (-tappio) ,1 Liikevoitto, % 5,4 5,5 4,7-14,5 Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,0 5,9 4,6-22,0 Oman pääoman tuotto, % 8,7 6,2 1,6-74,2 Omavaraisuusaste, % 27,5 28,0 27,6-1,4 Maksuvalmius 1,8 1,8 1,6-11,1 Henkilöstö, keskimäärin European Business Innovation Center Kymi Oy 80 % Liikevaihto ,7 Liikevoitto (-tappio) ,7 Henkilöstö, keskimäärin ,0 Kouvolan Innovation Oy (konserni) 100 % Liikevaihto ,2 Liikevoitto (-tappio) ,3 Henkilöstö, keskimäärin ,0 Kaakkois-Suomen Tieto Oy 100 % Liikevaihto Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja Henkilöstö, keskimäärin Kouvolan Asunnot Oy 100 % Liikevaihto ,4 Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ,4 Käyttöaste, % 93,7 93,5 95,6 2,2 Henkilöstö, keskimäärin ,7 Kouvolan Teatteri Oy 100 % Liikevaihto ,9 Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ,1 Katsojamäärä ,8 Henkilöstö, keskimäärin ,9 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy 47 % Liikevaihto ,3 Liikevoitto (-tappio) ,1 AMK-perustutkintojen määrä ,8 Ylempien amk-tutkintojen määrä ,7 Maksullisen toiminnan tulot/tulorahoitus, % - 13,0 18,6 43,1 Kymenlaakson Jäte Oy 34 % Liikevaihto ,3 Liikevoitto-% 18,0 9,3 7,9-15,1 Asiakastyytyväisyys (1-5) - 4,1 3,9-6,5 Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste - 51,9 47,9-7,8 Kymenlaakson Orkesteri Oy 45 % Liikevaihto ,2 Liikevoitto (-tappio) ,4 Yleisömäärä ,2 Tykkimäen Vapaa-aikakeskus Oy 46 % Liikevaihto ,5 Liikevoitto (-tappio) ,7 Kävijämäärä ,0 Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (konserni) 52 % (äänivalta 49,5 %) Toimintatuotot ,4 Vuosikate ,5 Taulukko 9. Keskeisten konserniyhtiöiden talouden toteutuminen. 37

41 Toimintakertomus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, asetetut tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Kuntalain 13 :n mukaan kaupunginvaltuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Konsernivalvonnasta ja konserniohjauksen järjestämistä vastaa konsernijohto (kaupunginhallitus, konsernijaosto, elinkeinojaosto ja kaupunginjohtaja). Konsernivalvonnan käytännön toteuttamisesta huolehtii konsernijaosto. Elinkeinoyhtiöiden osalta vastuu on elinkeinojaostolla. Organisaation muutosprosessi on meneillään ja mahdollisesti vaikuttaa viranhaltijoiden seurantavastuisiin. Kouvola-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt noudattavat toiminnassaan kaupunginvaltuuston hyväksymää asiakirjaa Kouvolan kaupungin konserniohjeet ja hyvä hallinto- ja johtamistapa Kouvola-konsernissa. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Konsernijaoston ja elinkeinojaoston tehtävänä on osaltaan nimetä kaupungin ehdokkaat yhtiöiden toimielimiin ja tilintarkastajiksi sekä nimetä yhtiökokousedustajat. Pääsääntöisesti ehdokkaat on nimetty valtuustokaudeksi. Jaostot ovat antaneet toimiohjeita kaupungin yhtiökokousedustajille. Yhtiökokouksissa on valittu toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat vuosittain. Konserniohjausta osakeyhtiön näkökulmasta sekä osakeyhtiön hallitusten jäsenten tehtäviä ja vastuita käsiteltiin kaupunginhallituksen iltakoulun yhteydessä. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konsernitavoitteiden toteutuminen päättyneeltä tilikaudelta on arvioitu toimintakertomuksen konserniyhteisöjen analysointia koskevassa osiossa. Merkittäville konserniyhteisöille on asetettu yhtiökohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista on seurattu kaupungin osavuosikatsausten yhteydessä. Samassa yhteydessä on seurattu myös merkittävien tytär- ja osakkuusyhteisöjen taloutta ja tuloksellisuutta. Tavoitteiden asettaminen ja seuranta sekä raportointi ovat edelleen keskeisiä kehittämisalueita. Analysointiin on panostettava vuoden 2012 aikana. Kaupungin elinkeinoyhtiöiden osalta toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi on jo kehitetty vastaamaan elinkeinostrategiaan ja elinkeino-ohjelmaan asettamia tavoitteita. Uusia yksiselitteisiä mittareita käytetään vuoden 2012 arvioinnissa. Merkittävien konserniyhteisöjen johtajia on kuultu konsernijaostossa kuluneen vuoden aikana. Konserniohjeessa konsernijohto on edellyttänyt merkittävien taloudellisten ratkaisujen kirjallista hyväksyttämistä etukäteen. Ohjeistusta tältä osin tulee muuttaa toimivammaksi. Tiedonkulkua konsernijohdon ja konserniyhteisöjen välillä tulee parantaa. Keskitettyjen konsernitoimintojen ja -palvelujen käyttö Konserniohjeessa on ohjeistettu tytäryhteisöjä noudattamaan kaupungin sijoitustoiminnan periaatteita ja keskittämään rahaliikenne kaupungin konsernitilille. Konserniohje mahdollistaa kaupungin keskitettyjen konsernipalvelujen käyttöä myös konserniyhteisöissä. Käyttö on ollut kaupungin niukkojen resurssien vuoksi vähäistä. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen riskienhallinta järjestetään noudattaen soveltuvin osin kaupunginhallituksen hyväksymiä riskienhallintalinjauksia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisvastuu on yhteisön hallituksella. Yhteisön hallitus vastaa myös omaisuuden vakuuttamisesta. 38

42 Toimintakertomus Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA 1000 e Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli ja alipariarvot -260 Arvonalentumiset Satunnaiset erät -642 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 41,3 41,6 Vuosikate/Poistot, % 113,4 109,2 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä Konsernituloslaskelman analysointi Kuntalain mukaan kuntakonsernin täytyy laatia täydellinen konsernitilinpäätös. Konsernitaseen lisäksi tulee laatia konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma. Konsernituloslaskelma osoittaa konsernin tuloksen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset sisäiset tuotot ja kulut, sisäinen voitonjako, sisäiset katteet ja vähemmistöosuudet. Konserniin yhdisteltyjen tytäryhteisöjen liike-, järjestö- tai kiinteistökaavojen mukaiset tuloslaskelmat on yhdistelty niihin ryhmiin, joihin ne luonteensa mukaisesti kuuluvat. Konsernituloslaskelmakaava on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston esittämän yleisohjeen tuloslaskelmakaavan mukainen. Konsernin toimintatuotot Konsernin toimintatuotot olivat 290,6 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 10,4 milj. euroa, eli 3,7 %. Toimintakulut olivat 703,4 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 29,6 milj. euroa, eli 4,4 %. Konsernin toimintakatteeksi muodostui -411,3 milj. euroa. Toimintatuotot kattoivat 41,3 % toimintakuluista. Edellisen vuoden vastaava luku oli 41,6 %. 39

43 Toimintakertomus Konsernin toimintakulut Toimintakulut sisältävät valmistus omaan käyttöön, valmistevarastojen muutos erät sekä välittömät verot. Toimintakuluihin sisältyvä henkilöstökulujen määrä oli 345,3 milj. euroa, joka on 71,8 milj. euroa suurempi kuin kaupungin henkilöstökulut. Konsernin henkilöstökulut olivat edellisenä vuonna 314,8 milj. euroa, joten ne kasvoivat 30,5 milj. euroa eli 9,7 %. Konsernin palvelujen ostojen määrät olivat 184,1 milj. euroa. Edellisenä vuonna konsernin palvelujen ostojen määrät olivat 189,6 milj. euroa, eli 5,5 milj. euroa vähemmän (2,9 %). Konsernin rahoituserät Rahoitus- ja korkokulut olivat yhteensä 11,3 milj. euroa, joka on 6,4 milj. euroa enemmän kuin kaupungin rahoitus- ja korkokulut. Konsernin vuosikate Tilikauden vuosikate oli 38,2 milj. euroa, joka on noin 440 euroa asukasta kohden. Vuosikate kasvoi edellisestä vuodesta 2,4 milj. eurolla, eli 6,7 %. Konsernin vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Konsernin tulos ja yli-/alijäämä Tilikauden tulos oli 3,9 milj. euroa ylijäämäinen, joka on asukasta kohden 44 euroa. Konsernituloslaskelman poistojen määrä oli 33,6 milj. euroa, joka on 13,8 milj. euroa kaupungin poistoja enemmän. Tilinpäätössiirtoina poistoeron lisäystä on kirjattu 1,9 milj. euroa ja varausten muutosta 0,5 milj. euroa. Tilinpäätössiirtoerien jälkeen ylijäämäksi muodostuu 1,4 milj. euroa. 40

44 Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut e 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytkaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 78,9 55,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 56,2 36,9 Lainanhoitokate 1,6 1,3 Kassan riittävyys

45 Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelma laaditaan samoilla periaatteilla kuin kaupungin rahoituslaskelma ja se osoittaa kuinka paljon investointeihin ja lainanlyhennyksiin tarvitaan ulkoista pääomarahoitusta konsernin tulorahoituksen lisäksi. Konsernin rahoituslaskelma laaditaan konsernituloslaskelman ja taseen sekä niitä täydentävien liitetietojen perusteella. Ennen konsernin rahoituslaskelman laadintaa, edellä mainituista laskelmista on tehty sisäisten erien eliminointi ja yhdistelykirjaukset. Konsernin rahoituslaskelmassa esitetään, kuten konsernituloslaskelmassa ja taseessa, ainoastaan ne erät, jotka ovat syntyneet konsernin ulkopuolisten kanssa. Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Konsernin toiminnan rahavirta on 33,4 milj. euroa, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 2,6 milj. euroa enemmän ja 18 milj. euroa kaupungin toiminnan rahavirtaa isompi. Konsernin rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Konsernin investointimenojen määrä oli 20,1 milj. euroa edellistä tilikautta pienempi. Tilikauden investointimenot olivat 50,5 milj. euroa, joka on 13,2 milj. euroa suurempi kuin kaupungin rahoituslaskelman investointimenot. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 9,8 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella 5,2 milj. euroa negatiivinen. Rahoitustoiminta Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli 3,5 milj. euroa positiivinen. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 35,0 milj. euroa ja niitä lyhennettiin 20,1 milj. eurolla. Kaupungin osuus pitkäaikaisten lainojen lisäyksestä oli 85,7 %. Pitkäaikaisten lainojen muutos oli 14,9 milj. euroa, eli lainoja nostettiin enemmän kuin lyhennettiin. Kaupungin lyhytaikaisten lainojen muutos oli 11,4 milj. euroa negatiivinen. Konsernin lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman velvoitteiden hoitoon. Lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Konsernin lainanhoitokatteen tunnusluku vuonna 2011 on 1,6 eli sen katsotaan olevan tyydyttävä. Vuonna 2010 konsernin lainanhoitokate oli 1,3. Rahavarojen muutos Toiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos jäi 1,7 milj. euroa negatiiviseksi, kun kaupungin kokonaisrahavirtojen muutos oli 5,0 milj. euroa negatiivinen tilikauden viimeisenä päivänä. Konsernin rahavaroilla voitiin kattaa 17 päivän kassasta maksut. 42

46 Toimintakertomus Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA e 1000 e 1000 e 1000 e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 500 Muut pitkävaikutteiset menot Ylikurssirahasto Ennakkomaksut Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Aineelliset hyödykkeet Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Maa- ja vesialueet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet VÄHEMMISTÖOSUUDET Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Ennakkomaksut ja keskener VARAUKSET hankinnat Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet PAKOLLISET VARAUKSET Muut osakkeet ja osuudet Eläkevaraukset Muut lainasaamiset Muut pakolliset varaukset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaik. korollinen vieras pääoma Vaihto-omaisuus Pitkäaik. koroton vieras pääoma Saamiset Lyhytaik.korollinen vieras pääoma Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaik. koroton vieras pääoma Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 eur Kertynyt yli /alijäämä, /asukas Konsernin lainat eur/asukas Konsernin lainakanta , 1000 eur Konsernin lainasaamiset , 1000 eur Asukasmäärä

47 Toimintakertomus Konsernitaseen analysointi Konsernitase sisältää konsernin omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Konsernitase osoittaa konsernin varat ja velat sekä vastuut ulkopuolisille. Konsernitase osoittaa konsernin oman pääoman sen jälkeen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset keskinäiset saamiset ja velat, konserniyhteisöjen sisäiset katteet ja keskinäinen osakeomistus, erotettu ulkopuolisten omistus vähemmistöosuudeksi, ja osakkuusyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitoista tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta on yhdistelty konsernitaseeseen. Konsernitaseen loppusumma oli 761,4 milj. euroa, joka on 11,3 milj. euroa edellistä tilinpäätöstä suurempi. Konsernitaseen loppusumma on 221,4 milj. euroa suurempi (41 %) kuin kaupungin tase tilikauden lopussa. Taseen erät Taseen vastaavaa puolella keskeisin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, jonka suuruus on 584,8 milj. euroa (76,8 % taseen loppusummasta). Kaupungin taseen vastaavaan erään verrattuna konsernitaseen aineelliset hyödykkeet ovat 235,40 milj. euroa suuremmat. Aineellisten hyödykkeiden määrä kuvaa konsernirakenteen painottumista kiinteistö- ja asuntoyhtiöihin. Sijoituksia konsernilla oli 62,8 milj. euroa, joka on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 milj. euroa. Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa vieras pääoma, jonka suuruus on 414,5 milj. euroa (54,4 % taseen loppusummasta). Kaupungin taseen vastaavaan erään verrattuna vieras pääoma on 211,2 milj. euroa suurempi. Vieraan pääoman määrä on kasvanut edelliseen tilikauteen verrattuna 7,9 milj. euroa, eli 2,0 %. Vieras pääoma jakautuu pitkäaikaiseen (281,5 milj. euroa) ja lyhytaikaiseen (133,0 milj. euroa) pääomaan. Oman pääoman suuruus on 299,6 milj. euroa (39,3 % taseen loppusummasta). Kaupungin taseen vastaavaan erään verrattuna oma pääoma on 26,9 milj. euroa pienempi. Edellisiltä tilikausilta kertyneitä alijäämiä on 39,2 milj. euroa (vuonna ,4 milj. euroa). Konsernin tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,4 milj. euroa. Konsernin omavaraisuusastetta kuvaava tunnusluku oli 45 %. Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, tappionsietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Pitkäaikaista korollista vierasta pääomaa oli 247,4 milj. euroa, joka on 32,5 % taseen loppusummasta. Pitkäaikaisen korollisen vieraan pääoman määrä on kasvanut edelliseen tilikauteen verrattuna 2,8 milj. euroa eli 1,1 %. Konsernin lainat asukasta kohden olivat euroa, kun kaupungin vastaava luku oli euroa. 44

48 Toimintakertomus 1.7 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kaupungin tilikauden tulos on ,62 euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: tehdään aikaisemmin toteutettuihin investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä ,92 euroa poistosuunnitelman mukaisesti, siirretään tilikauden alijäämä ,70 euroa taseen yli-/alijäämätilille. Kaupungin tilikauden alijäämä on edellä mainitun tilinpäätössiirron jälkeen ,70 euroa ja edellisiltä tilikausilta kertynyt ylijäämä on ,60 euroa, joten esitystä talouden tasapainottamiseen ei tilikauden tuloksen perusteella tarvita. 45

49 Talousarvion toteutuminen 2. TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT 2.1 Strategian toteutuminen Valtuusto päättää mm. kaupunkistrategiasta ja kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (Kuntalaki, 13 ). Toimialat ja liikelaitokset toteuttavat kaupunkistrategiaa. Toteuttaminen tapahtuu toimialakohtaisten tavoitteiden asettamisen ja johtamisen kautta toimialan päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmässä. Vuoden 2011 toiminnan tavoitteet laadittiin uuden kaupunkistrategian toteuttamiseksi. Alla olevissa taulukoissa vuoden 2011 tavoitteiden toteutuminen on raportoitu uuden kaupunkistrategian päämäärien mukaan sekä toimialoittain (liikelaitokset erikseen). Tiedot perustuvat uuteen Ratsu-tietokantaan vietyihin tietoihin. Tavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty yksityiskohtaisesti toimialoittain kohdissa: 2.2 Tilaajan toteutumisvertailut sekä 2.3. Tuottajan toteutumisvertailut ja liikelaitosten osalta 5. Liikelaitosten erillistilinpäätökset. Raportointi on mahdollistunut Kouvolassa suunnitellun uuden Ratsu-tietokannan kautta, jonka avulla tavoitteita ja niiden toteutumia voidaan luokitella eri tavoin. Tietokanta sekä ensimmäiset käyttäjämoduulit toteutettiin kesällä 2011 ja tammikuussa Ratsu-seurantaan siirrossa tavoitteiden jaottelua on tarkennettu seurantaa varten. Kukin tavoite toteuttaa kaupunkistrategian päämäärä ja siihen liittyvää yhteistä menestystekijää, ja koostuu koostuu mittaritiedoista ja vuoden 2011 tavoitetasosta. Tilinpäätökseen on raportoitu työn tila ja tilannekuvaus : Toimialat ja liikelaitokset ovat tähän tilinpäätöksen toimittaneet ensimmäistä kertaa myös tiedon tavoitteiden tilasta työn tilannekuvauksen lisäksi. Työn tila on annettu arvoilla Aloittamatta Työn alla Valmis Kuvassa 10 havainnollistetaan, miten vuonna 2011 kaupunkistrategian toteutuminen on edistynyt. Elinvoimaiseen, tekevään sekä positiiviseen Kouvolaan liittyvät tavoitteet ovat edelleen pääosin työn alla. Palvelevuuteen, sekä yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä tavoitteita on toteutunut hyvin. Monipuolisen elinympäristön ja ympäristöystävällisyyden kehittämisessä tavoitteet ovat edelleen pääosin työn alla. Jatkossa vuositavoitteiden laadinnassa tulee korostaa kytkentää pitkänaikavälin tavoitteisiin, jolloin vuositavoitteet voidaan asettaa tarkemmin ja realistisemmin (harmonisointi ja priorisointi). Kuva 10. Tavoitteiden toteutuminen kaupunkistrategian päämäärittäin 2011 Kuvassa 11 kuvataan tavoitteiden toteutumista toimialoittain. Toteutumisaste peilaa osittain johtamisen toimivuutta ja johdon kykyä priorisoida ja asettaa realistisia vuositavoitteita. Kesken jääneet tavoitteet kertovat priorisointikyvyn puutteesta. Kaupunkikehityksen toimialalla on eniten työn alle jääneitä vuositavoitteita. Liikelaitosten tavoitteista merkittävä osa on toteutunut. Yhteensä kaikista 142 tavoitteesta on toteutunut 47,9 prosenttia. Toimialakohtaisten tavoitteiden kappalemäärät osoitetaan kuvassa

50 Talousarvion toteutuminen Kaavioista ilmenee kaupunkiorganisaation tavoiteähky. Toimialat rakentavat toisistaan riippumatonta agendaa, mutta toteutus on useimmiten riippuvainen muista toimialoista. Etenkin konsernipalveluiden tavoitteet sisältävät koko kaupunkiorganisaation toiminnan kehittämistä ja tämä syö toimialojenkin resurssia. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää tavoitteiden tarkempaa ja laajempaa käsittelyä yhteisen käsityksen synnyttämiseksi ja tavoitteiden priorisoimiseksi. Tämä poistaa myös mahdollisia päällekkäisiä tavoitteita. Kuva 11. Kaupunkistrategien tavoitteiden toteutuminen toimialoittain 2011 Kuva 12. Kaupunkistrategian tavoitteiden lukumäärä seurannassa Kokonaistarkastelun mahdollistamiseksi strategiayksikkö on kehittänyt pitkän aikavälin tavoitteiden kuvausvälineet, joiden avulla kaikkien päätöksentekotasojen tavoitteista on saadaan läpinäkyvät. Uudessa Ratsujärjestelmässä vuositavoitteet kytketään jatkossa pitkän aikavälin tavoitteisiin. Jatkokehittäminen: 1. Tavoitteiden toteutumisen arviointi uuden kaupunkistrategian ajalta Tavoitteet päivitetään uuden organisaation mukaiseksi. 3. Kaupunkistrategian päivittämisen valmistelu yhteistyönä toimialojen kanssa: konkretisoidaan tavoitteet kaupunkiyhteisönä ja rakenteena vuodesta 2014 alkaen. 4. Kaupunkistrategian toteuttaminen määrittelemällä kaupunkikonsernin yhteiset tavoitteet eri näkökulmista (nk. poikkihallinnolliset katto-ohjelmat, esim. ympäristöohjelma, henkilöstöohjelma) ja tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavat projektit. Nämä kytketään tavoitteiden seurantajärjestelmään. 47

51 Talousarvion toteutuminen 2.2 Tilaajan toteutumisvertailut Tilaajan toteutumisvertailussa on esitetty toimialojen konsernihallinnon, elinkeinotoimen, sivistyksen, perusturvan ja tekninen ja ympäristötoimialan - vuositavoitteiden, tuloarvioiden ja sitovien määrärahojen toteumat. Toimialojen osalta on sitovien tuloarvioiden ja määrärahojen toteumat merkitty harmaalla Konsernihallinto (ti) Toimialan talous Konsernihallinto (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot % Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,7 % 415 Myyntituotot ,6 % 126 Maksutuotot ,0 % 2 Tuet ja avustukset ,3 % 99 Muut toimintatuotot ,7 % 188 Toimintakulut ,9 % 851 Henkilöstökulut ,9 % 850 Palkat ja palkkiot ,1 % 630 Henkilösivukulut ,9 % 220 Eläkekulut ,5 % 146 Muut henkilösivukulut ,3 % 74 Palvelujen ostot ,1 % 148 Muiden palvelujen ostot ,1 % 148 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % 29 Avustukset ,8 % -48 Muut toimintakulut ,2 % -130 Toimintakate ,2 %

52 Talousarvion toteutuminen TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kaupunginvaltuusto Kaupunginsihteeri Heikki Spoof Toiminta-ajatus Valtuusto vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Talous Kaupunginvaltuuston kokousten ja muiden kokoontumisten määrä oli pienempi kuin arvioitu, mistä johtuu budjetin alittuminen. Kaupunginvaltuusto (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama Toimintakulut ,5 % 69 Henkilöstökulut ,0 % 51 Palkat ja palkkiot ,2 % 50 Henkilösivukulut ,9 % 1 Eläkekulut ,0 % 1 Muut henkilösivukulut ,6 % 0 Palvelujen ostot ,6 % 14 Muiden palvelujen ostot ,6 % 14 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 % 5 Muut toimintakulut Toimintakate ,5 % 69 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kaupunginhallitus II kaupunginsihteeri Pirjo Kuittinen Toiminta-ajatus Kaupunginhallituksen tehtävänä on mm. valtuuston käsiteltäviksi tulevien asioiden valmistelu, kaupunginhallituksen alaisen toiminnan koordinointi ja käytännön hallintotoiminta. Talouden osalta vastuu käsittää taloudenhoidon ja strategisen kehittämistyön, talouspalvelukeskuksen toiminnan ja sisäisen tarkastustoiminnan. Hallitus ohjaa ja valvoo kaupungin muiden toimielinten toimintaa, seuraa kaupungin kehitystä ja valvoo kaupungin etua. Vuositavoitteiden toteuma Palveleva Kouvola Menestystekijä Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Palautekysely Valtuusto- ja hallitustyöskentely on mielekästä, toimivalta- ja vastuujako on selkeä, asiat on hyvin valmisteltu ja yhteistyö viranhaltijajohdon kanssa on sujuvaa Työn alla Palautekyselyn mukaan valtuuston ja hallituksen vastanneiden enemmistö pitää työskentelyä mielekkäänä, kvn ja khn vastuujakoa selkeänä, päätöksiä strategian mukaisina, asioita hyvin valmisteltuina ja kaupungin johtavia viranhaltijoita helposti tavoitettavina ja heiltä saatavaa apua ja neuvontaa riittävänä. Enemmän kaivattiin 49

53 Talousarvion toteutuminen infoja, seminaareja, kuntalaistilaisuuksia ja koulutusta sekä toivottiin siirryttävän jatkossa sähköiseen kokousmenettelyyn. Enemmistö kaipasi parannusta valtuustoryhmien ja khn yhteistyöhön sekä hallituksen ja viranhaltijoiden toimivalta- ja vastuujakoon. Tulokset edellisen vuoden tasoa. Talous Suurin säästö henkilöstökuluissa, joihin oli budjetoitu kaupunkikehitysjohtajan palkka sivukuluineen. Virka kuitenkin täytettiin vasta alkaen. Alitusta on myös luottamushenkilöpalkkioissa ja jäsenmaksuissa. Kaupunginhallitus (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Toimintakulut ,2 % 164 Henkilöstökulut ,8 % 119 Palkat ja palkkiot ,7 % 105 Henkilösivukulut ,7 % 14 Eläkekulut ,1 % 8 Muut henkilösivukulut ,7 % 6 Palvelujen ostot ,4 % 55 Muiden palvelujen ostot ,4 % 55 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % -8 Avustukset ,1 % -16 Muut toimintakulut ,5 % 15 Toimintakate ,9 % 178 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Keskusvaalilautakunta kaupunginsihteeri Heikki Spoof Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä vaalilain mukaisesti. Keskusvaalilautakunnan johdolla ja ohjauksessa järjestetään europarlamentti-, presidentin-, eduskunta- ja kunnallisvaalit. Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2011 järjestettiin eduskuntavaalit. Talous Toimintakulujen ylityksen perustelut: - vaalilautakuntien määrää vähennetty 43:sta 23:een, jolloin kulujen vähenemisessä yliarviointia. - atk-kustannukset nousseet palvelun tehostamisen vuoksi. 50

54 Talousarvion toteutuminen Keskusvaalilautakunta Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,7 % 1 Tuet ja avustukset ,7 % 1 Toimintakulut ,0 % -29 Henkilöstökulut ,2 % -22 Palkat ja palkkiot ,8 % -17 Henkilösivukulut ,9 % -5 Eläkekulut ,9 % -4 Muut henkilösivukulut ,3 % -1 Palvelujen ostot ,6 % -11 Muiden palvelujen ostot ,6 % -11 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % -2 Muut toimintakulut ,1 % 5 Toimintakate ,3 % -29 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sisäinen tarkastus tarkastuspäällikkö Anita Seppänen Toiminta-ajatus Sisäinen tarkastus avustaa kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa valvontavelvollisuuden toteuttamisessa arvioimalla sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta ja riskienhallintaa sekä johtamis- ja hallintoprosesseja. Toimintaympäristön muutokset Sisäisen tarkastuksen toimintaympäristössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuositavoitteiden toteuma Palveleva Kouvola Menestystekijä Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Tarkastusraportit ja muistiot Suositukset edistävät hyvän johtamis- ja hallintotavan toteutumista valmis Seurantatarkastusten mukaan suositusten raporttikohtainen toteutuma on %. Asiakaspalautteen mukaan suositukset ovat tuottaneet lisäarvoa ja siten edistäneet hyvän hallintotavan toteutumista. Talous Sisäisen tarkastuksen menojen alitus johtuu henkilöstömäärän supistumisesta. Sisäisen tarkastajan toimi tuli avoimeksi lukien. Tointa ei esitetty täytettäväksi. 51

55 Talousarvion toteutuminen Sisäinen tarkastus Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintakulut ,7 % 30 Henkilöstökulut ,3 % 23 Palkat ja palkkiot ,7 % 18 Henkilösivukulut ,7 % 5 Eläkekulut ,6 % 3 Muut henkilösivukulut ,3 % 2 Palvelujen ostot ,8 % 4 Muiden palvelujen ostot ,8 % 4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % 1 Muut toimintakulut ,1 % 3 Toimintakate ,7 % 30 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Ulkoinen tarkastus ulkoinen tarkastuspäällikkö Antero Peräkasari Toiminta-ajatus Kuntalain 71 :n mukaan valtuusto asettaa toimikauttaan vastaaville vuosille tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastusta varten. Ulkoinen tarkastus muodostuu tarkastuslautakunnasta ja ulkoisesta tarkastusyksiköstä sekä JHTT-tilintarkastusyhteisöstä. Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastusyksikkö huolehtivat kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen asianmukaisesta järjestämisestä ja valmistelevat tarkastusta koskevat asiat valtuustolle sekä arvioivat, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kuntalain 72 :n mukaan hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksen suorittaa tilintarkastaja. Kaupungin tilintarkastusyhteisönä toimii Oy Audiator Ab. Toimintaympäristön muutokset Tarkastuslautakunnan toimintaan vaikuttavat merkittävät muutokset v olivat, että tavoiteasettelu perustui uudistettuun kaupunkistrategiaan, ja että kaupungin toiminnan organisointi liikelaitosmalliin ja yhtiöittämiseen jatkui. Vuositavoitteiden toteuma Palveleva Kouvola Menestystekijä Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Arviointikertomus ja sen sisältämien toimenpidesuositusten toteutumisen seuranta Kehittämisehdotukset tukevat strategian toteutumista ja laadullisten sekä määrällisten poikkeamien havaitsemista Työn alla Arviointiprosessin kehittämistyö on jatkuvaa. Tällä kierroksella kaupunginvaltuusto antoi kaupunginhallituksen tehtäväksi hankkia vastineet tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämille huomioille ja kehittämisehdotuksille. Tala käsitteli vastineet ja kaupunginvaltuusto merkitsi ne tiedoksi Talous Talous on toteutunut tarkalleen talousarvion mukaisena. 52

56 Talousarvion toteutuminen Ulkoinen tarkastus Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintakulut ,4 % 1 Henkilöstökulut ,5 % -2 Palkat ja palkkiot ,7 % -2 Henkilösivukulut ,5 % 0 Eläkekulut ,0 % -1 Muut henkilösivukulut ,5 % 1 Palvelujen ostot ,2 % 6 Muiden palvelujen ostot ,2 % 6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % -1 Muut toimintakulut ,6 % -2 Toimintakate ,4 % 1 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Omistajaohjaus ja maapolitiikka (ti) talous- ja strategiajohtaja Jyrki Harjula / edunvalvontapäällikkö Hannu Koverola Toiminta-ajatus Omistajaohjaus ja maapolitiikkayksikkö vastaa konsernihallinnossa kaupungin omistajapolitiikkaan ja konserniohjaukseen liittyvistä valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä, strategisista maankäytön ja kaupunkirakenteen suunnittelu- ja ohjaustehtävistä sekä asumisen viranomais- ja kehittämistehtävistä. Toimintaympäristön muutokset Omistajaohjaus ja maapolitiikan palvelualue siirtyi alkaen Talous ja strategia sekä Hallinnon -palvelualueiden yhteyteen. Vuositavoitteiden toteuma Palveleva Kouvola Menestystekijä Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Konserniyhteisöjen toiminnalliset ja tuottotavoitteet sekä toteumatiedot Konsernin tukipalveluyksiköiden tuottavuustavoitteet Konserniyhteisöjen tavoite- ja seurantatietojen laadullinen kehittäminen sekä kattava raportointi. Tukipalveluyksiköiden rakenneratkaisut päätetty ja toimeenpano käynnistetty laaditun suunnitelman mukaan. Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola työn alla valmis Konserniyhteisöjen tavoite- ja seurantatietojen laadullista kehittämistä ja kattavaa raportointia valmistellaan yhteistyössä kaupungin raportoinnin kehittämisen kanssa. Tukipalveluyksiköiden rakenneratkaisuja valmistellaan organisaatiomuutoksen yhteydessä. Talouspalvelukeskus siirtynyt Kunnan Taitoa Oy:lle. Menestystekijä Kehittyvä ja tasapainoinen yhdyskuntarakenne Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sijoittuminen Palveluverkoston mitoitus ja Kestävän kehityksen ja yhdyskuntatalouden kaupunkimalli Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen työn alla Kaupunkirakennemallin laadinta vireillä teknisessä toimessa. Toteutettu joukkoliikenteen kehittämisohjelma ja pysyvä toiminta organisoitu hyvinvointipalvelujen alaisuuteen. Toiminta käsittää nykymuodossaan 53

57 Talousarvion toteutuminen saavutettavuus Ympäristön mahdollisuuksia hyödyntävät kehittämistoimenpitee t Elinvoimainen ja tekevä Kouvola analyysi toteutettu. Kaupunkirakennemallin lähtökohtien sekä tavoitteiden määrittely poikkihallinnollisesti aloitettu. Vaikutettu yhdyskuntarakennetta koskeviin palveluverkkoselvityksiin maankäytön ja liikennejärjestelmien osalta. kaupungin tukeman henkilöliikenteen kokonaisuudessaan mukaan lukien sivistyksen ja perusturvan kuljetukset. Rahoituksen koordinoinnista toteutettu pilottihanke LP selontekoon yhdessä LVM, STM ja Liikenneviraston kanssa. Menestystekijä Osaamis- ja talousperusta Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Kilpailukykyä Kaakkois- Suomessa sekä muihin kaupunkikeskuksiin nähden edistävät toimenpiteet Ympäristöystävällinen Kouvola Kärkihankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. työn alla Laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelma, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksyi Liikennepoliittisen selonteon valmisteluun liittyen laadittu vt 12 perusparantamisen kustannushyötysuhdetta parantava suunnitelma. Esiselvitys Kimolan sulkukanavan toteuttamisesta tehty. Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys vireillä maakunnallisesti Menestystekijä Ympäristövastuun kantaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Virkistys ja vapaa-ajan käyttöä edistävät toimenpiteet Palaute- ja tutkimustieto Ulkoliikuntapaikkojen ja vapaa-ajanalueiden luokitusten sekä alueittaisten palvelutasoanalyysien laadinta poikkihallinnollisesti. Maakunnallinen virkistysalueyhdistys toteutettu. valmis Liikuntapaikkojen luokitus tehty. Sisältyy liikuntapaikkojen ja alueiden palveluverkkoselvitykseen. Yrtinkankaan ampumaradan perustamissuunnitelma laadittu. Virkistysalueyhdistys perustettu, laadittu toimintastrategia ja toimenpideohjelma. 54

58 Talousarvion toteutuminen Talous Omistajaohjaus ja maapolitiikka Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,5 % -40 Myyntituotot Tuet ja avustukset ,4 % -36 Muut toimintatuotot ,6 % -4 Toimintakulut ,8 % 264 Henkilöstökulut ,4 % 127 Palkat ja palkkiot ,9 % 99 Henkilösivukulut ,1 % 28 Eläkekulut ,2 % 19 Muut henkilösivukulut ,7 % 9 Palvelujen ostot ,9 % 135 Muiden palvelujen ostot ,9 % 135 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % -2 Avustukset ,9 % -2 Muut toimintakulut ,0 % 6 Toimintakate ,4 % 224 PALVELUALUE vastuuhenkilö Hallinto hallintojohtaja Jari Niemelä Toiminta-ajatus Konsernihallinnon hallintoyksikkö tuottaa hallinto- ja muita tukipalveluja niin luottamushenkilöelimille (kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto, vaaliviranomaiset), kaupungin toimialoille kuin kuntalaisillekin. Hallintoyksikkö koostuu kansliapalveluista ja päätöksenteon valmistelusta (hallinto, kanslia ja kirjaamo, arkisto, yhteispalvelu, tulostuspalvelu), lakiasioista ja pysäköinninvalvonnasta, viestinnästä ja markkinoinnista, kansainvälisistä asioista, edunvalvonnasta sekä riskienhallinnasta. Vuositavoitteiden toteuma Palveleva Kouvola Menestystekijä Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Osallistumisaste, palautteiden määrä Palautekysely. Viestintä vuorovaikutteista ja monikanavaista Työn alla Kaupungin facebook-sivut on otettu käyttöön. -järjestetty koulutusta blogin ja wikin käytöstä sisäisessä viestinnässä. - kaupungin yhteinen mediapankkiohjelma otettu käyttöön ja järjestetty koulutusta. -nettisivuilla uusina vastavuoroisina palveluina keskustelut, sähköisiä asiointipalveluja, yhdistyksille oma rekisteri ja gallup. - Kouvolan verkkoviestintäryhmän tapaamiset toteutettu kerran kuukaudessa. -aloitettu nettisivujen uudistaminen 55

59 Talousarvion toteutuminen Menestystekijä Mittari Viestintäkoulutusta järjestetty Valmis Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Viestintäkoulutusta on järjestetty viestijöille ja esimiehille. Verkkoviestintäkoulutusta on järjestetty (Webropol-kyselyohjelma, sähköpostikoulutus, julkaisujärjestelmä) Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Palautekysely Vuosittaiset riskikartoitukset, riskianalyysit Menestystekijä Hallinnollisten toimintatapojen yhteensovittaminen on onnistunut, hallinto- ym. säännöt ovat selkeät ja päätöksenteko tapahtuu oikealla tasolla Riskikartoitukset ja -analyysit toimivat perusteina johtamiselle, toimiala- ja yksikkökohtaisille valinnoille ja päätöksenteolle koko organisaatiossa Palvelujen organisointi prosesseina Työn alla Työn alla Tavoitetasoa on lähennytty. Mittarina palautekysely, joka on toteutettu saman sisältöisenä sekä vuodelta 2010 että Kyselyn mukaan hallinnollisten toimintatapojen yhteensovittaminen on onnistunut, hallintosääntö on selkeä, ohjeet ja toimintatavat ovat selkeämmät kuin entisessä kunnassa/ky:ssä ja päätöksenteko tapahtuu oikealla tasolla. Toisaalta vanhoista tavoista ei hallinnossa ole päästy riittävästi irti ja yksittäisten henkilöiden vastustus jarruttaa yhtenäisten toimintatapojen käyttöönottoa. Riskienhallinnan koulutusta on järjestetty kaupungin johtoryhmille. On laadittu kokonaisanalyysi ta:n vuositavoitteita uhkaavista merkittävimmistä riskeistä toimialojen ja liikelaitosten osalta. Toimintatapoja ja riskien arviointityökaluja kehitetään ja vakiinnutetaan. Mittari Palautekysely, tuettujen prosessien määrä Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Viestintä sisäistetty ja otettu osaksi Työn alla Palautetta on kysytty koulutuksen prosesseja toimialoilla yhteydessä. Viestintää on korostettu tukiprosessina org. muutoksen yhteydessä. Viestintäprosessien kuvaaminen on aloitettu. Menestystekijä Terve ja turvallinen elinympäristö Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Valtakunnalliset ja paikalliset turvallisuusindikaattorit Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola Turvallisuussuunnitelma ja turvallinen kunta-ohjelma huomioidaan ja sitä toteutetaan koko organisaatiossa. Työn alla Kaupungin keskeisten turvallisuustyöryhmien toiminnan kautta viedään turvallisuussuunnitelman painopisteitä ja turvallinen kunta-ohjelmaa aktiivisesti käytäntöön niiden tunnettavuutta ja painoarvoa lisäten. Menestystekijä Aktiivinen ja avoin viestintä Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Tiedotteiden määrä Viestintäohje käytössä Valmis Viestintäohje valmis Mediaseuranta(printti + Ulkoinen viestintä toimialoilla Työn alla Jalkautusta on tehty koulutuksen ja 56

60 Talousarvion toteutuminen sähköinen) Sidosryhmäkyselyt Yhteismarkkinointisopim ukset aktiivista ja itsenäistä Sidosryhmäviestintä suunnitelmallista Työn alla yhteisten viestijäpalaverien kautta. - mediaseurantaohjelma kilpailutuksessa - alokas- ja opiskelijaryhmät huomioitu -viestintäohjeistuksesta luennoitu muille kunnille ja ohje lähetetty myös Kuntaliitolle. - sisäinen kysely www-sivuista toteutettu Menestystekijä Asukasmielipidekysely Imagotutkimukset Kaupunkimarkkinointikampanjat toteutusvaiheessa Työn alla Myönteisen Kouvola-identiteetin löytäminen ja sisäistäminen Kaupungin identiteetti muodostunut Tunnettuus lisääntynyt Työn alla Aloittamatta Brändistrategia on valmis ja hyväksytty Kampanjasuunnittelu on käynnistetty Brändikirja ja graafinen suunnittelu ovat työn alla WWW-sivujen kysely on toteutettu vuodenvaihteessa - ei imagotutkimuksia Talous Pysäköintivirhemaksut ylittivät arvion noin eurolla. Menoissa suurimmat säästöt olivat vakituisen henkilöstön palkoissa sekä toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalkkioissa. Konsernihallinto (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,6 % 218 Myyntituotot ,6 % 126 Maksutuotot ,0 % 2 Tuet ja avustukset ,4 % -80 Muut toimintatuotot ,8 % 170 Toimintakulut ,7 % 143 Henkilöstökulut ,8 % 53 Palkat ja palkkiot ,4 % 91 Henkilösivukulut ,5 % -38 Eläkekulut ,8 % -57 Muut henkilösivukulut ,3 % 19 Palvelujen ostot ,9 % 85 Muiden palvelujen ostot ,9 % 85 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % 23 Avustukset Muut toimintakulut ,8 % 11 Toimintakate ,3 %

61 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Talous ja strategia, ( alk. Talous ja omistajuus) talous- ja strategiajohtaja Jyrki Harjula Toiminta-ajatus Talous- ja strategiayksikkö vastaa strategia- ja kehittämis- sekä tietohallintoprosessista ja niiden kehittämisestä. Lisäksi yksikkö vastaa sopimusohjausjärjestelmän ja tuottavuutta sekä tuloksellisuutta tukevien menettelytapojen kehittämisestä. Talousarvio- ja taloussuunnittelu- sekä rahoitus- ja sijoitusprosessi ja laskentaprosessi, kustannuslaskennan ja tuotteistamisen kehittäminen kuuluvat yksikön tehtäviin. Talous- ja strategiayksikkö vastaa myös konserniraportoinnista ja tilinpäätösvalmistelusta sekä hankintojen kilpailutuksesta ja hankintaprosessin kehittämisestä. Toimintaympäristön muutokset Omistajaohjaus ja maapolitiikan palvelualueelta siirtyi alkaen Omistajaohjaus Talous ja strategia - palvelualueen yhteyteen. Samassa yhteydessä palvelualueen nimi muutettiin Talous ja omistajuudeksi. Vuositavoitteiden toteuma Elinvoimainen ja tekevä Kouvola Menestystekijä Osaamis- ja talousperusta Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Käyttötalouden kehitys Lainat/asukas Talousarvion toteutuminen (toiminnalliset tavoitteet %, talous %/e) Sähköisen asioinnin valmius 1. Palvelujen sähköistämisen tasot ja määrät Suunnitelmallinen talouden tasapainottaminen. TA:n toteutuman seuranta ja poikkeamiin reagointi Palvelutarveanalyysien ja palvelustrategian ohjaamat sähköisen asioinnin projektit. valmis valmis työn alla Talouden tasapainottamisraportti on valmistunut, ja siitä on tehty valtuutetuille kysely. Vuoden aikana tehty talousarviomuutoksia. Raportoitu talousarvion toteumasta kuukausittain ja kolmannesvuosittain. Palvelutarveanalyysien laadintaa valmistellaan. Analyysien jälkeen päätetään uusista sähköisten palveluiden projekteista. Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola Menestystekijä Sähköisen asioinnin vaatima arkkitehtuuri on määritelty kaupunkitasolla. työn alla Monialaiset ja tarvetta vastaavat palvelut Kaupungin sähköisten palveluiden nykytilakartoitus on tehty ja dokumentoitu. Maakunnallinen sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri valmistumassa. Sähköisen asioinnin tavoitetila määritetään analyysien jälkeen. Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Laaditut palvelutarveanalyysit Palveleva Kouvola Menestystekijä Palvelutarveanalyysit ohjaavat palveluiden järjestämistä ja talousarviokehyksen laatimista. Talousarviokehyksessä huomioidaan eri järjestämisvaihtoehtoihin liittyvät palvelustrategiset linjaukset työn alla Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Palvelutarpeen resurssointia on arvioitu tilaajaryhmässä määritellyllä tavalla. Valmistelussa on pyritty ottamaan huomioon jo hyväksyttyjen erillisohjelmien vaatimuksia. Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus

62 Talousarvion toteutuminen 1. Talous- ja toimintatiedon yhdistävä raportointi (kattavuus %, ajantasaisuus, luotettavuus) 2. Analysoidun tiedon käyttö päätöksenteon perusteena (valmisteluun osallistuminen, annetut lausunnot) Strategistensuunnitelmien 1. kattavuus (% toiminnoista) 2. käytettävyys(ajankohtaisuus ja avoimuus) 3. automaattisuus (tietojärjestelmätuki) Taloutta ja toimintaa yhdistävät prosessit (suunnittelu, ohjaus, päätöksenteko ja raportointi) kuvattu, määritellään niiden vastuut ja roolit sekä otetaan käyttöön tarvittava tietojärjestelmätuki. Kaupunkistrategiasta johdetut toteutus- ja toimenpidesuunnitelmat on kuvattu tietojärjestelmään palveluyksikkötasolle saakka ml. poikkihallinnolliset kattoohjelmat. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta tapahtuu yhdessä työvälineessä, jossa mahdollistuu tietojen kokonaistarkastelu. työn alla työn alla Prosesseja on kuvattu. Valmistelua on jatkettu prosessilähtöisen organisaation luomiseksi. Kuvaukset (IMS) löytyvät kattavasti sivistyksen ja perusturvan tuottajien palvelualuetasoilta. Lisäksi heillä palveluyksiköistä on kuvattu jo noin puolet. Kuvaustukea strategiayksiköstä ei voitu 2011 antaa resurssien vähennyttyä puoleen alk. Tulevaisuustiedot yhdistävä Ratsutietokanta on suunniteltu ja toteutettu. Tietokannan päälle suunniteltiin ja toteutettiin tavoitteiden asettamisen pilottimoduuli sekä suunniteltiin ja tilattiin seurantamoduuli (jonka toteutus 2/2012). Kirjallinen ohjeistus toimenpiteistä Tuotteistettujen ja tuotteistamattomien palveluiden suhde Uusi prosessi käytössä Aineettoman pääoman johtamisen valmius 1. edellytykset (itsearviointi) 2. suunnitelmat Tietohallinnon ohjausmallien 1.kattavuus (% toiminnoista, % osa-alueista) 2.tietojärjestelmätuki 3. tietoturvapoikkeamat Tuottavuushyöty: kattavuus (sopimusostojen arvo e/% kok.hankinnoista, kilpailutusten arvo e/ % Tuoteperusteiseen budjetointiin vaadittavat linjaukset on tehty ja toimintatavat määritelty osana organisaatiouudistusta Taloussuunnittelu- ja sopimusohjausprosessi on uudistettu osana organisaatiouudistusta tukemaan tehokasta palveluiden järjestämistä Edellytykset esiselvitykselle on luotu ja esiselvitys on kaupunkitasoisesti tehty. Hyvän ICT Governancen mukaiset priorisoidut prosessit on kuvattu ja määritelty ja ne perustuvat alan hyviin käytäntöihin (Cobit, ITIL). Seuranta ja raportointi tapahtuu tietojärjestelmissä. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä on määritelty palvelualuetasolle saakka. Kouvolan hankintamallin kehittäminen: 1. nykytila-analyysi toteutettu 2. hankinnan tavoitetila määritelty ja hyväksytty työn alla työn alla työn alla työn alla 1: työn alla 2: työn alla Katto-ohjelmista ympäristö- ja tuottavuusohjelmat löytyvät sekä kuvattuna (IMS), että laadittuna tietokantaan (Ratsu). Tuotebudjetoinnin pilotointi teknisen tuotannon liikelaitoksessa on käynnissä. Muilta osin tuotebudjetoinnin linjauksia ja toimintatapoja määritellään osana organisaatiouudistusta. Suuri osa perusturvan palveluista on tuotteistettu. Palvelutarveanalyysia on valmisteltu. Valmistelun käynnistäminen tapahtuu osana organisaatiouudistusta. Osakokonaisuudet ovat: kokonaisarkkitehtuuri ja sen kehittäminen, ohjelmien ja projektien ohjaus ja tuki sekä tietoturvallisuus. Kaikkien osalta työ on kattavasti käynnissä. Tietojärjestelmän käyttöön ottoa lukuun ottamatta muut tavoitteet ovat käsittelyssä uutta organisaatiota 59

63 Talousarvion toteutuminen kok.hankinnoista, sopimuskumppaneiden kattavuus tavara- ja - palveluostotarpeista) hankintaprosessin sujuvuus (palaute, läpimenoaika, yhdenmukaisuus) yhdessä sisäisten toimijoiden kanssa. 3.toimialojen hankintaprosessit suunniteltu ja hankintaosaamisen järjestelyt aloitettu 4. tietojärjestelmän käyttöönotto aloitettu 5. sopimushallinnan tarpeet määritelty poikkihallinnollisesti 6. vaikutetaan osto- ja tarjousosaamisen kehittämiseen TILTUhankkeessa. 3: työn alla 4: valmis 5: aloittamatta 6: valmis valmisteltaessa. Menestystekijä Asiakkuuksien hallinta Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Palvelutason hallinta. Palvelutuotantoverkoston hallinta. 1. %-osuudet 2. toteuma% 3.asiakaskysely Palvelutasosopimukset on laadittu kriittisten tietohallintopalveluiden osalta 80%. IT palveluntuottajat on tunnistettu 100 %. Parantunut asiakastyytyväisyys työn alla Palvelumalleja ja palvelujohtamista kehitetään yhdessä palvelutuottajien kanssa. Osa palveluista on voitu myös hallitusti lopettaa. Talous Talous ja strategia (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,4 % 24 Tuet ja avustukset ,0 % 0 Muut toimintatuotot ,8 % 23 Toimintakulut ,9 % 2 Henkilöstökulut ,7 % -10 Palkat ja palkkiot ,1 % -47 Henkilösivukulut ,8 % 37 Eläkekulut ,8 % 30 Muut henkilösivukulut ,7 % 7 Palvelujen ostot ,9 % 164 Muiden palvelujen ostot ,9 % 164 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 1 Muut toimintakulut ,6 % -153 Toimintakate ,9 % 25 PALVELUALUE TOIMIELIN Vastuuhenkilö Henkilöstö Henkilöstölautakunta henkilöstöjohtaja Päivi Karhu Toiminta-ajatus Henkilöstöyksikkö vastaa strategisesta henkilöstöjohtamisesta, henkilöstöjohtamisen kehittämisestä, virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta, palkka- ja palkitsemisjärjestelmien kehittämisestä, yhteistoiminnan ja työsuojelun 60

64 Talousarvion toteutuminen organisoinnista sekä henkilöstösuunnittelusta, työllistämisestä ja henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointipalveluiden suunnittelusta ja koordinoinnista yhteistyössä toimialojen kanssa. Toimintaympäristön muutokset Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli Henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2011 alussa johtuen Kuusankosken aluesairaalan (Pohjois-Kymen sairaala) siirtymisestä Kouvolan kaupungille. Siirron myötä kaupungin palvelukseen siirtyi noin 330 työntekijää. Kaupungin palveluksesta siirtyi pysyvästi eläkkeelle runsas 160 henkilöä. Henkilöstön eläkepoistuma kasvaa huomattavasti lähivuosina. Tehokkaimpia keinoja varautua suureen eläkepoistumaan ovat tuottavuuden parantaminen ja palveluprosessien kehittäminen. Työvoimavajeen korvaamisessa tärkeiksi keinoiksi nousevat myös työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen. Kouvolan kaupungin sairauspoissaolot kasvoivat selvästi vuonna 2011 edellisvuosiin verrattuna, joten sairauspoissaolojen hallinta ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat nousseet keskeisiksi toiminnan painopisteiksi. Vuonna 2011 aloitettiin Kuntarekry-rekrytointijärjestelmän käyttöönotto. Sen avulla tehostetaan kaupungin rekrytointiprosessia. Henkilöstöyksikön resursseja kului alkuvuodesta huomattavasti vuodelle 2011 suunniteltujen lomautusten valmisteluun, minkä vuoksi kaikkia toiminnallisia tavoitteita ei pystytty toteuttamaan. Lomautukset peruutettiin kaupunginhallituksen päätöksellä , koska vuoden 2010 tilinpäätös osoittautui ennakoitua paremmaksi. Vuoden 2011 aikana valmisteltiin myös Kouvolan kaupungin julistautuminen savuttomaksi työpaikaksi. Vuositavoitteiden toteuma Palveleva Kouvola Menestystekijä Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Organisaation uudistumiskyvyn mittausten tulokset (2010 ja 2011) Työhyvinvointikyselyt, koulutuspv:t/hlö, esimiesten teemapäivien lkm Arviointijärjestelmä laadittu. Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnit tehty Toimenpide-ehdotukset organisaation uudistumiskyvyn kehittämiseksi valtuustokaudella laadittu. Organisaation uudistumiskyvyn seurantamittaus tehty. Järjestelmällinen esimiesvalmennuksen malli luotu. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmä kehitetty. Tulospalkkio-järjestelmän rakentaminen aloitettu. Valmis Työn alla Työn alla UJO-hankkeen koulutustilaisuudet luottamuksesta ja sosiaalisesta pääomasta sekä pilottiryhmien 9 workshop-tilaisuutta ja loppuseminaari on pidetty. Uusintamittaus, jonka tulokset esitellään mennessä, on suoritettu marras-joulukuussa Johtamis- ja esimiesvalmennuksen suunnittelu ja kilpailutuksen valmistelu käynnissä. Järjestetty yhteensä 14 esimiesinfoa. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmiä (KVTES ja TS) on hyväksytty henkilöstöltk:ssa ja (TTES) sekä työsuorituksen arvioinnit on tehty em. sopimusaloilla. Tulospalkkiojärjestelmän rakentamisen aloittaminen on siirretty vuodelle 2012 resurssipulasta johtuen. Menestystekijä Mittari Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Henkilöstösuunnitelman toteutuminen. Organisaation sisällä tehtäviä vaihtaneiden lkm. Henkilöstömäärän kehitys. Palvelustrategiaan perustuva henkilöstösuunnitelma laadittu. Henkilöstön sisäistä liikkuvuutta tehostettu urapalvelun ja uudelleensijoituksen avulla. Valmis Henkilöstösuunnitelma vuosille hyväksytty kh:ssa Urapalveluun ilmoittautuneita yhteensä noin 50 (tilanne ). 61

65 Talousarvion toteutuminen Koulutuspv:t/hlö, koulutustilaisuuksien palaute, koulutusmäärärahojen käyttö Osaamisen johtamisen malli luotu. Koulutusmenetelmiä monipuolistettu. Työn alla Esimiesinfojen lisäksi pidetty yhteensä 67 koulutustilaisuutta, joihin on osallistunut 2207 henkilöä. Valmistelut verkko-opetusta varten Moodleympäristössä ovat käynnissä, mutta käyttöön ei ole saatu pääkäyttäjäresurssia ja koulutustukea. Osaamisen johtamisen kehittäminen on siirretty vuodelle 2012 Työhyvinvointikyselyt, sairauspoissaolot/vuosi, varhemaksut/vuosi, Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus-%, Kevan ammatillisten kuntoutusten lkm Työtapaturmien lkm/vuosi. Työtapaturmista johtuvat poissaolot/vuosi. Työpaikkaselvitysten määrä Kokonaisvaltainen hyvinvoinnin johtamisen malli otettu käyttöön. Tasa-arvosuunnitelma laadittu. Riskien arvioinnit kaikissa työyksikössä tehty. Valmis Aloittamatta Työn alla Aktiivisen hyvinvoinnista välittämisen malli on otettu käyttöön ja uudelleensijoituksia tehostettu. Myös kuntoutustoimintaa ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa on kehitetty edelleen. Työhyvinvointiin ja muutoksen tukeen tähtäävään sisäistä työyhteisövalmennusta on annettu mm. koko kotihoidon ja puhtauspalveluiden sekä Talouspalvelukeskuksen henkilöstölle. Työhyvinvointikyselyjen purkutilaisuuksia koko organisaatiossa pidetty ja laadittu toimenpideehdotuksia. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen on siirretty vuodelle Ks Riskipiste-palveluun perustetuista työyksiköistä (yhteensä 491 kpl) 56 % on tehnyt työn vaarojen selvityksen ja arvioinnin. Talous Henkilöstölautakunnan toimintakate on toteutunut talousarvion mukaisena, kun otetaan huomioon henkilöstölautakunnan talousarvioon varatut määrärahat kesätyöntekijöiden palkkaamiseen (n euroa sosiaalikustannuksineen) ja uudelleen sijoitusten tukemiseen (n euroa sosiaalikustannuksineen), joiden molempien osalta palkkakustannukset on kirjattu asianosaiselle toimialalle. Henkilöstöyksikön määrärahoja käytettiin keskitettyyn henkilöstöhallintoon, henkilöstöpalveluihin ja -etuuksiin, työllistämiseen, uudelleensijoituksiin (työssä jatkamisen tuki), työterveyspalveluihin, henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin, työsuojeluun sekä yhteistoimintaan. Henkilöstöhallinnon määrärahoista maksettiin myös kuntien vanhojen eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet sekä ne eläkemenoperusteiset maksut (n. 1,74 milj. euroa), joita ei voida kohdistaa aiheutumisperiaatteen mukaisesti toimialoille. Henkilöstöyksikön kustannuspaikoilta maksetaan myös henkilöstön edustajien palkat (yhteensä 7 luottamusmiestä ja 5 työsuojeluvaltuutettua). Henkilöstön työterveyspalvelut sisältävät ennalta ehkäisevän, lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Sekä työterveyshuollon tulot (n. 1,36 milj. euroa) että menot (yhteensä n. 2,58 milj. euroa) ylittivät talousarvioon varatut määrärahat. Ennaltaehkäisevän työn osuus toiminnasta säilyi edellisvuoden tasolla. Työterveyshuollon kustannuksista 39 % muodostui lakisääteiseen työterveyshuollon ja 61 % sairaanhoidon kustannuksista. Kansaneläkelaitos korvaa työterveyshuollon I korvausluokan (lakisääteinen työterveyshuolto) kustannuksista 60 % ja II korvausluokan (sairaanhoito) kustannuksista 50 %. 62

66 Talousarvion toteutuminen Henkilöstö (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,8 % 200 Tuet ja avustukset ,6 % 213 Muut toimintatuotot ,4 % -14 Toimintakulut ,0 % 207 Henkilöstökulut ,0 % 511 Palkat ja palkkiot ,0 % 333 Henkilösivukulut ,9 % 178 Eläkekulut ,0 % 147 Muut henkilösivukulut ,6 % 31 Palvelujen ostot ,1 % -304 Muiden palvelujen ostot ,1 % -304 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % 12 Muut toimintakulut ,4 % -13 Toimintakate ,8 %

67 Talousarvion toteutuminen Elinkeino (ti) Toimialan talous Elinkeinotoimi (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot % Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,2 % 476 Myyntituotot ,9 % -72 Maksutuotot ,2 % -68 Tuet ja avustukset ,7 % 658 Muut toimintatuotot ,5 % -42 Toimintakulut ,1 % 284 Henkilöstökulut ,7 % 389 Palkat ja palkkiot ,8 % 418 Henkilösivukulut ,9 % -29 Eläkekulut ,7 % -103 Muut henkilösivukulut ,9 % 74 Palvelujen ostot ,5 % -210 Asiakaspalvelujen ostot ,9 % -135 Muiden palvelujen ostot ,4 % -76 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 % 23 Avustukset ,1 % 65 Muut toimintakulut ,1 % 17 Toimintakate ,1 % 760 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto elinkeinojohtaja Aimo Ahti Toiminta-ajatus Muutoshakuinen ja tuloksiltaan vaikuttava kehittämis- ja elinkeinotoimi panostaa kansainvälisesti ja alueellisesti valittujen kasvualojen toimintaedellytysten ja yritysten monipuolisen toimintaympäristön kehittämiseen sekä synnyttää kaupungin kaikille alueille uutta elinvoimaa, osaamista, yritystoimintaa ja työmahdollisuuksia. Toimintaympäristön muutokset Metsäteollisuuden rakennekehitys jatkuu edelleen. Myllykosken paperitehtaan alasajo, jossa päätökset tehtiin viime vuoden aikana, mutta jonka seurausvaikutukset näkyvät tämän ja tulevien vuosien aikana, vaikuttaa myös välillisesti mm. metalliteollisuuteen samoin kuin palvelujen kysyntään. Samaan aikaan, kun on osallistuttu toimintojen alasajosta aiheutuviin korjaustoimenpiteisiin, on huomioitu niitä mahdollisuuksia, joita toimialan sisäisten painopistemuutosten kautta on olemassa esim. bioenergian, puurakentamisen ja ympäristöliiketoiminnan alueilla. Etenkin Kouvola Innovation Oy:n ja Kouvolan seudun ammattiopiston puolella on panostettu bioenergiahankkeisiin. Hyvä esimerkki on myös KSS Energian Mäkikylän voimalaitos, joka on pilottihanke Suomessa. WoodInno-hanke on edistynyt laajalla rintamalla ja tämän kevään aikana päästäneen konkreettisiin töihin käsiksi. Palveluliiketoiminta eri muodoissaan on vahvistumassa. Pienen ja keskisuuren yrityslohkon osalta haasteena on kasvuyritysten syntyminen. Vuositavoitteiden toteuma Palveleva Kouvola Menestystekijä Palvelujen organisointi prosesseina 64

68 Talousarvion toteutuminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Eril.palvelutoimenpiteet kuvattu ja avattu prosesseiksi Elinvoimainen ja tekevä Kouvola Tilaajaorganisaatioiden yritys- /yrittäjäpalveluprosessien näkyvyys ja sujuvuus parantuneet työn alla Alustava läpikäynti suoritettu keväällä 2011 Menestystekijä Palvelumarkkinoiden uudet toimintatavat Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Esiselvitystietoa koottu, Kokeilutoimintaa käynnistetty Uusia kohteita yksityisen, julkisen ja 3.-sektorin palveluyhteistyölle haettu. työn alla Tiltu-hankkeen jatkotoimenpiteet Menestystekijä Osaamis- ja talousperusta Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Oma ennakointityökalu olemassa Yrityksille kohdistetut palvelut ja hankkeet/yritysten mukanaolo Julkaistut tutkimukset, tutkimushankkeiden määrä Ennakoinnin hyödyntäminen osana suunnitteluprosesseja tehostunut. Yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten osaamistoimintojen kohdistuminen strat. tavoitteiden mukaiseksi lisääntynyt Alueen tarpeita palveleva tutkimustoiminta lisääntynyt valmis työn alla työn alla Selvitys valmistunut, jaettu ja läpikäyty kaupungin eri toimialojen kanssa Sopimuspohjaista, jatkuvaa yhteistyötä. Kohdistuksista sovitaan vuosittain Jatkuvaa toimintaa (ks.edeltä) Menestystekijä Yritysten toimintaedellytykset Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Vuosittaisessa elinkeinoohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden toteutuminen. Kinnon strategian /toimintasuunnitelman toteutuminen Vipuvaikutus (oma panos/ulkoa saatu panos) Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola Elinkeinostrategian toteuttaminen edistynyt Ulkopuolisen hankerahoitusosuuden maksimaalinen hyödyntäminen työn alla Määritelty elinkeino-ohjelmassa ja Kinnon palvelusopimuksessa, jossa myös mittarit työn alla Omarahoitusprosentti v ,45 %, hankekanta n. 6,7 milj. euroa Menestystekijä Elävä ja kehittyvä maaseudun, kylien ja taajamien verkosto Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Taajamaverkoston kehittämishanke toteutuksessa Maaseutukaupunkikokonaisuuden toiminnallinen hahmottuminen yhteistyön ja kehittämisen perustaksi valmis Rahoitushakemus maaseutuohjelman varoista valmisteltu (Hyvä Hyrrä) Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola Menestystekijä Osallisuuden ja kumppanuuksien vahvistaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Kohdistetut tutkimus- ja kehityshankkeet. Sähköinen toiminta- Osallistumisen ja kehittämisosallisuuden uusia/uudistettuja toimintamalleja työn alla Em. hankkeen yhteydessä 65

69 Talousarvion toteutuminen alusta käytössä Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola käytössä kylien asukkaille ja vapaaajan asukkaille Yritysvaikutusten arviointi prosessina valmis Menestystekijä 18.7.Monimuotoinen kansainvälisyyden edistäminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Koordinointi- ja kehittämismalli sovittu. Omista tavoitteista lähtevä toimintaohjelma laadittu. Hankkeiden ja tapahtumien määrä Kv-hanketoiminnan osaaminen ja yhteinen hallinta paremmaksi. Painopistealoihin liittyvät kansainväliset yhteydet ja hankkeet lisääntyneet työn alla Maakunnallinen yhteishanke valmistelussa Ympäristöystävällinen Kouvola Menestystekijä Ekologinen toimintatapa Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Tilaisuudet ja viestintä. Käynnissä olevat hankkeet Green Spirit of Kouvola toimintatavan asema kehittämisessä vakiintunut työn alla Viestintätoimenpiteitä toteutettu (verkkosivut) Talous WoodInno-hankkeen tulot ja kustannukset eivät olleet mukana talousarviota laadittaessa. Tämä näkyy toteutumassa sekä tulojen että kulujen ylityksinä. Toimintakate jää kuitenkin alle hyväksytyn enimmäismäärän. Kaupunginhallitus/elinkeinojaosto Alkuperäinen Talousarvio- Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama talousarvio muutokset talousarvio 1000 e Toimintatuotot ,5 % 636 Myyntituotot Tuet ja avustukset ,8 % 634 Muut toimintatuotot Toimintakulut ,5 % -180 Henkilöstökulut ,5 % -67 Palkat ja palkkiot ,5 % -48 Henkilösivukulut ,0 % -19 Eläkekulut ,3 % -19 Muut henkilösivukulut ,8 % 0 Palvelujen ostot ,1 % -140 Muiden palvelujen ostot ,1 % -140 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % -4 Avustukset ,8 % 29 Muut toimintakulut ,0 % 2 Toimintakate ,7 %

70 Talousarvion toteutuminen TOIMIELIN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Maaseutulautakunta Maaseutupalvelut maaseutupalvelujen johtaja Sirkka Kettunen. Toiminta-ajatus Maaseutupalvelujen tehtävänä on maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen hoitamalla sille laissa säädetyt maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät, maaseudun ja kylien elinvoimaisuuteen ja asumisviihtyisyyteen liittyvät tehtävät sekä tuottaa MELA:lle maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Toimintaympäristön muutokset Elimäellä, Jaalassa, Keltakankaalla ja Valkealassa sijainneet maaseutuelinkeinoviranomais- ja kehittämistoiminnot sekä yksityistie- ja vesihuoltoasiat yhdistettiin Kasarminmäelle yhteen toimipisteeseen helmi-maaliskuun vaihteessa. Maatalouslomittajien käyttöön on otettu marraskuun 2010 ja maaliskuun 2011 välisenä aikana vaiheittain mobiilitekniikka työturvallisuuden ja työajan seurantaa varten. Palvelusuunnitelmia on tehty 86 asiakastilalle vuoden 2011 aikana. Vuositavoitteiden toteuma Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola Menestystekijä Elävä ja kehittyvä maaseudun, kylien ja taajamien verkosto Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Taajamaverkoston kehittämishanke toteutuksessa Maaseutuohjelma laadittu kevätkausi 2011 Menestystekijä Mittari Kaksi osahanketta on rakentamisvaiheessa ja kahdesta muusta hankkeesta on tehty sopimus operaattorin kanssa. Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola Maaseutukaupunkikokonaisuuden toiminnallinen hahmottuminen yhteistyön ja kehittämisen perustaksi Palvelujen saavutettavuus Työn alla Valmis Hankevalmistelua ei saatu loppuun v aikana. Hankkeen tavoiteltu aloittamisajankohta keväällä Maaseutulautakunta hyväksyi maaseutuohjelman Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Maaseudun laajakaistaverkon toteuttaminen käynnissä Työn alla Kaupunginvaltuusto hyväksyi laajakaistahankkeen avustuksen ja takauksen. Hankkeen koko rahoitus oli vielä v ratkaisematta ja siirtyi alkuvuoteen Rakentamisvaiheeseen päästäneen kesällä Menestystekijä Osallisuuden ja kumppanuuksien vahvistaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Maaseutuohjelmaan on kirjattu uusi/uudistettu kylien asukkaiden osallistumisen malli. Osallistumisen ja kehittämisosallisuuden uusia/uudistettuja toimintamalleja käytössä kylien asukkaille ja vapaaajan asukkaille Työn alla Uusia osallistumismalleja ei kirjattu maaseutuohjelmaan. Asiaa koskeva tutkimus valmistui vuoden lopulla. Osallistumismallien kehittäminen siirtyi v aikana tehtäväksi. Maaseudun yrittäjille tehdään yritysilmapiirikysely, jonka seuranta 1 2 vuoden välein. Vahvistetaan osallistavien yhteisöjen ruohonjuuritason toimintaa; erityishuomio maaseudun yrittäjissä. Työn alla Yrittäjäilmapiirikyselyn laatiminen siirrettiin maaseutuohjelmarahoitteisena (EMR) hankkeena tehtäväksi. hankerahoitusta haetaan keväällä

71 Talousarvion toteutuminen Tunnusluvut Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TOT 2011 TOT % Suoritteet Lomatoimi - Lomituspäiviä ,6 Maataloustoimi - Tehdyt viljelijätukipäätökset, kpl ,7 - Välitetty EU-viljelijätuki, milj. 30, ,7 102,33 Toiminnan laajuustiedot Maataloustoimi - Tiloja tukihaun piirissä, kpl - Peltoala, ha ,3 99,8 Lomatoimi - Lomitettavia tiloja ,4 - Lomitettavia yrittäjiä ,7 Vesihuolto - osuuskuntien lukumäärä vesihuollon piirissä olevat kiinteistöt Yksityistiet - avustettavien teiden lukumäärä ,1 - avustettavia teitä km ,6 Henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset Tilapäiset 165,5 17,5 184 * ,5 203** 92,4 208,8 406 * lyhytaikaisesti maatalouslomittajina toimineet henkilöt, joille on maksettu palkkaa v ** lyhytaikaisesti maatalouslomittajina toimineet henkilöt, joille on maksettu palkkaa v Talous Maaseutupalvelujen talous toteutui suunnitellulla tavalla. Poikkeuksena oli henkilöstömenojen aleneminen budjetoituun nähden. Syynä oli neljän (4) työntekijän siirtyminen osa-aikaiselle eläkkeelle. Lisäksi pystyttiin vähentämään palvelujen ostoja ja joitakin yhteistoimintaosuuksia oli arvioitua vähemmän. Lomituspalvelujen hallinnossa syntyi toimintaan nähden suurehko ylijäämä, hieman yli euroa. 68

72 Talousarvion toteutuminen Maaseutulautakunta Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,8 % -160 Myyntituotot ,9 % -72 Maksutuotot ,2 % -68 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,9 % -44 Toimintakulut ,4 % 464 Henkilöstökulut ,4 % 456 Palkat ja palkkiot ,4 % 466 Henkilösivukulut ,7 % -11 Eläkekulut ,6 % -84 Muut henkilösivukulut ,5 % 74 Palvelujen ostot ,5 % -70 Asiakaspalvelujen ostot ,9 % -135 Muiden palvelujen ostot ,1 % 65 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 28 Avustukset ,8 % 36 Muut toimintakulut ,4 % 15 Toimintakate ,1 %

73 Talousarvion toteutuminen Sivistys (ti) Toimialan talous Sivistys (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot % Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,3 % 11 Myyntituotot Maksutuotot ,6 % -53 Tuet ja avustukset Toimintakulut ,8 % 350 Henkilöstökulut ,4 % 15 Palkat ja palkkiot ,4 % 13 Henkilösivukulut ,6 % 2 Eläkekulut ,0 % -3 Muut henkilösivukulut ,7 % 6 Palvelujen ostot ,2 % -382 Asiakaspalvelujen ostot ,0 % 345 Muiden palvelujen ostot ,4 % -727 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % -4 Avustukset ,8 % 721 Muut toimintakulut ,6 % Toimintakate ,8 % 361 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Opetus- ja kasvatuslautakunta sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminta-ajatus Opetus ja kasvatuslautakunta järjestää kaupungin opetus ja kasvatuspalvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Lisäksi lautakunta järjestää sosiaalihuoltolain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut lasten päivähoidon palvelut ja lastensuojelulain 9 :n 1 momentissa tarkoitetut koulupsykologi ja koulukuraattoripalvelut. Toimintaympäristön muutokset Asiakkuuksien määrä on ikäluokkien pienenemisestä johtuen ollut perusopetuksessa laskeva. Perusopetuksen päättävien määrän laskua 2. asteen koulutukseen hakeutumisessa kompensoi perusopetuksen päättötodistuksen aiemmin saaneidenosuuden kasvu (v %) yhteishaussa. Erityisesti 2. asteen ammatillisessa koulutuksessa on aloituspaikoissa vajetta ensisijaisiin hakuihin nähden. Päivähoidon osalta asiakastarve on ollut ikäluokkien pienenemisestä huolimatta kasvava. Perheiden elämäntilanteiden muutoksilla (työllistyminen, vertaistuen tarve lapsen kasvun tueksi yms.) on vaikutusta päivähoidossa olevien lasten määrään. Lautakunnan alaista palveluverkkoa ei ole muutettu vuoden 2011 aikana. Perusopetuksen palveluverkkomuutoksen täytäntöönpanoa on valmisteltu sivistyksen johtokunnan alaisessa perusopetuksen johtoryhmässä ja valmistelun edistymistä on seurattu lautakunnan asettaman palveluverkon suunnitteluryhmän toimesta. Lukuvuoden alusta lakkautettavien toimipisteiden oppilaiden ja henkilöstön sijoittamista on valmisteltu syksyn 2011 aikana. Lukuvuoden alusta toteutettavaan uudistukseen liittyen on Mansikka-ahon uuden koulurakennuksen suunnittelua jatkettu. 70

74 Talousarvion toteutuminen Toisen asteen koulutuksen palveluverkon rakennemuutospäätösten toimeenpanon valmistelua on jatkettu. Tornionmäen kampuksen investointien kokonaissuunnitelma kustannusarvioineen ja aikatauluineen on päivitetty. Ammatillinen koulutus keskitetään vaiheittain jälkeen Tornionmäen kampukselle luonnonvara-alan koulutusta lukuun ottamatta, joka jatkuu Anjalassa. Opetuksen, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä kasvun ja oppimisen tukipalveluihin liittyen on lautakunnassa hyväksytty perusopetuksen opetussuunnitelman muutos tuen kolmiportaisuuden käyttöönotosta. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet huomioivat erityisen tuen tarpeet ja niihin vastaamisen. Kouvolan kaupungissa jatkumoon on lisätty selkeä yhteys varhaiskasvatukseen sekä toiselle asteelle lapsen tuen saamisen varmistamiseksi. Tätä edistää lautakunnan syksyllä 2010 hyväksymä psykososiaalisen oppilashuollon kehittämissuunnitelma, jonka täytäntöönpanoon on liittynyt mm. koulupsyykkaritoiminnan jatkaminen hankkeen päätyttyä. Koulutustakuuta turvaava oppilaiden jälkiohjausprosessi on toiminut hyvin ja perusopetuksen 2011 päättäneet ovat eriasteisten toimenpiteiden piirissä. Opetus- ja kasvatuslautakunnan palveluiden hankinnoista n. 90 % toteutetaan palvelusopimuksin omasta palvelutuotannosta. Maaliskuussa hyväksyttyjä palvelusopimusten toteutumista on arvioitu yhdessä tuotannon edustajien kanssa kahdesti vuoden aikana. Taksojen ja maksujen korotukset on hyväksytty lautakunnassa ja ne astuvat voimaan vuoden 2012 alusta. Vuositavoitteiden toteuma Palveleva Kouvola Menestystekijä Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Yhteishakutilastot, väestörekisteri, asiakastyytyväisyys Hyvinvointipalvelut on mitoitettu analysoidun palvelutarpeen mukaan työn alla Uuden hyvinvointipalveluiden organisaation valmistelu on aloitettu. Peruskoulun päättävän ikäluokan koko on pysynyt edellisvuoden tasolla n. 1020, minkä lisäksi kymppiluokilla on yli 30 nuorta. Aikuiskoulutuksen tarjontaa on lisätty vastaamaan koulutustarvetta. Kaupunki on mukana Kaakkois-Suomen ELY:n koordinoimassa ennakoinnin OTEjaostossa. Kaikille peruskoulun päättäville on opiskelupaikka Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola Kouvolassa on koulutustakuu valmis Koulutustakuu toteutui vuonna Aloituspaikkoja nuorille oli tarjolla Etsivä nuorisotyö kartoitti elo-syyskuussa täydennyshaun jälkeen ilman koulutuspaikkaa olevat oppilaat, ja heidät ohjattiin vapaisiin paikkoihin. Etsivä nuorisotyö on jatkuvaa toimintaa vuoden aikana. Menestystekijä Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Palveluiden monialainen koordinaatioryhmä on perustettu ja se toimii Elinvoimainen ja tekevä Kouvola Lasten ja nuorten palveluiden ennaltaehkäisevä työ on linjattu ja koordinoitu valmis Lasten ja nuorten palvelujen monialainen ohjausryhmä kokoontui kahdeksan kertaa vuonna Työsuunnitelma vuodelle 2012 on tehty. Toiminnan arviointi tehdään valtuustokauden lopussa. 71

75 Talousarvion toteutuminen Menestystekijä Osaamis- ja talousperusta Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Suunnitteluryhmä on perustettu ja se toimii Osavuosi- ja seurantaraportit Palveluverkkopäätösten toimeenpanosuunnitelmat on tehty Lautakunnan talousarvio toteutuu valtuuston päätöksen mukaisesti valmis valmis Palveluverkonsuunnitteluryhmä on kokoontunut seitsemän (7) kertaa vuonna Mansikka-ahon uudisrakennuksen oppilasmäärä on päätetty Tornionmäen kampuksen investointisuunnitelmat on päivitetty ja huomioitu talousarviossa. Rakennustyöt on aloitettu Utinkatu 85:ssä. Ulkopuolista rahoitusta (EAKR) on haettu Utin helikopterikoulutuskeskuksen investointiin. OPKALA:n talousarvio 1-12/2011 on toteutunut talousarvion mukaisesti. Talous Opetus ja kasvatuslautakunnan talousarvion toimintakatteen toteuma on 100 %, poikkeaman ollessa vain alitusta. Opetus- ja kasvatuslautakunta 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot % Poikkeama Toimintatuotot ,6 % -51 Maksutuotot ,6 % -53 Tuet ja avustukset Toimintakulut ,9 % 117 Henkilöstökulut ,1 % 20 Palkat ja palkkiot ,9 % 18 Henkilösivukulut ,0 % 2 Eläkekulut Muut henkilösivukulut ,4 % 4 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot ,7 % 249 Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % 14 Avustukset ,3 % 702 Muut toimintakulut ,6 % -5 Toimintakate ,0 % 65 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sivistystoimen yhteiset hallintopalvelut (ti) hallintopäällikkö Mervi Palmu Toiminta-ajatus Yhteiset hallintopalvelut tuottaa tuki- ja hallintopalveluja sivistystoimen tilaajalle. Hallintopalvelut luovat edellytykset mahdollisimman hyvään ja tehokkaaseen hallinto- ja toimistopalveluiden toimintaan. Sivistystoimen lautakuntien kokoontumiskerrat ja käsittelemien pykälien määrät vuonna 2011; - opetus- ja kasvatuslautakunta kulttuuri- ja kirjastolautakunta

76 Talousarvion toteutuminen - liikunta- ja nuorisolautakunta 7 77 Toimintaympäristön muutokset Henkilökunnasta yksi toimistosihteeri siirtyi sivistystoimen tuotannon palvelukseen. Talous Toimintakate (sitovuustaso) 88,9 %. Talousarviomuutoksena kohdistettiin sisäisenä siirtona täytetyn viran henkilöstökuluja. Palvelujen ostoissa säästöä Sivistystoimen yhteiset Alkuperäinen Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama hallintopalvelut talousarvio talousarvio 1000 e Toimintakulut ,9 % 108 Henkilöstökulut ,3 % 18 Palkat ja palkkiot ,6 % 18 Henkilösivukulut ,9 % 1 Eläkekulut ,3 % -1 Muut henkilösivukulut ,2 % 2 Palvelujen ostot ,2 % 86 Muiden palvelujen ostot ,2 % 86 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % 9 Muut toimintakulut ,4 % -5 Toimintakate ,9 % 108 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Lasten ja nuorten palvelut (ti) tilaajapäällikkö Kim Strömmer Toiminta-ajatus Lasten ja nuorten palvelut käsittävät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen. Kouvolan kaupungin lasten ja nuorten palveluiden palvelurakenne sisältää varhaiskasvatuksen 63 toimintayksikköä ja perusopetuksen 48 koulua. Päivähoidon palveluista 16 prosenttia ostetaan ostopalveluna kuudelta eri toimijalta. Lisäksi osa aamu- ja iltapäivätoiminnasta on ostopalvelua. Kasvun ja oppimisen tukipalveluiden kautta palvelualue saa erityisen tuen palvelut. Erityisen tuen palvelut ovat osa perusopetuksen palvelusopimusta. Palvelurakenteella luodaan kuntalaisille päivähoidon-, esiopetuksen ja perusopetuksen palvelut opetus- ja kasvatuslautakunnan määrittelemien linjausten mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Lasten ja nuorten palveluiden palveluverkko on toiminut vuoden 2011 liittyvien kuntien palvelurakenteella. Perusopetuksen oppilasmäärä on laskeva. Perusopetuksen oppilaista on 8352, josta 37 oppilasta lisäopetuksessa ja 38 oppilasta maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Oppilasmäärä vähenevät keskimäärin 150 oppilasta vuodessa. Varhaiskasvatuksen palvelutarve on ollut kuitenkin nouseva vuonna Kotihoidon tuen kuntalisän kautta on pyritty vastaamaan päivähoitotarpeeseen ja samalla tukemaan lapsen kotona hoitamista. Eniten Kouvola-lisää on haettu syyskuussa (84) ja vähiten elokuussa (41). Kouvola-lisää myönnettiin yhteensä 655 lapselle vuoden 2011 aikana. Lasten päivähoidon uusista määräytymisperusteista päätettiin opetus- ja kasvatuslautakunnassa Uusissa määräytymisperusteissa Kouvolan peruskoulujen syys-, joulu-, talviloman päivähoitomaksut hyvitetään, jos perhe itse järjestää päivähoidon loman aikana. Hoitopäivien hyvittäminen vähentää tilaajan päivähoitomaksuista tulevaa tuloa. 73

77 Talousarvion toteutuminen Uusia palvelumalleja lasten ja nuorten palvelualueella on ollut kuntouttava luokka, joka on toteutettu yhteistyössä Carea -koulun kanssa. Samoin hankkeena alkanutta psyykkari -toimintaa haluttiin jatkaa vuoden 2011 aikana. Opetus- ja kasvatuslautakunta määritteli opetusryhmien maksimikoot , jotta vuoden 2012 kouluverkon muutokset eivät vaikuttaisi korottavasti opetusryhmien kokoon. Suunnittelupohjaksi päätettiin luokkalaisille oppilasta, luokkalaisille oppilasta sekä luokkalaisille oppilasta. Yläkouluissa suunnittelupohjaksi tuli oppilasta. Opetusryhmien muodostamisen kriteerit tarkastellaan vuosittain perusopetuksen palvelusopimuksessa. Palvelusopimuksen seurantapalavereissa seurataan ryhmäkokojen vaihtelua sekä niiden taloudellisia vaikutuksia. Esiopetuksen kasvun ja oppimisen ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskeva opetussuunnitelman muutos hyväksyttiin lautakunnassa ja samoin esiopetussuunnitelma Talous Toimintakate (sitovuustaso) 99,2 %. Talousarviomuutoksena lisättiin maksutuottoja , siirrettiin toisen asteen koulutuspalveluihin ja kohdistettiin henkilöstömenoja hallintopalveluihin. Toimintatulot alittuivat tavoitteesta 1,4 % eli Lapsiperheet käyttivät heille lautakunnan myöntämää oikeutta ottaa lapset loma-aikoina kotiin hoitoon, jolloin perheitä hyvitetään päivähoitomaksuissa. Toimintamenot 99,2 %. Säästöä palvelujen ostoissa ja avustuksissa Lasten ja nuorten palvelut (ti Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,6 % -51 Maksutuotot ,6 % -53 Tuet ja avustukset Toimintakulut ,2 % 927 Henkilöstökulut ,3 % 10 Palkat ja palkkiot ,8 % 8 Henkilösivukulut ,1 % 3 Eläkekulut ,3 % 1 Muut henkilösivukulut ,0 % 2 Palvelujen ostot ,8 % 212 Asiakaspalvelujen ostot ,3 % 224 Muiden palvelujen ostot ,0 % -12 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % 3 Avustukset ,3 % 702 Muut toimintakulut ,5 % -1 Toimintakate ,2 % 875 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toisen asteen koulutuspalvelut (ti) tilaajapäällikkö Veikko Niemi Toiminta-ajatus Toisen asteen koulutus tarkoittaa perusopetuksen jälkeen järjestettävää yleissivistävää lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnanjäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Kouvolan kaupunki järjestää lukio opetusta kuudessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Tavoitteena on tarjota toisen asteen koulutuspaikka koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle. Ammatillinen koulutus on ammatillista perus, jatko ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. 74

78 Talousarvion toteutuminen Ammatillista koulutusta järjestettiin Kouvolan seudun ammattiopistossa (KSAO) seitsemällä koulutusalalla ja seitsemässä eri toimipisteessä. Toimintaympäristön muutokset Peruskoulun päättävien ikäluokka pienentyi edellisvuoden tilastopäivästä lähes sadalla oppilaalla. Lukioon hakeutuneiden määrä oli edelleen pienessä laskussa niin, että 41 % ikäluokasta haki lukioon ja 59 % ammatilliseen koulutukseen. Kevään yhteishaussa ammatilliseen peruskoulutukseen tuli yli 300 ensisijaista hakijaa enemmän kuin oli aloituspaikkoja tarjolla. Lukiokoulutuksen osalta Kouvolan keskustan lukioihin oli enemmän hakijoita kuin oli aloituspaikkoja. Koulutustakuun tavoite saavutettiin Kouvolassa, mitä tuki perusopetuksen ja toisen asteen opinto-ohjauksen yhteistyö. Peruskoulun päättäneiden jälkiohjausprosessi toimi, ja vielä kesän jälkeen ilman opiskelupaikkaa olevat nuoret ohjattiin etsivään nuorisotyöhön. Kymppiluokat ja ammattistartti toimivat joustavana koulutustakuun puskurina. Aikuiskoulutuksen tarve on kasvanut vuoden aikana, minkä vuoksi ammattiopistossa on panostettu toimintavuoden aikana aikuiskoulutuksen toiminnan kehittämiseen. KSAO:n opiskelijoista yli 90 % tulee edelleen Kouvolan seudulta. Toisen asteen koulutuksen palveluverkon rakennemuutospäätösten toimeenpanon valmistelua on jatkettu, ja Tornionmäen kampuksen investointien kokonaissuunnitelma kustannusarvioineen ja aikatauluineen laadittiin. Utinkatu 85:n peruskorjauksen 1. vaiheen suunnitelmat valmistuivat vuoden lopulla, ja työt on aloitettu. Keskeisenä strategisena linjauksena on laadukkaan toisen asteen koulutuksen turvaaminen Kouvolassa. Ammatillinen koulutus keskitetään vaiheittain jälkeen Tornionmäen kampukselle luonnonvara-alan koulutusta lukuun ottamatta, joka jatkuu Anjalassa. Ammatillisessa koulutuksessa lautakunta hyväksyi kuusi uutta tutkintokohtaista opetussuunnitelmaa. Keskeistä uusissa opetussuunnitelmissa on opintojen henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnistaminen, mikä lisää opintojen ohjauksen ja neuvonnan tarvetta. Uutena koulutuksena käynnistyi maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus. Yhdistelmäopintojen vaikuttavuudesta tehtiin seurantatutkimus, joka osoitti kaksois- tai kolmoistutkinnon suorittaneiden päässeen jatko-opintoihin ja työllistyneen perustutkinnon suorittaneita paremmin. Opiskelijahuollon ja erityisopetuksen resurssit eivät vastanneet toisen asteen tarpeisiin. KSAO teki vuoden aikana ammatti- ja erikoisammattitutkintojen uusia järjestämissopimuksia kaikkiaan 13 kappaletta. Talous Toimintakate (sitovuustaso) 102,6 %. Talousarviomuutoksena lasten ja nuorten palveluista siirrettiin euroa. Kouvolan seudun ammattiopisto muutettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 81 / laskennalliseksi taseyksiköksi. Kaupunginrahoitus palvelusopimusostona on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän laskennallisen valtionosuuden suuruinen; euroa. Palvelujen ostot ylittyivät euroa. 75

79 Talousarvion toteutuminen Toisen asteen koulutuspal (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintakulut ,6 % -918 Henkilöstökulut ,6 % -8 Palkat ja palkkiot ,2 % -7 Henkilösivukulut ,2 % -1 Eläkekulut ,9 % -1 Muut henkilösivukulut ,9 % 0 Palvelujen ostot ,6 % -913 Asiakaspalvelujen ostot ,0 % 25 Muiden palvelujen ostot ,6 % -938 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % 2 Muut toimintakulut ,7 % 1 Toimintakate ,6 % -918 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kulttuuri- ja kirjastolautakunta sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminta-ajatus Lautakunta järjestää kaupungin kansalaisopisto-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. kuntien kulttuuritoimesta annetun lain, vapaasta sivistystyöstä annetun lain, kirjastolain, teatteri- ja orkesterilain, museolain ja taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Toimintaympäristön muutokset Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan alueen toimintaympäristössä ei asiakkaan näkökulmasta tapahtunut oleellisia muutoksia. Kansalaisopiston palveluverkkoselvityksessä perustettavaksi sovittu Kouvolan kansalaisopiston ja Kymenlaakson opiston välinen kehittämistyöryhmä aloitti työskentelynsä. Kirjaston ja museon palveluverkkoselvitykset käsiteltiin lautakunnassa mutta kaupunginhallitus ja -valtuustokäsittelyt siirtyivät seuraavaan vuoteen. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan palveluiden hankinnoista n. 70 % toteutetaan palvelusopimuksin omasta palvelutuotannosta. Maaliskuussa hyväksyttyjä palvelusopimusten toteutumista on arvioitu yhdessä tuotannon edustajien kanssa kahdesti vuoden aikana. Ulkoisista sopimusostoista (30 % menoista) merkittävimpiä ovat Kouvolan Teatteri, Pohjois-Kymen musiikkiopisto, Kymenlaakson orkesteri ja Kymenlaakson opisto. Ulkoiset ostopalvelusopimukset toteutuivat suunnitellusti. Taksojen ja maksujen korotukset on hyväksytty lautakunnassa ja ne astuvat voimaan vuoden 2012 alusta pl. kansalaisopisto, jossa uudet hinnat tulevat käyttöön lukuvuoden alusta. Vuositavoitteiden toteuma Elinvoimainen ja tekevä Kouvola Osaamis- ja talousperusta Menestystekijä Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Kyllä / Ei Palveluverkkopäätösten toimeenpanosuunnitelmat on tehty työn alla Päätökset kirjaston ja museon palveluverkoista tehty lautakunnassa, lähetetty kaupunginhallitukselle ja valtuustolle päätöksentekoa varten. 76

80 Talousarvion toteutuminen Menestystekijä Palvelumarkkinoiden uudet toimintatavat Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Kumppanuussopimukset, verkostojen kehittäminen 1. Hankeosaaminen ja hankkeiden hyödyntäminen työn alla Kouvolan kansalaisopistolle myönnetty ulkopuolista hankerahaa osallistumisesta Suomen Verkko-opisto hankkeeseen. Hanke käynnistymässä Uudet yhteistyömuodot ja hankkeet 2. Kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin mahdollisuudet yrittäjyydessä valmis Aloittamatta työn alla valmis Strada-hankkeen työ valmistui Yhteinen kehittämistyöryhmä Kouvolan kansalaisopiston ja Kymenlaakson Opiston yhteistyön syventämiseen aloittanut työskentelynsä. 3-D-galleriahankkeen valmistelu alkanut. Lautakunnan asettama tapahtumatyöryhmän työ päätökseen, asiakaskyselyn tulokset valmistuivat. Toteutettiin yhteistyössä kaupunkikehityksen elinkeinopalvelujen ja Kyamkin kanssa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään talousarviovalmistelun ja palvelusopimusneuvottelujen yhteydessä. Kyselyn tuloksista ja asiakasaloitteista johtuen koottiin Tapahtumajärjestäjän opas kaupungin kotisivuille. Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola Menestystekijä Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Yhteistyötapaamisten, ehdotusten ja - hankkeiden lukumäärä Ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen ja juurruttaminen eri toimijoiden kanssa. valmis Kulttuurin hyvinvointivaikutukset: yhteistyötilaisuus Ikäasemalla sekä Palvelutalokonsertteja 8 kpl. Tilattu 8. Toteutui tilatusti. Talous Toimintakate (sitovuustaso) 98,4 %. Toimintakuluissa säästöä euroa. 77

81 Talousarvion toteutuminen Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintakulut ,4 % 235 Henkilöstökulut ,0 % 0 Palkat ja palkkiot ,4 % 0 Henkilösivukulut ,2 % 0 Eläkekulut ,6 % 0 Muut henkilösivukulut ,3 % 1 Palvelujen ostot ,5 % 212 Asiakaspalvelujen ostot ,9 % 28 Muiden palvelujen ostot ,7 % 184 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % 1 Avustukset ,0 % 12 Muut toimintakulut ,7 % 10 Toimintakate ,4 % 235 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut (ti)) tilaajapäällikkö Elina Koivisto Toiminta-ajatus Kulttuuritoimi edistää, tukee ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa jakautuen yleisiin kulttuuripalveluihin, museotoimintaan, kulttuuritaloihin ja tapahtumatuotantoon. Kirjastotoimi edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnan muodostavat tietokokoelma-, palvelu- ja tapahtumatuotanto kirjaston eri toimipisteissä. Kansalaisopistotoiminta tarjoaa yleissivistävää ja harrastuksia tukevaa aikuiskoulutusta, taiteen perusopetusta eri puolilla kaupunkia useissa paikoissa sekä lyhytkestoista ammatillista täydennyskoulutusta. Kulttuuritoimintaa tuetaan myös harkinnanvaraisin avustuksin. Sirkustaiteen perusopetusta ostetaan ulkopuoliselta yrittäjältä. Merkittävimmät ostopalvelusopimukset tehdään Kouvolan Teatterin, Kymenlaakson Orkesterin, Pohjois-Kymen musiikkiopiston ja Kymenlaakson opiston kanssa. Toimintaympäristön muutokset Kulttuuri- ja vapaa-aika palvelualueen toimintayksiköissä ei asiakkaan näkökulmasta tapahtunut oleellisia muutoksia. Kirjaston ja museon palveluverkkoselvitykset käsiteltiin lautakunnassa mutta kaupunginhallitus ja -valtuustokäsittelyt siirtyivät seuraavaan vuoteen. TOIMIELIN Vastuuhenkilö Liikunta- ja nuorisolautakunta sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminta-ajatus Lautakunta järjestää kaupungin liikunta- nuoriso- ja raittiuspalvelut ja siinä tarkoituksessa mm. huolehtii liikuntalain, nuorisolain ja raittiustyölain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Raittiuspalveluista lautakunta huolehtii siltä osin kun ne koskevat nuoria. Toimintaympäristön muutokset Liikuntapaikkojen ja alueiden sekä nuorisotilojen ja alueiden palveluverkkoselvitykset käsiteltiin lautakunnassa, mutta kaupunginhallitus ja -valtuustokäsittelyt siirtyivät seuraavaan vuoteen. 78

82 Talousarvion toteutuminen Liikunta- ja nuorisolautakunnan palveluiden hankinnoista n. 70 % toteutetaan palvelusopimuksin omasta palvelutuotannosta. Maaliskuussa hyväksyttyjä palvelusopimusten toteutumista on arvioitu yhdessä tuotannon edustajien kanssa kahdesti vuoden aikana. Ulkoisista menoista (30 % kokonaismenoista) merkittävimpiä ovat avustukset sekä ulkoiset ostopalvelusopimukset Parik-säätiöltä ja Korian Puustellilta. Lisäksi lautakunnalla on palvelusopimusostoja teknisen tuotannon liikelaitokselta koskien ulkoliikuntapaikkojen ylläpitoa. Ulkoiset ostopalvelusopimukset toteutuivat suunnitellusti. Uusina toimintoina on käynnistetty Yrtinkankaan ampumakeskushanke, josta vuonna 2011 toteutettiin esiselvitys. Lisäksi puolustusvoimien kanssa on laadittu sopimus Tyrrin ampumakeskuksen käytöstä. Taksojen ja maksujen korotukset on hyväksytty lautakunnassa ja ne astuvat voimaan vuoden 2012 alusta. Taksojen määrittelyyn liittyen on urheiluseurojen kanssa aloitettu keskustelut järjestelyistä erityisten urheilupaikkojen (mm. moottoriradat ja ampumakeskukset) käytöstä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Vuositavoitteiden toteuma Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola Menestystekijä Palvelujen saavutettavuus Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Asiakaskyselyt, käyttö /kävijämäärät, toimipisteiden käyttökustannukset Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola Toimeenpanosuunnitel mat ovat valmiina. valmis Päätökset nuorison ja liikunnan palveluverkoista tehty lautakunnassa, lähetetty kaupunginhallitukselle ja valtuustolle päätöksentekoa varten. Menestystekijä Osallisuuden ja kumppanuuksien vahvistaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Asiakaspalautteet/asiakaskyselyt. Toteutettujen toimenpiteiden määrä. Menestystekijä Toimiva kuulemisjärjestelmä. Nuorisovaltuuston toiminta vakiintunut. työn alla Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Nuorison palveluverkkokeskustelu avattiin netissä helmikuun lopussa Nuvan kuulemistilaisuus 7.4. Nuorisovaltuuston toiminta on vakiintunut. Liikunnan palveluverkkokeskustelu netissä ja muut kuulemiset (mm. Nuva, Kylien neuvottelukunta) huomioitu selvityksessä. Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Nuorisotyöttömyyden määrä. Toteutetut toimenpiteet. Kansalaistoiminnan tukeminen Toimiva palveluketju ja poikkihallinnollisen verkoston kehittäminen. valmis Nuoria työttömiä yht. 751 Ote Nuorten työpajoilla oli yht. 109 nuorta toimenpiteissä. Nuorison avustuksia jaettiin yht Liikunnan avustuksia , ja lautakunnan päätöksellä uutena seurojen yhdistymisavustus kaupunginhallituksen määrärahasta Lasten ja nuorten monialaisen ohjausryhmän työ vakiintunut. 79

83 Talousarvion toteutuminen Talous Toimintakate (sitovuustaso) 99,5 %, alitusta syntyi euroa. Toimintatuotoissa ovat avustukset Liikkuva koulu- ja Yrttikankaan ampumarata hankkeisiin. Liikunta- ja nuorisolautakunta Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Toimintakulut ,0 % -1 Henkilöstökulut ,3 % -5 Palkat ja palkkiot ,7 % -4 Henkilösivukulut ,2 % 0 Eläkekulut ,9 % -1 Muut henkilösivukulut ,6 % 1 Palvelujen ostot ,9 % 19 Asiakaspalvelujen ostot ,7 % 68 Muiden palvelujen ostot ,4 % -49 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % -18 Avustukset ,4 % 7 Muut toimintakulut ,0 % -5 Toimintakate ,5 % 61 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Liikunta- ja nuorisopalvelut (ti) tilaajapäällikkö Elina Koivisto Toiminta-ajatus Liikuntapalvelut edistävät väestön hyvinvointia ja terveyttä. Palvelut jakautuvat liikuntatoimintaan (erityisliikunta, terveysliikunta, uimaopetus, uimahallipalvelut) ja liikuntayhteistyöhön (sidosryhmäyhteistyö, liikuntatilavaraukset, tapahtumat). Liikuntapaikkojen- ja alueiden hoidosta ja kunnossapidosta tehdään vuosittain palvelusopimus teknisen tuotannon kanssa. Nuorisopalvelut tukevat nuorten kasvua ja sosiaalista vahvistamista. Palvelut jakautuvat perusnuorisotyöhön, erityispalveluihin, tiedotukseen ja vaikuttamiseen sekä työpajatoimintaan. Sekä liikunta- että nuorisotoimintaa tuetaan myös avustuksin. Merkittävimmät ulkoiset ostopalvelusopimukset tehdään Parik-säätiön, Elimäen Puustellin ry:n, Lumena OY:n ja Kuusankosken Palloiluhallin kanssa. Liikunta- että nuorisotoimintaa tuetaan myös avustuksin. Toimintaympäristön muutokset Liikunta- ja nuorisopalveluiden palvelualueen toimintayksiköissä ei asiakkaan näkökulmasta tapahtunut oleellisia muutoksia. Liikuntapaikkojen ja alueiden sekä nuorisotilojen ja alueiden palveluverkkoselvitykset käsiteltiin lautakunnassa mutta kaupunginhallitus ja -valtuustokäsittelyt siirtyivät seuraavaan vuoteen. 80

84 Talousarvion toteutuminen Perusturva (ti) Toimialan talous Perusturva (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot % Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,7 % 631 Myyntituotot ,2 % 301 Maksutuotot ,4 % 88 Tuet ja avustukset ,2 % -16 Muut toimintatuotot Toimintakulut ,1 % -311 Henkilöstökulut ,5 % -118 Palkat ja palkkiot ,8 % -43 Henkilösivukulut ,4 % -75 Eläkekulut ,6 % -56 Muut henkilösivukulut ,6 % -19 Palvelujen ostot ,1 % -273 Asiakaspalvelujen ostot ,1 % -94 Muiden palvelujen ostot ,1 % -179 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % -24 Avustukset ,4 % 29 Muut toimintakulut ,5 % 76 Toimintakate ,9 % 320 Toimintakatteen ulkoinen toteutuma oli 99,1 % ja 0,7 Meuroa alle ulkoisen talousarvion. Vuoden aikana tehtiin 4,5 Meuron määrärahamuutos erikoissairaanhoitopalveluihin ja 0,3 Meuron määräraha muutos perhepalveluihin. Toimintatuottojen ylitys johtui lähinnä perhepalveluiden kotikuntakorvauksista, joiden laskutusoikeus ei ollut tiedossa talousarviota tehtäessä. TOIMIELIN Vastuuhenkilö Perusturvalautakunta perusturvajohtaja Sakari Laari Toiminta-ajatus Perusturvan tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä Toimintaympäristön muutokset Perusturvan vuotta 2011 on sävyttänyt terveydenhuollon integraation jatkokehittäminen. Terveydenhuoltolaki astui voimaan Pohjois-Kymen sairaala on liitetty kaupungin perusturvapalveluihin. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystys on toteutettu alkaen Pohjois-Kymen sairaalan tiloissa, jonne myös röntgentoiminnot on keskitetty. Terveydenhuollon palveluverkkoselvitystä on valmisteltu laajalla kuulemiskierroksella sekä lukuisten lausuntojen pohjalta. KoTePa-hanke on muutettu RATAMO-kehittämisbrändiksi ja uuden RATAMO-keskuksen rakentamisesta ja sijainnista on tehty periaatepäätökset syksyn aikana. Palveluverkon päätöksenteko on päätetty siirtää alkuvuodelle Vanhustenhuollon, erityisryhmien asumispalveluiden ja lastensuojelun sijaishuollon laajat kilpailutukset ovat työllistäneet mittavasti ja saatu toteutettua onnistuneesti. Puitesopimukset on allekirjoitettu. Yksityisten palvelutuottajien valvontakäynnit ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. 81

85 Talousarvion toteutuminen Kehittämishankkeita on monipuolisesti jatkettu ja talous- ja tilastoseurantaa on tiivistetty. Lisäksi on aloitettu uuden hyvinvointipalveluiden organisoinnin kehittäminen Vuositavoitteiden toteuma Palveleva Kouvola Menestystekijä Asiakkuuksien hallinta Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Asiakasanalyysien ja palvelusuunnitelmien määrä Sosiaalipalveluiden palvelutakuun toteutuminen Sosiaali- ja vanhuspalveluiden palveluohjaus tapahtuu asiakaslähtöisesti. Asiakasanalyysit tehty määräajassa (vanhusp.) ja vuoden loppuun 2011 mennessä (sosiaalip.) Palvelutakuu toteutuu 100 %:sesti valmis valmis Sosiaalipalvelut: asiakasanalyysit tehty kaikissa palveluyksiköissä Vanhuspalvelut: asiakasanalyysit tehty. Toimeentulotuki - uudet hakemukset 96 % - jatkohakemukset 84 % Vammaispalvelut 99 % Vanhusp. palvelutarpeen arviointi Toteutetaan määräajassa valmis Arvio lastensuojelutarpeesta: 78 % tehty 7 vrk:n määräajassa Lastensuojelutarpeen selvitykset: 65 % tehty 3 kk:n määräajassa Ikäihmisten sosiaalipalvelujen arviointiin pääsy (7 arkipv) 100 % Hoitotakuun toteutuminen Terveyskeskuspalveluid en peittävyys Terveys- ja erikoissairaanhoitopalvelut ovat tarpeen mukaiset ja vaikuttavat. Toteutuu 90 % Suunterveydenhoito (SUTEHO): hoitotakuu toteutuu, kiirehoitoon pääsee samana päivänä Psykiatrian poliklinikka Muistipoliklinikka valmis valmis valmis Toteutunut: kiirellinen hoito 100 % ei-kiireellinen hoito 100 % Toteutunut 100% Jonot purettu ja loppuvuodesta ensikäynnille pääsy alle 3kk Terveyskeskuspalveluve rkko arvioitu Keskim. 60 % terveysasemittain valmis Omat terveysasemat 51,2 % (vaihteluväli 42,8 61,8 % ) Ulkoistettu terveysasema (Marjoniemi) 39 % Suunterveydenhoito (SUTEHO): alle 18-v. palveluja käyttää n. 39 %, aikuisista n. 70 % valmis Aikuisista 29 %, alle 18v. 64 % Arvioitu valmis Palveluverkkoehdotus on hyväksytty ohjeellisena perusturvalautakunnassa ja menossa kaupunginhallituksen käsittelyyn. Suun terveydenhoito arvioitu valmis Suun terveydenhuollossa eteläisen Kouvolan hammashoitoloiden keskittämisestä 82

86 Talousarvion toteutuminen Keltakankaalle on päätetty ja kiinteistön muutostyöt ovat käynnissä Menestystekijä Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Raportointijärjestelmä Tuotteistus ja kattava raportointi johtamisen työkaluna Raportointijärjestelmä käytössä valmis Lapsiperhepalvelujen, vanhuspalveluiden ja aikuissosiaalipalvelujen keskeiset palvelusopimussuoritteet ja ostopalvelusuoritteet kootaan kuukausittain. Suoritemäärien prosentuaalinen kehittyminen tarkistetaan kolmannesvuosittain. Vastaanottotoiminnassa APR-raportointi kolmannesvuosittain Kehittämisen voimavarojen uudelleen organisointi Uudelleen organisointi toteutettu Tuotteistus terveydenhuollossa työn alla aloittamatta valmis Erikoissairaanhoidossa Hilmo-raportointi Perusterveydenhuollossa Effica-raportointia kehitetään yhdessä Medi-IT:n ja Tieto Oyj:n kanssa Hyvinvointipalvelujen organisaation suunnittelussa otetaan huomioon kehittämisen voimavarojen uudelleen organisointi Toimintolaskentamallit tehty ja saatavaa tietoa käytetään prosessien ja toiminnan arvioimiseen ja kehittämiseen Menestystekijä 30.3 Osallisuuden ja kumppanuuksien vahvistaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Osallistumistilaisuuksie n määrä Menestystekijä Asukkailla/asiakkailla mahdollisuus osallistua palvelujen suunnitteluun 10 raportoitua osallistumistilaisuutta valmis Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Sosiaalipalvelut: 5 osallistumistilaisuutta Terveyspalvelut: 4 osallistumistilaisuutta Vanhuspalvelut: 1 osallistumistilaisuutta Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Asiakkaiden määrä Terveyspalveluiden hyvinvointikertomus ja mittarit Terveyden edistämisen yksikön tilaisuudet ja osallistujat Sosiaalipalveluiden tuettua asumista, työ- ja päivätoimintaa sekä kuntouttavaa työtoimintaa lisätään 10 %:n lisäys valmis Tuetun asumisen lisäys 20 %, Työ- ja päivätoiminta 6 % Kuntouttava työtoiminta 22 % Otettu käyttöön valmis Perusturvalautakunta käsitellyt Nyt valmistellaan sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönottoa osana/kaste/ester-hanketta. Terveyttä edistävien tilaisuuksien osallistujamäärä kasvaa 10 % nousu asiakasmäärissä valmis Osallistujien lukumäärät 6828 ja 4233, vähennys 38 % Tilaisuuksien lukumäärä ja 83

87 Talousarvion toteutuminen Savuton sairaala Toteutettu valmis Kouvolan kaupunki on julistetettu savuttomaksi kunnaksi ja työpaikaksi alkaen ja Savuton Kouvola toimintaohjelma on hyväksytty Vanhuspalvelut: hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehdään jo 75-vuotiaille Hyvinvointiteknologian käytön lisääminen Kotikäyntien peittävyys Kyllä / Ei 80 prosenttia 75-vuotiaista valmis peittävyys 75 % Analysointi tehty Kyllä / Ei Mobiiliteknologia toimii kotihoidossa Hyvinvointi TV-kokeilu tehty valmis valmis Mobiiliteknologian käyttöönotto on käynnistynyt varhaisen tuen palveluissa ja kotihoidossa. Hyvinvointi TV-kokeilu on käynnistynyt hankerahoituksella Lapsiperheille annettavan kotipalvelun ja lastenhoitoavun määrä Lapsiperheiden kotipalvelu käynnistyy Lisääntyy vuodesta 2010 valmis Lapsiperheiden kotipalvelu on käynnistynyt Palvelun saanti on lisääntynyt, sillä vuonna 2010 palvelua sai 5 kotitaloutta ja vuonna kotitaloutta. Menestystekijä Monialaiset ja tarvetta vastaavat palvelut Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Toteutuneiden toimenpiteiden määrä Päihdestrategian ja maahanmuutto-ohjelman tavoitteita toteutetaan suunnitellun mukaisesti Vuodelle 2011 suunnitellut toimenpiteet toteutuneet työn alla Ohjelmien toteutumaa seurattu monialaisissa työryhmissä ja maahanmuutto-toimikunnassa, toimenpiteiden toteutumista ei tilastoitu Työryhmän työn tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus Asiakkaiden jakautuminen laitoshoidosta avopalveluihin Lasten ja nuorten palveluita koordinoivan monialaisen työryhmän työ käynnistyy. Työryhmän tehtävät on määritelty, tavoitteista sovittu ja työsuunnitelma vuosille laadittu Palvelurakenne muuttuu laitoshoidosta avopalveluihin valmis työn alla Työryhmän tehtävät on määritelty, tavoitteista sovittu ja työsuunnitelma vuosille laadittu Vanhuspalveluissa on valmistunut ikäihmisten palveluverkkosuunnitelma. Aikuissosiaalipalveluissa kehitysvammaisten laitoshoidon purku aloitettu kartoittamalla Carean laitoshoidosta avopalveluihin ja kaupungin vastuulle siirtyvät asiakkaat. Ara on myöntänyt avustukset omien yksiköiden Kumpula ja Pihlajisto rakentamiseen. Vanhuspalvelujen laitospaikkojen määrä ja lyhytaikaispaikkojen määrä valmis Laitospaikat yhteensä (vanhainkodit + hoivahoito) = 433 Lyhytaikaishoitopaikat omassa tuotannossa 54 ja ostopalveluina 8 asukaspaikkaa 84

88 Talousarvion toteutuminen Sosiaalipalveluiden katkaisuhoitoasiakkaide n suhteellinen jakautuminen avo- ja laitoskatkaisun kesken Kehitysvammaisten laitospaikkojen määrä Laitoskatkaisuasiakkaiden määrä ei kasva vuoden 2010 tasosta Kehitysvammaisten laitosasiakkaiden määrä vähenee 10 % valmis valmis Laitoskatkaisuasiakkaiden %-osuus vähentynyt 21 % (100 79) ja vastaavasti avokatkaisuasiakkaiden osuus noussut. Laitoshoidon asiakkaiden määrä vähentynyt 5 % (60 57) PALVELUALUE Toimielin Vastuuhenkilö Perusturvan hallintopalvelut Perusturvalautakunta perusturvajohtaja Sakari Laari Toiminta-ajatus Perusturvalautakunnan kokouksia on pidetty yksitoista (11) ja käsiteltyjä asioita on ollut 143. Yksilöjaoston kokouksia on ollut kymmenen (10) ja käsiteltyjä asioita 123. Lautakunta on hyväksynyt tilaajan ja tuottajan väliset palvelusopimukset ja päättänyt vanhusten tehostetun palveluasuminen, kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen sekä lastensuojelulain mukaisen ympärivuorokautisen laitoshoidon ja ammatillisen perhekotihoidon hankinnasta avoimella menettelyllä tapahtuneen kilpailutuksen perusteella. Lautakunta on päättänyt myös voimaan tulevat asiakasmaksut. Kouvola hallinnoi Kaakon Sote-Into 2 hanketta, jonka osahankkeina ovat Etelä-Karjala ja Etelä-Kymenlaakso. Kouvolan kaupunki on hyväksytty STM:n sote-aluekokeiluun. Talous Toimintatuottojen ja -kulujen alittuminen johtuu useammalle vuodelle ajoittuvien kehittämishankkeiden toteutumisaikataulujen muuttumisesta. Perusturvalautakunta (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,1 % -133 Myyntituotot ,3 % 31 Tuet ja avustukset ,3 % -161 Muut toimintatuotot ,1 % -3 Toimintakulut ,4 % 186 Henkilöstökulut ,1 % -41 Palkat ja palkkiot ,6 % -40 Henkilösivukulut ,6 % -1 Eläkekulut ,7 % -8 Muut henkilösivukulut ,3 % 7 Palvelujen ostot ,9 % 221 Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ,7 % 232 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % -4 Avustukset ,0 % 1 Muut toimintakulut ,3 % 10 Toimintakate ,9 % 53 85

89 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Terveyspalvelut tilaajapäällikkö Kati Myllymäki Toiminta-ajatus Terveydenhuoltolain mukaisesti toteuttaa kunnan järjestämisvastuuseen kuuluva perusterveydenhuolto. Palvelualueen toiminta sisältää myös psykiatrian poliklinikan, muistipoliklinikan(erikoissairaanhoitolain mukaista toimintaa) sekä kuntoutuksen yksikön, joka palvelee avohoitoa, terveyskeskussairaalaa ja Pohjois-Kymen sairaalaa. Toimintaympäristön muutokset Terveydenhuoltolaki astui voimaan Merkittävä uusi asia on potilaan oikeus valita terveysasema oman kunnan alueella. Joitakin satoja potilaita on käyttänyt tätä oikeutta. Terveydenhuoltolaki painottaa laadun ja potilasturvallisuuden merkitystä. Laki edellyttää terveydenhuollon toimintayksiköltä suunnitelmaa laadunhallinnasta ja potilasturvallisuudesta. Tämä työ on käynnistetty kehittämishankkeena. Sähköiseen reseptiin siirtymisen valmistelu on myös käynnistetty, tavoitteena saada e-resepti käyttöön huhtikuussa Terveydenhuoltolaista seuraa myös ensihoidon ja sairaankuljetuksen vastuun siirto kunnalta sairaanhoitopiirille ja tämän mukaiset neuvottelut ovat menossa. Lainsäädäntö on muuttunut myös potilastietorekisterin osalta; sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen kunnallisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirja muodostavat terveydenhuollon yhteisen potilasrekisterin. Potilaan suostumuksenhallinta on edellyttänyt potilaiden informoimista ja muutoksia potilastietojärjestelmään. Toimintavuoden aikana toteutettiin Marjoniemen terveysaseman toiminnan kilpailutus (kokonaisulkoistus). Entinen sopimus on päättymässä Perusterveydenhuollon päivystystä koskeva kilpailutus toteutettiin lääkärityövoiman vuokrauksen kilpailutuksena, jotta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys saataisiin integroiduksi. Ratamo-hankkeen valmistelu jatkui palveluverkon työstämisenä ja Ratamo-keskuksen sijaintipaikan selvittelynä. Talous Toimintatuottojen alittuminen johtuu yhteispäivystykseen siirtymisestä kesäkuussa, jonka jälkeen päivystyksen asiakasmaksut kirjautuivat erikoissairaanhoidon palvelualueelle. Terveyspalvelut (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,4 % -185 Myyntituotot Maksutuotot ,3 % -190 Toimintakulut ,7 % -330 Palvelujen ostot ,7 % -363 Asiakaspalvelujen ostot ,6 % 78 Muiden palvelujen ostot ,0 % -441 Muut toimintakulut ,4 % 33 Toimintakate ,1 %

90 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Erikoissairaanhoitopalvelut tilaajapäällikkö Kati Myllymäki Toiminta-ajatus Terveydenhuoltolain mukaisesti toteuttaa kunnan järjestämisvastuuseen kuuluva erikoissairaanhoito. Oma erikoissairaanhoito toteutetaan Pohjois-Kymen sairaalassa. Merkittävä osa erikoissairaanhoidosta ostetaan Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä Carealta. Erityisen vaativaa hoitoa ostetaan lisäksi HUS:lta. Toimintaympäristön muutokset Terveydenhuoltolaki astui voimaan Merkittävä uusi asia on potilaan oikeus valita erikoissairaanhoidon palveluyksikkö omalta erityisvastuualueelta (HUS). Merkittäviä muutoksia potilasvirtoihin ei vielä ole ollut havaittavissa. Terveydenhuoltolain edellyttämä laatu- ja potilasturvallisuustyö toteutetaan osana Ratamon kehittämishankkeita yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Merkittävä haaste on asiantuntijoiden rekrytointi. Asiantuntijapalveluiden ostoissa näkyy selvästi se, että vakituisen lääkärityövoiman saanti on edelleen ongelmallista sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon puolella. Potilasasiamiestoiminta on vuoden 2011 alusta ollut yhteistä toimintaa PoKSin ja terveyskeskuksen osalta. Potilaslain mukaisia muistutuksia oli 79 kappaletta, joista 46 koski ulkoistettua terveyspalvelua. Potilasvahinkoilmoituksia tehtiin 120. Talous Vuoden aikana tehtiin 4,5 Meuron määrärahamuutos erikoissairaanhoitopalveluihin, josta 2,5 Meuroa ostettuun erikoissairaanhoitoon (ulkoinen) ja 2Meuroa omaan erikoissairaanhoitoon (sisäinen). Toimintatuottojen ylittyminen johtuu yhteispäivystykseen siirtymisestä kesäkuussa, jonka jälkeen päivystyksen asiakasmaksut kirjautuivat erikoissairaanhoidon palvelualueelle. Ostetun erikoissairaanhoidon kuntalaskuksessa oli voimassa uusi sopimusjärjestemä, jossa sopimuslaskutusta tasattiin vuoden lopussa tasausrajojen +2 % - 2 % ylittävältä tai alittavalta osalta. Toimintakulujen ylittyminen aiheutuu tasausrajan ylittymisestä eurolla. Erikoissairaanhoito (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,9 % 181 Myyntituotot Maksutuotot ,9 % 179 Toimintakulut ,7 % -636 Henkilöstökulut ,2 % -41 Henkilösivukulut ,2 % -41 Eläkekulut ,2 % -41 Palvelujen ostot ,7 % -595 Asiakaspalvelujen ostot ,9 % -522 Muiden palvelujen ostot ,2 % -73 Toimintakate ,5 %

91 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Vanhuspalvelut tilaajapäällikkö Arja Kumpu Toiminta-ajatus Vanhuspalveluiden toimintojen järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin ja asetukseen, lakiin omaishoidon tuesta, kansanterveyslakiin asetukseen ja terveydenhuoltolakiin sekä muuhun palvelualuetta koskevaan lainsäädäntöön. Palvelualueen toimintojen järjestämisessä huomioidaan myös Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton yhteistyönä julkaiseman Ikäihmisen palveluiden laatusuositus (2008:3) sekä vanhuspalveluiden kehittämiseen ja laadun varmistukseen liittyvät keskeiset suositukset. Vanhuspalveluiden tavoitteena on tukea ikääntyneen itsenäistä selviytymistä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. Palveluiden järjestäminen perustuu yksilökohtaiseen tarpeeseen. Toimintaympäristön muutokset Vanhuspalveluissa on valmisteltu vuoden 2011 aikana Ikäihmisten palveluverkkosuunnitelmaa vuosille Palveluverkkoehdotus etenee poliittiseen päätöksentekoon vuoden 2012 alkupuolella. Toimintavuoden aikana toteutettiin vanhusten tehostetun palveluasumisen kilpailutus ja uudet puitesopimukset tulevat voimaan lukien. Vanhuspalveluissa on valmisteltu vanhusten palveluasumisen ostopalvelusopimuksia vuodelle Vanhuspalveluissa on valmisteltu toimintavuoden aikana tehostetun palveluasumisen palvelusetelin käyttöönottoa vuoden 2012 aikana. Lisäksi on valmisteltu yhteistyössä Kouvola Innovationin (KInno) kanssa tukipalvelusetelin käyttöönottoa lukien Vuohijärven alueella. Yksityisten palveluntuottajien valvonta on toteutunut perusturvalautakunnan suunnitelman mukaisesti. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista astui voimaan Lakimuutoksen johdosta kunta on velvollinen ylläpitämään rekisteriä ilmoituksenvaraisista yksityistä sosiaalipalveluiden tuottajista liittyen kotihoidon tukipalveluiden tuottajiin. Rekisterin ylläpidon toimintamalli on laadittu. Lakimuutoksen yhteydessä tarkistettiin myös yksityisten palveluntuottajien valvontakäytäntöjä. Toimintavuoden aikana perusturvalautakunta on hyväksynyt asumispalveluiden myöntämisperusteet ja kunkin palvelumuodon palvelukuvaukset. Talous Toimintatuottojen ylitys johtuu perusturvarahaston katteesta ja kotikuntalain mukaisesta laskutuksesta ja toimintakulujen alitus mm. talouspalvelukeskuksen päätöksestä jättää joulukuun laskutus (sisäinen) tekemättä. 88

92 Talousarvion toteutuminen Vanhuspalvelut (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,9 % 119 Myyntituotot Maksutuotot ,0 % 2 Muut toimintatuotot ,8 % 42 Toimintakulut ,8 % 122 Henkilöstökulut ,9 % -22 Palkat ja palkkiot ,1 % -19 Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot ,9 % 105 Asiakaspalvelujen ostot ,2 % -16 Muiden palvelujen ostot ,8 % 121 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset ,9 % 32 Muut toimintakulut ,5 % 27 Toimintakate ,6 % 241 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sosiaalipalvelut tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Toiminta-ajatus Sosiaalipalvelujen tarkoituksena on huolehtia edellytyksistä, joilla taataan palvelutakuun toteutuminen ja tuetaan kuntalaisten osallisuutta, itsenäistä suoriutumista ja sosiaalista kuntoutumista. Toimintaympäristön muutokset Toimintavuoden aikana on toteutettu päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen sekä em. ryhmien ja kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen kilpailuttaminen, mikä on ollut koko vuoden kestävä prosessi. Lisäksi on valmisteltu pienempiä ostopalvelusopimuksia vuodelle Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun Salmentöyryntien asumisyksikön sekä kehitysvammaisten Kuntolan ja Pihlajiston asumisyksikön suunnittelutyö on jatkunut koko vuoden. Ko. yksiköillä korjataan palvelurakennetta ja mahdollistetaan laitoshoidon vähentämistä. Kaikki suunnitelmat saatiin valmiiksi ja rakentaminen/peruskorjaus alkaa vuoden 2012 alkupuolella. Sosiaalipalvelutoimistojen palveluverkkoselvitystä on työstetty syksyn ajan. Sen valmistuminen siirtyy vuoden 2012 puolelle. Työkuntoutustoiminnan koordinaatiotyö aloitettiin loppusyksystä ja jatkuu maaliskuuhun Työtoiminnassa on panostettu kuntouttavan työtoiminnan tehostamiseen. Vammaispalveluissa vietiin loppuun henkilökohtaisen avun keskuksen pilotointityö ja toiminta käynnistyi Kaakkois-Suomen yhteisenä toteutuksena ostopalveluna Socomilta vuoden 2012 alussa. Vuoden aikana valmisteltiin palvelusetelin käyttöönottoa päihde- ja mielenterveyspalvelujen tehostetussa palveluasumisessa sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun yhtenä toteuttamismuotona. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista astui voimaan , jonka johdosta tarkistettiin valvontakäytäntöjä. Yksityisten palveluntuottajien valvontaa toteutettiin perusturvalautakunnan vahvistaman suunnitelman mukaisesti sekä tehtiin useita lausuntoja Aluehallintovirastolle luvan- ja ilmoituksenvaraisten yksityisten palveluntuottajien yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. 89

93 Talousarvion toteutuminen Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palvelutoiminnan kehittämistyötä on tehty moniammatillisesti yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeessa. Selviämisyksikön pilotointi A-klinikan kanssa vietiin loppuun ja yksikkö aloitti vakinaisena ostopalvelutoimintana lukien. Nuorten päihteidenkäyttäjien kuntoutuksen pilotointi jatkui koko vuoden. Kouvolan kaupunki on hallinnoinut koko Kaakkois-Suomea koskevaa Kaakon Sote-Into 2 hanketta, jossa Kouvolalla on oma osahanke. Sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö on toiminut koko hankkeen vastuuhenkilönä. Palvelutakuut on pääasiallisesti pystytty toteuttamaan muutoin, paitsi toimeentulotuen palvelutakuun toteuttamisessa on ollut vaikeuksia loppusyksyn aikana. Talous Toimintatuottojen ylitys johtuu asiakasmaksutuottojen arviota suuremmasta kertymästä. Sosiaalipalvelut (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,2 % 79 Myyntituotot Maksutuotot ,0 % 77 Muut toimintatuotot ,0 % 1 Toimintakulut ,4 % 270 Henkilöstökulut ,7 % -4 Palkat ja palkkiot ,7 % -4 Palvelujen ostot ,3 % 272 Asiakaspalvelujen ostot ,6 % 78 Muiden palvelujen ostot ,0 % 194 Avustukset Muut toimintakulut ,5 % 7 Toimintakate ,1 % 349 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Perhepalvelut tilaajapäällikkö Kristiina Sihvonen Toiminta-ajatus Perhepalvelut sisältävät lastensuojelulain mukaisten tehtävien, sosiaalihuoltolain mukaisen kasvatus- ja perheneuvonnan ja lapsiperheiden kotipalvelun, avioliittolain mukaisen perheasioiden sovittelun, sekä isyyslaissa, laeissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, lapsen elatuksesta ja lapseksi ottamisesta säädettyjen tehtävien järjestämisen. Palvelualueelle kuuluu myös sosiaalipäivystyksen järjestäminen. Palvelut hankitaan perusturvapalvelujen palvelusektorilta lukuun ottamatta lasten sijaishuollon ja jälkihuollon hoitoa ja kasvatusta, jotka hankitaan pääosin yksityisiltä palveluntuottajilta ja perhehoitajilta. Toimintaympäristön muutokset Keväällä valmisteltiin ja toteutettiin lastensuojelun ympärivuorokautisen laitoshoidon ja ammatillisen perhekotihoidon kilpailuttaminen. Puitesopimus tehtiin 69 palveluntuottajan kanssa. Lapsiperhepalvelut aloitti lapsiperheiden kotipalvelun tuottamisen Valvotut tapaamiset sisällytettiin perhetukikeskuksen ohella lapsiperheiden kotipalvelun tehtäviin. Huostaanottojen määrä väheni 43:sta 33:een. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen huostaanotettujen lasten määrä kasvoi 154:stä 164:ään. Näistä perhehoitoon oli sijoitettu 46 % edellisen vuoden 49 %:n sijasta. 90

94 Talousarvion toteutuminen Sosiaalipäivystystä suunniteltiin osaksi terveydenhuollon yhteispäivystystä Kaste-ohjelman mukaisessa Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeessa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen käynnistäminen siirtyi vuodelle Lisäksi osallistuttiin Kaste-ohjelman mukaiseen Etelä-Suomen Lapsen ääni kehittämisohjelmaan Kouvolan perhepalveluverkosto hankkeella ja Kaakkois-Suomen lasten ja nuorten kehittämisverkosto hankkeella. Talous Toimintatuottojen ylitys johtui myyntituotoista (kotikuntakorvaukset), joiden laskutusoikeus ei ollut tiedossa talousarviota laadittaessa sekä valtion korvauksista pakolaisten ja paluumuuttajien kustannuksiin. Perhepalvelut (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,5 % 570 Myyntituotot ,4 % 188 Maksutuotot ,7 % 19 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut ,6 % 78 Henkilöstökulut ,1 % -10 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut ,3 % -30 Eläkekulut ,3 % -5 Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot ,5 % 87 Asiakaspalvelujen ostot ,9 % 300 Muiden palvelujen ostot ,2 % -212 Avustukset ,0 % 0 Toimintakate ,2 %

95 Talousarvion toteutuminen Tekninen ja ympäristö (ti) Teknisen ja ympäristötoimialan tilaajan toimintaa ohjaa tekninen lautakunta yhdyskuntateknisten palvelujen ja maankäytön osalta sekä rakennus- ja ympäristölautakunta rakennusvalvontaa ja ympäristöterveydenhuoltoa sekä ympäristönsuojelua koskevilta osin. TOIMIELIN Vastuuhenkilö Tekninen lautakunta tekninen johtaja Hannu Luotonen Toiminta-ajatus Tekninen ja ympäristötoimialan tilaajaorganisaation tarkoituksena on vastata yhdyskuntarakenteen kehittämisestä ja ylläpidosta laatimalla yleis- ja asemakaavoja, toteuttamalla ympäristön valvontaa ja rakennusvalvontaa, hankkimalla ja luovuttamalla maata sekä tilaamalla katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja ylläpitoa Teknisen tuotannon liikelaitokselta ja yksityisiltä toimijoilta tehtävien sopimusten perusteella. Toimialan talous Tekninen ja ympäristö-toimiala Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot % Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,9 % 744 Myyntituotot ,9 % 446 Maksutuotot ,6 % 93 Tuet ja avustukset ,9 % 49 Muut toimintatuotot ,6 % 156 Valmistus omaan käyttöön ,1 % Toimintakulut ,6 % Henkilöstökulut ,9 % 116 Palkat ja palkkiot ,2 % 108 Henkilösivukulut ,5 % 8 Eläkekulut ,6 % -23 Muut henkilösivukulut ,8 % 31 Palvelujen ostot ,7 % Muiden palvelujen ostot ,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % -155 Avustukset Muut toimintakulut ,6 % -82 Toimintakate ,0 % 838 Toimintaympäristön muutokset Maankäytön suunnittelussa aloitettiin koko kunnan rakennemallityö. Viheryleiskaavan ja rantaosayleiskaavojen ehdotukset valmistuivat. Kasarminmäki - Ruskeasuo osayleiskaava oli kaavaehdotuksena nähtävillä. Saarenmaa Tykkimäki osayleiskaavan luonnos valmistui. Verlan osayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä. Asemakaavoja hyväksyttiin yhteensä 12. Asemakaavojen pinta-ala oli yhteensä 40,6 ha ja kerrosala kem². Maata ostettiin 237,2 ha 1,70 miljoonalla eurolla ja myytiin 118,2 ha 2,1 miljoonalla eurolla, josta myyntivoittoa kertyi 1,6 miljoonaa euroa. Puunmyyntitulot talousmetsien osalta olivat euroa. Pientalotontteja luovutettiin uudisrakentamiseen 74 kpl. 92

96 Talousarvion toteutuminen INSPIRE-direktiivin velvoittama paikkatietorajapinta maastokartan, ajantasa-asemakaavan, opaskartan ja ortoilmakuvan osalta julkaistiin kesällä Myös internet-karttapalvelussa julkaistiin suurimittakaavainen kantakartta sekä ajantasa-asemakaava. Internet-karttapalvelussa oli yhteensä kävijää. Kunnallistekniikan investoinnit toteutuivat suunnitellusti. Myöhäinen talvi myötävaikutti siihen, että hankkeita voitiin rakentaa vuoden loppuun asti. Investoinneista 4,577 M kohdistui Tervaskankaan alueen kunnallistekniikan rakentamiseen. Määrärahavaraus vuodelle 2011 oli 3,1 M. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 9,232 M, johon on arvioitu saatavan työllisyysperusteista valtionapua 2,3M. Tähän mennessä hankkeesta on v rakennettu 5,778 M kustannusosuus, Vuoden 2012 talousarviossa on rahoitusta 2,85 M. Valtionapua on saatu tähän mennessä euroa. Kouvolankadun saneeraus saatiin valmiiksi. Vuoden aikana työt tehtiin välillä Asemakatu Kivimiehenkatu. Kuusankosken keskustan saneerauksen loppuvaihetta valmisteltiin; suurempi saneeraus aloitetaan vuonna Puistoalueita rakennettiin tai saneerattiin 0,5 M :lla. Suurimmat kohteet Keskuspuiston lisäksi olivat Inkeroisten rantapuisto ja leikkipaikkojen saneeraukset. Niskalanrantaan rakennettiin kunnallistekniikka 29 tontille. Koivurannan, Ylä-Vatajan ja Ravilehto 2 asuntoalueet rakennettiin valmiiksi. Vuonna 2011 Kouvolan kaupunki sai joukkoliikenteen valtionapua n euroa. Kaupungin kaikille avoimen joukkoliikenteen kustannukset nousivat edellisen vuoden tapaan. Suurimmat syyt kustannusten kasvuun ovat kaupunkilipun käytön kasvu sekä ostoliikennevastuun siirtyminen entistä enemmän KASELY:lta Kouvolan kaupungille. Kaupunkilipun myynti ja matkustus kaupunkilipulla kasvoi vuoden 2011 ensimmäisen puolikkaan aikana yli 15 % vuoteen 2010 verrattuna. Ympäristöohjelmatyö käynnistyi ja ohjelman luonnos valmistui. Ympäristötavoitteet kirjattiin ensimmäisen kerran vuoden 2012 talousarvioon. Rakennusvalvonta käsitteli vuonna 2011 yhteensä 1176 lupahakemusta. Omakotitalojen rakennuslupia myönnettiin 143 kpl. Lupahakemuksissa oli rivitaloasuntoja 59 kpl ja kerrostaloasuntoja 65 kpl. Henkilöstö Tekninen ja ympäristötoimialan henkilöstökulut tilikaudella olivat 5,4 milj.euroa, joka on 23,0 %:a toimialan kaikista toimintakuluista. Talkoovapaita piti 42 henkilöä yhteensä 415 (v.2010 /457) kalanteripäivää, kustannussäästö henkilösivukuluineen oli n euroa. Sairauspoissaoloja oli vuonna 2010 keskimäärin 10,0 (v.2010 /11,25) kalenteripäivää viranhaltijaa/työntekijää kohden. Henkilöstömäärä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisopimus Yhteensä Vuositavoitteiden toteuma Ympäristöystävällinen Kouvola Menestystekijä Eheä kaupunkirakenne Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Kaavoitusohjelma Yleiskaavoitukseen panostaminen Kaavoitusohjelman toteutuminen Työn alla Rakennemallityö käynnistyi. Menestystekijä Ekologinen toimintatapa 93

97 Talousarvion toteutuminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Joukkoliikenteen palvelutaso Joukkoliikennematkat Puisto- ja vihersuunnitelman kattavuus Joukkoliikenteen kehittäminen Palvelutasotavoitteet hyväksytty Matkojen lisäys > 5 % Koko kaupunkia koskevan puisto- ja vihersuunnitelman laatiminen Valmiusaste > 30 % Valmis Työn alla Toteutunut. Kaupunkilipun käyttö lisääntyi 15 % vuodessa. Suunnitelman laatiminen käynnistyi. Moni-ilmeisen ympäristön Kouvola Menestystekijä Mittari Tavoitetaso 2011 Kaavoitusohjelma Raakamaavaranto Kaavoitusohjelma Kehittyvä ja tasapainoinen yhdyskuntarakenne Yleiskaavoitukseen panostaminen Kysyntää vastaavan tonttitarjonnan turvaaminen Kaavoitusohjelman toteutuminen Työn tila Työn alla Tilannekuvaus Rakennemallityö käynnistyi. Yleiskaavat etenevät kaavoitusohjelman mukaan. Maan hankinta 240 ha. Investointiohjelma Kaavoitusohjelma 50 uutta tonttia Resurssit 35 tontin toteuttamiseen Asemakaavoja hyväksyttiin 12 kpl. Asemakaavoissa 35 uutta AO-tonttia. Niskalanranta 29 tonttia luovutukseen. Menestystekijä Elävä ja kehittyvä maaseudun, kylien ja taajamien verkosto Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Kaavoitusohjelma Yleiskaavoitukseen panostaminen Kaavoitusohjelman toteutuminen Työn alla Rakennemallityö käynnistyi. Menestystekijä Terve ja turvallinen elinympäristö Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Liikenne ja turvallisuussuunnitelma Turvallisuuspalaute Liikenne- ja rakennetun ympäristön turvallisuuden parantaminen Liikenneonnettomuuksien vähenemistavoitteen toteutuminen Välitön reagointi talouden puitteissa Elinvoimainen ja tekevä Kouvola Menestystekijä Yritysten toimintaedellytykset Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Raakamaavaranto Pitkäjänteinen maapolitiikka Työn alla Maan hankinta 240 ha. Toimialan talous Tekninen ja ympäristötoimialan toimintatuottojen toteutuminen oli 9,1 milj. euroa, joka oli arvioitua enemmän. Toimintakulujen toteutuminen oli 23,4 milj. euroa, joka oli 2,9 milj. euroa yli arvion. Tämä johtuu investointihankkeiden kirjaustavan muutoksesta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut uuden ohjeen, jonka mukaan omalta liikelaitokselta ostetut investointien rakentamispalvelut on kirjattava muiden palvelujen ostoihin ja sieltä aktivoitava valmistus omaan käyttöön tilin kautta pysyvien vastaavien ao. ryhmään. Valmistus omaan käyttöön oli em. kirjaustavan mukaan 3,2 milj. euroa. Toimintakate 93 % oli 0,8 milj. euroa arvioitua parempi. Hyvään tulokseen vaikuttivat metsän myyntitulojen kasvu, pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot sekä ympäristöpalvelut ja rakennusvalvonta palvelualueen toimintatuottojen kasvu. 94

98 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Teknisen toimen hallinto (ti) kehittämisjohtaja Antti Laherto Toiminta-ajatus Teknisen toimen hallinnon tehtävänä on tuottaa teknisen lautakunnan sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouspalvelut. Palvelualueen toimintaan sisältyvät tilaajajohtajan sekä Nopeat Itäradat projektin kustannukset ja toiminta. Toimintaympäristön muutokset Toiminta toteutui toiminta-ajatuksen mukaisesti. Palvelualue tuotti teknisen lautakunnan sekä rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouspalvelut ja Nopeat itäradat projektin palvelut Talous Teknisen toimen hallinnon tuotot ovat toteutuneet lähes talousarvion mukaisesti. Kulujen toteutuminen ylittää talousarvion euroa. Tämä johtuu eläkemenoperusteisista Kuel- ja varhemaksuista. Nopeat itäradat projektin kulut olivat euroa ja tuotot euroa. Teknisen toimen hallinto Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,2 % -4 Myyntituotot ,7 % -6 Tuet ja avustukset Toimintakulut ,1 % -79 Henkilöstökulut ,9 % -84 Palkat ja palkkiot ,8 % -6 Henkilösivukulut ,8 % -78 Eläkekulut ,4 % -78 Muut henkilösivukulut ,1 % 1 Palvelujen ostot ,2 % 7 Muiden palvelujen ostot ,2 % 7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % -2 Muut toimintakulut ,5 % -1 Toimintakate ,7 % -83 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Yhdyskuntatekniikka yhdyskuntatekniikan johtaja Anne Ahtiainen Toiminta-ajatus Yhdyskuntatekniikan palvelualue huolehtii katujen, puistojen ja yleisten alueiden hallinnasta ja näitä alueita koskevasta suunnittelusta, suunnitelmien teettämisestä, rakennuttamisesta ja ylläpidon teettämisestä. Lisäksi palvelualue vastaa jätehuollon tilaajatehtävistä ja kaikille avoimen joukkoliikenteen järjestämisestä. Palvelut järjestetään teknisen lautakunnan hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Toiminta toteutui pääosin suunnitelmien ja talousarvion mukaisesti. Alkuvuosi 2011 oli erittäin luminen. Palvelualueen talousarvioon ei kuitenkaan tarvinnut hakea muutoksia edellisen vuoden tapaan, koska vastaavasti loppuvuosi 2011 oli lähes lumeton. Vuonna 2011 Kouvolan kaupunki sai joukkoliikenteen valtionapua n euroa. Kaupungin kaikille avoimen joukkoliikenteen kustannukset nousivat edellisen vuoden tapaan. Suurimmat syyt kustannusten kasvuun ovat kaupunkilipun käytön kasvu sekä ostoliikennevastuun siirtyminen entistä enemmän KASELY:lta Kouvolan kaupungille. 95

99 Talousarvion toteutuminen Kaupunkilipun myynti ja matkustus kaupunkilipulla kasvoi vuoden 2011 ensimmäisen puolikkaan aikana yli 15 % vuoteen 2010 verrattuna. Vuoden aikana palvelualueelta jäi eläkkeelle yksi henkilö (johtaja), jonka tilalle palkattiin uusi henkilö. Palvelualueen henkilöstö käytti myös oikeuttaan vuorotteluvapaaseen (1 henkilö) ja opintovapaaseen (1 henkilö). Vuorotteluvapaan ajaksi tilalle saatiin palkattua ammattitaitoinen suunnittelija. Talous Yhdyskuntatekniikan tuotot ovat toteutuneet euroa arvioitua suurempana. Tämä johtuu metsän myyntitulojen kasvusta. Valmistus omaan käyttöön on n. 3,1 milj. euroa talousarviota suurempi johtuen investointien rakentamispalvelun kirjaustavan muutoksesta ja tämä näkyy myös palvelujen oston ylittymisenä. Muutoin toimintakulut ovat toteutuneet arvion mukaisesti. Yhdyskuntatekniikka (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,2 % 175 Myyntituotot ,6 % 61 Maksutuotot ,8 % 74 Tuet ja avustukset ,9 % 6 Muut toimintatuotot ,5 % 35 Valmistus omaan käyttöön ,7 % Toimintakulut ,7 % Henkilöstökulut ,8 % 110 Palkat ja palkkiot ,7 % -17 Henkilösivukulut ,2 % 127 Eläkekulut ,5 % 121 Muut henkilösivukulut ,3 % 6 Palvelujen ostot ,9 % Muiden palvelujen ostot ,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % -178 Muut toimintakulut ,1 % -31 Toimintakate ,1 % 85 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Maankäyttö Vt. maankäyttöjohtaja Markku Lähde Toiminta-ajatus Maankäytön palvelualueen tehtävänä on maankäytön suunnittelu ja maaomaisuuden hallinta. Maankäytön suunnitteluun sisältyvät: asemakaavoitus, yleiskaavoitus, asemakaavasta poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut, kaupunkikuvaan ja rakennussuojeluun liittyvät asiat. Maaomaisuuden hallintaan sisältyvät: tonttipalvelut (maan hankinta, hallinta ja luovutus), kiinteistöinsinöörin palvelut ja paikkatietopalvelut. Toimintaympäristön muutokset Maankäytön suunnittelussa aloitettiin koko kunnan rakennemallityö. Viheryleiskaavan ja rantaosayleiskaavojen ehdotukset valmistuivat. Kasarminmäki - Ruskeasuo osayleiskaava oli kaavaehdotuksena nähtävillä. Saarenmaa Tykkimäki osayleiskaavan luonnos valmistui. Verlan osayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä. Poikkeamispäätös- ja suunnittelutarveratkaisulausuntoja annettiin yhteensä 57 kpl. 96

100 Talousarvion toteutuminen Asemakaavoja hyväksyttiin yhteensä 12. Asemakaavojen pinta-ala oli yhteensä 40,6 ha ja kerrosala kem². Asemakaavoihin sisältyi mm. uusia liiketontteja 5 kpl, kerrostalotontteja 7 kpl, rivitalotontteja 5 kpl ja omakotitontteja 30 kpl. Ranta-asemakaavojen muutoksia käsiteltiin, mm. Kyynelmysjärven ja Hillosensalmen alueille. Maata ostettiin 237,2 ha 1,70 miljoonalla eurolla ja myytiin 118,2 ha 2,1 miljoonalla eurolla, josta myyntivoittoa kertyi 1,6 miljoonaa euroa. Puunmyyntitulot talousmetsien osalta olivat euroa. Pientalotontteja uudisrakentamiseen luovutettiin 74 kpl. Lohkomistoimituksia tehtiin 74 kpl, kiinteistöjä rekisteröitiin 140 kpl ja kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä oli kiinteistöä Paikkatiedon osalta painopiste oli rajapintojen määrittelyssä ja niiden avaamisessa ulkopuolisille käyttäjille sekä aineistojen laadullisessa parantamisessa. INSPIRE-direktiivin velvoittama paikkatietorajapinta maastokartan, ajantasaasemakaavan, opaskartan ja ortoilmakuvan osalta julkaistiin kesällä Myös internet-karttapalvelussa julkaistiin suurimittakaavainen kantakartta sekä ajantasa-asemakaava. Internet karttapalvelun kävijämäärä v oli n kuukausittaista uniikkivierailijaa. Yhteensä Internet-karttapalvelussa oli kävijää. Osoitejärjestelmän kehittämistyötä on jatkettu. Haja-asutusalueen osoitepäätöksiä tehtiin 33 kpl. Osoitekartan laadullinen luokittelu sekä katurekisteriin liittyvien katujen geometria- ja keskiviivatallennus aloitettiin. Vuoden 2011 aikana luovutettiin erillisiä digitaalisia suunnittelun pohja-aineistoja 774 kpl. Talous Maankäytön toimintatuottojen toteutuminen oli euroa arvioitua enemmän. Tähän vaikuttivat mm. kaavoitusmaksujen ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoittojen lisääntyminen. Toimintakulut ovat alittaneet talousarvion euroa, joten toimintakate on yli euroa arvioitua parempi. Muutakin kuin rautatieristeys kirjaprojektin tuotot olivat euroa ja kulut euroa. Maankäyttö (ti) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,8 % 323 Myyntituotot ,0 % 317 Maksutuotot ,8 % -137 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,1 % 110 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,7 % 103 Henkilöstökulut ,4 % 11 Palkat ja palkkiot ,3 % 10 Henkilösivukulut ,7 % 1 Eläkekulut ,9 % -11 Muut henkilösivukulut ,0 % 13 Palvelujen ostot ,4 % 114 Muiden palvelujen ostot ,4 % 114 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % 9 Avustukset Muut toimintakulut ,6 % -29 Toimintakate ,4 %

101 Talousarvion toteutuminen TOIMIELIN Vastuuhenkilö Rakennus- ja ympäristölautakunta vt. ympäristöjohtaja Tapani Ryynänen Toiminta-ajatus Rakennus- ja ympäristölautakunta järjestää ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja rakennusvalvonnan palvelut ja huolehtii lainsäädännön mukaisista Kouvolan kaupungille kuuluvista lupa-, valvonta- ja muista viranomaistehtävistä. Toimintaympäristön muutokset Ympäristöpalvelujen viranomaistehtäviin liittyvä toiminta on toteutunut pääpiirteissään suunnitellulla tavalla. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Ympäristöterveydenhuollossa suunnitelmalliset tarkastukset eivät ole toteutuneet kaikilta osin, erityisesti elintarvikevalvonnan osalta henkilöstövajauksen takia. Ympäristönsuojelun hankkeet, Eko-Kymenlaakso, Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa (Kuntaliitto), Sippolan- ja Summanjoen kuormitusselvitys (Kouvola, Hamina) ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Vuodesta 1990 jatkunut Pohjois-Kymenlaakson kuntien ja teollisuuden toteuttamaa ilmanlaadun tarkkailua jatkettiin suunnitellusti. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaiset ympäristöasioiden tilinpäätöstiedot esitetään erillisessä ympäristötilinpäätösliitteessä. Vuositavoitteiden toteuma Ympäristöystävällinen Kouvola Menestystekijä Ympäristövastuun kantaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Eko-Kymenlaaksohankkeen toteutumisvaihe Elinvoimainen ja tekevä Kouvola Ympäristötietouden edistäminen Hankesuunnitelman toteutuminen Työn alla Hanke on edistynyt suunnitelman mukaisesti. Menestystekijä Yritysten toimintaedellytykset Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Läpimenoaika Tehokkaat lupaprosessit Keskimääräinen läpimenoaika kilpailukykyinen vertailukuntiin nähden Työn alla Ympäristölupien läpimenoaika 3 kk, meluilmoitusten 20 vrk, maa-ainesluvat 3 kk, rakennusluvat 26 vrk, toimenpideluvat 28 vrk, maisematyöluvat 47 vrk, purkamisluvat 36 vrk, purkamisilmoituksen käsittely 33 vrk. Talous Talousarviossa vuodelle 2011 arvioidut toimintatuotot toteutuivat euroa muutettua talousarviota suurempana. Palveluyksiköiden, eläinlääkintähuoltoa lukuun ottamatta, lupamaksutulot ja muut toimintatuotot kertyivät arvioitua paremmin. Toimintakuluissa saavutettiin euron säästö, josta henkilöstömenojen osuus oli noin puolet (eläköitymiset ja tehtävien uudelleen järjestelyt). Näin ollen toimintakatteen toteutuminen oli n euroa arvioitua parempi. 98

102 Talousarvion toteutuminen Rakennus- ja Alkuperäinen Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama ympäristölautakunta talousarvio talousarvio 1000 e Toimintatuotot ,9 % 249 Myyntituotot ,9 % 74 Maksutuotot ,7 % 156 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,4 % 11 Toimintakulut ,2 % 160 Henkilöstökulut ,5 % 80 Palkat ja palkkiot ,0 % 122 Henkilösivukulut ,5 % -42 Eläkekulut ,0 % -54 Muut henkilösivukulut ,1 % 11 Palvelujen ostot ,1 % 86 Muiden palvelujen ostot ,1 % 86 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % 16 Muut toimintakulut ,4 % -22 Toimintakate ,4 % 409 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Ympäristöpalvelut ja rakennusvalvonta vt. ympäristöjohtaja Tapani Ryynänen Toiminta-ajatus Palvelualueen toiminnan tavoitteena on, lupakäsittelyllä, valvonnalla ja neuvonnalla turvata kestävän kehityksen mukaisesti terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö seuraamalla ja valvomalla ympäristön tilaa ja terveydellisiä oloja sekä huolehtimalla rakentamisen, maankäytön ja rakennetun ympäristön laadusta. Palvelualueen toimialaan kuuluvien lakien mukaisena viranomaisena toimii rakennus- ja ympäristölautakunta. Käytännön toiminnasta huolehtivat terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan toimintayksiköt. Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan välisen sopimuksen mukaiset Iitin kunnan ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävät on toteutettu sopimuksen mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset on kuvattu edellä kohdassa rakennus- ja ympäristölautakunta. 99

103 Talousarvion toteutuminen 2.3 Tuottajan toteutumisvertailut Tuottajan toteutumisvertailussa on esitetty palvelusektoreiden konsernihallinnon, sivistyksen, perusturvan sekä tekninen ja ympäristö - vuositavoitteiden, tuloarvioiden ja sitovien määrärahojen toteumat. Palvelusektoreiden osalta sitovuustaso on merkitty harmaalla Konsernihallinto (tu) PALVELUALUE Vastuuhenkilö Talouspalvelukeskus talouspalvelukeskuksen johtaja Asko Rautala Toiminta-ajatus Talouspalvelukeskuksen tehtävä on hallita, kehittää ja tehostaa kaupungin taloushallinnon prosesseja kustannustehokkaasti ja olla mukana kaupungin hallinnon sähköistämisessä. Toimintaympäristön muutokset Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti talouspalveluskeskus siirtyi liikkeenluovutuksella osaksi valtakunnallista Kunnan Taitoa Oy:tä (jäljempänä = Taitoa) alkaen. Muutoksen tavoitteena on prosessien ja raportoinnin kehittäminen sekä kustannustehokkuus. Vuositavoitteiden toteuma Palveleva Kouvola Menestystekijä 50.6 Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Yksikköhinnat Sovitut määräajat Asiakaskyselyt Euro / suorite Sähköisen tiedonsiirron osuuden lisääminen Sovitut yksikköhinnat Palkat maksuun sovittuna aikana Ostolaskut maksuun 90% / 14 pv saapumisesta Toteutettu Prosessien kehittäminen Lisätty sähköistä tiedonsiirtoa Valmis Valmis Valmis Valmis Valmis Kesken Valmis Toteutunut Toteutunut Toteutunut Siirtynyt toteuttavaksi Taitossa vuonna 2012 / prosessien yhdenmukaistaminen ESS sähköinen ilmoitusjärjestelmä tuotannossa, kirjanpidon ja konsernilaskennan sähköinen yhteys ja CPU kassat Menestystekijä Mittari Tavoitetaso 2011 Koulutus Kehityskeskustelut Tiimipalaverit Työtyytyväisyys 50.7 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Kaikki osallistuneet koulutukseen Käyty Säännölliset palaverit Mitattu Elinvoimainen ja tekevä Kouvola Työn tila Tilannekuvaus Valmis Työn alla Valmis Valmis Toteutunut Siirtynyt Taitoalle Toteutunut / tulokset käsitelty Toteutunut / tulokset käsitelty Menestystekijä 50.8 Osaamis- ja talousperusta Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Sopimuksen mukaiset raportit Säännöllinen talousraportointi Työn alla Talouden kk-perusraportit toimitettu. Ajantasainen seuranta TANE ohjelmalla. Raportoinnin kehittäminen Taitoassa. 100

104 Talousarvion toteutuminen Tunnusluvut TUNNUS LUVUT S u o r i t t e e t T o t e u t u n e e t y k s i k k ö h i n n a t Vertailuhinta Henkilötyövuodet v 2011 Siirtyi Muutos Muutos 1) Vaki. Tila- Yht. Taitoaan lkm lkm % euro euro % euro naiset päiset Yhteensä % 1,38 1,16-19 % 1, Kirjanpito % 0,38 0,30-27 % 0, Myyntilask % 2,51 2,93 14 % 2, Ostolaskut % 5,99 5,05-19 % 4, Maksuliik % 0,48 0,44-9 % 0, Palkat % 15,13 12,90-17 % 12, Hallinto ) Vertailuhinta = yksikköhinta, mistä on vähennetty toiminnasta aiheutumattomat eläkeperusteiset- ja varhemaksut yht e ja ylimääräisen vuokran osuus e. Talous Tulot toteutuneet arvioitua suurempina ja menot pienempinä. Talouspalvelukeskus (tu) Alkuperäinen Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama talousarvio talousarvio 1000 e Toimintatuotot ,6 % 154 Myyntituotot ,4 % 145 Muut toimintatuotot ,4 % 9 Toimintakulut ,9 % 49 Henkilöstökulut ,3 % 206 Palkat ja palkkiot ,1 % 133 Henkilösivukulut ,9 % 72 Eläkekulut ,0 % 45 Muut henkilösivukulut ,9 % 27 Palvelujen ostot ,9 % -147 Muiden palvelujen ostot ,9 % -147 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % 8 Muut toimintakulut ,7 % -18 Toimintakate

105 Talousarvion toteutuminen Sivistys (tu) Talous Sivistys (tu) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot % Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,7 % Myyntituotot ,5 % Maksutuotot ,1 % 333 Tuet ja avustukset ,7 % Muut toimintatuotot ,8 % 554 Toimintakulut ,0 % Henkilöstökulut ,8 % 241 Palkat ja palkkiot ,8 % 143 Henkilösivukulut ,6 % 98 Eläkekulut ,5 % -607 Muut henkilösivukulut ,7 % 706 Palvelujen ostot ,8 % -404 Asiakaspalvelujen ostot ,4 % -119 Muiden palvelujen ostot ,4 % -285 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % -992 Avustukset ,9 % -1 Muut toimintakulut ,3 % -484 Toimintakate TOIMIELIN Vastuuhenkilö Sivistyspalvelujen johtokunta / hallinto sivistyspalvelujen tuotantojohtaja Vesa Toikka Toiminta-ajatus Sivistyspalvelujen tuottaminen toteutetaan sopimussisältöjen ja annettujen resurssien pohjalta. Palvelutuotanto pyritään järjestämään siten, että niiden pariin on kaikilla kuntalaisilla mahdollisuus hakeutua. Yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa toimitaan niille asetettujen laatukriteereiden sekä lainsäädännön perusteella. Toimintaympäristön muutokset Sivistyspalvelujen kustannusrakennetta on saatu oikaistua vähenevän palvelutarpeen mukaisiksi. Tämä tie on käyty loppuun, sillä volyymin negatiivinen kehitys on liian voimakasta nykyiselle palvelurakenteelle. Tulosta on saatu oikaistua suotuisan tulokehityksen myötä. Erityisesti hankkeiden ja palveluiden myynnissä on saatu pidettyä positiivinen vire Tp 2010 mukaisena. Vuositavoitteiden toteuma Palveleva Kouvola Menestystekijä Asiakkuuksien hallinta Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Palveluyksikkötasolla rakennetaan mittarit jotka kuvaavat toiminnan tasoa ja palvelun laatua Asiakaspalautejärjestelmiä hyödynnetään ja kehitetään Työn alla / valmis Perusopetuksen laatukriteerit on otettu käyttöön arvioimalla v toimintaa oppilaiden, huoltajien, koulujen henkilökunnan ja hallinnon näkökulmista. Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskysely laatukriteerien pohjalta tehty loppuvuonna 102

106 Talousarvion toteutuminen Menestystekijä Koulutuksiin osallistuminen Sairauspoissaolot Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön osaamista ajantasaistetaan ja kehitetään Edistetään myönteistä työilmapiiriä Työn alla Työn alla 2011, tulokset eivät vielä saatavilla. KSAO:ssa kuvattu asiakaspalautteen kerääminen. Lukiokoulutuksessa on kerätty keväällä Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa webropolkyselyt työn alla. Esimiehille järjestetty vuoden kestävä koulutus osaamisen johtamiseen liittyen. Henkilöstö on koulutettu tuen kolmiportaisuuden käyttöön. Koulukohtainen prosessiohjaajien koulutus. Täydennyskoulutusvelvoitetta noudatettu. varhaiskasvatuksessa: -painopisteenä vuorovaikutustaidot ja kasvatuskumppanuus. Perusopetuksen ja lukion opettajien täydennyskoulutuksen Osaava-hanke saatiin päätökseen. KSAOssa koulutuksen painopiste toimintojärjestelmään ja sen kehittämiseen liittyvissä koulutuksessa. Toinen keskeinen teema oli työyhteisön kehittäminen. Kasvua noin 1 kpv edellisvuoteen. Henkilöstön osallistamista on lisätty mm. arvokirjaprosessin yhteydessä. Elinvoimainen ja tekevä Kouvola Menestystekijä Osaamis- ja talousperusta Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Tilastokeskuksen ja opetushallituksen vuositilastot Palvelut järjestetään kustannustehokkaasti Työn alla Suoritteisiin perustuva talouden seuranta on käytössä varhaiskasvatuksessa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola Valmis Aloituspaikkamitoitus yliarvioitu. Aloituspaikat täyttyivät vain 90 %. Ammatillisessa koulutuksessa tilanne on parempi. Aikuiskoulutus on kehittynyt hyvin. Menestystekijä Terve ja turvallinen elinympäristö Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Henkilöstön turvallisuuskoulutus Tapaturmatilastot Turvallisuusajattelu vakiinnutetaan osaksi jokapäiväistä toimintaa Työn alla / valmis Hallitun fyysisen rajoittamisen koulutuksia järjestetty laajalle henkilöstöjoukolle vuoden 2011 aikana. Yksiköihin on laadittu turvallisuussuunnitelmat. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa on kouluttauduttu turvallisuuskansioiden teossa, ensiavussa ja pelastussuunnitelmissa. Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola Valmis Lasten tapaturmia seurataan systemaattisesti yksiköissä (Start Tape tietokanta). KSAO mukana AmisTape-hankkeessa. 103

107 Talousarvion toteutuminen Menestystekijä Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Koulutustakuun toteutuminen Oppilashuollon palveluiden tarpeiden määrä Lasten ja nuorten osallistumismäärä ohjattuun vapaa-ajan toimintaan Palveluilla edistetään lasten ja nuorten aktiivisuutta ja elämän hallintaa Valmis Työn alla Raportti: Takuu toteutuu suhteellisen hyvin. Lisäopetuksen toiminta vakiintunut. Pudokkaita syksyn aikana ollut vähän. Psyykkisesti ja sosiaalisesti oireilevien oppilaiden määrä kasvussa. Yhteistyötä Carean lastenspykiatrian ja nuorisopsykiatrian kanssa käynnistetty. 2. asteen koulupsykologi palkattiin lukien. Ensimmäisen vuosipuoliskon palvelujen arviointi toteutetaan keväällä Työn alla Nuorisopalveluiden osalta lasten ja nuorten osallistujamäärä ohjattuun vapaa-ajan toimintaan on Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa järjestettiin taiteen perusopetusta, loma-aikojen kerhoja, liikuntaryhmiä ja kirjaston tapahtumia lapsille ja nuorille eri puolilla kaupunkia ympärivuoden. Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola Menestystekijä Myönteisen Kouvola-identiteetin löytäminen ja sisäistäminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Vuosisuunnitelmissa huomioidut Kouvolaaihepiirit ja KV-toiminta Tapahtumien järjestäminen Ympäristöystävällinen Kouvola Menestystekijä Kouvola-identiteettiä edistetään palvelujen suunnittelussa Toimintayksiköt edistävät kansainvälisyyttä omassa toiminnassaan Työn alla Valmis Valmis Terve ja turvallinen elinympäristö Opetussuunnitelmissa on huomioitu mm. kouvolalainen ympäristö ja luonto oppimisympäristönä. Kansainvälisyyskasvatus toteutettu osana lasten varhaiskasvatusta sekä perusopetusta. 2. asteen strategiaa valmistunut. Valittu kansainvälisyyden kehittäminen. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa toteutettiin laaja Afrikka-kokonaisuus eri-ikäisille ihmisille. ARS11-näyttelyssä oli 8642 kävijää. Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Henkilöstön turvallisuuskoulutus Tapaturmatilastot Turvallisuusajattelu vakiinnutetaan osaksi jokapäiväistä toimintaa Valmis Yksiköihin on laadittu turvallisuussuunnitelmat. Tavoitteena on henkilöstön turvallisuusosaaminen arjessa. Jatkuva kehittäminen ja seuranta. Työn alla Työn alla Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa on kouluttauduttu turvallisuuskansioiden teossa, ensiavussa ja pelastussuunnitelmissa. Työtapaturmien määrä n. 100, joista eniten hoitotyössä päivähoidossa. 104

108 Talousarvion toteutuminen Talous Kouvolan seudun ammattiopisto muutettiin alkaen kirjanpidolliseksi taseyksiköksi. Ammattiopiston yksikköhinnan mukainen rahoitus kirjattiin toimintatuottoihin, jotka lisääntyivät arvioidusta Talouspalvelukeskus ei laskuttanut joulukuulta, arvioitu säästö on n Lomapalkkavelan kirjaaminen tilinpäätökseen lisäsi sivistyspalvelujen henkilöstökuluja Sivistyspalvelujen johtokunta Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,0 % 0 Myyntituotot ,0 % 0 Toimintakulut ,2 % 107 Henkilöstökulut ,0 % 15 Palkat ja palkkiot ,5 % 11 Henkilösivukulut ,4 % 5 Eläkekulut ,8 % 3 Muut henkilösivukulut ,0 % 2 Palvelujen ostot ,1 % 91 Muiden palvelujen ostot ,1 % 91 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % 1 Muut toimintakulut ,0 % -1 Toimintakate PALVELUALUE (taseyksikkö) Vastuuhenkilö Nuorisokeskus Anjala (tu) toiminnanjohtaja Jenni Tani Toiminta-ajatus Nuorisokeskus Anjalan tarkoituksena on palvella valtakunnallista nuorisotoimintaa ja tukea lasten ja nuorten parissa toimivien työtä. Nuorisokeskus Anjala on osa kymmenen nuorisokeskuksen verkostoa, jota tukee ja valvoo opetusministeriö. Tässä opetusministeriön antamassa tehtävässä nuorisokeskus Anjala tuottaa majoitus-, ruoka- ja ohjelmapalveluja sekä paikallista ympäristö- ja seikkailukasvatus. Toimintaympäristön muutokset Sesonkiluonteisuus on väistymässä ympärivuotisen kysynnän kasvun myötä. Tämä on aiheuttanut tarpeita lisätä vakituisen henkilöstön määrää ja muokata toimistotiloja. Vuositavoitteiden toteuma Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola Menestystekijä Vetovoimatekijät esiin Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Majoitusvuorokaudet Ympäristöystävällinen Kouvola Lisätä majoitusvuorokausia työn alla Tasaista kasvua, hyvä vuodekäyttöaste vrk/ / /2009 Menestystekijä Ympäristövastuun kantaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Ympäristökoulun Lisätä toimintapäiviä työn alla Kummiluokkapäiviä on lisätty syksyllä 2011, muuten 105

109 Talousarvion toteutuminen toimintapäivät toimintapäivät eivät ole nousseet toivotusti. 89 päivää Tunnusluvut TUNNUSLUVUT Nuorisokeskus Anjala TP 2010 TA 2011 Talous Tuotot jatkuivat kasvuaan odotettuakin paremmin. Toiminnan kasvu kasvatti jonkin verran myös kuluja henkilöstön määrän myötä ja toimitilojen muutostarpeiden vuoksi. Kuitenkin tulos oli odotettua parempi. Nuorisokeskus Anjala Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio TOT Tot % Majoitusvuorokaudet lkm Nuorisokeskus Anjala ,5 Toimintapäivät lkm ,9 Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,6 % 178 Myyntituotot ,4 % 199 Tuet ja avustukset ,3 % 1 Muut toimintatuotot ,9 % -22 Toimintakulut ,9 % -144 Henkilöstökulut ,5 % -106 Palkat ja palkkiot ,3 % -86 Henkilösivukulut ,1 % -20 Eläkekulut ,3 % -17 Muut henkilösivukulut ,3 % -3 Palvelujen ostot ,4 % -28 Muiden palvelujen ostot ,4 % -28 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % -7 Muut toimintakulut ,2 % -3 Toimintakate ,3 % 34 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Lasten ja nuorten palvelut palvelujohtaja Katja Bergbacka Toiminta-ajatus Palvelualueella tuotetaan palvelusopimusten mukaiset varhaiskasvatus- perusopetus- ja nuorisopalvelut. Palvelualueella tuotetaan myös koko sivistystoimen tuotannon tarvitsemat erityisen tuen palvelut sovittujen resurssien puitteissa. Toimintaympäristön muutokset Tuotot toteutuivat odotettua paremmin. Lisäksi koulunkäynninohjaajien rekrytointiin saatiin palkattua työllistämistuella henkilöstöä. Psyykkarien palkkaaminen lisäsi kuluja loppuvuodesta. Varhaiskasvatuksessa toimintakulut/tuotettu hoitopäivä vuonna 2011 oli 59,80 e, nousua vuodeta 2010 oli 1,06 %. 106

110 Talousarvion toteutuminen TUNNUSLUVUT Lasten ja nuorten palvelut TP 2010 TA 2011 TOT TOT % Varhaiskasvatus 0-6 -vuotiaat lkm ,4 Varhaiskasvatus 6-vuotiaat lkm ,7 Päivähoidon piirissä lapsia % ,5 Nuorisopalvelut toimintaan osall. määrä ,5 Perusopetus oppilasmäärä ,7 Perusopetus koulujen määrä ,0 Perusopetus aamu- ja iltapäivätoim osal. opp ,3 Perusopetus kuljetusoppilaat ,2 Nuorisopalvelut nuorten määrä alle 29-v ,9 Talous Lasten ja nuorten palveluissa toimintakate oli positiivinen tulojen ylityksen ollessa kulujen ylitystä suurempi. Tulojen ylitykset selittyvät lähinnä valtiolta saaduilla erilaisilla hankeavustuksilla. Hankeavustuksia tulee hakuun pitkin toimintavuotta, joten niitä on vaikea ennakoida talousarviovaiheessa. Menopuolella ylittyivät eniten tarvikkeiden ja palvelujen ostot, kun taas henkilöstökustannukset alittivat talousarvion niukasti. Lasten ja nuorten palvelut (tu Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,1 % Myyntituotot ,7 % 704 Maksutuotot ,5 % -5 Tuet ja avustukset ,0 % 423 Muut toimintatuotot ,1 % 103 Toimintakulut ,8 % 208 Henkilöstökulut ,2 % 555 Palkat ja palkkiot ,0 % 560 Henkilösivukulut ,0 % -5 Eläkekulut ,6 % -523 Muut henkilösivukulut ,3 % 518 Palvelujen ostot ,4 % -205 Asiakaspalvelujen ostot ,0 % -83 Muiden palvelujen ostot ,9 % -122 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % -53 Avustukset ,0 % 0 Muut toimintakulut ,5 % -88 Toimintakate PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toisen asteen koulutuspalvelut palvelujohtaja Timo Tiainen Toiminta-ajatus Toisen asteen koulutuspalvelut tuottavat perusopetuksen jälkeistä koulutusta yleissivistävänä lukiokoulutuksena sekä ammatillisena koulutuksena johtokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Koulutusta järjestetään kuudessa päivälukiossa ja yhdessä iltalukiossa sekä ammattiopiston seitsemässä toimipisteessä. Lisäksi koulutuspalvelut järjestävät aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta ja tarjoavat mahdollisuuden myös perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen. 107

111 Talousarvion toteutuminen Toimintaympäristön muutokset Ei olennaisia muutoksia. TUNNUSLUVUT Toisen asteen koulutuspalvelut TP 2010 TA 2011 TOT TOT % II asteen koulutus päivälukiot kurssit ,6 II asteen koulutus iltalukio kurssit ,0 Lukio oppilasmäärä ,8 Talous (sisältää taseyksikkö KSAO:n luvut) Kaupunginvaltuuston päätöksellä Kouvolan seudun ammattiopisto muutettiin alkaen kirjanpidolliseksi taseyksiköksi. Samalla päätöksellä hyväksyttiin avaava tase. Päätös merkitsi sitä, että KSAOn tulorahoitus muodostuu opiskelijamäärän ja yksikköhinnan mukaisen valtionosuuden suuruisesta kaupungin rahoituksesta sekä ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen sekä maksullisen palvelutoiminnan ja hanketoiminnan tuloista. Toimintaan ei käytetä muuta kaupungin rahoitusta. Ratkaisu mahdollisti KSAOn positiivisen tilinpäätöksen vuodelle Kuitenkaan normaaleja kaluston uusimis- ja korvaushankintoja ei ollut mahdollista toteuttaa, josta aiheutuu paineita tuleville vuosille. Lukioiden osalta vuosi toteutui suunnitellusti mahdollistaen myös hieman uusien opetusvälineiden hankintoja. Erityisesti tietokoneiden osalta lukioiden varustus on kuitenkin edelleen selvästi valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Toisen asteen koulutuspalvelut Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,2 % Myyntituotot ,9 % Maksutuotot ,5 % 304 Tuet ja avustukset ,1 % 558 Muut toimintatuotot ,5 % 25 Toimintakulut ,7 % Henkilöstökulut ,9 % -634 Palkat ja palkkiot ,0 % -499 Henkilösivukulut ,7 % -135 Eläkekulut ,5 % -259 Muut henkilösivukulut ,8 % 124 Palvelujen ostot ,0 % -187 Asiakaspalvelujen ostot ,5 % -24 Muiden palvelujen ostot ,8 % -163 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % -783 Avustukset ,3 % -1 Muut toimintakulut ,4 % -105 Toimintakate

112 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE (taseyksikkö) Vastuuhenkilö KSAO rehtori Timo Olli Toiminta-ajatus Järjestämme nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta, joka vastaa seudun elinkeinoelämän tarpeisiin työllistymistä ja yrittäjyyttä edistäen, ja joka tukee opiskelijan sekä asiakkaan ammatillisen osaamisen kehittymistä ja elinikäistä oppimista. Kumppanuuksien ja innovaatioita tukevan kehittämistoiminnan avulla edistämme koulutuksen sekä työ- ja elinkeinoelämän kehittymistä ja menestymistä. Toimintaympäristön muutokset Sivistyspalvelujen johtokunta teki päätöksen aikuiskoulutuskeskuksen, KSAO aikuisopiston perustamisesta KSAO aikuisopisto aloitti varsinaisen toimintansa omana kustannuspaikkana Ammattiopiston kampuksen suunnittelua jatkettiin niin, että kampuksen ensimmäinen vaihe, Utinkatu 85 toimipisteen saneeraustöiden valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Lentokoneasennuksen oppimisympäristön suunnitelmat etenivät opetustilojen sijoittamisesta Uttiin niin, että helikopteritekniikan tiloista valmistui pohjapiirrosluonnokset loppu vuodesta. Ammattiopistossa kehitettiin vuoden aikana logistiikan opetuksen oppimisympäristöä ja sitä tarkoitusta varten vuokrattiin ulkopuoliselta vuokranantajalta ko. opetukseen sopivat tilat. TUNNUSLUVUT Toisen asteen koulutuspalvelut TP 2010 TA 2011 TOT TOT % KSAO opintoviikot ,7 Ammatillinen koulutus oppilasmäärä ,1 Ammatillinen lisäkoulutus oppilasmäärä ,0 Voimassa olevat oppisopimuskoulutussop ,5 Joista uusia oppisopimuksia ,6 Talous Ammatillisen koulutuksen talouden toteutus vuodelle 2011 onnistui hyvin. Taseyksikön tulos tilikaudelle 2011 oli ylijäämäinen. Ammatillinen koulutus (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot % Poikkeama Toimintatuotot ,0 % Myyntituotot ,6 % Maksutuotot ,0 % 308 Tuet ja avustukset ,7 % 559 Muut toimintatuotot ,5 % 24 Toimintakulut ,2 % Henkilöstökulut ,3 % -840 Palkat ja palkkiot ,0 % -721 Henkilösivukulut ,0 % -119 Eläkekulut ,6 % -173 Muut henkilösivukulut ,0 % 55 Palvelujen ostot ,3 % -276 Asiakaspalvelujen ostot ,5 % -24 Muiden palvelujen ostot ,3 % -252 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % -679 Avustukset ,0 % -1 Muut toimintakulut ,4 % -24 Toimintakate

113 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut määräaikainen OVO-palvelujohtaja, kulttuuritoimenjohtaja Anne Eriksson Toiminta-ajatus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa houkutellaan kuntalaiset ja asiakkaat käyttämään tarjottavia kirjasto-, kulttuuri-, opiskelu- ja liikuntapalveluita, osallistumaan toiminnan suunnitteluun ja tuottamaan itse toimintaa. Palvelut järjestetään lainsäädännön ja kaupungin ohjeiden pohjalta. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sisältävät kansalaisopisto-, kirjasto- liikunta- ja kulttuuriyksiköt. Toimintaympäristön muutokset Ei olennaisia muutoksia. TUNNUSLUVUT Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut TP 2010 TA 2011 TOT TOT % Kansalaisopiston opetustunnit ,2 Kansalaisopiston kurssilaisten määrä ,4 Kirjastojen aukiolotunnit (t) ,7 Kirjaston uutuudet (kpl) ,6 Kirjaston tilaisuudet (kpl) ,4 Liikuntatilavaraukset (kpl) ,0 Erityisliikunnan käyntikerrat ,6 Terveysliikunnan käyntikerrat ,1 Uimaopetuksen käyntikerrat ,3 Museopedagogiikan pajat tapahtumat ,0 Kulttuurituotannon omat tapahtumat ,2 Kansalaisopiston toimipisteet (kpl) ,8 Kirjastokäyntien määrä ,9 Kirjastolainaajien osuus asukkaista (%) ,1 Varattavat liikuntatilat (kpl) ,5 Eritysiliikunnan kävijämäärät ,0 Terveysliikunnan kävijämäärät ,7 Uimaopetukseen osallistuvat ,3 Taidemuseon näyttelyt ,0 Kesällä auki olevat museot ,0 Kulttuurin yhteistyötapahtumat ,5 Talous Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa talousarvion tulo-odotukset ylitettiin, koska hanke- ja maksutulot lisääntyivät odotettua enemmän. 110

114 Talousarvion toteutuminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,7 % 754 Myyntituotot ,3 % 53 Maksutuotot ,5 % 34 Tuet ja avustukset ,0 % 219 Muut toimintatuotot ,8 % 448 Toimintakulut ,5 % -102 Henkilöstökulut ,0 % 412 Palkat ja palkkiot ,4 % 157 Henkilösivukulut ,7 % 254 Eläkekulut ,7 % 190 Muut henkilösivukulut ,9 % 65 Palvelujen ostot ,6 % -75 Asiakaspalvelujen ostot ,0 % -11 Muiden palvelujen ostot ,0 % -64 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % -150 Muut toimintakulut ,0 % -287 Toimintakate

115 Talousarvion toteutuminen Perusturva (tu) TOIMIELIN Vastuuhenkilö Perusturvapalveluiden johtokunta Perusturvajohtaja Sakari Laari Perusturva (tu) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot % Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,2 % Myyntituotot ,8 % Maksutuotot ,2 % -2 Tuet ja avustukset ,7 % 473 Muut toimintatuotot ,1 % 291 Toimintakulut ,2 % -362 Henkilöstökulut ,2 % Palkat ja palkkiot ,5 % Henkilösivukulut ,1 % Eläkekulut ,7 % 247 Muut henkilösivukulut ,6 % 986 Palvelujen ostot ,0 % Asiakaspalvelujen ostot ,8 % -663 Muiden palvelujen ostot ,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % -959 Avustukset ,9 % -540 Muut toimintakulut ,6 % -205 Toimintakate Toiminta-ajatus Perusturvapalvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita ja kustannustehokkaasti tuotettuja sekä johtamisjärjestelmät ovat nykyaikaisia. Tuotanto pyrkii asiakaslähtöisiin ja laadukkaisiin palveluihin monipuolisella palvelutuotantorakenteella. Johtamisessa pyritään vuorovaikutukseen ja kannattavuuteen eri palvelutuotantoalueilla, huomioiden henkilöstöosaaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on olla Suomen kärkikaupunkien joukossa prosessien ja toimintatapojen kehittämisessä. Toimintaympäristön muutokset Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitelmien mukaisesti sekä suoritemäärien että palvelun laadun osalta. Kehittämishankkeet ja palveluverkkoselvitykset ovat työllistäneet henkilöstöä varsin mittavasti. Lisäksi integraatiotyöllä ja hyvinvointipalvelujen organisointityöllä on voimakkaasti suuntauduttu kohti tulevaisuutta. Vuositavoitteiden toteuma Palveleva Kouvola Menestystekijä Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Toimintakate ennakoitu ja asiakkaat /työpanos + 1 % v verrattuna Kustannusten hallinta ja tuottavuuden kasvu + 1 prosenttia Työn alla Terveydenhuoltopalveluissa hoitotarvikejakeluun tehtiin toimintoa vastaava korjaus kotihoito- ja vanhuspalveluista. Muutoin talousarvio toteutui. 112

116 Talousarvion toteutuminen Aikuissosiaalipalvelut: talousarvio toteutunut lähes ennakoidusti. Lapsiperhepalvelut: asiakaspalvelujen ostojen kasvu on saatu hallintaan, mutta lisätalousarvioon jouduttiin turvautumaan. Esh onnistuttu vain lisätalousarvion avulla. Menestystekijä Palvelujen organisointi prosesseina Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Asiakas- ja henkilöstökyselyt sekä tilastot Uusien prosessien ja palvelurakenteiden käyttöön ottaminen Työn alla Terveydenhuollossa avovastaanoton keskeiset prosessit on uusittu. Palvelurakenteita tehostettu mm. kuntoutus hygieniatyö keskitettiin perusterveydenhuoltoon. Päivystys keskitettiin erikoissairaanhoidon palvelualueelle alkaen. Aikuissosiaalipalvelut: Kehitysvammaisten päivätoiminnan selvitys työn alla Aikuissosiaalityön tehtävärakenne työn alla, taloudellisen tuen yksikön eriyttäminen valmisteltu Kotihoito ja vanhuspalvelut: asiakaskyselyt tehty Lapsiperhepalvelut: Lastensuojelun tiimiuudistus työn alla. Esh aloitettu Ratamo-hankkeen myötä. Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola Menestystekijä Osallisuuden ja kumppanuuksien vahvistaminen Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Uusien toimintatapojen ja sähköisten palvelujen käyttäjien lukumäärä Uusien toimintatapojen ja sähköisten asiointimahdollisuuksien käyttöönottaminen kuten KoTePa ja VOPA Työn alla INR-omahoitomallilla käynnistettiin asiakkaiden sähköiset palvelut. Vuoden lopulla palvelun piirissä 75 % terveysasemien asiakkaista (N=1382). Terveysasemien puhelin vastaajapalvelu käynnistyi osittain loppuvuodesta. Lääkärien ja hoitajien työparimallia kehitettiin edelleen mm. työnjakoa tehostettiin. Työnjakoa tehostettiin myös muistipoliklinikalla ja jonot saatiin purettua 10 kk:sta 2 kuukauteen. Aikuissosiaalipalvelut sähköisen toimeentulotukihakemus työn alla Lapsiperhepalvelut: Perheneuvolan vuorovaikutteinen palvelukanava työn alla edelleen teknisten ratkaisujen viivästymisen takia. ESH aloittamatta, ei onnistu Efficaympäristössä. Menestystekijä Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Mittari Tavoitetaso 2011 Työn tila Tilannekuvaus Asiakas- ja henkilöstökyselyt sekä tilastot Riittävät resurssit palvelutuotannossa sekä henkilöstön osaamisen Työn alla Suun terveydenhuollossa toteutettiin asiakaskysely syksyllä. Väestöllä on mahdollisuus antaa sähköisesti palautetta. 113

117 Talousarvion toteutuminen lisääminen Aikuissosiaalipalvelut: systemaattinen tiedonkeruu aloittamatta Kotihoito ja vanhuspalvelut: asiakaskyselyt tehty Lapsiperhepalvelut: säännöllisen tiedonkeruun malli työn alla. Esh aloittamatta, tultu mukaan vasta 2011 Talous Perusturvapalveluiden talous toteutui lähes suunnitellun mukaisesti. Toimintakate alittui muutettuun talousarvioon nähden 1,8 milj eurolla. Perusturvapalvelujen menot olivat 188,0 milj euroa ja tulot 189,9 milj. euroa Tulot ilman palvelusopimusmyyntituloa tilaajalta olivat 12,9 milj euroa. Ulkoisiin menoihin tehtiin vuoden aikana 2,3 milj. euron talousarviomuutos, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 2,0 milj. euroa (PoKS) ja lapsiperhepalveluiden osuus 0,3 milj euroa. Toimintakatteeseen nollavaikutteinen talousarviomuutos tehtiin aikuissosiaalipalveluihin. Sekä tuloihin että menoihin tehtiin 0,6 milj euron muutos pakolaisista aiheutuneisiin kustannuksiin ja niitten katteeksi tulleisiin valtion korvauksiin. Palvelualueiden välillä tehtiin vuoden aikana talousarviomuutoksia, yhteensä 1,25 milj euroa. Kotihoito- ja vanhuspalveluista siirrettiin terveydenhuoltopalvelujen menojen katteeksi 0,85 milj. euroa ja lapsiperhepalveluihin 0,4 milj. euroa. Tulojen toteutumaprosentti oli 101,2, josta ulkoisten tulojen toteutuma 114,2 %, poikkeama talousarvioon 1,6 milj. euroa ja sisäiset tulot 100,4 %, poikkeama 0,6 milj. euroa. Perusturvapalvelujen menot toteutuivat 100,2 %:sti muutettuun talousarvioon nähden. Ulkoiset menot toteutuivat 100,0 %:sti, poikkeama muutettuun talousarvioon nähden oli 0,01 M. Sisäisten menojen toteutumisprosentti oli 127,0 ja poikkeama talousarvioon nähden 0,4 m. Perusturvapalvelujen (tu) toimintakate nousi vuoteen 2010 nähden 32 %, jonka suuruuteen vaikuttaa Pohjois-Kymen Sairaalan siirtyminen Kouvolan kaupungin omistukseen vuoden 2011 alusta ja menojen kohdentuminen näin ollen tilaajan ostopalveluista tuottajan organisaatioon. Pohjois-Kymen sairaala poislukien toimintakatteen nousu oli 6,2 %. Toimialan suurimman palvelualueen, kotihoito ja vanhuspalveluiden, toimintakatteen nousu oli 3,0 % vuoteen 2010 nähden. Eniten kustannuspaineita oli erikoissairaanhoidossa (PoKS) ja lastensuojelun menoissa. Suurimmat menojen alitukset talousarvioon nähden oli kotihoito ja vanhuspalveluissa. TOIMIELIN Vastuuhenkilö Perusturvapalvelujen johtokunta vs. hallintopäällikkö Hannu Marttinen Toiminta-ajatus Palvelualue tuottaa perusturvapalvelujen hallinto- ja tukipalvelut. Palvelualueelle kohdistuu myös perusturvan kehittämistoiminnot. Palvelualueen tehtävänä on tuotantojohtajan johdolla koordinoida perusturvapalvelujen muiden palvelualueiden toimintaa siten, että annetuilla resursseilla saadaan tuotettua mahdollisimman kattavasti tasokkaita ja kustannustehokkaita palveluja ja avustuksia kaupunkilaisille. Toimintaympäristön muutokset Kouvolan terveyspalveluhanke on työllistänyt myös johtokunnan palvelualuetta. Sairaanhoitopiirin ylläpitämän Kuusankosken aluesairaalan siirryttyä osaksi Kouvolan perusturvapalveluja on tukipalveluja laajennettu myös Pohjois- Kymen sairaalan talouspalveluihin ja henkilöstöhallintoon. Perusturvajohtaja on alkaen toiminut myös perusturvan tuotantojohtajana. Hyvinvointipalvelujen organisaatiovalmistelu on koskenut perusturvan hallintoa ja tukipalveluja. 114

118 Talousarvion toteutuminen Talous Palvelualueen vakituinen henkilökunta käsittää 7 hallinnon viranhaltijaa sekä tukipalvelujen 35 viran- ja toimenhaltijaa. Määräaikaisessa työsuhteessa on samanaikaisesti 8 henkilöä projektityöntekijät mukaan lukien. Perusturvapalvelujen hallinnon tulot (pl. palvelusopimusmyyntitulot tilaajalta) alenivat 59,0 %, toimintamenot kasvoivat 4,9 % ja toimintakatteen kasvu oli 11,5 % vuoteen 2010 nähden. Perusturvapalveluiden Alkuperäinen Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama johtokunta talousarvio talousarvio 1000 e Toimintatuotot ,3 % -374 Myyntituotot ,7 % -12 Maksutuotot ,6 % -2 Tuet ja avustukset ,0 % -360 Toimintakulut ,8 % 618 Henkilöstökulut ,8 % 180 Palkat ja palkkiot ,4 % 145 Henkilösivukulut ,9 % 34 Eläkekulut ,0 % 9 Muut henkilösivukulut ,8 % 25 Palvelujen ostot ,4 % -22 Muiden palvelujen ostot ,4 % -22 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % 25 Muut toimintakulut ,0 % 436 Toimintakate ,1 % 244 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Terveydenhuolto palvelujohtaja Asta Saario Toiminta-ajatus Kouvolan kaupungin terveyspalvelut tuottavat asiakkailleen ensiluokkaista terveydenhuoltoa. Terveydenhuoltoa kehitetään aktiivisesti hyödyntäen tutkittua tietoa ja kansallisten hoitosuositusten mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Kouvolan perusterveydenhuollon ja Kouvolan erikoissairaanhoidon toiminnan integraatio on edistynyt vuoden 2011 aikana. Vuoden 2011 alussa Pohjois-Kymen sairaalan kuntoutus ja Kouvolan perusterveydenhuollon kuntoutuspalvelut yhdistyivät ja päivystystoiminta keskitettiin alkaen yhdeksi toimintayksiköksi Pohjois-Kymen sairaalaan. Samoin uutena yksikkönä on aloittanut toimintansa infektioiden ja tartuntatautien torjuntayksikkö perusterveydenhuollossa. Vuoden 2011 alusta lukien Pohjois-Kymen sairaalan yleissairaalapsykiatria on kuulunut psykiatrian poliklinikan tutkimusyksikköön. Haipro- haittatapahtumien seurantajärjestelmä on käytössä perusterveydenhuollossa. Omaan toimintaan liittyvät ilmoitukset kohdentuvat lääkehoidossa tapahtumiin poikkeamiin. Erikoissairaanhoitoon liittyvissä ilmoituksissa nousevat esille tiedonkulkuun liittyvät ongelmat, joissa on mukana myös lääkehoitoon liittyvät ongelmat. Perusterveydenhuollossa ilmoitukset käsitellään nopeasti yksikkötasolla. Perusterveydenhuollossa on tehty HaiProilmoituksia ajalla kpl. Lääkehoidon virheiden vähentämiseksi on kehitteillä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen lääkehoitoprosessimalli (valm. 4/2012). SAIsairaalainfektioiden seurantajärjestelmä otettu käyttöön kesäkuussa Työhyvinvointikyselyt on purettu työyksiköissä ja niiden pohjalta on laadittu työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat sekä seurantamenettelyt. Esimiesten työhyvinvoinnin tukemiseksi järjestettiin esimiehille muutoskoulutusta (Preve) ajalla syksyllä Arvokeskustelut on käyty kaikissa yksiköissä. 115

119 Talousarvion toteutuminen Avoterveydenhuollossa lääkäritilanne eri terveysasemilla oli alkuvuoden hyvä, mutta erityisesti lokakuusta alkaen on ollut vajetta lähes kaikilla terveysasemilla. Omana toimintana olevien terveysasemien vastaanottotoiminnan peittävyys vaihtelee % välillä ja ulkoistetulla Marjoniemen terveysasemalla peittävyys jäi 38 %. Oman tuotannon terveysasemien käyntimäärät lääkäreillä olivat yhteensä ja hoitajilla vuoden aikana. Avoterveydenhuollossa on tavoitteena selkiyttää työnjakoa ja se näyttää toteutuneenkin toteutuneiden käyntien perusteella. Palvelut on pystytty tuottamaan hoitotakuun vaatimissa aikarajoissa syyskuun loppuun asti, mutta sen jälkeen on ollut viiveitä lääkäripulasta johtuen. Uuden terveydenhuoltolain mahdollistamaa valinnanvapautta terveysaseman valinnassa käytti ajalla asukasta. Terveysasemien vastaanottotoiminnassa siirryttiin pysyvästi tiimimalliin Lääkäreille listautuminen jatkuu ja lääkäri-hoitaja työparimallin kehittämistä jatketaan. Osa asiakaskäynneistä on voitu ohjata työnjakomenetelmän mukaisesti hoitajille lääkärikäynnin sijaan (ks. tunnuslukujen toteuma taulukko). INR-omahoitomalli otettiin käyttöön maaliskuussa. Kouvolassa on noin 2440 INR-potilasta, joista 1890 (77 %) on terveysasemien asiakkaita ja 550 (23%) kotihoidon asiakkaita. Projektin päätyttyä elokuussa 2011 noin 63 % potilaista oli siirtynyt uuteen toimintamalliin. Näistä noin 6 % oli siirtynyt itsesäätelyyn, noin 12 % web-asiakkaiksi ja 82 % e-kirje asiakkaiksi. Tulosten perusteella voidaan todeta, että INR-omahoitomallin käyttöönotto on onnistunut odotettua paremmin. Neuvolatoiminnassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on toteutettu suunnitelman mukaisesti asetuksen mukaiset terveystarkastukset aloitti maahanmuuttajaterveydenhoitaja työnsä Ester-hankkeen rahoituksella. Terveyden edistämisen yksikössä painopistealueena on päihteidenkäytön varhainen toteaminen ja päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja teema on painottunut yksikön työskentelyssä mm. Audit-interventiomallilla. Muistipoliklinikalla hoitotakuu on toteutunut kesästä 2011 alkaen. Elokuusta 2011 alkaen käytössä on ollut kaksi ylimääräistä vastaanottohuonetta, joissa ovat työskennelleet määräaikaisesti palkattu ylimääräinen sairaanhoitaja ja erikoistuva lääkäri. Muistipoliklinikan jonotusaika ensikäynnille on saatu lyhenemään alkuvuoden 9-10 kk:sta niin, että vuoden lopussa jonotusaika oli 2 kk eli hoitotakuu toteutuu. Kontrollijonossa lääkärille oli 78 potilasta, jonotusaika 3 kk. Asiakaskäynnit ovat toteutuneet lääkärille 857 eli 114 % ja hoitajille 955 eli 122 %. Muistipoliklinikan toimintaa on myös uudelleenorganisoitu niin, että aiempaa enemmän kontrolleista on siirretty asiakkaiden omille terveysasemille. Terveyskeskuslääkäreitä on ohjeistettu ja koulutettu jatkoseurannasta. Yksi muistipoliklinikan geriatreista on käyttänyt noin 50 % työajastaan kotiutustiimin lääkärin tehtävien hoitamiseen. Kotiutustiimissä hoidetaan kotisaattohoitopotilaita ja erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon lähetettyjä potilaita, erityisesti infektioiden jatkohoitoja. Erikoistuva lääkäri on muistipoliklinikan vastaanoton lisäksi hoitanut Kaunisnurmen palvelukeskuksen vanhainkotiosastoja ja Apilan lyhytaikaisyksikköä. Suun terveydenhuollossa palvelusopimuksen käyntitavoitteista toteutui 88 %. Asiakaskäynneistä 63 % oli aikuisten ja 37 % lasten ja nuorten käyntejä. Lasten käynneistä 45 % oli oikomishoitoon ja 35 % terveyden edistämiseen liittyviä. Päivystyksen osuus kaikista käynneistä oli 23 %. Päivystyskäyntien osuus näyttää vakiintuneen tälle tasolle. Palveluja tarjottiin aluksi 12:ssa, huhtikuusta lähtien 11:ssa hammashoitolassa Myllykosken hoitolan molempien hammaslääkäreiden jäätyä eläkkeelle. Keltakankaan hammashoitolan laajennuksen saneeraus käynnistyi syksyllä ja tarkoituksena on tuottaa entisen Anjalankosken alueen palvelut vastaisuudessa keskitetysti Keltakankaan hoitolassa, jossa tulevat toimimaan 5 hammaslääkärien sekä suuhygienistien ja hammashoitajien sekä uutena palveluna oikomishoidon erikoishammaslääkärin vastaanotot. Työnjako ammattiryhmien kesken toimii: terveyden edistämisen ja ehkäisevän hoidon käynneistä yli 90 % oli asiakkaan iästä riippumatta suuhygienisti- tai hammashoitajakäyntejä ja 72 % aikuisten iensairauksien ylläpitohoidon käynneistä oli suuhygienistikäyntejä. Vuoden lopussa suun terveydenhuollossa oli 7 avointa hammaslääkärin virkaa. Avoimiin virkoihin ostettiin vuokratyövoimaa saatavuuden ja talousarvion puitteissa. Virkoihin haetaan aktiivisesti vakinaisia viranhaltijoita. Osa virassa olevista hammaslääkäreistä teki osa-aikatyötä, osa lisätyötä. Oikomishoidon työnjaon kehittämistä jatkettiin valtakunnallisten suositusten mukaiseksi ja suuhygienistikäyntien osuus oikomishoidossa lisääntyi seurantajaksolla 13 %:iin, jossa on lisäystä edellisvuoteen 6 %. Vastaanottojen sisäinen aseptiikka- ja hygienia-auditointi valmistui. Toimintolaskentamallin kehittämistä jatkettiin. Iäkkäiden suun hoidon prosessien kuvaamista ja ohjeistamista jatkettiin. Kehitys- ja hoitolakeskustelut ovat toteutuneet. Asiakaspalautekysely toteutettiin syksyllä. Oma hammaslääkärijärjestelmän ja aluevastuiden suunnittelu käynnistyi. 116

120 Talousarvion toteutuminen Suun terveydenhuolto liittyi vuoden lopulla STM/THL:N organisoimaan valtakunnalliseen SUHAT- verkostoon. Talousarvion kokonaisuuden toteuma seuranta-aikana oli suunnitelman mukainen. Asiakasmaksutuloja kertyi 93 % tavoitteesta. Tänä vuonna toteutettavaksi aiottu tekstiviestimuistutuksen käyttöönotto siirtyy seuraavalle vuodelle. Aikuispsykiatrian Yksikkö tarjoaa erityistason psykiatrisia palveluita 18 vuotta täyttäneelle väestönosalle. Keskeiset toimintaperiaatteet ovat sisällöllisesti jo vakiintuneet. Ensikertalaisista potilaista tulleet lähetteet ohjautuvat tutkimusyksikköön. Tarkoitus on selvittää potilaitten sairaudet mahdollisimman perinpohjaisesti. Yksikön potilaista noin 77 %:lla on ongelmana masentuneisuus. Hoidossa noudatetaan Käypä hoito -suosituksia. Hoito- ja kuntoutusyksikkö on jaettu neljään alueelliseen työryhmään, jotka antavat lähipalveluita Keltakankaalla ja Elimäellä asuville pitkäaikaispotilaille. Ryhmätoimintayksikkö muodostaa kolmannen selkeän kokonaisuuden, joka tarjoaa monipuolisia oireenhallintaryhmiä, pitkäaikaispotilaille tarkoitettuja ryhmäkäyntejä ja jota on tarkoitus vielä kehittää psykososiaalisen kuntoutuksen suuntaan. Ryhmätoimintayksikössä on aloitettu myös dialektisen käyttäytymisterapian taitovalmennusosioiden hoito. Viisi konsultoivaa sairaanhoitajaa on työskennellyt kolmella terveysasemalla auttaen terveysasemien lääkäreiden hoitovastuulla olevien potilaiden sairauksien selvittelyä, ja samalla terveysasemien lääkäreiden psykiatrista osaamista on pyritty lisäämään. Pohjois-Kymen sairaalassa työskentelevät työntekijät ja konsultoivat hoitajat muodostivat ns. konsultaatiopsykiatrian työryhmän. Kyseinen työryhmä on tutkimusyksikön osa. Aikuispsykiatrian palvelualueella esiintyi vuoden 2011 loppupuolella pienoista lääkäripulaa, joka jatkuu vielä vuoden 2012 alkupuolelle saakka. Kuitenkin seitsemästä psykiatrin virasta neljä on täytetty virkalääkäreillä. On todennäköistä, että psykiatrisen sairaalan hoitopäivien väheneminen liittyy psykiatrian poliklinikan lääkärivajeen korjaantumiseen, ja tästä syystä potilaat pääsevät aiempaa nopeammin lääkärikäynneille. Toiminnassa on tarkoitus selvittää ja kehittää konsultaatiopsykiatriaa, koska entinen yleissairaalapsykiatria tarjosi liian vähäisen työmäärän psykiatrille. Konsultaatiopsykiatria, joka on jo kuvattu edellä, laajentaisi psykiatrin toimintakenttää huomattavasti muodostaen yhdenvertaisen työmäärän muissa työryhmissä toimivien lääkäreiden kanssa. Vuonna 2011 asiakkaita oli n henkilöä, ja hoito voitiin lopettaa hieman yli 600 potilaan osalta. Edellisen perusteella vaikuttaa siltä, että potilasmäärät ovat koko ajan lievässä kasvussa. Hoitoon pääsy ei ole vaikeutunut, vaan tavanomainen hoitoon pääsyaika on 1 2 viikkoa. V ensimmäisen kerran elämässään psykiatrista hoitoa tarvitsevia oli 500 potilasta, jo aiemmin hoitoa saaneita tuli hoitoon 642, ja lopetuskäyntejä oli 616. Päivystyspotilaita oli 134 kpl ja konsultaatiokäynneillä oli potilaita 287. Poliklinikan käyntimäärä oli Eräänä ongelmana onkin jatkohoitopaikkojen asianmukainen järjestäminen perusterveydenhuoltoon. Yhteistyö A-klinikkatoimen kanssa on ollut säännöllistä ja noin kahdesti vuodessa tapahtuvaa. Parik-säätiön kanssa on ollut yhteistyöneuvotteluja yhteisissä potilasasioissa. Palveluverkko on sijoittunut kuten terveydenhuollon palvelusopimuksessa on asiasta päätetty. Budjetti on kattanut toimintamme. Terveyskeskussairaalassa hoitopäivät ovat toteutuneet eli n. 97 %. Sairaalasta jonottavien määrät vaihtelevat kuukausittain: jonottajia kotihoitoon, asumispalveluihin ja hoivahoitoon oli n Myös jonot erikoissairaanhoidosta ovat kasvaneet. Osastojen lääkevastaavat sairaanhoitajat ovat suorittaneet vähintään 5 vuoden välein päivitettävän LOVE- lääkehoidon täydennyskoulutuksen mukaiset tentit. Poikkeamat suunniteltuun toimintaan Edelleen haasteina ovat lääkärivakanssien täyttäminen ja hoivahoidon ja kotihoidon hoitoketjun toteutuminen, niin ettei terveyskeskussairaalassa olisi jatkohoitoon jonottavia pitkäaikaispotilaita. VOPA-hankkeen rahoitus päättyi kesken aloitettuja hankkeita (INR-omahoitomalli ja puhelin vastaajapalveluhanke) josta aiheutui, ettei hankkeita voitu viedä eteenpäin alkuperäisten suunnitelmien laajuudessa. Uuden terveydenhuoltolain vaikutuksia on seurattu mm. miten asiakkaat ovat vaihtaneet terveysasemia (237 vaihtoa). Terveysasemavaihdot eivät toistaiseksi ole aiheuttaneet resurssien siirtoja terveysasemien kesken. Muistipoliklinikan, suun terveydenhuollon sekä aikuisten avopsykiatrian palvelut ovat toteutuneet hoitotakuun mukaisesti, mutta avoterveydenhuollossa on lääkärivajeesta johtuen odotusajat ylittäneet hoidon saatavuuden rajat loppuvuodesta. 117

121 Talousarvion toteutuminen TUNNUSLUVUT Terveydenhuoltopalvelut (tu) TP 2010 TA 2011 TOT TOT % Terveydenhuolto yhteiset mammografia ,1 Terveydenhuolto yhteiset papa ,6 Terveydenhuolto yhteiset suolisto ca ,5 Avoterveydenhuolto vast.ottokäynnit lääkäri ,4 Avoterveydenhuolto vast.ottokäynnit hoitaja ,7 Suun terveydenhuolto oikomishoito ,3 Suun terveydenh. lasten ja nuorten käynnit ,4 Suun terveydenhuolto aikuisten käynnit ,1 Suun terveydenhuolto päivystys ,8 Suun terveydenhuolto terveyden edistäminen ,2 Sairaalahoito, hoitopäivät ,0 Avopsykiatria erityisen vaativa vo-käynti Avopsykiatria vastaanottokäynti ,9 Avopsykiatria kuntoutus/ryhmäk ,3 Terv.huolto yhteiset peittävyys (osall. seul) ,7 Avovastaanottopalvelut peittävyys ,0 Suun terveydenhuolto peittävyys ,7 Avopsykiatria peittävyys ,5 Muistipkl peittävyys 1 5 Papa -seulontatiedot ovat 11 kuukaudelta, arvioitu toteutumisprosentti on 67 %. 463,6 Avopsykiatriassa on laskettu vastaanoton yksilökäynnit yhteensä tot. 95,9 %. Vastaanottojen peittävyyden ka. omassa tuotannossa on 51 % ja ulkoistetulla terveysasemalla 38,2 %. Muistopoliklinikan suuri peittävyysluku on jonojen purkamisesta johtuvaa. Talous Hoitotarvikejakelun kustannukset painottuvat niin, että n % kustannuksista on perusterveydenhuollon ja loput % kotihoito- ja vanhuspalveluiden vastuulla. Vuoden 2011 talousarviossa varaukset olivat menneet päinvastoin. Syksyllä Kotihoito- ja vanhuspalveluista siirrettiin terveydenhuoltopalvelujen hoitotarvikemenojen katteeksi 0,85 milj euroa ja näillä katettiin terveydenhuollon vaje. Palvelujen ostojen määrärahan ylitys katettiin henkilöstökulujen alittumisella. Toimintakatteen poikkeama muutettuun talousarvioon oli 0,003 milj. euroa. Terveydenhuoltopalvelujen tulot (pl. palvelusopimusmyyntitulot tilaajalta) alenivat 11,3 %, toimintamenot kasvoivat 7,6 % ja toimintakatteen kasvu oli 8,3 % vuoteen 2010 nähden. 118

122 Talousarvion toteutuminen Terveydenhuoltopalvelut (tu) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,1 % 477 Myyntituotot ,2 % 540 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,2 % -85 Toimintakulut ,1 % -480 Henkilöstökulut ,4 % Palkat ja palkkiot ,5 % Henkilösivukulut ,6 % 279 Eläkekulut ,7 % -34 Muut henkilösivukulut ,5 % 313 Palvelujen ostot ,7 % Asiakaspalvelujen ostot ,0 % -809 Muiden palvelujen ostot ,2 % -968 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % -573 Muut toimintakulut ,6 % -269 Toimintakate ,6 % -3 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kotihoito ja vanhuspalvelut palvelujohtaja Martti Toukoaho Toiminta-ajatus Palvelualue jakaantuu ikäihmisten varhaisen tuen palveluihin, kotihoitoon ja asumispalveluihin. Varhaisen tuen palveluihin kuuluvat muistikoordinaattorit, gerontologinen sosiaalityö, palveluohjaus, hyvinvointia tukevat kotikäynnit, palvelutarpeen arviointi, hyvinvointiasemat sekä ikäihmisten kuljetuspalvelu ja asuntojen muutostyöt. Kotihoito sisältää kotihoidon, omaishoidon, päiväkeskukset ja tukipalvelut. Asumispalveluihin kuuluvat tavallinen palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito ja hoivakotihoito. Toimintaympäristön muutokset Marjoniemen palveluasunnot otettiin kaikkien paikkojen osalta kokonaisuudessaan käyttöön vuoden alusta. Jaalan tehostetun palveluasumisen yksikkö otettiin myös käyttöön vuoden alussa. Apilan akuuttiyksikön lisäpaikat saatiin käyttöön alkuvuodesta. Kotihoidon kotiutustiimi käynnistyi maaliskuussa. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit kohdennettiin kunakin vuonna 75 vuotta täyttäneisiin ikäihmisiin, kun kotikäynnit on aikaisemmin tehty 80 vuotta täyttäneille. Hyvinvointitelevisio, jonka avulla välitettiin ikäihmisille suunnattua ohjelmaa, otettiin käyttöön Ikäasemalla, Etapissa ja Myllykosken palvelukeskuksessa. Myös Valkealan kirjasto oli mukana toiminnassa. Lisäksi hyvinvointitelevisiotoiminnassa oli mukana kahdeksan kotona asuvaa ikäihmistä sosiaalisin perustein. Muistipoliklinikan asiakasjonot saatiin vuoden loppuun mennessä purettua niin, että jonon pituus oli lain edellyttämällä tasolla. Ikäihmisten palveluverkon suunnittelu käynnistettiin kesällä. Suunnitelmaa työstettiin palvelualueen johtoryhmän toimesta. Lopulliset päätökset tehdään keväällä

123 Talousarvion toteutuminen Kotihoito- ja vanhuspalvelut (tu) TP 2010 TA 2011 TOT TOT % Varhaisen tuen palvelujen käynnit ,4 Varhaisen tuen palvelujen asiakasmäärä ,4 Kotihoidon tunnit ,0 Kotihoidon asiakasmäärä ,0 Säännöllinen kotihoito asiakasmäärä yli 75 v ,5 Omaishoidon asiakasmäärä ,7 Omaishoidon asiakasmäärä yli 75 v ,3 Tehostettu palveluasuminen hoitopaikat/oma ,3 Tehostettu palveluasuminen hoitopaikat/osto ,0 Tehostettu palveluasuminen hoivapäivät/oma ,1 Tehostettu palveluasuminen hoivapäivät/osto ,2 Vanhainkodin ja hoivan hoitopaikat (laitoshoito) ,0 Vanhainkodin ja hoivan hoitopäivät (laitoshoito) ,2 Talous Käyttötalousmenot toteutuivat arvioitua pienempinä. Kotihoidossa toteutettiin vuoden alkupuolella tukipalvelujen hankinta ostopalveluina koko kaupungin alueella, kun ne vielä edellisenä vuotena olivat osittain kotihoidon henkilöstön tehtävänä. Näin henkilöstön työpanos pystyttiin käyttämään asiakkaiden hoivaan ja huolenpitoon, jolloin myös sijaisten tarve väheni. Sijaisten käyttöön vaikutti myös sijaisten saatavuus Kotihoito ja vanhuspalvelujen tulot (pl. palvelusopimusmyyntitulot tilaajalta) nousivat 12,6 %, toimintamenot kasvoivat 3,7 % ja toimintakatteen kasvu oli 3,0 % vuoteen 2010 nähden. Kotihoito- ja vanhuspalvelut (tu) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,0 % 8 Myyntituotot ,1 % 40 Maksutuotot Tuet ja avustukset ,1 % -129 Muut toimintatuotot ,6 % 98 Toimintakulut ,5 % Henkilöstökulut ,6 % Palkat ja palkkiot ,7 % 463 Henkilösivukulut ,1 % 697 Eläkekulut ,9 % 291 Muut henkilösivukulut ,8 % 406 Palvelujen ostot ,2 % -116 Asiakaspalvelujen ostot ,1 % -377 Muiden palvelujen ostot ,9 % 261 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % -110 Avustukset ,4 % 185 Muut toimintakulut ,0 % -50 Toimintakate ,1 % PALVELUALUE Vastuuhenkilö Aikuissosiaalipalvelut palvelujohtaja Ritva-Liisa Juntunen Toiminta-ajatus Aikuissosiaalipalveluilla tuetaan kuntalaisten osallisuutta, itsenäistä suoriutumista ja sosiaalista kuntoutumista. 120

124 Talousarvion toteutuminen Toimintaympäristön muutokset Palvelujen ja toimintojen tuottaminen ja kehittäminen perustuu lainsäädäntöön, valtakunnalliseen ohjeistukseen sekä vuosina 2009 ja 2010 valmistuneisiin Kouvolan Päihdestrategiaan, Maahanmuutto-ohjelmaan, Vammaispoliittiseen ohjelmaan sekä Hyvä-asuminen-erityisryhmien asumispalvelujen palvelustrategiaan. Haasteena on toisaalta asiakkaiden moniongelmaisuus ja toisaalta nykyisen palveluorganisaation hajanaisuus jolloin syntyy väliinputoamista ja syrjäytymistä myös palvelujärjestelmästä. Palvelualue jakautuu aikuissosiaalityön, sosiaalisen kuntoutuksen ja vammaispalvelujen palveluyksiköihin. Aikuissosiaalityössä toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi jonkin verran. Toimeentulotulotukimenojen osalta ennakoitua suurempi kasvu tapahtui täydentävässä ja ehkäisevässä toimeentulotuessa. Pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden ennakoitua suurempi kuntaan muutto jatkui siten, että pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden määrä kasvoi vuoden aikana noin 130:llä. Omaehtoisen muuton lisäksi tähän vaikutti perheiden yhdistäminen. Työmarkkinatuen kuntaosuus pysyi edellisvuoden tasolla eikä sitä pystytty vähentämään suunnitelman mukaisesti. Sosiaalisessa kuntoutuksessa ja vammaispalveluissa painopiste oli erityisesti asumispalvelujen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Toiminnan vaikutukset eivät näy lisääntyneinä asumispalvelupäivinä, koska uusien yksiköiden valmistuminen ei toteutunut suunnitellussa aikataulussa. Asiakasmäärä kasvoi kokonaisuudessaan koska kotona asumisen tukea (kotikäyntejä) pystyttiin lisäämään. Vammaispalveluissa kustannukset ylittivät arvioidun. Vuonna 2009 tulleet vammaispalvelulain muutokset näkyivät kasvavina asiakasmäärinä ja siten myös kasvavina kustannuksina erityisesti henkilökohtaisen avun osalta. TUNNUSLUVUT Aikuissosiaalipalvelut (tu) TP 2010 TA 2011 TOT TOT % Asumispalveluiden asiakasmäärä ,6 Asumispalvelupäivät ,3 Kuntouttavan työtoiminnan päivät ,3 Toimeentulotukea saavat perheet ,1 Työvoiman palvelukeskus asiakkaat ,2 Vaikeavammaisten kulj.palv.asiakkaat ,8 Henkilökohtaisen avun asiakkaat ,7 Kehitysvammahuollon asiakkaat ,3 Pakolaisten määrä ,2 Henkilöstö vakinaiset 142, ,7 Henkilöstö määräaikaiset 13, ,0 Talous Talouden toteutumiseen vaikutti erityisesti pakolaisten ja maahanmuuttajien voimakkaasti lisääntynyt omaehtoinen muutto kuntaan. Tämä vaikutti kustannuksia lisäävästi erityisesti toimeentulotuessa ja tulkkipalveluiden ostossa, mutta myös ennakoitua suurempina valtion korvauksina. Laskennalliset korvaukset ylittyivät ennakoidusta ja toimeentulotuki- ja tulkkipalveluista saadaan 100 %:nen korvaus kolmen ensimmäisen vuoden ajalta. Suurimmat ylitykset ovat vammaispalveluissa, jossa loppuvuodesta 2009 toteutettu vammaispalvelulain muutos lisäsi asiakkaiden subjektiivisia oikeuksia ja erityisesti henkilökohtaisen avun käyttö on laajentunut koko ajan eikä ko. kustannuksia pystytty ennakoimaan. Työmarkkinatuen kuntaosuutta ei pystytty vähentämään arvioidusti. Toimeentulotuen osalta täydentävä ja ehkäisevän toimeentulotuen menot ylittyivät arvioidusta. Tulopuoli toteutui yli arvion, mikä tasapainotti talousarvion toteutumisen kokonaisuutta. Aikuissosiaalipalvelujen tulot (pl. palvelusopimusmyyntitulot tilaajalta) nousivat 12,8 %, toimintamenot kasvoivat 10,1 % ja toimintakatteen kasvu oli 7,3 % vuoteen 2010 nähden. 121

125 Talousarvion toteutuminen Aikuissosiaalipalvelut (tu) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,0 % Myyntituotot ,2 % -157 Maksutuotot Tuet ja avustukset ,1 % 909 Muut toimintatuotot ,9 % 257 Toimintakulut ,9 % Henkilöstökulut ,9 % -218 Palkat ja palkkiot ,3 % -191 Henkilösivukulut ,6 % -27 Eläkekulut ,7 % -71 Muut henkilösivukulut ,4 % 45 Palvelujen ostot ,7 % -231 Asiakaspalvelujen ostot ,6 % 441 Muiden palvelujen ostot ,5 % -672 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % 28 Avustukset ,7 % -674 Muut toimintakulut ,8 % -141 Toimintakate PALVELUALUE Vastuuhenkilö Lapsiperhepalvelut palvelujohtaja Liisa Korppi Toiminta-ajatus Lapsiperhepalveluilla edistetään ja tuetaan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä turvataan lapsen oikeuksia. Toimintaympäristön muutokset Ennaltaehkäisevän työn osuutta vahvistettiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Lapsiperheiden kotipalvelu aloitti toimintansa huhtikuussa. Muita suunniteltuja kehitystoimenpiteitä haittasi asiantuntijatyövoiman heikko saatavuus. Sosiaalityöntekijöistä oli jatkuva pula eikä uutta lastenpsykiatrin virkaa saatu täytettyä. Vuoteen 2010 verrattuna huostaanottojen määrä saatiin vähenemään, vaikka lastensuojelun avopalveluissa asiakasmäärä säilyi entisellä tasolla. Psykososiaalisissa palveluissa tuotettiin kasvatus- ja perheneuvontaa ja perheasioiden sovittelua. Uusia asiakkuuksia ilmoittautui 1006 tapausta (edellisenä vuonna 926). Jonotusajat palveluihin pidentyivät edelliseen vuoteen verrattuna. Keskimääräinen jonotusaika perheneuvolapalveluihin oli 72 päivää. Henkilökunnassa tapahtui useita muutoksia eikä kaikkia sijaisuuksia saatu täytettyä. Myös puutteet lähipalvelujen työntekijäresursseissa lisäsivät ohjauksia perheneuvolan palveluihin. Inkeroisten toimipisteen avoimena olevat toimet saatiin täytetyksi pitkään kestäneen epävakaan tilanteen jälkeen. Nuorisoneuvolan tiloissa oli sisäilmaongelmia, jonka vuoksi osa työntekijöistä joutui työskentelemään perheneuvolan Kouvolan toimipisteessä. Lastensuojelun avopalveluissa lastensuojeluilmoitusten määrä pysyi edellisvuoden tasolla, samoin asiakkaina olleiden lasten määrä. Lastensuojelulain mukaista palvelutakuuta ei pystytty täyttämään. Keskeisin syy tähän oli henkilöstötilanne. Sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksia jouduttiin täyttämään määräaikaisesti sosionomeilla, eikä kaikilla sijaisilla ollut lastensuojelun työkokemusta. Palvelupäällikkö ja yksi johtava sosiaalityöntekijä irtisanoutuivat. Heidän virkansa täytettiin sisäisesti, eikä kelpoisia sosiaalityöntekijöitä saatu palkattua valittujen tilalle ulkoisesta hausta huolimatta. Aluehallintovirasto puuttui palvelutakuun toteutumattomuuteen. Lastensuojeluun suunniteltiin tiimiuudistus. 122

126 Talousarvion toteutuminen Lapsiperheiden kotipalveluyksikön tuotteista kotipalvelun kysyntä jäi arvioitua vähäisemmäksi, mutta ehkäisevän perhetyön kysyntä oli sen sijaan paljon odotettua suurempaa. Perheoikeudellisissa palveluissa kaikkien palvelujen suoritemäärät ylittivät edellisen vuoden tason isyysselvityksiä lukuun ottamatta. Eniten kasvoi elatussopimusten määrä. Yksikössä työskennellyt neljäs lastenvalvoja auttoi kohtuullistamaan palvelujen jonotusajan kuukauteen. Eroavien vanhempien palveluissa panostettiin erityisesti neuvontaan eroprosessin alkuvaiheessa. Lasten sijaishuoltoon tuli uusia huostaan otettuja lapsia vähemmän kuin vuonna 2010, mutta silti hieman yli arvioidun määrän. Sijoitetuista lapsista 46 % on sijaisperheissä, 54 % laitoksissa ja ammatillisissa perhekodeissa. Sijaisperheiden osuuden kasvattaminen ei toteutunut johtuen sijoitettujen lasten ikärakenteesta. Noin 80 % sijoitetuista on iältään vuotiaita. Tälle ikäryhmälle on pieniä lapsia vaikeampaa löytää sijaisperhettä. Lasten sijaishuoltopaikkojen kilpailuttaminen toteutettiin vuoden aikana. Perhetukikeskuksen palvelutarjonta ja lasten palvelujen tarve eivät kohdanneet parhaalla mahdollisella tavalla. Koko laitoksen käyttöaste jäi odotettua alhaisemmaksi. Palvelutuotteiden muuttamisen tarve havaittiin ja uusien tuotteiden suunnittelu käynnistettiin. Loppuvuonna valmistui koko perheen kuntoutuksen toimintamalli. TUNNUSLUVUT Lapsiperhepalvelut (tu) TP 2010 TA 2011 TOT TOT % Henkilöstö vakinaiset ,0 Perhetukikeskuksen hoitopäivä ,0 Perhetukikeskuksen käyttöprosentti ,4 88,0 Psykososiaaliset palvelut asiakasmäärä ,1 Lastensuoj. avop.lasten määrä avohuollossa ,1 Lasten sijaish. sijoitettujen lasten määrä ,1 Talous Talousarviossa vuoden 2011 tuottojen toteutuma oli hieman yli arvion johtuen ennakoitua suuremmista pakolaiskorvauksista ja palvelujen myynnistä muille kunnille. Tulojen aleneminen vuoteen 2010 verrattuna johtuu siitä, että pakolaiskorvauksiin oikeutettuja asiakkaita ei ollut niin paljon kuin v Lastensuojelun avopalveluissa jouduttiin talousarviomuutoksella varaamaan lisämäärärahaa palvelujen ostoon, mutta vastoin odotuksia kaikkea määrärahaa ei tarvittu. Henkilöstökustannukset jäivät hieman alle arvioidun johtuen siitä, ettei kaikkia vakansseja pystytty täyttämään. Lapsiperhepalvelujen tulot (pl. palvelusopimusmyyntitulot tilaajalta) alenivat 68,3 %, toimintamenot kasvoivat 6,3 % ja toimintakatteen kasvu oli 11 % vuoteen 2010 nähden. 123

127 Talousarvion toteutuminen Lapsiperhepalvelut (tu) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,9 % 371 Myyntituotot ,6 % 337 Tuet ja avustukset ,1 % 31 Muut toimintatuotot ,3 % 3 Toimintakulut ,7 % 118 Henkilöstökulut ,1 % -5 Palkat ja palkkiot ,2 % -8 Henkilösivukulut ,7 % 3 Eläkekulut ,8 % -31 Muut henkilösivukulut ,6 % 34 Palvelujen ostot ,8 % 201 Asiakaspalvelujen ostot ,3 % 118 Muiden palvelujen ostot ,4 % 82 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 28 Avustukset ,8 % -50 Muut toimintakulut ,9 % -55 Toimintakate PALVELUALUE Vastuuhenkilö Erikoissairaanhoito palvelujohtaja Kalevi Karjalainen Toiminta-ajatus Erikoissairaanhoidon palvelualue tuottaa Kouvolan kaupungin tilaamat erikoissairaanhoidon palvelut sekä poliklinikalla että vuodeosastoilla sekä suorittaa lääketieteellisen arvion niistä potilaista joiden hoito tai tutkimus on ERVAalueella sovittu järjestettäväksi muualla. Toimintaympäristön muutokset Päiväkirurginen yksikkö on sairaalaa vaivanneen paikkapulan vuoksi joutunut vastaanottamaan myös muita potilaita kuin päiväkirurgisia. Osaston henkilöstömitoitus salli kuitenkin vain viikko-osastona toimimisen. Lupa 5 uuden toimen määräaikaiseen täyttöön saatiin ajalle Toimet saatiin täytettyä toukokuussa siten, että päiväkirurgian yksikkö avautui ympärivuorokautiseen toimintaaan Samaan aikaan tehtiin vanhuspalveluiden palvelualueella rakenteellisia muutoksia, joilla pyrittiin ohjaamaan sellaiset potilaat palveluasumisen piiriin, jotka eivät hyödy vuodeosastohoidosta. Nämä toimet tuottivat aluksi tulosta, mutta loppuvuoden aikana paikkapula-ongelma jälleen paheni. Terveyskeskuksen päiväpäivystys, joka vielä vuonna 2011 oli Attendon järjestämä, siirtyi fyysisesti Pohjois-Kymen sairaalan päivystysalueen viereen. Tätä ennen oli jouduttu siirtämään neurologian ja lastentautien poliklinikan toiminta psykiatrisesta sairaalasta vuokrattuihin tiloihin. Silmälääkäripulan vuoksi silmätautien poliklinikka on toiminut jo usean vuoden yksinomaan vuokralääkärityövoiman varassa. Silmätautien poliklinikan toiminta päättyi Pohjois-Kymen sairaalassa Tapaninpäivänä 2010 tapahtuneen putkirikon ja terveyskeskuspäivystyksen aiheuttamien järjestelyjen vuoksi oli toimintaa järjestetty tammi-syyskuun ajaksi väistötiloihin. Lääkäripula sairaalassa on jatkunut erityisesti sisätaudeilla, mutta vuoden alkupuoliskolla myös kirurgialla oli täyttämättömiä ortopedin virkoja. Sisätaudeilla toimintaa on ylläpidetty jo usean vuoden ajan 124

128 Talousarvion toteutuminen vuokralääkärityövoimalla. Kirurgialla on toiseen ortopedin virkaan saatu osa-aikainen viranhaltija, mutta myös kirurgialla tuotannon ylläpitoon on tarvittu aikaisempia vuosia enemmän vuokralääkäreiden työpanosta. Lastentaudeilla ja anestesiologiassa uudet rekrytoinnit onnistuivat. Pula ammattitaitoisesta hoitohenkilökunnasta on myös pahentunut vuoden 2011 aikana. Vakituisiin toimiin on vielä hakijoita, mutta sijaisuuksien ja erityisesti lyhytaikaisten sijaisuuksien täyttäminen on ajoin ollut mahdotonta. TUNNUSLUVUT Erikoissairaanhoito (tu) TP 2010 TA 2011 TOT TOT % Operatiivinen palveluyksikkö Anestesia ja leikkaushoito(kipupkl) Kirurgia ,2 Korva-nenä ja kurkkutaudit ,9 Naistentaudit ,8 Konservatiivinen palv.yksikkö Iho- ja sukupuolitaudit ,9 Keuhkosairaudet ,0 Lastentaudit ,9 Neurologia ,7 Silmätaudit ,8 Sisätaudit ,2 Päivystyksen palveluyksikkö Päivystys ,6 Sisätaudit ,1 Kirurgia ,2 Naistentaudit ja synnytykset Korva-, nenä- ja kurkkutaudit , ,5 Talous Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit toteutuivat palvelusopimukseen nähden 101 %. Eri erikoisalojen välillä oli kuitenkin vaihtelua, joka ilmensi vallitsevaa lääkärityövoiman saatavuutta. Vuodeosaston hoitojaksot toteutuivat palvelusopimukseen nähden 109 %. Sisätaudeilla toteuma oli peräti 117 %. Sairaalassa oli koko vuoden jatkuva paikkapula, joka helpotti vain alkukesän ajaksi. Vuoden aikana toteutui 6265 hoitojakson ylittävää päivää. Talouden raportit elokuussa ja syyskuussa näyttivät toteutuman olevan vielä talousarvion puitteissa (syyskuun toteuma 76 %). Lokakuun toteuma olikin jo sitten 86 %. Ennakointia vaikeutti myös kuukausittaisten menojen suuri vaihtelu: eri kuukausien toimintakulujen vaihtelussa oli yli 1 M eroja. Lokakuun toteutuman perusteella tehtiin 2,0 milj euron talousarviomuutos. Pohjois-Kymen sairaalan talousarvion toteutuman vertailu vuoteen 2010 on hankalaa, koska organisaatiot ovat olleet erilaisia kyseisinä vuosina, mutta talousarvion pohjaksi laskettuihin vuoden 2010 menoihin on vuonna 2011 tullut lisäystä 9,8 %. 125

129 Talousarvion toteutuminen Erikoissairaanhoito (tu) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,2 % 750 Myyntituotot ,1 % 732 Muut toimintatuotot Toimintakulut ,3 % -450 Henkilöstökulut ,0 % 901 Palkat ja palkkiot ,3 % 656 Henkilösivukulut ,6 % 246 Eläkekulut ,2 % 84 Muut henkilösivukulut ,3 % 162 Palvelujen ostot ,7 % -870 Asiakaspalvelujen ostot ,7 % -36 Muiden palvelujen ostot ,4 % -834 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 % -356 Muut toimintakulut ,9 % -126 Toimintakate

130 Talousarvion toteutuminen 2.4 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Peruskaupungin talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailut esitetään sisältäen sisäiset erät. Toimintatuotot Toimintatuotot toteutuivat 9,1 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina (2,2 %). Suurimmat poikkeamat tiliryhmätasolla olivat myyntituottojen 4,8 milj. euron sekä tukien ja avustuksien 2,5 milj. euron muutettua talousarviota paremmat toteutumat. Maksutuotot toteutuivat 0,4 milj. euroa arvioitua suurempina ja muut toimintatuotot 1,4 milj. euroa suurempina. Toimintakulut Toimintakulut toteutuivat 100,4 prosenttisesti muutettuun talousarvioon nähden. Suurimmat poikkeamat tiliryhmätasolla olivat palvelujen ostojen 6,9 milj. euron muutettua talousarviota suurempi toteutuma ja henkilöstökulujen 5,9 milj. euroa pienempi toteutuma, toteutumisen johtuessa osittain toisistaan. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat 2,1 milj. euroa muutettua talousarviota suurempana. Avustukset toteutuivat 0,2 milj. euroa arvioitua pienempinä ja muut toimintakulut 0,8 milj. euroa suurempina. Toimintakate Talousarvion tuloslaskelman toteumavertailun toimintakate oli 464 milj. euroa ja se toteutui 8,4 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Nettomenot olivat 8,4 milj. euroa alkuperäistä talousarviota pienemmät. Vuosikate Julkinen rahoitus (verotulot ja valtionosuudet) 457,3 milj. euroa toteutui 3 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä. Verotulot 307,1 milj. euroa toteutuivat 2,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Valtionosuuksien kertymä 150,2 milj. euroa toteutui lähes muutetun talousarvion mukaisesti (150,3 milj. euroa). Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat yhteensä 0,7 milj. euroa arvioitua huonommin. Korkotuotot ja kulut toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Muut rahoitustuotot toteutuivat 0,5 milj. euroa muutettua talousarviota suurempana ja muut rahoituskulut 1,4 milj. euroa suurempana. Muihin rahoituskuluihin sisältyy Lacell Oy:n pääomalainojen (0,6 milj. euroa) poistaminen lainasaamisista sekä sijoitusarvopapereiden arvonalentumisia 0,4 ja myyntitappioita 0,4 milj. euroa. Vuosikate muodostui 4,3 negatiiviseksi, joka oli 4,7 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Tilikauden tulos Muutetussa talousarviossa suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 8 milj. euroa. Poistot ja arvonalentumiset toteutuivat 0,3 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Satunnaisia eriä ei ollut, ja tilikauden tulos muodostui 12,6 milj. euroa negatiiviseksi. 127

131 Talousarvion toteutuminen Peruskaupungin tuloslaskelman toteutumisvertailulaskelma Peruskaupunki 2011 Alkup. Ta Ta-muutos Muutettu ta Toteutuma Tot % Poikkeama Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Valmistus omaan käyttöön , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Asiakaspalvelujen ostot , Muiden palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Arvonalentumiset Tilikauden tulos , Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä (alij.) ,

132 Talousarvion toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Peruskaupungin talousarvion rahoituslaskelman toteumavertailut esitetään sisältäen myös sisäiset erät. Vuosikate muodostui 4,3 milj. euroa negatiiviseksi, mikä on 4,7 milj. euroa muutettua talousarviota parempi tulos. Tulorahoituksen korjauseriin sisältyy 1,6 milj. euroa omaisuuden myyntivoittoja, joka on 1,1 milj. euroa arvioitua enemmän. Investointimenojen toteutumisesta on jäljempänä erillinen selvitys. Rahoitettavia investointimenoja kertyi 16 milj. euroa, joihin saatiin rahoitusosuuksia 0,03 milj. euroa. Omaisuuden luovutustuloja kertyi 2 milj. euroa, joka on 1,6 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Toiminnan ja investointien yhteenlaskettu rahavirta oli negatiivinen 19,9 milj. euroa eli 3 milj. euroa muutetussa talousarviossa arvioitua pienempi. Rahoituksen rahavirrassa antolainauksen muutokset toteutuivat 0,9 milj. euroa talousarviota pienempinä, koska antolainojen lisäyksiä ei toteutunut. Antolainasaamisten vähennyksiä kertyi 2,3 milj. Näistä poistettuja lainasaamisia on 0,6 milj. euroa. Lainakannan muutos talousarvioon nähden toteutui 0,4 milj. euroa pienempänä. Uutta lainaa arvioitiin muutetussa talousarviossa nostettavan 33 milj. euroa, mutta nostettiin 30 milj. euroa. Pitkäaikaiset lyhennykset toteutuivat 2,3 milj. euroa muutettua talousarvio pienempänä. Lyhytaikaisissa lainojen muutos oli 0,3 milj. euroa (konsernitilin saldo). Muut maksuvalmiudet muutokset sisältävät toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden muutoksen sekä lyhytaikaisten velkojen ja saamisten muutokset. Rahoituksen rahavirta oli 14,9 milj. euroa ylijäämäinen. Kokonaisuutena rahavarat vähentyivät 5 milj. euroa, kun muutetussa talousarviossa niiden oli arvioitu vähentyvän 12,5 milj. euroa, poikkeaman ollessa 7,4 milj. euroa. Rahoituslaskelman toteutumisvertailu Peruskaupunki 2011 Alkup. ta Muutettu ta Toteutuma Tot % Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate , Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , Investointien rahavirta Investointimenot , Rahoitusosuudet , Pysyvien vastaavien hyöd. luov.tulot , Toiminnan ja investointien rahavirta , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , Antolainasaamisten lisäykset , Antolainasaamisten vähennykset , Lainakannan muutokset , Pitkäaikaisten lainojen lisäys , Pitkäaikaisten lainojen vähennys , Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta , Rahavarojen muutos ,

133 Talousarvion toteutuminen Investointien toteutuminen Investointien toteutumisvertailu on esitetty taseen pysyvien vastaavien mukaisesti jaoteltuna tase-erittäin sisältäen sisäiset erät. Investointien toteutumisvertailu käsittää tässä peruskaupungin investoinnit eli konsernihallinnon, toimialojen ja palvelusektoreiden investoinnit. Liikelaitoksien investoinnit on esitetty liikelaitosten erillistilinpäätösten kohdalla. Investointimenojen osalta erillisten investointihankkeiden hyväksytty kustannusarvio on niiden sitovuustaso, johon verrataan hankkeen todellisia rakentamiskustannuksia hankkeen valmistumisen jälkeen. Määrärahat arvioidaan toteuttamissuunnitelman mukaisesti yhtä vuotta pitemmälle ajalle talousarvioon. Alle yhden miljoonan ns. pienet kohteet ovat sitovia myönnettyjen määrärahojen kokonaismäärän puitteissa vuositasolla. Kaupungin investointimenot olivat muutetussa talousarviossa yhteensä 14,6 milj. euroa, toteutuman ollessa 16 milj. euroa. Investointitulot olivat talousarviossa yhteensä 1,3 milj. euroa ja niiden toteutuma 0,5 milj. euroa. Rahoitusosuuksiksi oli arvioitu 0,9 milj. euroa, joista toteutui 33 tuhatta euroa. Pysyvien vastaavien myynti käsitellään investointiosan toteutumisvertailussa tulona vastaavalla tavalla kuin se on käsitelty talousarviossa. Pysyvien vastaavien myyntivoitot on käsitelty tulosvaikutteisesti ja investointiosassa tuloksi on merkitty myydyn hyödykkeen kirjanpitoarvo. Pysyvien vastaavien luovutuksia oli talousarviossa arvioitu 0,45 milj. euroa ja niitä toteutui 0,4 milj. euroa. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Aineettomiin hyödykkeisiin oli muutetussa talousarviossa varattu 1,9 milj. euroa, mutta investointeja toteutui 0,6 milj. euroa, jotka olivat tietokoneohjelmistojen käyttöoikeuksia tai lisenssimaksuja sekä valmistusarvoja koskevia muita pitkävaikutteisia menoja. Investoinneilla kehitettiin sekä palvelutuotannon että tuki- ja hallintoprosesseja. Merkittävimmät peruskaupungin investoinnit olivat perusturvan KouvolaEffican uudet osiot, eresepti, labrat Efficaan, kuvantaminen, hoidon saatavuus, raportointi sekä yksilö- ja perhehuollon ajanvaraus ja web-hakemus, yhteensä 0,4 milj. euroa. Lisäksi tehtiin seuraavat hankinnat: tekniset ja ympäristöpalveluiden ympäristösovellus 18 tuhatta euroa sekä tietohallinnon investointeina palautejärjestelmä 53 tuhatta euroa, strategisen suunnittelun ja seurannan tietojärjestelmä (Ratsu) 55 tuhatta euroa, taloussuunnitteluohjelman BusinessPlanning laajennukset 45 tuhatta euroa, sähköisen asioinnin ja alustaratkaisujen kehittäminen 39 tuhatta euroa sekä virtuaaliset työmenetelmät 11 tuhatta euroa. AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden investointimenot toteutuivat 1,7 milj. eurolla. Maanhankintaan oli varattu talousarviossa 1,6 milj. euroa, johon kaupunginvaltuusto hyväksyi 0,2 milj. euron ylitysoikeuden (Kv ). Maata hankittiin 237,2 ha ja myytiin 118,2 ha. Myyntivoittoa kertyi 1,6 milj. euroa. Luovutettujen maa-alueiden hankinta-arvo oli 0,2 milj. euroa. Rakennukset Tilaliikelaitos toteutti rakennusinvestoinnit vuonna 2011 ja ne on esitetty Tilaliikelaitoksen erillistilinpäätöksen yhteydessä. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenot olivat muutetussa talousarviossa 10,2 milj. euroa, josta toteutui 12,3 milj. euroa. Investointitulot olivat euroa Tähtitaajamahankkeen rahoitusosuutta. Tervaskankaan rakennushankkeeseen budjetoitu rahoitusosuus 0,8 milj. euroa siirtyy vuodelle Investointimenojen poikkeama 2,7 milj. euroa johtuu pääosin Tervaskankaan hankkeesta, jota on rahoitettu jo vuosina Lisäksi logistiikkaalueen teollisuusraiteen rakentaminen siirtyi edelliseltä vuodelta, kustannukset 0,5 milj. euroa. Investoinneista 4,6 milj. euroa kohdistui Tervaskankaan alueen kunnallistekniikan rakentamiseen. Määrärahavaraus vuodelle 2011 oli 3,1 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 9,2 milj. euroa, johon on arvioitu saatavan työllisyysperusteista valtionapua 2,3 milj. euroa. Tähän mennessä hankkeesta on v rakennettu 5,8 milj. euron kustannusosuus, vuoden 2012 talousarviossa on rahoitusta 2,85 milj. euroa. Valtionapua on saatu tähän mennessä 0,4 milj. euroa. 130

134 Talousarvion toteutuminen Kunnallistekniikan investoinnit toteutuivat suunnitellusti. Myöhäinen talvi myötävaikutti siihen, että hankkeita voitiin rakentaa vuoden loppuun asti. Kouvolankadun saneeraus saatiin valmiiksi. Vuoden aikana työt tehtiin välillä Asemakatu Kivimiehenkatu. Kuusankosken keskustan saneerauksen loppuvaihetta valmisteltiin; suurempi saneeraus aloitetaan vuonna Keskuspuiston saneeraus on likimain valmis: vuodelle 2012 siirtyi vielä muutama viimeistelytyö. Puistoalueita rakennettiin tai saneerattiin 0,5 milj. eurolla. Suurimmat kohteet Keskuspuiston lisäksi olivat Inkeroisten rantapuisto ja leikkipaikkojen saneeraukset. Niskalanrantaan rakennettiin kunnallistekniikka 29 tontille. Koivurannan, Ylä-Vatajan ja Ravilehto 2 asuntoalueet rakennettiin valmiiksi. Uudelleenpäällystykseen käytettiin 1,4 milj. euroa ja valaistuksen rakentamiseen ja saneeraukseen yhteensä 0,15 milj. euroa. Meluntorjuntaan käytettiin 0,66 milj. euroa, josta valtaosa oli Kymenlaaksontien meluesteiden kustannuksia. Vuonna 2011 mm. perusparannettiin UUMA- tekniikalla (vanhan katurakenteen tuhka- sementti stabilointi) neljä kohdetta: Hallasentie, Ravimiehentie, Mäkipurontien osa sekä Lautarontien loppuosa. Lisäksi työkohteina olivat mm. Pääportinkadun raitti, Malminpuisto, Kivimäenpolku, Saalastinraitti, Museopolku ja Ventontie. Lentokentäntie saatiin valmiiksi vuonna Katusaneerauskohteita olivat aiemmin mainittujen UUMA-kohteiden lisäksi Kalliokatu, Kaitatie, Lintuvuorentie ja Nurmelantie. Paimenpolun, Mikontien ja Härkäniityntien saneeraus jatkuu vielä Kuusaantien keskikoroke- ja suojatiejärjestelyt rakennettiin kesän 2011 aikana. Voikkaa-Inkeroinen laatukäytävän rakentaminen liittyi osin näihin järjestelyihin. Kallioistenniemen ja Saalastinpuiston venevalkamat rakennettiin valmiiksi. Tykkimäen logistiikka-alueella pidettiin vastaanottokatselmus syksyllä Lisäksi toteutettiin yksittäisiä pieniä kohteita Teknisen lautakunnan päätösten mukaisesti. Koneet ja kalusto Koneiden ja kaluston investointihankintana toteutui muutetun talousarvion mukaisesti Pohjois-Kymen sairaalan irtaimiston lunastus Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä yhteensä 0,55 milj. eurolla. Osakkeet ja osuudet Osakkeiden ja osuuksien hankintaan kaupunginhallituksen käyttöön oli varattu määrärahaa yhteensä 0,3 milj. euroa, joka toteutui lähes täysimääräisenä. Investointimenona toteutui 0,1 milj. euroa osakkuusyhteisöosakkeisiin, joista Kymenlaakson Jäte Oy:n osakkeiden ostoihin 0,075 milj. euroa ja Kymenlaakson Orkesterin osakkeisiin 0,038 milj. euroa. Tytäryhteisöosakkeita hankittiin perustetuilta valtakunnallisilta talouspalveluiden ja ICT-palveluiden tuottajien yhtiöiltä 0,2 milj. eurolla. 131

135 Talousarvion toteutuminen Investointien toteutumisvertailu Peruskaupunki 2011 Alkup. ta Ta-muutos Muutettu ta Toteutuma Tot % Poikkeama AINEETTOMAT HYÖDYKKEET , Tietokoneohjelmistot , Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut AINEELLISET HYÖDYKKEET , Maa- ja vesialueet , Kiinteät rakenteet ja laitteet , Koneet ja kalusto , Keskener. hankinnat ja ennakkomaksut SIJOITUKSET , Osakkeet ja osuudet , INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ , Rahoitusosuudet , Pysyvien vastaavien myynti , INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ , NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ , Investointien toteutumisvertailu hankkeittain Kust.arvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkup. ta Ta-muutos Muutettu ta Toteutuma Poikkeama Kust.arviosta käytetty Peruskaupunki 2011 Tekninen lautakunta Erillisprojektit Tervakankaan rakentaminen Menot Tulot Netto Tykkimäen logistiikka-alueen rakentaminen Menot Tulot Netto Tähtitaajamahanke Menot Tulot Netto Teholan logistiikan teollisuusrata Menot Maa- ja vesialueet Menot Tulot Kadut, tiet, kevyt liikenne Viheralueet Sillat ja erikoisrakenteet Muut rakenteet ja laitteet Ulkovalaistus Liikenteen ohjauslaitteet Suunnittelu ja kohdistamattomat menot INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ

136 Talousarvion toteutuminen Investointien toteutumisvertailu toimialoittain Peruskaupunki toimialoittain 2011 Alkup. ta Ta-muutos Muutettu ta Toteutuma Tot % Poikkeama Konsernihallinto (ti) Aineettomat hyödykkeet ,2% Sijoitukset ,5% Investointimenot yhteensä ,6% Pysyvien vastaavien myynti Investointituotot yhteensä Nettoinvestoinnit yhteensä ,4% Sivistys (ti) Sijoitukset ,2% 317 Investointimenot yhteensä ,2% 317 Nettoinvestoinnit yhteensä ,2% 317 Tekninen ja ympäristö-toimiala (ti) Aineelliset hyödykkeet ,7% Investointimenot yhteensä ,7% Rahoitusosuudet ,1% Pysyvien vastaavien myynti ,9% Investointituotot yhteensä ,0% Nettoinvestoinnit yhteensä ,2% Perusturva (tu) Aineelliset hyödykkeet ,5% Investointimenot yhteensä ,5% Nettoinvestoinnit yhteensä ,5% Kouvolan kaupunki Aineettomat hyödykkeet ,2% Aineelliset hyödykkeet ,6% Sijoitukset ,0% Investointimenot yhteensä ,9% Rahoitusosuudet ,1% Pysyvien vastaavien myynti ,7% Investointituotot yhteensä ,8% Nettoinvestoinnit yhteensä ,9%

137 Talousarvion toteutuminen 2.5 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden rahoituksen muodostumiseen Kaupungin talousarviossa ja toteutumisvertailussa liikelaitokset käsitellään ulkoisena talousyksikkönä. Tilinpäätöksessä liikelaitokset on osa kaupungin taloutta. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen sekä vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen esitetään laskelmien avulla. Liikelaitoksen vaikutus on esitetty laskelmassa peruskaupungin eli kaupungin ilman liikelaitosta sekä liikelaitokset eliminoitujen lukujen avulla. Ilman sisäisiä eriä liikelaitosten tulos on -64,6 miljoonaa euroa alijäämäinen ja kaupungin tulos on 63 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kun liikelaitokset myyvät palvelujaan pääsääntöisesti kaupungille, josta kirjaukset tehdään sisäisinä erinä, liikelaitosten tulos muuttuu 10,9 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi ja kaupungin tulos -12,6 miljoonaa alijäämäiseksi. Yhdistetty tulos on -1,7 miljoonaa alijäämäinen. Koska liikelaitosten tulos ei nosta kaupungin tulosta ylijäämäiseksi, tulee liikelaitosten toimintaa ja taksoja tarkastella kokonaisrahoituksen näkökulmasta. Kaupungin investointimenot olivat 16 miljoonaa euroa ja liikelaitosten 21,3 miljoonaa euroa eli yhteensä 37,3 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksia kertyi 2,1 miljoonaa euroa ja omaisuuden myyntituottoja (pysyvien vastaavien) 4,9 miljoonaa euroa. Vuosikatteen jälkeen jäi investoinneista vielä 15 miljoonaa euroa rahoitettavaa. Rahoituslaskelman mukaan kaupunki otti uutta velkaa 30 miljoonaa euroa ja maksoi vanhoja lainoja -21,7 miljoonaa euroa. Kokonaislainamäärä kasvoi 8,6 miljoonaa euroa. Uusista lainoista ei kohdistettu mitään liikelaitoksille. Siten Kouvolan Vedellä on 6,5 miljoonan koroton laina kaupungilta. Muilla liikelaitoksilla ei ole konsernitiliä, joten pankkitiliselvityksellä ei ole samaa merkitystä. Rahoituksen rahavirta kasvoi 9,9 miljoonaa euroa. 134

138 Talousarvion toteutuminen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen ilman keskinäisiä ja sisäisiä eriä Kokonaistarkastelu Kaupunki Peruskaupunki Liikelaitokset Peruskaupunki Liikelaitokset yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden yli/alijäämä

139 Talousarvion toteutuminen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden rahoituksen muodostumiseen Toiminnan rahavirta Peruskaupunki Liikelaitokset Kokonaistarkastelu Kaupunki yhteensä Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Talousarvion toteutuminen Investointimenot Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien hyöd. luov.tulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

140 Talousarvion toteutuminen Peruskaupungin ja liikelaitosten investoinnit Alkup. ta Ta-muutos Muutettu ta Toteutuma Tot % Poikkeama Peruskaupunki yhteensä Aineettomat hyödykkeet ,2% Aineelliset hyödykkeet ,6% Sijoitukset ,0% Investointimenot yhteensä ,9% Rahoitusosuudet ,1% Pysyvien vastaavien myynti ,7% Investointituotot yhteensä ,8% Nettoinvestoinnit yhteensä ,9% Kouvolan Vesi Aineelliset hyödykkeet ,8% Investointimenot yhteensä ,8% Rahoitusosuudet ,3% Investointituotot yhteensä ,3% Nettoinvestoinnit yhteensä ,4% Tilaliikelaitos Aineelliset hyödykkeet ,8% Investointimenot yhteensä ,8% Rahoitusosuudet ,4% Pysyvien vastaavien myynti ,8% Investointituotot yhteensä ,5% Nettoinvestoinnit yhteensä ,0% Teknisen tuotannon liikelaitos Pysyvien vastaavien myynti Investointituotot yhteensä Liikelaitokset yhteensä Aineelliset hyödykkeet ,3% Investointimenot yhteensä ,3% Rahoitusosuudet ,1% Pysyvien vastaavien myynti ,9% Investointituotot yhteensä ,0% Nettoinvestoinnit yhteensä ,5% Kaupunki yhteensä Aineettomat hyödykkeet ,2% Aineelliset hyödykkeet ,1% Sijoitukset ,0% Investointimenot yhteensä ,0% Rahoitusosuudet ,5% Pysyvien vastaavien myynti ,0% Investointituotot yhteensä ,6% Nettoinvestoinnit yhteensä ,0%

141 Tilinpäätöslaskelmat 3. TLINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Kaupungin tuloslaskelma (kaupunki + liikelaitokset) Toimintatuotot Myyntituotot , ,39 Maksutuotot , ,85 Tuet ja avustukset , ,57 Muut toimintatuotot , ,46 Toimintatuotot , ,27 Valmistus omaan käyttöön , ,32 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,50 Eläkekulut , ,03 Muut henkilösivukulut , ,69 Henkilöstökulut , ,22 Palvelujen ostot , ,10 Aineet tarvikkeet ja tavarat , ,81 Avustukset , ,22 Muut toimintakulut , ,11 Toimintakulut , ,46 TOIMINTAKATE , ,87 Verotulot , ,06 Valtionosuudet , ,96 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,52 Muut rahoitustuotot , ,40 Korkokulut , ,20 Muut rahoituskulut , ,67 Rahoitustuotot ja -kulut , ,05 VUOSIKATE , ,20 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,47 Arvonalentumiset ,72 Poistot ja arvonalentumiset , ,47 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot , ,92 TILIKAUDEN TULOS , ,65 Poistoeron vähennys , ,90 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,55 138

142 Tilinpäätöslaskelmat 3.2 Kaupungin rahoituslaskelma (kaupunki + liikelaitokset) Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,20 Satunnaiset erät , ,92 Tulorahoituksen korjauserät , ,29 Investointien rahavirta Investointimenot , ,34 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,72 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,66 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,13 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,19 Antolainasaamisten vähennykset , ,60 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,16 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,52-0,00 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset ,56 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,08 Vaihto-omaisuuden muutos , ,25 Saamisten muutos , ,53 Korottomien velkojen muutos , ,11 Rahoituksen rahavirta , ,94 Rahavarojen muutos , ,19 Rahavarat kauden lopussa , ,98 Rahavarat , ,17 Rahavarojen muutos , ,19 139

143 Tilinpäätöslaskelmat 3.3 Kaupungin tase (kaupunki + liikelaitokset) VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,18 OMA PÄÄOMA , ,55 Aineettomat hyödykkeet , ,65 Peruspääoma , ,57 Aineettomat oikeudet , ,47 Muut omat rahastot , ,94 Muut pitkävaikutteiset menot , ,18 Edellisten tilikausien ylijäämä ,60 552,49 Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 848,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,55 Aineelliset hyödykkeet , ,87 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET , ,19 Maa- ja vesialueet , ,65 VARAUKSET Rakennukset , ,17 Poistoero , ,19 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,52 Koneet ja kalusto , ,97 PAKOLLISET VARAUKSET , ,00 Muut aineelliset hyödykkeet , ,89 Eläkevaraukset , ,00 Ennakkomaksut ja kesken , ,67 eräiset hankinnat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,68 Sijoitukset , ,66 Valtion toimeksiannot , ,99 Osakkeet ja -osuudet tytäryhteisöissä , ,65 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,63 Kuntayhtymäosuudet , ,06 Muut toimeksiantojen pääomat , ,06 Osakkuusyheisöosuudet , ,76 Muut osakkeet ja osuudet sekä osakk. arvonk , ,22 VIERAS PÄÄOMA , ,90 Muut lainasaamiset , ,81 Pitkäaikainen , ,65 Muut saamiset , ,16 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,69 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,33 Muut velat , ,96 Valtion toimeksiannot , ,82 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,11 Lyhytaikainen , ,25 Muut toimeksiantojen varat , ,40 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,88 Lainat julkisyhteisöiltä , ,47 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,81 Saadut ennakot , ,58 Vaihto-omaisuus , ,69 Ostovelat , ,38 Aineet ja tarvikkeet , ,32 Muut velat , ,94 Keskeneräiset tuotteet , ,58 Siirtovelat , ,00 Valmiit tuotteet/tavarat 0, , , ,32 Saamiset , ,14 Pitkäaikaiset saamiset , ,83 Myyntisaamiset , ,16 Lainasaamiset , ,76 Muut saamiset , ,91 Lyhytaikaiset saamiset , ,31 Myyntisaamiset , ,75 Lainasaamiset , ,11 Muut saamiset , ,98 Siirtosaamiset , ,47 Rahoitusarvopaperit , ,15 Muut arvopaperit , ,15 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,32 140

144 Tilinpäätöslaskelmat 3.4 Konsernituloslaskelma Toimintatuotot , ,42 Toimintakulut , ,89 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta , ,71 Toimintakate , ,75 Verotulot , ,02 Valtionosuudet , ,96 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , ,30 Muut rahoitustuotot , ,86 Korkokulut , ,03 Muut rahoituskulut , , , ,89 Vuosikate , ,34 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,66 Tilikauden yli ja alipariarvot 238, ,82 Arvonalentumiset , , ,48 Satunnaiset erät ,01 Tilikauden tulos , ,86 Tilinpäätössiirrot , ,96 Vähemmistöosuudet , ,80 Tilikauden ylijäämä , ,70 141

145 Tilinpäätöslaskelmat 3.5 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,34 Satunnaiset erät ,01 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,30 Investointien rahavirta Investointimenot , ,06 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,36 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,40 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,00 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,26 Antolainasaamisten vähennykset , ,47 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,58 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,92 Lyhytkaikaisten lainojen muutos , ,95 Oman pääoman muutokset , ,38 Muutokset vähemmistön osuudessa , ,76 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,28 Vaihto-omaisuuden muutos , ,23 Saamisten muutokset , ,48 Korottomien velkojen muutokset , ,20 Rahoituksen rahavirta , ,79 Rahavarojen muutos , ,20 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,61 Rahavarat , , , ,20 142

146 Tilinpäätöslaskelmat 3.6 Konsernitase VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,24 OMA PÄÄOMA , ,50 Aineettomat hyödykkeet , ,03 Peruspääoma , ,57 Aineettomat oikeudet , ,88 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat ,00 Muut pitkävaikutteiset menot , ,72 Ylikurssirahasto , ,10 Ennakkomaksut , ,43 Arvonkorotusrahasto , ,13 Muut omat rahastot , ,60 Aineelliset hyödykkeet , ,33 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,60 Maa- ja vesialueet , ,10 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,70 Rakennukset , ,17 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,51 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,24 Koneet ja kalusto , ,88 Muut aineelliset hyödykkeet , ,25 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET , ,09 Ennakkomaksut ja keskener , ,42 VARAUKSET hankinnat Poistoero , ,89 Sijoitukset , ,88 Vapaaehtoiset varaukset , ,20 Osakkuusyhteisöosuudet , ,39 Muut osakkeet ja osuudet , ,84 PAKOLLISET VARAUKSET , ,71 Muut lainasaamiset , ,22 Eläkevaraukset , ,00 Muut saamiset , ,43 Muut pakolliset varaukset , ,71 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,47 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,02 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,06 VIERAS PÄÄOMA , ,21 Vaihto-omaisuus , ,63 Pitkäaik. korollinen vieras pääoma , ,76 Saamiset , ,82 Pitkäaik. koroton vieras pääoma , ,52 Pitkäaikaiset saamiset , ,78 Lyhytaik.korollinen vieras pääoma , ,56 Lyhytaikaiset saamiset , ,04 Lyhytaik. koroton vieras pääoma , ,37 Rahoitusarvopaperit , ,43 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,77 Rahat ja pankkisaamiset , ,18 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,77 143

147 Tunnusluvut 3.7. Kaupungin ja konsernin tunnusluvut Kaupunki Konserni Tuloslaskelman tunnusluvut Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 18,1 % 17,4 % Toimintatuotot/Toimintakulut, % 41,3 % 41,6 % Vuosikate/Poistot, % 90,2 % 103,9 % Vuosikate/Poistot, % 113,4 % 109,2 % Vuosikate, / asukas Vuosikate, / asukas Asukasmäärä Asukasmäärä Rahoituslaskelman tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 50,8 % 61,5 % Investointien tulorahoitus, % 78,9 % 55,4 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 32,6 % 39,2 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 56,2 % 36,9 % Lainanhoitokate 0,9 0,6 Lainanhoitokate 1,6 1,3 Kassan riittävyys, pv Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Asukasmäärä Taseen tunnusluvut Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 62,0 % 63,3 % Omavaraisuusaste, % 45,0 % 45,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 41,0 % 38,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 55,0 % 57,0 % Kertynyt yli-/alijäämä 1000 eur Kertynyt yli-/alijäämä 1000 eur Kertynyt yli /alijäämä, /asukas Kertynyt yli /alijäämä, /asukas Lainat eur/asukas Lainat eur/asukas Lainakanta , 1000 eur Lainakanta , 1000 eur Lainasaamiset , 1000 eur Lainasaamiset , 1000 eur Asukasmäärä Asukasmäärä Henkilöstön lukumäärä

148 Liitetiedot 4. LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät, sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla, poikkeuksena ent. Kuusankosken kaupungin arvo ja taide-esineet mitkä on arvostettu vakuutusarvoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihinnan määräisenä. Rahoitusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja, ei kyseistä liitetietoa esitetä. Kaupungilla ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 2, 3, 5, 6, 7, 18, 20, 29, 31, 35, 41, 42, 43 ja 45. Konsernin liitetietoina esitetään yleisohjeen mukaisesti seuraavat liitetiedot: 8,11, 14, 15, 19, 21 (maa- ja vesialueet), 22, 23, 24, 26, 28, 32, 36, 37, 40, 41, 43, 44, ja 46. Kouvola konsernissa ei ole ilmoitettavaa liitetietoihin 43. Yleisohjeen mukaisten liitetietojen lisäksi on ilmoitettu konsernin liitetieto myös liitetietojen 16, 27, 30 osalta. Konsernitili Kaupungin kuntakonsernitilisopimuksen tiliehtojen mukaisesti sopimukseen liitettyjen muiden yhteisöjen rahavarat esitetään kaupungin rahoissa ja pankkisaamisissa sekä lainana muilta luotonantajilta. Vastaavasti rahoja ja pankkisaamisia vähentänyt muun yhteisön negatiivinen tilin saldo on esitetty vaihtuvien vastaavien lyhytaikaisena lainasaamisena. Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältävät muiden yhteisöjen alatilien saldoja 0,92 milj. euroa, joka jakautuu lainoihin muilta luotonantajilta 3,20 milj. euroa ja lainasaamisiin 4,13 milj. euroa. Konsernitilin vaikutus heijastuu myös rahoituslaskelman eriin. Saamisten muutokseen konsernitili vaikuttaa 2,97 milj. euroa (ilman konsernitiliä muutos olisi 0,92 milj. euroa). 4. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Edellisten tilikausien vertailutietoa on korjattu, rahoitusarvopapereihin 2010 tehty arvonmuutoskirjaus oikaistu ,24, 2010 saatu investointeihin kuuluva rahoitusosuus mikä kirjattu tuolloin käyttötalouden tuloksi, sekä sivistystoimen valtionosuuden järjestelmämuutoksen tasaus ,32, jonka kaupunki on kirjannut vuoden 2010 saamiseksi, vaikka valtio on käsitellyt vasta vuoden 2011 valtionosuutena. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt lukuun ottamatta Asunto Oy Anjalankosken Niittypuistoa, koska Kouvolan Asunnot Oy ei tehnyt alakonsernitilinpäätöstä. Osakeyhtiöalakonserneina on yhdistelty KSS Energia ja Kouvola Innovation, jolla on uusi alakonserni Kouvolan Yritystilat. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäsenosuuden mukaisessa suhteessa kaikki neljä kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita on kuusi. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet 145

149 Liitetiedot Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta laadittaessa. Konserniyhteisöjen maksamat kiinteistöverot on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä sisäisinä erinä. Samoin konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty, siltä osin kun ne ovat tiedossa. Kaikkia konsernin keskinäisiä liittymismaksuja ei ole pystytty selvittämään ja eliminoimaan. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä kaupungin ja yhdistettyjen kuntayhtymien keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa, sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Negatiivisia vähemmistöosuuksia ei ole erotettu. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden ja tytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi yhteisöjen omien ilmoitusten perusteella ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt on yhdistelty sovelletulla pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Muita osakkuusyhteisöjä ei yhdistelty, koska yhdistely ei ole tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Alakonsernien tekemä jako on kaupunkikonsernissa peruttu. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä. Konsernirakenteen muutokset tilikaudella Kiinteistöosakeyhtiö Tasankotie 6:n toiminta on päättynyt Yhtiön purkautuminen on rekisteröity patenttija rekisterihallituksessa Kouvolan kaupungin Tilaliikelaitos vastaa yhtiön varoista ja veloista purkautumisen jälkeen. Innovation-konsernin tytäryhtiön Innorail Development Oy:n toiminta on päättynyt Yhtiön purkautuminen on rekisteröity patentti- ja rekisterihallituksessa Innovation-konserniin on yhdistelty myös osakkuusyhtiö Viipurin Yrityspuisto, josta vuonna 2010 ei saatu ajoissa tietoja yhdistelyä varten. Kouvolan Innovation Oy on luopunut alkaen kiinteistövuokraustoiminnastaan. Tästä toiminnasta on perustettu uusi tytäryhtiö Kouvolan Yritystilat Oy, jonka omistukseen ovat siirtyneet myös Kouvola Innovation Oy:n omistuksessa olleet tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Kouvolan IT-Campus 1, Kouvolan Pienteollisuustalo Oy, Kiinteistö Oy Katajanharjun Yritystalo, sekä osakkuusyhtiö Kiinteistö Oy Kuusankosken Kiltakuja 1. Kouvolan Yritystilat muodostaa Kouvola Innovationille uuden alakonsernin. Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä on myynyt osakkuusyhtiö Seutulaskenta Oy:n osakeenemmistön Kunnan Taitoa Oy:lle. Yhtiön uudeksi nimeksi tuli Kaakon Taitoa Oy. 146

150 Liitetiedot 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot 8. Toimintatuotot Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Konsernihallinto , , , ,34 Elinkeino , , , ,06 Perusturva , , , ,75 Sivistystoimi , , , ,52 Tekninen ja ympäristö , , , ,36 Muut palvelut , ,39 Yhteensä , , , ,42 9. Verotulojen erittely Kaupunki Kaupunki Kunnan tulovero , ,17 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,66 Kiinteistövero , ,23 Verotulot yhteensä , , Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) , ,04 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus , ,04 Järjestelmämuutoksen tasaus , ,04 Opetus ja sivistystoimen valtionosuudet , ,00 Valtionosuudet yhteensä , , Satunnaiset erät kaupunki kaupunki konserni konserni Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Pysyvien vastaavien myyntivoitot, Lämpöyhtiöiden yhtiöittäminen 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut pysyvien vastaavien myyntivoitot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tasankotie 6 fuusioerotus ,89 0, ,89 0,00 Valkealan ja Kuusankosken as.hankintojen fuusioero 0, ,92 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot yhteensä , , ,89 0,00 Pysyvien vastaavien myyntitappiot China Center 0,00 0, ,90 0,00 Satunnaiset kulut yhteensä 0,00 0, ,90 0,00 147

151 Liitetiedot 12. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistosuunnitelman mukaiset arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: vuotta poistomenetelmä Aineettomat oikeudet 5 Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 Tasapoisto Rakennukset Asuinrakennukset 40 Tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset 40 Tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset 30 Tasapoisto Muut rakennukset 30 Tasapoisto Talousrakennukset 15 Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet Tasapoisto Johtoverkostot ja laitteet Tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 Tasapoisto Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet 10 Tasapoisto Muut koneet ja kalusto 3-10 Tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Perusparannusmeno alle euroa suhteutetaan alkuperäisen hankkeen poistoaikaan. 13. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuonna , (euroa) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot ,15 Poistonalaisten investointien omahankintameno ,93 Poikkeama, euroa ,86 Poikkeama % - 46 % Suunnitelman mukaisten poistojen poikkeama on -46 prosenttia. Investointi- ja poistotason poikkeaman syynä on kaupungin suuri investointitarve. Kaupunki joutuu jatkossakin panostamaan tuntuvasti korvausinvestointeihin. Vesilaitoksen investointien osuus on merkittävä, Mäkikylän puhdistamoa laajennetaan ja saneerataan sekä siirtoviemärin rakentaminen lopetettavalta Akanojan jätevedenpuhdistamolta Mäkikylään. 14. Pakollisten varausten muutokset Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Eläkevastuut , , , ,00 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Eläkevastuut , , , ,00 Potilasvahinkovaraus 1.1 0,00 0, , ,44 Lisäykset 0,00 0,00 0, ,86 Vähennykset 0,00 0, , ,59 Potilasvahinkovaraus ,00 0, , ,71 Pylväiden hävittämisvaraus 1.1 0,00 0, , ,00 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Pylväiden hävittämisvaraus ,00 0, , ,00 Pakolliset varaukset yhteensä , , , ,71 148

152 Liitetiedot 15. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Muut toimintatuotot Osakkeiden myynnistä , , , ,58 Kiinteistöjen myynnistä , , , ,65 Koneiden ja kaluston myynnistä 1 910,48 0, ,83 0,00 Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden myynnistä 0, , ,13 Maa-alueiden myynnistä , , , ,05 Myyntivoitot yhteensä , , , ,41 Muut toimintakulut Osakkeiden myynnistä 0, ,53 0, ,78 Maa-alueiden myynnistä , , , ,03 Rakennusten myynnistä ,32 0, ,32 0,00 Myyntitappiot yhteensä , , , , Rahoitustuotot ja kulut Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Osinkotuotot , , , , Erittely poistoeron muutoksista Kaupunki Kaupunki Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos , ,90 Poistoeron muutos yhteensä , , Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 19. Arvonkorotukset Maa- ja vesialueet Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Arvo ,00 0, , ,05 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotusten purku 0,00 0,00 0, ,92 Arvo ,00 0, , ,13 Rakennukset Arvo 1.1 0,00 0,00 0, ,02 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotuksen purku 0,00 0,00 0, ,02 Arvo ,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset yhteensä 0,00 0, , ,13 149

153 Liitetiedot 21. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 2011 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Yhteensä Poistamaton hankintameno , ,18 0, ,65 Lisäykset tilikauden aikana , ,92 848, ,51 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirto erien välillä , ,67 0, ,67 Tilikauden poisto , ,62 0, ,04 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , ,15 848, ,79 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , ,15 848, ,79 Aineelliset hyödykkeet Yhteensä Maa-alueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaks. ja kesk.eräiset Muut aineelliset hyödykkeet Poistamaton hankintameno , , , , , , ,87 Lisäykset tilikauden aikana , , , , ,77 0, ,80 Rahoitusosuudet tilikaudella 0, , ,01 0, ,02 0, ,03 Vähennykset tilikauden aikana , ,82 0, ,52 0,00 0, ,20 Siirto erien välillä 0, , , , ,51 0, ,67 Tilikauden poisto 0, , , ,71 0, , ,25 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , , , , , , ,52 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , , ,52 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet tytäryhteisöt Osakkeet osakkuus- ja omistusyhteisöt Kuntayhtymä osuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Lainasaamiset tytäryhteisöiltä Muut lainasaamiset osakkuus- ja omistusyhteisöi ltä Muut lainasaamiset muilta Yhteensä Hankintameno , , , , , , , , ,81 Lisäykset tilikauden aikana 0, ,02 0, , ,60 0,03 0,00 0,00 0,03 Vähennykset tilikauden aikana , ,44 0, , , ,95 0, , ,95 Siirto erien välillä 0, ,77 0, ,77 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , , , , , , , ,89 Arvonalennukset 0,00 0,00 0, , ,72 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , , , , , ,89 Erittely maa- ja vesialueet Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut , , , ,39 Muut maa ja vesialueet , , , ,71 Maa- ja vesialueet yhteensä , , , ,10 150

154 Liitetiedot 22. Omistukset tytäryhteisöissä Kunnan omistu sosuus % Konsernin omistuso suus % Konsernin osuus omasta pääomasta ( ) Konsernin osuus vieraasta pääomasta ( ) Konsernin osuus tilikauden tuloksesta ( ) Nimi Kotipaikka Tytäryhteisöt Anjalankosken Jäähalli Oy Kouvola 94,25 94, , , ,03 Asunto Oy Elimäen Napansäde Kouvola 53,38 53, , ,65 0,00 Asunto Oy Elopuisto Kouvola 84,10 84, , , ,86 European Business Innovation Center Kymi Oy Kouvola 80,00 80, , , ,98 Kaakkois-Suomen Tieto Oy Kouvola 100,00 100, , , ,48 Kiinteistö Oy Kallenkuja Kouvola 80,00 80, , , ,23 Kiinteistö Oy Korian Liikekeskus Kouvola 58,95 58, , ,97-188,72 Kiinteistö Oy Korianjousi Kouvola 58,30 58, , ,25 0,00 Kiinteistö Oy Kouvolan Asentajankatu 9 Kouvola 100,00 100, , , ,15 Kiinteistö Oy Leinikintie 2 Kouvola 52,38 52, , ,81-61,65 Kiinteistö Oy Madekuja 1 Kouvola 68,09 68, , , ,37 Kiinteistö Oy Pihlajakara Kouvola 79,00 79, , ,66 23,56 Kiinteistö Oy Päätie 19 Kouvola 100,00 100, , , ,41 Kiinteistö Oy Tasankotie 6 (päättynyt 2011) Kouvola 100,00 100, ,17 0, ,92 Kouvola Innovation Oy (alakonsernitp) Kouvola 100,00 100, , , ,31 Innorail Development Oy (päättynyt 2011) Kouvola 100,00 100,00 0,00 0,00-469,02 Kouvolan Yritystilat Oy (Innovationin alakonsernitp) Kouvola 100,00 100, , , ,25 Kiinteistö Oy Katajaharjun Yritystalo Kouvola 85,30 85, , ,21 0,15 Kiinteistö Oy Kouvolan IT-Campus Kouvola 100,00 100, , , ,13 Kouvolan Pienteollisuustalo Oy Kouvola 100,00 100, , ,97 0,00 Kouvolan Asunnot Oy Kouvola 100,00 100, , ,57 9,46 Asunto Oy Anjalankosken Niittypuisto Kouvola 94, , ,84 1,30 Kouvolan Hansapysäköinti Oy (äänivalta 65,7 %) Kouvola 37,84 37, , , ,97 Kouvolan Teatteri Oy Kouvola 100,00 100, , , ,87 KSS Energia Oy Kouvola 100,00 100, , , ,81 Iitin Sähkö Oy Iitti 100,00 *) *) *) KSS Rakennus Oy Kouvola 100,00 *) *) *) KSS Verkko Oy Kouvola 100,00 *) *) *) Kymen Bioenergia Oy Kouvola 30,00 100,00 *) *) *) KSS Lämpö Oy Kouvola 100,00 *) *) *) Kuusankosken Tennishalli Oy Kouvola 86,99 87, , , ,99 Pohjois-Kymenlaakson Ympäristölaboratorio Oy Kouvola 95,06 95, , , ,78 Säätiö Jaalan, Elimäen ja Valkealan kehittämissäätiö 100,00 100, , , , Omistukset kuntayhtymissä Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä Mäntyharju 6,22 6, , ,86 160,68 Kymenlaakson liitto Kotka 48,53 48, , , ,21 Kymenlaakson Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelu (äänivalta Kotka48,9 %) 51,78 51, , , ,19 Kastek-Kiinteistöt Oy Kotka 51,78 *) *) *) Kymen Tekstiilihuolto Oy Kotka 51,78 *) *) *) Sairaalanmäen Vuokratalot Oy Kuusankoski 43,15 *) *) *) Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä Hyvinkää 5, , , , ,92 151

155 Liitetiedot Kotipaik ka Kunnan Konsernin omistus omistusos osuus % uus % Konsernin osuus omasta pääomasta Konsernin osuus vieraasta pääomasta ( ) Konsernin osuus tilikauden tuloksesta Nimi 24. Omistukset muissa yhteisöissä Kiinteistö Oy Korian Portti Kouvola 39,92 39, , , ,30 Kymen Vesi Oy (äänivalta 18 %) Kotka 22,16 22, , , ,91 Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Kotka 47,00 47, , , ,42 Kymenlaakson Jäte Oy Kouvola 47,48 47, , , ,07 Kymenlaakson Orkesteri Oy Kotka 45,00 45, , ,00 137,03 Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy Kouvola 46,15 46, , , ,19 Kouvola Innovation Oy (alakonsernitp) Innorail Oy Kouvola 25,00 *) *) *) Viipurin Yrityspuisto Oy Kirkkonummi 40,00 *) *) *) Kouvolan Yritystilat Oy (Innovationin alakonsernitp) Kiinteistö Oy Ksnk Kiltakuja 1 Kouvola 39,07 *) *) *) Kymenlaakson Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelu (äänivalta 48,9 %) Kymijoen Ravintopalvelut Oy 17,33 *) *) *) Medi-IT Oy 23,30 *) *) *) *) tiedot sisältyvät alakonsernin lukuihin Yhdistelemättömät Anjalankosken Painotalo Oy Kouvola 33,46 33, , , ,62 (** Asunto Oy Anjalantie 2 (päiväkotitilat) Kouvola 31,26 31, ,10 581,88-621,15 Asunto Oy Elimäen Eläkepuustelli (hoitokoti) Kouvola 30,57 30, ,95 666, ,28 (** Asunto Oy Kimmelmanni Kouvola 45,38 45, ,35 421, ,97 Asunto Oy Kouvolan Eväkujankaari Kouvola 34,67 34, , , ,01 Asunto Oy Kuntalantie 9 Kouvola 24,70 24, , , ,53 Asunto Oy Kuusankosken Hiidentie 8-10 Kouvola 26,20 26, , ,10 363,78 Asunto Oy Kuusankosken Rantapuisto Kouvola 26,20 25, , , ,97 Asunto Oy Lohitie 5 Kouvola 33,27 33,27 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Siltapuisto 1 Kouvola 30,57 30, , , ,04 Asunto Oy Valkealan Riihikaari (osaomistus) Kouvola 27,50 27, , ,23 4,54 Kaakkois-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus Kouvola 29,86 37, , , ,36 Kiinteistö Oy Jaalanharju Kouvola 39,01 39, , ,20 9,01 Kiinteistö Oy Myllykosken Liikekeskus Kouvola 32,80 32, ,78 155,30-699,01 Kouvolan Asunnot Oy Kouvola Asunto Oy Anjalankosken Saalastinpuisto Kouvola 22,33 181,55, ,49 3,21 Asunto Oy Aron-Kara I Kouvola 48, , ,23-0,44 Asunto Oy Enärivi Kouvola 40,77 0,00 0,00 0,00 Asunto Oy Huusarinmäki Kouvola 30, , ,43 840,93 Asunto Oy Kaipiaistensato Kouvola 40, , ,17-4,72 Asunto Oy Kasakkakara Kouvola 23, ,88 553,74-0,76 Asunto Oy Kataja-Haikula Kouvola 34, , , ,82 Asunto Oy Kirkkovuorentie 2 Kouvola 48, , , ,43 Asunto Oy Myllykaari Kouvola 32, , , ,07 Asunto Oy Puutarhurinjousi Kouvola 29, ,29 111,65 0,00 Asunto Oy Silmutie Kouvola 27, , ,37 4,04 Asunto Oy Suolasenkoski Kouvola 23, , ,32 0,00 Asunto Oy Ummeljoen Rivitalo Kouvola 27, ,53 885,44 8,35 Kiinteistö Oy Elimäen Kasarmiaukio Kouvola 31, , ,09 5,82 Kuusankosken Pienteollisuustalo Oy Kouvola 21,57 35, , ,18 363,74 Kouvolan Yritystilat Oy (Innovationin alakonsernitp) Voikkaan Linjatalo Oy Kouvola 6,00 20, ,64 646,68-163,22 (** tiedot vuoden 2010 tilinpäätöksestä 152

156 Liitetiedot 25. Vaihtuvien vastaavien saamisten erittely Saamiset tytäryhteisöiltä kaupunki kaupunki kaupunki kaupunki pitkäaikaiset lyhytaikaiset pitkäaikaiset lyhytaikaiset Myyntisaamiset , , , ,20 Lainasaamiset , , , ,73 Siirtosaamiset 0, ,19 0,00 345,20 Saamiset tytäryhteisöiltä yhteensä , , , ,13 Saamiset jäsenkuntayhtymiltä Myyntisaamiset 0, ,81 0, ,19 Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamiset kuntayhtymiltä yhteensä 0, ,81 0, ,19 Saamiset osakkuus- sekä omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset , , , ,27 Siirtosaamiset 0, ,50 0, ,50 Saamiset osakkuus- sekä omistusyhteysyhteisöiltä yhteensä , , , ,77 Saamiset yhteensä , , , , Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Lyhytaikaiset siirtosaamiset Siirtyvät korot , , , ,35 Kelan korvaus työterveyshuollosta , , , ,40 Valtion avustuksia ja korvauksia , , , ,53 Verosaamiset 0,00 0,00 0, ,80 Projektisaamisia , ,28 0,00 EU-avustukset 121, , , ,82 Siirtosaamiset muilta , , , ,17 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , , , , Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Jälleenhankintahinta 0,00 0, , ,00 Kirjanpitoarvo 0,00 0, , ,28 Erotus 0,00 0, , ,72 Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta , , , ,23 Kirjanpitoarvo , , , ,15 Erotus , , , ,08 153

157 Liitetiedot Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot 28. Omapääoma Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Peruspääoma , , , ,57 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Peruspääoma , , , ,57 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat siirrot 0,00 0, ,00 0,00 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 0,00 0, ,00 0,00 Ylikurssirahasto 1.1 0,00 0, , ,10 Vähennykset tilikaudella 0,00 0, ,26 0,00 Ylikurssirahasto ,00 0, , ,10 Arvonkorotusrahasto 1.1 0,00 0, , ,05 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0, ,92 Arvonkorotusrahasto ,00 0, , ,13 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1 0,00 0, , ,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0, ,00 0,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ,00 0, , ,00 Rakennusrahasto 1.1 0,00 0, , ,50 Lisäykset tilikaudella 0,00 0, , ,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0, , ,33 Rakennusrahasto ,00 0, , ,17 Käyttörahasto 1.1 0,00 0, , ,27 Lisäykse/siirrot tilikaudella 0,00 0, ,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Käyttörahasto ,00 0, , ,27 Muut omat rahastot 1.1 0,00 0, , ,53 Lisäykset tilikaudella 0,00 0, ,30 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0, , ,32 Muut omat rahastot ,00 0, , ,21 Nuorten opintoavustusrahasto , , , ,27 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Nuorten opintoavustusrahasto , , , ,27 Kouvolan kaupungin pääomarahasto , , , ,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Kouvolan kaupungin pääomarahasto , , , ,00 Kehittämisrahaston pääoma , , , ,67 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Kehittämisrahaston pääoma , , , ,67 Edellisten tilikausien alijäämä ,04 552, , ,26 Aikaisempiin tilikausiin liittyvät korjaukset ,56 0, , ,28 Konsernirakenteen muutoksesta johtuvat oikaisut 0,00 0, , ,06 Edellisten tilikausien alijäämä ,60 552, , ,60 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,71 Oma pääoma yhteensä , , , ,50 154

158 Liitetiedot 30. Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 v. kuluttua Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , ,53 Lainat julkisyhteisöiltä 0, , , ,98 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0, ,00 0,00 Yhteensä , , , , Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Eläkevastuuvaraus , , , ,00 Potilasvahinkovastuuvaraus 0,00 0, , ,71 Pylväiden hävittämis varaukset 0,00 0, , ,00 Muut pakolliset varaukset yhteensä , , , , Vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Kaupunki Kaupunki Kaupunki Kaupunki pitkäaikaiset lyhtyaikaiset pitkäaikaiset lyhtyaikaiset Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0, ,86 0, ,45 Muut velat 0, ,40 0, ,91 Siirtovelat 0, ,67 0, ,75 Yhteensä 0, ,93 0, ,11 Velat jäsenkuntayhtymille Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0, ,07 0, ,63 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,07 0, ,63 Velat osakkuus- sekä omistusyhteysyhteisöille Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat 0, ,27 0, ,85 Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,27 0, ,85 Vieraspääoma yhteensä 0, ,27 0, , Shekkilimiitti Luotollisen shekkitilin shekkilimiitti ,52 0,00 käytettävissä ,- 155

159 Liitetiedot 36. Muiden velkojen erittely kaupunki kaupunki konserni konserni Muut velat Liittymismaksuvelat , , , ,94 Muut velat 0,00 0, , ,52 Muut velat yhteensä , , , , Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , , , ,38 Korkojaksotukset , , , ,94 Valtionosuuden palautus OPM:lle , , , ,00 Verovelat 0,00 0, , ,37 Muut siirtovelat muille , , , ,75 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , , , , Huollettavien varat Kaupunki Kaupunki Huollettavien varat , , Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus Kunnille korvataan vuosittain (viiden vuoden ajan) osuus, jonka Kansaneläkelaitos on edeltävän vuoden aikana saanut perittyä elatusvelvollisilta elatustukilain 19.1 :n mukaisesta saatavasta. Korvaus suoritetaan vuosien aikana toteutuneen perinnän mukaisesti Kirjattu siirtosaamisiin , , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 40. Kiinnitykset, panttaukset tai muu omaisuusvelkojen vakuutena Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0, , ,12 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0, , ,41 Lainat yhteensä 0,00 0, , ,53 Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0, , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0, ,00 0,00 Lainat yhteensä 0,00 0, , ,00 156

160 Liitetiedot 44. Leasingvastuiden yhteismäärä Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Seuraavalla kaudella maksettavat , , , ,16 Myöhemmin maksettavat , , , ,27 Yhteensä , , , , Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Alkuperäinen pääoma , , , ,60 Jäljellä oleva pääoma , , , ,76 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , , , ,38 Jäljellä oleva pääoma , , , ,70 Vastuu Kuntien takauskeskuksen vastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista , ,96 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , , Muut taloudelliset vastuut Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kattamattomat alijäämät Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tullessa kuntalain muutoksessa. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskeva 65 3 momentissa säädetään tasapainottamista koskevan suunnitelman laatimisesta alijäämäisessä kunnassa ja mahdollisuudesta jo kertyneen alijäämän kattamisesta erityisellä toimenpideohjelmalla. Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän peruspääoma on ,15 euroa. Kuntayhtymän vuoden 2011 tulos osoittaa ylijäämää ,99 euroa ja edellisten tilikausien alijäämää on kertynyt ,17 euroa. Tilivuoden ja edellisten tilikausien alijäämät ovat yhteensä ,18 euroa, josta Kouvolan osuus on ,99 euroa. Kouvolan kaupungin osuus kuntayhtymästä on 51,78 prosenttia. Vuoden 2010 alijäämän kattamiseksi kuntayhtymä laskutti jäsenkunnilta yhteensä ,75 euroa josta Kouvolan osuus ,53 euroa Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuut Perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta tai avustusta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta voidaan kokonaan tai osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos valtionosuuden myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta. Vastuu perustuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta / sekä Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta / Arvolisäveron palautusvastuut Kiinteistön mahdollisen myynnin tai käyttötarkoituksen muuttumisen yhteydessä kaupungilla saattaa olla velvollisuus maksaa valtiolle takaisin alkaen valmistuneista kiinteistöjen rakentamis- ja perusparannuskustannuksista kirjatut arvonlisäveron vähennykset ja palautukset sekä suorittaa oman käytön vero itse tehdyistä rakennustöistä. Vastuu perustuu arvonlisäverolain 11 lukuun. Arvonlisäveron palautusvastuu uudisrakentamisesta ja perusparannusmenoista euroa. Sopimusvastuut KSS-Energialla on johdannaisvastuina sähkötermiinin ostosopimuksia euroa ja myyntisopimuksia euroa, joiden markkina-arvo on euroa. 157

161 Liitetiedot 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä Konsernihallinto (ti) Elinkeinotoimi (ti) Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekninen ja ympäristötoimiala (ti) Konsernihallinto(tu)Talouspalvelukeskus Sivistys (tu) Perusturva (tu) Liikelaitos Tekninen tuotanto Tilaliikelaitos Kouvolan Vesi Yhteensä Henkilöstökulut Kaupunki Kaupunki Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,25 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät , ,75 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,03 Muut henkilösivukulut , ,69 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,22 Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin ,38 158

162 Erillistilinpäätökset Liikelaitos Kouvolan Vesi 5. LIIKELAITOSTEN ERILLISTILINPÄÄTÖKSET 5.1 Liikelaitos Kouvolan Vesi Vesihuoltoliikelaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta vettä sekä huolehtii viemärivesien johtamisesta ja jätevesien käsittelystä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa Liikelaitos Kouvolan Vesi on toiminut nyt kolmannen vuoden kuntalain 10a luvun tarkoittamana kunnallisena liikelaitoksena. Yhteen liittyneiden kuntien vesihuolto on toiminut aikaisemmin erilaisissa toimintamuodoissa, joten samanlaisiin toimintatapoihin siirtyminen on työllistänyt edelleen henkilökuntaa. Toimintojen ja prosessien kehittäminen ja yhtenäistäminen jatkuu. Kouvolassa toimii kaksi jätevesipuhdistamoa Akanoja ja Mäkikylä. Mäkikylän jätevesipuhdistamon laajennus- ja saneerausurakat ovat jatkuneet koko vuoden 2011 ajan täydellä teholla. Arvioitu valmistumisaika on maaliskuussa Akanojan jätevesipuhdistamon toiminta lopetetaan saneerauksen ja siirtoviemärin valmistuttua. Jätevedet Akanojan puhdistamolta tullaan johtamaan siirtoviemärin kautta Mäkikylän jätevesipuhdistamolle käsiteltäväksi. Siirtoviemäri Kuusankoski-Kouvola rakennetaan vesihuoltotyönä ja rakennuttamisesta vastaa ELY keskus, sopimus on allekirjoitettu ja töitä on tehty vuoden 2011 aikana ja jatketaan edelleen vuonna Tuloutus kaupungille Liikelaitos Kouvolan Vedelle asetettu sitova tavoite oli korvaus peruspääomasta. Liikelaitos Kouvolan Vesi tuloutti kaupungille vuonna 2011 korvausta peruspääomasta euroa (4,4 %) ja maksoi korkoa lainoista kunnalta 4%. Haittakorvausta putkistojen sijainnista katualueilla maksettiin kaupungille euroa. Tilikauden tulos Liikelaitos Kouvolan Veden ylijäämä ennen varauksia oli 1,9 milj. euroa. Talousarviossa alijäämä oli 0,1 milj. euroa. Ero johtuu pääasiassa sumu-poistoista: talousarviossa on arvioitu suunnitelman mukaisten poistojen osuudeksi 3,3 milj. euroa ja toteutunut on vain 1,4 milj. euroa. Vuonna 2010 poistot olivat myös 1,4 milj. euroa. Erotus poistoissa on syntynyt osin talousarviota tehtäessä arvioidusta Mäkikylän jätevesipuhdistamon laajennuksen valmistumisesta vuoden 2011 aikana samoin. Investoinnit ja rahoitus Investointien loppusumma oli talousarviossa nettona 11,0 milj. euroa, toteutunut 10,1 milj. euroa. Säästö syntyi pääosin Mäkikylän rakentamisen aloitusten ja valmistumisen viivästymisestä. Liikelaitos Kouvolan Vesi kattaa toiminnastaan saamillaan tuloilla pitkällä aikavälillä omat käyttökustannuksensa ja investointinsa. Henkilöstö Kouvolan Veden vakituisen henkilöstön määrä on 61. Henkilöstökulut vuonna 2011 olivat 3,7 milj. euroa. Hallinto Liikelaitos Kouvolan Veden johtokunnassa on 5 jäsentä ja jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtaja Markku Lehtinen (varajäsen Juha Varanka), varapuheenjohtaja Tuomo Makkonen (varajäsen Eero Jaakkola), jäsen Juha Kuronen (varajäsen Matti Riikonen), jäsen Maija Lehtomäki (varajäsen Liisa Varjola) ja jäsen Heta Vilén (varajäsen Katri-Leena Koivula). Kaupunginhallituksen edustajana kokouksissa on ollut Anssi Tähtinen ja henkilöstön edustajana Marja-Liisa Harjula. Kokouksien esittelijänä on toiminut vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä ja sihteerinä on toiminut Marja-Liisa Pasi. Ympäristötilinpäätös 159

163 Erillistilinpäätökset Liikelaitos Kouvolan Vesi Liikelaitos Kouvolan Veden ympäristötilinpäätös on osa Kouvolan kaupungin ympäristötilinpäätöstä. Kouvolan Veden ympäristöinvestoinnit ovat kokonaisinvestoinneista 90,7 %. Arvio toimintaan liittyvistä merkittävimmistä riskeistä Verkostojen saneeraukseen ei riittävässä määrin pystytty panostamaan osaksi resurssien vajavaisuuden vuoksi ja tavoitteet jäivät toteutumatta. Verkostojen kunto vaatii monilla alueilla pikaista saneerausta, ja tähän asiaan kiinnitetään osaltaan erityistä huomiota. Automaatiojärjestelmien yhtenäistäminen ja uusiminen on edennyt. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty johtokunnassa Kouvolan Veden johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa hallinnon, talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta. Vesihuoltojohtaja johtaa ja huolehtii hallinnon, talouden sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäinen tarkastus on tehnyt tarkastuksia vuoden aikana Kouvolan Vesi liikelaitoksessa. Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittäviä korvaus, kanne tms. vaatimuksia ei ole tiedossa. Valmiussuunnitelman päivittäminen on käynnistetty ja saatu hyvään vauhtiin. Tässä yhteydessä riskienhallintaan kiinnitetään huomiota. Kokonaisarviona Kouvolan Veden johto lausuu, että Kouvolan Veden sisäisen valvonnan asianmukaisuus ja riittävyys ovat hyvällä tasolla, eikä sisäisen valvonnan puutteita ole todettu. Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje valmistui Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden ylijäämä ennen varauksia on ,87 euroa. Kouvolan Vesi Liikelaitoksen johtokunta ehdottaa, että tuloksesta tehdään euron investointivaraus verkostojen saneeraukseen ja tilikauden ylijäämä ,87 euroa siirretään taseen omaan pääomaan/edellisten tilikausien ylijäämä. Johtokunta allekirjoittaa Kouvolan Vesi liikelaitoksen vuoden 2011 erillistilinpäätöksen, antaa sen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja kunnanhallitukselle yhdisteltäväksi kunnan tilinpäätökseen. 2 Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu Talousarvion toteutumisvertailu euroa Talousarvio Toteutunut Jäljellä Tot-% TP 2010 Liikevaihto , Valmistus omaan käyttöön ,8 234 Liiketoiminnan muut tuotot ,6 51 Materiaalit ja palvelut , Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset , Liiketoiminnan muut kulut ,9-255 Liikeylijäämä (-alijäämä) , Rahoitustuotot ja -kulut ,4-940 Ylijäämä (alij.) ennen satunn. eriä Ylijäämä (alij.) ennen varauksia Investointien toteutuminen euroa Talousarvio 2011 Toteutunut 2011 Jäljellä Tot-% TP 2010 Tuotot ,

164 Erillistilinpäätökset Liikelaitos Kouvolan Vesi Kulut , Netto , Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Suoritteet - Veden myynti m Jäteveden laskutus m Toiminnan laajuustiedot - toiminta-alue noin - liittymien määrä - jätevesipuhdistamot - pohjavedenottamot - pintavesilaitos -jätevesien puhdistus m 3 75 km 2 2 kpl 13 kpl 1 kpl 9,2 milj m 3 75 km kpl 2 kpl 13 kpl 1 kpl 10 milj. m 3 75 km kpl 2 kpl 13 kpl 1 kpl 10 milj m 3 Henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset

165 Erillistilinpäätökset Liikelaitos Kouvolan Vesi 3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Liikelaitos Kouvolan Veden tuloslaskelma Liikevaihto , ,40 Valmistus omaan käyttöön , ,41 Liiketoiminnan muut tuotot 398, ,10 Materiaalit ja palvelut , ,79 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,86 Ostot tilikauden aikana , ,86 Palvelujen ostot , ,93 Henkilöstökulut , ,08 Palkat ja palkkiot , ,04 Henkilösivukulut , ,04 Eläkekulut , ,40 Muut henkilösivukulut , ,64 Poistot ja arvonalentumiset , ,82 Suunnitelman muk. poistot , ,82 Liiketoiminnan muut kulut , ,95 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,27 Rahoitustuotot ja -kulut , ,69 Korkotuotot , ,19 Muut rahoitustuotot , ,00 Kunnalle maksetut korkokulut , ,71 Muille maksetut korkokulut , ,91 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -494,32-120,26 Ylijäämä (alij.) ennen satunnaisia eriä , ,58 Ylijäämä (alij.) ennen varauksia , ,58 Tilikauden ylijäämä (alij.) , ,58 Sitovuus taso korostettu harmaalla Tuloslaskelman tunnuslukuja Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,8 7,8 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 9,5 8,5 Voitto, % 14,8 12,2 162

166 Erillistilinpäätökset Liikelaitos Kouvolan Vesi Liikelaitos Kouvolan Veden rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,27 Poistot ja arvonalentumiset , ,82 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,40 Investointien rahavirta Investointimenot , ,76 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , , ,14 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,74 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle/kuntayhtymälle , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille , , , ,67 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä , ,74 Saamisten muutokset muilta , ,65 Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä , ,12 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,93 Rahoituksen rahavirta , ,74 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 32,2 59,2 Pääomamenojen tulorahoitus % 31,5 56,7 Lainanhoitokate 12,5 10,3 163

167 Erillistilinpäätökset Liikelaitos Kouvolan Vesi LIIKELAITOS KOUVOLAN VEDEN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet Peruspääoma , ,95 Ed. tilikausien yli- Maa- ja vesialueet , ,64 /alijäämä , ,64 Rakennukset , ,11 Tilikauden yli-/alijäämä , ,58 Kiinteät rakenteet ja OMA PÄÄOMA laitteet , , , ,17 Koneet ja kalusto , ,28 Enn.maksut ja keskener.hankinnat , ,23 VIERAS PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet , ,86 Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja Sijoitukset vak.laitoksilta , ,20 Osakkeet ja osuudet , ,00 Lainat kunnalta ,00 Muut saamiset Lainat julkiyhteisöiltä tytäryhteisöiltä , , ,73 Muut velat/liitt.maksut ja Sijoitukset , ,00 muut velat , ,96 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,86 Pitkäaikainen , ,89 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen Lyhytaikaiset saamiset Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,74 Myyntisaamiset , ,74 Lainat kunnalta 45500, ,00 Samiset kunnalta ,74 Lainat julkisyhteisöiltä 7 888, ,02 Muut saamiset , ,82 Ostovelat , ,98 Korottomat velat ,53 Siirtosaamiset ,93 kunnalta/kunt ,68 Muut velat/liitt.maksut ja Saamiset , ,23 muut velat , ,72 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,23 Siirtovelat , ,57 Lyhytaikainen , ,03 VASTAAVAA , ,09 VIERAS PÄÄOMA , ,92 VASTATTAVAA , ,09 Omavaraisuusaste % 69,3 % 82,1 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 105,3 % 54,6 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa

168 Erillistilinpäätökset Liikelaitos Kouvolan Vesi 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Liikelaitos Kouvolan Veden tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja - menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja ei kyseistä liitetietoa esitetä. Kouvolan Vesi Liikelaitoksella ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 2, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 22, 23, 27, 29, 31, 32, 34, 35, 36, 38, 39, 40, 41,42, 43, 44, 45, 46 ja Tuloslaskelman liitetiedot 8. Toimintatuotot TP 2011 Vesi- ja jätevesimaksut ,28 Vesihuollon liittymismaksut ,22 Muut liiketoiminnan tuotot ,70 Keskinäiset liiketoiminnan tuotot ,09 Valmistus omaan käyttöön ,16 Liiketoiminnan muut tuotot 398,22 Toimintatuotot yhteensä , Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistosuunnitelman mukaiset arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Rakennukset vuotta poistomenetelmä Tehdas- ja tuotantorakennukset 30 Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet Tasapoisto Johtoverkostot ja laitteet Tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 Tasapoisto Koneet ja kalusto Muut koneet ja kalusto 3 10 Tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. 165

169 Erillistilinpäätökset Liikelaitos Kouvolan Vesi 13 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1000 euroa) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot tilinpäätösvuonna Poistonalaisten investointien omahankintameno tilinpäätösvuonna Poikkeama, euroa Poikkeama, % -70 % Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että tarkastelujaksolle vuosille sijoittuu poikkeuksellisen suuria investointeja. Mäkikylän jätevesipuhdistamoa laajennetaan ja saneerataan sekä rakennetaan siirtoviemäri lopetettavalta Akanojan jätevesipuhdistamolta Mäkikylään. 4.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 21. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Poistamaton hankintameno 1.1. Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Yhteensä , , , , , ,86 Lisäykset tilikauden aikana , ,62 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,02 Vähennykset tilikauden aikana 0 0 Siirto erien välillä , , ,46 0 Tilikauden poisto , , , ,87 Arvonalennukset POISTAMATON HANKINTAMENO , , , , , ,59 Arvonkorotukset KIRJANPITOARVO , , , , , ,59 Sijoitukset Tytäryhteisö osakkeet ja - osuudet Muut saamiset tytäryhteisöltä Yhteensä Poistamaton hankintameno , ,00 Lisäykset tilikauden aikana , ,00 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirto erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset POISTAMATON HANKINTAMENO , , ,00 Arvonkorotukset KIRJANPITOARVO , , , Omistukset muissa yhteisöissä Nimi Kotipaikka Liikelaitoksen omistusosuus Kymen Bioenergia Oy Kouvola 30 % 166

170 Erillistilinpäätökset Liikelaitos Kouvolan Vesi 25. Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä joissa kunta on jäsenenä, osakkuusyhteisöiltä ja kunnalta TP 2011 TP 2010 Saamiset tytäryhteisöiltä Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 2 945, ,24 Saamiset jäsenkuntayhtymiltä Myyntisaamiset Saamiset osakkuus- ja muilta omistusyhteisöiltä Myyntisaamiset , ,75 Saamiset kunnalta ,74 Saamiset yhteensä , , Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät TP 2011 TP 2010 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Siirtyvät korot 5 220, ,40 Muut siirtosaamiset 8 760, ,53 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28. Oma pääoma TP 2011 Peruspääoma ,95 Peruspääoma ,95 Edellisten tilikausien yli/alijäämä ,22 Edellisten tilikausien yli/alijäämä ,22 Tilikauden ylijäämä ,87 Oma pääoma yhteensä , Pitkäaikainen vieras pääoma Kuntarahoitus Oyj:n laina euroa, nostettu Laina-aika on 15 vuotta, tasalyhennykset 10 vuoden aikana 6 kk:n välein alkaen toukokuussa Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille jossa kunta on jäsenenä sekä osakkuus ja omistusyhteysyhteisöille ja kunnalle Velat tytäryhteisöille TP 2011 TP 2010 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Ostovelat , ,14 Siirtovelat ,67 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 2 303, ,20 Korottomat velat kunnalle ,68 Velat tytäryhteisöille ym , ,34 167

171 Erillistilinpäätökset Liikelaitos Kouvolan Vesi 37. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat TP 2011 TP 2010 Siirtyvät korot muille 8 994, ,21 Jaksotetut palkat , ,39 Lomapalkkajaksotus , ,57 Siirtovelat tytäryhteisöille ,67 Muut siirtovelat , ,40 Siirtovelat yhteensä , , Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä TP 2011 Vakinaiset 61 Määräaikaiset 6 Työllistetyt Oppisopimus Henkilöstö yhteensä Henkilöstökulut TP 2011 Palkat ja palkkiot ,04 Henkilöstökorv. ja muut korjauserät ,18 Henkilösivukulut Eläkekulut ,68 Muut henkilösivukulut ,11 Yhteensä tuloslaskelman mukaan ,65 5 Luettelot ja selvitykset 5.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Pääkirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito atktuloste Myyntireskontra atktuloste Ostoreskontra atktuloste Päiväkirja atktuloste Pääkirja atktuloste Palkkaluettelo Tasekirja atktuloste Tase-erittelyt Kaikki asiakirjat säilytetään paperimuotoisena. Tasekirja säilytetään pysyvästi, ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä 168

172 Erillistilinpäätökset Liikelaitos Kouvolan Vesi 5.2 Luettelo käytetyistä tositelajeista ALKUSA Alkusaldot ATKSLA ATKSLA Sis.laskut EXCEL Excel-muistiot KOKISI Sisäiset vuokrat KOMTOS Käyttöomaisuustositteet MRHYV MR hyvityslask kuittaus MR10 MR Laskulaji 10 MRMANU MR Manuaalisuoritukset MRVIIT MR Viitesuoritukset OSTOIP Ostolaskut, IP OMAKSU Ostoreskontra maksut PALKAR Palkkatositteet PANKKI Pankin tiliotteet VESISI Sisäiset vesilaskut MRAHA Talousarvio TRAVEL Travel -matkalaskut VARAS1 Varasto 169

173 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 5.2 Tilaliikelaitos 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa Tilaliikelaitos aloitti toimintansa kuntalain mukaisena kunnallisena liikelaitoksena Toisen toimintavuoden aikana tarkistettiin sisäiset vuokrat v tasolle siten, että tarkistukset astuvat voimaan Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana vuokrat olivat v lähtötietojen tasolla. Rakennusten salkutustyötä jatkettiin ja omistajan tahdon mukaisesti myytiin kaupungin kannalta tarpeettomia kiinteistöjä 4 kpl sekä asuntoja 16 kpl, myyntiä jatketaan edelleen. Energiansäästösopimus tehtiin kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa v ja sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvä toimintasuunnitelma valmistui v Oman haasteensa käyttötalousmenoihin toi kova talvi, joka aiheutti tilaliikelaitokselle 1,8 milj. euron lisämenon lämmityskustannuksiin ja kattolumien poistoista aiheutuviin kustannuksiin. Kiinteistö Oy Tasankotie 6 purettiin ja yhdistettiin tilaliikelaitokseen. Fuusiossa saatu v valmistunut rakennus on tasearvoltaan euroa. Yhtiö ei ollut tehnyt poistoja koko toiminta-aikanaan. Tilaliikelaitos joutui suorittamaan poistot lisäpoistona, yhteensä euroa, mikä oli huomioitu lisätalousarviossa. Vastaavasti myyntivoittoja ja ulkoisia vuokratuloja saatiin 1,4 milj. euroa budjetoitua enemmän. Tilaliikelaitoksen ylijäämä on 11 milj. euroa, joka on n. 1,0 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa. Tuloutus kaupungille Tilaliikelaitoksella ei ollut tuottovaatimusta kaupungille v Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että liikelaitoksen suorittama korvaus peruspääomasta käsitellään palvelutarvemuutosten ja tilojen käytön tehostamiseen liittyvien ratkaisujen jälkeen vuoden 2013 talousarvion valmistelun yhteydessä. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet on esitetty tarkemmin taulukossa vuositavoitteiden toteutuma. Tilikauden tulos Tilaliikelaitoksen toisen vuoden liikevaihto oli 57,4 milj. euroa ja tuloslaskelma osoittaa tilikauden ylijäämäksi 11 milj. euroa. Vastaavat luvut v olivat 54,6 milj. euroa ja 12,5 milj. euroa. Investoinnit ja rahoitus Investointimenot olivat 8,9 milj. euroa, joista keskeneräisiin hankintoihin siirrettiin 2,2 milj. euroa. Rahoitusosuudet investointimenoihin olivat 1,3 milj. euroa. Henkilöstö Tilaliikelaitoksella oli henkilökuntaa 20 vakituista ja yksi työllistämistuella palkattu henkilö. Henkilöstökulut yhteensä olivat 1,2 milj. euroa. Suunnittelupäällikkö Jukka Mellanen jäi eläkkeelle lukien. Suunnittelupäälliköksi nimettiin LVI-insinööri Risto Aalto, jolle siirrettiin RA Jukka Mellasen tehtävät. Rakennusarkkitehdin paikka jätettiin täyttämättä, joten vahvuus oli 19 henkilöä v lopussa. Kouvolan kaupungin henkilöstöyksikön tekemän työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstön työilmapiiri on mittaustuloksen mukaan erinomainen. 170

174 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Hallinto Tilaliikelaitoksen johtokuntaan kuuluivat seuraavat luottamushenkilöt: Jäsen Rantala Vesa, puheenjohtaja Saarinen Tuomo, varapuheenjohtaja Jaakkola Maija Timonen Eliisa Henttonen Ilmari Vainio Vesa, kaupunginhallituksen edustaja Varajäsen Lehtomäki Sami Valtonen Tuomas Cinar Mila Pönni Anne Pasi Markku Helkala Maarit Esittelijänä on toiminut toimitilajohtaja Timo Oksanen ja sihteerinä Lea Korjala. Johtokunta kokoontui tilikauden aikana 8 kertaa. Ympäristötilinpäätös Energiasäästösopimus allekirjoitettiin keväällä 2010 ja energiansäästön toimenpideohjelma valmistui keväällä Jätehuoltoa tehostettiin edelleen mm. vaihtamalla jäteastioita järkevämmän kokoisiksi, näin saatiin jätehuoltomaksuja pienemmiksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Tilaliikelaitoksen toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä arvioidaan ja vähennetään sekä riskien seurauksiin varaudutaan. Vuokrausriskiä vähennetään solmimalla pitkäkestoisia vuokrasopimuksia ja määrittämällä vuokrien lähtötaso vastaamaan todellisia kustannuksia. Teknisiä riskejä (esim. vesivuodot, jäätymiset) ja toiminnan keskeytysriskejä (tulipalot, ilkivalta) vähennetään tavoitteellisella hankesuunnittelulla, rakentamisen ja suunnittelun ohjauksella sekä suunnitelmallisella rakennusten ylläpidolla ja erilaisilla turvajärjestelyillä. Riskiin varaudutaan vahinkovakuutuksin. Luonnonvoimien toiminnalle aiheuttamiin riskeihin ei voida vaikuttaa, mutta riskeihin varaudutaan vakuutuslaitosten vakuutuksin. Henkilöstöriskiä vähennetään henkilöstön muutosvalmennuksella, suunnitelmallisella koulutuksella ja tarjoamalla henkilöstölle työkykyä ylläpitävää toimintaa. Palkkaus pyritään pitämään kilpailukykyisenä yksityisen sektorin kanssa. Yhteistoimintaverkoston osalta organisaatioriskiä pienennetään tarkistamalla sopimuskäytäntöjä joustavimmiksi. Sisäistä valvontaa suoritetaan päivittäin tapahtuvan raportoinnin kautta, vuokra-, urakka-, konsultti- ym. sopimusten toimeenpanon seurannan kautta sekä työpaikkakokousten avulla. Lisäksi noudatetaan kaupungin tarkastusyksikön laatimia ohjeita, jotka on jalkautettu koko henkilökunnalle. Vuoden 2011 riskeistä toteutuivat luonnon aiheuttamana riskinä kylmä ja runsasluminen talvi, joka aiheutti runsaat lisäkustannukset rakennusten ylläpitokustannuksiin sekä kattolumien ja jäiden aiheuttamat vesivuodot, joiden kustannukset saatiin osittain vakuutuskorvauksina. Vuoden aikana tapahtui myös pieniä maanjäristyksiä, jotka eivät kuitenkaan aiheuttaneet vahinkoja rakennuksille. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilaliikelaitoksen tilikauden tulos (ylijäämä ennen varauksia) on ,56 euroa ylijäämäinen. Tilaliikelaitoksen johtokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,42 euroa siirretään tilikauden ylijäämä ,98 euroa taseen edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. 171

175 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 2 Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu Vuositavoitteiden toteuma (sitovat Kaupunkistrategian Oma päämäärä menestystekijä Palveleva Kouvola Asiakkuuksien hallinta Mittari Tavoite 2011 Toteuma 2011 Palvelusopimukset Vuokrasopimukset Urakkasopimukset Konsulttisopimukset Kaikista toiminnoista on tehty sopimukset. Kaikista toiminnoista on tehty sopimukset. Ympäristöystävällinen Kouvola Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Ympäristövastuun kantaminen Kehityskeskustelut Työtyytyväisyys Energiankulutus/GWh 100 % käyty. Indeksi yli kaupungin keskiarvon. Toimenpidesuunnitelma valmis. - Indeksi yli kaupungin keskiarvon. Toimenpidesuunnitelma valmis. Elinvoimainen ja tekevä Kouvola Yritysten toimintaedellytykset. Energiansäästökartoitus Riittävät toimitilat yrityksille (yhteistyö Innovation Oy) Kartoitustoimenpiteet aloitettu. Sovittujen hankkeiden toteutus. Kartoitustoimenpiteitä ei ole aloitettu. IK-Kotelon laajennus Patrian helikopterien huoltohalli Palvelumarkkinoiden uudet toimintatavat Oma tuotanto/ulkoa ostetut palvelut Palvesopimukset tarkennettu Palvelusopimukset tarkennettu. Tunnusluvut Toiminnan laajuustiedot -rakennusten k-m 2 -rakennusten tilavuus m 3 -rakennusten lkm -rakennusten tasearvo Henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset TP 2010 TA 2011 Muutettu TA 2011 TP 2011 Tot- % M M M

176 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU Alkuper. TA 2011 Tamuutos Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Liikevaihto , Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot ,7 643 Materiaalit ja palvelut , Henkilöstökulut ,9-57 Poistot ja arvonalentumiset ,4 778 Suunnitelman muk. poistot ,4 778 Liiketoiminnan muut kulut ,9-804 Liikeylijäämä ,1 714 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Ylijäämä ennen satunnaisia eriä ,4 737 Satunnaiset tuotot ja kulut Ylijäämä ennen varauksia ,3 930 Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä , Sitovuustaso korostettu harmaalla Vuoden 2011 talousarvion mukaan liikelaitoksia sitoo tilikauden tulos ja erikseen määriteltävä tuottovaatimus. Tuloslaskelman toteutumisvertailu osoittaa tilikauden ylijäämäksi ennen varauksia 10,9 milj. euroa, mikä on 0,9 milj. euroa talousarviota enemmän. TALONRAKENNUSINVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN / 2011 Myllykosken päiväkodin luonnossuunnittelmat tehtiin loppuvuodesta. Hanke toteutetaan KVR-hankkeena ja tarjoukset saadaan helmikuun alussa Kustannukset olivat n (alv 0). Rakentaminen tapahtuu v aikana. Hanke toteutetaan siten että kaupunki vastaa luonnossuunnittelusta, liittymismaksuista, pihatöistä sekä irtaimiston hankinnasta. Näiden kustannusarvio on (alv0). Tilat maksetaan seuraavien 15 vuoden aikana vuokrina. Niskalan päiväkodin laajennus- ja muutostöiden suunnittelua ei aloitettu. Hanke on siirretty toteutettavaksi v Urheilupuiston koulun liikuntasalisiiven peruskorjaus käynnistyi lokakuussa 2010 ja valmistui kesäkuussa Hankkeen kokonaiskustannukset olivat n (alv 0). Hankkeen kustannusarvio oli (alv 0). Valtionapua hankkeelle on luvassa jälkirahoitteisesti Pilkan koulun peruskorjaus käynnistyi marraskuun alussa 2010 ja valmistui heinäkuussa Kustannukset olivat n (alv 0). Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli (alv 0). Ylitys johtui rakennuksen ennakkoselvityksissä todettua kuntoa huonommasta kunnosta. Valtionapua hankkeelle on luvassa jälkirahoitteisesti

177 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Mansikka-ahon koulun suunnittelutyö käynnistyi kesäkuussa 2011 ja suunnitelmat valmistuvat kesäkuussa Rakentaminen käynnistyy marraskuussa 2012 ja hanke valmistuu toukokuussa Kulut 2011 olivat n (alv 0) ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on (alv 0). Inkeroisten yhteiskoulun laajennuksen suunnitelmat valmistuivat heinäkuussa v Työt käynnistyivät syyskuussa ja hanke valmistuu kesäkuussa Kustannukset v olivat n (alv 0). Hankkeen kokonaiskustannusarvio on (alv 0). Kaipiaisten koulun peruskorjauksen ja laajennuksen suunnitelmat valmistuivat lokakuussa 2011 ja työt käynnistyivät marraskuun lopulla ja valmistuvat siten että peruskorjatut tilat valmistuvat heinäkuun lopulla v ja laajennus syyskuun lopulla Kustannukset v olivat n (alv 0).Hankkeen kokonaiskustannusarvio on (alv0) Utinkatu 85 peruskorjaustöiden hankesuunnitelma valmistui syyskuussa 2010 ja suunnittelu käynnistyi marraskuussa Kohteen suunnitelmat valmistuivat kesällä 2011 ja Rakennus 2:den peruskorjaus alkaa tammikuussa 2012 ja kohde valmistuu toukokuussa Kohteen kustannukset olivat v.2011 n (alv 0) Kohteen kokonaiskustannusarvio on (alv 0). Rakennus 1:den työt käynnistyvät toukokuussa 2011 ja valmistuvat toukokuussa Rakennus 1:den kustannusarvio on (alv 0). Saviniemen jalkapallokentän peruskorjauksen suunnittelu tehtiin syksyllä ja kustannukset olivat n (alv 0). Toteuttamisen ajankohta muutettiin, yhteistyössä Mypan edustajien kanssa, toteutettavaksi kesäkuussa Hankeen kokonaiskustannusarvio on (alv 0) ja hankkeelle on luvassa UEFA:n avustusta Pihlajiston asumispalveluyksikön suunnittelu käynnistyi kesäkuussa ja suunnitelmat valmistuvat tammikuussa Kohde toteutetaan uudisrakennuksena. Rakentaminen alkaa huhtikuussa 2012 ja valmistuu helmikuussa Kustannukset v.2011 olivat n (alv 0) ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on (alv 0). Hankkeelle on luvassa ARA:n avustusta Kumpulan asumispalveluyksikön suunnittelu käynnistyi kesäkuussa ja suunnitelmat valmistuvat tammikuussa Rakennuspaikalla tulevan rakennuksen kohdalla siirrettiin runkovesijohto ja viemäri syksyllä Kohteen rakentaminen alkaa huhtikuussa 2012 ja valmistuu tammikuussa Kustannukset v olivat n (alv 0). Hankkeen kokonaiskustannusarvio on (alv 0). Hankkeelle on luvassa ARA:n avustusta Keltakankaan terveysaseman muutostyöt hammashoitolan sekä fysioterapian toimitiloiksi. Suunnittelu käynnistyi elokuussa ja rakentaminen marraskuussa. Hanke valmistuu keväällä Kustannukset v olivat n (alv 0) ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on (alv 0). Vaskirinteen palvelukeskuksen v valmistuneen osan peruskorjauksen suunnittelua ei aloitettu johtuen vanhuspalveluiden toimintojen mahdollisista muutoksista, jotka selviävät v Hankkeen toteuttaminen on siirretty v KOTEPA:n arkkitehtikilpailun järjestäminen sekä suunnittelun aloittaminen siirtyi v Kouvolan teatterin pyörivä näyttämö peruskorjattiin kesällä. Kustannukset olivat v n (alv 0). Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli (alv 0). Kuusankosken paloasemalle peruskorjattiin toimitilat Kuusankosken varikolle. Työt käynnistyivät toukokuussa ja valmistuvat tammikuussa Menot v olivat n (alv 0). Kokonaiskustannusarvio on (alv 0) Hankkeelle on luvassa Palosuojelurahaston avustusta n (alv 0) Teollisuushallin laajennuksen (IK-Kotelon tilat) rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa ja rakennus valmistui marraskuussa. Kustannukset olivat n (alv 0). Hankkeen kustannusarvio oli (alv 0). Ylitys johtui ennakoitua suuremmista massanvaihdoista rakennuksen pohjan ja paikoitusalueen kohdalla. 174

178 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Kouvolan keskuskeittiön korjaustyöt jatkuivat vuodelta 2010 vesikaton korjaustöillä. Kustannukset olivat n (alv0). Hankkeen kokonaiskustannukset olivat n (alv 0) Kouvolan pääkirjaston kattosaneeraus jatkui vuodelta Kustannukset 2011 olivat (alv 0). Hankkeen kokonaiskustannukset olivat n (alv 0). Helikopterien huoltohallin rakentaminen käynnistyi v ja valmistui tammikuussa Kustannukset v olivat (alv 0) ja hankkeen kokonaiskustannukset olivat (alv 0). Pieninvestointeja toteutettiin yhteensä 50 kpl yhteisarvoltaan n (alv 0). Tilaliikelaitoksen pieninvestoinnit 2011 kohteittain (1000 euroa) Toteutuma Toteutuma Ulkoilureittien peruskorjauksia 64 Viialan koulu (astianpesulinja) 41 Museaalinen korjausraha 13 Lähiliikuntapaikat * -18 Puistolan päiväkoti (aidat) 18 Killingin päiväkoti (aidat) 18 Korvenkylän päiväkoti (aidat) 12 Käpylän päiväkoti (aidat) 12 Anjalan päiväkoti (valaistus) 0 Mielakan päiväkoti (valaistus) 0 Kymintehtaan koulun lähiliikuntapaikka 98 Ksnk:n urheilupuiston tekonurmi 100 Lehtomäen urheilupuiston pukuhuone 53 Lyseon lukio (ikkunat) 125 Yhteiskoulun fys. ja kemian luokkien kalusteet 92 Suursuon päiväkoti (vesikate) 60 Ksnk:n urheilutalon salin valaistus 34 Ksnk:n uimahallin lastenallas 43 Viialan koulu (tiilikate) 103 Sippolan koulu (salaojitus) 25 Sippolan koulu (opetuskeittiö) 0 Sippolan koulu (keskusradio) 5 Korian koulu (julkisivukorjaus) 23 Peippolan päiväkoti (paloilmoinj.) 0 Naukion koulu (yhdistelmäuuni, jäähdytysk.) 12 Hirvelän koulu (liikuntasalin lattiap.) 24 Hirvelän koulu (akustiikka) 1 Anjalan koulu (vesikate) 40 Kymintehtaan koulu (pata, uuni) 11 Kääpälän koulu (pata, jääkaappi) 14 Utin koulu (pata, pakastekaappi) 8 Kaunisnurmen palv.keskus (vesikate) 44 Kaunisnurmen palvelukeskus (yhdistelmäuuni) 8 Ksnk:n hammashoitola (jäähdytys) 27 Ksnk:n terv.keskus (kodinomaisuus-hanke) 17 Kouvolan terv.keskus (ilmalämpöp.) 28 Kouvolan terv.keskus (yhdistelmäuuni) 14 Elimäen hoitoyksikkö (hissi) 8 Mäkikylän palvelukeskus (turvavalaistus) 82 Anjalankosken terv.keskus (vesikate) 107 Korian ruokapalvelukeskus 13 Ksnk:n valvomon päivitys 71 Ksnk:n alueen verkkomuutokset 59 GPRS:n liittymät (valvontajärj.) 27 TAC-alakeskus (Valkealan koulu) 70 TAC-alakeskus (maakuntakirjasto) 27 TAC-alakeskus (Kouvola-talo) 71 KSAO (Computec-järjestelmä) 19 Tuohikotin paloasema (vesikate) 56 Tuohikotin paloasema (ikkunat) 9 Paraatikenttä 3 (vesikate) 25 Ksnk:n kaupungintalo (vesikate) 19 Putkiradiomuseo (vesikate) 7 Utin päiväkoti (aidat) 11 Kaunisnurmen palvelukeskus (kotialueet) 78 Pieninvestoinnit yhteensä x) sisältää Eskolanmäen lähiliikuntapaikan valtionavun 175

179 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 1000 e Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuper. TA 2011 Tamuutokset Muutettu TA 2011 Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Urheilupuiston yläaste Tuotot Kulut Netto Pilkan koulu Tuotot Kulut Netto Utinkatu 85 Kulut Netto Pääkirjasto Kulut Netto Pihlajiston tehostetun as.palv Tuotot Kulut Netto Kouvolan keskuskeittiö Kulut Netto Kuusankosken paloasema Tuotot Kulut Netto Helikopterien huoltohalli Kulut Netto Pelastustie, Utti Kulut Netto Myllykosken päiväkoti Kulut Netto Niskalan päiväkoti Kulut Netto Mansikka-ahon koulu Kulut Netto Kaipiaisten koulu Tuotot Kulut Netto

180 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 1000 e Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuper. TA 2011 Tamuutokset Muutettu TA 2011 Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Inkeroisten yläkoulu Tuotot Kulut Netto Saviniemen jalkapallokentän pe Tuotot Kulut Netto Kumpulan asumispalv.yksikkö Tuotot 486 Kulut Netto Keltakankaan terveysasema Kulut Netto Vaskirinteen palv.keskus Kulut Netto KOTEPA-hankkeen arkkiteht.kilp Kulut Netto Kouvolan teatteri Kulut Netto Teollisuushallin laajennus Kulut Netto Eskolanmäen koulu Tuotot Netto Tähteenkadun koulu Tuotot Netto Osakkeet ja osuudet Tuotot Netto Rakennusten myynti Tuotot Netto Pieninvestoinnit Netto YHTEENSÄ 0 0 Tuotot Kulut Netto Vuoden 2011 talousarvion mukaan investointimenojen osalta erillisten investointihankkeiden hyväksytty kustannusarvio on niiden sitovuustaso, jota verrataan hankkeen todellisiin rakentamiskustannuksiin hankkeen valmistumisen jälkeen. Alle yhden miljoonan euron hankkeet ovat sitovia myönnettyjen määrärahojen kokonaismäärän puitteissa vuositasolla. 177

181 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Seuraavat rakennukset sekä osakkeet ja osuudet myyntiin tilikauden aikana: Kauppahinta Tasearvo Kiinteistö Oy Elimäen Rahatori Vanhamaantie , ,34 Palokankaan ostoskeskus Palokankaantie , ,41 Asunto Oy Kuusankosken Koulurinne Mäenpäänkuja 3 A , ,47 Asunto Oy Puistokolkka Sivutie 26 B , ,75 Asunto Oy Kuusankosken Koulurinne Mäenpäänkuja 3 A , ,00 Asunto Oy Rantajousi Rantapolku 2 M , ,00 Asunto Oy Kuntalantie 9 Kuntalantie 9 B , ,00 Asunto Oy Lehtotöyry Salmentöyryntie 14 B , ,00 Asunto Oy Jokialue Sairaalantie 5 AT ,31 0,00 Asunto Oy Kuusaankeskus Valtakatu 34 A ,00 911,00 Asunto Oy Kuusankosken Koulurinne Mäenpäänkuja 3 B , ,00 Asunto Oy Kuusankosken Voikkaantie 3 Voikkaantie 3 A ,90 456,00 Asunto Oy Pilkankulmantalo Niskalankatu 4 C ,68 960,00 Asunto Oy Tarhakara Hakakuja 3 B , ,00 Asunto Oy Tuohirinne Tuohitie 2 C , ,00 Asunto Oy Kasakkakara Kasakkakalliontie 2 E , ,00 Soiniityn koulu Soiniityntie 788 A , ,00 Takamaan koulu Takamaantie , ,00 Pilvilinna Kasarminkatu , ,00 * Hiiskula Saarennonväylä , ,00 * tontin arvo e 178

182 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU 1000 e Alkuper. TA 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutoksen jälkeen Toteutuma 2011 Poikkeama Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta

183 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma Liikevaihto , ,69 Valmistus omaan käyttöön , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot , ,71 Materiaalit ja palvelut , ,35 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,09 Ostot tilikauden aikana , ,09 Palvelujen ostot , ,26 Henkilöstökulut , ,39 Palkat ja palkkiot , ,50 Henkilösivukulut , ,89 Eläkekulut , ,02 Muut henkilösivukulut , ,87 Poistot ja arvonalentumiset , ,02 Suunnitelman muk. poistot , ,02 Liiketoiminnan muut kulut , ,14 Liikeylijäämä , ,50 Rahoitustuotot ja -kulut , ,56 Korkotuotot ,48 741,93 Muut rahoitustuotot 9 367, ,79 Muut rahoituskulut -36,71-393,16 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,06 Satunnaiset tuotot ja kulut ,89 0,00 Satunnaiset tuotot ,89 0,00 Ylijäämä ennen varauksia , ,06 Poistoeron muutos , ,41 Tilikauden ylijäämä , ,47 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,2 7 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 6,2 7,5 Voitto, % 19,0 22,7 180

184 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Rahoituslaskelma 1000 e Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 23 4 Satunnaiset erät 193 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 116,6 124,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 116,6 124,8 Toiminnan rahavirta on 19,1 milj. euroa positiivinen ja investointien rahavirta 6,1 milj. euroa negatiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirta muodostuu 13 milj. euroa positiiviseksi. Muut maksuvalmiuden muutokset 13 milj. euroa muodostuvat kaupungin ja liikelaitoksen yhdystilin käsittelyerästä (saamisten ja velkojen muutos kunnalta) ja valtionosuussaamisesta (saamisten muutos muilta). Yhdystili on käsitelty nettoperiaatteella vuoden 2010 tilinpäätöksessä, kun taas vuonna 2011 erät käsiteltiin bruttoperiaatteella, joten laskelman suuret erot näissä sisäisissä erissä johtuvat kirjauskäytännön muutoksesta. 181

185 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,11 Aineettomat hyödykkeet , ,36 Aineettomat oikeudet 7 385, ,22 Muut pitkävaikutteiset menot , ,14 Aineelliset hyödykkeet , ,81 Rakennukset , ,06 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,44 Koneet ja kalusto , ,41 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,90 Sijoitukset , ,94 Osakkeet ja osuudet , ,94 Muut saamiset ,69 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,53 Saamiset , ,53 Pitkäaikaiset saamiset , ,16 Muut saamiset , ,16 Lyhytaikaiset saamiset , ,37 Myyntisaamiset , ,24 Saamiset kunnalta , ,26 Muut saamiset , ,95 Siirtosaamiset ,83 315,92 Rahat ja pankkisaamiset 50,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,64 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,47 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä ,47 Tilikauden ylijäämä , ,47 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,08 Poistoero , ,08 VIERAS PÄÄOMA , ,09 Pitkäaikainen , ,35 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,35 Lyhytaikainen , ,74 Ostovelat , ,51 Korottomat velat kunnalle ,94 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,69 Siirtovelat , ,54 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,64 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 77,7 92,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 86,0 24,3 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa

186 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Tilaliikelaitoksen tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja - menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja ei kyseistä liitetietoa esitetä. Liikelaitoksella ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 2, 3, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 14, 16, 17, 18, 19, 20, 22, 23, 27, 29, 30, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 38, 39, 40, 41,42, 43, 45, 46, 47 ja Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Kirjauskäytännön muutos seuraavien erien osalta Tuloslaskelma: Valmistus omaan käyttöön Kirjattu edellisessä tilinpäätöksessä vasta yhdistelyssä kuntaan. Tase: Saamiset kunnalta Liikelaitosten ja kunnan väliset yhdystilit Korottomat velat kunnalle käsitelty edellisenä vuonna bruttona. 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot 8. Toimintatuotot Liiketoiminnan myyntituotot , ,72 Vuokratuotot , , Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistosuunnitelman mukaiset arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Poistoaika Poistomenetelmä Aineettomat oikeudet 5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Tasapoisto Rakennukset Asuinrakennukset 40 vuotta Tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset 40 vuotta Tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennnukset 30 vuotta Tasapoisto Muut rakennukset 30 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa-ja vesirakenteet vuotta Tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto Muut koneet ja kalusto 3-10 vuotta Tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Perusparannusmeno alle euroa suhteutetaan alkuperäisen hankkeen poistoaikaan. 183

187 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 15. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot Liiketoiminnan muut tuotot Pysyvien vastaavien myyntivoitot Rakennukset , ,75 Osakkeet , ,72 Myyntivoitot yhteensä , ,47 Liiketoiminnan muut kulut Pysyvien vastaavien myyntitappiot Rakennukset , ,31 Myyntitappiot yhteensä , , Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 21. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat pitkä- Muut Yhteensä oikeudeteisevaikut- menot Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Kiinteät rakenteet ja laitteet Rakennukset Ennakkomaksut ja keskener. hank. Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset Rahoitusosuudet Vähennykset Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Olennaiset lisäpoistot Tasankotie Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet tytäryhteisöt Osakkeet osakkuus- ja omistusyhteisöt Osakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno

188 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28. Oma pääoma Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä ,47 Tilikauden ylijäämä , ,47 Oma pääoma yhteensä , , Pitkäaikainen vieras pääoma Velat jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuuslaitoksilta , ,35 Lainanhoitosuunnitelma käsitellään v talousarviovalmistelun yhteydessä. 37. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkajaksotukset , ,04 Muut siirtovelat , ,25 Siirtovelat yhtensä , , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44. Leasingvastuiden yhteismäärä Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,79 Myöhemmin maksettavat , ,23 Yhteensä , ,02 185

189 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 47. Muut taloudelliset vastuut Arvonlisäveron palautusvastuu Kiinteistöjen uudisrakentamisen ja perusparantamisen menot Arvonlisäverot ALV-vastuu 2011 ALV-vastuu 2010 v valmistuneet v valmistuneet v valmistuneet v valmistuneet v valmistuneet v valmistuneet v valmistuneet * v valmistuneet Arvonlisäveron palautusvastuu * Arvonlisäveron muutos on huomioitu. Toteutuneet investoinnit tilinpäätöksen oheismateriaalina. 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä Hallinto 2 2 Suunnittelu 5 7 Rakennuttaminen 5 6 Toimitilojen isännöinti, vuokraus ja ylläpito 6 6 Kehittäminen 1 1 Henkilöstön määrä yhteensä

190 Erillistilinpäätökset Tilaliikelaitos 5. Luettelot ja selvitykset 5.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Pääkirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito atktuloste Myyntireskontra atktuloste Ostoreskontra atktuloste Päiväkirja atktuloste Pääkirja atktuloste Palkkaluettelo Tasekirja atktuloste Tase-erittelyt Kaikki asiakirjat säilytetään paperimuotoisena. Tasekirja säilytetään pysyvästi, ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä 5.2 Luettelo käytetyistä tositelajeista ALKUSA Alkusaldot ATKSLA ATKSLA Sis.laskut EXCEL Excel-muistiot KOKI Koki -reskontratositteet KOKISI Sisäiset vuokrat KOMTOS Käyttöomaisuustositteet MRHYV MR hyvityslask kuittaus MR10 MR Laskulaji 10 MRMANU MR Manuaalisuoritukset MRVIIT MR Viitesuoritukset OSTOIP Ostolaskut, IP OMAKSU Ostoreskontra maksut PALKAR Palkkatositteet PANKKI Pankin tiliotteet VESISI Sisäiset vesilaskut MRAHA Talousarvio TRAVEL Travel -matkalaskut VARAS1 Varasto 187

191 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos 5.3 Teknisen tuotannon liikelaitos 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä- ja logistiikkapalveluja sekä teknisiä työsuorituksia liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Käyttäjäpalveluja ovat ruokapalvelut sekä puhtaus- ja vahtimestaripalvelut. Teknisiä työsuorituksia ovat kunnallistekniikan ja vesihuollon rakentaminen ja saneeraus, maastotietopalvelut, liikenneväylien, yleisten alueiden (mm. torit ja pysäköintialueet) viheralueiden ja liikuntapaikkojen sekä kaupungin omistamien rakennusten rakentaminen, hoito ja kunnossapito. Tuotannon liikelaitoksen tilikauden tulos (alijäämä) on pienentynyt edellisestä vuodesta, vaikka poikkeuksellinen luminen alkutalvi aiheuttikin lisäkustannuksia. Tehtävät on pystytty hoitamaan kehittämällä toimintatapoja henkilöstöä kouluttamalla, prosesseja kuvaamalla ja itsearvioimalla, uusia teknisiä innovaatioita hyödyntämällä, pitämällä tuotantovälineet toimintakuntoisina sekä tukikohtaverkostoa tiivistämällä. Palvelualueiden talousosaaminen ja -tietoisuus on lisääntynyt. Tuotteistamisen ja kustannuslaskennan kehittämistyötä on jatkettu kaikilla palvelualueilla. Talousarvio2012 valmisteltiin tiimityönä pilottina uutta Opiferus-taloussuunnittelun ohjelmaa käyttäen. Hanketta on tarkoitus kehittää niin, että talousarvion seuranta saadaan kunkin palvelualueen tarpeiden mukaisella tasolla (alueet, kohteet, esimiehet jne). Tuotantojohtajan tehtävässä aloitti Jari Horppu tuotantojohtaja Heikki Kyyrösen jäädessä eläkkeelle. Organisaatiomuutos aluepalvelujen ja logistiikkapalvelujen yhdistämiseksi valmistui. Eläköitymisten seurauksena puhtauspalvelujen työtehtäviä yhdistettiin ja toimintaa harmonisoitiin palveluverkkoa vastaavaksi. Puhtauspalvelujen piiriin tuli uusia kohteita 8 kpl ja siivottava ala lisääntyi m 2 (3 %.). Ruokapalvelujen ateriamäärät lisääntyivät edellisvuodesta 5,2 %. Logistiikkapalveluiden Keltakankaan materiaalimyymälän toiminta keskitettiin Marjoniemen materiaalimyymälään. Teknisen tuotannon liikelaitos on rakentanut tilaajalle investointihankkeita n.4,0 milj. eurolla. Lisäksi liikelaitos Kouvolan Veden kanssa tehtiin palvelusopimus vesi- ja viemärijohtojen sekä sadevesiviemäröinnin rakentamisesta ja saneerauksesta erikseen sovittavissa kohteissa. Tekninen tuotanto on vastannut osaltaan kaupungin työllistämisvelvoitteen hoitamisesta. Työllistettyjä henkilöitä oli vuoden lopussa 35 henkilöä. Nettokustannukset eli palkat henkilösivukuluineen vähennettynä työllistämistuella olivat vuonna 2011 noin 0,5 milj euroa. Tämä toiminta on ollut samalla tasolla kuin vuonna Lisäksi tuotannon liikelaitos on työllistänyt kesäaikana koululaisia ja opiskelijoita, kustannukset euroa. Palvelualueiden toiminnan muutoksista on tarkemmat erittelyt talousarvion toteutumisvertailuissa. Tuloutus kaupungille Teknisen tuotannon liikelaitoksen taseessa ei ole peruspääomaa ja näin ollen peruspääomasta maksettavaa korvausta ei ole määritelty eikä myöskään kaupungille maksettavia muita tuottovaatimuksia. Toiminnalliset tavoitteet Talousarvion toiminnallisten sitovien tavoitteiden lisäksi toimintaa ohjaamaan on johtokunta käsitellyt ja hyväksynyt johdon työohjelmat vuodelle Työohjelmien toteutuminen on raportoitu johtokunnalle kolmannesvuosittain. Toiminnallisten sitovien tavoitteiden toteutuminen on esitetty kohdassa 2 olevassa taulukossa. Tilikauden tulos Ulkoiset tuotot ja kulut Teknisen tuotannon liikelaitoksen toteutunut liikevaihto oli 49,1 milj. euroa (99,7 %). Tämä oli 0,15 milj. euroa alle talousarvion. Liikevaihdon vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,5 milj. euroa, joka johtui alueiden rakentamispalveluiden vähenemisestä. Muut tuotot sekä tuet ja avustukset olivat 0,45 milj. euroa. Toimintakulujen 188

192 Erillistilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos toteutuminen oli 51,4 milj. euroa (100,8 %). Toimintakulujen merkittävimmät erät olivat henkilöstökulut (61 %) ja palvelujen ostot (17 %). Toimintakulujen vähennys edellisvuodesta oli 2,3 milj. euroa (-4,3 %). Liikealijäämä oli 1,9 milj. euroa. Liikealijäämä on pienentynyt edellisestä vuodesta 0,55 milj. euroa. (n.22,5 %). Toimintakulujen kasvuun vaikutti lomapalkkavelan lisääntyminen. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut uuden ohjeen lomapalkkavelan kirjaamisesta vuoden 2011 tilinpäätöksestä alkaen johtuen uusien virka- ja työehtosopimusten muuttuneiden lomaoikeusmääräysten vuoksi. Teknisen tuotannon lomapalkkajaksotus henkilösivukuluineen oli euroa. Kokonaistuotot ja kulut Kokonaistuotot olivat 54,8 milj. euroa ja kulut 56,7 milj. euroa, joista sisäisten tuottojen ja kulujen osuus oli 5,3 milj. euroa. Tuottojen muodostuminen v.2011 Kulujen muodostuminen v Investoinnit ja rahoitus Kaupunginvaltuuston hyväksymän linjauksen mukaisesti teknisen tuotannon kone- ja kalustohankinnat on v.2011 rahoitettu leasing-rahoituksella. Konsernihallinnon talous- ja strategiayksikkö on tehnyt rahoitusleasing-sopimuksen Nordea Rahoitus Suomi Oy:n kanssa. Henkilöstö Teknisen tuotannon henkilöstökulut tilikaudella olivat 31,0 milj.euroa, joka on 55 % liikelaitoksen kaikista kuluista. Eläköitymisen ja tehtävien uudelleen järjestelyjen seurauksena vakinaisen henkilöstön määrä väheni 30 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön määrä vääristää tilastoa, koska siihen sisältyy mm. useita hyvinkin lyhytaikaisia työsuhteita, osa-aikaisuuksia ja vakinaisten työntekijöiden vuorotteluvapaa ym. sijaisuuksia. Vakinaisen henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli v.2011 talousarviossa 755,7 htv ja vuoden 2012 talousarviossa 729,5 htv, joten vähennys henkilötyövuosissa on 26,2 htv. Talkoovapaita teknisen tuotannon liikelaitoksessa piti 327 henkilöä yhteensä 2001 (v.2010 /2133) kalenteripäivää, kustannussäästö henkilösivukuluineen oli n euroa. Sairauspoissaoloja oli vuonna 2011 keskimäärin 25,1 (v.2010 /24,97) kalenteripäivää viranhaltijaa/työntekijää kohden. Henkilöstömäärä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisopimus Yhteensä Työilmapiiri Työilmapiiriä on kehitetty henkilöstöltä saadun palautteen perusteella entistä parempaan suuntaan. Työilmapiirin parantaminen tulee koko tuotannon erityiseksi kehittämiskohteeksi vuonna Tavoitteeseen pyritään parantamalla esimiestyötä kuuntelevampaan suuntaan, työpaikkakokouksilla ja käymällä kehityskeskustelut edelleen 189

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin. tilinpäätös

Kouvolan kaupungin. tilinpäätös Kouvolan kaupungin tilinpäätös 2010 Koonti ja julkaisu: Konsernihallinto talous ja strategia/laskenta Kaupunginjohtajan katsaus KOUVOLAN VUODEN 2010 TULOS ON ENNAKOITUA PAREMPI Talouden kehitysnäkymät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös tilinpäätös 2014 KOOSTE tilinpäätös 2014 tilinpäätös 2014 s 2014 tilinpäätös 201 s 2014 tilinpäätös ös 2014 til ä Onnistumisia Onnistumisia Toimintakatteen kasvu oli 3,1 %, ilman varautumista Carean alijäämien

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2012

Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2012 Kouvolan kaupungin Tilinpäätös 2012 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS...1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus...1 1.1.2 Kouvolan kaupungin hallinto...3 1.1.3

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA

TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Raision kaupunki Tilintarkastus 2015 TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin yleisesittely

Kouvolan kaupungin yleisesittely Kouvolan kaupungin yleisesittely Kodikas Kiehtova Kehittyvä 2 Kouvolasta Kouvolaan Logistinen sijainti: rautatieliikenteen risteysasema maantieliikenteen keskus, vt 6, vt 12 ja vt 15 Hki-Vantaa lentoasemalle

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM

Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM 2013 2027 Käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 10.12.2012 Kehityspäällikkö-controller Reijo Väliharju

Lisätiedot